HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori

Transkriptio

1 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori

2 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään kahta väestöennusteohjelmistoa: Seudun ja kaupungin tasoinen väestöennusteohjelmisto, jota Kaupunkitutkimus TA käyttää Helsingin seudun ja Helsingin kaupungin (koko kaupungin tasoisten) väestöennusteiden laadintaan. Sitä on käytetty myös muiden alueiden väestökehityksen analyyseissä. Kaupungin alueellinen väestöennusteohjelmisto, jota Helsingin ja Espoon kaupungit käyttävät alueellisten ennusteiden laadinnassa.

3 Helsingin seudun ja kaupungin väestöennusteohjelmisto Helsingin seudun väestöennusteohjelmisto tuottaa vaihtoehtoisiin taloudellisiin skenaarioihin perustuvia väestöennusteita Helsingin seudulle sekä sen osana Helsingin kaupungille sekä muulle seudulle. Ohjelmisto perustuu aluetaloudelliseen väestö ja työmarkkinamalliin sekä ns. demografiseen projektiomalliin. Sen lähtötietoina käytetään ennusteen lähtövuoden väestötietoja 1 vuotisikäryhmittäin sukupuolen mukaan sekä syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä koskevia parametrejä. Parametrit perustuvat tutkimuksiin sekä aikaisempien vuosien tilastoaineistoihin. Ennusteohjelman tuloksena saadaan tehtyihin oletuksiin perustuva väestöennuste iän (1 v.) ja sukupuolen mukaan vuosittain Helsingille, muulle seudulle sekä koko Helsingin seudulle. Ennusteprojektissa tuotettavat vaihtoehtoiset talousskenaariot sekä niiden pohjalta tehtävät väestöennusteen toimivat keskustelun pohjana Helsingin kaupungin talous ja maankäyttösuunnitelmia tehtäessä.

4 Helsingin ja Helsingin seudun ennustemenetelmä: muuttoliikkeen jakaminen eri suuntiin Helsingin ja Helsingin seudun nettomuutto muuttosuunan mukaan Helsinki Helsingin seutu Seudun sisäinen Ulompi työmarkkina-alue (Seudun sisäinen) Ulompi työmarkkina-alue Muu kotimainen Ulkomaalaiset Muu kotimainen Ulkomaalaiset Helsingin seudun muuttoliike jaetaan 1. laajan työmarkkina alueeseen, 2. muuhun Suomeen ja 3. ulkomaalaisiin. Helsingin muuttoliikkeessä erotetaan vielä 4. Seudun sisäinen muuttoliike

5 Helsingin ja Espoon kaupunkien alueellinen väestöennusteohjelmisto Ohjelmisto perustuu demografiseen projektiomalliin. Mallissa ennustetaan erikseen lähtötilanteessa olemassa olevan asuntokannan väestö ja rakennettaviin uusiin asuntoihin tuleva väestö. Ennusteen lähtötietoina käytetään: Ennusteen lähtövuoden alueittaisia väestötietoja 1 vuotisikäryhmittäin sukupuolen mukaan. Alueellista asuntotuotantoennustetta Koko kaupungin ennusteesta saatavia ikäryhmittäisiä tavoitelukuja Lisäksi mallissa käytetään parametreja, jotka koskevat syntyvyyttä kuolevuutta muuttoliikettä uusien asuntojen asumisväljyyttä ja ikärakennetta

6 Ennusteohjelmisto koostuu seuraavista osista 1: Lähtötietojen ja parametrien käsittelyt Vanhan kannan ennusteen laskenta Uustuotannon ennusteen laskenta Vanhan kannan ja uustuotannon ennusteiden yhdistäminen sekä täsmääminen koko kaupungin ennusteeseen Ennusteiden tulostus Mallissa alkutilanteen väestöä projisoidaan vuosittain eteenpäin ottaen huomioon: syntyneet iän ja aluetyypin mukaan määriteltyjen hedelmällisyyskertoimien sekä kunkin ikäluokan naisten määrän kautta kuolleet iän ja sukupuolen mukaan määriteltyjen kuolleisuuskertoimien sekä kunkin ikäluokan miesten ja naisten määrän mukaan alueiden välinen muuttoliike iän ja aluetyypin mukaan määriteltyjen nettomuuttokertoimien sekä kunkin ikäluokan väestön määrän mukaan.

7 Ennusteohjelmisto koostuu seuraavista osista 2: Uustuotannon ennusteessa lähtökohtana on vuosittain, alueittain ja asuntotyypeittäin laadittu asuntotuotantoennuste sekä asuntojen valmistumista seuraavan vuoden oletettu asumisväljyys ja asukkaiden ikärakenne. Näiden kautta saadaan uustuotannon asuntojen alkutilanteen väestöennuste. Seuraavien vuosien ennuste uustuotannolle lasketaan vastaavalla tavalla projisoimalla kuin vanhan kannan ennusteessa. Vanhan kannan ja uustuotannon ennusteet lasketaan yhteen alueittain ja ikäryhmittäin. Samalla alueittainen ennuste täsmätään yhteen erikseen laaditun koko kaupungin tasoisen ikäryhmittäisen ennusteen kanssa. Alueellisia vanhan kannan ennusteen lukuja muutetaan korjauskertoimilla, jotta alueellisen ennusteen summa saadaan täsmäämään ikäryhmittäin koko kaupungin ennusteen kanssa. Ennusteet lasketaan ja tulostetaan ennustetiedostoon 1 vuotisrymittäin tarkimmalla aluetasolla (Helsingissä osa alue, Espoossa pienalue). Ennusteesta voidaan laatia erilaisia tulosteita eri tarpeisiin. Tässä yhteydessä lasketaan muut aluetasot.

8 Alueellisen ennusteohjelmiston tekninen kuvaus Alueittainen ennusteohjelmisto suunniteltiin 1990 luvun alkupuolella, ja se on toteutettu SAS (Statistical Analysis System) tuotteella käyttäen SAS/BASE, SAS/FSP ja SAS/AF tuotteita. Ohjelma toimii Helsingin kaupungin tietokeskuksen PC verkossa Windows ympäristössä. Kummallakin kaupungilla on käytössä SAS, joka on ennusteohjelman käytön edellytys. Alueittaisessa väestöennusteohjelmistossa on valikkopohjainen käyttöliittymä, joka on toteutettu SAS/AF tuotteella. Lähtöaineistot, parametrit ja tulostiedostot ovat SAStiedostoja. Tulokset voidaan helposti siirtää esimerkiksi EXCEL ympäristöön. Kehittämistarpeet: Ennustemenetelmä on alun alkaen suunniteltu tuottamaan ennuste samoilla parametreillä 10 vuodeksi 2000 luvun lopulla erityisesti Helsingin kantakaupungin väestö on kasvanut poikkeuksellisesti vanhassa asuntokannassa, ja tämän vuoksi on muutamilla alueilla ennuste laaditaan kahdessa osassa, ensimmäiset 2 3 vuotta viime vuosien muuttoliikeparametreilla, ja loppuvuodet pitkän aikavälin parametreilla Tämä mahdollisuus tulisi viedä ohjelmistotasolle

9 Valmistuvan asuntokannan ennuste Helsingissä Edellinen ennuste Valmistuneet Uusi ennuste Keskim Edell.enn.keskim. Keskim luvun jälkipuolella asuntotuotannon määrä jäi ennustettua pienemmäksi, Tämä aiheuttaa vastaavasti vanhan asuntokannan ennusteessa liian pieniä asukaslukuja, etenkin pienten lasten ryhmässä.

10 Valmistuvan asuntokannan ennuste Helsingissä ennusteessa käytetyt asumisväljyydet 1. vuonna Alkuväljyydet m2 / asukas Kerrosala, m2 (ash, m2) 1. OO-pientalot, Länsi-Pohjoinen 40,0 32,0 2. Hitas-rivitalot+ASO-pientalot 31,0 24,8 3. OO-kerrostalot, ei hitas, Etelä Länsi 50,0 40,0 4. OV-kerrostalot 36,0 28,8 5. HITAS-kerrostalot, Etelä Länsi 45,0 36,0 6. HITAS-kerrostalot, muu Helsinki 42,0 33,6 7. AV-kerrostalot, ei kaupungin 38,0 30,4 8. AV-kerrostalot, kaupungin 32,0 25,6 9. Opiskelija- ja nuorisoasuntolat 42,0 33,6 10. Vanhusten asuntolat 40,0 32,0 11. Omakotitalot 45,0 36,0 12. Vuokrapientalot 26,5 21,2 13. OO-kerrostalot, ei hitas, muu Helsinki 47,0 37,6 14. ASO-kerrostalot 38,5 30,8 15. OO-pientalot, muu Helsinki 40,0 32,0 Väljyyden lisäksi myös lähtövuoden ikärakenne vaihtelee huomattavasti, eniten lapsia on esikaupunkien aravavuokrapientaloissa. Vähiten lapsia on kantakaupungin vapaarahoitteisissa kerrostaloissa, joissa taas jopa puolet asukkaista saattaa olla yli 50 vuotiaita.

11 Nettomuutto iän mukaan erityyppisillä alueilla Nettomuuttokerroin change 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 Lähiö 0,8 Suburbs 0,6 Kallio Kanta- Inner city kaupunki One family housing Pientaloalue dominated suburbs s Age Ikä Keskustan pienasuntovaltaisilla alueilla lasten muuttotappio ja nuorten aikuisten muuttovoitto tyypillistä. Pientalovaltaisilla alueilla päinvastoin.

12 Syntyneisyys äidin iän mukaan erityyppisillä alueilla 0,18 0,16 0,14 One family housing Pientaloalue dominated suburbs Fertility Hed.luku coefficients 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 Suburbs Lähiö Kantakaupunki Inner city Kallio 0, Age of Äidin the mother ikä Keskustan pienasuntovaltaisilla alueilla hedelmällisyys huomattavasti vlempi kuin pientalovaltaisilla alueilla. Koulutustaso vaikuttaa synnyttävien ikähuippuun

13 Syntyneiden määrä Kampin kaupunginosassa Kamppi Syntyneiden määrää on vaikea ennustaa kaupungin osa alueilla, koska vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Hedelmällisyyslukujen käyttö tuottaa tasaisia arvoja. Ongelma on siinä, että päivähoidon suunnittelu tarvitsee juuri ensimmäisen vuoden tietoja. Tähän on tarjottu kehittämiskeinoksi neuvolatietoja.