Miten motivoida ja johtaa asiantuntijoita?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten motivoida ja johtaa asiantuntijoita?"

Transkriptio

1 SANI KAAJAS - HANNA NORDLUND - ELIISA TROBERG Sani Kaajas - Hanna Nordlund - Eliisa Troberg KTT Eliisa Troberg toimii Senior Advisorina verkostojen kehittämiseen ja osaamisen johtamiseen liittyvissä projekteissa Helsingin kauppakorkeakoulun LTT-Tutkimuksessa ja JOKOssa. Hän tekee myös tutkimustyötä yhteisyrittämisen johtamiskysymyksistä monitieteisessä tutkimusryhmässä. Miten motivoida ja johtaa asiantuntijoita? O tsikon kysymystä: Miten motivoida ja johtaa asiantuntijoita? pohditaan lähes kaikissa organisaatioissa? Tietotyön lisääntyessä merkittävä osa yritysten pääomasta on aineetonta pääomaa, ihmisten osaamista. Osaamisen ollessa avainasemassa organisaation menestyksen kannalta johtajuuden ja esimiestyön merkitys korostuvat, koska niiden avulla on kyettävä ohjaamaan ja motivoimaan ihmisiä käyttämään osaamistaan organisaation tavoitteiden suuntaisesti. Motivointi, sitouttaminen ja palkitseminen ovat siten keskeisiä asioita ihmisten johtamisessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan asiantuntijoiden motivaatiota kahden Helsingin kauppakorkeakoulun LTT-Tutkimus Oy:ssä suoritetun tutkimusprojektin tuloksiin peilaten. Tietotyöntekijöiden motivaatio ja strateginen osaamisen johtaminen -tutkimusprojekti suoritettiin vuosien aikana. Se piti sisällään kyselytutkimuksen 515 tietotyöntekijälle 30 yrityksestä sekä haastattelututkimuksen 38 tietotyöntekijälle viidessä tietoyrityksessä. Asiantuntijoiden palkitseminen ja arviointi tieto-organisaatiossa tutkimusprojekti toteutettiin vuoden 2002 aikana, ja siihen osallistui 366 asiantuntijaa viidestä yrityksestä. Kuka sitten on asiantuntija? Asiantuntijan ja tietotyöntekijän käsitteet eivät ole va- Työn Tuuli

2 kiintuneet. Asiantuntijaa on perinteisesti määritelty korkean koulutuksen ja pitkähkön työkokemuksen omaavaksi oman alansa ammattilaiseksi, jonka osaamisessa olennaista on ajankohtainen ongelmanratkaisu ja innovatiivisten ratkaisuvaihtoehtojen tuottaminen. Tietotyöntekijää taas voidaan kuvata tiedon teknisen hallinnan asiantuntijana. Tietotyöntekijä voi olla hyvinkin nuori henkilö, joka on korkeatasoinen oman erityisalansa taitaja. Asiantuntija voi olla tietotyöntekijä, mutta tietotyöntekijä ei välttämättä aina täytä asiantuntijan tunnuspiirteitä (Eriksson & Troberg 2001). Motivaation taustaa Motivaatioon liittyy kaksi keskeistä elementtiä; kohde, johon ihminen suuntaa toimintansa ja vireystaso, jolla ihminen toimii. Ihmisen toiminta voi olla sisäisesti tai ulkoisesti motivoitunutta. Sisäisesti motivoitunut käyttäytyminen on itsessään palkitsevaa, ihminen toimii toiminnan itsensä vuoksi. Ulkoisesti motivoitunut käyttäytyminen tapahtuu sen seurausten takia. Deci (1975, 23) näkee ihmisen olevan ulkoisesti motivoitunut, kun hän saa työstään palkkioksi rahaa, tunnustusta tai välttää toiminnallaan rangaistuksen. Sisäistä motivaatiota kuvataan usein sillä, että ihmisellä on tarve tuntea osaavansa asiat sekä että ihmisellä on valta päättää omista asioistaan (Wiersman 1992, ). Edistyminen, saavutukset, henkinen kasvu, vastuu ja työ itsessään ovat esimerkkejä sisäisistä motivaatiotekijöistä. Ulkoisia motivaatiotekijöitä ovat mm. palkka, asema organisaatiossa, ylennys, turvallisuus, hyvät työolosuhteet sekä valvonta (Peltonen & Ruohotie 1989). Sisäisen ja ulkoisen motivaation välinen ero ei ole yksiselitteinen ja selvä. Usein sisäinen ja ulkoinen motivaatio koetaan toisiaan täydentäviksi, ja kokonaismotivaatiota voidaan kuvata jatkumona, jonka toiseen päähän asettuvat sisäiseen motivaatioon liittyvät tekijät ja toiseen päähän ulkoiseen motivaatioon liittyvät tekijät. Niiden välimaastossa ovat sisäisen ja ulkoisen motivaation välimuodot (Kaajas, Miikkulainen & Troberg 2001, 16). Mikä motivoi asiantuntijatyössä? Asiantuntijoiden motivaatiota koskevat tutkimukset tuovat lähes poikkeuksetta esille sisäisten motivaatiotekijöiden merkittävän roolin. Tampoe (1996, 184) havaitsi tutkimuksissaan neljä päämotivaattoria, joista kolme ensimmäistä ovat sisäisiä motivaatiotekijöitä. Tärkein motivaatiotekijä asiantuntijoille oli henkilökohtainen kasvu, jolla ymmärretään mahdollisuutta toteuttaa omaa potentiaaliaan. Toisena motivaatiotekijänä oli itsenäisyys. Kolmanneksi tärkein motivaatiotekijä oli työtehtävän suorittaminen. Neljäs motivaatiotekijä oli raha, jonka vaikutus motivaatioon oli selvästi muita motivaatiotekijöitä vähäisempi. Vartiaisen ym. (1999, 45) tuotekehittäjien motivaatiota koskenut tutkimus toi myös esille sisäisten motivaatiotekijöiden tärkeyden. Uusien asioiden oppiminen ja henkilökohtaiset kasvumahdollisuudet olivat merkittävimpiä motivaatiotekijöitä. Mahdollisuudet itsenäiseen ajatteluun, luovuuden ja mielikuvituksen käyttöön sekä vaihteleva ja haastava työ olivat muita tärkeitä motivaatiotekijöitä. Seuraavina motivaatiotekijöinä tulivat ulkoiset motivaatiotekijät kuten työsuhteen jatkuvuus, korkea palkka sekä muut työsuhde-edut. Motivoiviksi tekijöiksi mainittiin myös ystävälliset työtoverit, mahdollisuus toteuttaa merkittäviä asioita sekä arvostus ja oikeudenmukainen kohtelu. Nopea yleneminen motivoi vähiten. Viereisellä sivulla olevassa kuvassa esitetään Tietotyöntekijöiden motivaatio ja strateginen osaamisen johtaminen tutkimusprojektin haastatteluvaiheessa havaitut tärkeimmät motivaatiotekijät ja niiden toteutuminen tutkimuksen kohdeyrityksissä. Tulokset osoittavat, että erityisesti sisäiset motivaatiotekijät motivoivat; mahdollisuus omien kykyjen käyttöön, hyvä yhteistyö kollegoiden ja asiakkaiden kanssa, haasteet, tarkoituksellinen työ, palaute ja ei-rahallinen palkitseminen. Ulkoisista motivaatiotekijöistä rahapalkalla on merkitystä motivoivana tekijänä. On myös tärkeää huomioida, että asiantuntijat tulkitsevat usein rahapalkan organisaation arvostuksen osoitukse- 38 Työn Tuuli

3 na, eikä sen merkitystä siten pidä väheksyä. Palkka ja muu aineellinen palkitseminen eivät ole pitkän ajan motivaation lähteitä, mutta ne saattavat olla tyytymättömyyden syitä. Palkan vaikutus motivaatioon on usein suurempi asiantuntijan uran alkuvaiheessa. Kun asiantuntijat ovat saavuttaneet tietyn elintason, palkan merkitys motivaattorina vähenee (Hakala 1990; Sipilä 1996). Tutkimusprojektissa nousi esille vuorovaikutuksen ja tiedon välittymisen tärkeä merkitys paitsi motivaatioon myös työn laatuun ja osaamisten yhdistämiseen edistävästi vaikuttavana tekijänä. Organisaation rakenteiden, prosessien ja kulttuurin tulisi palvella osaamisten jakamista ja yhdistämistä, jonka kautta syntyy strategisesti merkittävää osaamista ja innovaatioita. Tutkimuksessa haastatellut henkilöt pitivät tärkeänä, että tiedonvälitys ja vuorovaikutus toimivat hyvin erilaisten osapuolten kesken. Erityisesti toivottiin hyvää vuorovaikutteista yhteyttä johdon kanssa. Vuorovaikutteisuuden ja sosiaalisten taitojen merkityksen tärkeyttä lisäävät erilaiset verkostot ja kumppanuudet, joissa nykyorganisaatiot toimivat. Voiko työstä innostua? Sisäisen motivaation ytimessä on innostuminen, joka tuottaa ihmiselle energiaa ja iloa. Mistä asiantuntijat löytävät työssään iloa ja innostusta? Tutkimuksessa etsittiin näitä asioita kysymyksellä Mikä Sinua innostaa työssäsi? Vastaukset esitetään seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Tärkeimpiä innostavia tekijöitä olivat työtoverit, yhteistyö ja hyvä tiimi. Seuraavana tulivat uuden oppiminen ja oman asiantuntemuksen kehittyminen. Sitoutumisen edistämiseksi organisaatiossa tulisi panostaa näihin innostaviin tekijöihin. Asiantuntijaorganisaation työn luonne on muuntumassa yhä itseohjautuvammaksi, vähän suoraa valvontaa ja ohjausta vaativaksi, jolloin omaehtoinen motivaatio tulee yhä tärkeämmäksi. Työn Tuuli

4 Asiantuntijoiden haastattelut osoittivat, että henkilöillä, jotka olivat aktiivisia, pyysivät itse palautetta, pitivät yhteyttä muihin ja olivat kiinnostuneita myös muusta kuin omasta työstään, oli korkea työmotivaatio. Itsenäisten, aktiivisten, kiinnostuneiden ja vuorovaikutustaitoisten ihmisten rekrytointi on avainasemassa asiantuntijaorganisaatiossa. Kun motivaatio ja sitoutuminen vähenevät... Tietotyöntekijöiden motivaatio ja strateginen osaamisen johtaminen tutkimusprojektissa etsittiin myös motivaatiota heikentäviä tilanteita tai tekijöitä. On huomionarvoista, että motivaatiota heikentävät asiat asettuivat lähes kaikki sisäisten motivaatiotekijöiden alueelle. Sisäisen motivaation tärkeyden takia on oleellista, että esimies huomioi ja on ajan tasalla osaajien motivoitumisen tilasta. Pitkäaikainen motivaation lasku saattaa johtaa työpaikan vaihtoon. Motivaatiota heikensivät erityisesti huono työn organisointi, mielenkiinnoton työ, puutteet esimiestoiminnassa, huono johtajuus sekä yhteistyön haasteet. Monet näistä työmotivaatiota heikentävistä asioista ovat sellaisia, joihin voidaan vaikuttaa esimiestyöllä, esimerkiksi määrittämällä hyvin vastuut ja työtehtävät, luomalla työtehtäviin haasteellisuutta ja kehittämällä vuorovaikutusta ja toimivia yhteistyön muotoja. Asiantuntijoiden motivointi on haasteellista, koska asiantuntijat ovat usein enemmän sitoutuneita omaan ammattikuntaansa kuin organisaatioonsa. Sitoutumista voidaan edistää yhteisillä arvoilla, organisaatiokulttuurilla sekä tyytyväisyyttä tuottavalla yhteistoiminnalla. Luottamuksen ilmapiirin synnyttäminen on tärkeää. Asiantuntijoiden ja johdon vuorovaikutteinen strategiakeskustelu ja yhteisen suunnan kirkastaminen voimistavat organisaatioon sitoutumista. Tehokkaat prosessit, toimiva vuorovaikutus ja strategialähtöinen osaamisen kehittäminen ovat myös keinoja sitoutumisen lisäämiseen. Esimiehellä on tärkeä rooli avoimen ja hyvän organisaatiokulttuurin luomisessa sekä yhteisten arvojen voimistamisessa. Esimies kykenee vaikuttamaan alaistensa motivaatioon ja sitoutumiseen myönteisesti erityisesti kannustamalla, oppimisedellytyksiä luomalla, hyvällä työn organisoinnilla ja haastavien työtehtävien antamisella. Esimiehen tehtävä on nykyorganisaatioissa varsin vaativa ja hän joutuu työskentelemään monien vastakkaisiin suuntiin vievien 40 Työn Tuuli

5 paineiden alaisena solmukohdassa ylimmän johdon ja asiantuntijoiden välillä. Esimiestaitoja voidaan edistää esimies- ja johtajuustaitojen kehittämisen ohella esimerkiksi esimiesverkostoissa, joissa löytää vertaistukea. Sisäinen motivoituminen edistää luovuutta On huomionarvoista, että motivaatiota heikentävät asiat asettuivat lähes kaikki sisäisten motivaatiotekijöiden alueelle. Luovuuden merkitys korostuu asiantuntijoiden työssä. Luovuus ei ilmene vain ideoinnissa vaan monien, jokapäiväisten haasteiden ratkaisemisessa. Luovuutta ja innovatiivisuutta edellytetään yhä enemmän lähes kaikissa työtehtävissä, koska työn sisällöt ovat tulleet monimuotoisimmiksi ja vaatimustaso on kasvanut (Pyöriä 2003). Sisäisellä motivaatiolla on yhteys luovuuteen. Amabile (1997) havaitsi, että ihmiset ovat luovempia silloin, kun he ovat pääasiassa sisäisesti motivoituneita, verrattuna tilanteeseen, jossa heitä motivoivat ulkoiset tekijät, kuten kilpailu, valvonta, arviointi tai esimiehen käskyt ja palkkiot. Deci ja Flaste (1996, 50) puolestaan tekivät huomion, että jos käytetään ulkoista valvontaa niin suoritus, joka edellyttää kekseliäisyyttä, syvää keskittymistä, intuitiota tai luovuutta, todennäköisesti heikkenee. Luovat ratkaisut syntyvät harvoin kiireessä ja voimakkaan paineen alla. Luovuus edellyttää aikaa ja riittävää rauhaa kehitellä asioita. Todelliset innovaatiot syntyvät usein monen vuoden työn tuloksena. Tiukat lyhyen aikavälin tavoitteet ja kiire asettavat haasteita luovalle työlle. Tietotyöntekijöiden motivaatio ja strateginen osaamisen johtaminen tutkimusprojektissa haastellut tietotyöntekijät korostivat palautumisen tärkeyttä vaativien ja vaikeiden työjaksojen jälkeen. Asiantuntijaorganisaatioissa innovaatiot syntyvät usein monen erilaista osaamista omaavan asiantuntijan yhteistyön tuloksena. Innovaatioille hedelmällisen ilmapiirin syntyminen edellyttää hyvää vuorovaikutusta ja luottamusta asiantuntijoiden välillä. Riittävä motivoituminen ja asiantuntijoiden pitkäaikainen sitoutuminen organisaatioon on välttämätöntä toimivien tiimien rakentumiselle. Luovuutta tukevassa johtajuudessa korostuvat innostaminen, valmentaminen ja visionäärisyys. Miten motivoida ja johtaa eri-ikäisiä asiantuntijoita? Erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä motivoivat eri asiat. Asiantuntijat odottavat, että heidän yksilölliset tarpeensa huomioitaisiin säännöllisissä kehityskeskusteluissa ja keskusteluissa esille nousseisiin asioihin tartuttaisiin. Tietotyöntekijöiden motivaatio ja strateginen osaamisen johtaminen -tutkimusprojektin tulokset osoittivat, että urakehitys on tärkeämpää nuoremmille asiantuntijoille kuin vanhemmille. Asiantuntijatyötä tekeviä motivoi usein nimenomaan asiantuntijauralla kehittyminen eikä välttämättä niinkään esimiesaseman kautta uralla eteneminen. Samaten uuden oppiminen motivoi enemmän nuorempia kuin vanhempia asiantuntijoita. Vanhemmille asiantuntijoille oli tärkeää oman osaamisensa hyödyntäminen ja osaamisensa jakaminen muille. Vanhemmat asiantuntijat kokivat motivoivaksi nuorempien mentoroinnin, opetustilaisuudet sekä mestarina toimimisen oppipojille. Nämä menetelmät edesauttoivat myös hiljaisen, kokemusperäisen tiedon ja osaamisen välittymistä vanhemmilta nuoremmille asiantuntijoille. Asiantuntijoiden arviointi ja palkitseminen tutkimusprojektissa tutkittiin palkitsemisen kokonaisuuden tärkeyttä asiantuntijoille, jolloin palkitsemiseen sisällytettiin palkan ja palkkioiden ohella erilaisia osaamisen joh- Työn Tuuli

6 tamisen työkaluja kuten työajan järjestelyt, koulutus ja urakehitys. Alla oleva kuva esittää tutkimuksen tuloksia. Kuvasta havaitaan, että eri ikäryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden näkemyksissä esiintyi eroja. Työsuhteen pysyvyys sekä palaute asiakkaalta korostuivat muihin ryhmiin nähden vuotiaiden asiantuntijoiden ryhmässä. Mahdollisuudet osaamisen uudistamiseen sekä työn ja vapaa-ajan järjestelyt olivat tärkeitä vuotiaille asiantuntijoille. Nuorimpien asiantuntijoiden (30 39-vuotiaat) kohdalla korostuivat muihin ryhmiin nähden työuralla eteneminen, palaute työstä kollegalta sekä aineelliset palkkiot kuten tulospalkkaus, edut, kertaluontoiset erikoispalkkiot ja henkilökohtaiset palkanlisät. Näkymiä tulevaisuuteen Näkyvillä on useita kehitystrendejä, jotka painottavat motivaatiotekijöiden ja niissä erityisesti sisäisten motivaatiotekijöiden huomioonottamisen tärkeyttä organisaatioissa. Yritysten kilpailukyky rakentuu yhä voimakkaammin aineettoman pääoman varaan. Työntekijöiden osaamisista, niiden kehittämisestä ja motivaatiosta huolehtiminen tulevat entistä tärkeämmiksi. Ihmisten johtaminen ja siinä erityisesti vuorovaikutteisuus korostuvat. Väestö ikääntyy ja osaavista työntekijöistä tulee pula useilla toimialoilla. Organisaatioissa tulee pitää huolta siitä, että osaavat työntekijät pysyvät organisaatiossa. Tulee tunnistaa ikääntyneemmän työvoiman tarpeita ja motivaatiotekijöitä sekä toisaalta tulee osata houkutella ja pitää organisaatiossa nuoria työntekijöitä, joista tulee olemaan pula. Nuorilla on monia valinnan mahdollisuuksia väestön ikääntyessä. Tiedon ja osaamisen jakaminen ja siirtäminen ovat myös kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia monessa organisaatiossa. 42 Työn Tuuli

7 Motivaation ja palkitsemisen osalta on selvästi näkyvillä yksilöllistymisen trendi. Erilaisia ja eri-ikäisiä työntekijöitä motivoivat eri asiat ja heitä tulee myös palkita yksilöllisesti. Esimerkiksi uralla kehittyminen motivoi enemmän nuoria kuin ikääntyneitä asiantuntijoita. Työ- ja vapaa-ajan järjestelyillä on merkitystä erityisesti ikääntyneemmille työntekijöille. Työ- ja vapaaajan järjestelyjen merkitys tosin kasvaa jatkuvasti kaikenikäisten työntekijöiden kohdalla. Toisaalta ihmiset toivovat voivansa viettää enemmän vapaata aikaa, toisaalta varsinkin asiantuntija-alueilla palkattoman ylityön määrä on lisääntynyt. Talouselämän kovat vaatimukset, kiihtyvä työtahti ja teknologisen kehityksen mahdollistama saavutettavuus (esim. matkapuhelin) johtavat siihen, että työn tekeminen yliajalla lisääntyy tietotyössä. Luovuuden merkitys työtehtävissä on lisääntynyt ja tulee yhä lisääntymään tulevaisuudessa. Luovuutta ei tarvita vain tutkimuksessa ja tuotekehityksessä vaan luovia, oivaltavia toimintatapoja ja ratkaisuja tarvitaan kasvavassa määrin myös tuotteiden ja palveluiden tuotannossa sekä markkinoinnissa ja myynnissä. Luovuuden merkityksen kasvuun yhteiskunnallisesti vaikuttaa myös se, että kulttuurialojen merkitys kokonaistaloudessa on kasvanut. Kulttuurialojen nousu näkyy mm. musiikin, kirjallisuuden, elokuvateollisuuden ja kuvataiteen alueilla. Luovuus on kiinteässä yhteydessä sisäiseen motivaatioon. Luovuutta ei voida pakottaa ulkoapäin. Se edellyttää intuitiota ja sisäistä motivoitumista. Organisaatiossa voidaan edistää luovuutta sallimalla työntekijöille riittävä vapaus määritellä itse työskentelytapansa, luomalla yhteistoiminnallinen, avoin ja keskusteleva organisaatiokulttuuri ja antamalla aikaa luovan työn edellyttämiin ponnistuksiin. Luovuuden merkitys on erityisen suuri yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvylle mahdollistamalla todellisten innovaatioiden synnyn. Sisäisen motivaation tärkeyttä korostaa muutos perinteisessä esimies/alais asetelmassa. Itsensä johtaminen on voimistunut monessa työroolissa. Työntekijät suorittavat työtehtävänsä yhä itsenäisemmin. Itsenäisyys ja itsejohtoisuus edellyttävät moninaisia taitoja ja aloitekykyä. Aloitekyvyn taustalla on sisäinen motivoituminen. Sisäinen motivaatio on kiinteässä yhteydessä ihmisen vireystilaan ja tätä kautta myös työhyvinvointiin. Hyvä motivaatio edistää positiivista työvirettä. Työhyvinvointi on hyvin monitahoinen asia, johon vaikuttavat varsin monet sekä yksilöön itseensä liittyvät (esim. fyysinen terveys) että työyhteisöön liittyvät tekijät kuten johtajuuden laatu. Organisaation ulkopuoliset tekijät, esimerkiksi maailmanlaajuinen talouselämässä vallitseva kova kilpailu ja sen seurannaisvaikutukset vaikuttavat myös yksittäisten työntekijöiden hyvinvointiin asti. Kovien taloudellisten odotusten ja kilpailun paineessa työntekijöiden määrää vähennetään monessa organisaatiossa ja jäljelle jääneet työntekijät kuormittuvat. Työn käsite on muuttumassa. Työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät ja työn paikallinen sidonnaisuus vähenee esimerkiksi etätyön seurauksena. Moni osaaja kokee työn kiinteäksi osaksi elämäänsä. Työn sulautuessa osaksi elämää on tärkeää, että organisaatiossa vallitsevat arvot eivät ole ristiriidassa osaajan omien arvojen kanssa. Varsinkin pitkäaikainen arvoristiriita heikentää motivaatiota. Näiden edellä kuvattujen kehitystrendien vaikutukset näkyvät yrityksissä, joiden kilpailukyky rakentuu osaajien varaan. Vuorovaikutteinen johtaminen ja ihmisen toiminnan ymmärtäminen tulevat entistä tärkeämmiksi. Asiantuntijoiden motivaatiotekijöiden tiedostaminen palvelee mm. kokonaispalkitsemista, jossa tulee korostumaan aineettoman palkitsemisen rooli (Luoma, Troberg, Kaajas & Nordlund 2004). Erityisesti hyvään johtajuuteen, toimivaan yhteistyöhön, avoimeen tiedon välitykseen ja organisaatiokulttuuriin panostaminen tuottaa tulosta osaamiskeskeisissä organisaatioissa. Hyvä inhimillinen vuorovaikutus ja toimiva yhteistyö vaikuttavat myönteisesti motivaatioon, työn laatuun, osaamisten Työn Tuuli

8 jakamiseen ja yhdistämiseen sekä innovaatioiden syntymiseen ja mahdollistavat näin yrityksen pitkän aikavälin kilpailukyvyn. Lähteet: Amabile, T. M Motivating Creativity in Organizations: On Doing What You Love And Loving What You Do. California Management Review. Vol 40, No. 1, Fall 1997, Deci, E. L Intrinsic Motivation. New York: Plenum Press. Deci, E. & Flaste, R Why We Do What We Do Understanding Self-Motivation. New York: Penguin Books. Hakala, A Palkitseva Työyhteisö. Helsinki: Tietosanoma Oy. Kaajas, S., Miikkulainen, K. & Troberg, E Tietotyöntekijöiden motivaatio ja sitoutuminen organisaatioonsa. Kyselytutkimusraportti. Helsinki: LTT-Tutkimus Oy. Kaajas, S., Nordlund, H. & Troberg, E Tietotyöntekijöiden motivaatio ja strateginen osaamisen johtaminen. Tutkimusprojektin loppuraportti. Helsinki: LTT-Tutkimus Oy. Kaajas, S., Nordlund, H., Troberg, E. & Nurmela, K Asiantuntijoiden palkitseminen ja arviointi tieto-organisaatiossa. Loppuraportti. Helsinki: LTT- Tutkimus Oy. Luoma, K., Troberg, E., Kaajas, S. & Nordlund, H Ei ainoastaan rahasta. Osaamisen kokonaispalkitseminen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Peltonen, M. & Ruohotie, P Motivaatio menetelmiä työhalun parantamiseksi. Keuruu: Otava. Pyöriä, P Artikkelissa Tärkeintä on luovuus, toim. Mirva Heiskanen. Talouselämä 16/2003. Sipilä, J Asiantuntija ja johtaja. Miten hallitset nämä kaksi roolia? Porvoo: WSOY. Tampoe, M Motivating Knowledge Workers the Challenge for the 1990s. Teoksessa: Myers, P. (toim.) Knowledge Management and Organizational Design. Newton: Butterworth- Heinemann. Vartiainen, M., Rantamäki, T., Hakonen, M. & Simola, A Tuotekehityksen palkitseminen. Helsinki: Metalliteollisuuden Kustannus Oy. Wiersman, U The Effects of Extrinsic Rewards in Intrinsic Motivation: A Meta-Analysis. Journal of Occupational & Organizational Psychology, Vol. 65, Issue 2, pp Julkaisemattomat lähteet: Eriksson, M. & Troberg, E Johtajuusidentiteetin luominen tieto-organisaation esimiestyössä. LTT-Tutkimus Oy. Tutkimussuunnitelma, Työn Tuuli

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen Palveleva johtajuus - vetovoimaa Kirsi Rytkönen 25.3.2015 Palveleva johtajuus vetovoimaa Lorem ipsum ja dolor sit amet. Joka ei tunne historiaansa on tuomittu toistamaan sitä - Autoritaarinen, omaa etua

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Henkinen johtaminen Pomon päivä

Henkinen johtaminen Pomon päivä 13.10.16 Henkinen johtaminen Pomon päivä 12.10.2016 Elina Juntunen, TT, YTK elina.juntunen@helsinki.fi Spirtus (lat.), henki, hengitys. elämää ylläpitävä voima, elinvoima. 1 13.10.16 Työelämän spirit Merkityksellisyys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Pekka T. Järvinen Jukka Rantala Petri Ruotsalainen JOHDA SUORITUSTA

Pekka T. Järvinen Jukka Rantala Petri Ruotsalainen JOHDA SUORITUSTA Pekka T. Järvinen Jukka Rantala Petri Ruotsalainen JOHDA SUORITUSTA Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Pekka T. Järvinen, Jukka Rantala, Petri Ruotsalainen Kansi: Ea Söderberg,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Työhyvinvointi johtamisen välineenä

Työhyvinvointi johtamisen välineenä Työhyvinvointi johtamisen välineenä 10.10.2014 Ensihoitoalan johtamisen opintopäivät Sokos Hotel Vantaa Sanna Kallankari TtM, Ensihoitaja AMK Pertti Jarla /Fingerpori Suuri osa työtä tekevän työikäisen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Tutkimuksen esittely

Tutkimuksen esittely Miten johtaja hajauttaa itsensä johtaessaan hajautettua organisaatiota? Varhaiskasvatuksen IX johtajuusfoorumi 25.-26.3.2015 Jyväskylä KT ulla.soukainen@turku.fi Tutkimuksen esittely Aineisto Haastattelu

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ikäjohtaminen ja yhteistyön haasteet

Ikäjohtaminen ja yhteistyön haasteet Ikäjohtaminen ja yhteistyön haasteet KTT Raili Kiviranta Dosentti, Jyväskylän yliopisto Toimitusjohtaja, Arki&Ilo Oy Raili Kiviranta (ent. Moilanen) 1980-1990-luvuilla Jyväskylän yliopiston AVANCE Johtamiskoulutuksessa

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan? Hämeen työelämän kehittäjien kokoontumisajot 9.2.2016 Timo Järvensivu, KTT Verkostotyön tutkija ja asiantuntija Aalto-yliopisto ja nommoc seugolaid

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Henkilöstövisio 2025

Henkilöstövisio 2025 Henkilöstövisio 2025 Kajaani on uudistumiskykyinen osaamis- ja palveluyhteisö, joka vahvistaa vuorovaikutteisella ja kestävällä tavalla tuottavuutta ja hyvinvointia. En usko, että kukaan meistä tekee 10

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv )

TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky TYÖSKENTELY MUUTOKSESSA ( 1 pv ) Järjestelmäyksikön käytännönläheinen yleinen valmennus koko henkilöstölle. Miten ihminen voi oppia työskentelemään rennon tehokkaasti keskellä muutoksia,

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

YRITYSKULTTUURI TYÖHYVINVOINNIN JA KILPAILUKYVYN LÄHTEENÄ

YRITYSKULTTUURI TYÖHYVINVOINNIN JA KILPAILUKYVYN LÄHTEENÄ YRITYSKULTTUURI TYÖHYVINVOINNIN JA KILPAILUKYVYN LÄHTEENÄ susanna rantanen yrittäjä, kulttuuristrategisti heebo oy employee experience agency emine oy KESKEISET MUUTOSVOIMAT 1. TYÖELÄMÄN DEMOGRAAFISET

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2-3.4.2014 Johtajat muutoksentekijöinä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Johtajat muutoksessa ja muutosjohtajina Eletään johtajuuden muutoksen

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot