Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017

Transkriptio

1 Katja Karevaara Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017 Lahden väkiluku oli vuoden 2017 lopussa Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi 121 henkilöllä. Syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita, joten väkiluvun kasvu perustui muuttoliikkeeseen (Kuva 10). Muuttovoiton kasvu on vuoden 2017 aikana hidastunut verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2017 Lahti oli Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Kaupungin väestömäärä on kasvanut viimeisimmän viiden vuoden aikana henkilöllä. (Kuva 1). Kaupungin väestömäärä on kasvanut vuosina henkilöllä. Tyypillistä Lahden ikärakenteen kehitykselle on, että vanhusväestön osuus kasvaa kiihtyvästi (Kuva 3). Samalla ja vuotiaiden ikäryhmät pienenevät. Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina Tilastokatsauksen lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

2 2 2 Lahdessa vanhusväestön osuus kasvaa Lahden ikärakenteessa vanhusväestön osuus kasvaa ja työväestön pienenee (Kuva 2). Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 756 henkilöllä. Samaan aikaan vuotiaiden määrä väheni 547 henkilöllä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna Lahden väkiluku kehittyy hitaasti. Kuva 2. Lahden ikärakenne Kuolleita 181 enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina luonnollinen väestönmuutos pienensi Lahden väkilukua yhteensä 638 henkilöllä. Kuolleiden enemmyys oli vuonna 2017 Lahtea suurempi vain Kouvolassa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua 470 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten pääkaupunkiseudun kuntien ja Oulun väkilukua. Vuonna 2017 Lahdessa oli syntyneitä ja kuolleita 1 231, joten kuolleita oli 181 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain Kouvolassa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua 470 henkilöllä. Luonnollinen väestönlisäys Espoossa voimakkainta Syntyneiden enemmyys oli suurin Espoossa, jossa luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupungin väestöä henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli Hel- singissä 1 524, Vantaalla ja Oulussa 944. Oulun ja Espoon väestönkasvuun vaikutti syntyneiden enemmyys enemmän kuin muuttoliike. Luonnollisesta väestönkasvusta huolimatta suurista kaupungeista vain Oulussa luonnollinen väestönkasvu oli suurempaa kuin muuttoliikkeen aiheuttama kasvu. Eläkeikäisten osuus Lahdessa suuri Vuoden 2017 lopussa lasten osuus väestöstä oli Lahtea (14,7 %) alhaisempi Kouvolassa, Tampereella ja Turussa. Eläkeläisten osuus taas oli Lahtea (23,5 %) suurempi vain Kouvolassa (26,5 %). Oulussa ja Espoossa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuotiaita vuotiaiden osuus oli Lahtea (11,8 %) pienempi Kouvolassa ja Helsingissä. Nuoria oli suhteellisesti eniten Jyväskylässä, jossa väestöstä 15,3 % oli vuotiaita. Vertailukaupungeista vuotiaiden osuus jäi alhaisimmaksi Lahdessa ja Kouvolassa, noin puolet väestöstä.

3 38 Työikäisten määrä laskussa Samalla kun Lahden väestö ikääntyy, myös työikäisten määrä laskee. (Kuva 3) Viimeisen viiden vuoden aikana vuotiaiden määrä pieneni henkilöllä samalla kun yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi henkilöllä. Suurin lisäys tapahtui suurien ikäluokkien vanhimmassa päässä vuotiaiden määrä kasvoi 821 henki- löllä. Väestömäärä pieneni ikäluokissa 0-4-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat sekä vuotiaat. Vuoden 2017 lopussa kaupungin väestöstä noin puolet oli vuotiaita. Väestöstä alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli 14,7 %, vuotiaiden nuorten 11,8 %, vuotiaiden 24,7 %, vuotiaiden 25,3 % ja yli 65-vuotiaiden 23,5 %. (Kuva 4) Kuva 3. Lasten, työikäisten ja vanhusten osuus Kuva 4. Suurten kaupunkien väestörakenne ikäryhmittäin Tilastokeskus.

4 412 Huoltosuhde Lahdessa 62 Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta tai yli 64-vuotiasta on 100 työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti. Vuonna 2017 Lahdessa oli sataa työikäistä kohti 62 vanhusta tai lasta. Lahdessa on huoltosuhde kasvanut 2000-luvulla 16 henkilöllä. (Kuva 5). Koko maassa huoltosuhde oli 60. Suomen viidessätoista suurimmassa kaupungissa huoltosuhde oli keskimäärin 55. Vertailukaupungeista Porissa, Hämeenlinnassa ja Kouvolassa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa ikääntyneen väestön vuoksi. Huoltosuhde oli lasten ja eläkeikäisten pienen lukumäärän vuoksi alhaisin Helsingissä (45). Lasten suuri osuus kasvatti eniten huoltosuhdetta Oulussa, Espoossa ja Vantaalla. (Kuva 6) Väestöllinen huoltosuhde nousee jyrkästi Kaupungin ennusteen mukaan vuonna 2025 huoltosuhde olisi 66. Jokaista 100 lahtelaista työikäistä kohti tullee olemaan 24 alle 15-vuotiasta ja 42 yli 65- vuotiasta asukasta. Suurimmista kaupungeista väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan vuonna 2025 korkein Kouvolassa (79) ja alhaisin Helsingissä (48). Koko maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ollen 66 vuonna Kuva 5. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuosina Lähde: Lahden kaupunki. Kuva 6. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuosina Lähde: Lahden kaupunki.

5 54 Väestöennusteen asukkaan raja ei ylittynyt Lahden väestöennusteita tekevät sekä Lahden kaupunki että Tilastokeskus. Väestöennusteet ovat laskelmia, jotka perustuvat tietoihin syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä. Sekä Tilastokeskuksen että Lahden ennusteen mukaan kaupungissa asukkaan raja olisi ylittynyt vuonna Ennuste ei toteutunut, koska vielä vuonna 2017 jäi puuttumaan 427 henkilöä. Tilastokeskuksen ja Lahden kaupungin oman väestöennusteen erot johtuvat lähtötietojen erilaisuudesta. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat useiden kuntien yhteisiin lähtötietoihin. Lahden ennuste perustuu vain Lahden lähtötietoihin. Siksi kunnan oma väestöennuste on todennäköisesti tarkempi. Lahden väestömäärä vuonna 2025 Tilastokeskuksen ennusteessa Lahden väestömäärä on vuonna Lahden omassa trendiennusteessa vuoden 2025 arvio on ja tavoiteennusteessa henkilöä. Kaupungin tavoitteellisessa väestöennusteessa väkiluvun arvioidaan kasvavan prosentin vuodessa. (Kuva 7). Suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väestömäärä kasvaa hitaasti. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan Espoossa ja Oulussa. Tilastokeskuksen ennuste on vuodelta Lahden kaupungin omat väestöennusteet on tarkistettu Eläkeikäisiä neljännes väestöstä Lahden kaupungin omassa ennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan yli henkilöllä vuoden 2025 loppuun mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten määrä kasvaisi yli henkilöllä. Vuonna 2025 eläkeikäisiä olisi eli runsas neljännes väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 23,5 % vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan 450 henkilöllä, minkä seurauksena heitä olisi vuonna Heidän osuutensa väestöstä laskisi nykyisestä 50 prosentista 48 prosenttiin lasta ja nuorta Lahden oman ennusteen mukaan lahtelaisten lasten määrä kasvaisi 700 henkilöllä vuotiaiden nuorten määrä laskisi muutamalla kymmenellä henkilöllä. Vuonna 2025 lapsia arvioidaan olevan ja nuoria Lasten ja nuorten osuudet väestöstä pysyisivät ennallaan. Lapsia olisi 15 % ja nuoria 12 % väestöstä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden lahtelaisten osuuden arvioidaan nousevan 600 henkilöä suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöennusteessa. Luku on korkeampi kuin muissa vertailukaupungeissa, paitsi Kouvolassa. Kuva 7. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä

6 2 6 Väestö keskittyy kaupunkeihin Väestömäärä on kasvanut eniten pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Oulussa ja Tampereella. Vuosina Helsinki sai lisää asukkaita liki , Espoo yli ja Vantaa lähes Tampereella väkiluku kasvoi yli ja Oulussa henkilöllä. Vuonna 2017 koko maan väestöstä hieman yli 40 % asui Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Maahanmuutto Lahdessa vilkasta Kokonaisnettomuutolla tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä ja maan rajat ylittävää muuttoliikettä. Vuonna 2017 Lahden muuttovoitto oli 366 henkilöä. Nettomuutto Lahteen muista kunnista oli maltillista, 49 henkilöä. Maahanmuutto pysyi yhtä vilkkaana vuodesta (Kuva 8) Vuonna 2017 Lahteen muutti ulkomailta 587 ja Lahdesta ulkomaille 270 henkilöä. Siirtolaisten määrä kasvoi eniten pääkaupunkiseudulla. Helsingissä lisäys oli lähes henkilöä, Vantaalla noin 1400 ja Espoossa yli henkilöä. Vuonna 2017 maahanmuutto lisäsi Lahden väestömäärää yhteensä 317 henkilöllä eli enemmän kuin maassamuutto. Kuva 8. Lahden muuttovoitto vuosina Lahteen muuttanut toisista kunnista henkilöä Lahteen muutti vuonna 2017 muista kunnista henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli Lahden muuttovoitosta tuli 13 % kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Tulomuutto väheni edellisvuodesta 2 % ja lähtömuutto lisääntyi noin 7 %. Vuosina Lahden väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena yhteensä yli henkilöllä. Viiden vuoden aikana Lahtea vähemmän muuttovoittoa sai vain Kouvola. Eniten muuttovoittoa sai Helsinki, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena samana ajanjaksona yli henkilöllä. Espoon muuttovoitto oli runsas , Tampereen lähes , Vantaan lähes ja Turun yli henkilöä. Vuonna 2017 suurimmista kaupungeista muuttovoittoa muista kunnista sai eniten Helsinki, jonka nettomaassamuutto oli henkilöä. Tampereen muuttovoitto oli 2 815, Vantaan ja Turun Nettomaassamuutto oli Lahtea alhaisempi vain Kouvolassa, vähennystä 763 henkilöä.

7 5 7 Päijät-Hämeen väkiluku Lahden, Hollolan, Asikkalan ja Orimattilan väkiluku oli vuoden 2017 lopussa yhteensä Vuoden aikana Päijät-Hämeen väkiluku väheni 374 henkilöllä. Päijät-Hämeen maakunnan väkiluku oli Viiden vuoden ajanjaksolla Lahti oli Päijät-Hämeen ainoa kunta, jossa väestömäärä kasvoi, samoin Heinolassa väestön määrä vähentyi eniten. (Kuva 9) Kuva 9. Päijät-Hämeen kuntien väkiluvun muutos Kuva 10. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina Prosentuaalinen kasvu kertoo vetovoimasta Kaupunkien vetovoimaisuutta kuvaa paremmin väestön prosentuaalinen kuin lukumäärän kasvu. Vuosina Lahden väkiluku kasvoi 1,3 %. Vuonna 2017 Lahden väkiluku kasvoi 0,2 % eli vetovoima on yhä pudonnut edellisvuodesta. Kuvassa 10. ilmenee, että aikavälillä luonnollinen väestönlisäys on laskussa. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista korkein kasvuprosentti oli Vantaalla (1,7 %) ja Espoossa (1,7 %). Kouvolassa väkiluku pieneni (1,3 %). Viiden vuoden aikana suurimmista kaupungeista kasvoivat voimakkaimmin Espoo (8,6 %) ja Vantaa (8,6 %). Helsingissä, Oulussa ja Tampereella kasvu oli noin 6 %. Kouvolassa väkiluku pieneni 3,5 %.

8 83 Kolava-Kujalassa paljon lapsia Asukasmäärä kasvoi vuonna 2017 eniten Asemantaustassa, jonka väkiluku kasvoi 190 henkilöllä. Asukasluvun lisäys oli Karistossa 155, Möysässä 104 ja Ydinkeskustassa 87. Asukasmäärä väheni eniten Kerinkallion, Kilpiäisten ja Uusikylän alueilla. Vuodesta 2015 vuoteen 2017 väestönkasvu painottui Launeen, Kolava-Kujalan ja Keskustan suuralueille. Tänä aikana väkiluku kasvoi Kolava-Kujalassa 412, Keskustassa 347 ja Launeella 285. (Taulukko 2) Suhteellisesti eniten väkiluku lisääntyi Kolava-Kujala - suuralueella, jossa väkiluvun kasvua oli lähes 20 %. Väestöstä viidennes asuu Launeen suuralueella Väestöstä runsas viidennes asuu Launeen suuralueella, vajaa viidennes Keskustassa, 14 % Kivimaa-Kiveriö- Joutjärven suuralueella ja 12 % Nastolassa. Vähiten asukkaita on Kolava-Kujalan suuralueella. Lahtelaisista alle 15-vuotiaista lapsista 24,5 % asui Launeen, 14,9 % Nastolan, 13,7 % Ahtialan ja 11,5 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueilla. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalan suuralueella (36,4 %). Osuus oli Ahtialassa 20,9 %, Nastolassa 18,1 %, Launeella 16,4 % ja Keskustassa 7,1 %. Tilastollisista kaupunginosista lasten osuus väestöstä oli suurin Karistossa, Viuhassa, Renkomäessä sekä Pesäkalliolla. Näillä alueilla yli neljännes väestöstä oli alle 15-vuotiaita. (Taulukko 3) Suuralue Muutos Osuus Keskusta ,0 % Mukkula ,6 % Kivimaa- Kiveriö- Joutjärvi ,2 % Ahtiala ,7 % Kolava-Kujala ,1 % Laune ,0 % Kärpänen ,5 % Jalkaranta ,6 % Nastola ,2 % Muu alue ,0 % Taulukko 1. Lahden suuralueen väkiluvun muutos Tilastokeskus. Kaupunginosa 2017 Muutos 1 Ydinkeskusta Itäinen keskusta Pohjoinen keskusta Kartano Niemi Kiveriö Kivimaa Mukkula Kilpiäinen Vipunen Pesäkallio Kytölä Kunnas Ahtiala Koiskala Viuha Myllypohja Möysä Karisto Kujala Kerinkallio Renkomäki Nikkilä Ämmälä Laune Asemantausta Hennala-Okeroinen Jokimaa Kärpänen Pirttiharju Salpausselkä Jalkaranta Pyhäntaka Ruuhijärvi Seesta Immilä Villähde Nastola kk Uusikylä Pensuo Arola MUU Muu alue Taulukko 2. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

9 910 Keskusta eläköityy Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 23,5 % asui Keskustassa, 20,1 % Launeella ja 14,8 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella. Ikääntyneiden osuus oli suurin Keskustassa, jossa yli 30 % oli eläkeikäisiä. Jalkarannassa osuus oli noin 30 %, Mukkulassa 28 % ja Kivimaa- Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella yli 24 %. Kolava-Kujalan suuralueella vain 5 % väestöstä oli yli 65-vuotiaita. Myös Ankkurissa, Ruoriniemessä, Mukkulassa ja Jalkarannassa väestö oli ikääntynyttä. (Kuva 11). Lukumääräisesti eniten eläkeikäisiä asui Kerinkalliolla (1 980 henkilöä), Kärpäsessä (1 840 henkilöä) ja Ydinkeskustassa (1770 henkilöä). (Taulukko 3, Kuva 11) Kaupunginosa Väkiluku Kaupunginosa Väkiluku Kaikki yhteensä ,7 61,8 23,5 Kaikki yhteensä ,7 61,8 23,5 1 Ydinkeskusta , ,7 21 Kerinkallio ,1 59,6 27,3 2 Itäinen keskusta ,5 58,9 34,6 22 Renkomäki ,4 62,2 9,5 3 Pohjoinen keskusta ,8 59,4 33,8 23 Nikkilä ,2 63,1 15,7 4 Kartano ,7 58,5 32,8 24 Ämmälä ,4 64,2 12,4 5 Niemi ,4 61,4 29,2 25 Laune ,8 61,6 22,6 6 Kiveriö , ,1 26 Asemantausta , ,3 7 Kivimaa ,8 28,2 27 Hennala-Okeroinen , ,7 8 Mukkula ,1 57,2 29,7 28 Jokimaa ,7 63,9 19,4 9 Kilpiäinen ,9 56, Kärpänen ,7 63,4 22,9 10 Vipunen 95 11,6 57,9 30,5 30 Pirttiharju , ,3 11 Pesäkallio ,1 64,2 8,8 31 Salpausselkä Kytölä , ,7 32 Jalkaranta ,8 56,2 29,9 13 Kunnas ,7 63,9 14,4 33 Pyhäntaka , ,9 14 Ahtiala ,7 64,1 15,2 34 Ruuhijärvi ,9 66,8 21,3 15 Koiskala ,4 71,9 8,7 35 Seesta ,4 58,8 19,7 16 Viuha ,5 60,9 6,6 36 Immilä Myllypohja , ,5 37 Villähde ,6 60,9 16,5 18 Möysä ,1 63,3 23,5 38 Nastola kk ,7 57,6 26,7 19 Karisto ,5 58,6 3,9 39 Uusikylä ,9 62,2 20,9 20 Kujala ,8 57, Pensuo ,3 62,5 18,2 41 Arola ,6 20,4 Taulukko 3. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku ja ikärakenne vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Kuva 11. Tilastollisten kaupunginosien yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna Kartassa olevat kokonaisluvut viittaavat tilastollisten kaupunginosien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 3. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.