IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014"

Transkriptio

1 IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1822

2

3 PVO-VESIVOIMA OY IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo: 1. YLEISTÄ TIEDUSTELUALUE TIEDUSTELUN TOTEUTUS LUPAMYYNTI KOKONAIS-, HEHTAARI- JA PYYDYSKOHTAINEN SAALIS SAALIIN JA PYYNNINMÄÄRÄN LASKENTA KOKONAISSAALIS RAASAKAN PATOALLAS MAALISMAAN PATOALLAS KIERIKIN PATOALLAS PAHKAKOSKEN PATOALLAS TULOSTEN TARKASTELU TIEDUSTELUN TOTEUTUS KOKONAISSAALIS JA PYYNNINMÄÄRÄ PATOALTAIDEN PYYNTI JA SAALIS...17 VIITTEET LIITTEET LIITTEET Liite 1. Tiedustelukaavake Pohjakartat: MML, lupa nro 16/MML/15) Kuvat: Kansikuva PVO Vesivoima Oy, takakansi Seppo Reinikka

4

5 1 1. YLEISTÄ PVO-Vesivoima Oy toteutti Iijoen kalanhoidon velvoitetarkkailuun liittyen rakennetun jokialueen kalastustiedustelun yhteistyössä alueen kalastuskuntien (Etelä- ja Pohjois-Ii, Jakkukylä ja Karjalankylä) kanssa. Tiedustelun avulla selvitettiin allasalueittain kalastuksen ja saaliin määrää vuonna 214. Tuloksia käytetään vuonna 215 julkaistavassa Iijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutuloksia käsittelevässä raportissa. Raportti on pohjana istutusten suunnittelussa ja muussa alueen kalanhoidon kehittämisessä. Aiempia tiedusteluja velvoitehoidon puitteissa on toteutettu vuosien 28 (Hiltunen 29), 23 (Partanen 24) ja 1992 (Zitting-Huttula 1993) kalastuksista. 2. TIEDUSTELUALUE Rakennetulla Iijoella tarkoitetaan Raasakan, Maalismaan, Kierikin ja Pahkakosken patoaltaita. Raasakan vanhan uoman sulkevan säännöstelypadon alapuoliset ns. kauneusaltaat eivät sisälly alueeseen. Sen sijaan Maalismaan säännöstelypadon ylä- ja alapuoliset kauneusaltaat kuuluvat tarkasteltavaan alueeseen. Haapakosken patoaltaan kalastuksesta raportoidaan Iijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutuloksia käsittelevässä raportissa vuonna 215. Raasakan patoaltaan yläosa on säännöstelypadolle asti voimakkaasti virtaavaa vanhan jokiuoman osuutta lukuun ottamatta Jakkusuvantoa. Raasakan altaan pinta-ala on 4,2 km 2 ja pituus 11,7 km. Maalismaan patoaltaan yläosa Siuruanjoen laskukohdasta ylävirtaan sekä voimalaitokselle kaivettu kanava altaan alaosassa ovat voimakkaan virtauksen aluetta, kun taas Maalismaan säännöstelypadon ylä- ja alapuoliset kauneusaltaat muodostavat suvantoisen järvimäisen alueen. Maalismaan altaan pinta-ala on 2,2 km 2 ja pituus 11, km. Kierikin ja Pahkakosken patoaltaiden yläosa on kapeaa ja jokimaista osin kallioon louhittua kanavaa. Alaosat ovat suvantoisempaa, hitaamman virtauksen aluetta. Molempien altaiden pinta-ala on 1,7 km 2. Kierikin patoaltaan pituus on 6,2 km ja Pahkakosken altaan 9,4 km (Hiltunen 29). (Kuva 1) Patoaltaille istutetaan vuosittain velvoitteena pyyntikokoisia kirjolohia sekä 1-kesäisiä kuhanpoikasia. Em. lajien istutuksilla on korvattu järvitaimenen ja siian istutusvelvoitteita. Vuosien istutukset patoaltaittain (kirjolohi ja kuha) on esitetty kuvassa 13. Kuva 1. Tiedustelualueen kartta

6 3. TIEDUSTELUN TOTEUTUS 2 Ennen kalastuskauden alkua kalastuskuntia tiedotettiin kalastuslupien huolellisesta osoitteiden keruusta luvan myynnin yhteydessä. Lupia oli myyty vuonna 214 Etelä- ja Pohjois-Iin, Jakkukylän ja Karjalankylän kalastuskuntien kautta yhteensä 876 kappaletta. Etelä- ja Pohjois-Iin viehelupia oli myyty varsin suuri määrä (65 kpl) ja huomattavan osan ko. luvalla kalastaneista tiedettiin pyytäneen tiedustelualueen (rakennetun jokialueen) ulkopuolella Iijoki suulla sekä jokisuun läheisellä merialueella. Tästä syystä vieheluvalla kalastaneista otettiin noin 5 % satunnaisotos. Puutteellisten osoitetietojen karsimisen jälkeen tiedustelulomake (Liite 1) lähetettiin lopulta 522 talouteen. Niistä posti palautti vielä 29 kappaletta, joten lopulliseksi tiedustelun vastaanottaneiden talouksien määräksi muodostui 493 taloutta. Tiedustelun toteutti Ahma ympäristö Oy. Tiedusteluaineisto käsiteltiin tilastotieteelliseen analyysiin suunnitellulla SPSS-ohjelmistolla. Tiedusteluun vastasi yhteensä 246 taloutta (246/493), joten tiedustelun vastausprosentiksi muodostui kahden kierroksen jälkeen 49,9 %. Tätä voidaan pitää kohtalaisena vastausprosenttina. Aktiivisimmin kalastustiedustelun palautti Jakkukylän kalastuskunnan luvan ostaneet, joilla vastausprosentti oli 73 % eli hyvä. Karjalankylän kalastuskunnan luvan ostaneista lomakkeet palautti 6 % ja Etelä- ja Pohjois Iin vieheluvan ostaneista 42 % (taulukko 1). Taulukko 1. Etelä- ja Pohjois-Iin, Jakkukylän sekä Karjalankylän lupamyynti tiedustelualueelle vuonna 214. Lupia Postitus Posti Vastanneita Vastanneita Vastanneita Vastaus myyty kpl palautti I-kierros II-kierros yhteensä % Etelä- ja Pohjois-Iin vieheluvat ,1 Jakkukylän kk ,9 Karjalankylän kk ,6 Yhteensä ,9 Kalastajamäärät laajennettiin siten, että vastaamattomien joukossa kalastaneita odotettiin olevan samassa suhteessa kuin vastanneidenkin joukossa. Etelä- ja Pohjois Iin vieheluvalla kalastaneiden saalis- ja pyyntitiedot laajennettiin koko luvanostaneiden joukko huomioiden (65 kpl). Tämän kalastajoukon laajennuskerroin kasvoi em. seikan johdosta sekä heikon vastausprosentin takia varsin suureksi (4,65). Taulukossa 2 esitetään saalis- ja pyyntitietojen laajennuskertoimien laskentaperusteet lupajoukoittain. Taulukko 2. Kalastustiedustelun laajennuskertoimen laskentaperusteet vuoden 214 tiedustelussa. VASTANNEET TALOUDET VASTAAMATTOMAT TALOUDET Lupia Otanta Yhteensä Kalast. Ei kalast. Yhteensä Kalast. Ei kalast. Laajennettu Laajennus myyty kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kal.määrä kerroin Etelä- ja Pohjois-Iin viehel ,65 Jakkukylän kk ,86 Karjalankylän kk ,54 Kaikki

7 3 4. LUPAMYYNTI Valtaosa kalastustiedustelun saaneista henkilöistä (otosjoukko n=522) oli kotoisin Iistä ja Yli-Iistä sekä Oulun-Oulunsalon ja Kempeleen alueelta. Etelä- ja Pohjois Iin vieheluvissa ulkopaikkakuntalaisten osuus oli selvästi suurempi kuin kalastuskuntien luvissa (kuva 2). Muu Etelä Suomi 6 % Etelä ja Pohjois Iin vieheluvat Muu Pohjois Suomi 6 % Oulu Oulunsalo Kempele 27 % Kiiminki % Ii Yli Ii 46 % pudas Kello 15 % Jakkukylän kk Muu Pohjois Muu Etelä Suomi Suomi 2 % 2 % Oulu Oulunsalo Kempele 28 % Ii Yli Ii 66 % Muu Etelä Suomi 4 % Ii Yli Ii 74 % Karjalankylän kk Muu Pohjois Suomi 1 % Kiiminki % pudas Kello 2 % Oulu Oulunsalo Kempele 12 % Kiiminki 8 % pudas Kello 1 % Kuva 2. Kalastustiedustelun saaneiden henkilöiden asuinalueet.

8 4 5. KOKONAIS-, HEHTAARI- JA PYYDYSKOHTAINEN SAALIS 5.1 Saaliin ja pyynninmäärän laskenta Tiedustelualueen kokonaissaalis on laskettu siten, että vastanneiden saalis- ja pyyntiponnistustiedot laskettiin luvanostajajoukoittain ja saatu saalis/pyyntiponnistukset laajennettiin taulukossa 2 esitetyllä lupajoukkoa kohden lasketulla laajennuskertoimella. Tiedustelulomakkeessa (liite 1) kalastajia pyydettiin arvioimaan kalastuspäivien lukumäärä kullakin patoallasalueella sekä ilmoittamaan kalansaalis ja pyyntitiedot lomakkeessa olevaan yhteen saalistaulukkoon. Noin 14 % kalastaneista oli kalastanut useammalla kuin yhdellä patoaltaalla ja yleisintä tämä oli Karjalankylän kalastuskunnan luvan ostaneiden keskuudessa. Heidän kalastuksestaan lähes puolet tapahtui Maalismaan patoaltaalla ja noin kolmannes Pahkakosken patoaltaalla. Vieheluvan ostaneilla kalastus kohdistui lähes pelkästään Raasakan patoaltaalle. Jakkukylän kalastuskunnan luvan ostaneet kalastivat lähinnä Raasakan patoaltaalla, mutta osa kalasti myös Maalismaan patoaltaalla (taulukko 3). Taulukko 3. Kalastuspäivien lukumäärä (laajennettu) ja kalastuspäivien määrän jakaantuminen patoaltaittain (N= laajennettu kalastuspäivät ilmoittaneiden määrä). Raasakka Maalismaa Kierikki Pahkakoski Kaikki alueet kal.pv N kal.pv N kal.pv N kal.pv N Yht. N Etelä- ja Pohjois-Iin viehel Jakkukylän kk Karjalankylän kk Kaikki Patoallaskohtainen saaliin- ja pyynninmäärä on laskettu koko alueen kokonaissaaliista vastanneiden ilmoittamien kalastuspäivien määrän ja niiden avulla suhteutettujen prosenttiosuuksien perusteella (taulukko 4). Taulukko 4. Kalastuspäivien määrän jakaantuminen patoaltaittain (%). Raasakka Maalismaa Kierikki Pahkakoski Etelä- ja Pohjois-Iin viehel Jakkukylän kk Karjalankylän kk

9 5 5.2 Kokonaissaalis Patoaltaiden kokonaissaalis oli yhteensä noin 13,4 tn, josta haukea oli 33 %, ahventa 22 %, särkikaloja 2 % ja kirjolohta 2 %. Siian, taimenen ja harjuksen saalisosuus oli yhteensä noin 2 %. Kokonaissaaliissa esiintyi myös ensimmäisen kerran mainittava määrä kuhaa (1 %). Valtaosa kokonaissaaliista saatiin vapapyydyksillä kuten vetouistelemalla (3 %), pilkkimällä ja heittokalastamalla. Heittokalastus, vetouistelu ja onkiminen olivat myös selvästi yleisimmin harjoitetut pyyntimuodot. Verkkokalastus ja etenkin talviverkkopyynti oli verrattain vähäistä. Rakennetun jokialueen kokonaishehtaarisaalis (918 ha) oli 13,7 kg/ha. Kalastaneiden keskisaalis oli 29,8 kg ja saaliiden mediaani 11,5 kg. (Taulukko 5, kuva 3). Taulukko 5. Iijoen rakennetulla jokialueella v. 214 pyydystä käyttäneiden määrä, pyydysten kokukerrat, kalansaalis (kg) lajeittain, pyydyksittäin sekä %-osuudet kokonaissaaliista. PYYDYS Pyydystä Koku- Siika Taimen Harjus Made Kirjo- Kuha Särki- Muu Yht. %/kg käyttäneitä kertoja lohi kalat (kg) Talviverkot ,5 Kesäverkot ,2 Katiska ,9 Koukkupyynti , Vetouistelu ,2 Heittokalastus ,4 Pilkki ,8 Onki ,8 12 ei tietoa ,2 Yhteensä (kg) , Osuus %,1 1,6,5 33,1 2, 21,9 19,7 1,1 19,8,3 1, Kokonaissaalis pyydyksittäin (%) Pilkki 2 % Onki 11 % % Talviverkot 5 % Kesäverkot 8 % Katiska 7 % Koukkupyynti 2 % 2 % Kokonaissaalis lajeittain (%) Taimen/Siika Made /Harjus Kuha 2 % 2 % % 1 % 33 % Heittokalastus 17 % Vetouistelu 3 % 2 % 22 % Kuva 3. Iijoen rakennetun jokialueen kokonaissaaliin ( kg) jakaantuminen pyydyksittäin (%) ja kalalajeittain (%).

10 6 5.3 Raasakan patoallas Raasakan patoaltaan kokonaissaalis vuonna 214 oli kalastustiedustelun mukaan noin 5,7 tn eli noin 13,5 kg/ha. Tavanomaisimmat saalislajit olivat hauki (27 %), särkikalat (23 %), ahven (23 %) sekä kirjolohi (22 %). Valtaosa kokonaissaaliista saatiin vapapyydyksillä kuten pilkillä, heittokalastamalla ja vetouistelemalla. Pilkkisaalis oli pääosin särkikaloja ja ahventa. Heittokalastussaalis oli lähinnä kirjolohta, haukea ja ahventa. Vetouistelussa selvästi yleisin saalislaji oli hauki ja seuraavaksi yleisimmät olivat kirjolohi ja ahven. Kuhaa saatiin lähinnä veto- ja heittokalastamalla sekä talviverkoilla, mutta saalismäärät olivat vielä toistaiseksi vähäiset. (Taulukko 6, kuva 4) Etelä- ja Pohjois-Iin vieheluvilla kalastaneiden pyynti kohdistui pääosin Raasakan altaalle, joten valtaosa (63 %) koko allasalueen heittokalastuksesta tapahtui siellä. Vastaavasti myös pilkkiminen kohdistui lähes samalla prosenttiosuudella Raasakan patoaltaalle (taulukot 5 ja 6) Taulukko 6. Raasakan patoaltaan kalastus pyyntiponnistuksineen sekä pyydys- ja lajikohtaisina osuuksina ja saaliina vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. PYYDYS Koku- Siika Taimen Harjus Made Kirjo- Kuha Särki- Muu Yht. %/kg kertoja lohi kalat (kg) Talviverkot ,6 Kesäverkot ,5 Katiska ,5 Koukkupyynti ,4 Vetouistelu ,6 Heittokalastus ,1 Pilkki ,3 Onki , Yhteensä (kg) , Osuus %, 1,3,5 26,8 1,4 22,9 21,8 1,8 23,,4 1, Kokonaissaalis pyydyksittäin (%) Kokonaissaalis lajeittain (%) Onki 17 % Talviverkot 5 % Kesäverkot 7 % Katiska 4 % Koukkupyynti 1 % 23 % 5 % 27 % Vetouistelu 19 % Pilkki 27 % Heittokalastus 2 % 22 % 23 % Kuva 4. Raasakan patoaltaan kokonaissaaliin (5 671 kg) jakaantuminen pyydyksittäin (%) ja kalalajeittain (%). Taulukossa 7 tarkastellaan pyydysyksikkösaaliita merkittävimpien kalalajien sekä pyydysten osalta. Kirjolohta saatiin yhdellä heittokalastus- tai vetouistelukerralla noin 2 g. Haukea saatiin vetouistelemalla vastaavasti noin 7 g ja heittokalastamalla noin 18 g. ta saatiin pilkillä noin 68 g pilkkireissua kohden ja särkeä noin 1 g.

11 7 Taulukko 7. Raasakan patoaltaan pyydysyksikkösaaliit (g/koenta- tai käyntikerta) merkittävimpien kalalajien osalta vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. N= koenta-/käyntikertojen lukumäärä. PYYDYS N Made Kirjo- Särkilohi kalat Talviverkot Kesäverkot Katiska Koukkupyynti Vetouistelu Heittokalastus Pilkki Onki Kuvasarjassa 5 verrataan vuoden 214 tiedustelun kokonaissaalismääriä Raasakan altaan kirjolohen, hauen, ahvenen ja särkikalojen osalta alueella aiemmin toteutettujen tiedustelujen tuloksiin. a kalastettiin Raasakan patoaltaalla vuonna 214 runsas 1,2 tn ja määrä oli samaa tasoa kuin vuonna 23. Vuoden 28 selvästi suurempi kirjolohisaalis selittyi kalastaneiden mukaan kalankasvatuksen karkulaisilla (Hiltunen 29). Haukea kalastettiin vuonna 214 noin 1,5 tn. Määrä oli noin,4 tn suurempi kuin vuosina 23 ja 28. ta kalastettiin noin 1,3 tn ja saalis oli osaksi aktiivisemman pilkkimisen ansiosta noin,5 tn suurempi kuin edellisinä tiedusteluvuosina 23 ja 28. Särkikaloja kalastettiin vuonna 214 saman verran kuin ahventa eli noin 1,3 tn. Myös särkisaalis kasvoi merkittävästi edellisiin tiedusteluihin nähden ja lähinnä lisääntyneen pilkkimisen ja parempien pilkkisaaliiden ansiosta Kuva 5. Raasakan patoaltaan saaliit merkittävimpien kalalajien osalta vuosina 23, 28 sekä 214 kalastustiedustelujen perusteella

12 8 5.4 Maalismaan patoallas Maalismaan patoaltaan kokonaissaalis vuonna 214 oli kalastustiedustelun mukaan lähes 4, tn eli noin 13,5 kg/ha. Kokonaissaaliista oli haukea 38 %, ahventa 21 % sekä kirjolohta ja särkeä molempia noin 18 %. Saaliista 38 % saatiin vetouistelemalla ja valtaosa saaliista oli haukea ja kirjolohta. Heittokalastusvälineillä saatiin saaliista 15 % ja pilkkimällä 14 %. (Taulukko 8, kuva 6) Taulukko 8. Maalismaan patoaltaan kalastus pyyntiponnistuksineen sekä pyydys- ja lajikohtaisina osuuksina ja saaliina vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. PYYDYS Koku- Siika Taimen Harjus Made Kirjo- Kuha Särki- Muu Yht. %/kg kertoja lohi kalat (kg) Talviverkot ,9 Kesäverkot ,7 Katiska ,8 Koukkupyynti ,4 Vetouistelu ,9 Heittokalastus ,3 Pilkki ,4 Onki ,4 ei tietoa ,3 Yhteensä (kg) , Osuus %,1 1,7,5 37,7 2,5 21,3 18,,6 17,5,2 1, Kokonaissaalis pyydyksittäin (%) Kokonaissaalis lajeittain (%) Pilkki 14 % Onki 6 % % Talviverkot 5 % Kesäverkot 1 % Katiska 9 % 17 % 6 % 38 % Heittokalastus 15 % Koukkupyynti 3 % 18 % Vetouistelu 38 % 21 % Kuva 6. Maalismaan patoaltaan kokonaissaaliin (5 671 kg) jakaantuminen pyydyksittäin (%) ja kalalajeittain (%). Taulukossa 9 tarkastellaan Maalismaan patoaltaan pyydysyksikkösaaliita merkittävimpien kalalajien sekä pyydysten osalta. Kirjolohta saatiin yhdellä vetouistelukerralla lähes 5 g ja haukea 9 ja vastaavasti heittokalastuksessa kirjolohta 3 g ja haukea 38 g. ta saatiin pilkkireissua kohden 52 g ja särkeä 144 g.

13 9 Taulukko 9. Maalismaan patoaltaan pyydysyksikkösaaliit (g/koenta- tai käyntikerta) merkittävimpien kalalajien osalta vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. N= koenta- /käyntikertojen lukumäärä. PYYDYS N Made Kirjo- Särkilohi kalat Talviverkot Kesäverkot Katiska Koukkupyynti Vetouistelu Heittokalastus Pilkki Onki Kuvasarjassa 7 verrataan vuoden 214 tiedustelun kokonaissaalismääriä kirjolohen, hauen, ahvenen ja särkikalojen osalta vuosien 23 ja 28 kalastuksesta toteutettujen tiedustelujen tuloksiin. Kirjolohta kalastettiin Maalismaan patoaltaalla vuonna 214 noin,7 tn. Määrä oli reilut,2 tn suurempi kuin vuonna 28. Vuonna 23 saalismäärä oli noin 1,1 tn. Haukea kalastettiin vuonna 214 Maalismaan patoaltaalla noin 1,5 tn. Määrä oli noin 2,6 kertainen vuoden 28 saalismäärään nähden. Vuonna 23 haukisaalis oli lähes 1 tn. Haukea saatiin nyt etenkin vetouistelemalla. ta kalastettiin Maalismaan patoaltaalla vuonna 214 reilut,8 tn. Määrä oli runsaat,3 tn enemmän kuin vuoden 28 tiedustelussa. Vuonna 23 ahvensaalis oli vain hieman heikompi kuin 214. Särkikaloja kalastettiin vuonna 214 noin,7 tn. Määrä oli samaa tasoa kuin vuosien 23 ja 28 kalastustiedusteluissa Kuva 7. Maalismaan patoaltaan saaliit merkittävimpien kalalajien osalta vuosina 23, 28 sekä 214 kalastustiedustelujen perusteella

14 1 5.5 Kierikin patoallas Kierikin patoaltaan kokonaissaalis oli 1292 kg ja vesipinta-alaa kohden (17 ha) laskettu hehtaarisaalis oli 7,6 kg/ha. Kokonaissaaliista oli haukea 38 %, ahventa 21 %, kirjolohta 18 % ja särkikaloja 17 %. Vetouistelemalla pyydettiin saaliista 4 % ja saalis oli lähinnä haukea, kirjolohta ja ahventa. Heittokalastussaalis oli 16 % ja pilkkisaalis 14 % kokonaissaaliista (taulukko 1, kuva 8). Taulukko 1. Kierikin patoaltaan kalastus pyyntiponnistuksineen sekä pyydys- ja lajikohtaisina osuuksina ja saaliina vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. PYYDYS Koku- Siika Taimen Harjus Made Kirjo- Kuha Särki- Muu Yht. %/kg kertoja lohi kalat (kg) Talviverkot ,1 Kesäverkot ,3 Katiska ,7 Koukkupyynti ,5 Vetouistelu ,8 Heittokalastus ,5 Pilkki , Onki ,8 ei tietoa ,3 Yhteensä (kg) , Osuus %,1 1,8,4 38, 2,5 2,9 18,3,3 17,4,2 1, Kokonaissaalis pyydyksittäin (%) Kokonaissaalis lajeittain (%) Pilkki 14 % Onki 6 % % Talviverkot 4 % Kesäverkot 9 % Katiska 9 % 18 % 5 % 38 % Heittokalastus 15 % Koukkupyynti 3 % 18 % Vetouistelu 4 % 21 % Kuva 8. Kierikin patoaltaan kokonaissaaliin (1 292 kg) jakaantuminen pyydyksittäin (%) ja kalalajeittain (%). Taulukossa 11 tarkastellaan Kierikin patoaltaan pyydysyksikkösaaliita merkittävimpien kalalajien sekä pyydysten osalta. Kirjolohta saatiin yhdellä vetouistelukerralla 53 g ja haukea 93 g ja vastaavasti heittokalastuksessa kirjolohta 31 g ja haukea 4 g. ta saatiin pilkkireissua kohden hieman päälle 5 g ja särkeä noin 16 g.

15 11 Taulukko 11. Kierikin patoaltaan pyydysyksikkösaaliit (g/koenta- tai käyntikerta) merkittävimpien kalalajien osalta vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. N= koenta-/käyntikertojen lukumäärä. PYYDYS Koku- Made Kirjo- Särkikertoja lohi kalat Talviverkot Kesäverkot Katiska Koukkupyynti Vetouistelu Heittokalastus Pilkki Onki Kirjolohta kalastettiin vuonna 214 Kierikin patoaltaalla reilut,2 tn. Myös edellisissä kalastustiedusteluissa kirjolohisaalis oli,2 tn tuntumassa (kuva 9). Haukea kalastettiin vuonna 214 Kierikin patoaltaalla noin,5 tn. Vuonna 28 määrä oli selvästi vähäisempi (,25 tn). Vuonna 23 haukisaalis oli reilut,6 tn ta kalastettiin vuonna 214 Kierikin patoaltaalla lähes,3 tn. Vuonna 28 ahventa kalastettiin selvästi vähemmän (,9 tn) ja vuonna 23 reilut,3 tn Kuva 9. Kierikin patoaltaan saaliit merkittävimpien kalalajien osalta vuosina 23, 28 sekä 214 kalastustiedustelujen perusteella.

16 Pahkakosken patoallas Pahkakosken patoaltaan kokonaissaalis oli 257 kg. Vesipinta-alaa kohden laskettu hehtaarisaalis oli 14,7 kg. Kokonaissaaliista haukea oli 38 %, ahventa 21 %, kirjolohta 19 % ja särkikaloja 17,6 %. Vetouistelemalla kokonaissaaliista saatiin 4 %, heittokalastamalla 16 % ja pilkillä 14 % (taulukko 12, kuva 1). Taulukko 12. Pahkakosken patoaltaan kalastus pyyntiponnistuksineen sekä pyydys- ja lajikohtaisina osuuksina ja saaliina vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. PYYDYS Koku- Siika Taimen Harjus Made Kirjo- Kuha Särki- Muu Yht. %/kg kertoja lohi kalat (kg) Talviverkot , Kesäverkot ,2 Katiska ,5 Koukkupyynti ,5 Vetouistelu ,3 Heittokalastus ,7 Pilkki ,4 Onki ,1 ei tietoa ,3 Yhteensä (kg) , Osuus %,1 1,8,4 37,7 2,4 21, 18,5,4 17,6,2 1, Kokonaissaalis pyydyksittäin (%) Kokonaissaalis lajeittain (%) Pilkki 14 % Onki 6 % % Talviverkot 4 % Kesäverkot 9 % Katiska 9 % 18 % 5 % 38 % Heittokalastus 16 % Koukkupyynti 3 % 18 % Vetouistelu 39 % 21 % Kuva 1. Pahkakosken patoaltaan kokonaissaaliin (2 57 kg) jakaantuminen pyydyksittäin (%) ja kalalajeittain (%). Yksikkösaalistarkastelun perusteella vetouistelemalla sai kalassakäyntikertaa kohden haukea 93 g ja kirjolohta 52 g. Heittokalastamalla sai vastaavasti haukea 39 g ja kirjolohta 3 g. Pilkkireissua kohden sai ahventa 52 g ja lähes 16 g (taulukko 13).

17 13 Taulukko 13. Pahkakosken patoaltaan pyydysyksikkösaaliit (g/koenta- tai käyntikerta) merkittävimpien kalalajien osalta vuonna 214 kalastustiedustelun perusteella. N= koenta- /käyntikertojen lukumäärä. PYYDYS Koku- Made Kirjo- Särkikertoja lohi kalat Talviverkot Kesäverkot Katiska Koukkupyynti Vetouistelu Heittokalastus Pilkki Onki Kuvasarjassa 11 verrataan vuoden 214 tiedustelun kokonaissaalismääriä kirjolohen, hauen, ahvenen ja särkikalojen osalta alueella aiemmin toteutettujen tiedustelujen tuloksiin. a kalastettiin Pahkakosken patoaltaalla vuonna 214 noin,5 tn. Vuoden 28 tiedusteluun nähden saalis oli kolminkertainen. Vuonna 23 kirjolohisaalis oli noin,6 tn. Haukea saatiin Pahkakosken altaalla vuonna 214 runsas,9 tn. Vuonna 28 haukisaalis oli vain noin,1 tn ja vuonna 23 noin,4 tn. ta saatiin runsas,5 tn ja särkikaloja runsas,4 tn. Em. lajien saalismäärät olivat selvästi suuremmat kuin edellisissä tiedusteluissa v. 23 ja 28. Huomattava saalismäärien kasvu vuoteen 28 verrattuna selittyy lähinnä Karjalan kalastuskunnan lupamyynnin merkittävällä kasvulla Kuva 11. Pahkakosken patoaltaan saaliit merkittävimpien kalalajien osalta vuosina 23, 28 sekä 214 kalastustiedustelujen perusteella

18 14 6. TULOSTEN TARKASTELU 6.1 Tiedustelun toteutus PVO-Vesivoima Oy toteutti Iijoen kalanhoidon velvoitetarkkailuun liittyen rakennetun jokialueen kalastustiedustelun yhteistyössä alueen kalastuskuntien (Etelä- ja Pohjois-Ii, Jakkukylä ja Karjalankylä) kanssa. Tiedustelun avulla selvitettiin allasalueittain kalastuksen ja saaliin määrää vuonna 214. Tuloksia käytetään vuonna 215 julkaistavassa Iijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutuloksia käsittelevässä raportissa, joka on pohjana istutusten suunnittelussa ja muussa alueen kalanhoidon kehittämisessä. Kalastuslupia myytiin tiedustelualueelle yhteensä 876 kappaletta (Etelä- ja Pohjois Iin vieheluvat 65 kpl, Jakkukylän kalastuskunta 65 kpl, Karjalankylän kalastuskunta 26 kpl). Tiedustelun palautusprosentti oli kokonaisuudessaan 5 %, mitä voidaan pitää vain kohtalaisena. Palautusprosentti oli alhaisin vieheluvan ostaneilla (42 %) ja korkein Jakkukylän kalastuskunnan luvan ostaneilla (73 %). Tiedusteluun vastaamattomien kalastuksen määrä ja kalansaalis arvioitiin vastanneiden kalastuksen ja saalismäärien perusteella. Alhaisesta vastausprosentista johtuen pyynnin ja saalismäärien laajennuskertoimet olivat suurimmat vieheluvan ja Karjalan kylän kalastuskunnan luvan ostaneilla. Alhainen vastausprosentti suurentaa laajennuskerrointa, mistä johtuen mm. yksittäisten kalastajien ilmoittamat suuret saalismäärät voivat aiheuttaa pyynti- ja saalismäärien yliarviointia. Kalastuskuntien luvalla kalastaneista yhteensä 72 % oli paikallisia Iin tai Yli-Iin alueella asuvia. Eteläja Pohjois-Iin vieheluvalla kalastaneista paikallisten osuus 46 %.

19 6.2 Kokonaissaalis ja pyynninmäärä 15 Patoaltaiden yhteenlaskettu saalisarvio oli 13,4 tn, mikä vastaa alueen vesipinta-alaa kohden laskettuna noin 13,7 kg:n hehtaarisaalista. Tavanomaisimmat saalislajit olivat hauki (33 %), ahven (22 %), särkikalat (2 %) sekä kirjolohi (2 %). Istutuslajeista taimenen saalismäärä oli noin 22 kg (1,6 %) ja kuhasaalis noin 14 kg. Valtaosa kokonaissaaliista saatiin vapapyydyksillä (78 %) ja etenkin vetouistelemalla (3 %), jolla saatiin noin puolet koko haukisaaliista ja noin 4 % koko kirjolohisaaliista. Pilkkimällä saatiin saaliista noin 2 % ja valtaosa saaliista oli särkikaloja ja ahventa. Edellisiin patoallasalueen kalastustiedusteluihin verrattuna kilomääräinen saalis oli noin 4,2 tn suurempi kuin vuonna 28 (9,2 tn) ja noin 2,8 tn suurempi kuin vuonna 23 (1,6 tn) (kuva 12). Kasvaneet saaliit selittyvät osaksi lisääntyneillä kalastajamäärillä. Etenkin Karjalankylän kalastuskunnan lupien osalta lupamäärän lisääntyminen edelliseen tiedusteluun nähden oli huomattavan suuri (62 kpl 26 kpl). Vuonna 28 kalastuslupia myytiin kokoalueelle 78 kpl ja vuonna 23 vastaavasti 725 kpl eli selvästi vähemmän kuin vuonna 214 (876 kpl). Vuonna 214 kilomääräinen saalis kasvoi hauen, ahvenen ja särkikalojen osalta. Vuoteen 28 verrattuna hauki- ja ahvensaaliit jopa kaksinkertaistuivat. saalis (2,6 tn) pieneni edellisiin tiedusteluihin nähden (kuva 12). Vuoden 28 selvästi suurempi kirjolohisaalis selittyy osaksi kalankasvatuksessa karanneilla karkulaisilla. Vuonna 23 istutusmäärä oli suurempi (65 kg) kuin nykyiset istutusmäärät. Viimevuosina patoallasalueelle on istutettu kirjolohia vuosittain lähes 5 kg (kuva 13, liite 1) ja istukkaat on jaettu allasalueille pinta-alojen suhteessa % 8 % 6 % 4 % 2 % % Iijoen rakennettu jokialue (kg) Vuosi Iijoen rakennettu jokialue (%) Vuosi Kuva 12. Iijoen rakennetun jokialueen kokonaissaalis (kg) lajeittain sekä lajien osuus (%) kokonaissaaliista vuosien 23, 28 ja 214 kalastustiedustelujen perusteella.

20 16 Kuhanpoikasia on patoaltaille istutettu 1-kesäisinä ja vuosina istutusmäärät olivat keskimäärin 67 kpl vuosittain. Vuodesta 211 alkaen poikasia on istutettu noin 12 kpl/vuosi. Vuonna 214 koko patoallasalueen kuhasaalisarvio oli noin 14 kg ja valtaosa siitä saatiin veto- ja heittokalastamalla. Kuhia on istutettu patoaltaista pelkästään Raasakan patoaltaalle. Ylemmillä patoaltailla kuhaa tavataan lähinnä muualle vesistöalueelle tehtyjen istutusten seurauksena. en ja kuhan poikasten vuosittaiset istutusmäärät on esitetty kuvassa 13. kg en istutusmäärät (kg) v Pahkakosken allas Kierikin allas Maalismaan allas Raasakan allas kes. kuhan istutusmäärät (kpl) v kpl Kuha Kuva 13. Kirjolohen (kg) ja 1-kesäisten kuhanpoikasten (kpl, vain Raasakan altaalle) istutusmäärät Iijoen rakennetulla jokialueella.

21 17 Kuvassa 14 verrataan pyydysten käyttöä merkittävimpien pyydysten osalta vuosien 23, 28 ja 214 kalastustiedusteluissa. Siitä voidaan havaita, että 2-luvulla verkkojen käyttö on vähentynyt ja vapakalastus on lisääntynyt etenkin heittokalastuksen osalta. Koenta-/käyntikertojen määrä Talviverkot Kesäverkot Katiska Vetouistelu Heittokalastus Pilkkiminen Vuosi Kuva 14. Merkittävimpien pyydysten käyttö Iijoen patoallasalueella vuosien 23, 28 ja 214 kalastustiedustelujen mukaan. 6.3 Patoaltaiden pyynti ja saalis Tiedusteluun vastanneet ilmoittivat eri patoaltailta saamansa saaliit vain yhdessä saalistaulukossa. Näin ollen kunkin patoaltaan kalansaalis ja pyynninmäärä on laskettu koko alueen kokonaissaaliista ja pyynnin määrästä tiedusteluun vastanneiden ilmoittamien kalastuspäivien määrän ja niiden avulla saatujen prosenttiosuuksien perusteella. Tästä johtuen patoaltaiden pyynnin määrästä ja saalislajien osuuksista esitetyt tulokset ovat enemmänkin suuntaa antavia.

22 18 Raasakan patoaltaan kokonaissaalis oli noin 5,7 tn ja oli 42 % koko tiedustelualueen saaliista. Vesipinta-alaa kohden laskettu hehtaarisaalis oli 13,5 kg/ha. Tavanomaisimmat saalislajit olivat hauki (27 %), särkikalat (23 %), ahven (23 %) ja kirjolohi (22 %). Valtaosa saaliista pyydettiin pilkkimällä (27 %), heitto- ja vetokalastamalla (39 %) sekä ongella (17 %). Etenkin ahvenen ja särkikalojen kokonaissaalis kasvoi lisääntyneen pilkkimisen myötä. saalis (1,2 tn) sen sijaan pieneni huomattavasti ja oli nyt vuoden 23 tasolla. Vuonna 28 hyvä kirjolohisaalis selittyi osaksi kalankasvatuksen karkulaisilla. (Kuva 15) % 8 % 6 % 4 % 2 % % Raasakan patoallas (kg) Vuosi Raasakan patoallas (%) Vuosi Kuva 15. Raasakan patoaltaan kokonaissaalis (kg) lajeittain sekä lajien osuus (%) kokonaissaaliista vuosien 23, 28 ja 214 kalastustiedustelujen perusteella.

23 19 Maalismaan patoaltaan kokonaissaalis oli lähes 4, tn ja vesipinta-alaa kohden laskettu hehtaarisaalis oli noin 19 kg/ha. Yleisimmät saalislajit olivat hauki (38 %), ahven (21 %), kirjolohi (18 %) ja särkikalat (18 %). Kokonaissaaliista 38 % saatiin vetouistelemalla, 15 % heittokalastamalla ja 14 % pilkkimällä. Selvimmin edellisiin tiedusteluihin nähden kasvoi haukisaalis ja etenkin yleistyneen vetouistelun myötä. (Kuva 16) % 8 % 6 % 4 % 2 % % Maalismaan patoallas (kg) Vuosi Maalismaan patoallas (%) Vuosi Kuva 16. Maalismaan patoaltaan kokonaissaalis (kg) lajeittain sekä lajien osuus (%) kokonaissaaliista vuosien 23, 28 ja 214 kalastustiedustelujen perusteella.

24 2 Kierikin altaan kokonaissaalis oli 1,3 tn ja hehtaarisaalis oli noin 8 kg/ha. Yleisimmät saalislajit olivat hauki (38 %), ahven (21 %), kirjolohi (18 %) ja särkikalat (17 %). Saalis oli varsin lähellä vuoden 23 saalismäärää (1,4 tn) ja myös lajisuhteet olivat varsin samankaltaiset. Saalis kasvoi lähinnä särkikalojen osalta. Kierikin patoaltaan saaliista pyydettiin vetouistelemalla 4 % ja saalis oli lähinnä haukea, kirjolohta ja ahventa. Heittokalastussaalis oli 16 % ja pilkkisaalis 14 % kokonaissaaliista. (Kuva 17) % 8 % 6 % 4 % 2 % % Kierikin patoallas (kg) Vuosi Kierikin patoallas (%) Vuosi Kuva 17. Kierikin patoaltaan kokonaissaalis (kg) lajeittain sekä lajien osuus (%) kokonaissaaliista vuosien 23, 28 ja 214 kalastustiedustelujen perusteella.

25 21 Pahkakosken patoaltaan kokonaissaalis oli noin 2,5 tn ja vesipinta-alaa kohden laskettu hehtaarisaalis oli 14,7 kg. Kokonaissaaliista haukea oli 38 %, ahventa 21 %, kirjolohta 19 % ja särkikaloja 18 % (kuva 18). Saalismäärä kasvoi huomattavasti edellisiin tiedusteluihin nähden ja selittyy osaksi aikaisemmin mainitulla huomattavalla Karjalankylän kalastuskunnan lupamäärän kasvulla. Saalisarviota ylikorostaa myös yhden kalastajan ilmoittama koko aineiston suurin kalastuspäivien määrä (1 pv). Pahkakosken patoaltaan kokonaissaaliista saatiin vetouistelemalla 4 %, heittokalastamalla 16 % ja pilkillä 14 %. 3 Pahkakosken patoallas (kg) % Vuosi Pahkakosken patoallas (%) 8 % 6 % 4 % 2 % % Vuosi Kuva 18. Pahkakosken patoaltaan kokonaissaalis (kg) lajeittain sekä lajien osuus (%) kokonaissaaliista vuosien 23, 28 ja 214 kalastustiedustelujen perusteella.

26 22 VIITTEET Hiltunen, M. 29. Iijoen rakennetun jokialueen kalastustiedustelu vuonna 28. Muhoksen kalatalouspalvelut. 28 s. Partanen, L. 24. Iijoen rakennetun jokialueen kalastustiedustelu vuonna 23. Voimalohi Oy. Moniste 16 s. + liitteet. Zitting-Huttula, T Iijoen kalastusalueen kalastustiedustelu v Jakkukylän ja Karjalankylän kalastuskuntien alueella. Voimalohi LIITTEET Liite 1. Tiedustelukaavake

27 IIJOEN RAKENNETUN JOKIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU VUODELTA 214 Liite 2 1. Kalastus vuonna 214 (rastita käyttämäsi kalastusalue ja arvioi kalastuspäivien lukumäärä) En kalastanut millään allamainituista alueista. Kalastin Raasakan altaalla (Raasakan voimalaitos/säännöstelypato Maalismaan voimalaitos/säännöstelypato) päivänä Kalastin Maalismaan altaalla (Maalismaan voimalaitos/säännöstelypato Kierikin voimalaitos) päivänä Kalastin Kierikin altaalla (Kierikin voimalaitos Pahkakosken voimalaitos) päivänä Kalastin Pahkakosken altaalla (Pahkakosken voimalaitos Haapakosken voimalaitos) päivänä 2. Ruokakunnassamme kalasti henkilöä 3. Valitse vaihtoehdoista seuraava, joka kuvaa parhaiten sinua Asun vakinaisesti tiedustelualueella Omistan alueella mökin tai sukulaissuhteen Olen vieraspaikkakuntalainen 4. Saalis kalastamallani alueella vuonna 214 (yhteenlaskettu saalis, mikäli luvalla kalasti useampi henkilö) Kalastus Pyynnissä Koentakertoja Siika Taimen Harjus Made Kuha? menetelmä keskimäärin, kpl kpl/vuosi Talviverkot Kesäverkot Katiska Koukkupyynti Kalastus Käynti Siika Taimen Harjus Made Kuha? menetelmä kertoja/vuosi Vetouistelu Heittokalastus Pilkki Onki Kalastettiin, vaan ei saatu saalista (rasti ruutuun)

28 Yhteystiedot PVO-Vesivoima Oy Virkkulantie Ii Ympäristöpäällikkö Aaro Horsma Kalatalousasiantuntija Leo Partanen Ahma ympäristö Oy PL Rovaniemi Kalatalousasiantuntija Simo Paksuniemi

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

IIJOKISUUN JA MERIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014

IIJOKISUUN JA MERIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 2014 IIJOKISUUN JA MERIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1 821 PVO-VESIVOIMA OY IIJOKISUUN JA MERIALUEEN KALASTUSTIEDUSTELU V. 214 3.9.215 Jyrki Salo Simo Paksuniemi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta Ossauskosken voimalaitos vuonna 2016

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta Ossauskosken voimalaitos vuonna 2016 TUTKIMUSRAPORTTI 23 - ROVANIEMI 2017 Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Tervolan silta Ossauskosken voimalaitos vuonna 2016 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 11019 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

KOSTONJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU 2016

KOSTONJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU 2016 KOSTONJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU 2016 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 11012 TIIVISTELMÄ Vuoden 2016 kalastusta ja saaliita Kostonjärvellä selvitettiin kalastustiedustelulla, joka toteutettiin osakaskunnan

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956 TUTKIMUSRAPORTTI 22 - ROVANIEMI 2017 Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva Isohaara vuonna 2015 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10956 TIIVISTELMÄ Vuoden 2015 kalastusta

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

VUODEN 2016 TARKKAILUN TULOKSET

VUODEN 2016 TARKKAILUN TULOKSET KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2016 TARKKAILUN TULOKSET AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10650 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2016 TARKKAILUN TULOKSET 22.6.2017 Simo Paksuniemi, iktyonomi

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

IIJOEN JOKIALUEEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET VUOSINA 2005 2009

IIJOEN JOKIALUEEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET VUOSINA 2005 2009 KALATUTKIMUSRAPORTTI nro 4 IIJOEN JOKIALUEEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET VUOSINA 25 29 21 Matti Hiltunen Muhoksen kalatalouspalvelut IIJOEN JOKIALUEEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI 19 - ROVANIEMI 2014. Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna 2012. Jyrki Autti

TUTKIMUSRAPORTTI 19 - ROVANIEMI 2014. Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna 2012. Jyrki Autti TUTKIMUSRAPORTTI 19 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Ounasjoella vuonna 2012 Jyrki Autti TUTKIMUSRAPORTTI 6- ROVANIEMI 2004TUTKIMUSRAPORTTI 6- ROVANIEMI TUTKIMUSRAPORTTI 19- ROVANIEMI 2014 Jyrki

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 165/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Ylä-Kemijoella, Luirojoella ja Tenniöjoella vuonna 2011

Selvitys kalastuksesta Ylä-Kemijoella, Luirojoella ja Tenniöjoella vuonna 2011 TUTKIMUSRAPORTTI 6- ROVANIEMI 2004TUTKIMUSRAPORTTI 6- ROVANIEMI TUTKIMUSRAPORTTI 18- ROVANIEMI 2013 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Ylä-Kemijoella, Luirojoella ja Tenniöjoella vuonna

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Kalastuksen muutokset Koitereella

Kalastuksen muutokset Koitereella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 2005-2009 TUTKIMUSRAPORTTI 15 - ROVANIEMI 211 Jyrki Autti, Erkki Huttula ja Johanna Mehtälä Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 25-29 TUTKIMUSRAPORTTI 15- ROVANIEMI 211 Jyrki Autti,

Lisätiedot

IRNI-, POLO- JA KEROJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2015

IRNI-, POLO- JA KEROJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2015 IRNI-, POLO- JA KEROJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10690 PVO-VESIVOIMA OY IRNI-, POLO- JA KEROJÄRVEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2015 17.6.2016 Simo Paksuniemi, iktyonomi

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu 11.11.2008 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU

KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10650 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2013 TARKKAILUN TULOKSET Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu 2013 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU 2013 Copyright Ahma ympäristö Oy 2.12.2014

Lisätiedot

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

vuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846

vuosina 2010 2014 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846 TUTKIMUSRAPORTTI 21 - ROVANIEMI 216 Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina 21 214 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 1846 TIIVISTELMÄ Kemijoki Oy ja

Lisätiedot

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU

KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10650 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2013 TARKKAILUN TULOKSET Kemijärven maksuvelvoitetarkkailu 2013 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU 2013 Copyright Ahma ympäristö Oy 2.12.2014

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Kalatalousvelvoitteen joustavuus Kalatalousvelvoitteen joustavuus case-esimerkkejä -------------- Viranomaisen kokemuksia ja näkemyksiä Markus Huolila Lapin ELY-keskus Vaelluskalafoorumin työpaja 4.3.2016, Helsinki Iijoen vesistön joki-

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 2014_10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA III: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 26.5.2014

Lisätiedot

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Kyrönjoen vesistötyöt

Kyrönjoen vesistötyöt RAPORTTEJA 71 217 Kyrönjoen vesistötyöt Kaupallinen ja vapaa-ajankalastus vuonna 216 MIIA HONKA MIKA TOLONEN Kyrönjoen vesistötyöt Kaupallinen ja vapaa-ajankalastus vuonna 216 MIIA HONKA MIKA TOLONEN

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Kalastus Puruveden pohjoisosassa

Kalastus Puruveden pohjoisosassa KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 29 Irma Kolari Heikki Auvinen Esa Hirvonen Tapani Heikkinen Maija Hyttinen Kalastus Puruveden pohjoisosassa 2-21 Pohjaverkkosäätelyn vaikutus kalastukseen Enonkoski 23 Julkaisija

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013 Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2013 Jyväskylän kaupunki Tommi Rautiainen & Olli Saari Maaliskuu 2015 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. TAUSTAA... 3 2.1. Edellinen kysely... 3 2.2.

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Yleistä

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

2 TIEDUSTELUN TOTEUTUS 1 3 TULOKSET 3

2 TIEDUSTELUN TOTEUTUS 1 3 TULOKSET 3 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Konniveden kalataloudellisen tarkkailun kalastustiedustelun tuloksia vuodelta 2008. Tiedustelu suoritettiin väestörekisteriin perustuvana satunnaisotantana.

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja PUULAN YHTENÄISLUPA ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja Tiina Asp Maria Laaksonen Joni Tiainen Mikko Vihtakari Ohjaajat: Harri Liikanen & Timo J. Marjomäki HUOM. Tietoja lainattaessa mainittava

Lisätiedot

PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY. Luvian kalastusalue

PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY. Luvian kalastusalue PINKJÄRVEN KALASTUSKYSELY Luvian kalastusalue Raportti Pinkjärven kalastusseuran jäsenille tehdystä kyselystä koskien vuosien 2015 ja 2016 kalastusta. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais- Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Kalastuslainsäädäntöä

Kalastuslainsäädäntöä KALASTUSOPAS HYVÄ KALASTUKSESTA KIINNOSTUNUT! Tämä opas sisältää perustietoa kalastuksesta Posion alueella. Oppaaseen on koottu tiedot tärkeimmistä kalastusalueista kunnassa, sallituista menetelmistä sekä

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 250/2015 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Konniveden

Lisätiedot

Kemijoen merialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuoteen 2011 saakka

Kemijoen merialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuoteen 2011 saakka TUTKIMUSRAPORTTI 17 - ROVANIEMI 2013 Erkki Huttula ja Jyrki Autti Kemijoen merialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuoteen 2011 saakka Julkaisija-Utgivare-Published by Asiakirjan koodi-kod-code

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

KOTITARVEKALASTUS JA KALASTORAKENNE

KOTITARVEKALASTUS JA KALASTORAKENNE KOTITARVEKALASTUS JA KALASTORAKENNE Sisävesiäe kuntoutetaan jo yleisesti kalastorakennetta muokkaamalla. On tehokalastusta, hoitokalastusta ja ylläpitokalastusta, hiukan taudin ja lääkärin mukaan. Mutta

Lisätiedot

IIJOEN MERIALUEEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET VUOSINA 2006 2010

IIJOEN MERIALUEEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET VUOSINA 2006 2010 KALATUTKIMUSRAPORTTI nro 5 IIJOEN MERIALUEEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET VUOSINA 26 21 211 Matti Hiltunen Muhoksen kalatalouspalvelut IIJOEN MERIALUEEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin Matti Havumäki Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä 2014 Miksi

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

saalisvahingot vuonna 2013

saalisvahingot vuonna 2013 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2010

Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2010 Raportti Tuomiojärven kalastustiedustelusta vuodelta 2010 Jyväskylän kaupunki Helmikuu 2012 Olli Saari Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. Postitustiedot...3 2.2. Aineiston

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

Vöyrin kunnan Oravaisten jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailuohjelma

Vöyrin kunnan Oravaisten jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailuohjelma Kuulutus 1 (2) 23.11.2017 3233/5723/2017 Vöyrin kunnan Oravaisten jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailuohjelma Asia Ahma ympäristö Oy on 31.10.2017 jättänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot