Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Transkriptio

1 henkilöä Irja Henriksson Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden lopussa Tässä julkaisussa luvut on ilmaistu vuoden 2016 alueluokituksen mukaan. Vuonna 2015 kaupungin väestö kasvoi 99 henkilöllä. Väkiluvun kasvu perustui yksinomaan siirtolaisuuteen, koska syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita ja kuntien välinen muuttoliike oli Lahdelle tappiollinen. Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten vuotiaiden määrä laski 498 henkilöllä. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi peräti 889 henkilöllä. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin henkilöllä seuraavan kymmenen vuoden aikana luvun tappiollisten vuosien jälkeen väkiluku kääntyi kasvuun vuonna Suurimmillaan väestön kasvu oli 1970-luvun jälkeen vuosina , jolloin vuotuinen väestölisäys oli yli 600. Vuosina väkiluvun kasvu oli enää alle 300. Vuonna 2015 väkiluku kasvoi 99 henkilöllä. Kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla yhteensä yli ja viimeisimmän viiden vuoden aikana runsaalla henkilöllä. (Kuva 1)) Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina

2 indeksi 2010= Kaupunkien vetovoimaisuutta kuvaa paremmin väestön prosentuaalinen kuin lukumääräinen kasvu. Muihin Suomen kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna Lahden väkiluvun kehitys on ollut hidasta. Vuosina Lahden väkiluku kasvoi 1,9 % Näiden viiden vuoden aikana vertailukaupungeista kasvoi voimakkaimmin, jonka väkiluku kasvoi liki 9 %. lla ja ssakin kasvu oli yli 7 %. Toista ääripäätä edustaa, jonka väkiluku pieneni 2,5 %. (Kuva 2). Vuonna 2015 Lahden väkiluku kasvoi vain 0,1 %, mikä on toiseksi vähiten vertailukaupunkien väestönkasvuun verrattuna (taulukko 1). Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista korkein kasvuprosentti saavutettiin lla, jossa väkiluku kasvoi 1,8 %. Yli prosentin väestönkasvu saavutettiin myös ssa, Helsingissä, ssä, ssa ja Turussa. Suhteellinen väestönkasvu oli Lahtea korkeampi myös ella ja ssa. Viimeisimmällä sijalla oli, jonka väkiluku pieneni 0,7 %. (Taulukko 1). Väestö keskittyy yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. Vuonna 2015 koko maan väestöstä 40 % asui kymmenessä Suomen suurimmassa kaupungissa. Osuus kasvoi 2000-luvulla yli kolme prosenttiyksikköä. Asukkaita Muutos lkm % , , , , , , , , , ,7 Taulukko 1. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluku vuosina 2014 ja Lahden kaupunkiseudun kuntien Lahden, Hollolan, Nastolan, Asikkalan ja Orimattilan yhteenlaskettu väkiluku oli vuoden 2015 lopussa Vuoden 2015 aikana väkiluku pieneni 31 henkilöllä). Alueen kuntien väkiluku kasvoi vuosina yhteensä 1,0 % eli runsaalla henkilöllä siitä huolimatta, että Asikkalan ja Hollola kärsivät väestötappiosta. 110,0 109,0 108,0 107,0 106,0 105,0 104,0 103,0 102,0 101,0 100,0 99,0 98,0 97, Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina Indeksi 2010=100. Lähde: TIlastokeskus

3 33 Kariston väkiluku kasvaa nopeimmin Kaupungin väestöstä runsas viidennes asuu Launeen suuralueella ja vajaa viidennes Keskustassa. Vuosina aikana väestönkasvu painottui Launeen, Kolava-Kujalan ja Keskustan suuralueille. Viiden vuoden aikana Launeella väkiluku kasvoi noin 1 200, Kolava-Kujalassa lähes 900 ja Keskustassa liki 600 henkilöllä. Ahtialan ja Mukkulan suuralueet saivat liki 200 uutta asukasta. Muilla suuralueilla väkiluku väheni. Suhteellisesti eniten väkiluku lisääntyi Kolava- Kujala -suuralueella, jossa väkiluvun kasvuprosentti oli 70. Jalkarannassa sen sijaan väestön määrä supistui 5 %. (Kuva 3). Vuonna 2015 asukasluku kasvoi eniten Launeella (+ 310 henkilöä). Kolava-Kujalassa väkiluku kasvoi 118 ja Ahtialassa 41 henkilöllä. Asukkaiden määrän lasku oli Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -alueella 154, Keskustassa 143, Nastolassa 64, Mukkulassa 48, Kärpäsessä 39 ja Jalkarannassa 19. Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna asukasmäärä kasvoi eniten Hennalassa, Asemantaustassa, Mallasjuoman korttelissa sekä Karistossa. Väki väheni puolestaan eniten Ankkurin, Seponkadun, Nastonharjun ja Liipolan alueilla. (Kuva 4). Kuva 3. Lahden suuralueiden väkiluku vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Kuva 4. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

4 indeksi 2016= Kaupungin väkiluku jo ensi vuonna? Lahden väestöennusteita tekevät sekä kaupunki itse että Tilastokeskus. Tilastokeskuksen ja kaupungin laatimat trendiennusteet ovat demografisia laskelmia, jotka perustuvat viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Kaupunki on laatinut myös tavoitteellisen väestöennusteen, jossa väkiluvun arvioidaan kasvavan kaupungin strategian mukaisesti prosentin vuosivauhtia. Tilastokeskuksen vuonna 2015 laaditun ennusteen mukaan ylittäisi asukkaan rajan vuonna 2017 ja asukkaan rajan vuonna Kasvuprosentti olisi siten 0,4 ennusteen alkuvuosina ja 0,3 vuosina (Kuva 5). Lahden oman vuonna 2016 tarkistetun väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi vuonna 2018 eli vuotta myöhemmin kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Kaupungin ennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun olevan jo vuonna 2030 eli kuutisen vuotta aikaisemmin kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Kaupungin laatimassa yhden prosentin vuosittaiseen väestökasvuun perustuvassa tavoitteellisessa ennusteessa väkiluku olisi yli jo vuonna 2016, vuonna 2021 ja vuonna Tilastokeskuksen mukaan Lahden väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 5 % vuoteen 2030 mennessä. Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väestömäärän kasvu tullee olemaan hidasta. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan ssa ja ssa, joiden väkiluvun on arvioitu kasvavan % vuoteen 2030 mennessä. Tilastokeskuksen ja Lahden oman väestön trendiennusteen erot johtuvat syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä koskevien lähtötietojen erilaisuudesta. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat useiden kuntien yhteisiin lähtötietoihin, kun taas Lahden oma ennuste perustuu vain Lahden lähtötietoihin. Tämän vuoksi kunnan oman väestöennusteen osumatarkkuus on Tilastokeskuksen ennustetta parempi. 120,0 118, ,0 114, ,0 110, ,0 106, ,0 102,0 100, Tilastokeskuksen trendilaskelma Kaupungin oma trendiennuste Kaupungin oma tavoite-ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki Kuva 5. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen Indeksi 2015=100.

5 Kuolleita 80 enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina luonnollinen väestönmuutos pienensi Lahden väkilukua yhteensä 220 henkilöllä (kuva 7). Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa kuolleita oli yli enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten pääkaupunkiseudun kuntien ja n väkilukua. (Kuva 8). Vuonna 2015 Lahdessa oli syntyneitä ja kuolleita 1 212, joten kuolleita oli 80 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua reilulla 300 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli suurin Helsingissä ja ssa, joissa luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupunkien väestöä lähes henkilöllä. Syntyneiden enemmyys lisäsi n väkilukua liki henkilöllä ja n noin henkilöllä. (Kuva 9). Ainostaan ssa syntyneiden enemmyys vaikutti väestönkasvuun enemmän kuin muuttoliike. Maassamuutto ja siirtolaisuus Kokonaisnettomuutolla tai muuttotaseella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat ylittävää muuttoliikettä. kärsi muuttotappiosta koko 1980-luvun ajan, minkä jälkeen kaupunki on saanut muuttovoittoa muutamaa vuotta lukuun ottamatta. Suurimmillaan muuttovoitto oli vuosina , jolloin vuosittainen muuttovoitto oli noin 700 henkilöä. Kolmena viime vuonna muuttovoitto on kuitenkin laskenut. Vuosina Lahden väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena yhteensä yli henkilöllä (kuva 7). Lahtea vähemmän muuttovoittoa sai vain. Eniten muuttovoittoa sai, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena noin henkilöllä. n muuttovoitto oli liki , en lähes ja Turun noin henkilöä. (Kuva 8). Vuonna 2015 Lahden muuttovoitto oli yhteensä 144, jota alhaisempi muuttotase oli vain ssa. lisäsi muuttoliikkeen ansiosta väkilukuaan runsaalla ja koko pääkaupunkiseutu liki henkilöllä. n muuttovoitto oli noin ja n noin henkilöä. (Kuva 9) Väkiluku laski sekä Väkiluku nousi eniten Luonnollinen väestönlisäys negatiivinen Eniten muuttotappiota muihin kuntiin useana vuonna peräkkäin Maassamuutto maahanmuuttoa suurempi useana vuonna peräkkäin sekä Eniten muuttovoittoa maahanmuutosta useana vuonna peräkkäin Eniten muuttovoittoa muista kunnista syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 6. Luonnollinen väestönlisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Lahdessa vuosina

6 henkilöä syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 7. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 8. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuosina syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 9. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuonna 2015.

7 77 Tappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä Vuosina Lahden väkiluku lisääntyi maassamuuton ansiosta yhteensä 804 henkilöllä (kuva 7). Määrällisesti vähemmän muuttovoittoa muista kunnista saivat ja, jonka viiden vuoden muuttotappio oli noin 400 henkilöä. (Kuva 8). Vuonna 2015 Lahteen muutti muista kunnista henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli Kaupungin muuttotappio oli siten 58 henkilöä. Näin kärsi kuntien välisestä muuttoliikkeestä tappiosta ensimmäisen kerran vuoden 2005 jälkeen. (Kuva 7). Lahden muuttovoitto muista kunnista on laskenut roimasti, sillä vielä vuosina vuosittainen muuttovoitto oli liki 400 henkilöä. Vuonna 2007 Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista sai toiseksi eniten muuttovoittoa muista kunnista. Vuonna 2015 oli vasta sijalla yhdeksän. Vuonna 2015 muuttovoittoa muista kunnista sai vertailukaupungeista eniten, jonka nettomaassamuutto oli yli henkilöä. n muuttovoitto oli noin ja n runsas Turun yli henkilön muuttovoitto oli kaupungin ennätys luvulla. Kuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena väkiluku pieneni Lahden lisäksi ja ssa. (Kuva 9). Kuntien välinen muuttoliike kasvatti väkilukua enemmän kuin siirtolaisuus tai syntyneiden enemmyys ssa, Turussa, Helsingissä, ssä, ella ja lla. Siirtolaisuus kasvattaa kaikkien suurten kaupunkien väkilukua Vuonna 2015 Lahteen muutti ulkomailta 455 ja Lahdesta ulkomaille 253 henkilöä. Siirtolaisuus kasvatti siten kaupungin väkilukua 202 henkilöllä. Lahden väkiluku olisi laskenut ilman siirtolaisuutta, sillä kaupungissa oli kuolleita enemmän kuin syntyneitä ja nettomaassamuutto oli negatiivinen. Vuosina siirtolaisuus lisäsi Lahden väestömäärää yhteensä henkilöllä. (Kuva 7). Nettomaahanmuutto on ollut positiivinen koko luvun kaikissa suurissa kaupungeissa. Vuonna 2015 siirtolaisten määrä kasvoi eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäys oli Helsingissä liki henkilöä, lla noin ja ssa lähes ja henkilöä. (Kuva 9). Maan rajat ylittävä muuttoliike oli tärkein kasvutekijä vain Lahdessa ja ssa.

8 indeksi 2010= Työikäisten määrä laskussa Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Viimeisen viiden vuoden aikana työikäisten vuotiaiden työikäisten määrä pieneni liki henkilöllä samalla kun yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi lähes henkilöllä. Alle - vuotiaiden määrä laski noin 300 henkilöllä. Vuosina nuorten 15--vuotiaiden määrä pieneni 3,3 % ja työikäisistä vuotiaiden 8,1 %. Alle 14-vuotiaiden määrä kasvoi 1,1 % ja vuotiaiden 1,0 %. Yli 65 vuotias väestö kasvoi yhteensä 22,7 %. Heistä vuotiaiden määrä lisääntyi peräti 29,8 % ja yli 85-vuotiaiden 17,2 %. (Kuva 10). Vuonna 2015 Lahden asukasluku kasvoi 99 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta huolimatta alle 15-vuotiaiden määrä laski 49 henkilöllä ja vuotiaiden nuorten määrä 3 henkilöllä. Työikäisistä nuorten ikäluokkien eli vuotiaiden määrä kasvoi 140 henkilöllä, mutta vuotiaiden asukkaiden määrä laski peräti 638 henkilöllä. Yli 65-vuotiaita tuli lisää ikäluokittain tarkasteltuna suurin lisäys tapahtui vuonna 2015 niin kutsuttujen suurien ikäluokkien vanhimmassa päässä vuotiaiden määrä kasvoi 554 henkilöllä. (Taulukko 2). Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän Lahdessa vuonna 2002 ja koko maassa vasta vuonna Vuoden 2015 lopussa kaupungin väestöstä puolet oli työikäisiä eli vuotiaita. Alle 15- vuotiaiden lasten osuus oli 15 %, 15--vuotiaiden nuorten 12 %, vuotiaiden %, vuotiaiden 26 % ja yli 65-vuotiaiden 22 %. Muutos 2015 Ikä henkilöä % Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Taulukko 2. Lahden ikärakenne vuosina 2014 ja ,0 130, ,0 120, , ,0 105,0 100,0 95,0 90, Lähde: TIlastokeskus Kuva 10. Lahden väestö ikäluokittain vuosina Indeksi 2010=100.

9 9 Alle 65-vuotiaiden osuus on Lahdessa pienempi kuin sen vertailukaupungeissa keskimäärin. Vuoden 2015 lopussa lasten osuus väestöstä oli Lahtea (15 %) alhaisempi Turussa, ella, Helsingissä ja ssa. ssa ja ssa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuotiaita (kuva 11). 15--vuotiaiden osuus oli Lahtea (12 %) pienempi ssa ja pääkaupunkiseudun kunnissa. Nuoria oli suhteellisesti eniten ssä, jossa väestöstä 16 % oli 15--vuotiaita. Työikäisten osuus jäi alhaisimmaksi ssa. Lahden väestöstä 51 % oli vuotiaita. Työikäisiä oli suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun kunnissa (54-57 %). Ikääntyneen väestön osuudessa oli suuria eroja vertailukuntien kesken. Yli 65-vuotiaiden osuus oli Lahtea (22 %) suurempi vain ssa. Ikääntyneitä oli suhteellisesti vähiten ssa ja ssa, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli vain 14 %. 14,0 12,1 33,0,4 9,7 6,9 19,5 12,3 29,6,7 8,8 5,1 13,7 14,7 30,2 23,0 10,3 8,1 18,1 11,9 29,3 25,8 9,4 5,4 19,2 15,0 28,4 23,1 8,5 5,9 12,9 15,1 28,9 23,1 11,2 8,9 16,2 15,6 28,2 23,1 9,9 7,0 14,9 12,3,3 26,2 13,2 9,1 15,2 14,3 25,3 26,1 10,8 8,3 14,1 10,5 21,1 29,3 13,9 11,0-10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100, Kuva 11. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluokittain vuonna 2015 (%).

10 10 Neljännes lapsista asuu Launeella Lahtelaisista alle 15-vuotiaista lapsista 25 % asui Launeella, 15 % Nastolassa, 14 % Ahtialassa ja vain 4 % Kolavala-Kujalassa. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalan suuralueella (37 %), Ahtialassa (22 %), Nastolassa (19 %) ja Launeella (17 %). Keskustassa osuus jäi seitsemään prosenttiin. Tilastoalueittain tarkasteltuna lasten osuus väestöstä oli suurin Karistossa, Viuhassa, Renkomäessä sekä Ahtialassa Rekolan ja Pergerkadun tilastoalueilla. Näillä alueilla yli kolmannes väestöstä oli alle 15-vuotiaita. (Kuva 12). Alle 15-vuotiaita lapsia oli lukumääräisesti eniten Karistossa, Renkomäessä ja Liipolassa, joissa lasten määrä oli yli Keskustan asukkaista 30 % eläkeikäistä Yli 65-vuotiaista lahtelaisista % asui Keskustassa, 20 % Launeella ja 15 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella. Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustassa, jonka väestöstä 30 % oli eläkeikäisiä. Jalkarannassa osuus oli 29 %, Mukkulassa 27 % ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella %. Kolava- Kujalan suuralueella vain neljä prosenttia väestöstä oli yli 65 -vuotiaita. Useilla keskustan tilastoalueilla asuu paljon eläkeikäisiä, Mattilanmäellä jopa 58 % asukkaista oli yli 65- vuotiaita. Myös Ankkurin alueella, Kivistönmäellä, Jalkarannan Sarvikadulla ja Pallaksen alueella, Mukkulan Savistenkulmalla sekä Nastolan Terveyskeskuksen ja Vanhainkodin alueilla yli kolmannes väestöstä oli yli 65-vuotiaita. (Kuva 13). Lukumääräisesti ikääntyneitä asui eniten Ankkurin alueella (1 315 henkilöä) ja Liipolassa (1 087 henkilöä). Kuva 12. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Kuva 13. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

11 henkilöä 11 Alle puolet väestöstä työikäisiä vuonna 2030 Lahden kaupungin omassa trendiennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan noin henkilöllä vuoden 2030 loppuun mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten määrä kasvaisi peräti henkilöllä. Tällöin eläkeikäisiä olisi eli runsas neljännes väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 22 %. (Kuva 14) vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan pienenevän yli 600 henkilöllä, minkä seurauksena heitä olisi vuonna Työikäisten osuus väestöstä laskisi siten nykyisestä 51 prosentista 47 prosenttiin. Työikäisistä vuotiaiden määrä kasvanee henkilöllä, kun taas vuotiaiden määrä laskenee henkilöllä. Ennusteen mukaan lasten määrä kasvaisi 600 henkilöllä, kun taas 15--vuotiaiden nuorten määrä laskisi parilla sadalla henkilöllä. Vuonna 2030 lapsia arvioidaan olevan ja nuoria Lasten ja nuorten osuudet väestöstä pysyisivät ennallaan. Lapsia on 15 % ja nuoria 12 % väestöstä. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden osuuden arvioidaan nousevan tuhat henkilöä suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöennusteessa. Lahden vanhusväestön osuus väestöstä tullee olemaan suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan n ikäihmisten osuuden ennustetaan olevan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 15) Lähde:Lahden kaupunki Kuva 14. Lahden ikärakenne vuonna 2015 ja ikärakenne-ennuste vuosille 2020, 2025 ja % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koko maa 15,3 11,0,2 23,8 25,6 13,9 11,4 31,4 23,8 19,5 17,6 11,9 27,2,9 18,4 13,7 13,5 29,6 21,7 21,5 16,5 11,4 27,6 25,0 19,6 17,4 14,0 26,6 22,2 19,8 12,7 13,6 29,1 21,8 22,8 15,2 14,3 27,8 21,3 21,4 13,9 11,8 23,6 23,2 27,4 14,9 12,4 26,2 22,2,3 13,6 9,5 20,6,1 32, Kuva 15. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ikärakenne-ennuste vuoteen 2030 (%).

12 henkilöä 12 Sataa työikäistä kohti 59 lasta tai vanhusta Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on 100 työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti. Vuonna 2015 sekä Lahdessa oli sataa työikäistä kohti oli 59 vanhusta tai lasta. Koko maassa vastaava luku oli 58. Lahdessa on huoltosuhde kasvanut luvulla 13 henkilöllä. (Kuva 16). Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa huoltosuhde oli keskimäärin 49. Vertailukaupungeista ainoastaan ssa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku selittyy lähinnä iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (44), mihin syynä on sekä lasten että eläkeikäisten alhainen osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta ssa ja ssa. (Kuva 17). Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Väestöllinen huoltosuhde nousee jyrkästi lähitulevaisuudessa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ollen 69 vuonna Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 jokaista 100 lahtelaista työikäistä kohti tulee olemaan 71 lasta tai vanhusta. Suurimmista kaupungeista väestöllinen huoltosuhteen ennustetaan olevan korkein ssa (84) ja alhaisin Helsingissä (50). Arvion mukaan koko maan huoltosuhde olisi 69. (Kuva 18). Kaupungin oman trendiennusteen mukaan vuonna 2030 huoltosuhde olisi 70 eli hieman Tilastokeskuksen ennustetta korkeampi. Vuonna 2030 olisi siten sataa vuotiasta asukasta kohti 25 alle 15-vuotiasta ja 45 yli 65-vuotiasta asukasta. (Kuva 19). 80 Koko maa vuotiaat 65-vuotiaat Kuva 16. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuosina ja ennuste vuosille 2020, 2025 ja Ennusteet on laskettu Lahden kaupungin trendiennusteen mukaan huoltosuhde Kuva 18. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ja väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle Koko maa vuotiaat 65- -vuotiaat vuotiaat 65- -vuotiaat huoltosuhde Kuva 17. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna huoltosuhde Lähde: Lahden kaupunki Kuva 19. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuonna 2015 ja ennuste vuosille 2020 ja 2025.

13 13 Yhteenveto Lahden väestönmuutoksista ja ikärakenteesta vuonna 2015 on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2015 lopussa Lahden ja Nastolan alueliitoksen vuoksi nastolalaista siirtyi Lahden asukkaiksi. Vuodessa väestömäärä kasvoi 99 henkilöllä luvulla väestönkasvu oli suurimmillaan vuosina , jolloin asukasluku kasvoi vuodessa yli 600 henkilöllä. Vuonna 2015 kaupungin väkiluvun kasvu perustui yksinomaan siirtolaisuuteen, koska syntyneitä oli vähemmän kuolleita ja kuntien välinen muuttoliike oli Lahdelle tappiollinen. Muuttoliikkeen seurauksena menetti 58 asukasta muihin kuntiin. Edellisvuonna nettomaassamuutto oli vielä 170 henkilöä. Maahanmuutto kasvatti kaupungin väkilukua 220 henkilöllä. Kuolleita oli 80 enemmän kuin syntyneitä. Väestön pääasiallisen kasvusyyn perusteella suurimmat kaupungit voidaan jakaa karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Muuttovoittoa muista kunnista: Luonnollinen väestönkasvu: Muuttovoittoa siirtolaisuudesta: Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten vuotiaiden määrä laski 498 henkilöllä. Yli 65 -vuotiaiden määrä kasvoi peräti 889 henkilöllä. Kaupungin väestöstä 15 % oli lapsia, 12 % nuoria 15-- vuotiaita, 51 % vuotiaita ja 22 % yli 65-vuotiaita. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli hieman korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Kaupungin sataa työikäistä kohti oli 59 vanhusta tai lasta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan olevan 69 vuonna Lahden oman väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi vuonna 2018 ja vuonna Ennusteen mukaan ikäihmisten määrä lisääntyy voimakkaasti. Vuonna 2030 eläkeikäisiä olisi ennusteen mukaan runsas neljännes väestöstä. Tällöin eläkeikäisiä olisi lähes enemmän kuin tällä hetkellä vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan pienenevän yli 600, minkä seurauksena heidän osuutensa väestöstä laskisi nykyisestä 51 prosentista 47 prosenttiin. Myös lasten määrän arvioidaan kasvavan 600 henkilöllä, mutta 15--vuotiaiden pienenevän parilla sadalla henkilöllä. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta ja Tilastokeskus