Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016

Transkriptio

1 henkilöä Irja Henriksson Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016 on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2016 lopussa Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi 709 henkilöllä. Väkiluvun kasvu perustui yksinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita. Muuttovoitosta 63 % tuli muista kunnista. Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta vuotiaiden ja vuotiaiden määrä laski vuonna Yli 65-vuotiaiden määrä sen sijaan kasvoi liki 800 henkilöllä. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Julkaisun luvut ovat yhdistetyn Lahden ja Nastolan alueelta. Väestötilastoja on saatavissa nykyisellä aluejaolla vuodesta 1980 lähtien. Lahden väkiluku pieneni 1980-luvulla, mutta kääntyi kasvuun vuonna Suurimmillaan väestön kasvu oli vuosina ja vuonna Tällöin vuosittainen väestönlisäys oli henkilöä. Vuonna 2016 väkiluku kasvoi 709 henkilöllä. Kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla yli ja viimeisimmän viiden vuoden aikana runsaalla henkilöllä. (Kuva 1). Väestö keskittyy yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. Vuonna 2016 koko maan väestöstä 40 % asui Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Osuus kasvoi 2000-luvulla yli kolme prosenttiyksikköä. Joka viides suomalainen asui pääkaupunkiseudulla. Viime vuosina väestömäärä on kasvanut eniten pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi ssa ja ella. Vuosina sai lisää asukkaita liki , yli ja runsas ella ja ssa väkiluku kasvoi yli henkilöllä Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina

2 indeksi 2011= Kaupunkien vetovoimaisuutta kuvaa paremmin väestön prosentuaalinen kuin lukumääräinen kasvu. Muihin Suomen kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna Lahden väkiluvun kehitys on ollut hidasta. Vuosina Lahden väkiluku kasvoi 1,8 % Näiden viiden vuoden aikana Suomen suurimmista kaupungeista kasvoivat voimakkaimmin ( 8,8 %) ja (8,0 %). Helsingissä, ssa ja ella kasvu oli yli 6 %. Toista ääripäätä edustaa, jonka väkiluku pieneni 2,6 %. (Kuva 2). Vuonna 2016 Lahden väkiluku kasvoi 0,6 %. Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista korkein kasvuprosentti oli viime vuonna lla (2,2 %) ja ssa (1,8 %). Yli prosentin väestönkasvu saavutettiin en, Helsingin ja n lisäksi myös ssä. Suhteellinen väestönkasvu oli Lahtea korkeampi myös Turussa ja ssa. Viimeisimmällä sijalla oli, jonka väkiluku pieneni 0,6 %. (Taulukko 1). Lahden kaupunkiseudun kuntien Lahden, Hollolan, Asikkalan ja Orimattilan yhteenlaskettu väkiluku oli Muutos lkm % , , , , , , , , , ,6 Taulukko 1. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluku vuosina 2015 ja Lähde: Tilastokeskus. vuoden 2016 lopussa Vuoden aikana väkiluku kasvoi 574 henkilöllä. Päijät-Hämeen maakunnan väkiluku oli Väkiluku kasvoi vuodessa vain 70 henkilöllä, mutta pieneni yli 500 henkilöllä vuosien aikana. Viiden vuoden aikana Lahtea lukuun ottamatta maakunnan kunnat kärsivät väestötappiosta. 110,0 109,0 108,0 107,0 106,0 105,0 104,0 103,0 102,0 101,0 100,0 99,0 98,0 97, Lähde: TIlastokeskus Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina Indeksi 2011=100.

3 33 Kariston väkiluku jo yli Kaupungin väestöstä runsas viidennes asuu Launeen suuralueella, vajaa viidennes Keskustassa, 14 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueella ja 12 % Nastolassa. Vähiten asukkaita on Kolava-Kujalan suuralueella. (Taulukko 2). Vuosien aikana väestönkasvu painottui Launeen, Kolava-Kujalan ja Keskustan suuralueille. Viiden vuoden aikana väkiluku kasvoi Launeella yli 1 100, Kolava-Kujalassa lähes tuhannella ja Keskustassa yli 500. Väkiluku väheni eniten Jalkarannassa ja Nastolassa. Suhteellisesti eniten väkiluku lisääntyi Kolava-Kujala -suuralueella, jossa väkiluvun kasvuprosentti oli 72. Vuonna 2016 asukasluku kasvoi Kolava-Kujalassa 267, Keskustassa 232, Launeella 157, Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi -suuralueella 154 ja Kärpäsessä 68 henkilöllä. Asukkaiden määrän lasku oli Jalkarannassa 121, Mukkulassa 39, Ahtialassa 29 ja Nastolassa 29 henkilöä. Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna asukasmäärä kasvoi eniten Karistossa, jonka väkiluku kasvoi 270 henkilöllä. Asukasluvun lisäys oli Kivimaalla 247 ja Kerinkalliolla 234. Väki väheni eniten Jalkarannan Sarvikadun ja Kankolan alueilla. (Taulukko 3.) Suuralue Kuva 3. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Kartassa olevat luvut viittaavat tilastollisten kaupunginosien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 3. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki % Muutos 2016 Muutos Yhteensä , Keskusta , Mukkula , Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi , Ahtiala , Kolava-Kujala , Laune , Kärpänen , Jalkaranta , Nastola , Muu alue , Taulukko 2. Lahden suuralueiden väkiluku vuosina 2015 ja Lähde: Tilastokeskus. Tilastollinen kaupunginosa 2016 Muutos Ydinkeskusta Itäinen keskusta Pohjoinen keskusta Kartano Niemi Kiveriö Kivimaa Mukkula Kilpiäinen Vipunen Pesäkallio Kytölä Kunnas Ahtiala Koiskala Viuha Myllypohja Möysä Karisto Kujala Kerinkallio Renkomäki Nikkilä Ämmälä Laune Asemantausta Hennala-Okeroinen Jokimaa Kärpänen Pirttiharju Salpausselkä Jalkaranta Pyhäntaka Ruuhijärvi Seesta Immilä Villähde Nastola kk Uusikylä Pensuo Arola Muu alue Taulukko 3. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

4 indeksi 2011= ylittänee asukkaan rajan jo tänä vuonna Lahden väestöennusteita tekevät sekä kaupunki itse että Tilastokeskus. Tilastokeskuksen ja kaupungin laatimat trendiennusteet ovat demografisia laskelmia, jotka perustuvat viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Kaupunki on laatinut myös tavoitteellisen väestöennusteen, jossa väkiluvun arvioidaan kasvavan kaupungin strategian mukaisesti prosentin vuosivauhtia. Sekä Tilastokeskuksen että Lahden oman trendiennusteen mukaan kaupunki ylittää asukkaan rajan kuluvana vuonna. (Kuva 4). Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Lahden väestömäärä on vuonna Lahden omassa trendiennusteessa vuoden 2025 väkilukuarvio on ja tavoite-ennusteessa Tilastokeskuksen ennuste on vuodelta Lahden kaupungin omat väestöennusteet on tarkistettu vuotta myöhemmin. Tilastokeskuksen mukaan Lahden väkiluvun ennustetaan kasvavan kolmisen prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väestömäärän kasvu tullee olemaan hidasta. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan ssa ja ssa. Tilastokeskuksen ja Lahden oman väestön trendiennusteen erot johtuvat syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä koskevien lähtötietojen erilaisuudesta. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat useiden kuntien yhteisiin lähtötietoihin, kun taas Lahden oma ennuste perustuu vain Lahden lähtötietoihin. Tämän vuoksi kunnan oman väestöennusteen osumatarkkuus on Tilastokeskuksen ennustetta parempi. 120,0 118,0 116,0 114,0 112,0 110, ,0 106,0 104,0 102,0 100, Tilastokeskuksen trendilaskelma Kaupungin oma trendiennuste Kaupungin oma tavoite-ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki Kuva 4. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen Indeksi 2016=100.

5 henkilöä 55 Kuolleita 186 enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina luonnollinen väestönmuutos pienensi Lahden väkilukua yhteensä 437 henkilöllä (kuva 5). Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa kuolleita oli yli enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten pääkaupunkiseudun kuntien ja n väkilukua. (Kuva 6). Vuonna 2016 Lahdessa oli syntyneitä ja kuolleita 1 214, joten kuolleita oli 186 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua reilulla 400 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli suurin ssa, jossa luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupungin väestöä lähes henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli Helsingissä liki 1 700, lla runsas ja ssa yli (Kuva 7). n ja n väestönkasvuun vaikutti syntyneiden enemmyys enemmän kuin muuttoliike. Maassamuutto ja maahanmuutto Kokonaisnettomuutolla tai muuttotaseella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat ylittävää muuttoliikettä. Maahanmuuttotilastoissa on turvapaikanhakijoita, joiden hakemus on hyväksytty, sekä suomalaistaustaisia paluumuuttajia. kärsi muuttotappiosta koko 1980-luvun ajan, minkä jälkeen kaupunki on saanut muuttovoittoa muutamaa vuotta lukuun ottamatta. Ennen vuotta 2016 muuttovoitto oli suurimmillaan vuosina , jolloin vuosittainen muuttovoitto oli Vuoden 2016 muuttovoitto oli peräti 863 henkilöä. Vuosina Lahden väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena yhteensä yli henkilöllä. Viiden vuoden aikana Lahtea vähemmän muuttovoittoa sai vain. Eniten muuttovoittoa sai, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena lähes henkilöllä. n muuttovoitto oli runsas , en yli , n lähes ja Turun henkilöä. (Kuva 6). Vuonna 2016 Lahden muuttovoitto oli 863, jota alhaisempi muuttotase oli ssa ja ssa. lisäsi muuttoliikkeen ansiosta väkilukuaan yli ja koko pääkaupunkiseutu liki henkilöllä. n muuttovoitto oli runsas ja n lähes henkilöä. (Kuva 7) syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 5. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina

6 syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 6. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuosina syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 7. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuonna Ennätysmäärä voittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä Vielä 2000-luvun alussa uskottiin, että suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle koettaisiin jonkinlainen suuri paluumuutto maaseudulle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan maassamme on meneillään vuosikymmeniin suurin maaltamuuttoliike isoihin kasvukeskuksiin ja niiden ympäristökuntiin. Lahden tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat kaupungin sijainti, liikenneyhteydet sekä pääkaupunkiseutua edullisemmat asumiskustannukset. Lahteen muuttaneiden määrä onkin nopeassa kasvussa, tulomuuttajien määrä ylitti rajan vuonna 2001 ja rajan vuonna Vuosina kaupunki sai kuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena lisää asukkaita yhteensä 977 siitä huolimatta, että vuosina 2013 ja 2015 oli maassamuutossa muuttotappiollinen kunta (kuva 5). Määrällisesti Lahtea vähemmän muuttovoittoa muista kunnista sai vain, jonka viiden vuoden muuttotappio oli lähes henkilöä. (Kuva 6).

7 * 77 Lahteen muutti vuonna 2016 muista kunnista henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli Tulomuutto kasvoi edellisvuodesta 8 %, vain ella ja lla tulomuutto kasvoi yhtä paljon. sai muuttovoittoa muista kunnista peräti 546, mikä on ennätystulos vuosien aikana. Vuonna 2016 suurimmista kaupungeista muuttovoittoa muista kunnista sai eniten, jonka nettomaassamuutto oli lähes henkilöä. en muuttovoitto oli runsas ja n liki Nettomaassamuutto oli Lahtea alhaisempi ssa (518), ssa (227) ja ssa (-387). (Kuva 7). Lahden muuttovoitosta tuli 63 % kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Maassamuutto kasvatti väkilukua enemmän kuin siirtolaisuus tai syntyneiden enemmyys myös ella, Helsingissä, ssa, ssä, lla ja Turussa. Maahanmuutto kasvattaa kaikkien suurten kaupunkien väkilukua 2000-luvulla siirtolaisuus on kasvattanut kaikkien suurien kaupunkien väkilukua. Vuosina maahanmuutto lisäsi Lahden väestömäärää yhteensä henkilöllä eli enemmän kuin maassamuutto (Kuva 5). Vuonna 2016 Lahteen muutti ulkomailta 634 ja Lahdesta ulkomaille 317 henkilöä. Siirtolaisuus kasvatti siten kaupungin väkilukua 317 henkilöllä. Siirtolaisten määrä kasvoi eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäys oli Helsingissä runsas henkilöä, lla yli ja ssa lähes ja henkilöä. (Kuva 7). Maan rajat ylittävä muuttoliike oli tärkein kasvutekijä vain ssa Väkiluku laski useana vuonna peräkkäin Väkiluku nousi eniten , Luonnollinen väestönlisäys suurimmillaan Luonnollinen väestönlisäys negatiivinen Eniten muuttovoittoa maahanmuutosta 1991, 2013, Nettomaassamuutto nettomaahanmuuttoa suurempi , , 2016 Eniten muuttotappiota muihin kuntiin useana vuonna peräkkäin Eniten muuttovoittoa muista kunnista , 2016 syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 8. Luonnollinen väestönlisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Lahdessa vuosina

8 indeksi 2011= Työikäisten määrä laskussa Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Viimeisen viiden vuoden aikana vuotiaiden määrä pieneni liki henkilöllä samalla kun yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi runsaalla henkilöllä. Vuosina pieneni nuorten vuotiaiden määrä 5,1 % ja työikäisistä vuotiaiden määrä 7,9 %. Alle 14-vuotiaiden määrä kasvoi 1,3 % ja vuotiaiden 2,4 %. Yli 65 vuotiaiden asukkaiden määrä kasvoi yhteensä 20,4 %. Heistä vuotiaiden määrä lisääntyi peräti 22,7 %, vuotiden 17,7 % ja yli 85-vuotiaiden 16,4 %. (Kuva 9). Vuonna 2016 Lahden asukasluku kasvoi 709 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta huolimatta vuotiaiden määrä laski 151 henkilöllä ja vuotiaiden 350 henkilöllä. Alle 15-vuotiaita tuli lisää 61, vuotiaita 393 ja yli 65-vuotiaita ikäluokittain tarkasteltuna väestömäärä pieneni ikäluokissa 0-4-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat sekä vuotiaat. Suurin lisäys tapahtui niin kutsuttujen suurien ikäluokkien vanhimmassa päässä vuotiaiden määrä kasvoi 486 henkilöllä. (Taulukko 4). Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän Lahdessa vuonna 2004 ja koko maassa vasta vuonna Vuoden 2016 lopussa kaupungin väestöstä vain hieman yli puolet oli vuotiaita. Väestöstä alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli 15 %, vuotiaiden nuorten 12 %, vuotiaiden 24 %, vuotiaiden 26 % ja yli 65-vuotiaiden 23 %. Muutos 2016 Ikä henkilöä % Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Taulukko 4. Lahden ikärakenne vuosina 2015 ja , ,0 115, ,0 105,0 100, ,0 90, Lähde: TIlastokeskus Kuva 9. Lahden väestö ikäluokittain vuosina Indeksi 2011=100.

9 99 Lahden ja n asukkaat ikääntyneimpiä Vuoden 2016 lopussa lasten osuus väestöstä oli Lahtea (15 %) alhaisempi Turussa, ella, Helsingissä ja ssa. ssa ja ssa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuotiaita vuotiaiden osuus oli Lahtea (12 %) pienempi ssa ja pääkaupunkiseudun kunnissa. Nuoria oli suhteellisesti eniten ssä, jossa väestöstä 16 % oli vuotiaita. (Kuva 10). Vertailukaupungeista vuotiaiden osuus jäi alhaisimmaksi Lahdessa ja ssa, joissa heitä oli noin puolet väestöstä vuotiaita oli suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun kunnissa (54-58 %). Yli 65-vuotiaiden osuus on Lahdessa suurempi kuin sen vertailukaupungeissa keskimäärin. Yli 65- vuotiaiden osuus oli Lahtea (23 %) suurempi vain ssa. Ikääntyneitä oli suhteellisesti vähiten ssa, ssa ja lla, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli vain %. Kariston väestöstä liki 40 % lapsia Lahtelaisista alle 15-vuotiaista lapsista 25 % asui Launeen, 15 % Nastolan, 14 % Ahtialan ja vain 5 % Kolavala-Kujalan suuralueilla. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalan suuralueella (37 %). Osuus oli Ahtialassa 21 %, Nastolassa 19 % ja Launeella 17 %. Keskustassa osuus jäi seitsemään prosenttiin. Tilastollisista kaupunginosista lasten osuus väestöstä oli suurin Karistossa, Viuhassa, Renkomäessä sekä Pesäkalliolla. Näillä alueilla yli neljännes väestöstä oli alle 15-vuotiaita. (Kuva 11). Alle 15-vuotiaita lapsia oli lukumääräisesti eniten Kärpäsen, Ahtialan, Launeen ja Nastolan kirkonkylän tilastollisissa kaupunginosissa, joissa lasten määrä oli yli tuhat. Keskustan asukkaista 30 % eläkeikäisiä Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 24 % asui Keskustassa, 20 % Launeella ja 15 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella. Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustassa, jonka väestöstä 30 % oli eläkeikäisiä. Jalkarannassa osuus oli 29 %, Mukkulassa 27 % ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella 24 %. Kolava- Kujalan suuralueella vain 5 % väestöstä oli yli 65- vuotiaita. Useilla keskustan tilastollisissa kaupunginosissa asui paljon eläkeikäisiä, Mattilanmäellä jopa 58 % asukkaista oli yli 65-vuotiaita. Myös Ankkurissa, Ruoriniemessä, Mukkulassa ja Jalkarannassa väestö oli ikääntynyttä. (Kuva 12). Lukumääräisesti eniten eläkeikäisiä asui Kerinkalliolla (1 932 henkilöä), Ankkurissa (1 818 henkilöä) ja Kärpäsessä (1 791 henkilöä). Koko maa 16,2 11,5 25,0 26,3 11,8 9,1 14,1 11,7 33,4 24,1 9,6 7,1 19,5 12,2 29,5 24,6 8,7 5,4 13,7 14,7 30,5 22,5 10,4 8,3 17,9 11,9 29,7 25,5 9,3 5,6 19,0 14,8 28,5 22,9 8,6 6,2 12,9 15,0 29,2 22,7 11,1 9,2 16,0 15,6 28,4 22,7 10,0 7,4 14,8 12,1 24,5 25,7 13,3 9,6 15,0 13,9 25,4 25,9 11,1 8,7 14,0 10,3 21,2 28,9 14,1 11,5-10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100, Kuva 10. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluokittain vuonna 2016 (%).

10 10 Kuva 11. Tilastollisten kaupunginosien alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna Kartassa olevat kokonaisluvut viittaavat tilastollisten kaupunginosien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 5. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Tilastollinen kaupunginosa Väkiluku % Kaikki yhteensä ,8 62,3 22,9 1 Ydinkeskusta ,9 69,8 24,3 2 Itäinen keskusta ,8 59,1 34,1 3 Pohjoinen keskusta ,2 59,9 33,9 4 Kartano ,4 59,6 32,1 5 Niemi ,9 61,1 29,0 6 Kiveriö ,7 67,6 19,8 7 Kivimaa ,2 62,2 27,6 8 Mukkula ,3 57,5 29,2 9 Kilpiäinen ,1 56,4 26,5 10 Vipunen 97 13,4 59,8 26,8 11 Pesäkallio ,1 64,3 7,6 12 Kytölä ,0 61,5 19,5 13 Kunnas ,7 64,5 13,8 14 Ahtiala ,5 64,7 13,9 15 Koiskala ,5 70,0 9,6 16 Viuha ,3 59,1 7,5 17 Myllypohja ,6 62,7 17,8 18 Möysä ,8 63,6 23,6 19 Karisto ,3 58,5 3,2 20 Kujala ,5 57,3 23,2 21 Kerinkallio ,0 60,7 26,3 22 Renkomäki ,9 61,9 9,2 23 Nikkilä ,5 63,2 15,3 24 Ämmälä ,2 64,2 11,6 25 Laune ,4 61,7 21,9 26 Asemantausta ,0 64,7 21,2 27 Hennala-Okeroinen ,2 67,8 19,0 28 Jokimaa ,5 64,2 19,3 29 Kärpänen ,1 63,7 22,2 30 Pirttiharju ,8 65,1 17,1 31 Salpausselkä 1 0,0 0,0 100,0 32 Jalkaranta ,2 57,7 29,0 33 Pyhäntaka ,0 58,0 21,0 34 Ruuhijärvi ,8 66,8 20,5 35 Seesta ,1 59,6 19,2 36 Immilä ,8 60,3 25,9 37 Villähde ,4 60,6 16,0 38 Nastola kk ,8 58,3 25,9 39 Uusikylä ,9 62,4 19,6 40 Pensuo ,3 62,6 18,1 41 Arola ,3 62,8 21,9 Taulukko 5. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku ja ikärakenne vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Kuva 12. Tilastollisten kaupunginosien yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna Kartassa olevat kokonaisluvut viittaavat tilastollisten kaupunginosien numeroihin, jotka löytyvät taulukosta 5. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

11 henkilöä 11 Alle puolet väestöstä työikäisiä vuonna 2025 Lahden kaupungin omassa trendiennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan yli henkilöllä vuoden 2025 loppuun mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten määrä kasvaisi peräti henkilöllä. Vuonna 2025 eläkeikäisiä olisi eli runsas neljännes väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 23 %. (Kuva 13) vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan 200 henkilöllä, minkä seurauksena heitä olisi vuonna Heidän osuutensa väestöstä laskisi nykyisestä 50 prosentista 48 prosenttiin. Työikäisistä vuotiaiden määrä kasvanee henkilöllä, kun taas vuotiaiden määrä laskenee henkilöllä. Ennusteen mukaan lasten määrä kasvaisi 600 henkilöllä, kun taas vuotiaiden nuorten määrä laskisi muutamalla kymmenellä henkilöllä. Vuonna 2025 lapsia arvioidaan olevan ja nuoria Lasten ja nuorten osuudet väestöstä pysyisivät kuitenkin ennallaan. Lapsia olisi 15 % ja nuoria 12 % väestöstä. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden osuuden arvioidaan nousevan 600 henkilöä suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöennusteessa. Lahden vanhusväestön osuus väestöstä tullee olemaan suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan ssa ikäihmisten osuuden ennustetaan olevan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 14) Lähde:Lahden kaupunki Kuva 13. Lahden ikärakenne vuonna 2016 ja ikärakenne-ennuste vuosille 2020 ja % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA 15,7 11,0 24,9 24,2 11,9 12,3 14,2 11,1 32,8 23,5 9,0 9,4 18,2 11,9 28,4 24,7 8,5 8,4 14,1 13,1 30,8 21,4 9,9 10,7 17,0 11,4 28,6 25,0 9,1 9,0 18,1 14,0 27,6 22,1 9,6 8,6 12,9 13,4 30,1 21,6 10,3 11,7 15,6 14,2 28,8 21,1 10,1 10,2 14,3 11,8 24,2 23,5 12,4 13,8 15,2 12,3 27,0 22,6 11,7 11,2 13,8 9,6 21,0 25,3 14,7 15, Kuva 14. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ikärakenne-ennuste vuoteen 2025 (%).

12 henkilöä huoltosuhde 12 Sataa työikäistä kohti 61 lasta tai vanhusta Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta tai yli 64-vuotiasta on 100 työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti. Vuonna 2016 Lahdessa oli sataa työikäistä kohti 61 vanhusta tai lasta. Lahdessa on huoltosuhde kasvanut 2000-luvulla 15 henkilöllä. (Kuva 15). Koko maassa huoltosuhde oli 59. Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa huoltosuhde oli keskimäärin 49. Vertailukaupungeista ainoastaan ssa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (45), mihin syynä on sekä lasten että eläkeikäisten alhainen osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta ssa, ssa ja lla. (Kuva 16). Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Väestöllinen huoltosuhde nousee jyrkästi lähitulevaisuudessa. Kaupungin oman trendiennusteen mukaan vuonna 2025 huoltosuhde olisi 66. Jokaista 100 lahtelaista työikäistä kohti tullee olemaan 24 alle 15-vuotiasta ja 42 yli 65-vuotiasta asukasta. (Kuva 17). Tilastokeskuksen arvioi huoltosuhteen olevan Lahdessa 68 eli hieman korkeampi kuin kaupungin omassa ennusteessa. Suurimmista kaupungeista väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan vuonna 2025 korkein ssa (79) ja alhaisin Helsingissä (48). (Kuva 18). Koko maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ollen 66 vuonna Kuva 15. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuosina Lähde: Lahden kaupunki Kuva 17. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuonna 2016 ja ennuste vuosille 2020 ja Lähde: Lahden kaupunki vuotiaat 0-14-vuotiaat Lähde: Lahden kaupunki Koko maa vuotiaat vuotiaat vuotiaat 65-vuotiaat huoltosuhde Kuva 16. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna Lähde: Tilastokeskus huoltosuhde Kuva 18. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ja väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle Lähde: Tilastokeskus.

13 13 Yhteenveto Lahden väestönmuutoksista ja ikärakenteesta vuonna 2016 on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2016 lopussa Vuodessa väestömäärä kasvoi 709 henkilöllä. Väestön kasvu oli 1970-luvun jälkeen suurimmillaan vuosina ja Näinä vuosina vuotuinen väestölisäys oli Vuonna 2016 kaupungin väkiluvun kasvu perustui yksinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli 186 vähemmän kuin kuolleita. Vuonna 2016 Lahden muuttovoitto oli 863, josta 63 % tuli muista kunnista. Muuttovoitto muista kunnista oli peräti 546, mikä on ennätystulos vuosien aikana. Siirtolaisuus kasvatti kaupungin väkilukua 317 henkilöllä. Väestön pääasiallisen kasvusyyn perusteella suurimmat kaupungit voidaan jakaa karkeasti jakaa kolmeen seuraavaan ryhmään vuonna Muuttovoittoa muista kunnista: Luonnollinen väestönkasvu: Muuttovoittoa siirtolaisuudesta: Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta vuotiaiden nuorten määrä laski 151 henkilöllä ja vuotiaiden työikäisten asukkaiden määrä laski peräti 350 henkilöllä. Alle 15-vuotiaita tuli lisää 61, vuotiaita 393 ja yli 65-vuotiaita 756. Väestöstä alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli 15 %, vuotiaiden nuorten 12 %, vuotiaiden 24 %, vuotiaiden 26 % ja yli 65-vuotiaiden 23 %. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Kaupungin sataa työikäistä kohti oli 61 lasta tai vanhusta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan olevan 66 vuonna Lahden oman väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi vuonna Ennusteessa arvioidaan ikäihmisten määrän lisääntyvän voimakkaasti. Vuonna 2025 eläkeikäisiä olisi ennusteen mukaan runsas neljännes väestöstä. Tällöin yli 65- vuotiaita olisi lähes enemmän kuin tällä hetkellä. Lasten määrän arvioidaan kasvavan runsaalla 600 henkilöllä, mutta vuotiaiden pienenevän muutamalla kymmenellä henkilöllä vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan pienenevän parilla sadalla henkilöllä, minkä seurauksena heidän osuutensa väestöstä laskisi nykyisestä 50 prosentista 48 prosenttiin. Julkaisun luvut ovat yhdistetyn Lahden ja Nastolan alueelta. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta ja Tilastokeskus