TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI NOUSUUN

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI NOUSUUN LAHDEN TYÖTTÖMYYS Työttömyyden aleneva kehitys kääntyi Lahdessa kasvuksi huhtikuussa, työttömyysasteen noustessa 13,6 :iin, 0,4 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vuotta aiemmin. Laman huippuunsa kohottama työttömyysaste (joulukuu ,7 ) aleni syksystä 2010 lähtien aina maaliskuuhun asti. Työttömien määrää kasvattaa eniten nuorten huono työllisyystilanne, mikä voi nostaa kokonaistyöttömyysasteen kesällä reilusti yli 15 :n ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrän yli 1100 henkilön. Pitemmällä tähtäimellä työttömien eläköityminen laskee työttömyysastetta, koska lähes 15 (vajaa 1000 henkilöä) Lahden työttömistä on täyttänyt 60- vuotta. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan lamaa edeltävälle tasolle, 10 prosentin tuntumaan aikaisintaan vuonna Sukupuolella on yhä enemmän merkitystä työllistymisessä, sillä työttömien miesten osuus on kasvanut jo 60 :n tienoille kaikista työttömistä suurimmissa kaupungeissa. Naisten parempi työllistyminen työmarkkinoille kasvattaa miesten osuutta työttömistä entisestään. Varsinkin perusja keskiasteen koulutuksen suorittaneiden miesten osuus työttömistä on Lahdessa kasvussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on hieman laskenut Lahdessa viime vuodesta, mutta rakennetyöttömyys (työpaikat ja työttömät eivät kohtaa) ilmenee pitkien (yli 2 vuotta) työttömyyskausien määrän kasvuna. Toisaalta uusien pitkäaikaistyöttömien määrä on laskussa. Nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä on selvästi suurin ssa yli 18 ja pienin pääkaupunkiseudulla alle 9. Lahdessa alle 25-vuotiaiden työttömien osuus oli huhtikuussa 13,1. Nuorisotyöttömien osuus on kasvanut n ohella eniten Lahdessa vuoden aikana. Nuorisotyöttömyyden kasvu ilmenee myös vain perusasteen tutkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvuna Lahdessa. Syrjäytymisen vaara on nuorilla todellinen jos peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa ei ole tarjolla tai paikkaa työelämässä. Työttömien ikärakenne on vanhin perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla ssa, ssa ja Lahdessa, nuorin ssa, jossa lähes puolet työttömistä on alle 35-vuotiaita. Ulkomaan kansalaisten osuus työttömistä on kasvussa. Jo lähes 20 kaikista työttömistä lla ja Helsingissä on ulkomaan kansalaisia, ssakin 17 ja Lahdessa 10. Toimialoista työttömyys kasvoi vuoden aikana selvästi teollisuudessa ja rakennus- ja kaivosalalla sekä tieteellis-, teknisellä ja taiteellisen työn aloilla.

2 2 Tilastokatsauksessa käytetään Työministeriön vuosittaisia ja kuukausittaisia työttömyystietoja ( ) sekä Hämeen ELY-keskuksen keräämiä tietoja (huhtikuun lopun tiedot ) työttömyyden eri osa-alueilta. Pääpaino esityksessä on vuosien aikana tapahtuneet muutokset työttömyydessä. ELY-keskuksen ja Tilastokeskuksen eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta kuvaavat pääpirteissään työttömyyden rakenteesta tapahtuneita muutoksia. (Ely-keskuksen toimittamat huhtikuun Lahden luvut poikkeavat TEM:in tiedoista koska ne perustuvat huhtikuussa ajettuihin Ura-raportteihin eli ns. Boxi-kyselyihin). Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyystilastoista Työministeriön työttömyystiedot eroavat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista. Työvoimatutkimus on kyselytutkimus joka noudattaa ILO:n suosituksia työttömyyden määrittelyssä. Siinä työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on a) työtä vailla, b) etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja c) valmis ottamaan työtä vastaan noin 2 viikon kuluessa. Sitä vastoin työministeriön työnvälitystilastossa ei ole samanlaisia kriteerejä, vaan voimassa oleva työnhaku työvoimatoimistossa yleensä riittää työttömäksi kirjautumiseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömyyslukua käytetään kansainvälisissä vertailuissa ja Euroopan Unionissa. Sen sijaan työnvälitystilaston työttömyysluku ei ole kansainvälisesti vertailukelpoinen, koska eri maiden työvoimahallinto poikkeaa toisistaan.

3 3 Työttömyyden kehitys 12 suurimmissa kaupungissa 12 suurimmasta kaupungista työttömyysaste oli huhtikuun lopussa korkein ssa (14,7 ) ja Lahdessa (13,6 ), matalin pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa. Koko maan työttömyysaste oli Työministeriön tilastojen mukaan 9,2 ja Tilastokeskuksen laskentatavan mukaan 8,4. Työttömyysaste on noussut vuoden huhtikuusta eniten ssa (1,5 pros. yksikköä) ssa (0,7) ssä (0,5) ja Lahdessa (0,4 prosenttiyksikköä). Työttömyys on vähentynyt vuoden takaisesta eniten ella ja ssa. Vuoden alusta kaikkien suurien kuntien työttömyysaste on kausivaihtelusta johtuen laskenut, vähiten Lahdessa 0,2 prosenttiyksikköä ja eniten ssa ja ssa 1,1 prosenttiyksikköä. 12 suurimman kaupungin työttömyysaste huhtikuussa ja työttömyysasteen muutos huhtikuusta ja vuoden alusta prosenttiyksikköä -0,5-0,2-0,4-1 -0,1-1,1-1 -0,7-1,1-0,6-1,1-0,9-0,3-0,4-0,2-0,3-0,3 5,2 7,8 7,3 14,7 13,6 12,9 11,9 12,2 11,8 11,7 11,1 9,8 0,1 0 0,1 0,5 0,4 0,7 1, Työttömyysaste Vuoden lopussa alkanut lama nosti n, Lahden ja en työttömyysasteen yli 13 :n. sta en työttömyysaste on laskenut alle 12 :n, kun n työttömyysaste lähenee jo 13 :a. Pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa työttömyysaste on alle 8 ja muista suurista kaupungeista vain ssa työttömyysaste on painunut alle 10 prosentin. 12 suurimman kaupungin työttömyysaste - huhtikuun lopun tiedot Työttömyysaste ,4 5,9 5,2 5,2 5,7 7 7,7 7,2 7,3 12,9 16,3 14,2 13,2 14,7 10, ,5 11,7 12,2 9,4 10,8 11, ,1 9,3 11, ,1 9,8 10,6 13,7 14,8 13,2 13,6 10,5 12,7 12,6 12,2 12,9 10,2 11,5 11,9 12,3 11,7 9,3 12,6 13,6 12,5 11,8 8,3 10,3 12, ,9 5,8 7,4 8,5 8 7,8

4 4 Nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä on selvästi suurin ssa yli 18 ja pienin pääkaupunkiseudulla alle 9. Lahdessa alle 25-vuotiaiden työttömien osuus oli huhtikuussa 13,1, 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Nuorisotyöttömien osuus onkin kasvanut n ohella Lahdessa eniten vuoden aikana. Vain lla nuorisotyöttömien osuus on selvästi laskenut vuodesta. Alle 25-vuotaiden -osuus työttömistä ja muutos - huhtikuun lopun tieto -1,2-0,1-0,3 8,9 8,8 7,9 13,1 13,0 12,8 12,0 14,4 13,9 13,8 15,5 18,2 0,7 0,5 1,5 0,8 0,4 1,8 0,9 0,4-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Alle 25-v. työttömät 0,9 muutos - pros. yksikköä Pitkäaikaistyöttömien osuus on korkein ssa, ella ja Turussa, joissa yli 30 :lla työttömistä on takanaan yli vuoden työttömyysjakso. Lahdessakin pitkäaikaistyöttömiä on lähes 30 kaikista työttömistä, mutta pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus on laskenut eniten suurimmista kaupungeista (1,7 prosenttiyksikköä). Suhteessa vähiten yli vuoden työttöminä olleita on ssa, reilu 20 kaikista työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien -osuus työttömistä ja muutos - huhtikuun lopun tieto -1,0-1,0-1,7-0,2 24,1 24,0 23,9 21,8 27,8 26,8 25,7 31,9 30,7 30,1 29,9 29,5 0,9 2,1 1,0 0,4 1,7 0,8-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 Pitkäaikaistyöttömät 1,7 5,0 muutos - pros. yksikköä Työttömien kokonaismäärä on vähentynyt vuoden aikana eniten ella (-679 henkilöä) ja ssa (-214 henkilöä). ssa ja llakin työttömien määrä vähentynyt yli 100 henkilöllä. Kasvua työttömien määrässä oli eniten ssa (+585 henkilöä) ja ssa (+542 henkilöä), Lahdessa työttömien määrä kasvoi 179 henkilöllä vuoden aikana. en ja Turun ohella vain Lahdessa pitkäaikaistyöttömien määrä väheni vuodesta, kasvua pitkäaikaistyöttömien määrässä kasvu oli eniten Helsingissä ja ssä. Nuorisotyöttömien määrä väheni vuoden aikana selkeästi vain lla -110 henkilöä, kasvua oli eniten ssa +187 henkilöä, Lahdessa +118 nuorta henkilöä. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien sekä muiden työttömien määrän muutos 12 suurimmassa kaupungissa - huhtikuun lopun tieto Alle 25-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Muut työttömät Kokonaismuutos

5 5 Sukupuolella on yhä enemmän merkitystä työllistymisessä. Työttömien miesten osuus kaikista työttömistä on kasvanut vuodesta 60 :n tienoille 12 suurimmassa kaupungissa vuonna. Miesten huonompi työllistyminen syvimmän laman jälkeen on kasvattanut miesten osuutta työttömistä entisestään. Miesten osuus työttömistä on yli 60 ssa, ssa, ssa ja ssa, Lahdessa 57,9. Lahdessa oli huhtikuussa 1212 miestä ja 330 naista enemmän työttömänä kuin huhtikuussa. Työttömät sukupuolen mukaan 12 suurimmassa kaupungissa huhtikuun lopun tieto 62,3 61,4 60,4 60,2 58,8 58,8 58,3 58,0 57,9 57,6 56,9 56,5 37,8 38,6 39,6 39,8 41,2 41,2 41,7 42,0 42,1 42,4 43,1 43,5 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Työttömien määrän muutos - sukupuolen mukaan 12 suurimmassa kaupungissa huhtikuun lopun tieto henkilöä Miehet Naiset Miehet Naiset KOUVOLA PORI LAHTI ESPOO KOKO MAA JYVÄSKYLÄ JOENSUU TURKU KUOPIO VANTAA HELSINKI TAMPERE OULU Työttömien ikärakenne 12 suurimmassa kaupungissa huhtikuun lopun tiedot 13,9 13,8 13,1 7,9 11,8 15,5 14,4 12,0 13,0 8,9 8,8 12,8 18,2 17,4 18,9 20,4 19,1 19,6 24,0 22,6 24,7 22,2 21,9 22,6 24,8 28,7 15,8 15,3 16,9 21,3 17,9 17,3 15,6 19,7 18,1 21,0 21,7 19,8 18,3 16,8 20,3 21,0 23,2 22,3 18,7 21,5 19,8 20,9 24,0 23,6 19,9 17,9 17,9 15,9 13,6 14,4 14,8 12,3 13,7 12,0 14,3 12,7 12,1 11,6 9,6 17,8 15,7 15,0 14,1 13,6 12,3 12,2 11,8 11,5 11,5 11,2 11,1 7,7 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Työttömien ikärakenne on vanhin perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla ssa, ssa ja Lahdessa, joissa 60-vuotta täyttäneiden työttömien osuus on 15 tai enemmän kaikista työttömistä. Selvästi nuorimmat työttömät ovat ssa, jossa vain vajaa 8 työttömistä on yli 60-vuotiaita ja lähes puolet työttömistä on alle 35-vuotiaita. Alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v 55-59v Yli 60v Ulkomaan kansalaisten osuus työttömistä on jo lähes 20 kaikista työttömistä lla ja Helsingissä, ssakin 17. Ulkomaan kansalaisten työttömyys on kasvanut pääkaupunkiseudun lisäksi eniten ella ja Lahdessa, missä ulkomaalaisten osuus työttömistä on kasvanut vuodesta 2,5 prosenttiyksikköä noin 10 prosenttiin kaikista työttömistä. Ulkomaalaisten -osuus työttömistä 12 suurimmassa kaupungissa ja muutos - huhtikuun lopun tieto 4,3 5,4 5,4 6,5 6,3 7,0 8,2 10,1 1,7 12,9 1,7 2,1 1,1 1,3 2,2 17,0 2,6 19,9 19,4 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 2,5 0,9 3,9 ulkomaalaisten työttömien -osuus muutos - pros. yksikköä 5,0 3,0 Ulkomaalaisten työttömien määrä 12 suurimmassa kaupungissa ja huhtikuun lopun tieto henkilöä

6 Työttömyys Lahdessa - 6 Lahden työttömyysaste vuoden 2009 huhtikuun tasolla Vuodesta 2004 lähtien Lahden työttömyysaste laski melko tasaisesti, ollen jo 10,6 huhtikuussa. Syksyllä alkanut kansainvälinen lama käänsi myös Lahden työttömyysasteen kasvuun, joka huipentui vuodenvaihteessa 2009/2010, jolloin työttömyysaste nousi 16,7 :iin, työttömien määrän kasvaessa 2500 hengellä reilussa vuodessa. Työttömyysaste lähti laskuun syksyllä 2010 ja kuukausittainen työttömyysaste oli helmikuuhun asti alempi kuin vuotta aiemmin. Aleneva kehitys hiipui huhtikuussa, työttömyysasteen noustessa 13,6 :iin, 0,4 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin huhtikuussa. Lahden työttömyysaste kuukausittain huhtik ,7 15,6 16,7 huhtik ,7 15,9 huhtik. 13,2 14,7 huhtik. 13,6 huhtik , Työttömien määrä oli korkeimmillaan Lahdessa joulukuussa 2009 jolloin työttömänä oli yli 8200 työtöntä, edellisen laman ennätys on vuoden 1993 joulukuulta reilu työtöntä. Työttömien kuukausittain mitattu kokonaismäärä laski vuoden takaiseen verrattuna helmikuuhun asti, jonka jälkeen työttömien määrä lähti kasvuun. Nuorisotyöttömyyden kasvu alkoi jo loppusyksystä ja on suurin työttömyyttä lisäävä tekijä, kun pitkäaikaistyöttömien määrä on vielä hienoisessa laskussa verrattuna edellisvuoteen. Työttömiä on suunnilleen saman verran kuin huhtikuussa Työttömien kokonaismäärä sekä pitkä- ja nuorisotyöttömien lukumäärä - kuukausittain huhtikuu; joulukuu; huhtikuu; 7320 huhtikuu; 6463 huhtikuu; 6642 henkilöä huhtikuu; 5100 huhtikuu; huhtikuu; 1434 huhtikuu; 490 työttömät yhteensä pitkäaikaistyöttömät (yli 1v. työttömänä) nuorisotyöttömät (alle 25v.) 2010 huhtikuu; 1787 huhtikuu; huhtikuu; huhtikuu; 963 huhtikuu; 750 huhtikuu; 1956 huhtikuu; 868 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu

7 Työttömyyden kehitys ja ennuste vuoteen luvun ja alkaneen laman työttömyysasteen kehitystrendit muistuttavat melko paljon toisiaan marraskuusta 1992/ lähtien, sillä erotuksella että työttömyysasteiden ero on ollut noin 9-12 prosenttiyksikköä. Ensi kertaa vuonna 2010 laadittu työttömyyden ennuste (Lahden työttömyys 2010 PMero) perustui näiden kehitystrendien 12 prosenttiyksikön eroon. Ennuste seurasi melko hyvin työttömyysasteen todellista kehitystä elokuuhun asti (erotus 11,7 prosenttiyksikköä), jonka jälkeen ero on kaventunut 10 prosenttiyksikköön työttömyysasteen alenemisen hiipuessa ja lopulta kääntyessä kasvuun huhtikuussa. Oheisessa ennustekuviossa työttömyysasteiden kehitystrendien erotus on laskettu 10 prosenttiyksikköön (ennuste 1) ja 9 prosenttiyksikköön (ennuste 2) toukokuusta alkaen. Jos suuntaa antavat skenaariot toteutuvat, työttömyysaste nousee vielä kesällä ja vuodenvaihteessa noin :iin. Lähelle lamaa edeltävää () tasoa päästäisiin vasta vuoden 2014 loppupuoliskolla. Ennusteet ovat vain suuntaa antava ja voivat poiketa huomattavasti todellisesta työttömyyden kehityksestä. Lahden työttömyysasteen kehitys , - ja kehityslinjojen erotus sekä ennuste Lahden työttömyysasteen kehitys työttömyysaste erotus prosentiyksikköä ennuste 1 ennuste , ,7 työttömyysaste huhtikuu ; 13, erotus 12 ennuste huhtikuu ; 11,7 erotus 10 pros.yksikköä toukokuu alkaen / 1993/ / / 1996/ 1997/ /2014 Työttömiä työnhakijoita oli Lahdessa huhtikuussa noin 50 (6642 henkilöä) verrattuna joulukuuhun 1993 (13318 henkilöä), jolloin työttömien määrä oli korkeimmillaan Lahdessa. Pitkäaikaistyöttömiä oli enimmillään heinäkuussa henkilöä ja nuorisotyöttömiä heinäkuussa henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa reilu 40 (1956 henkilöä) ja nuorisotyöttömiä noin 30 (868 henkilöä) 90-luvun huippukuukausien työttömien määristä. Työttömien kokonaismäärä sekä pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien määrä Lahdessa kuukausittain ; Työttömät yhteensä nuorisotyöttömät pitkäaikaistyöttömät 2009 ; pitkäaikaistyöttömät; 1994 ; 4685 nuorisotyöttömät; 1993 ; 2804 ; 6642 pitkäaikaistyöttömät; ; 1956 nuorisotyöttömät; ;

8 Työttömyys ikäluokan ja sukupuolen mukaan 8 Työttömien määrä kasvoi vuodesta Lahdessa sekä nuoremmasta että vanhemmasta päästä. Alle 25-vuotiaiden ja vuotiaiden ikäluokkien yhteenlaskettu osuus kasvoi kolmannekseen (33,5 ) ja yli 60-vuotiaiden osuus 15 :iin kaikista työttömistä. Ikääntyneiden työttömyys johtuu työttömyyseläkeläisten määrän kasvun ohella 90-luvun laman hännän hitaasta poistumisesta työttömyystilastoista. Lahden työttömien ikärakenne, 2010, ja (huhtikuun lopun tiedot) ,6 17,0 18,9 22,9 22,8 8,9 11,6 18,8 19,2 22,0 14,8 13,6 13,1 20,4 16,9 21,0 13,6 15,0 alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v 55-59v Yli 60v Laman myötä miesten työttömyys kasvoi työpaikkoja hävitessä miesvoittoisilta aloilta, joiltain aloilta lopullisesti. Naisvoittoiset kaupan- ja hoiva-alan työpaikat ovat nostanut naisten työllisyyttä miesten osuuden työttömistä yhä kasvaessa. Miesten osuus työttömistä on noussut Lahdessa yli kuusi prosenttiyksikköä vuodesta, myös viimeisen vuoden aikana miesten osuus työttömistä on kasvanut. Miehiä työttömistä oli huhtikuun lopussa 58,9 ja naisia 41,1, vain vanhimmissa ikäluokissa (yli 55-vuotiaat) naisten osuus työttömistä on miesten tasoa. Neljässä vuodessa miesten osuus on kasvanut eniten vuotiaiden ikäluokassa, noin 8 prosenttiyksikköä. Suurin edustus miehillä on vuotiaiden ikäryhmässä, yli 65 kaikista työttömistä. Työttömyys sukupuolen ja ikäluokan mukaan Lahdessa huhtikuun lopun tieto Miesten -osuuden muutos työttömistä Lahdessa - huhtikuun lopun tieto yht alle 25v v v v v v v v. 60v- 57,9 62,7 65,1 62,8 60,9 58,9 57,2 59,7 50, ,1 37,3 34,9 37,2 39,1 41,1 42,8 40,3 49,8 50 yht alle 25v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v Yli 60v muutos pros. yksikköä ,2 5,5 7,8 8,8 6,6 4,9 3,8 7,2 5,8 1,0 Miehet Naiset Miesten -osuuden muutos -

9 Pitkäaikaistyöttömyyden rakenne 9 Yli vuoden työttömänä olleiden määrä laski vuosina Lahdessa lähes 500 henkilöllä yleisen työttömyyden laskun ja työttömien eläköitymisen seurauksena. Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi kasvuun reilu vuosi lamasta, vuoden 2010 kuluessa ja saavutti huippunsa vuonna, jolloin pitkäaikaistyöttömiä oli vajaa 2000 henkilöä (huhtikuussa reilu 1900 henkilöä). Jonkinasteista rakennetyöttömyyttä ilmentää kaksi vuotta ja sitä kauemmin jatkuneiden työttömyysjaksojen kasvu. Karkeasti arvioiden vähintään kolmannes nykyisistä pitkäaikaistyöttömistä jäi työmarkkinoiden ulkopuolelle alkaneen laman seurauksena. Pitkäaikaistyöttömien määrä työttömyysjakson pituuden mukaan Lahdessa huhtikuun lopun tiedot Yli 1v.tyött. Yli 2v.tyött. Yli 3v.tyött. Yli 4v.tyött. Yli 5v.tyött. yht Uusien pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden ja alle kahden vuoden työttömyysjakso) määrä on kuitenkin laskussa edellisvuosiin verrattuna ja 35 pitkäaikaistyöttömistä on jo yli 60- vuotiaita, mikä vähentää myös kokonaistyöttömyyttä lähivuosina. Myös moni alle 55-vuotias on saanut työ- tai koulutuspaikan, koska pitkäaikaistyöttömien määrän lasku nuoremmissa ikäluokissa ei selity pelkästään siirtymisellä vanhempaan ikäluokkaan. Alle vuoden työttömänä olleiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä ja suhteelliset (vuosikohtaiset) osuudet ikäluokittain, 2010 ja Alle 1v.tyött Alle 1v.tyött Alle 1v.tyött Alle 1v.tyött henkil öä pitkäaikaistyöttömät pitkäaikaistyöttömät pitkäaikaistyöttömät pitkäaikaistyöttömät Alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v 55-59v Yli 60v

10 Koulutusaste ja sukupuoli 10 Työttömien määrä on kasvanut eniten vain perusasteen suorittaneiden joukossa, yli 400 henkilöllä vuoden aikana. Ilmiötä selittää osin nuorisotyöttömyyden kasvu, mikä ei näy niin paljon keskija korkea-asteen suorittaneiden työttömien määrän kasvuna. Korkea-asteen työttömien suhteellinen osuus työttömistä on ollut tasaisessa kasvussa vuodesta yleisen koulutustason noustessa. Työttömien määrä koulutusasteen mukaan - huhtikuun lopun tieto henkilöä Työttömien -osuudet koulutusasteen mukaan - huhtikuun lopun tieto 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100, ,3 43,6 16, ,9 47,7 15, ,8 48,2 16, ,9 44,5 16,6 Perusaste Keskiaste Korkea-aste Perusaste Keskiaste Korkea-aste Miesten huono työllistyminen näkyy varsinkin perusja keskiasteen suorittaneiden miesten osuuden kasvuna, joita on jo yli 60 kaikista työttömistä. Vuoden aikana keskiasteen suorittaneiden miesten osuus työttömistä on kasvanut noin kolme prosenttiyksikköä ja perusasteen suorittaneiden 1,2 prosenttiyksikköä. Korkea-asteen suorittaneista työttömistä naisia on vielä miehiä enemmän. Miesten -osuus työttömistä koulutusasteen mukaan - huhtikuun lopun tieto miesten osuus 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 53,5 50,1 46,4 60,5 57,3 47,8 Mies Perusaste Mies Keskiaste Mies Korkea-aste 48,8 61,7 60,2

11 Työttömyys toimialoittain 11 Toimialoista työttömyys kasvoi vuoden aikana selvästi teollisuudessa, rakennus- ja kaivosalalla sekä tieteellis-, teknisellä ja taiteellisen työn aloilla. Myös ammattiryhmiin luokittamattomien työttömien määrä kasvoi Lahden työttömien määrä ammattiryhmittäin (huhtikuun lopun tieto) henkilöä Ammattiryhmää ei luokiteltu Hallinto- ja toimistotyö, IT-alan työ Kaupallinen työ Kuljetus ja liikenne Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala Palvelutyö Rakennus- ja kaivosala Teollisuus Terveydenhuolto ja sosiaaliala Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Suhteessa eniten työttömiä on teollisuudessa 27,5 ja ammattiryhmiin kuulumattomien ryhmässä 13,2. Suhteellista kasvua on tieteellis-, teknisellä ja taiteellisen työn aloilla sekä rakennusalalla, osuuden laskua selvimmin palvelualoilla sekä terveydenhuolto ja sosiaalialoilla. 100,0 90,0 Lahden työttömien -osuudet ammattiryhmittäin (huhtikuun lopun tieto) 9,1 8,8 9,3 9,2 9,0 9,9 10,3 6,8 6,1 5,9 4,9 5,1 5,6 5,3 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 26,1 25,3 25,2 27,1 27,7 28,4 27,5 8,1 8,5 8,9 10,7 10,1 9,3 11,0 11,5 10,7 10,7 10,1 9,4 9,9 9,1 1,8 2,0 1,7 3,1 3,1 3,3 1,7 1,8 3,5 3,6 1,5 1,8 3,2 3,3 9,2 9,5 9,3 8,2 8,2 8,6 8,4 12,0 12,4 12,0 10,7 11,2 10,9 10,2 12,7 13,3 13,9 14,0 14,0 12,8 13, Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Terveydenhuolto ja sosiaaliala Teollisuus Rakennus- ja kaivosala Palvelutyö Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala Kuljetus ja liikenne Kaupallinen työ Hallinto- ja toimistotyö, IT-alan työ Ammattiryhmää ei luokiteltu

12 Työttömien koulutusaste toimialoittain ,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 Työttömät koulutusasteen mukaan toimaloittain huhtikuun lopun tieto 2,3 3,5 27,3 15,0 8,4 1,2 4,3 6,9 5,5 25,8 5,7 6,6 36,5 11,2 12,1 2,7 3,1 8,1 9,0 41,9 6,4 6,0 2,0 2,2 0,7 1,0 12,8 25,4 Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Terveydenhuolto ja sosiaaliala Teollisuus Rakennus- ja kaivosala Palvelutyö Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala Kuljetus ja liikenne Kaupallinen työ Hallinto- ja toimistotyö, IT-alan työ Ammattiryhmää ei luokiteltu Perusasteen suorittaneita työttömiä on eniten teollisuudessa (27,3 ) ja ammattiryhmään kuulumattomissa töissä (25,8 ) sekä rakennus- ja kaivosalalla (15 ). Keskiasteen suorittaneita työttömiä on selvästi eniten teollisuudessa (36,5 ), seuraavaksi eniten palvelualalla (12,1 ) ja rakennus- ja kaivosalalla (11,2 ). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys painottuu selvimmin tieteellis-, teknisen ja taiteellisen työn aloille (41,9 ), hallinto- ja toimistotyö, ITalan töihin (25,4 ) sekä kaupallisen työn aloille (12,8 ). 0,0 5,0 1,5 Perusaste Keskiaste Korkea-aste prosenttiyksikköä 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0 Työttömien -osuuden muutos koulutusasteen mukaan toimaloittain - huhtikuun lopun tieto 0,3 3,4 0,1 0,3-1,1-1,6-0,3-0,5-0,6 0,0 0,2 6,3 1,6 0,7 0,0-2,0-1,2-1,6-3,1-1,0 3,9 0,3 1,7 2,8-0,3-5,3-0,3-0,9-0,1-1,9 Perusaste Keskiaste Korkea-aste Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Terveydenhuolto ja sosiaaliala Teollisuus Rakennus- ja kaivosala Palvelutyö Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala Kuljetus ja liikenne Kaupallinen työ Hallinto- ja toimistotyö, ITalan työ Ammattiryhmää ei luokiteltu hun verrattuna perusasteen suorittaneiden työttömyys on kasvanut eniten rakennus- ja kaivosalalla (+ 3,4 pros.yks.) ja vähentynyt eniten kaupan alalla (- 1,6 pros.yks.). Keskiasteen suorittaneiden työttömyyden kasvu on ollut suurinta teollisuudessa (+ 6,3 pros.yks.), palvelualojen työttömyyden hellittäessä eniten(- 3,1 pros.yks.). Korkea-asteen suorittaneiden työttömyys kasvoi eniten tieteellis-, teknisen ja taiteellisen työn aloilla (+ 3,9 pros.yks.) ja väheni eniten hallinto- ja toimistotöissä sekä ITalan töissä (- 3,1 pros.yks.). muutos - muutos - muutos - prosenttiyksikköä prosenttiyksikköä prosenttiyksikköä

13 13 Työttömyys Lahdessa alueittain Työttömien määrä ja osuus koko väestöstä Lahdessa 2010 Tilastollinen kaupunginosa osuus lkm 10 Vipunen 11, Kerinkallio 11,4 841 MUU Muu alue 10, Kiveriö 9, Mukkula 8, Möysä 8, Kärpänen Ydinkeskusta 7, Kujala 7, Ahtiala 7, Asemantausta 7, Kivimaa 7,2 280 LAHTI Pohjoinen keskusta 6, Niemi 6, Itäinen keskusta 6, Pirttiharju 6, Kartano 6, Kilpiäinen Laune Myllypohja 5, Hennala-Okeroinen 5, Kytölä 5, Nikkilä 4, Kunnas 4, Renkomäki 3, Jalkaranta 3, Jokimaa 3, Pesäkallio 3, Karisto 2, Ämmälä 2, Koiskala 1, Viuha 1, Salpausselkä 0 0 Työttöminä Lahden väestöstä oli vuoden 2010 lopussa 7 (7 136 henkilöä). Suhteellisesti ja määrällisesti eniten työttömiä oli Kerinkalliossa (sis. Liipola) 11,4 väestöstä (841 henkilöä). Myös Kiveriössä, Mukkulassa ja Möysässä työttömiä oli yli 8 väestöstä. Suhteessa vähiten työttömiä oli Viuhassa, Koiskalassa, Ämmälässä ja Karistossa, joissa alle 2,5 koko väestöstä.