Väestöennustelinjat

Transkriptio

1 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero LAHDEN VÄESTÖENNUSTE 2016 Lahden väestöennuste (2025) on ensimmäinen raportti uuden Lahden väestökehityksestä kaupungin tasolla ja vietynä osaalueille, myös Nastolan suuralueelle. Tavoitteellinen ja trendinmukainen väestöennuste ulottuu kuntatasolla vuoteen 2035 ja alueittaisella tasolla vuoteen Kuntatason ( ) trendinmukainen väestöennuste perustuu vuosien väestöja muuttoliiketietoihin (väestönkasvu n. 0,4 %/v). Tavoite-ennusteessa muuttoliikettä on kasvatettu, jotta on päästy noin 1 prosentin vuosittaiseen väestönkasvuun ennustekaudella. Ennusteissa on huomioitu alkuvuoden 2016 väestönkasvu. Kuviossa on esitetty myös Tilastokeskuksen vuoden 2015 Lahden väestöennuste. Tavoitteellisessa väestöennusteessa väestö kasvaa yli tuhannella henkilöllä vuodessa, väkiluvun kohotessa yli henkilöön vuonna 2025 ja vuonna 2035 noin henkilöön. Trendiennusteessa väestönkasvu on vajaa 500 henkilöä vuodessa, väkiluvun noustessa henkilöön vuonna 2025 ja vuonna 2033 noin henkilöön. Tilastokeskuksen ennusteessa väestönkasvu on 310 henkilöä vuodessa, väkiluvun noustessa henkilöön 2025 ja vuonna 2035 noin henkilöön. Väestöennustelinjat Tilastokeskuksen ja Lahden omien kuntatasoisten väestöennusteiden laadintamenetelmät ovat pääosin samanlaisia. Tilastokeskuksen ennusteiden lähtötiedot :(myös Lahden) syntyvyys, kuolleisuus, muuttoliike perustuvat kuitenkin laajempiin, useammasta kunnasta koottuihin lähtötietoparametreihin. Lahden omat väestöennusteet perustuvat vain Lahden lähtötietoihin, joten Lahden omat ennusteet ovat luetettavampia ainakin lyhyemmällä aikavälillä Trendiennuste Tavoite-ennuste Tilastokeskuksen ennuste

2 VÄESTÖKEHITYKSEN TAUSTAA JA VÄESTÖENNUSTEIDEN EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ 2 Lahden väestönkasvu hiipui vuoden 2013 aikana noin 350 henkilöön vuodessa, kun vuosien aikana kasvua oli vuosittain keskimäärin 700 henkilöä. Myös vuosien 2014 (+295 h.) ja 2015 (+99 h.) väestönkasvu jäi heikoksi. Vuoden 2016 aikana väestön määrä on kasvanut jo selvästi ripeämmin, noin 600 henkilöllä lokakuun loppuun mennessä. Väestönkasvun notkahduksen taustalla vaikutti vuosina kuntien välisen muuttoliikkeen hiipuminen, mikä johtui suurelta osin asuntokaupan jähmeydestä. Talouden lama ja työttömyyden kasvu sekä valtion ostovoimaa heikentäneet veroratkaisut (myös asuntojen varainsiirtoveron nosto sekä kiristykset pankkien luotonantopolitiikkaan) ovat syöneet kuluttajien tulevaisuudenuskoa oman ja julkisen talouden kehitykseen. Samalla asuntojen ja kiinteistöjen hinnat eriytyvät kasvukeskusten säilyttäessä vetovoimansa ja syrjäseutujen hintojen laskiessa. Myös Lahdessa on törmätty uuden asuntokannan myyntivaikeuksiin, koska epävarmuus entisen asunnon myynnistä ja varsinkin myyntihinnasta hillitsevät muuttohaluja. Normaali sukupolvenvaihdos ei pääse vauhtiin varsinkaan omakotialueilla vaikka ikäihmisillä olisi muuttohaluja palveluiden äärelle, etenkin keskustan alueelle. Vuoden 2016 aikana asuntomarkkinat ovat vilkastuneet ja uusien asuntojen rakentaminen on kasvussa Lahdessa, varsinkin keskustan alueella, mikä on näkynyt myös tulomuuton kasvuna. Toinen väestönkasvua hillitsevä tekijä on ollut syntyneiden määrän väheneminen huippuvuosista , jolloin Lahdessa syntyi keskimäärin 1240 lasta vuodessa. Vuosina elävänä syntyneitä oli keskimäärin enää 1125 henkilöä. Syntyneiden määrän tuleva kehitys riippuu hedelmällisyyden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Väestöennusteohjelmalla saadaan tuotettua yksityiskohtaiset ennusteet Lahden väestökehityksestä, mutta ennusteiden olettamuksiin sisältyy monia epävarmuustekijöitä. Muuttoliikkeen volyymin lisääntyminen tai laantuminen ja sen jaksoittaiset vaihtelut tekevät väestökehityksen ennustamisen vaikeaksi. Etenkin vanhojen omakotialueiden väestökehityksen arviointi on haastavaa, kuten alueiden sukupolvenvaihdoksen ajoittaminen. Myös opiskelijoiden suuri määrä ja vaihtuvuus osaltaan muokkaavat väestörakennetta ennakoimattomasti, varsinkin keskustan suuralueella. Lisäksi ns. vapaan varauman eli valmiiden myymättömien asuntojen täyttyminen uusilla asukkailla saattaa nostaa väkilukua ennakoimattomasti varsinkin keskustan alueella. Lukuisista tulevaisuuden epävarmuustekijöistä johtuen, väestöennuste hahmottaa parhaimmillaankin vain väestönkehityksen pääsuunnan ja tukee siten osaltaan rationaalia palvelusuunnittelua. Ennusteen epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas ajassa, yhä pienemmille alueille ja yhä pienempiin ikäluokkiin. Lisätietoja: Väestöennuste: tutkija Pauli Mero pauli.mero(at)lahti.fi Rakentamisennusteet: suunnitteluinsinööri Petri Peltonen petri.peltonen(at)lahti.fi Tarkemmat alueittaiset väestöennustetiedot löytyvät Lahden verkkotilastojärjestelmä Tildasta: tilastokanta/väestö/väestöennusteet/. Linkit aluetasokarttoihin Tildan etusivulla

3 3 Seuraavaksi esitetään ennustemenetelmä, jolla väestöennusteet kunnan- ja osa-aluetasolla on laskettu. Sen jälkeen kooste Lahden 2000-luvun väestönmuutoksista sekä väestöennusteet kuntatasolla, suuraluetasolla ja tilastoaluetasolla. ENNUSTEMENETELMÄ Tavoitteellisessa strategianmukaisessa sekä trendien mukaisessa väestöennusteessa uusien asuntojen ja uuden asuntoväestön sijoittumista alueille ohjaa Lahden osayleiskaavojen mukainen rakentamisennuste vuosina Trendinmukainen osa-alueittainen väestöennuste pohjautuu vuosien väestötietoihin, mutta uudisrakentamisen elpyminen ja ns. vapaan asuntovarannon purkautuminen asuinkäyttöön saattavat kasvattaa väestöä trendiennustetta enemmän. Rakentaminen kuitenkin harvoin toteutuu suunnitellulla tavalla, joten rakentamisennusteita, kuten myös väestöennusteita kunta- ja aluetasolla päivitetään seuraavan kerran lokakuussa Lahden kuntatasoinen väestöennuste on luonteeltaan demografinen eli perustuu väestön muutostekijöitä - syntyvyyttä, kuolevuutta ja muuttoliikettä - koskeviin oletuksiin. Osaalueittainen väestöennuste on oma, itsenäinen kokonaisuutensa, jossa on käytetty kaupungin tason ennustetta useampia parametreja ja oletuksia alue-ennusteen teon tarpeisiin. Ne liittyvät naisten hedelmällisyyden sekä kuolevuuden tilastoalueittaiseen vaihteluun, vanhan asuntokannan sisällä tapahtuviin väestönmuutoksiin sekä uudisrakentamisen väestöä lisääviin vaikutuksiin. Kun molemmat ennusteet on tehty, osa-alueittainen ennuste pakotetaan koko kaupungin ennusteen (trendi ja tavoite) muodostamaan kehykseen ikäluokittain niin, että molempien ennusteiden vuosittaiset väkilukumäärät ovat samat koko kaupungin tasolle summattuina. Kunta- ja aluetason väestöennusteet pohjautuvat Lahden vuosien väestö- ja muuttoliiketietoihin. Ennusteissa on hyödynnetty myös kaupungin omista tietojärjestelmistä koottua - pääasiassa asuntorakentamiseen liittyvää - tietoa ennusteen luotettavuuden parantamiseksi. Väestöennusteet on toteutettu Tieto Oy:n kanssa yhteistyössä kehitetyllä väestöennusteohjelmalla (Venni2016). KOKO KUNNAN TASO Koko kaupungin ennuste perustuu siis kuntatason väestönmuutostekijöiden arviointiin. Niitä ovat synnytysikäisten naisten hedelmällisyys, väestön kuolevuus sekä Lahteen (tulomuutto) ja Lahdesta muutosta (lähtömuutto) koostuva muuttoliike sukupuolen mukaan ikäluokittain. Hedelmällisyyden ennustamiseen käytetään vuotiaiden naisten 5-vuotis ikäluokittain laskettuja erikoishedelmällisyyslukuja, kuolevuuden ennustamiseen miesten ja naisten ikäluokittaisia kuolemanvaaralukuja sekä kuolemanvaaran muutoskertoimia. Tulo- ja lähtömuuton lähtötietoina käytetään muuton vuosittaista kokonaismäärää ja tietoja muuttajien ikäjakaumasta. Käytetty ennustemalli ei erottele toisistaan ulko- ja kotimaan muuttoliikettä. Lähtöväestönä on Lahden oma väestö iän ja sukupuolen mukaan 1- vuotisikäryhmittäin vuoden 2015 lopussa Trendiennusteessa lähtöoletuksina käytetään edellä mainittuja tietoja väestöstä, hedelmällisyydestä ja kuolleisuudesta. Muuttaneisuusluvut eli tulo- ja lähtömuuttokertoimet on saatu vuosien tulo- ja lähtömuuton perusteella. Tavoite-ennusteessa käytetään muuten samoja oletuksia kuin trendiennusteessa, mutta nettomuuttoa on kasvatettu (tulo ja lähtömuuttoa säätelemällä) tavoitteellisen väestönkasvun saavuttamiseksi. Lisäksi väestökehitykseen vaikuttaa väestön vanheneminen, joka otetaan huomioon siirtämällä kunkin vuoden vaihteessa ikäryhmä yhtä vuotta eteenpäin, lisäämällä alkuun vuoden aikana syntyneet ja summaamalla lopuksi kaksi viimeisintä ikäryhmää yhteen.

4 OSA-ALUETASO Osa-alue-ennusteen tekemisen periaate poikkeaa koko kaupungin ennusteen tekotavasta. Alue-ennuste lähtee alhaalta ylöspäin, eli ennustaa ensin, mitä tapahtuu asuinalueilla. Syy menettelyyn on se, että osa-alueilla tapahtuva asuntorakentaminen tapahtuu epätasaisesti, ei siis sirotu esim. asuntokannan perusrakenteen suhteessa koko alueen yli. Siksi on aiheellista soveltaa logiikkaa, jossa pohditaan ensin mitä muutoksia tapahtuu vanhassa, so. ennusteen aloitusajankohtana olevassa, asuntokannassa. Toiseksi ennakoidaan mihin, milloin ja millaisena asuntorakentaminen toteutuu, ja minkälaisia väestöllisiä seuraamuksia tästä koituu. Osa-alue-ennuste muodostuu siis vanhan asuntokannan ja uuden arvioidun asuntokannan uustuotannon - yhdistämisestä. Sekä trendinmukaisessa että tavoitteellisessa alueittaisessa väestöennusteessa on käytetty yhtäläisiä vanhan asuntokannan määrityksiä, mutta trendiennusteen alempi kuntatason väestöennuste pienentää väkilukua osaaluetasolla, verrattuna tavoite-ennusteeseen. 4 Vanhan asuntokannan lähtötiedot Hedelmällisyys vaihtelee Lahdessa alueittain. Erot otetaan huomioon tilastoalueittaisin, vuosilta lasketuin keskimääräisen hedelmällisyyskertoimien avulla. Kaupunkitasoisia keskimääräisiä, ikäluokittaisia hedelmällisyyslukuja joko korotetaan tai alennetaan niiden avulla. Alempia hedelmällisyyslukuja on käytetty varsinkin keskustan opiskelijapainotteisilla alueilla, joilla hedelmällisyys on keskimääräistä alhaisempi, korkeampia hedelmällisyyslukuja on vastaavasti käytetty varsinkin uusilla omakoti- ja rivitaloalueilla. Alueittaiset kuolleisuusluvut ja kuolleisuuden aleneva trendi ovat pääosin samoja kuin koko kaupungin ennusteessa. (poikkeuksena mm. vanhuspainotteiset sekä laitoshoitoalueet). Nettomuutto alueilla. Vanhassa asuntokannassa tapahtuu yleensä asumisen väljenemistä. Syntyvyys tiivistää asumista, kuolleisuus väljentää sitä. Osa väljenemisestä on peräisin lasten vanhenemisesta kotoa lähdön ikäisiksi ja sitä seuraavasta irtautumisesta, osa perheiden hajaantumisesta. Kokonaisten asuntokuntien väljenemisen pääsuunta on edelleen ollut asuntoa vaihdettaessa muutto ahtaammasta väljempään. Muuttoliikkeen vaikutusta alueiden väestökehitykseen ohjataan säätelemällä nettomuuttoa (tulomuutto-lähtömuutto) vanhassa asuntokannassa. Sääteleminen tehdään erilaisten alueittaisten painotusten (sisäisten nettomuuttokertoimien: 1 Lapsi 2 Nuori 3 Aikuinen 4 Iäkäs 5 Vanhus) avulla. Asuntokannan poistuman määrittely. Vanhasta asuntokannasta tapahtuu aina jossakin määrin poistumaa, joka osaltaan vähentää siinä asuvan väestön määrää. Poistuma jakautuu huoneistoja ja pinta-alaa koskeviin poistumiin. Asuntoja yhdistettäessä pinta-ala säilyy, varsinaisessa fyysisessä poistumassa häviää koko asunto. On perusteltua olettaa, että poistuma riippuu suuresti alueen rakennuskannan tyypistä. Suuren poistuman alueita ovat maaseudun haja-asutusalue sekä esikaupunkien vanhempi, tiivistyvä pientaloasutus. Lahden väestöennusteessa on käytetty alhaista 3 promillen vuosittaista poistumaa, asuntojen purkamisen vähäisyydestä johtuen.

5 5 Uustuotannon määritykset Asuntotuotannon myötä väestö sijoittuu uusille asuinalueille, minkä seurauksena kunnan alueellinen väestöprofiili muuttuu jatkuvasti. Asuntotuotannon määrä, laatu ja sijoittuminen ohjaavat uustuotannon väestövaikutuksia. Asuntotarve-ennuste muodostetaan laskemalla tavoitellusta väkiluvusta asuntokuntien kokonaismäärä eli asuntojen kokonaiskysyntä ja asuntokannasta asuntojen kokonaistarjonta ennustevuosittain. Asuntojen kysynnän ja tarjonnan erotuksesta saadaan uusien asuntojen rakentamistarve, joka jaetaan rakentamisennusteessa talotyypeittäin osa-alueille. Rakentamistarpeen mukaisessa rakentamisennusteessa arvioitu valmistuvat asunnot muutetaan henkilöiksi asuntokuntakertoimen sekä asuntokuntakokojakauman ja talotyyppijakauman perusteella. Uustuotannon ikärakenne on määritelty pääosin vuosina Lahdessa uusiin asuntoihin muuttaneen väestön ikäprofiilien perusteella. Ikärakenneprofiilissa on hyödynnetty eri alueiden aiempaa asuntorakentamisen ikärakennetta tai vastaavaa asuntotuotannon ikäprofiilia muilla saman tyyppisillä alueilla. Suurin osa asunnoita tuotetaan vapaarahoitteisesti vuokra- ja omistusasuntokäyttöön. Toisaalta uudesta asuntorakennuskannasta osa on suunnattu erityisryhmille, kuten nuorisoasunnot sekä vanhusten palveluasunnot, jolloin asukkaiden ikärakenne määräytyy asuntojen hakukriteerien perusteella. Lahteen rakennetaan rakentamisennusteen mukaan vuosina noin reilu 7200 asuntoa, joista 64 % on kerrostaloasuntoja, 14 % rivi- tai ketjutaloasuntoja ja 22 % pientaloasuntoja. Suuralueittain eniten asuntoja rakennetaan Launeen ja Keskustan suuralueille, joissa painopiste on kerrostalorakentamisessa. Rivi- ja ketjutaloja sekä pientaloja rakentuu eniten Launeen ohella Ahtialaan ja Kolava-Kujalaan (Karisto). Arvioitu rakennettavien asuntojen määrä talotyypeittäin Lahdessa Asuinkerrostalo 4632 Rivi- tai ketjutalo 1026 Erillinen pientalo 1580 Yhteensä 7238 Arvioitu rakennettavien asuntojen määrä talotyypeittäin Lahdessa suuralueittain uusia asuntoja KESKUSTA MUKKULA KIVIMAA-KIVERIÖ-JOUTJÄRVI AHTIALA KOLAVA-KUJALA LAUNE KÄRPÄNEN JALKARANTA NASTOLA Asuinkerrostalo Rivi- tai ketjutalo Erillinen pientalo yhteensä

6 6 LAHDEN VÄESTÖNMUUTOKSIA Väestönkasvun kiihtyminen Lahdessa vuosina pohjautui kasvaneeseen muuttovoittoon kuntien välisessä muuttoliikkeessä varsinkin ympäristökunnista. Vuosina 2013 ja 2015 kuntien välisen muuttovoitto oli Lahdelle negatiivinen, mutta siirtolaisuus (nettomaahanmuutto) piti väkiluvun kasvussa. Väestön ikääntymisestä ja alhaisesta syntyvyydestä johtuen luonnollinen väestönlisäys (elävänä syntyneet-kuolleet) on ollut negatiivinen viimeiset kolme vuotta. Vuoden 2016 lokakuun loppuun mennessä sekä kuntien välinen muutto että nettosiirtolaisuus ovat selvästi positiivisia, mikä on kasvattanut väestön määrää Lahdessa 598 henkilöllä vuoden alusta. Lahden väestönmuutokset ja ennakkotieto 2016 lokakuu henkilöä LOKAKUU Luonnollinen västönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kokonainsmuutos Lahden väkiluku on kasvanut 2000-luvulla noin 7100 henkilöllä, vuosittaisen väestönkasvun ollessa noin 470 (0,42 %/v) henkilöä vuodessa. Tavoitteellisessa väestöennusteessa vuoteen 2035 vuosittainen väestönkasvu on noin 1 %/v, trendiennusteessa 0,4 %/v ja Tilastokeskuksen väestöennusteessa 0,3 %/v Lahden väkiluvun kehitys ja väestöennustelinjat Tavoite-ennuste; 2035; Tavoite-ennuste; 2025; Trendiennuste; 2035; Trendiennuste; 2025; ; Tilastokeskuksen ennuste; 2025; Tilastokeskuksen ennuste; 2035; Trendiennuste Tavoite-ennuste Tilastokeskuksen ennuste

7 LAHDEN VÄESTÖNMUUTOKSET JA TRENDI- JA TAVOITE-ENNUSTEET Lahden väkiluku kasvoi vuosina ,3 %:n vuosivauhtia, mutta vuosina väestönkasvu nousi jo keskimäärin 0,7 %:iin vuodessa. Vuosina väestönkasvu hiipui ja vuonna 2015 väestö kasvoi alle 0.1 %:a. Vuoden 2016 aikana väestön määrä on kääntynyt voimakkaampaan kasvuun, joten yli 0,5 %:n väestönkasvu vuoden 2016 aikana on mahdollinen. Trendinmukaisessa ennusteessa väestönkasvu on keskimäärin on noin 0,4 % vuodessa väestön kasvaessa noin henkilöllä ennustekaudella Tavoitteellisessa ennusteessa kasvu on 0,95 % vuodessa väestön kasvaessa noin henkilöllä. Vuosina Lahdessa syntyi keskimäärin lasta vuodessa, kuolleita oli vastaavasti keskimäärin 1 110, joten syntyneiden enemmyys oli keskimäärin 83 henkilöä vuodessa. Vuosina syntyi enää keskimäärin lasta vuodessa, kuolleiden määrän kasvaessa keskimäärin henkilöön, joten luonnollinen väestönlisäys kääntyi vuosina negatiiviseksi, keskimäärin -90 henkilöä/v. Sekä trendi että tavoite-ennusteessa syntyneiden enemmyys on ennustekaudella negatiivinen, trendiennuste enemmän. Myös syntyneiden määrä saattaa olla ennusteissa liian optimistinen, koska hedelmällisyyden määrittämisessä on käytetty vuosien hedelmällisyyslukuja. Muuttovoiton arvioidaan olevan trendiennusteessa yli vuosina keskimäärin 610 henkilöä ja tavoite-ennusteessa keskimäärin henkilöä vuodessa, kuolleiden määrän kasvu ja alhainen hedelmällisyys kuitenkin laskevat vuosittaista väestönkasvua. LAHDEN VÄESTÖNMUUTOKSET JA TRENDI- JA TAVOITE-ENNUSTEET vuosi Väkiluku Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemm. Muuttovoitto/tappio Kasvu vuodessa lkm Kasvu vuodessa % , , , , , , , , , , , , , , , , lokakuu enn.tieto ,50 Vuosi Väkiluku Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemm. Muuttovoitto/tappio Kasvu vuodessa lkm Kasvu vuodessa % ENNUSTEET trendi tavoite trendi tavoitetrendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite ,65 0, ,60 0, ,55 0, ,49 0, ,44 0, ,43 0, ,42 0, ,41 0, ,39 0, ,37 0, ,36 0, ,35 0, ,33 0, ,31 0, ,30 0, ,27 0, ,26 0, ,24 0, ,23 0, ,21 0,91 Väkiluku Syntyneet KA Kuolleet KA Synt. enemm. KA Muuttovoitto KA Kasvu vuodessa KA Kasvu vuodessa % KA trendi tavoite trendi tavoitetrendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite muutos ,48 0,95 muutos ,38 0,95

8 Tavoiteennuste Tavoiteennuste Trendiennuste ll Trendiennuste Tavoite-ennuste Trendiennuste VÄESTÖKEHITYS IKÄLUOKITTAIN LAHDESSA Väestökehitys ikäluokittain (trendi- ja tavoite-ennusteet) henkilöä v 7-18 v v v v 85+ v yht Väestön määrä kasvaa ennustekaudella kaikissa ikäluokissa. Vain vuotiaiden ikäluokka pienenee, suurien ikäluokkien vanhentaessa väestön ikärakennetta. Työikäisten (19-64 vuotiaiden) määrä kasvaa trendiennusteen mukaan hyvin vähän, koska nuoremmat ikäluokat ovat pienempiä kuin aikaisemmin. Väkiluvun muutos ikäryhmittäin ja (trendi- ja tavoite-ennusteet) henkilöä muutos muutos vuotiaiden määrä kasvaa 2020 luvulle tultaessa noin henkilöön, mutta laskee henkilöön 2030-luvulla nuorempien ikäluokkien pienentyessä vuotiaiden määrä kasvaa vastaavasti ennustekaudella ( ) lähes henkilöllä (+60 %) ja 85-vuotta täyttäneiden henkilöllä (+130 %) suurten ikäluokkien ikääntyessä. muutos muutos v 7-18 v v v v 85+ v yht.

9 VÄESTÖKEHITYS IKÄLUOKITTAIN LAHDESSA Alle 25-vuotiaiden väestökehitys ikäluokittain Lahdessa (trendiennuste) v. 3-6 v v v v v. yht vuotiaiden määrä kasvaa 2020 luvulle tultaessa noin henkilöön, mutta laskee henkilöön 2030-luvulla nuorempien ikäluokkien pienentyessä vuotiaiden määrä kasvaa vastaavasti ennustekaudella ( ) lähes henkilöllä (+60 %) ja 85-vuotta täyttäneiden henkilöllä (+130 %) suurten ikäluokkien ikääntyessä. 65-vuotta täyttäneiden väestökehitys ikäluokittain Lahdessa (trendiennuste) yht.

10 VÄESTÖKEHITYS SUURALUEILLA Keskustan suuralueen väkiluku oli hiukan yli asukasta luvun alussa, mutta voimakkaan uudisrakentamisen vauhdittamana väestömäärä on kasvanut yli asukkaaseen vuoden 2015 loppuun mennessä. Väestönkasvu jatkuu keskustassa kerrostalorakentamisen nostaessa väkiluvun asukkaan trendiennusteessa ja tavoite-ennusteessa yli asukkaaseen vuonna Uusien asuntojen kysynnän kasvu voi tulevaisuudessa nostaa keskustan väkilukua ennusteitakin enemmän. Mukkulan suuralueen väkiluku on laski alle 8000 asukkaaseen 2000-luvulla, mutta alueen täydentämisrakentaminen sekä vanhuspalveluyksiköt nostavat väkiluvun asukkaaseen trendiennusteessa ja noin asukkaaseen tavoiteennusteessa vuonna Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueen väkiluku on laskenut 2000-luvulla 900 henkilöllä. Kerrostalorakentaminen pitää alueen väestömäärän kuitenkin trendiennusteessa yli asukkaan tuntumassa ennustekaudella ja nostaa väkiluvun tavoite-ennusteessa asukkaaseen vuonna Ahtialan suuralueen väestönkasvun taustalla on ollut uusien rivi ja omakotitaloalueiden rakentuminen, alueen väkiluvun noustessa yli asukkaaseen vuonna Rakentaminen jatkuu myös ennustekaudella mikä nostaa Ahtialan väkiluvun trendiennusteessa noin asukkaaseen ja tavoite-ennusteessa asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kolava-Kujalan suuralueen väestönkasvu pohjaa Kariston alueen rakentumiseen. 10 Alueen väestön arvioidaan kasvavan ennustekaudella nykyisestä reilusta 2100 asukkaasta trendiennusteessa asukkaaseen ja tavoite-ennusteen yli asukkaaseen vuonna Launeen suuralueen väkiluku on kasvanut keskustan jälkeen toiseksi eniten 2000-luvulla, yli asukkaaseen vuonna Myös ennustekaudella uudisrakentaminen on alueella voimakasta väkiluvun noustessa trendiennusteessa asukkaaseen ja tavoite-ennusteessa asukkaaseen vuonna Kärpäsen suuralueen väestömäärä on laskenut lähes 700 hengellä 2000-luvulla, noin asukkaaseen vuonna Väestön väheneminen kääntyy kuitenkin kasvuksi kerros- ja rivitalotuotannon vetämänä ennustekaudella. Väkiluku nousee trendiennusteen mukaan yli asukkaaseen ja tavoite-ennusteen mukaan asukkaaseen vuonna Jalkarannan suuralueen väestön arvioidaan vähenevän nykyisestä asukkaasta ennustekaudella trendiennusteessa noin asukkaaseen ja tavoite-ennusteessa asukkaaseen vuonna Väestön väheneminen alueella johtuu pääasiassa uudisrakentaminen vähäisyydestä. Nastolan suuralueen väestömäärä on pysynyt melko vakaana 2000-luvulla, asukkaan tuntumassa. Trendiennusteen mukaan väestön määrä kasvaa alueella lähes asukkaaseen ja tavoite-ennusteen mukaan noin asukkaaseen ennustekauden lopussa. Oletettu väestönkasvu pohjaa uudisrakentamiseen omakoti ja rivitaloalueilla sekä kerrostalorakentamiseen Rakokiven alueella. VÄKILUVUN KEHITYS LAHDEN SUURALUEILLA SEKÄ TRENDI- JA TAVOITE-ENNUSTEET SUURALUE 1 KESKUSTA 2 MUKKULA 3 KIVIMAA-KIVERIÖ- 4 AHTIALA 5 KOLAVA- 6 LAUNE 7 KÄRPÄNEN vuosi JOUTJÄRVI KUJALA SUURALUE KESKUSTA MUKKULA KIVIMAA-KIVERIÖ AHTIALA KOLAVA LAUNE KÄRPÄNEN 8 JALKARANTA 9 NASTOLA JALKARANTA 9 NASTOLA Vuosi JOUTJÄRVI KUJALA Ennustelinja trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoitetrendi tavoite trendi tavoite Väestönmuutos Ennustelinja trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoitetrendi tavoite trendi tavoite

11 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA 2015 JA TRENDIENNUSTE (tilastoalueet ) Kauppatori Vapaudenkatu Vuorikatu Rautatienkatu Sairaalanmäki Reunanpalsta Paavola Paavolanrinne Mattilanmäki Kulmakatu Kolkankatu Sammonkatu Seponkatu Asikkalankatu Onnelantie Lounaankatu Lotilanharju Rajakatu Loviisankatu Rautatieasema Radiomäki Ankkurin alue Kariniemi Teivaan sat Fellmaninpuisto Mukkulan keskus Timonkatu Kilpiäinen Savistenkulma Pesäkallio Holma Mukkulan kartano Karjusaari Enonsaari Kivistönmäki Niemi Vesterås Mukkulan teoll.alue Vanhatien teoll Katajakadun alue Heinlammintie Mustakallio Kiveriön keskus Metsäpelto Vipunen Pyhätön Lounaanpuisto Joutjoentie Voimapuisto Harjun teollisuusalue Ruola-Pekanmäki Lakkila Tenava-Tonttila Ala-Tonttila Taipaleenmäki Metsämaa Kytölä Pengerkatu Rekola Ripistö Herrasmanni Pihamäki Myllypohja Laidun Kukonharju Pikarikivi Purorinne Sipura Kaukkari Koiskalan as.alue Ahtiala Ruukkikatu Koiskala Kiiskilänmäki Rahkalehmus Kunnas-Hiekkanummi Sydänkangas Paakkolanmäki Iltakallio Viuha Järvenpää Kujala Kolava

12 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA 2015 JA TRENDIENNUSTE (tilastoalueet ) Tornator Länsiharju Asemantausta Anttilanmäki Vihdinkatu Okeroinen Hennala Keijupuisto Ali-Juhakkala Laune Liipola Kerinkallio Saksala Lotilan teoll Lintula Luhdantausta Kukonkoski Oksanen Jokimaa Patoniitty Simola Patomäki Nikkilä Venetsia Renkomäki Näkkimistö Ämmälä Kaukanen Sopenkorpi Päiväharju Kärpänen Metsäkangas Petsamo Pirttiharju Metsäpietilä Kasakkamäki Riihelä Urheilukeskus Löytynharju Salpausselkä Ilveskangas Vauhtikangas Ylä-Okeroinen Pallas Tapanila Sarvikatu Kankola Rautakankare Karhunkatu Korpikankare Vesijärvi Pyhäntaa ja Mäkelä Ruuhijärvi Järvinen Yläniitty Seesta Luhtaanmaa Itä-Koiskala Pitkäjärvi Kumia Immilä Metsäkylä Vehkosilta Vanhainkoti Suppalan ympäristö Kurenniitty Ersta Orrilanmäki Kangas Kokkila ja Ritomäki Haravakylä Kouluharjun ympäristö Kisaharjun ympäristö Turranmetsä Teollisuusvyöhyke Terveyskeskuksen ympäristö Nastonharju Rakokivi Kanerva Sipilä Uusikylä Tapiola Notkon ympäristö Kirviä Arola Haarankylä MUU Muu alue

13 13 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA 2015 JA TAVOITE-ENNUSTE (tilastoalueet ) Kauppatori Vapaudenkatu Vuorikatu Rautatienkatu Sairaalanmäki Reunanpalsta Paavola Paavolanrinne Mattilanmäki Kulmakatu Kolkankatu Sammonkatu Seponkatu Asikkalankatu Onnelantie Lounaankatu Lotilanharju Rajakatu Loviisankatu Rautatieasema Radiomäki Ankkurin alue Kariniemi Teivaan sat Fellmaninpuisto Mukkulan keskus Timonkatu Kilpiäinen Savistenkulma Pesäkallio Holma Mukkulan kartano Karjusaari Enonsaari Kivistönmäki Niemi Vesterås Mukkulan teoll.alue Vanhatien teoll Katajakadun alue Heinlammintie Mustakallio Kiveriön keskus Metsäpelto Vipunen Pyhätön Lounaanpuisto Joutjoentie Voimapuisto Harjun teollisuusalue Ruola-Pekanmäki Lakkila Tenava-Tonttila Ala-Tonttila Taipaleenmäki Metsämaa Kytölä Pengerkatu Rekola Ripistö Herrasmanni Pihamäki Myllypohja Laidun Kukonharju Pikarikivi Purorinne Sipura Kaukkari Koiskalan as.alue Ahtiala Ruukkikatu Koiskala Kiiskilänmäki Rahkalehmus Kunnas-Hiekkanummi Sydänkangas Paakkolanmäki Iltakallio Viuha Järvenpää Kujala Kolava

14 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA 2015 JA TAVOITE-ENNUSTE (tilastoalueet ) Tornator Länsiharju Asemantausta Anttilanmäki Vihdinkatu Okeroinen Hennala Keijupuisto Ali-Juhakkala Laune Liipola Kerinkallio Saksala Lotilan teoll Lintula Luhdantausta Kukonkoski Oksanen Jokimaa Patoniitty Simola Patomäki Nikkilä Venetsia Renkomäki Näkkimistö Ämmälä Kaukanen Sopenkorpi Päiväharju Kärpänen Metsäkangas Petsamo Pirttiharju Metsäpietilä Kasakkamäki Riihelä Urheilukeskus Löytynharju Salpausselkä Ilveskangas Vauhtikangas Ylä-Okeroinen Pallas Tapanila Sarvikatu Kankola Rautakankare Karhunkatu Korpikankare Vesijärvi Pyhäntaa ja Mäkelä Ruuhijärvi Järvinen Yläniitty Seesta Luhtaanmaa Itä-Koiskala Pitkäjärvi Kumia Immilä Metsäkylä Vehkosilta Vanhainkoti Suppalan ympäristö Kurenniitty Ersta Orrilanmäki Kangas Kokkila ja Ritomäki Haravakylä Kouluharjun ympäristö Kisaharjun ympäristö Turranmetsä Teollisuusvyöhyke Terveyskeskuksen ympäristö Nastonharju Rakokivi Kanerva Sipilä Uusikylä Tapiola Notkon ympäristö Kirviä Arola Haarankylä MUU Muu alue