Miten motivoida ja johtaa asiantuntijoita?
|
|
- Amanda Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SANI KAAJAS - HANNA NORDLUND - ELIISA TROBERG Sani Kaajas - Hanna Nordlund - Eliisa Troberg KTT Eliisa Troberg toimii Senior Advisorina verkostojen kehittämiseen ja osaamisen johtamiseen liittyvissä projekteissa Helsingin kauppakorkeakoulun LTT-Tutkimuksessa ja JOKOssa. Hän tekee myös tutkimustyötä yhteisyrittämisen johtamiskysymyksistä monitieteisessä tutkimusryhmässä. Miten motivoida ja johtaa asiantuntijoita? O tsikon kysymystä: Miten motivoida ja johtaa asiantuntijoita? pohditaan lähes kaikissa organisaatioissa? Tietotyön lisääntyessä merkittävä osa yritysten pääomasta on aineetonta pääomaa, ihmisten osaamista. Osaamisen ollessa avainasemassa organisaation menestyksen kannalta johtajuuden ja esimiestyön merkitys korostuvat, koska niiden avulla on kyettävä ohjaamaan ja motivoimaan ihmisiä käyttämään osaamistaan organisaation tavoitteiden suuntaisesti. Motivointi, sitouttaminen ja palkitseminen ovat siten keskeisiä asioita ihmisten johtamisessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan asiantuntijoiden motivaatiota kahden Helsingin kauppakorkeakoulun LTT-Tutkimus Oy:ssä suoritetun tutkimusprojektin tuloksiin peilaten. Tietotyöntekijöiden motivaatio ja strateginen osaamisen johtaminen -tutkimusprojekti suoritettiin vuosien aikana. Se piti sisällään kyselytutkimuksen 515 tietotyöntekijälle 30 yrityksestä sekä haastattelututkimuksen 38 tietotyöntekijälle viidessä tietoyrityksessä. Asiantuntijoiden palkitseminen ja arviointi tieto-organisaatiossa tutkimusprojekti toteutettiin vuoden 2002 aikana, ja siihen osallistui 366 asiantuntijaa viidestä yrityksestä. Kuka sitten on asiantuntija? Asiantuntijan ja tietotyöntekijän käsitteet eivät ole va- Työn Tuuli
2 kiintuneet. Asiantuntijaa on perinteisesti määritelty korkean koulutuksen ja pitkähkön työkokemuksen omaavaksi oman alansa ammattilaiseksi, jonka osaamisessa olennaista on ajankohtainen ongelmanratkaisu ja innovatiivisten ratkaisuvaihtoehtojen tuottaminen. Tietotyöntekijää taas voidaan kuvata tiedon teknisen hallinnan asiantuntijana. Tietotyöntekijä voi olla hyvinkin nuori henkilö, joka on korkeatasoinen oman erityisalansa taitaja. Asiantuntija voi olla tietotyöntekijä, mutta tietotyöntekijä ei välttämättä aina täytä asiantuntijan tunnuspiirteitä (Eriksson & Troberg 2001). Motivaation taustaa Motivaatioon liittyy kaksi keskeistä elementtiä; kohde, johon ihminen suuntaa toimintansa ja vireystaso, jolla ihminen toimii. Ihmisen toiminta voi olla sisäisesti tai ulkoisesti motivoitunutta. Sisäisesti motivoitunut käyttäytyminen on itsessään palkitsevaa, ihminen toimii toiminnan itsensä vuoksi. Ulkoisesti motivoitunut käyttäytyminen tapahtuu sen seurausten takia. Deci (1975, 23) näkee ihmisen olevan ulkoisesti motivoitunut, kun hän saa työstään palkkioksi rahaa, tunnustusta tai välttää toiminnallaan rangaistuksen. Sisäistä motivaatiota kuvataan usein sillä, että ihmisellä on tarve tuntea osaavansa asiat sekä että ihmisellä on valta päättää omista asioistaan (Wiersman 1992, ). Edistyminen, saavutukset, henkinen kasvu, vastuu ja työ itsessään ovat esimerkkejä sisäisistä motivaatiotekijöistä. Ulkoisia motivaatiotekijöitä ovat mm. palkka, asema organisaatiossa, ylennys, turvallisuus, hyvät työolosuhteet sekä valvonta (Peltonen & Ruohotie 1989). Sisäisen ja ulkoisen motivaation välinen ero ei ole yksiselitteinen ja selvä. Usein sisäinen ja ulkoinen motivaatio koetaan toisiaan täydentäviksi, ja kokonaismotivaatiota voidaan kuvata jatkumona, jonka toiseen päähän asettuvat sisäiseen motivaatioon liittyvät tekijät ja toiseen päähän ulkoiseen motivaatioon liittyvät tekijät. Niiden välimaastossa ovat sisäisen ja ulkoisen motivaation välimuodot (Kaajas, Miikkulainen & Troberg 2001, 16). Mikä motivoi asiantuntijatyössä? Asiantuntijoiden motivaatiota koskevat tutkimukset tuovat lähes poikkeuksetta esille sisäisten motivaatiotekijöiden merkittävän roolin. Tampoe (1996, 184) havaitsi tutkimuksissaan neljä päämotivaattoria, joista kolme ensimmäistä ovat sisäisiä motivaatiotekijöitä. Tärkein motivaatiotekijä asiantuntijoille oli henkilökohtainen kasvu, jolla ymmärretään mahdollisuutta toteuttaa omaa potentiaaliaan. Toisena motivaatiotekijänä oli itsenäisyys. Kolmanneksi tärkein motivaatiotekijä oli työtehtävän suorittaminen. Neljäs motivaatiotekijä oli raha, jonka vaikutus motivaatioon oli selvästi muita motivaatiotekijöitä vähäisempi. Vartiaisen ym. (1999, 45) tuotekehittäjien motivaatiota koskenut tutkimus toi myös esille sisäisten motivaatiotekijöiden tärkeyden. Uusien asioiden oppiminen ja henkilökohtaiset kasvumahdollisuudet olivat merkittävimpiä motivaatiotekijöitä. Mahdollisuudet itsenäiseen ajatteluun, luovuuden ja mielikuvituksen käyttöön sekä vaihteleva ja haastava työ olivat muita tärkeitä motivaatiotekijöitä. Seuraavina motivaatiotekijöinä tulivat ulkoiset motivaatiotekijät kuten työsuhteen jatkuvuus, korkea palkka sekä muut työsuhde-edut. Motivoiviksi tekijöiksi mainittiin myös ystävälliset työtoverit, mahdollisuus toteuttaa merkittäviä asioita sekä arvostus ja oikeudenmukainen kohtelu. Nopea yleneminen motivoi vähiten. Viereisellä sivulla olevassa kuvassa esitetään Tietotyöntekijöiden motivaatio ja strateginen osaamisen johtaminen tutkimusprojektin haastatteluvaiheessa havaitut tärkeimmät motivaatiotekijät ja niiden toteutuminen tutkimuksen kohdeyrityksissä. Tulokset osoittavat, että erityisesti sisäiset motivaatiotekijät motivoivat; mahdollisuus omien kykyjen käyttöön, hyvä yhteistyö kollegoiden ja asiakkaiden kanssa, haasteet, tarkoituksellinen työ, palaute ja ei-rahallinen palkitseminen. Ulkoisista motivaatiotekijöistä rahapalkalla on merkitystä motivoivana tekijänä. On myös tärkeää huomioida, että asiantuntijat tulkitsevat usein rahapalkan organisaation arvostuksen osoitukse- 38 Työn Tuuli
3 na, eikä sen merkitystä siten pidä väheksyä. Palkka ja muu aineellinen palkitseminen eivät ole pitkän ajan motivaation lähteitä, mutta ne saattavat olla tyytymättömyyden syitä. Palkan vaikutus motivaatioon on usein suurempi asiantuntijan uran alkuvaiheessa. Kun asiantuntijat ovat saavuttaneet tietyn elintason, palkan merkitys motivaattorina vähenee (Hakala 1990; Sipilä 1996). Tutkimusprojektissa nousi esille vuorovaikutuksen ja tiedon välittymisen tärkeä merkitys paitsi motivaatioon myös työn laatuun ja osaamisten yhdistämiseen edistävästi vaikuttavana tekijänä. Organisaation rakenteiden, prosessien ja kulttuurin tulisi palvella osaamisten jakamista ja yhdistämistä, jonka kautta syntyy strategisesti merkittävää osaamista ja innovaatioita. Tutkimuksessa haastatellut henkilöt pitivät tärkeänä, että tiedonvälitys ja vuorovaikutus toimivat hyvin erilaisten osapuolten kesken. Erityisesti toivottiin hyvää vuorovaikutteista yhteyttä johdon kanssa. Vuorovaikutteisuuden ja sosiaalisten taitojen merkityksen tärkeyttä lisäävät erilaiset verkostot ja kumppanuudet, joissa nykyorganisaatiot toimivat. Voiko työstä innostua? Sisäisen motivaation ytimessä on innostuminen, joka tuottaa ihmiselle energiaa ja iloa. Mistä asiantuntijat löytävät työssään iloa ja innostusta? Tutkimuksessa etsittiin näitä asioita kysymyksellä Mikä Sinua innostaa työssäsi? Vastaukset esitetään seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Tärkeimpiä innostavia tekijöitä olivat työtoverit, yhteistyö ja hyvä tiimi. Seuraavana tulivat uuden oppiminen ja oman asiantuntemuksen kehittyminen. Sitoutumisen edistämiseksi organisaatiossa tulisi panostaa näihin innostaviin tekijöihin. Asiantuntijaorganisaation työn luonne on muuntumassa yhä itseohjautuvammaksi, vähän suoraa valvontaa ja ohjausta vaativaksi, jolloin omaehtoinen motivaatio tulee yhä tärkeämmäksi. Työn Tuuli
4 Asiantuntijoiden haastattelut osoittivat, että henkilöillä, jotka olivat aktiivisia, pyysivät itse palautetta, pitivät yhteyttä muihin ja olivat kiinnostuneita myös muusta kuin omasta työstään, oli korkea työmotivaatio. Itsenäisten, aktiivisten, kiinnostuneiden ja vuorovaikutustaitoisten ihmisten rekrytointi on avainasemassa asiantuntijaorganisaatiossa. Kun motivaatio ja sitoutuminen vähenevät... Tietotyöntekijöiden motivaatio ja strateginen osaamisen johtaminen tutkimusprojektissa etsittiin myös motivaatiota heikentäviä tilanteita tai tekijöitä. On huomionarvoista, että motivaatiota heikentävät asiat asettuivat lähes kaikki sisäisten motivaatiotekijöiden alueelle. Sisäisen motivaation tärkeyden takia on oleellista, että esimies huomioi ja on ajan tasalla osaajien motivoitumisen tilasta. Pitkäaikainen motivaation lasku saattaa johtaa työpaikan vaihtoon. Motivaatiota heikensivät erityisesti huono työn organisointi, mielenkiinnoton työ, puutteet esimiestoiminnassa, huono johtajuus sekä yhteistyön haasteet. Monet näistä työmotivaatiota heikentävistä asioista ovat sellaisia, joihin voidaan vaikuttaa esimiestyöllä, esimerkiksi määrittämällä hyvin vastuut ja työtehtävät, luomalla työtehtäviin haasteellisuutta ja kehittämällä vuorovaikutusta ja toimivia yhteistyön muotoja. Asiantuntijoiden motivointi on haasteellista, koska asiantuntijat ovat usein enemmän sitoutuneita omaan ammattikuntaansa kuin organisaatioonsa. Sitoutumista voidaan edistää yhteisillä arvoilla, organisaatiokulttuurilla sekä tyytyväisyyttä tuottavalla yhteistoiminnalla. Luottamuksen ilmapiirin synnyttäminen on tärkeää. Asiantuntijoiden ja johdon vuorovaikutteinen strategiakeskustelu ja yhteisen suunnan kirkastaminen voimistavat organisaatioon sitoutumista. Tehokkaat prosessit, toimiva vuorovaikutus ja strategialähtöinen osaamisen kehittäminen ovat myös keinoja sitoutumisen lisäämiseen. Esimiehellä on tärkeä rooli avoimen ja hyvän organisaatiokulttuurin luomisessa sekä yhteisten arvojen voimistamisessa. Esimies kykenee vaikuttamaan alaistensa motivaatioon ja sitoutumiseen myönteisesti erityisesti kannustamalla, oppimisedellytyksiä luomalla, hyvällä työn organisoinnilla ja haastavien työtehtävien antamisella. Esimiehen tehtävä on nykyorganisaatioissa varsin vaativa ja hän joutuu työskentelemään monien vastakkaisiin suuntiin vievien 40 Työn Tuuli
5 paineiden alaisena solmukohdassa ylimmän johdon ja asiantuntijoiden välillä. Esimiestaitoja voidaan edistää esimies- ja johtajuustaitojen kehittämisen ohella esimerkiksi esimiesverkostoissa, joissa löytää vertaistukea. Sisäinen motivoituminen edistää luovuutta On huomionarvoista, että motivaatiota heikentävät asiat asettuivat lähes kaikki sisäisten motivaatiotekijöiden alueelle. Luovuuden merkitys korostuu asiantuntijoiden työssä. Luovuus ei ilmene vain ideoinnissa vaan monien, jokapäiväisten haasteiden ratkaisemisessa. Luovuutta ja innovatiivisuutta edellytetään yhä enemmän lähes kaikissa työtehtävissä, koska työn sisällöt ovat tulleet monimuotoisimmiksi ja vaatimustaso on kasvanut (Pyöriä 2003). Sisäisellä motivaatiolla on yhteys luovuuteen. Amabile (1997) havaitsi, että ihmiset ovat luovempia silloin, kun he ovat pääasiassa sisäisesti motivoituneita, verrattuna tilanteeseen, jossa heitä motivoivat ulkoiset tekijät, kuten kilpailu, valvonta, arviointi tai esimiehen käskyt ja palkkiot. Deci ja Flaste (1996, 50) puolestaan tekivät huomion, että jos käytetään ulkoista valvontaa niin suoritus, joka edellyttää kekseliäisyyttä, syvää keskittymistä, intuitiota tai luovuutta, todennäköisesti heikkenee. Luovat ratkaisut syntyvät harvoin kiireessä ja voimakkaan paineen alla. Luovuus edellyttää aikaa ja riittävää rauhaa kehitellä asioita. Todelliset innovaatiot syntyvät usein monen vuoden työn tuloksena. Tiukat lyhyen aikavälin tavoitteet ja kiire asettavat haasteita luovalle työlle. Tietotyöntekijöiden motivaatio ja strateginen osaamisen johtaminen tutkimusprojektissa haastellut tietotyöntekijät korostivat palautumisen tärkeyttä vaativien ja vaikeiden työjaksojen jälkeen. Asiantuntijaorganisaatioissa innovaatiot syntyvät usein monen erilaista osaamista omaavan asiantuntijan yhteistyön tuloksena. Innovaatioille hedelmällisen ilmapiirin syntyminen edellyttää hyvää vuorovaikutusta ja luottamusta asiantuntijoiden välillä. Riittävä motivoituminen ja asiantuntijoiden pitkäaikainen sitoutuminen organisaatioon on välttämätöntä toimivien tiimien rakentumiselle. Luovuutta tukevassa johtajuudessa korostuvat innostaminen, valmentaminen ja visionäärisyys. Miten motivoida ja johtaa eri-ikäisiä asiantuntijoita? Erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä motivoivat eri asiat. Asiantuntijat odottavat, että heidän yksilölliset tarpeensa huomioitaisiin säännöllisissä kehityskeskusteluissa ja keskusteluissa esille nousseisiin asioihin tartuttaisiin. Tietotyöntekijöiden motivaatio ja strateginen osaamisen johtaminen -tutkimusprojektin tulokset osoittivat, että urakehitys on tärkeämpää nuoremmille asiantuntijoille kuin vanhemmille. Asiantuntijatyötä tekeviä motivoi usein nimenomaan asiantuntijauralla kehittyminen eikä välttämättä niinkään esimiesaseman kautta uralla eteneminen. Samaten uuden oppiminen motivoi enemmän nuorempia kuin vanhempia asiantuntijoita. Vanhemmille asiantuntijoille oli tärkeää oman osaamisensa hyödyntäminen ja osaamisensa jakaminen muille. Vanhemmat asiantuntijat kokivat motivoivaksi nuorempien mentoroinnin, opetustilaisuudet sekä mestarina toimimisen oppipojille. Nämä menetelmät edesauttoivat myös hiljaisen, kokemusperäisen tiedon ja osaamisen välittymistä vanhemmilta nuoremmille asiantuntijoille. Asiantuntijoiden arviointi ja palkitseminen tutkimusprojektissa tutkittiin palkitsemisen kokonaisuuden tärkeyttä asiantuntijoille, jolloin palkitsemiseen sisällytettiin palkan ja palkkioiden ohella erilaisia osaamisen joh- Työn Tuuli
6 tamisen työkaluja kuten työajan järjestelyt, koulutus ja urakehitys. Alla oleva kuva esittää tutkimuksen tuloksia. Kuvasta havaitaan, että eri ikäryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden näkemyksissä esiintyi eroja. Työsuhteen pysyvyys sekä palaute asiakkaalta korostuivat muihin ryhmiin nähden vuotiaiden asiantuntijoiden ryhmässä. Mahdollisuudet osaamisen uudistamiseen sekä työn ja vapaa-ajan järjestelyt olivat tärkeitä vuotiaille asiantuntijoille. Nuorimpien asiantuntijoiden (30 39-vuotiaat) kohdalla korostuivat muihin ryhmiin nähden työuralla eteneminen, palaute työstä kollegalta sekä aineelliset palkkiot kuten tulospalkkaus, edut, kertaluontoiset erikoispalkkiot ja henkilökohtaiset palkanlisät. Näkymiä tulevaisuuteen Näkyvillä on useita kehitystrendejä, jotka painottavat motivaatiotekijöiden ja niissä erityisesti sisäisten motivaatiotekijöiden huomioonottamisen tärkeyttä organisaatioissa. Yritysten kilpailukyky rakentuu yhä voimakkaammin aineettoman pääoman varaan. Työntekijöiden osaamisista, niiden kehittämisestä ja motivaatiosta huolehtiminen tulevat entistä tärkeämmiksi. Ihmisten johtaminen ja siinä erityisesti vuorovaikutteisuus korostuvat. Väestö ikääntyy ja osaavista työntekijöistä tulee pula useilla toimialoilla. Organisaatioissa tulee pitää huolta siitä, että osaavat työntekijät pysyvät organisaatiossa. Tulee tunnistaa ikääntyneemmän työvoiman tarpeita ja motivaatiotekijöitä sekä toisaalta tulee osata houkutella ja pitää organisaatiossa nuoria työntekijöitä, joista tulee olemaan pula. Nuorilla on monia valinnan mahdollisuuksia väestön ikääntyessä. Tiedon ja osaamisen jakaminen ja siirtäminen ovat myös kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia monessa organisaatiossa. 42 Työn Tuuli
7 Motivaation ja palkitsemisen osalta on selvästi näkyvillä yksilöllistymisen trendi. Erilaisia ja eri-ikäisiä työntekijöitä motivoivat eri asiat ja heitä tulee myös palkita yksilöllisesti. Esimerkiksi uralla kehittyminen motivoi enemmän nuoria kuin ikääntyneitä asiantuntijoita. Työ- ja vapaa-ajan järjestelyillä on merkitystä erityisesti ikääntyneemmille työntekijöille. Työ- ja vapaaajan järjestelyjen merkitys tosin kasvaa jatkuvasti kaikenikäisten työntekijöiden kohdalla. Toisaalta ihmiset toivovat voivansa viettää enemmän vapaata aikaa, toisaalta varsinkin asiantuntija-alueilla palkattoman ylityön määrä on lisääntynyt. Talouselämän kovat vaatimukset, kiihtyvä työtahti ja teknologisen kehityksen mahdollistama saavutettavuus (esim. matkapuhelin) johtavat siihen, että työn tekeminen yliajalla lisääntyy tietotyössä. Luovuuden merkitys työtehtävissä on lisääntynyt ja tulee yhä lisääntymään tulevaisuudessa. Luovuutta ei tarvita vain tutkimuksessa ja tuotekehityksessä vaan luovia, oivaltavia toimintatapoja ja ratkaisuja tarvitaan kasvavassa määrin myös tuotteiden ja palveluiden tuotannossa sekä markkinoinnissa ja myynnissä. Luovuuden merkityksen kasvuun yhteiskunnallisesti vaikuttaa myös se, että kulttuurialojen merkitys kokonaistaloudessa on kasvanut. Kulttuurialojen nousu näkyy mm. musiikin, kirjallisuuden, elokuvateollisuuden ja kuvataiteen alueilla. Luovuus on kiinteässä yhteydessä sisäiseen motivaatioon. Luovuutta ei voida pakottaa ulkoapäin. Se edellyttää intuitiota ja sisäistä motivoitumista. Organisaatiossa voidaan edistää luovuutta sallimalla työntekijöille riittävä vapaus määritellä itse työskentelytapansa, luomalla yhteistoiminnallinen, avoin ja keskusteleva organisaatiokulttuuri ja antamalla aikaa luovan työn edellyttämiin ponnistuksiin. Luovuuden merkitys on erityisen suuri yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvylle mahdollistamalla todellisten innovaatioiden synnyn. Sisäisen motivaation tärkeyttä korostaa muutos perinteisessä esimies/alais asetelmassa. Itsensä johtaminen on voimistunut monessa työroolissa. Työntekijät suorittavat työtehtävänsä yhä itsenäisemmin. Itsenäisyys ja itsejohtoisuus edellyttävät moninaisia taitoja ja aloitekykyä. Aloitekyvyn taustalla on sisäinen motivoituminen. Sisäinen motivaatio on kiinteässä yhteydessä ihmisen vireystilaan ja tätä kautta myös työhyvinvointiin. Hyvä motivaatio edistää positiivista työvirettä. Työhyvinvointi on hyvin monitahoinen asia, johon vaikuttavat varsin monet sekä yksilöön itseensä liittyvät (esim. fyysinen terveys) että työyhteisöön liittyvät tekijät kuten johtajuuden laatu. Organisaation ulkopuoliset tekijät, esimerkiksi maailmanlaajuinen talouselämässä vallitseva kova kilpailu ja sen seurannaisvaikutukset vaikuttavat myös yksittäisten työntekijöiden hyvinvointiin asti. Kovien taloudellisten odotusten ja kilpailun paineessa työntekijöiden määrää vähennetään monessa organisaatiossa ja jäljelle jääneet työntekijät kuormittuvat. Työn käsite on muuttumassa. Työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät ja työn paikallinen sidonnaisuus vähenee esimerkiksi etätyön seurauksena. Moni osaaja kokee työn kiinteäksi osaksi elämäänsä. Työn sulautuessa osaksi elämää on tärkeää, että organisaatiossa vallitsevat arvot eivät ole ristiriidassa osaajan omien arvojen kanssa. Varsinkin pitkäaikainen arvoristiriita heikentää motivaatiota. Näiden edellä kuvattujen kehitystrendien vaikutukset näkyvät yrityksissä, joiden kilpailukyky rakentuu osaajien varaan. Vuorovaikutteinen johtaminen ja ihmisen toiminnan ymmärtäminen tulevat entistä tärkeämmiksi. Asiantuntijoiden motivaatiotekijöiden tiedostaminen palvelee mm. kokonaispalkitsemista, jossa tulee korostumaan aineettoman palkitsemisen rooli (Luoma, Troberg, Kaajas & Nordlund 2004). Erityisesti hyvään johtajuuteen, toimivaan yhteistyöhön, avoimeen tiedon välitykseen ja organisaatiokulttuuriin panostaminen tuottaa tulosta osaamiskeskeisissä organisaatioissa. Hyvä inhimillinen vuorovaikutus ja toimiva yhteistyö vaikuttavat myönteisesti motivaatioon, työn laatuun, osaamisten Työn Tuuli
8 jakamiseen ja yhdistämiseen sekä innovaatioiden syntymiseen ja mahdollistavat näin yrityksen pitkän aikavälin kilpailukyvyn. Lähteet: Amabile, T. M Motivating Creativity in Organizations: On Doing What You Love And Loving What You Do. California Management Review. Vol 40, No. 1, Fall 1997, Deci, E. L Intrinsic Motivation. New York: Plenum Press. Deci, E. & Flaste, R Why We Do What We Do Understanding Self-Motivation. New York: Penguin Books. Hakala, A Palkitseva Työyhteisö. Helsinki: Tietosanoma Oy. Kaajas, S., Miikkulainen, K. & Troberg, E Tietotyöntekijöiden motivaatio ja sitoutuminen organisaatioonsa. Kyselytutkimusraportti. Helsinki: LTT-Tutkimus Oy. Kaajas, S., Nordlund, H. & Troberg, E Tietotyöntekijöiden motivaatio ja strateginen osaamisen johtaminen. Tutkimusprojektin loppuraportti. Helsinki: LTT-Tutkimus Oy. Kaajas, S., Nordlund, H., Troberg, E. & Nurmela, K Asiantuntijoiden palkitseminen ja arviointi tieto-organisaatiossa. Loppuraportti. Helsinki: LTT- Tutkimus Oy. Luoma, K., Troberg, E., Kaajas, S. & Nordlund, H Ei ainoastaan rahasta. Osaamisen kokonaispalkitseminen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Peltonen, M. & Ruohotie, P Motivaatio menetelmiä työhalun parantamiseksi. Keuruu: Otava. Pyöriä, P Artikkelissa Tärkeintä on luovuus, toim. Mirva Heiskanen. Talouselämä 16/2003. Sipilä, J Asiantuntija ja johtaja. Miten hallitset nämä kaksi roolia? Porvoo: WSOY. Tampoe, M Motivating Knowledge Workers the Challenge for the 1990s. Teoksessa: Myers, P. (toim.) Knowledge Management and Organizational Design. Newton: Butterworth- Heinemann. Vartiainen, M., Rantamäki, T., Hakonen, M. & Simola, A Tuotekehityksen palkitseminen. Helsinki: Metalliteollisuuden Kustannus Oy. Wiersman, U The Effects of Extrinsic Rewards in Intrinsic Motivation: A Meta-Analysis. Journal of Occupational & Organizational Psychology, Vol. 65, Issue 2, pp Julkaisemattomat lähteet: Eriksson, M. & Troberg, E Johtajuusidentiteetin luominen tieto-organisaation esimiestyössä. LTT-Tutkimus Oy. Tutkimussuunnitelma, Työn Tuuli
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotSuorituksen johtaminen
Suorituksen johtaminen Vaasan yliopisto Kevät 2010 Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@hse.fi 3/28/2010 Juhani Kauhanen 1 Suorituksen johtaminen Esityksen tavoitteet: - määritellä asiantuntijuus - kuvata esimieheltä
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotPalkitseminen osaamisen johtamisen tukena
Palkitseminen osaamisen johtamisen tukena Elina Moisio 11.12.2003 KOPA-projekti Kohti osaamisen palkitsemista Käynnistyi syksyllä 2002 Mukana Niilo Hakonen, Elina Moisio ja Aino Salimäki Palkitsemisjärjestelmän
LisätiedotMillainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?
Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotUusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha
Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotHYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotHyvän henkilöstöjohtamisen lähteellä
Hyvän henkilöstöjohtamisen lähteellä Katja Ekman, Jenni Kantola ja Susanna Kultalahti Vaasan yliopisto, Johtamisen yksikkö Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Henkilöstöjohtamisen tehtävät Työhyvinvoinnista
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014
Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,
LisätiedotDialoginen johtaminen
Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU
LisätiedotHenkilöstö strategisena resurssina -tutkimus
Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimus Arttu2 Kuntaseminaari 15.12. 2017 Jari Hakanen, tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti, Twitter: @jari_hakanen ARTTU2: Henkilöstö strategisena resurssina
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotIkäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen
Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen
LisätiedotParas työpaikka tulevaisuuden osaajalle
Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.
LisätiedotTyöelämä nyt ja tulevaisuudessa
Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotHENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus
TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA
ARCUSYS OY HYVINVOINNILLA TUOTTAVUUTTA ARCUSYS OY 2003 perustettu Tietotekniikan innovatiivinen palveluyritys, joka on erikoistunut it-asiantuntijapalveluihin ja tietojärjestelmäratkaisuihin. Asiakkaina
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotYKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA
YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotYksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun
LisätiedotMiten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006
Studia generalia Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla Suomen Palkitsemiskeskus Oy Strategiasta tekoihin Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Juhani Kauhanen 040 585 9995 juhani.kauhanen@palkitsemiskeskus.fi
LisätiedotSitä saadaan, mitä mitataan!
Sitä saadaan, mitä mitataan! Kehittämisen tueksi esimiestyön 360-palaute, VMBaro ja kehityskeskustelumalli ValtioExpo Niina Turumäki/Valtiokonttori Yhteiset työkalut 360-palaute Esimiestyön ja johtamisen
LisätiedotTyönhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa. Ammattilaisten työnhakututkimus JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ MPS ENTERPRISES 30.1.
Työnhakijoiden arvostukset ja ratkaiseeko kulttuuri työnhaussa Ammattilaisten työnhakututkimus ESITYS MPS ENTERPRISES JUHA VAARA & NIILO MÄKELÄ 30.1.2019 Työ ja elämä muuttuvat Odotukset työlle: Arvot
LisätiedotMerkityksellistä työtä
Merkityksellistä työtä + + Jaakko Sahimaa @betterworkconsulting wwww.betterworkconsulting.org MIKSI PUHUMME MERKITYKSELLISESTÄ TYÖSTÄ? MERKITYKSEN KAIPUU ON TYÖELÄMÄN KASVAVA TRENDI -TUOMO ALASOINI MITEN
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista
LisätiedotRiihimäen-Hyvinkään kauppakamari
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotHyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen
Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000
LisätiedotMPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
LisätiedotOpettaja pedagogisena johtajana
Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki
LisätiedotAsiantuntijatiimin johtaminen
Asiantuntijatiimin johtaminen Pia Jaakkola, Product Manager, Nokia Multimedia Tietoyhteiskunnassamme yhä useampi työiässä oleva työntekijä on asiantuntija. Asiantuntija määritellään korkeasti koulutetuksi,
LisätiedotOsallisuus- / työssäjaksamiskysely henkilöstölle
Osallisuus- / työssäjaksamiskysely henkilöstölle Työtehtävä Osallisuuden määritelmää: Yleensä osallisuus ymmärretään tunteena, joka syntyy, kun ihminen on osallisena jossakin yhteisössä esimerkiksi työn
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotKeinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.
Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Olisiko nyt jo aika kääntää katse henkilöstökustannuksista kasvun tekijöiksi? 11 % suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työnantajaansa
LisätiedotHenkilöstön kasvun mahdollistaminen muutoksessa haaste esimiestyölle
Henkilöstön kasvun mahdollistaminen muutoksessa haaste esimiestyölle Esimiestyö ja muutoksessa selviytyminen 30.5.2008 Eeva-Liisa Antikainen Esimiestyö ja muutoksessa selviytyminen. ela Humanistinen ammattikorkeakoulu
LisätiedotTULOSROHMUT. Yrityksen kannattavuuden suojaaminen. Alma Talent Helsinki 2017
TULOSROHMUT Yrityksen kannattavuuden suojaaminen Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa TULOSROHMUT Yrityksen kannattavuuden suojaaminen Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2017 Alma Talent Oy
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotMerkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM
Merkityksellisyyden johtamisesta Merja Fischer, TkT, KTM 2.6.2015 Ihmisiä motivoi eniten edistyminen merkityksellisessä työssä Fischer & Vainio 2014 Ihmiset haluavat olla synnyttämässä jotain itseään suurempaa.
LisätiedotTuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle
Kuinka me yhdessä toimimme? Miten minä voin vaikuttaa? Työn tulevaisuus Finanssiala on suuressa murroksessa ja ala kohtaakin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä tulevaisuudessa. Asiakaskäyttäytymisen
LisätiedotEveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017
Eveliina Salonen INTUITIO Ja TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa INTUITIO JA TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Shopista: https://shop.almatalent.fi Copyright 2017 Talentum
LisätiedotMonimuotoisuutta tukeva johtaminen
Monimuotoisuutta tukeva johtaminen Yhdenvertaisuus työelämässä seminaari 30.11.2017 Vates Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija, FIBS FIBS auttaa yhteistyö tekemään ja parempaa vaikuttaminen
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ VOITTAJIKSI
YHTEISTYÖLLÄ VOITTAJIKSI Kuntatekniikan Päivät 3.6.2010, Joensuu Jaakko Heikkilä rakennusneuvos Sisältö Oy Suomi Ab tarvitsee uusia innovaatioita Oy Minä Ab puristuksesta kasvuun Oy Työyhteisö Ab puitteet
LisätiedotTiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys
Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?
LisätiedotTyöyhteisö. Viisas vastaus. Työyhteisöllisyys
Työyhteisö Hyvä kysymys Viisas vastaus? Työyhteisöllisyys Hyvä työyhteisö Hyvän työyhteisön rakentaminen on esimiesten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä, johon liittyvät työn ulkopuoliset yhteistyötahot
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotARVOPERUSTEISEN YRITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET CASE OSUUSKUNNAT
ARVOPERUSTEISEN YRITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET CASE OSUUSKUNNAT KTT Eliisa Troberg, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Teoreettinen viitekehys
LisätiedotOULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen
OULU 23.1.2014 Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen Paikallisen työn merkitys ja ohjaaminen Opetussuunnitelmatyön tasot ja strategisen ja pedagogisen johtamisen tehtävät Paikallisen opetussuunnitelmatyön
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot
Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotIÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli
IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotAsiantuntijayhteisöt johtaminen ja työnohjaus Peter Peitsalo työnohjaaja (STOry), työyhteisövalmentaja
Asiantuntijayhteisöt johtaminen ja työnohjaus Peter Peitsalo työnohjaaja (STOry), työyhteisövalmentaja Artikkeli perustuu viiden asiantuntijayhteisössä toimivan johtajan teemahaastatteluun sekä asiantuntijuutta
LisätiedotOsaamispääoman johtaminen
johtaminen Leenamaija Otala, ProCompetence Oy, Inc Leenamaija Otala DIGITAL COMPETENCE AND LEARNING DCL-KONFERENSSI. 3. 4.11.2009 Hämeenlinna Esityksen sisältö Osaamisesta osaamispääomaa hallinta, kehittäminen
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotTyökaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena
Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä
LisätiedotAikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto
Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotPalveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen
Palveleva johtajuus - vetovoimaa Kirsi Rytkönen 25.3.2015 Palveleva johtajuus vetovoimaa Lorem ipsum ja dolor sit amet. Joka ei tunne historiaansa on tuomittu toistamaan sitä - Autoritaarinen, omaa etua
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotVerkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?
Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää
LisätiedotArvot ja eettinen johtaminen
Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään
LisätiedotOSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla
OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotMiten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen
Miten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen 27.2.2019 Tässä esityksessä Mistä motivaatio koostuu? Motivaation ainesosat? Paras motivaatio-cocktail? Voiko toista motivoida? Miten motivoida = miten luoda
LisätiedotPedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen
Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen
LisätiedotPerheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015
Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotTulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa
Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta
LisätiedotVeijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen
Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena
LisätiedotNuori Mieli Työssä. S-ryhmätasoinen nuorten työntekijöiden hyvän työelämän kehittämisohjelma Sanna-Mari Myllynen, työhyvinvointijohtaja, S-ryhmä
Nuori Mieli Työssä S-ryhmätasoinen nuorten työntekijöiden hyvän työelämän kehittämisohjelma Sanna-Mari Myllynen, työhyvinvointijohtaja, S-ryhmä Nuori Mieli Työssä- ohjelma tavoittelee nuorten työelämän
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotLAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA
LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA Susanna Rahkamo, TkT #ssusu 17.8.2018 Johtaminen on vaikutusyritys Johtamisen muutos K 3 I 3 Käske Korjaa - Kontrolloi Innostu Innosta - Innovoi
LisätiedotOsuva-kysely Timo Sinervo
Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.
LisätiedotAMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1
AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotESIMIESTEN TYÖHYVINVOINTI. Anu Järvensivu FT, Erikoistutkija Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto anu.jarvensivu@uta.fi
ESIMIESTEN TYÖHYVINVOINTI Anu Järvensivu FT, Erikoistutkija Työelämän tutkimuskeskus Tampereen yliopisto anu.jarvensivu@uta.fi Esimies ja työhyvinvointi Tavanomainen tarkastelukulma: Esimies alaisten työhyvinvoinnin
LisätiedotSitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.
Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä
LisätiedotTyössä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi
Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu
Lisätiedot