Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016"

Transkriptio

1 henkilöä Irja Henriksson Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016 on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2016 lopussa Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi 709 henkilöllä. Väkiluvun kasvu perustui yksinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita. Muuttovoitosta 63 % tuli muista kunnista. Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta vuotiaiden ja vuotiaiden määrä laski vuonna Yli 65-vuotiaiden määrä sen sijaan kasvoi liki 800 henkilöllä. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Julkaisun luvut ovat yhdistetyn Lahden ja Nastolan alueelta. Väestötilastoja on saatavissa nykyisellä aluejaolla vuodesta 1980 lähtien. Lahden väkiluku pieneni 1980-luvulla, mutta kääntyi kasvuun vuonna Suurimmillaan väestön kasvu oli vuosina ja vuonna Tällöin vuosittainen väestönlisäys oli henkilöä. Vuonna 2016 väkiluku kasvoi 709 henkilöllä. Kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla yli ja viimeisimmän viiden vuoden aikana runsaalla henkilöllä. (Kuva 1). Väestö keskittyy yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. Vuonna 2016 koko maan väestöstä 40 % asui Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Osuus kasvoi 2000-luvulla yli kolme prosenttiyksikköä. Joka viides suomalainen asui pääkaupunkiseudulla. Viime vuosina väestömäärä on kasvanut eniten pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi ssa ja ella. Vuosina sai lisää asukkaita liki , yli ja runsas ella ja ssa väkiluku kasvoi yli henkilöllä Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina

2 indeksi 2011= Kaupunkien vetovoimaisuutta kuvaa paremmin väestön prosentuaalinen kuin lukumääräinen kasvu. Muihin Suomen kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna Lahden väkiluvun kehitys on ollut hidasta. Vuosina Lahden väkiluku kasvoi 1,8 % Näiden viiden vuoden aikana Suomen suurimmista kaupungeista kasvoivat voimakkaimmin ( 8,8 %) ja (8,0 %). Helsingissä, ssa ja ella kasvu oli yli 6 %. Toista ääripäätä edustaa, jonka väkiluku pieneni 2,6 %. (Kuva 2). Vuonna 2016 Lahden väkiluku kasvoi 0,6 %. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista korkein kasvuprosentti oli viime vuonna lla (2,2 %) ja ssa (1,8 %). Yli prosentin väestönkasvu saavutettiin en, Helsingin ja n lisäksi myös ssä. Suhteellinen väestönkasvu oli Lahtea korkeampi myös Turussa ja ssa. Viimeisimmällä sijalla oli, jonka väkiluku pieneni 0,6 %. (Taulukko 1). Lahden kaupunkiseudun kuntien Lahden, Hollolan, Asikkalan ja Orimattilan yhteenlaskettu väkiluku oli Muutos lkm % , , , , , , , , , ,6 Taulukko 1. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluku vuosina 2015 ja Lähde: Tilastokeskus. vuoden 2016 lopussa Vuoden aikana väkiluku kasvoi 574 henkilöllä. Päijät-Hämeen maakunnan väkiluku oli Väkiluku kasvoi vuodessa vain 70 henkilöllä, mutta pieneni yli 500 henkilöllä vuosien aikana. Viiden vuoden aikana Lahtea lukuun ottamatta maakunnan kunnat kärsivät väestötappiosta. 110,0 109,0 108,0 107,0 106,0 105,0 104,0 103,0 102,0 101,0 100,0 99,0 98,0 97, Lähde: TIlastokeskus Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina Indeksi 2011=100.

3 33 Kariston väkiluku jo yli Kaupungin väestöstä runsas viidennes asuu Launeen suuralueella, vajaa viidennes Keskustassa, 14 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueella ja 12 % Nastolassa. Vähiten asukkaita on Kolava-Kujalan suuralueella. (Taulukko 2). Vuosien aikana väestönkasvu painottui Launeen, Kolava-Kujalan ja Keskustan suuralueille. Viiden vuoden aikana väkiluku kasvoi Launeella yli 1 100, Kolava-Kujalassa lähes tuhannella ja Keskustassa yli 500. Väkiluku väheni eniten Jalkarannassa ja Nastolassa. Suhteellisesti eniten väkiluku lisääntyi Kolava-Kujala -suuralueella, jossa väkiluvun kasvuprosentti oli 72. Vuonna 2016 asukasluku kasvoi Kolava-Kujalassa 267, Keskustassa 232, Launeella 157, Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi -suuralueella 154 ja Kärpäsessä 68 henkilöllä. Asukkaiden määrän lasku oli Jalkarannassa 121, Mukkulassa 39, Ahtialassa 29 ja Nastolassa 29 henkilöä. Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna asukasmäärä kasvoi eniten Karistossa, jonka väkiluku kasvoi 270 henkilöllä. Asukasluvun lisäys oli Kivimaalla 247 ja Kerinkalliolla 234. Väki väheni eniten Jalkarannan Sarvikadun ja Kankolan alueilla. (Taulukko 3.) Suuralue Kuva 3. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Kartassa olevat luvut viittaavat tilastollisten kaupunginosien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 3. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki % Muutos 2016 Muutos Yhteensä , Keskusta , Mukkula , Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi , Ahtiala , Kolava-Kujala , Laune , Kärpänen , Jalkaranta , Nastola , Muu alue , Taulukko 2. Lahden suuralueiden väkiluku vuosina 2015 ja Lähde: Tilastokeskus. Tilastollinen kaupunginosa 2016 Muutos Ydinkeskusta Itäinen keskusta Pohjoinen keskusta Kartano Niemi Kiveriö Kivimaa Mukkula Kilpiäinen Vipunen Pesäkallio Kytölä Kunnas Ahtiala Koiskala Viuha Myllypohja Möysä Karisto Kujala Kerinkallio Renkomäki Nikkilä Ämmälä Laune Asemantausta Hennala-Okeroinen Jokimaa Kärpänen Pirttiharju Salpausselkä Jalkaranta Pyhäntaka Ruuhijärvi Seesta Immilä Villähde Nastola kk Uusikylä Pensuo Arola Muu alue Taulukko 3. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

4 indeksi 2011= ylittänee asukkaan rajan jo tänä vuonna Lahden väestöennusteita tekevät sekä kaupunki itse että Tilastokeskus. Tilastokeskuksen ja kaupungin laatimat trendiennusteet ovat demografisia laskelmia, jotka perustuvat viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Kaupunki on laatinut myös tavoitteellisen väestöennusteen, jossa väkiluvun arvioidaan kasvavan kaupungin strategian mukaisesti prosentin vuosivauhtia. Sekä Tilastokeskuksen että Lahden oman trendiennusteen mukaan kaupunki ylittää asukkaan rajan kuluvana vuonna. (Kuva 4). Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Lahden väestömäärä on vuonna Lahden omassa trendiennusteessa vuoden 2025 väkilukuarvio on ja tavoite-ennusteessa Tilastokeskuksen ennuste on vuodelta Lahden kaupungin omat väestöennusteet on tarkistettu vuotta myöhemmin. Tilastokeskuksen mukaan Lahden väkiluvun ennustetaan kasvavan kolmisen prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väestömäärän kasvu tullee olemaan hidasta. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan ssa ja ssa. Tilastokeskuksen ja Lahden oman väestön trendiennusteen erot johtuvat syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä koskevien lähtötietojen erilaisuudesta. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat useiden kuntien yhteisiin lähtötietoihin, kun taas Lahden oma ennuste perustuu vain Lahden lähtötietoihin. Tämän vuoksi kunnan oman väestöennusteen osumatarkkuus on Tilastokeskuksen ennustetta parempi. 120,0 118,0 116,0 114,0 112,0 110, ,0 106,0 104,0 102,0 100, Tilastokeskuksen trendilaskelma Kaupungin oma trendiennuste Kaupungin oma tavoite-ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki Kuva 4. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen Indeksi 2016=100.

5 henkilöä 55 Kuolleita 186 enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina luonnollinen väestönmuutos pienensi Lahden väkilukua yhteensä 437 henkilöllä (kuva 5). Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa kuolleita oli yli enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten pääkaupunkiseudun kuntien ja n väkilukua. (Kuva 6). Vuonna 2016 Lahdessa oli syntyneitä ja kuolleita 1 214, joten kuolleita oli 186 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua reilulla 400 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli suurin ssa, jossa luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupungin väestöä lähes henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli Helsingissä liki 1 700, lla runsas ja ssa yli (Kuva 7). n ja n väestönkasvuun vaikutti syntyneiden enemmyys enemmän kuin muuttoliike. Maassamuutto ja maahanmuutto Kokonaisnettomuutolla tai muuttotaseella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat ylittävää muuttoliikettä. Maahanmuuttotilastoissa on turvapaikanhakijoita, joiden hakemus on hyväksytty, sekä suomalaistaustaisia paluumuuttajia. kärsi muuttotappiosta koko 1980-luvun ajan, minkä jälkeen kaupunki on saanut muuttovoittoa muutamaa vuotta lukuun ottamatta. Ennen vuotta 2016 muuttovoitto oli suurimmillaan vuosina , jolloin vuosittainen muuttovoitto oli Vuoden 2016 muuttovoitto oli peräti 863 henkilöä. Vuosina Lahden väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena yhteensä yli henkilöllä. Viiden vuoden aikana Lahtea vähemmän muuttovoittoa sai vain. Eniten muuttovoittoa sai, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena lähes henkilöllä. n muuttovoitto oli runsas , en yli , n lähes ja Turun henkilöä. (Kuva 6). Vuonna 2016 Lahden muuttovoitto oli 863, jota alhaisempi muuttotase oli ssa ja ssa. lisäsi muuttoliikkeen ansiosta väkilukuaan yli ja koko pääkaupunkiseutu liki henkilöllä. n muuttovoitto oli runsas ja n lähes henkilöä. (Kuva 7) syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 5. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina

6 syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 6. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuosina syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 7. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuonna Ennätysmäärä voittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä Vielä 2000-luvun alussa uskottiin, että suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle koettaisiin jonkinlainen suuri paluumuutto maaseudulle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan maassamme on meneillään vuosikymmeniin suurin maaltamuuttoliike isoihin kasvukeskuksiin ja niiden ympäristökuntiin. Lahden tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat kaupungin sijainti, liikenneyhteydet sekä pääkaupunkiseutua edullisemmat asumiskustannukset. Lahteen muuttaneiden määrä onkin nopeassa kasvussa, tulomuuttajien määrä ylitti rajan vuonna 2001 ja rajan vuonna Vuosina kaupunki sai kuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena lisää asukkaita yhteensä 977 siitä huolimatta, että vuosina 2013 ja 2015 oli maassamuutossa muuttotappiollinen kunta (kuva 5). Määrällisesti Lahtea vähemmän muuttovoittoa muista kunnista sai vain, jonka viiden vuoden muuttotappio oli lähes henkilöä. (Kuva 6).

7 * 77 Lahteen muutti vuonna 2016 muista kunnista henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli Tulomuutto kasvoi edellisvuodesta 8 %, vain ella ja lla tulomuutto kasvoi yhtä paljon. sai muuttovoittoa muista kunnista peräti 546, mikä on ennätystulos vuosien aikana. Vuonna 2016 suurimmista kaupungeista muuttovoittoa muista kunnista sai eniten, jonka nettomaassamuutto oli lähes henkilöä. en muuttovoitto oli runsas ja n liki Nettomaassamuutto oli Lahtea alhaisempi ssa (518), ssa (227) ja ssa (-387). (Kuva 7). Lahden muuttovoitosta tuli 63 % kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Maassamuutto kasvatti väkilukua enemmän kuin siirtolaisuus tai syntyneiden enemmyys myös ella, Helsingissä, ssa, ssä, lla ja Turussa. Maahanmuutto kasvattaa kaikkien suurten kaupunkien väkilukua 2000-luvulla siirtolaisuus on kasvattanut kaikkien suurien kaupunkien väkilukua. Vuosina maahanmuutto lisäsi Lahden väestömäärää yhteensä henkilöllä eli enemmän kuin maassamuutto (Kuva 5). Vuonna 2016 Lahteen muutti ulkomailta 634 ja Lahdesta ulkomaille 317 henkilöä. Siirtolaisuus kasvatti siten kaupungin väkilukua 317 henkilöllä. Siirtolaisten määrä kasvoi eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäys oli Helsingissä runsas henkilöä, lla yli ja ssa lähes ja henkilöä. (Kuva 7). Maan rajat ylittävä muuttoliike oli tärkein kasvutekijä vain ssa Väkiluku laski useana vuonna peräkkäin Väkiluku nousi eniten , Luonnollinen väestönlisäys suurimmillaan Luonnollinen väestönlisäys negatiivinen Eniten muuttovoittoa maahanmuutosta 1991, 2013, Nettomaassamuutto nettomaahanmuuttoa suurempi , , 2016 Eniten muuttotappiota muihin kuntiin useana vuonna peräkkäin Eniten muuttovoittoa muista kunnista , 2016 syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 8. Luonnollinen väestönlisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Lahdessa vuosina

8 indeksi 2011= Työikäisten määrä laskussa Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Viimeisen viiden vuoden aikana vuotiaiden määrä pieneni liki henkilöllä samalla kun yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi runsaalla henkilöllä. Vuosina pieneni nuorten vuotiaiden määrä 5,1 % ja työikäisistä vuotiaiden määrä 7,9 %. Alle 14-vuotiaiden määrä kasvoi 1,3 % ja vuotiaiden 2,4 %. Yli 65 vuotiaiden asukkaiden määrä kasvoi yhteensä 20,4 %. Heistä vuotiaiden määrä lisääntyi peräti 22,7 %, vuotiden 17,7 % ja yli 85-vuotiaiden 16,4 %. (Kuva 9). Vuonna 2016 Lahden asukasluku kasvoi 709 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta huolimatta vuotiaiden määrä laski 151 henkilöllä ja vuotiaiden 350 henkilöllä. Alle 15-vuotiaita tuli lisää 61, vuotiaita 393 ja yli 65-vuotiaita ikäluokittain tarkasteltuna väestömäärä pieneni ikäluokissa 0-4-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat sekä vuotiaat. Suurin lisäys tapahtui niin kutsuttujen suurien ikäluokkien vanhimmassa päässä vuotiaiden määrä kasvoi 486 henkilöllä. (Taulukko 4). Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän Lahdessa vuonna 2004 ja koko maassa vasta vuonna Vuoden 2016 lopussa kaupungin väestöstä vain hieman yli puolet oli vuotiaita. Väestöstä alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli 15 %, vuotiaiden nuorten 12 %, vuotiaiden 24 %, vuotiaiden 26 % ja yli 65-vuotiaiden 23 %. Muutos 2016 Ikä henkilöä % Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Taulukko 4. Lahden ikärakenne vuosina 2015 ja , ,0 115, ,0 105,0 100, ,0 90, Lähde: TIlastokeskus Kuva 9. Lahden väestö ikäluokittain vuosina Indeksi 2011=100.

9 99 Lahden ja n asukkaat ikääntyneimpiä Vuoden 2016 lopussa lasten osuus väestöstä oli Lahtea (15 %) alhaisempi Turussa, ella, Helsingissä ja ssa. ssa ja ssa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuotiaita vuotiaiden osuus oli Lahtea (12 %) pienempi ssa ja pääkaupunkiseudun kunnissa. Nuoria oli suhteellisesti eniten ssä, jossa väestöstä 16 % oli vuotiaita. (Kuva 10). Vertailukaupungeista vuotiaiden osuus jäi alhaisimmaksi Lahdessa ja ssa, joissa heitä oli noin puolet väestöstä vuotiaita oli suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun kunnissa (54-58 %). Yli 65-vuotiaiden osuus on Lahdessa suurempi kuin sen vertailukaupungeissa keskimäärin. Yli 65- vuotiaiden osuus oli Lahtea (23 %) suurempi vain ssa. Ikääntyneitä oli suhteellisesti vähiten ssa, ssa ja lla, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli vain %. Kariston väestöstä liki 40 % lapsia Lahtelaisista alle 15-vuotiaista lapsista 25 % asui Launeen, 15 % Nastolan, 14 % Ahtialan ja vain 5 % Kolavala-Kujalan suuralueilla. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalan suuralueella (37 %). Osuus oli Ahtialassa 21 %, Nastolassa 19 % ja Launeella 17 %. Keskustassa osuus jäi seitsemään prosenttiin. Tilastollisista kaupunginosista lasten osuus väestöstä oli suurin Karistossa, Viuhassa, Renkomäessä sekä Pesäkalliolla. Näillä alueilla yli neljännes väestöstä oli alle 15-vuotiaita. (Kuva 11). Alle 15-vuotiaita lapsia oli lukumääräisesti eniten Kärpäsen, Ahtialan, Launeen ja Nastolan kirkonkylän tilastollisissa kaupunginosissa, joissa lasten määrä oli yli tuhat. Keskustan asukkaista 30 % eläkeikäisiä Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 24 % asui Keskustassa, 20 % Launeella ja 15 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella. Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustassa, jonka väestöstä 30 % oli eläkeikäisiä. Jalkarannassa osuus oli 29 %, Mukkulassa 27 % ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella 24 %. Kolava- Kujalan suuralueella vain 5 % väestöstä oli yli 65- vuotiaita. Useilla keskustan tilastollisissa kaupunginosissa asui paljon eläkeikäisiä, Mattilanmäellä jopa 58 % asukkaista oli yli 65-vuotiaita. Myös Ankkurissa, Ruoriniemessä, Mukkulassa ja Jalkarannassa väestö oli ikääntynyttä. (Kuva 12). Lukumääräisesti eniten eläkeikäisiä asui Kerinkalliolla (1 932 henkilöä), Ankkurissa (1 818 henkilöä) ja Kärpäsessä (1 791 henkilöä). Koko maa 16,2 11,5 25,0 26,3 11,8 9,1 14,1 11,7 33,4 24,1 9,6 7,1 19,5 12,2 29,5 24,6 8,7 5,4 13,7 14,7 30,5 22,5 10,4 8,3 17,9 11,9 29,7 25,5 9,3 5,6 19,0 14,8 28,5 22,9 8,6 6,2 12,9 15,0 29,2 22,7 11,1 9,2 16,0 15,6 28,4 22,7 10,0 7,4 14,8 12,1 24,5 25,7 13,3 9,6 15,0 13,9 25,4 25,9 11,1 8,7 14,0 10,3 21,2 28,9 14,1 11,5-10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100, Kuva 10. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluokittain vuonna 2016 (%).

10 10 Kuva 11. Tilastollisten kaupunginosien alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna Kartassa olevat kokonaisluvut viittaavat tilastollisten kaupunginosien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 5. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Tilastollinen kaupunginosa Väkiluku % Kaikki yhteensä ,8 62,3 22,9 1 Ydinkeskusta ,9 69,8 24,3 2 Itäinen keskusta ,8 59,1 34,1 3 Pohjoinen keskusta ,2 59,9 33,9 4 Kartano ,4 59,6 32,1 5 Niemi ,9 61,1 29,0 6 Kiveriö ,7 67,6 19,8 7 Kivimaa ,2 62,2 27,6 8 Mukkula ,3 57,5 29,2 9 Kilpiäinen ,1 56,4 26,5 10 Vipunen 97 13,4 59,8 26,8 11 Pesäkallio ,1 64,3 7,6 12 Kytölä ,0 61,5 19,5 13 Kunnas ,7 64,5 13,8 14 Ahtiala ,5 64,7 13,9 15 Koiskala ,5 70,0 9,6 16 Viuha ,3 59,1 7,5 17 Myllypohja ,6 62,7 17,8 18 Möysä ,8 63,6 23,6 19 Karisto ,3 58,5 3,2 20 Kujala ,5 57,3 23,2 21 Kerinkallio ,0 60,7 26,3 22 Renkomäki ,9 61,9 9,2 23 Nikkilä ,5 63,2 15,3 24 Ämmälä ,2 64,2 11,6 25 Laune ,4 61,7 21,9 26 Asemantausta ,0 64,7 21,2 27 Hennala-Okeroinen ,2 67,8 19,0 28 Jokimaa ,5 64,2 19,3 29 Kärpänen ,1 63,7 22,2 30 Pirttiharju ,8 65,1 17,1 31 Salpausselkä 1 0,0 0,0 100,0 32 Jalkaranta ,2 57,7 29,0 33 Pyhäntaka ,0 58,0 21,0 34 Ruuhijärvi ,8 66,8 20,5 35 Seesta ,1 59,6 19,2 36 Immilä ,8 60,3 25,9 37 Villähde ,4 60,6 16,0 38 Nastola kk ,8 58,3 25,9 39 Uusikylä ,9 62,4 19,6 40 Pensuo ,3 62,6 18,1 41 Arola ,3 62,8 21,9 Taulukko 5. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku ja ikärakenne vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Kuva 12. Tilastollisten kaupunginosien yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna Kartassa olevat kokonaisluvut viittaavat tilastollisten kaupunginosien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 5. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

11 henkilöä 11 Alle puolet väestöstä työikäisiä vuonna 2025 Lahden kaupungin omassa trendiennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan yli henkilöllä vuoden 2025 loppuun mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten määrä kasvaisi peräti henkilöllä. Vuonna 2025 eläkeikäisiä olisi eli runsas neljännes väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 23 %. (Kuva 13) vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan 200 henkilöllä, minkä seurauksena heitä olisi vuonna Heidän osuutensa väestöstä laskisi nykyisestä 50 prosentista 48 prosenttiin. Työikäisistä vuotiaiden määrä kasvanee henkilöllä, kun taas vuotiaiden määrä laskenee henkilöllä. Ennusteen mukaan lasten määrä kasvaisi 600 henkilöllä, kun taas vuotiaiden nuorten määrä laskisi muutamalla kymmenellä henkilöllä. Vuonna 2025 lapsia arvioidaan olevan ja nuoria Lasten ja nuorten osuudet väestöstä pysyisivät kuitenkin ennallaan. Lapsia olisi 15 % ja nuoria 12 % väestöstä. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden osuuden arvioidaan nousevan 600 henkilöä suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöennusteessa. Lahden vanhusväestön osuus väestöstä tullee olemaan suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan ssa ikäihmisten osuuden ennustetaan olevan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 14) Lähde:Lahden kaupunki Kuva 13. Lahden ikärakenne vuonna 2016 ja ikärakenne-ennuste vuosille 2020 ja % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA 15,7 11,0 24,9 24,2 11,9 12,3 14,2 11,1 32,8 23,5 9,0 9,4 18,2 11,9 28,4 24,7 8,5 8,4 14,1 13,1 30,8 21,4 9,9 10,7 17,0 11,4 28,6 25,0 9,1 9,0 18,1 14,0 27,6 22,1 9,6 8,6 12,9 13,4 30,1 21,6 10,3 11,7 15,6 14,2 28,8 21,1 10,1 10,2 14,3 11,8 24,2 23,5 12,4 13,8 15,2 12,3 27,0 22,6 11,7 11,2 13,8 9,6 21,0 25,3 14,7 15, Kuva 14. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ikärakenne-ennuste vuoteen 2025 (%).

12 henkilöä huoltosuhde 12 Sataa työikäistä kohti 61 lasta tai vanhusta Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta tai yli 64-vuotiasta on 100 työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti. Vuonna 2016 Lahdessa oli sataa työikäistä kohti 61 vanhusta tai lasta. Lahdessa on huoltosuhde kasvanut 2000-luvulla 15 henkilöllä. (Kuva 15). Koko maassa huoltosuhde oli 59. Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa huoltosuhde oli keskimäärin 49. Vertailukaupungeista ainoastaan ssa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (45), mihin syynä on sekä lasten että eläkeikäisten alhainen osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta ssa, ssa ja lla. (Kuva 16). Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Väestöllinen huoltosuhde nousee jyrkästi lähitulevaisuudessa. Kaupungin oman trendiennusteen mukaan vuonna 2025 huoltosuhde olisi 66. Jokaista 100 lahtelaista työikäistä kohti tullee olemaan 24 alle 15-vuotiasta ja 42 yli 65-vuotiasta asukasta. (Kuva 17). Tilastokeskuksen arvioi huoltosuhteen olevan Lahdessa 68 eli hieman korkeampi kuin kaupungin omassa ennusteessa. Suurimmista kaupungeista väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan vuonna 2025 korkein ssa (79) ja alhaisin Helsingissä (48). (Kuva 18). Koko maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ollen 66 vuonna Kuva 15. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuosina Lähde: Lahden kaupunki Kuva 17. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuonna 2016 ja ennuste vuosille 2020 ja Lähde: Lahden kaupunki vuotiaat 0-14-vuotiaat Lähde: Lahden kaupunki Koko maa vuotiaat vuotiaat vuotiaat 65-vuotiaat huoltosuhde Kuva 16. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna Lähde: Tilastokeskus huoltosuhde Kuva 18. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ja väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle Lähde: Tilastokeskus.

13 13 Yhteenveto Lahden väestönmuutoksista ja ikärakenteesta vuonna 2016 on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2016 lopussa Vuodessa väestömäärä kasvoi 709 henkilöllä. Väestön kasvu oli 1970-luvun jälkeen suurimmillaan vuosina ja Näinä vuosina vuotuinen väestölisäys oli Vuonna 2016 kaupungin väkiluvun kasvu perustui yksinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli 186 vähemmän kuin kuolleita. Vuonna 2016 Lahden muuttovoitto oli 863, josta 63 % tuli muista kunnista. Muuttovoitto muista kunnista oli peräti 546, mikä on ennätystulos vuosien aikana. Siirtolaisuus kasvatti kaupungin väkilukua 317 henkilöllä. Väestön pääasiallisen kasvusyyn perusteella suurimmat kaupungit voidaan jakaa karkeasti jakaa kolmeen seuraavaan ryhmään vuonna Muuttovoittoa muista kunnista: Luonnollinen väestönkasvu: Muuttovoittoa siirtolaisuudesta: Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta vuotiaiden nuorten määrä laski 151 henkilöllä ja vuotiaiden työikäisten asukkaiden määrä laski peräti 350 henkilöllä. Alle 15-vuotiaita tuli lisää 61, vuotiaita 393 ja yli 65-vuotiaita 756. Väestöstä alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli 15 %, vuotiaiden nuorten 12 %, vuotiaiden 24 %, vuotiaiden 26 % ja yli 65-vuotiaiden 23 %. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Kaupungin sataa työikäistä kohti oli 61 lasta tai vanhusta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan olevan 66 vuonna Lahden oman väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi vuonna Ennusteessa arvioidaan ikäihmisten määrän lisääntyvän voimakkaasti. Vuonna 2025 eläkeikäisiä olisi ennusteen mukaan runsas neljännes väestöstä. Tällöin yli 65- vuotiaita olisi lähes enemmän kuin tällä hetkellä. Lasten määrän arvioidaan kasvavan runsaalla 600 henkilöllä, mutta vuotiaiden pienenevän muutamalla kymmenellä henkilöllä vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan pienenevän parilla sadalla henkilöllä, minkä seurauksena heidän osuutensa väestöstä laskisi nykyisestä 50 prosentista 48 prosenttiin. Julkaisun luvut ovat yhdistetyn Lahden ja Nastolan alueelta. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta ja Tilastokeskus

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta 2014

Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Irja Henriksson 30.12.2016 Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, josta työvoimaan kuului 56 877 henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput 61 767 henkilöä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Lapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle 18 vuotiaat

Lapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle 18 vuotiaat 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero.. LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA, SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA JA

Lisätiedot

Pauli Mero LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA

Pauli Mero LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA Pauli Mero 07.12. 2017 LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA (Perherakenteen käsitteet ja määritelmät sekä taulukot: Tilastokeskus) Lapsiperheitä (perhe, jossa vähintään 1

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 26.0.2012 Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 LAHDEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2010 Viimeisten 20 vuoden aikana Lahden

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Keski-Lahti äänestävät EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Keskusta äänestävät EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 3 Vaalipäivän äänet, alustava laskenta

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 3 Vaalipäivän äänet, alustava laskenta s. 1/2 001 Keski-Lahti 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63

Lisätiedot

Äidinkieli vuonna 2016

Äidinkieli vuonna 2016 Irja Henriksson 19.10.2017 Äidinkieli vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan Lahdessa asui vuoden 2016 lopussa 112 022 äidinkielenään kotimaisia kieliä (suomi, ruotsi, saame) puhuvia henkilöitä. Äidinkieleltään

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 980 Muutos 8 kk -801 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku

Lisätiedot

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2016

Muuttoliike vuonna 2016 Irja Henriksson 29.8.217 Muuttoliike vuonna 216 Lahteen muutti muista kunnista 6 56 henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli 5 51 vuonna 216. Maahanmuuttajia oli 634 ja maastamuuttajia 317. Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 869 Muutos 9 kk -912 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero

Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 18.06. LAHDEN TYÖTTÖMYYS TYÖTTÖMYYS KASVUSSA NAISVOITTOISILLA ALOILLA Syksyllä alkanut kansainvälinen lama käänsi myös Lahden työttömyysasteen kasvuun, joka huipentui

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

Lahden pyöräilykatsaus 2016 tuoretta tietoa pyöräilystä

Lahden pyöräilykatsaus 2016 tuoretta tietoa pyöräilystä Lahden pyöräilykatsaus 2016 tuoretta tietoa pyöräilystä Lahden pyöräilykatsaus 2016 on ensimmäinen pyöräliikenteen kehitystä, olosuhteita ja kehittämistä käsittelevä julkaisu Lahdessa. Lahden keskustan

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

1. Väestömäärä / -kehitys / -rakenne Harjavalta 79 Luvia 442

1. Väestömäärä / -kehitys / -rakenne Harjavalta 79 Luvia 442 1. Väestömäärä / -kehitys / -rakenne Harjavalta 79 Luvia 442 1.1 väkiluku v.2012 7 486 3 360 1.2 väkiluvun muutos % V.2011-2012 -0,2 0,2 1.3 väestöennuste v.2013 7 420 3 364 1.4 väestöennuste v.2023 7

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2015

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2015 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2017 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2015 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Väestöennustelinjat

Väestöennustelinjat henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 22.4.2013 LAHDEN VÄESTÖENNUSTE 2013 Lahden väestöennuste 2013-2031 (2025) on raportti Lahden väestökehityksestä kaupungin ja osa-alueiden tasolla. Tavoitteellinen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

Elämäniloa ja sivistystä. Lahden kaupunginkirjasto maakuntakirjasto

Elämäniloa ja sivistystä. Lahden kaupunginkirjasto maakuntakirjasto Elämäniloa ja sivistystä Lahden kaupunginkirjasto maakuntakirjasto Elämäniloa ja sivistystä Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuuden hankkia tietoa ja elämyksiä. Toimintamme edistää luku-, kirjallisuus-

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/214 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-kesäkuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia

Lisätiedot

Uutta ARTTU2-ohjelmasta. Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017

Uutta ARTTU2-ohjelmasta. Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017 Uutta ARTTU2-ohjelmasta ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 2/2017 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa Heikki Miettinen ja Outi Moilala, FCG Konsultointi

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran

Lisätiedot

Nettomaahanmuutto. Kuntien välinen nettomuutto. Maahanmuutto. Maastamuutto. Väestönlisäys

Nettomaahanmuutto. Kuntien välinen nettomuutto. Maahanmuutto. Maastamuutto. Väestönlisäys Väestönmuutosten ennakkotiedot muuttujina Maakunnat ja kunnat 2016, Tapahtumakuukausi ja Väestönmuutos Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 5/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-heinäkuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia

Lisätiedot