NAISVOITTOISTEN ALOJEN TYÖLLISYYS HEIKENTYY, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVUSSA

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero LAHDEN TYÖTTÖMYYS 214 NAISVOITTOISTEN ALOJEN TYÖLLISYYS HEIKENTYY, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS KASVUSSA Kansainvälinen lama nosti myös Lahden työttömyysasteen kasvuun, joka huipentui ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa 29/21, jolloin työttömyysaste nousi 16,9 :iin työttömien kokonaismäärän noustessa yli 82 henkilön. Työttömyysaste lähti laskuun syksyllä 21, mutta aleneva kehitys kääntyi kasvuksi keväällä 212. Helmikuussa 214 työttömyysaste oli jo 17,7, työttömien määrän noustessa yli 88 henkilön. Vaikka Lahden työttömyysaste (=työttömien osuus työvoimasta) oli korkein huhtikuussa 214 (16,7 ) vertailukaupungeista, niin työttömien määrän suhteellinen kasvu on ollut maltillisempaa kuin monessa isommassa kaupungissa, koska työvoiman määrä ei Lahdessa ole kasvanut samassa suhteessa työttömien määrän kanssa. Sukupuolten ero työttömyyden jakautumisessa on tasoittumassa. Vaikka miesten osuus työttömistä on yhä lähes 6, niin naisten parempi työllistyminen työmarkkinoille ei ole enää itsestäänselvyys. Työttömyys kasvaa Lahdessa yhä enemmän naisvaltaisilla aloilla kuten hallinto, toimisto ja IT-alan, kaupan alan sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammattiryhmissä. Kaupan alan työllisyyttä uhkaa kulutuskysynnän hiipumisen ohella toimialan rakennemuutoksen vaikutukset työpaikkarakenteeseen Pitkäaikaistyöttömyys on ollut selvässä kasvussa vuodesta 212 lähtien suurimmissa kaupungeista. Tampereella ja Lahdessa jo yli kolmanneksella työttömillä oli huhtikuussa 214 takanaan yli vuoden työttömyysjakso. Huolestuttavaa on pitkien työttömyysjaksojen yleistyminen yhä nuoremmissa ikäluokissa. Alle 25-vuotiaiden työttömyyden kasvu on hieman loiventunut vuoden aikana. Nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä on suurin Oulussa ja Jyväskylässä, yli 16, pääkaupunkiseudulla noin 1 ja Lahdessa 13,4 Työttömien ikärakenne on vanhin perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla kuten Kouvolassa, Porissa ja Lahdessa, osin 9-luvun lamaa seuranneen sitkeän rakennetyöttömyyden seurauksena. Kouvolassa ja Porissa työttömistä yli 3 on 55-vuotta täyttäneitä, Lahdessa 26,8. Näissä kaupungeissa työttömien siirtyminen eläkkeelle kiihtyy tulevina vuosina. Ulkomaalaisten osuus kaikista työttömistä on korkein Vantaalla 23,4, Helsingissä ja Espoossa osuus on noin 2. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ulkomaalaisten työttömien osuus on suurin Turussa 14,1, Lahdessa 1, ja Tampereella 8,6. Työttömyyden tulevaa kehitystä Lahdessa on vaikea arvioida. Kausivaihtelun mukaisesti työttömyysaste aleni huhtikuussa ,7 :iin, mutta nousee huippuunsa kesällä oppilaitosten tyhjentyessä työmarkkinoille, mikä voi merkitä yli 18 :n työttömyysastetta heinäkuun lopussa. Helpotusta nuorison työllistymiseen odotetaan mm. nuorisotakuusta. Pitemmällä aikavälillä työttömyysaste laskee noin 15 työttömän eläköityessä vuoteen 22 mennessä. Eläkkeelle jäävät myös viimeiset 199-luvun laman työttömistä, mikä vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja siitä koituvia kustannuksia. Toisaalta 21-luvun pitkittyvät työttömyysjaksot ja syrjäytyminen työelämästä uhkaavat muodostaa samanlaisen rakenteellisen työttömyysongelman joka periytyi 9-luvun lamasta.

2 2 Tilastokatsauksessa käytetään Työministeriön vuosittaisia ja kuukausittaisia työttömyystietoja sekä Hämeen ELY-keskuksen keräämiä tietoja työttömyyden eri osa-alueilta. Pääpaino esityksessä on vuosien aikana tapahtuneet muutokset työttömyydessä. Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyystilastoista Työministeriön työttömyystiedot eroavat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista. Työvoimatutkimus on kyselytutkimus joka noudattaa ILO:n suosituksia työttömyyden määrittelyssä. Siinä työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on a) työtä vailla, b) etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja c) valmis ottamaan työtä vastaan noin 2 viikon kuluessa. Sitä vastoin työministeriön työnvälitystilastossa ei ole samanlaisia kriteerejä, vaan voimassa oleva työnhaku työvoimatoimistossa yleensä riittää työttömäksi kirjautumiseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömyyslukua käytetään kansainvälisissä vertailuissa ja Euroopan Unionissa. Sen sijaan työnvälitystilaston työttömyysluku ei ole kansainvälisesti vertailukelpoinen, koska eri maiden työvoimahallinto poikkeaa toisistaan.

3 Muutos prosenttiyksikköä työttömyysaste 3 TYÖTTÖMYYDEN KEHITYS 12 SUURIMMASSA KAUPUNGISSA 12 suurimman kaupungin työttömyysaste huhtikuun lopussa 214 ja työttömyysasteen muutos vuoden 214 alusta sekä vuoden 213 huhtikuusta prosenttiyksikköä -,7-1,3-1,5-1,1-1,9-1,3-1,3-1,9-1,2 -,4 -,1 8,3 1,3 1,1 11,3 13,3 14,5 14,2 15,6 15,2 15, Työttömyysaste 16,7 16,1 1,3 1 1,6,8,9,6 1,1,7,9 1,3 1,9 Suurimpien kaupunkien työttömyysaste oli huhtikuussa 214 korkein Lahdessa (16,7 ), Jyväskylässä (16,1 ) ja Tampereella (15,6 ), matalin Espoossa (8,3 ). Vuoden takaisesta työttömyysaste on noussut eniten Jyväskylässä, 1,9 prosenttiyksikköä sekä Helsingissä 1,6 pros. yksikköä. Vain Joensuussa työttömyys ei kasvanut vuoden aikana. Vuoden 214 alusta työttömyysaste laski kausivaihtelun mukaisesti kaikissa vertailukaupungeista, Helsinkiä lukuun ottamatta Työttömyysaste 12 suurimmassa kaupungissa huhtikuun lopussa ; 16,7 ; 16,1 ; 15,6 ; 15,2 ; 15,2 ; 14,5 ; 14,2 ; 13,3 ; 11,3 ; 1,3 ; 1,1 ; 8,3 Vuoden 28 lopussa alkanut lama nosti työttömyysasteen huippuunsa vuosien 29 ja 21 aikana suurimmissa kaupungeissa. Työttömyysaste aleni vielä vuoden 212 alkupuolelle asti verrattuna edellisvuoteen, mutta lasku kääntyi selvään kasvuun loppuvuoden 212 aikana kaikissa vertailukaupungeissa. Helsingissä ja Vantaalla työttömyysaste nousi huhtikuussa 214 yli 1 :n, Espoossakin 8,3 :iin ; 3,1 Työttömyysasteen muutos (prosenttiyksikköä) 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) 2 1 ; 1,1 ;,4 ; 1,8 ; 1, ; -1,

4 -muutos Työttömien määrä 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) Työttömien määrän muutos suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) Työttömien määrän -muutos suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) muutos muutos yht ; 3336 ; ; ; 1369 ; ; ; 1681 ; 8348 ; 5754 ; 5562 ; 5344 ; Työttömiä työnhakijoita suurista kaupungeista on selvästi eniten Helsingissä 33 3, kasvua kahdessa vuodessa on yli 1. Tampereella työttömiä oli huhtikuussa 214 noin 17 5, Oulussa 14 1 ja Turussa noin 13. Vuodesta 212 työttömien määrä on noussut reilusti yli 1 henkilön myös Espoossa, Vantaalla ja Jyväskylässä, Lahdessa työttömänä vuoden 214 huhtikuussa oli Kuopiossa, Porissa, Kouvolassa ja Joensuussa työttömiä on selvästi alle 6 ja näissä kaupungeissa työttömien määrä on kasvanut määrällisesti ja prosentuaalisesti vähiten (alle 4 ) vuodesta 28. Prosentuaalisesti työttömien määrä kasvoi vuosien aikana eniten Espoossa (+122 ) ja Helsingissä (+92 ), myös Vantaalla ja Turussa kasvua oli yli 8, Lahdessa 64. Vaikka Lahden työttömyysaste (=työttömien osuus työvoimasta) on korkein (16,7 ) vertailukaupungeista, niin työttömien suhteellinen kasvu on ollut maltillisempaa kuin monessa isommassa kaupungissa, koska työvoiman määrä ei Lahdessa ole kasvanut samassa suhteessa työttömien määrän kanssa Työvoiman määrän -muutos 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) -1,2 Espoo Oulu Kuopio Helsinki Tampere Vantaa Jyväskylä Lahti Turku Joensuu Pori Kouvola 1, 2,2 2,1 2, 2, 1,9 2,4 2,6 2,7 3,3 3,2-3, -2, -1,, 1, 2, 3, 4, muutos yht

5 5 4, 35, 3, 25, Pitkäaikaistyöttömien -osuus kaikista työttömistä 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) ; 36,2 ; 34,2 ; 33,1 ; 32,4 ; 3,3 Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden työttömyysjakso) osuus kaikista työttömistä on korkein Tampereella 36,2 ja Lahdessa 34,2, Myös Porissa Jyväskylässä ja Espoossa pitkäaikaistyöttömien osuus on yli 3. Myös muissa vertailukaupungeissa pitkien työttömyysjaksojen osuus on selvästi kasvanut vuoden aikana. 2, 15, Pitkäaikaistyöttömien määrä 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) ; 9861 Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut kahden vuoden aikana eniten Helsingissä (+4364 h.), Tampereella (+2372 h.) ja Espoossa (+197 h.), myös Oulussa ja Jyväskylässä pitkäaikaistyöttömiä oli yli 1 enemmän kun vuonna 212. Lahdessa yli vuoden työttömyysjaksojen määrä on kasvanut vajaalla 9 ja Vantaalla 8 henkilöllä ; 6334 Kuopiossa, Porissa, Kouvolassa ja Joensuussa pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on ollut muita vertailukaupunkeja maltillisempaa, mikä osaltaan selittää kuntien alhaisemmat työttömyysasteet ; 3765 ; 3562 ; 3463 ; 3394 ; 3167 ; ; 1838 ; 1539 ; Pitkäaikaistyöttömien määrän muutos suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) muutos muutos yht

6 6 2, 18, 16, 14, Nuorisotyöttömien -osuus kaikista työttömistä 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) ; 17,6 ; 16,3 ; 15,8 ; 13,4 Nuorisotyöttömien (alle 25v.) osuus kaikista työttömistä oli huhtikuussa 214 suurin Oulussa (17,6), Jyväskylässä (16,3) ja Joensuussa (15,8 ). Pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa nuorisotyöttömien osuus on 1 :n tuntumassa, Lahdessa 13,4. 12, 1, 8, 6, ; 1,1 ; 9,3 ; 9,1 Nuorisotyöttömien määrä 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) Nuorisotyöttömien määrä on kasvanut kahden vuoden aikana eniten Helsingissä (+111 h.) ja Tampereella (+743 h.), Oulussa ja Espoossa kasvua oli vajaa 6. Lahdessa alle 25- vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vuoden aikana henkilöllä, kahdessa vuodessa kasvua oli ; 33 ; 2489 ; 241 ; 1743 ; 1696 Alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kasvu on hieman taittunut suurimmissa kaupungeissa vuoden aikana, Helsinkiä lukuun ottamatta, missä nuorisotyöttömien määrä kasvoi vuodessa lähes 5 henkilöllä vuodesta ; 1134 ; 1115 ; 143 ; 84 ; 8 ; 766 ; Nuorisotyöttömien määrän muutos suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) muutos muutos yht 111

7 7 25, 2, 15, 1, 5,, 8 Ulkomaalaisten työttömien -osuus kaikista työttömistä 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) ; 23,4 ; 2,6 ; 19,6 ; 14,1 ; 1, ; 8,6 Ulkomaalaisten työttömien määrä 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot) Ulkomaalaisten työttömien osuus kaikista työttömistä oli suurin huhtikuussa 214 Vantaalla (23,4 ), Helsingissä (2,6 ) ja Espoossa (19,6 ). Turussa ulkomaalaisten osuus oli 14,1, Lahdessa 1 ja Tampereella 8,6. Muissa vertailukaupungeissa ulkomaalaisten työttömien osuus vaihteli viiden prosentin molemmin puolin. Vuoden aikana ulkomaalaisten työttömien määrä on kasvanut Helsingissä noin 13 henkilöllä ja Espoossa ja Vantaalla vajaalla 5 henkilöllä. Muissa vertailukaupungeissa ulkomaan kansalaisten työllisyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia ; 6861 ; 2617 ; 2198 ; 1839 ; 1494 ; Ulkomaalaisten työttömien määrän muutos 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tiedot)

8 Työttömien miesten osuus kaikista työttömistä kasvoi vuodesta 28 lähtien 6 :n tienoille työpaikkojen hävitessä mm. teollisuudesta ja rakentamisesta. Varsinkin kaupan ja palvelualojen huonontunut työllisyystilanne on kuitenkin lisännyt naisten työttömyyttä ja tilanne sukupuolten välillä on tasaantunut. Naisten osuus työttömistä oli suurin huhtikuussa 214 Lahdessa, Porissa ja Tampereella yli 43, pienin Kouvolassa ja Kuopiossa, alle 4. Vuoden aikana naisten työttömien määrä on kasvanut miehiä enemmän Oulussa, Lahdessa ja Turussa. 8 Työttömät sukupuolen mukaan 12 suurimmassa kaupungissa 214 (huhtikuun lopun tieto) 56,5 56,6 56,9 57,2 57,2 57,8 58,4 58,4 58,5 59, 6,4 62,2 43,5 43,4 43,1 42,8 42,8 42,2 41,6 41,6 41,5 41, 39,6 37,8, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, Miehet Naiset Työttömien määrän muutos sukupuolen mukaan 12 suurimmassa kaupungissa (huhtikuun lopun tieto) Miehet Naiset Työttömien ikärakenne on vanhin perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla kuten Kouvolassa, Porissa ja Lahdessa, osin 9- luvun lamaa seuranneen sitkeän rakennetyöttömyyden seurauksena. Kouvolassa ja Porissa työttömistä yli 3 on 55-vuotta täyttäneitä, Oulussa vain 18, Lahdessa noin 27. Nuorimmat työttömät ovat Oulussa, jossa vain 8,6 työttömistä on yli 6-vuotiaita ja 44 alle 35-vuotiaita. Myös pitkäaikaistyöttömien ikärakenteessa erot kuntien välillä ovat suuria. Porissa ja Kouvolassa pitkäaikaistyöttömistä lähes 45 on 6-vuotta täyttäneitä, Oulussa ja Helsingissä vain reilu 2, Lahdessa 28. Tampereella ja Oulussa pitkäaikaistyöttömistä 4 on alle 45-vuotiaita, Porissa ja Kouvolassa vain 2, Lahdessa vajaa 3. Ikääntyvä ja eläköityvä työttömien joukko alentaa työttömyysastetta monessa vertailukaupungissa lähitulevaisuudessa, toisaalta pitkät työttömyysjaksot yleistyvät yhä nuoremmissa ikäluokissa. Työttömien ikärakenne 12 suurimmassa kaupungissa 214 (huhtikuun lopun tiedot) Pitkäaikaistyöttömien ikärakenne 12 suurimmassa kaupungissa 214 (huhtikuun lopun tiedot) 13,8 13,7 13,4 19,1 18, 21,3 15,4 15,5 17,9 2,6 21,4 2,7 12,6 14, 12,9 18,4 17,5 13,9 1, 7,1 1,6 6,8 1,1 12,4 11,1 11,1 15,7 2,8 18,2 15,7 18,6 24,9 17,7 44,2 43,6 28,1 15,8 23,6 15,9 18,1 13,2 13,5 1,2 14,4 14,6 2,7 15,6 33,5 16,3 24,8 17,2 18,1 1,5 13,2 2,7 13,7 16,5 22,1 14,4 3,6 13,9 22,5 16,9 21,3 12,5 12,8,5 9, 14,8 24,2 2,3 31,2 13,7 27,3 18,8 18,3 1, 11,8 4,2 18,7 17,8 19,7 13,4 26,1 1,1 2,7 22,4 24,4 11,1 11,3 1,1 1,2 18,1 28,1 17,6 25, 9,3 23,3 21,3 23,2 11,7 11,1,5 11,4 17,9 27,1 17, 26,1 13, 9,1 17,6 25,3 24,7 27,4 2, 22,3 19,1 2,5 23,6 18, 1,4 1,6 9,3 1,9 9,7 8,6 1,2 13,5,5 11,4 3,2 17,4 19,4 2,4 19, 25, 29,2 24,4 15,2 16,2 14,3 25,6 22,2 21,6, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, alle 25 v v v v v. 6+, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, alle 25 v v v v v. 6+

9 Työttömyyden keston mukaan pisimmät työttömyysjaksot ovat Porissa, Jyväskylässä ja Tampereella, joissa yli 1 :lla työttömistä on takanaan yli kolmen vuoden työttömyysjakso (Lahdessa 9,3 ). Pitkiä työttömyysjaksoja on vähiten Espoossa ja Helsingissä, joissa yli kolme vuotta työttömänä olleita on noin 5 kaikista työttömistä. 9 Työttömät työttömyyden keston mukaan 12 suurimmassa kaupungissa 214 (huhtikuun lopun tieto) 67,1 14,5 7,2 11,2 67,8 15,3 6,2 1,8 64, 17,6 8,1 1,3 66,1 18,1 6,5 9,3 71,4 14,6 6,2 7,8 73, 14,1 5,6 7,3 73, 14,8 5,4 6,8 73,6 14,7 5,4 6,3 72,1 16,1 5,6 6,2 72,6 14,6 6,8 6, 7,8 18,1 6, 5,1 7, 19,5 5,9 4,6, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, alle vuosi 1v-alle 2v 2v-alle 3 v. 3 v tai enemmän

10 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu LAHDEN TYÖTTÖMYYS Lahden työttömyysaste oli huhtikuun lopussa ,7,,4 prosenttiyksikköä alempi kuin maaliskuussa ja 1,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukainen koko maan työttömyysaste oli huhtikuun lopussa 11,7.Työttömiä työhakijoita oli Lahdessa huhtikuussa 8348, 191 vähemmän kuin maaliskuussa ja 739 enemmän kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli huhtikuussa 1115, 43 vähemmän kuin maaliskuussa ja 67 enemmän kuin vuosi sitten. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli huhtikuussa 2851, 62 enemmän kuin maaliskuussa ja 673 enemmän kuin vuotta aiemmin. n lopussa Lahdessa oli avoimena 159 työpaikkaa, 182 työpaikkaa vähemmän kun vuosi sitten. 4, Lahden työttömyysaste sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä kuukausittain 35, 3, pitkäaikaistyöttömien osuus ; 34,2 25, 2, 15, 1, 5,, työttömyysaste ; 16,7 nuorisotyöttömien osuus ; 13,4 nuorisotyöttömien osuus pitkäaikaistyöttömien osuus työttömyysaste Lahden työttömyysaste ja työttömien kokonaismäärä sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrä huhtikuun lopussa työttömät työnhakijat nuorisotyöttömät (alle 25v.) pitkäaikaistyöttömät (yli 1v. työttömänä) työttömyysaste 17,3 15,9 15,5 15,3 14,8 14,2 13,7 12 1,6 13,7 14,8 13,2 13,6 15,4 16,7

11 Pitkäaikaistyöttömiä h Nuorisotyöttömiä h Työttömiä h 11 ssa 214 Lahdessa oli työttömänä 8348, 759 enemmän kuin vuosi sitten ja 176 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Lamaa edeltäneeseen tilanteeseen, vuoden 28 huhtikuuhun verrattuna työttömiä on 3248 (64 ) enemmän. Työttömien määrä Lahdessa kuukausittain ja muutos vuodesta 214 vuosiin tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu erotus erotus erotus erotus erotus erotus ssa 214 nuorisotyöttömiä oli 1115, 67 enemmän kuin vuosi sitten ja 247 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Vuoden 28 huhtikuuhun verrattuna alle 25-vuotiaita työttömiä oli 625 (128 ) enemmän. Nuorisotyöttömien määrä Lahdessa kuukausittain ja muutos vuodesta 214 vuosiin tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu erotus erotus erotus erotus erotus erotus ssa 214 pitkäaikaistyöttömiä oli 2851, 673 enemmän kuin vuosi sitten ja 895 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Vuoden 28 huhtikuuhun verrattuna pitkäaikaistyöttömiä oli 1388 (95 ) enemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä Lahdessa kuukausittain ja muutos vuodesta 214 vuosiin tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu erotus erotus erotus erotus erotus erotus

12 Työttömyys ikäluokittain 12 Työttömien määrä ja suhteellinen osuus kasvoi Lahdessa vuoden aikana eniten keski-ikäisten vuotiaiden ikäluokassa vuoden aikana. Nuorten (alle 25-vuotiaat) ja vanhemman ikäpolven (yli 55-vuotiaat) suhteellinen osuus työttömistä vastaavasti väheni. Työttömien määrän muutos ikäluokittain Lahdessa huhtikuun lopun tieto alle 25v v v v v v muutos huhtikuu muutos huhtikuu yht. Työttömien määrä ikäluokittain Lahdessa (huhtikuun lopun tieto) Työttömien ikärakenne Lahdessa (huhtikuun lopun tieto), 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, ,6 17, 18,9 22,9 22,7 8, ,9 2,1 19,1 21,8 16,7 9, ,2 2,5 18,7 21,7 15,2 1, ,6 18,8 19,2 22, 14,8 13, ,1 2,4 16,9 21, 13,6 15, ,8 21, 16,9 2,1 13,5 14, ,4 21,3 17,9 2,7 12,9 13,9 alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v v. 6- v. alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v v. 6- v.

13 13 Työttömyys sukupuolen ja ikäluokan mukaan Miesten osuus työttömistä nousi Lahdessa yli kuusi prosenttiyksikköä vuodesta 28, 57,9 :iin kaikista työttömistä huhtikuusta 212. Kahden vuoden aikana miesten prosenttiosuus työttömistä on kääntynyt laskuun ja viimeisen vuoden aikana miehiä jäi työttömäksi jo naisia vähemmän. Eniten työttömiä miehiä on naisiin verrattuna alle 45-vuotiaiden ikäryhmissä, vähiten yli 6-vuotiaista 46,9 kaikista työttömistä Työttömyys sukupuolen mukaan Lahdessa 28, 212, 213 ja 214 (huhtikuun lopun tieto), 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, 51,7 57,9 57,8 56,5 48,3 42,1 42,2 43,5 alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v v. 6- v. yht Työttömyys sukupuolen mukaan Lahdessa ikäluokittain 214 (huhtikuun lopun tieto), 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, 46,9 55,9 52,5 61,6 58,7 58,6 56,5 44,1 47,5 53,1 38,4 41,3 41,4 43,5 Miehet Naiset Miehet Naiset Miesten työttömyys kasvoi rajusti kun työpaikkoja hävisi miesvoittoisilta aloilta vuoden 28 lopulta lähtien, samaan aikaan palvelualat sekä kaupan- ja hoiva-alan työpaikat ylläpitivät naisten työllisyyttä. Tilanne on kuitenkin kääntynyt huonompaan myös naisvoittoisilla aloilla. Naisia jäi työttömäksi miehiä enemmän vuoden aikana alle 45-vuotiaiden ikäluokissa, miehiä vastaavasti vuotiaiden ikäluokassa. Työttömien määrän muutos sukupuolen mukaan Lahdessa ikäluokittain (huhtikuun lopun tieto) Työttömien määrä sukupuolen mukaan Lahdessa ikäluokittain 214 huhtikuun lopun tieto alle 25v alle 25v v v v 45-54v v. 6- v v 45-54v v yht v Miehet Naiset Miehet Naiset

14 14 Työttömyys koulutusasteen mukaan Työttömäksi joutuu Lahdessa yhä koulutetumpaa väkeä. Vain perusasteen suorittaneiden osuus työttömistä on laskenut 32,9 :iin vuonna 214, laskua vuodesta 28 on 1,6 prosenttiyksikköä. Keskiasteen suorittaneiden osuus on vastaavasti kasvanut 46 :iin kaikista työttömistä, kasvua vuodesta 28 on noin 7 prosenttiyksikköä. Myös alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömistä osuus on kasvanut varsinkin viimeisen kahden vuoden aikana. Työttömyys koulutusasteen mukaan Lahdessa (huhtikuun lopun tieto), 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, 28 43,5 39,7 13,1 2, ,7 43,6 12,7 2, ,1 43,5 13,3 2, ,8 43,8 12,8 2, ,7 43,3 13,2 3, , 44,9 13,9 3, ,9 46, 14,6 3,4 Perusaste keskiaste alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus tuntematon Työttömien määrä koulutusasteen mukaan Lahdessa (huhtikuun lopun tieto) Perusaste keskiaste alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus tuntematon Keskiasteen suorittaneiden työttömien määrä kasvoi vuoden aikana 437 henkilöllä (+12,8 ), alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää 167 henkilöllä (+15,8 ) ja ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden määrää 29 henkilöllä (+11,5 ). Perusasteen suorittaneiden työttömien määrä on vuodessa kasvanut vain 92 henkilöllä (+3,5 ), mikä johtuu osittain eläköitymisestä. Vuodesta 28 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä onkin kasvanut enemmän kuin vain perusasteen suorittaneiden. Työttömien määrän muutos koulutusasteen mukaan Lahdessa (huhtikuun lopun tieto) Perusaste keskiaste alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus tuntematon muutos muutos yht

15 Pitkäaikaistyöttömyyden rakenne 15 Yli vuoden työttömänä olleiden määrä laski vuosina Lahdessa lähes 5 henkilöllä yleisen työttömyyden laskun ja työttömien eläköitymisen seurauksena. Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi kasvuun reilu vuosi lamasta, vuoden 21 kuluessa ja vuonna 211 pitkäaikaistyöttömiä oli jo vajaa 2. Alkuvuodesta 212 yli vuoden työttömyysjaksojen määrä vielä väheni, mutta lasku kääntyi loppuvuodesta uuteen kasvuun ja huhtikuussa 214 pitkäaikaistyöttömien määrä on kohonnut yli 28 henkilön. Pitkäaikaistyöttömien määrä työttömyysjakson pituuden mukaan Lahdessa (huhtikuun lopun tieto) v alle 2 v 2-3 v. 3-4 v. 4-5 v. Yli 5 v. yht Pitkien työttömyysjaksojen määrän kasvua on merkki rakennetyöttömyydestä. Lahdessa pitkäaikaistyöttömät ikääntyvät ja useimmiten eläköityvät työttöminä., mikä osaltaan vähentää kokonaistyöttömyyttä lähivuosina. Toisaalta alle 4-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvussa. Pitkittyvät työttömyysjaksot ja syrjäytyminen työelämästä uhkaavat muodostaa samanlaisen rakenteellisen työttömyysongelman joka periytyi 9-luvun lamasta Pitkäaikaistyöttömien määrän muutos työttömyysjakson pituuden mukaan Lahdessa huhtikuun lopun tieto 1 v alle 2 v 2-3 v. 3-4 v. 4-5 v. Yli 5 v Pitkäaikaistyöttömien määrä Lahdessa ikäluokittain 28, 212, 213 ja 214 (huhtikuun lopun tieto) alle 3v 3-39v 4-49v 5-54 v v v.

16 Työttömyys ammattiryhmittäin 16 Ammattiryhmittäin työttömiä oli huhtikuussa 214 eniten teollisuudessa (vaatetus, kone, puu, sähkö) 18,4 (154 h.) ja ammattiryhmiin luokittamattomien ryhmässä 12,8 (173 h.). Hallinto, toimisto ja IT-alan 1,9 (98 h.) sekä tieteellisen, teknisen ja taiteellisen ammattiryhmän 1,6 (881 h.) työttömien määrä ja osuus on jo kasvanut suuremmaksi kuin rakennus- ja kaivosalan 1, (833 h.). Työttömien määrä on kasvanut kaikissa ammattiryhmissä vuoden aikana. Työttömyys koettelee nyt myös korkeammin koulutettuja ammattiryhmiä Työttömien määrä ammattiryhmittäin Lahdessa (huhtikuun lopun tieto) yht Maa- ja metsätaloustyö, kalastuala Kuljetus ja liikenne Muu teollisuus ja varastoala Terveydenhuolto ja sosiaaliala Kaupallinen työ Palvelutyö Rakennus- ja kaivosala Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Hallinto- ja toimistotyö, it-alan työ Muualla luokittelematon työ Teollisuus:vaatetus, kone, puu, sähkö ,4 3,3 7,4 6,1 9, 1,4 1,4 3,4 7,4 4,5 7,8 9,2 Työttömien -osuudet ammattiryhmittäin Lahdessa (huhtikuun lopun tieto) 1,5 3,5 7,5 5,1 7,9 8,8 1,3 3,4 7,9 5,3 8,5 9,7 1,2 3,1 7,4 5,5 8,4 9,5 1,5 3,2 7, 5,9 9, 9,1 1,5 3,2 6,8 7, 9,2 9,8 1, 9, 8, 7, Maa- ja metsätaloustyö, kalastuala Kuljetus ja liikenne Muu teollisuus ja varastoala Terveydenhuolto ja sosiaaliala 9,1 11,4 1,5 1,1 1,3 1,3 1, 6, Kaupallinen työ 9,5 9,6 9,6 9,9 1,5 1,2 1,6 5, Palvelutyö 12,1 1,1 1,8 1,6 1,5 11,2 1,9 4, Rakennus- ja kaivosala 13,9 13,4 13,3 12,6 13,6 12,8 12,9 3, 2, Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Hallinto- ja toimistotyö, it-alan työ 17,8 21,9 21,6 2,6 19,9 19,6 18,4 1, Muualla luokittelematon työ , Teollisuus:vaatetus, kone, puu, sähkö

17 Vuoden 28 lopulla alkanut lama iski voimakkaimmin teollisuuden ja rakennusalan työpaikkoihin. Työttömyys kasvoi kaikissa ammattiryhmissä vielä vuonna 21, mutta vuoden 211 huhtikuuhun mennessä työttömyys kääntyi laskuun teollisuuden vetämänä. Vuoden 212 aikana työttömyyden lasku kääntyi jälleen kasvuun, joka on jatkunut vuoden 214 huhtikuuhun asti Teollisuuden, rakennusalan työttömien määrä kasvu on taittunut, naisvaltaisilla aloilla työttömyyden kasvu on kiihtynyt. Kehitys näkyy varsinkin hallinto, toimisto ja IT-alan, kaupan alan sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammattiryhmissä joissa työttömyys kasvaa ammattiryhmistä eniten Työttömien määrän muutos ammattiryhmittäin Lahdessa (huhtikuun lopun tieto) Teollisuus:vaatetus, kone, puu, sähkö Muualla luokittelematon työ Hallinto- ja toimistotyö, it-alan työ Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Rakennus- ja kaivosala Palvelutyö Kaupallinen työ Terveydenhuolto ja sosiaaliala Muu teollisuus ja varastoala Kuljetus ja liikenne Maa- ja metsätaloustyö, kalastuala Työttömien määrän muutos ammattiryhmittäin Lahdessa (huhtikuun lopun tiedot) Teollisuus:vaatetus, kone, puu, sähkö Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Rakennus- ja kaivosala Muualla luokittelematon työ Kaupallinen työ Hallinto- ja toimistotyö, it-alan työ Palvelutyö Terveydenhuolto ja sosiaaliala Muu teollisuus ja varastoala Kuljetus ja liikenne Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala muutos huhtikuu muutos huhtikuu muutos huhtikuu yht

18 18 Työttömyys Lahdessa alueittain 212 Työttömyysaste Lahdessa Alueittain 212 Tilastollinen kaupunginosa 21 Kerinkallio 25,5 8 Mukkula 21,2 6 Kiveriö 2,7 7 Kivimaa 16,8 18 Möysä 16,5 2 Itäinen keskusta 16,4 29 Kärpänen 16,1 3 Pohjoinen keskusta 16 5 Niemi 15,8 2 Kujala 15,7 1 Ydinkeskusta 14,9 26 Asemantausta 14,9 14 Ahtiala 13,4 9 Kilpiäinen Laune 12,9 4 Kartano 12,7 23 Nikkilä 11,4 3 Pirttiharju 11,4 17 Myllypohja 11,2 27 Hennala-Okeroinen 1,8 28 Jokimaa 1,1 13 Kunnas 9,3 12 Kytölä 8,4 32 Jalkaranta 8,4 1 Vipunen 8 24 Ämmälä 6,6 22 Renkomäki 6,5 11 Pesäkallio 5,8 19 Karisto 4,8 15 Koiskala 3,4 16 Viuha 2,9 Työttömyysaste oli vuoden 212 lopussa Lahdessa korkein Kerinkalliossa 25,5, myös Mukkulassa ja Kiveriössä työttömyysaste oli yli 2. Alhaisin työttömyysaste oli Viuhassa, Koiskalassa ja Karistossa, alle 5. (Lahden alueelliset työttömyystiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin väestön pääasiallisesta toiminnasta vuoden 212 lopussa. Vuosien 213 ja 214 aluetietoja ei ole vielä saatavilla).