IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014

Transkriptio

1 IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1822

2

3 PVO-VESIVOIMA OY IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo: 1. YLEISTÄ TIEDUSTELUALUE TIEDUSTELUN TOTEUTUS LUPAMYYNTI KOKONAIS-, HEHTAARI- JA PYYDYSKOHTAINEN SAALIS SAALIIN JA PYYNNINMÄÄRÄN LASKENTA KOKONAISSAALIS RAASAKAN PATOALLAS MAALISMAAN PATOALLAS KIERIKIN PATOALLAS PAHKAKOSKEN PATOALLAS TULOSTEN TARKASTELU TIEDUSTELUN TOTEUTUS KOKONAISSAALIS JA PYYNNINMÄÄRÄ PATOALTAIDEN PYYNTI JA SAALIS...17 VIITTEET LIITTEET LIITTEET Liite 1. Tiedustelukaavake Pohjakartat: MML, lupa nro 16/MML/15) Kuvat: Kansikuva PVO Vesivoima Oy, takakansi Seppo Reinikka

4

5 1 1. YLEISTÄ PVO-Vesivoima Oy toteutti Iijoen kalanhoidon velvoitetarkkailuun liittyen rakennetun jokialueen kalastustiedustelun yhteistyössä alueen kalastuskuntien (Etelä- ja Pohjois-Ii, Jakkukylä ja Karjalankylä) kanssa. Tiedustelun avulla selvitettiin allasalueittain kalastuksen ja saaliin määrää vuonna 214. Tuloksia käytetään vuonna 215 julkaistavassa Iijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutuloksia käsittelevässä raportissa. Raportti on pohjana istutusten suunnittelussa ja muussa alueen kalanhoidon kehittämisessä. Aiempia tiedusteluja velvoitehoidon puitteissa on toteutettu vuosien 28 (Hiltunen 29), 23 (Partanen 24) ja 1992 (Zitting-Huttula 1993) kalastuksista. 2. TIEDUSTELUALUE Rakennetulla Iijoella tarkoitetaan Raasakan, Maalismaan, Kierikin ja Pahkakosken patoaltaita. Raasakan vanhan uoman sulkevan säännöstelypadon alapuoliset ns. kauneusaltaat eivät sisälly alueeseen. Sen sijaan Maalismaan säännöstelypadon ylä- ja alapuoliset kauneusaltaat kuuluvat tarkasteltavaan alueeseen. Haapakosken patoaltaan kalastuksesta raportoidaan Iijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutuloksia käsittelevässä raportissa vuonna 215. Raasakan patoaltaan yläosa on säännöstelypadolle asti voimakkaasti virtaavaa vanhan jokiuoman osuutta lukuun ottamatta Jakkusuvantoa. Raasakan altaan pinta-ala on 4,2 km 2 ja pituus 11,7 km. Maalismaan patoaltaan yläosa Siuruanjoen laskukohdasta ylävirtaan sekä voimalaitokselle kaivettu kanava altaan alaosassa ovat voimakkaan virtauksen aluetta, kun taas Maalismaan säännöstelypadon ylä- ja alapuoliset kauneusaltaat muodostavat suvantoisen järvimäisen alueen. Maalismaan altaan pinta-ala on 2,2 km 2 ja pituus 11, km. Kierikin ja Pahkakosken patoaltaiden yläosa on kapeaa ja jokimaista osin kallioon louhittua kanavaa. Alaosat ovat suvantoisempaa, hitaamman virtauksen aluetta. Molempien altaiden pinta-ala on 1,7 km 2. Kierikin patoaltaan pituus on 6,2 km ja Pahkakosken altaan 9,4 km (Hiltunen 29). (Kuva 1) Patoaltaille istutetaan vuosittain velvoitteena pyyntikokoisia kirjolohia sekä 1-kesäisiä kuhanpoikasia. Em. lajien istutuksilla on korvattu järvitaimenen ja siian istutusvelvoitteita. Vuosien istutukset patoaltaittain (kirjolohi ja kuha) on esitetty kuvassa 13. Kuva 1. Tiedustelualueen kartta

6 3. TIEDUSTELUN TOTEUTUS 2 Ennen kalastuskauden alkua kalastuskuntia tiedotettiin kalastuslupien huolellisesta osoitteiden keruusta luvan myynnin yhteydessä. Lupia oli myyty vuonna 214 Etelä- ja Pohjois-Iin, Jakkukylän ja Karjalankylän kalastuskuntien kautta yhteensä 876 kappaletta. Etelä- ja Pohjois-Iin viehelupia oli myyty varsin suuri määrä (65 kpl) ja huomattavan osan ko. luvalla kalastaneista tiedettiin pyytäneen tiedustelualueen (rakennetun jokialueen) ulkopuolella Iijoki suulla sekä jokisuun läheisellä merialueella. Tästä syystä vieheluvalla kalastaneista otettiin noin 5 % satunnaisotos. Puutteellisten osoitetietojen karsimisen jälkeen tiedustelulomake (Liite 1) lähetettiin lopulta 522 talouteen. Niistä posti palautti vielä 29 kappaletta, joten lopulliseksi tiedustelun vastaanottaneiden talouksien määräksi muodostui 493 taloutta. Tiedustelun toteutti Ahma ympäristö Oy. Tiedusteluaineisto käsiteltiin tilastotieteelliseen analyysiin suunnitellulla SPSS-ohjelmistolla. Tiedusteluun vastasi yhteensä 246 taloutta (246/493), joten tiedustelun vastausprosentiksi muodostui kahden kierroksen jälkeen 49,9 %. Tätä voidaan pitää kohtalaisena vastausprosenttina. Aktiivisimmin kalastustiedustelun palautti Jakkukylän kalastuskunnan luvan ostaneet, joilla vastausprosentti oli 73 % eli hyvä. Karjalankylän kalastuskunnan luvan ostaneista lomakkeet palautti 6 % ja Etelä- ja Pohjois Iin vieheluvan ostaneista 42 % (taulukko 1). Taulukko 1. Etelä- ja Pohjois-Iin, Jakkukylän sekä Karjalankylän lupamyynti tiedustelualueelle vuonna 214. Lupia Postitus Posti Vastanneita Vastanneita Vastanneita Vastaus myyty kpl palautti I-kierros II-kierros yhteensä % Etelä- ja Pohjois-Iin vieheluvat ,1 Jakkukylän kk ,9 Karjalankylän kk ,6 Yhteensä ,9 Kalastajamäärät laajennettiin siten, että vastaamattomien joukossa kalastaneita odotettiin olevan samassa suhteessa kuin vastanneidenkin joukossa. Etelä- ja Pohjois Iin vieheluvalla kalastaneiden saalis- ja pyyntitiedot laajennettiin koko luvanostaneiden joukko huomioiden (65 kpl). Tämän kalastajoukon laajennuskerroin kasvoi em. seikan johdosta sekä heikon vastausprosentin takia varsin suureksi (4,65). Taulukossa 2 esitetään saalis- ja pyyntitietojen laajennuskertoimien laskentaperusteet lupajoukoittain. Taulukko 2. Kalastustiedustelun laajennuskertoimen laskentaperusteet vuoden 214 tiedustelussa. VASTANNEET TALOUDET VASTAAMATTOMAT TALOUDET Lupia Otanta Yhteensä Kalast. Ei kalast. Yhteensä Kalast. Ei kalast. Laajennettu Laajennus myyty kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kal.määrä kerroin Etelä- ja Pohjois-Iin viehel ,65 Jakkukylän kk ,86 Karjalankylän kk ,54 Kaikki

7 3 4. LUPAMYYNTI Valtaosa kalastustiedustelun saaneista henkilöistä (otosjoukko n=522) oli kotoisin Iistä ja Yli-Iistä sekä Oulun-Oulunsalon ja Kempeleen alueelta. Etelä- ja Pohjois Iin vieheluvissa ulkopaikkakuntalaisten osuus oli selvästi suurempi kuin kalastuskuntien luvissa (kuva 2). Muu Etelä Suomi 6 % Etelä ja Pohjois Iin vieheluvat Muu Pohjois Suomi 6 % Oulu Oulunsalo Kempele 27 % Kiiminki % Ii Yli Ii 46 % pudas Kello 15 % Jakkukylän kk Muu Pohjois Muu Etelä Suomi Suomi 2 % 2 % Oulu Oulunsalo Kempele 28 % Ii Yli Ii 66 % Muu Etelä Suomi 4 % Ii Yli Ii 74 % Karjalankylän kk Muu Pohjois Suomi 1 % Kiiminki % pudas Kello 2 % Oulu Oulunsalo Kempele 12 % Kiiminki 8 % pudas Kello 1 % Kuva 2. Kalastustiedustelun saaneiden henkilöiden asuinalueet.

8 4 5. KOKONAIS-, HEHTAARI- JA PYYDYSKOHTAINEN SAALIS 5.1 Saaliin ja pyynninmäärän laskenta Tiedustelualueen kokonaissaalis on laskettu siten, että vastanneiden saalis- ja pyyntiponnistustiedot laskettiin luvanostajajoukoittain ja saatu saalis/pyyntiponnistukset laajennettiin taulukossa 2 esitetyllä lupajoukkoa kohden lasketulla laajennuskertoimella. Tiedustelulomakkeessa (liite 1) kalastajia pyydettiin arvioimaan kalastuspäivien lukumäärä kullakin patoallasalueella sekä ilmoittamaan kalansaalis ja pyyntitiedot lomakkeessa olevaan yhteen saalistaulukkoon. Noin 14 % kalastaneista oli kalastanut useammalla kuin yhdellä patoaltaalla ja yleisintä tämä oli Karjalankylän kalastuskunnan luvan ostaneiden keskuudessa. Heidän kalastuksestaan lähes puolet tapahtui Maalismaan patoaltaalla ja noin kolmannes Pahkakosken patoaltaalla. Vieheluvan ostaneilla kalastus kohdistui lähes pelkästään Raasakan patoaltaalle. Jakkukylän kalastuskunnan luvan ostaneet kalastivat lähinnä Raasakan patoaltaalla, mutta osa kalasti myös Maalismaan patoaltaalla (taulukko 3). Taulukko 3. Kalastuspäivien lukumäärä (laajennettu) ja kalastuspäivien määrän jakaantuminen patoaltaittain (N= laajennettu kalastuspäivät ilmoittaneiden määrä). Raasakka Maalismaa Kierikki Pahkakoski Kaikki alueet kal.pv N kal.pv N kal.pv N kal.pv N Yht. N Etelä- ja Pohjois-Iin viehel Jakkukylän kk Karjalankylän kk Kaikki Patoallaskohtainen saaliin- ja pyynninmäärä on laskettu koko alueen kokonaissaaliista vastanneiden ilmoittamien kalastuspäivien määrän ja niiden avulla suhteutettujen prosenttiosuuksien perusteella (taulukko 4). Taulukko 4. Kalastuspäivien määrän jakaantuminen patoaltaittain (%). Raasakka Maalismaa Kierikki Pahkakoski Etelä- ja Pohjois-Iin viehel Jakkukylän kk Karjalankylän kk

9 5 5.2 Kokonaissaalis Patoaltaiden kokonaissaalis oli yhteensä noin 13,4 tn, josta haukea oli 33 %, ahventa 22 %, särkikaloja 2 % ja kirjolohta 2 %. Siian, taimenen ja harjuksen saalisosuus oli yhteensä noin 2 %. Kokonaissaaliissa esiintyi myös ensimmäisen kerran mainittava määrä kuhaa (1 %). Valtaosa kokonaissaaliista saatiin vapapyydyksillä kuten vetouistelemalla (3 %), pilkkimällä ja heittokalastamalla. Heittokalastus, vetouistelu ja onkiminen olivat myös selvästi yleisimmin harjoitetut pyyntimuodot. Verkkokalastus ja etenkin talviverkkopyynti oli verrattain vähäistä. Rakennetun jokialueen kokonaishehtaarisaalis (918 ha) oli 13,7 kg/ha. Kalastaneiden keskisaalis oli 29,8 kg ja saaliiden mediaani 11,5 kg. (Taulukko 5, kuva 3). Taulukko 5. Iijoen rakennetulla jokialueella v. 214 pyydystä käyttäneiden määrä, pyydysten kokukerrat, kalansaalis (kg) lajeittain, pyydyksittäin sekä %-osuudet kokonaissaaliista. PYYDYS Pyydystä Koku- Siika Taimen Harjus Made Kirjo- Kuha Särki- Muu Yht. %/kg käyttäneitä kertoja lohi kalat (kg) Talviverkot ,5 Kesäverkot ,2 Katiska ,9 Koukkupyynti , Vetouistelu ,2 Heittokalastus ,4 Pilkki ,8 Onki ,8 12 ei tietoa ,2 Yhteensä (kg) , Osuus %,1 1,6,5 33,1 2, 21,9 19,7 1,1 19,8,3 1, Kokonaissaalis pyydyksittäin (%) Pilkki 2 % Onki 11 % % Talviverkot 5 % Kesäverkot 8 % Katiska 7 % Koukkupyynti 2 % 2 % Kokonaissaalis lajeittain (%) Taimen/Siika Made /Harjus Kuha 2 % 2 % % 1 % 33 % Heittokalastus 17 % Vetouistelu 3 % 2 % 22 % Kuva 3. Iijoen rakennetun jokialueen kokonaissaaliin ( kg) jakaantuminen pyydyksittäin (%) ja kalalajeittain (%).

10 6 5.3 Raasakan patoallas Raasakan patoaltaan kokonaissaalis vuonna 214 oli kalastustiedustelun mukaan noin 5,7 tn eli noin 13,5 kg/ha. Tavanomaisimmat saalislajit olivat hauki (27 %), särkikalat (23 %), ahven (23 %) sekä kirjolohi (22 %). Valtaosa kokonaissaaliista saatiin vapapyydyksillä kuten pilkillä, heittokalastamalla ja vetouistelemalla. Pilkkisaalis oli pääosin särkikaloja ja ahventa. Heittokalastussaalis oli lähinnä kirjolohta, haukea ja ahventa. Vetouistelussa selvästi yleisin saalislaji oli hauki ja seuraavaksi yleisimmät olivat kirjolohi ja ahven. Kuhaa saatiin lähinnä veto- ja heittokalastamalla sekä talviverkoilla, mutta saalismäärät olivat vielä toistaiseksi vähäiset. (Taulukko 6, kuva 4) Etelä- ja Pohjois-Iin vieheluvilla kalastaneiden pyynti kohdistui pääosin Raasakan altaalle, joten valtaosa (63 %) koko allasalueen heittokalastuksesta tapahtui siellä. Vastaavasti myös pilkkiminen kohdistui lähes samalla prosenttiosuudella Raasakan patoaltaalle (taulukot 5 ja 6) Taulukko 6. Raasakan patoaltaan kalastus pyyntiponnistuksineen sekä pyydys- ja lajikohtaisina osuuksina ja saaliina vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. PYYDYS Koku- Siika Taimen Harjus Made Kirjo- Kuha Särki- Muu Yht. %/kg kertoja lohi kalat (kg) Talviverkot ,6 Kesäverkot ,5 Katiska ,5 Koukkupyynti ,4 Vetouistelu ,6 Heittokalastus ,1 Pilkki ,3 Onki , Yhteensä (kg) , Osuus %, 1,3,5 26,8 1,4 22,9 21,8 1,8 23,,4 1, Kokonaissaalis pyydyksittäin (%) Kokonaissaalis lajeittain (%) Onki 17 % Talviverkot 5 % Kesäverkot 7 % Katiska 4 % Koukkupyynti 1 % 23 % 5 % 27 % Vetouistelu 19 % Pilkki 27 % Heittokalastus 2 % 22 % 23 % Kuva 4. Raasakan patoaltaan kokonaissaaliin (5 671 kg) jakaantuminen pyydyksittäin (%) ja kalalajeittain (%). Taulukossa 7 tarkastellaan pyydysyksikkösaaliita merkittävimpien kalalajien sekä pyydysten osalta. Kirjolohta saatiin yhdellä heittokalastus- tai vetouistelukerralla noin 2 g. Haukea saatiin vetouistelemalla vastaavasti noin 7 g ja heittokalastamalla noin 18 g. ta saatiin pilkillä noin 68 g pilkkireissua kohden ja särkeä noin 1 g.

11 7 Taulukko 7. Raasakan patoaltaan pyydysyksikkösaaliit (g/koenta- tai käyntikerta) merkittävimpien kalalajien osalta vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. N= koenta-/käyntikertojen lukumäärä. PYYDYS N Made Kirjo- Särkilohi kalat Talviverkot Kesäverkot Katiska Koukkupyynti Vetouistelu Heittokalastus Pilkki Onki Kuvasarjassa 5 verrataan vuoden 214 tiedustelun kokonaissaalismääriä Raasakan altaan kirjolohen, hauen, ahvenen ja särkikalojen osalta alueella aiemmin toteutettujen tiedustelujen tuloksiin. a kalastettiin Raasakan patoaltaalla vuonna 214 runsas 1,2 tn ja määrä oli samaa tasoa kuin vuonna 23. Vuoden 28 selvästi suurempi kirjolohisaalis selittyi kalastaneiden mukaan kalankasvatuksen karkulaisilla (Hiltunen 29). Haukea kalastettiin vuonna 214 noin 1,5 tn. Määrä oli noin,4 tn suurempi kuin vuosina 23 ja 28. ta kalastettiin noin 1,3 tn ja saalis oli osaksi aktiivisemman pilkkimisen ansiosta noin,5 tn suurempi kuin edellisinä tiedusteluvuosina 23 ja 28. Särkikaloja kalastettiin vuonna 214 saman verran kuin ahventa eli noin 1,3 tn. Myös särkisaalis kasvoi merkittävästi edellisiin tiedusteluihin nähden ja lähinnä lisääntyneen pilkkimisen ja parempien pilkkisaaliiden ansiosta Kuva 5. Raasakan patoaltaan saaliit merkittävimpien kalalajien osalta vuosina 23, 28 sekä 214 kalastustiedustelujen perusteella

12 8 5.4 Maalismaan patoallas Maalismaan patoaltaan kokonaissaalis vuonna 214 oli kalastustiedustelun mukaan lähes 4, tn eli noin 13,5 kg/ha. Kokonaissaaliista oli haukea 38 %, ahventa 21 % sekä kirjolohta ja särkeä molempia noin 18 %. Saaliista 38 % saatiin vetouistelemalla ja valtaosa saaliista oli haukea ja kirjolohta. Heittokalastusvälineillä saatiin saaliista 15 % ja pilkkimällä 14 %. (Taulukko 8, kuva 6) Taulukko 8. Maalismaan patoaltaan kalastus pyyntiponnistuksineen sekä pyydys- ja lajikohtaisina osuuksina ja saaliina vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. PYYDYS Koku- Siika Taimen Harjus Made Kirjo- Kuha Särki- Muu Yht. %/kg kertoja lohi kalat (kg) Talviverkot ,9 Kesäverkot ,7 Katiska ,8 Koukkupyynti ,4 Vetouistelu ,9 Heittokalastus ,3 Pilkki ,4 Onki ,4 ei tietoa ,3 Yhteensä (kg) , Osuus %,1 1,7,5 37,7 2,5 21,3 18,,6 17,5,2 1, Kokonaissaalis pyydyksittäin (%) Kokonaissaalis lajeittain (%) Pilkki 14 % Onki 6 % % Talviverkot 5 % Kesäverkot 1 % Katiska 9 % 17 % 6 % 38 % Heittokalastus 15 % Koukkupyynti 3 % 18 % Vetouistelu 38 % 21 % Kuva 6. Maalismaan patoaltaan kokonaissaaliin (5 671 kg) jakaantuminen pyydyksittäin (%) ja kalalajeittain (%). Taulukossa 9 tarkastellaan Maalismaan patoaltaan pyydysyksikkösaaliita merkittävimpien kalalajien sekä pyydysten osalta. Kirjolohta saatiin yhdellä vetouistelukerralla lähes 5 g ja haukea 9 ja vastaavasti heittokalastuksessa kirjolohta 3 g ja haukea 38 g. ta saatiin pilkkireissua kohden 52 g ja särkeä 144 g.

13 9 Taulukko 9. Maalismaan patoaltaan pyydysyksikkösaaliit (g/koenta- tai käyntikerta) merkittävimpien kalalajien osalta vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. N= koenta- /käyntikertojen lukumäärä. PYYDYS N Made Kirjo- Särkilohi kalat Talviverkot Kesäverkot Katiska Koukkupyynti Vetouistelu Heittokalastus Pilkki Onki Kuvasarjassa 7 verrataan vuoden 214 tiedustelun kokonaissaalismääriä kirjolohen, hauen, ahvenen ja särkikalojen osalta vuosien 23 ja 28 kalastuksesta toteutettujen tiedustelujen tuloksiin. Kirjolohta kalastettiin Maalismaan patoaltaalla vuonna 214 noin,7 tn. Määrä oli reilut,2 tn suurempi kuin vuonna 28. Vuonna 23 saalismäärä oli noin 1,1 tn. Haukea kalastettiin vuonna 214 Maalismaan patoaltaalla noin 1,5 tn. Määrä oli noin 2,6 kertainen vuoden 28 saalismäärään nähden. Vuonna 23 haukisaalis oli lähes 1 tn. Haukea saatiin nyt etenkin vetouistelemalla. ta kalastettiin Maalismaan patoaltaalla vuonna 214 reilut,8 tn. Määrä oli runsaat,3 tn enemmän kuin vuoden 28 tiedustelussa. Vuonna 23 ahvensaalis oli vain hieman heikompi kuin 214. Särkikaloja kalastettiin vuonna 214 noin,7 tn. Määrä oli samaa tasoa kuin vuosien 23 ja 28 kalastustiedusteluissa Kuva 7. Maalismaan patoaltaan saaliit merkittävimpien kalalajien osalta vuosina 23, 28 sekä 214 kalastustiedustelujen perusteella

14 1 5.5 Kierikin patoallas Kierikin patoaltaan kokonaissaalis oli 1292 kg ja vesipinta-alaa kohden (17 ha) laskettu hehtaarisaalis oli 7,6 kg/ha. Kokonaissaaliista oli haukea 38 %, ahventa 21 %, kirjolohta 18 % ja särkikaloja 17 %. Vetouistelemalla pyydettiin saaliista 4 % ja saalis oli lähinnä haukea, kirjolohta ja ahventa. Heittokalastussaalis oli 16 % ja pilkkisaalis 14 % kokonaissaaliista (taulukko 1, kuva 8). Taulukko 1. Kierikin patoaltaan kalastus pyyntiponnistuksineen sekä pyydys- ja lajikohtaisina osuuksina ja saaliina vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. PYYDYS Koku- Siika Taimen Harjus Made Kirjo- Kuha Särki- Muu Yht. %/kg kertoja lohi kalat (kg) Talviverkot ,1 Kesäverkot ,3 Katiska ,7 Koukkupyynti ,5 Vetouistelu ,8 Heittokalastus ,5 Pilkki , Onki ,8 ei tietoa ,3 Yhteensä (kg) , Osuus %,1 1,8,4 38, 2,5 2,9 18,3,3 17,4,2 1, Kokonaissaalis pyydyksittäin (%) Kokonaissaalis lajeittain (%) Pilkki 14 % Onki 6 % % Talviverkot 4 % Kesäverkot 9 % Katiska 9 % 18 % 5 % 38 % Heittokalastus 15 % Koukkupyynti 3 % 18 % Vetouistelu 4 % 21 % Kuva 8. Kierikin patoaltaan kokonaissaaliin (1 292 kg) jakaantuminen pyydyksittäin (%) ja kalalajeittain (%). Taulukossa 11 tarkastellaan Kierikin patoaltaan pyydysyksikkösaaliita merkittävimpien kalalajien sekä pyydysten osalta. Kirjolohta saatiin yhdellä vetouistelukerralla 53 g ja haukea 93 g ja vastaavasti heittokalastuksessa kirjolohta 31 g ja haukea 4 g. ta saatiin pilkkireissua kohden hieman päälle 5 g ja särkeä noin 16 g.

15 11 Taulukko 11. Kierikin patoaltaan pyydysyksikkösaaliit (g/koenta- tai käyntikerta) merkittävimpien kalalajien osalta vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. N= koenta-/käyntikertojen lukumäärä. PYYDYS Koku- Made Kirjo- Särkikertoja lohi kalat Talviverkot Kesäverkot Katiska Koukkupyynti Vetouistelu Heittokalastus Pilkki Onki Kirjolohta kalastettiin vuonna 214 Kierikin patoaltaalla reilut,2 tn. Myös edellisissä kalastustiedusteluissa kirjolohisaalis oli,2 tn tuntumassa (kuva 9). Haukea kalastettiin vuonna 214 Kierikin patoaltaalla noin,5 tn. Vuonna 28 määrä oli selvästi vähäisempi (,25 tn). Vuonna 23 haukisaalis oli reilut,6 tn ta kalastettiin vuonna 214 Kierikin patoaltaalla lähes,3 tn. Vuonna 28 ahventa kalastettiin selvästi vähemmän (,9 tn) ja vuonna 23 reilut,3 tn Kuva 9. Kierikin patoaltaan saaliit merkittävimpien kalalajien osalta vuosina 23, 28 sekä 214 kalastustiedustelujen perusteella.

16 Pahkakosken patoallas Pahkakosken patoaltaan kokonaissaalis oli 257 kg. Vesipinta-alaa kohden laskettu hehtaarisaalis oli 14,7 kg. Kokonaissaaliista haukea oli 38 %, ahventa 21 %, kirjolohta 19 % ja särkikaloja 17,6 %. Vetouistelemalla kokonaissaaliista saatiin 4 %, heittokalastamalla 16 % ja pilkillä 14 % (taulukko 12, kuva 1). Taulukko 12. Pahkakosken patoaltaan kalastus pyyntiponnistuksineen sekä pyydys- ja lajikohtaisina osuuksina ja saaliina vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. PYYDYS Koku- Siika Taimen Harjus Made Kirjo- Kuha Särki- Muu Yht. %/kg kertoja lohi kalat (kg) Talviverkot , Kesäverkot ,2 Katiska ,5 Koukkupyynti ,5 Vetouistelu ,3 Heittokalastus ,7 Pilkki ,4 Onki ,1 ei tietoa ,3 Yhteensä (kg) , Osuus %,1 1,8,4 37,7 2,4 21, 18,5,4 17,6,2 1, Kokonaissaalis pyydyksittäin (%) Kokonaissaalis lajeittain (%) Pilkki 14 % Onki 6 % % Talviverkot 4 % Kesäverkot 9 % Katiska 9 % 18 % 5 % 38 % Heittokalastus 16 % Koukkupyynti 3 % 18 % Vetouistelu 39 % 21 % Kuva 1. Pahkakosken patoaltaan kokonaissaaliin (2 57 kg) jakaantuminen pyydyksittäin (%) ja kalalajeittain (%). Yksikkösaalistarkastelun perusteella vetouistelemalla sai kalassakäyntikertaa kohden haukea 93 g ja kirjolohta 52 g. Heittokalastamalla sai vastaavasti haukea 39 g ja kirjolohta 3 g. Pilkkireissua kohden sai ahventa 52 g ja lähes 16 g (taulukko 13).

17 13 Taulukko 13. Pahkakosken patoaltaan pyydysyksikkösaaliit (g/koenta- tai käyntikerta) merkittävimpien kalalajien osalta vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. N= koenta- /käyntikertojen lukumäärä. PYYDYS Koku- Made Kirjo- Särkikertoja lohi kalat Talviverkot Kesäverkot Katiska Koukkupyynti Vetouistelu Heittokalastus Pilkki Onki Kuvasarjassa 11 verrataan vuoden 214 tiedustelun kokonaissaalismääriä kirjolohen, hauen, ahvenen ja särkikalojen osalta alueella aiemmin toteutettujen tiedustelujen tuloksiin. a kalastettiin Pahkakosken patoaltaalla vuonna 214 noin,5 tn. Vuoden 28 tiedusteluun nähden saalis oli kolminkertainen. Vuonna 23 kirjolohisaalis oli noin,6 tn. Haukea saatiin Pahkakosken altaalla vuonna 214 runsas,9 tn. Vuonna 28 haukisaalis oli vain noin,1 tn ja vuonna 23 noin,4 tn. ta saatiin runsas,5 tn ja särkikaloja runsas,4 tn. Em. lajien saalismäärät olivat selvästi suuremmat kuin edellisissä tiedusteluissa v. 23 ja 28. Huomattava saalismäärien kasvu vuoteen 28 verrattuna selittyy lähinnä Karjalan kalastuskunnan lupamyynnin merkittävällä kasvulla Kuva 11. Pahkakosken patoaltaan saaliit merkittävimpien kalalajien osalta vuosina 23, 28 sekä 214 kalastustiedustelujen perusteella

18 14 6. TULOSTEN TARKASTELU 6.1 Tiedustelun toteutus PVO-Vesivoima Oy toteutti Iijoen kalanhoidon velvoitetarkkailuun liittyen rakennetun jokialueen kalastustiedustelun yhteistyössä alueen kalastuskuntien (Etelä- ja Pohjois-Ii, Jakkukylä ja Karjalankylä) kanssa. Tiedustelun avulla selvitettiin allasalueittain kalastuksen ja saaliin määrää vuonna 214. Tuloksia käytetään vuonna 215 julkaistavassa Iijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutuloksia käsittelevässä raportissa, joka on pohjana istutusten suunnittelussa ja muussa alueen kalanhoidon kehittämisessä. Kalastuslupia myytiin tiedustelualueelle yhteensä 876 kappaletta (Etelä- ja Pohjois Iin vieheluvat 65 kpl, Jakkukylän kalastuskunta 65 kpl, Karjalankylän kalastuskunta 26 kpl). Tiedustelun palautusprosentti oli kokonaisuudessaan 5 %, mitä voidaan pitää vain kohtalaisena. Palautusprosentti oli alhaisin vieheluvan ostaneilla (42 %) ja korkein Jakkukylän kalastuskunnan luvan ostaneilla (73 %). Tiedusteluun vastaamattomien kalastuksen määrä ja kalansaalis arvioitiin vastanneiden kalastuksen ja saalismäärien perusteella. Alhaisesta vastausprosentista johtuen pyynnin ja saalismäärien laajennuskertoimet olivat suurimmat vieheluvan ja Karjalan kylän kalastuskunnan luvan ostaneilla. Alhainen vastausprosentti suurentaa laajennuskerrointa, mistä johtuen mm. yksittäisten kalastajien ilmoittamat suuret saalismäärät voivat aiheuttaa pyynti- ja saalismäärien yliarviointia. Kalastuskuntien luvalla kalastaneista yhteensä 72 % oli paikallisia Iin tai Yli-Iin alueella asuvia. Eteläja Pohjois-Iin vieheluvalla kalastaneista paikallisten osuus 46 %.

19 6.2 Kokonaissaalis ja pyynninmäärä 15 Patoaltaiden yhteenlaskettu saalisarvio oli 13,4 tn, mikä vastaa alueen vesipinta-alaa kohden laskettuna noin 13,7 kg:n hehtaarisaalista. Tavanomaisimmat saalislajit olivat hauki (33 %), ahven (22 %), särkikalat (2 %) sekä kirjolohi (2 %). Istutuslajeista taimenen saalismäärä oli noin 22 kg (1,6 %) ja kuhasaalis noin 14 kg. Valtaosa kokonaissaaliista saatiin vapapyydyksillä (78 %) ja etenkin vetouistelemalla (3 %), jolla saatiin noin puolet koko haukisaaliista ja noin 4 % koko kirjolohisaaliista. Pilkkimällä saatiin saaliista noin 2 % ja valtaosa saaliista oli särkikaloja ja ahventa. Edellisiin patoallasalueen kalastustiedusteluihin verrattuna kilomääräinen saalis oli noin 4,2 tn suurempi kuin vuonna 28 (9,2 tn) ja noin 2,8 tn suurempi kuin vuonna 23 (1,6 tn) (kuva 12). Kasvaneet saaliit selittyvät osaksi lisääntyneillä kalastajamäärillä. Etenkin Karjalankylän kalastuskunnan lupien osalta lupamäärän lisääntyminen edelliseen tiedusteluun nähden oli huomattavan suuri (62 kpl 26 kpl). Vuonna 28 kalastuslupia myytiin kokoalueelle 78 kpl ja vuonna 23 vastaavasti 725 kpl eli selvästi vähemmän kuin vuonna 214 (876 kpl). Vuonna 214 kilomääräinen saalis kasvoi hauen, ahvenen ja särkikalojen osalta. Vuoteen 28 verrattuna hauki- ja ahvensaaliit jopa kaksinkertaistuivat. saalis (2,6 tn) pieneni edellisiin tiedusteluihin nähden (kuva 12). Vuoden 28 selvästi suurempi kirjolohisaalis selittyy osaksi kalankasvatuksessa karanneilla karkulaisilla. Vuonna 23 istutusmäärä oli suurempi (65 kg) kuin nykyiset istutusmäärät. Viimevuosina patoallasalueelle on istutettu kirjolohia vuosittain lähes 5 kg (kuva 13, liite 1) ja istukkaat on jaettu allasalueille pinta-alojen suhteessa % 8 % 6 % 4 % 2 % % Iijoen rakennettu jokialue (kg) Vuosi Iijoen rakennettu jokialue (%) Vuosi Kuva 12. Iijoen rakennetun jokialueen kokonaissaalis (kg) lajeittain sekä lajien osuus (%) kokonaissaaliista vuosien 23, 28 ja 214 kalastustiedustelujen perusteella.

20 16 Kuhanpoikasia on patoaltaille istutettu 1-kesäisinä ja vuosina istutusmäärät olivat keskimäärin 67 kpl vuosittain. Vuodesta 211 alkaen poikasia on istutettu noin 12 kpl/vuosi. Vuonna 214 koko patoallasalueen kuhasaalisarvio oli noin 14 kg ja valtaosa siitä saatiin veto- ja heittokalastamalla. Kuhia on istutettu patoaltaista pelkästään Raasakan patoaltaalle. Ylemmillä patoaltailla kuhaa tavataan lähinnä muualle vesistöalueelle tehtyjen istutusten seurauksena. en ja kuhan poikasten vuosittaiset istutusmäärät on esitetty kuvassa 13. kg en istutusmäärät (kg) v Pahkakosken allas Kierikin allas Maalismaan allas Raasakan allas kes. kuhan istutusmäärät (kpl) v kpl Kuha Kuva 13. Kirjolohen (kg) ja 1-kesäisten kuhanpoikasten (kpl, vain Raasakan altaalle) istutusmäärät Iijoen rakennetulla jokialueella.

21 17 Kuvassa 14 verrataan pyydysten käyttöä merkittävimpien pyydysten osalta vuosien 23, 28 ja 214 kalastustiedusteluissa. Siitä voidaan havaita, että 2-luvulla verkkojen käyttö on vähentynyt ja vapakalastus on lisääntynyt etenkin heittokalastuksen osalta. Koenta-/käyntikertojen määrä Talviverkot Kesäverkot Katiska Vetouistelu Heittokalastus Pilkkiminen Vuosi Kuva 14. Merkittävimpien pyydysten käyttö Iijoen patoallasalueella vuosien 23, 28 ja 214 kalastustiedustelujen mukaan. 6.3 Patoaltaiden pyynti ja saalis Tiedusteluun vastanneet ilmoittivat eri patoaltailta saamansa saaliit vain yhdessä saalistaulukossa. Näin ollen kunkin patoaltaan kalansaalis ja pyynninmäärä on laskettu koko alueen kokonaissaaliista ja pyynnin määrästä tiedusteluun vastanneiden ilmoittamien kalastuspäivien määrän ja niiden avulla saatujen prosenttiosuuksien perusteella. Tästä johtuen patoaltaiden pyynnin määrästä ja saalislajien osuuksista esitetyt tulokset ovat enemmänkin suuntaa antavia.

22 18 Raasakan patoaltaan kokonaissaalis oli noin 5,7 tn ja oli 42 % koko tiedustelualueen saaliista. Vesipinta-alaa kohden laskettu hehtaarisaalis oli 13,5 kg/ha. Tavanomaisimmat saalislajit olivat hauki (27 %), särkikalat (23 %), ahven (23 %) ja kirjolohi (22 %). Valtaosa saaliista pyydettiin pilkkimällä (27 %), heitto- ja vetokalastamalla (39 %) sekä ongella (17 %). Etenkin ahvenen ja särkikalojen kokonaissaalis kasvoi lisääntyneen pilkkimisen myötä. saalis (1,2 tn) sen sijaan pieneni huomattavasti ja oli nyt vuoden 23 tasolla. Vuonna 28 hyvä kirjolohisaalis selittyi osaksi kalankasvatuksen karkulaisilla. (Kuva 15) % 8 % 6 % 4 % 2 % % Raasakan patoallas (kg) Vuosi Raasakan patoallas (%) Vuosi Kuva 15. Raasakan patoaltaan kokonaissaalis (kg) lajeittain sekä lajien osuus (%) kokonaissaaliista vuosien 23, 28 ja 214 kalastustiedustelujen perusteella.

23 19 Maalismaan patoaltaan kokonaissaalis oli lähes 4, tn ja vesipinta-alaa kohden laskettu hehtaarisaalis oli noin 19 kg/ha. Yleisimmät saalislajit olivat hauki (38 %), ahven (21 %), kirjolohi (18 %) ja särkikalat (18 %). Kokonaissaaliista 38 % saatiin vetouistelemalla, 15 % heittokalastamalla ja 14 % pilkkimällä. Selvimmin edellisiin tiedusteluihin nähden kasvoi haukisaalis ja etenkin yleistyneen vetouistelun myötä. (Kuva 16) % 8 % 6 % 4 % 2 % % Maalismaan patoallas (kg) Vuosi Maalismaan patoallas (%) Vuosi Kuva 16. Maalismaan patoaltaan kokonaissaalis (kg) lajeittain sekä lajien osuus (%) kokonaissaaliista vuosien 23, 28 ja 214 kalastustiedustelujen perusteella.

24 2 Kierikin altaan kokonaissaalis oli 1,3 tn ja hehtaarisaalis oli noin 8 kg/ha. Yleisimmät saalislajit olivat hauki (38 %), ahven (21 %), kirjolohi (18 %) ja särkikalat (17 %). Saalis oli varsin lähellä vuoden 23 saalismäärää (1,4 tn) ja myös lajisuhteet olivat varsin samankaltaiset. Saalis kasvoi lähinnä särkikalojen osalta. Kierikin patoaltaan saaliista pyydettiin vetouistelemalla 4 % ja saalis oli lähinnä haukea, kirjolohta ja ahventa. Heittokalastussaalis oli 16 % ja pilkkisaalis 14 % kokonaissaaliista. (Kuva 17) % 8 % 6 % 4 % 2 % % Kierikin patoallas (kg) Vuosi Kierikin patoallas (%) Vuosi Kuva 17. Kierikin patoaltaan kokonaissaalis (kg) lajeittain sekä lajien osuus (%) kokonaissaaliista vuosien 23, 28 ja 214 kalastustiedustelujen perusteella.

25 21 Pahkakosken patoaltaan kokonaissaalis oli noin 2,5 tn ja vesipinta-alaa kohden laskettu hehtaarisaalis oli 14,7 kg. Kokonaissaaliista haukea oli 38 %, ahventa 21 %, kirjolohta 19 % ja särkikaloja 18 % (kuva 18). Saalismäärä kasvoi huomattavasti edellisiin tiedusteluihin nähden ja selittyy osaksi aikaisemmin mainitulla huomattavalla Karjalankylän kalastuskunnan lupamäärän kasvulla. Saalisarviota ylikorostaa myös yhden kalastajan ilmoittama koko aineiston suurin kalastuspäivien määrä (1 pv). Pahkakosken patoaltaan kokonaissaaliista saatiin vetouistelemalla 4 %, heittokalastamalla 16 % ja pilkillä 14 %. 3 Pahkakosken patoallas (kg) % Vuosi Pahkakosken patoallas (%) 8 % 6 % 4 % 2 % % Vuosi Kuva 18. Pahkakosken patoaltaan kokonaissaalis (kg) lajeittain sekä lajien osuus (%) kokonaissaaliista vuosien 23, 28 ja 214 kalastustiedustelujen perusteella.

26 22 VIITTEET Hiltunen, M. 29. Iijoen rakennetun jokialueen kalastustiedustelu vuonna 28. Muhoksen kalatalouspalvelut. 28 s. Partanen, L. 24. Iijoen rakennetun jokialueen kalastustiedustelu vuonna 23. Voimalohi Oy. Moniste 16 s. + liitteet. Zitting-Huttula, T Iijoen kalastusalueen kalastustiedustelu v Jakkukylän ja Karjalankylän kalastuskuntien alueella. Voimalohi LIITTEET Liite 1. Tiedustelukaavake

27 IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU VUODELTA 214 Liite 2 1. Kalastus vuonna 214 (rastita käyttämäsi kalastusalue ja arvioi kalastuspäivien lukumäärä) En kalastanut millään allamainituista alueista. Kalastin Raasakan altaalla (Raasakan voimalaitos/säännöstelypato Maalismaan voimalaitos/säännöstelypato) päivänä Kalastin Maalismaan altaalla (Maalismaan voimalaitos/säännöstelypato Kierikin voimalaitos) päivänä Kalastin Kierikin altaalla (Kierikin voimalaitos Pahkakosken voimalaitos) päivänä Kalastin Pahkakosken altaalla (Pahkakosken voimalaitos Haapakosken voimalaitos) päivänä 2. Ruokakunnassamme kalasti henkilöä 3. Valitse vaihtoehdoista seuraava, joka kuvaa parhaiten sinua Asun vakinaisesti tiedustelualueella Omistan alueella mökin tai sukulaissuhteen Olen vieraspaikkakuntalainen 4. Saalis kalastamallani alueella vuonna 214 (yhteenlaskettu saalis, mikäli luvalla kalasti useampi henkilö) Kalastus Pyynnissä Koentakertoja Siika Taimen Harjus Made Kuha? menetelmä keskimäärin, kpl kpl/vuosi Talviverkot Kesäverkot Katiska Koukkupyynti Kalastus Käynti Siika Taimen Harjus Made Kuha? menetelmä kertoja/vuosi Vetouistelu Heittokalastus Pilkki Onki Kalastettiin, vaan ei saatu saalista (rasti ruutuun)

28 Yhteystiedot PVO-Vesivoima Oy Virkkulantie Ii Ympäristöpäällikkö Aaro Horsma Kalatalousasiantuntija Leo Partanen Ahma ympäristö Oy PL Rovaniemi Kalatalousasiantuntija Simo Paksuniemi