TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA V-S Kalavesien Hoito Oy Jani Peltonen

Transkriptio

1 TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy Jani Peltonen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät Ammattimainen kalastus Kirjanpitokalastus 2 3. Tulokset Ammattimainen kalastus Kalastajien määrä Pyynti Rysäkalastus Verkkokalastus Saaliit Silakka Muut kalalajit Kirjanpitokalastus Pyydysten likaantuminen Kalastajien huomautukset Tulosten tarkastelu Yhteenveto 19 Liitteet Liite 1 Liite 2 Kyselylomake ja saatekirje (5 sivua) Ammattikalastajien ilmoittamat pyyntipaikat (1 sivu) Liite 3 Ammattikalastajien määrän kehitys Turun-Naantalin edustan merialueella (1 sivu) Liite 4 Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot (4 sivua)

3 1 1. Johdanto Turun- Naantalin edustan merialueen ammatti- ja kirjanpitokalastusselvitys on osa velvoitetarkkailua, jonka avulla seurataan mereen johdettavien jätevesien ja suoritettujen kalanhoitotoimenpiteiden vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen. Länsi-Suomen vesioikeus ja Länsi-Suomen ympäristölupavirasto ovat päätöksillään velvoittaneet Paraisten (nyk. Länsi- Turunmaa), Raision, Kaarinan ja Turun kaupungit sekä Fortum Power and Heat Oy:n, Fortum Oil and Gas Oy:n ja Finnfeeds Finland Oy:n suorittamaan kyseisen tarkkailun. Kalastusselvityksen tarkoituksena on selvittää vaikutukset, joita jätevesillä ja muulla merialuetta kuormittavilla toiminnoilla on alueen kalastoon ja kalatalouteen. Lisäksi selvityksellä pyritään arvioimaan toimista mahdollisesti aiheutuvien haittojen ja vahinkojen suuruutta. Vesien tilan seuranta, vesien ja kalaston muutokset, sekä näiden yhteys merialueen jätevesikuormitukseen sekä muihin kuormituksen aiheuttajiin on mahdollista riittävän pitkällä aikavälillä tuotettujen selvitysten avulla. Kalastusselvityksiä on tehty jo yli 20 vuoden ajan. Tarkkailuohjelma on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen (LSVSY) laatima, jonka maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Alkuperäisessä selvityksessä ilmeni puutteita, jotka LSVSY korjasi Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla vuonna 1999 (Dnro 5867/5723/98). Tarkkailuohjelman mukaisesti ammattikalastusta seurataan vuosittain kyselytutkimuksella, jonka lisäksi noin neljän vuoden välein suoritetaan laajempi kalatalousselvitys. Kolme ensimmäistä laajempaa selvitystä teki Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos (1985, 1989, 1994), jonka jälkeen selvitykset ovat tehneet Kala- ja vesitutkimus Oy (1999), sekä V-S Kalavesien Hoito Oy (2004). Tulokset on julkaistu LSVSY:n tutkimusselosteissa. Vuoden 2008 kalatalousselvitys pitää sisällään selvitykset ammattikalastuksesta sekä kirjanpitokalastuksesta.

4 2 2. Tarkkailumenetelmät 2.1 Ammattimainen kalastus Kalastusselvitystä varten lähetettiin toukokuussa 2009 tarkkailualueen ammattikalastajille kyselylomake ja saatekirje (liite 1), jossa kysyttiin vuoden 2008 kalastusta ja saalistietoja. Elokuussa lähetettiin uusintakysely niille, jotka eivät olleet vastanneet ensimmäiseen kyselyyn. Ammattikalastajien yhteystiedot saatiin L-S Kalatalouskeskukselta. Kysely lähetettiin kaikkiaan 54 kalastajalle, joista 26 (48 %) vastasi. Vastanneista 13 (50 %) vastasi ensimmäisellä kyselykierroksella. Pää- tai sivuammattinaan kalastusta tarkkailualueella harjoitti 7 ruokakuntaa (27 %) kyselyyn vastanneista. Kyselyyn vastanneista ja alueella kalastaneista yhdellä saalistiedot olivat kuitenkin puutteelliset, joten selvitystä varten käytettiin tältä osin 6 riittävin tiedoin täytettyä lomaketta. Vanhemmat tiedot perustuvat aiempiin ammatti- ja kirjanpitokalastusraportteihin. Tässä selvityksessä pyydysten määrät on ilmoitettu pyydysyksiköinä; yhden pyydyksen yksi pyyntivuorokausi. Verkot on jaettu 30 m pitkiksi ja 3 m korkeiksi yksiköiksi. Selvityksessä tarkkailualue on jaettu seitsemään osa-alueeseen, jotka on esitetty liitteen 2 kartassa. Tarkkailutulokset on tilastoitu siten, että vertailu edellisten kalastusselvitysten kanssa on mahdollista. 2.2 Kirjanpitokalastus Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot saatiin verkoilla ja rysällä pyytäneeltä kalastajalta. Saaliskirjanpidossa kalastaja merkitsi yksityiskohtaisesti pyynti- ja saalistiedot tarkoitusta varten tehdylle lomakkeelle. Saaliskirjanpidosta maksettiin kalastajalle lomakekohtainen palkkio. Lomakkeiden tietojen perusteella laskettiin pyydysyksikkökohtaiset saaliit ja tulokset tilastoitiin siten, että ne ovat vertailukelpoisia edellisten kirjanpitokalastusselvitysten kanssa.

5 3 3. Tulokset 3.1 Ammattimainen kalastus Kalastajien määrä Ammattimaista kalastusta harjoitti tarkkailualueella ainakin 7 ruokakuntaa tai kalastusyhtymää. Kalastukseen osallistui yhteensä 8 henkilöä, joista 7 ilmoitti kalastuksen olevan pääammatti ja 1 sivuammatti. Tarkkailualueella ammattimaista kalastusta harjoittavien henkilöiden määrän kehitys vuodesta 1999 on esitetty taulukossa 1. Tarkkailualueella kalastavien henkilöiden määrä on todellisuudessa kuitenkin taulukoituja arvoja korkeampi, sillä kaikki alueella kalastaneet eivät vastanneet kyselyyn. Kalastavien ruokakuntien tai kalastusyhtymien lukumäärä on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta pidemmän aikavälin tarkastelussa ( ) on havaittavissa selkeä laskeva suuntaus (liite 3). Vastaava kehitys on havaittavissa henkilömäärissä. Keskimäärin ammattimaista kalastusta harjoitti 6 ruokakuntaa tai kalastusyhtymää kuukaudessa, joka on vain noin puolet vuoden 1999 tasosta (taulukko 2). Taulukossa 3 on esitetty tarkkailualueella kalastaneiden ruokakuntien ja kalastusyhtymien määrät osa-alueittain. Tuloksista on havaittavissa, että kalastavien henkilöiden määrä on laskenut selvästi vuoden 1985 tasosta (liite 3). Taulukko 1. Ammattimaista kalastusta harjoittaneiden henkilöiden ja ruokakuntien määrä tarkkailualueella vuodesta Jako pää- ja sivuammattiin on tehty kalastajan oman ilmoituksen perusteella Pääammattina Sivuammattina Kalastukseen osallistui (hlöä) Ruokakuntia yhteensä Taulukko 2. Kuukausikohtaiset ammattikalastusta harjoittaneiden ruokakuntien ja kalastusyhtymien määrät tarkkailualueella vuosina Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Keskim. rk/ kk

6 4 Taulukko 3. Ammattikalastusta harjoittaneiden ruokakuntien (ja kalastusyhtymien) määrät osa-alueittain vuosina Aurajokisuu Airisto, pohjoisosa Airisto, eteläosa Vappari Pitkä- ja Pohjoissalmi Pyynti Taulukossa 4 on esitetty tarkkailualueen ammattikalastajien ilmoittamien tietojen avulla lasketut pyydysyksikkömäärät kuukausittain. Taulukossa on eriteltynä eri pyydykset. Eri pyydysten pyyntipaikat on esitetty liitteessä 2, mutta liitteen pyyntipaikkatiedot ovat puutteellisia, sillä kaikki kalastajat eivät ilmoittaneet pyydystensä sijaintia. Viheriäistenaukko Askaistenlahti Taulukko 4. Tarkkailualueen ammattikalastajien ilmoittamat kuukausikohtaiset pyydysyksikkömäärät vuonna Verkot on laskettu 30 m pitkiksi ja 3 m korkeiksi yksiköiksi. kuukausi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Koko vuosi Silakka rysä Siika rysä Suomukalarysä Silakkaverkko Lohi-/ taimenverkot Kuha verkot Pesä verkot Muut verkot Yht Rysäkalastus on keskittynyt aiempien vuosien tapaan pohjoiselle Airistolle ja Viheriäistenaukolle, mutta myös Askaistenlahdella kalastettiin runsaasti rysillä. Erityisesti suomukalarysien määrä

7 5 kasvoi edellisistä vuosista (taulukko 5). Silakkarysien pyydysyksikkömäärä toisaalta oli pienin tällä vuosituhannella; vuosituhannen vaihteeseen verrattuna silakkarysien lukumäärä on pienentynyt noin puoleen. Silmiinpistävää on myös se, että millään muulla verkkotyypillä kuin kuhaverkoilla ei alueella ilmoitettu kalastetun. Kuhaverkoilla kalastus keskittyi Askaistenlahdelle ja Airiston pohjoisosaan, jossa käytettiin yli 80 % ilmoitetuista kuhaverkkoyksiköistä. Merkittävin muutos vuoteen 2007 oli Askaistenlahden pienentynyt merkitys, mutta kyseisen alueen verkkokalastuksen määrä on vaihdellut vuosien välillä runsaasti. Vuonna 2008 merkittävin kuhan verkkokalastusalue pyydysyksikkömäärissä laskettuna oli Askaistenlahti Edellisten vuosien tavoin, vuonna 2008 lukumääräisesti eniten käytetty pyydystyyppi oli harvat verkot (taulukko 6). Pyydysten lukumäärä on viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut melko tasainen, mutta erityisesti silakkarysien sekä lohi- ja taimenverkkojen lukumäärä on ollut laskussa. Toinen havaittava seikka on harvoilla verkoilla kalastuksen ajankohta, joka muuttuneen viimeisten vuosien aikana siten, että kesäkuukausien verkkokalastus on vähentynyt ja painottuu aiempaa enemmän syksyyn ja talveen. Ruokakuntakohtaisten pyydysyksikkömäärät on esitetty taulukossa 7. Taulukko 5. Pyydysyksikkömäärät osa-alueittain vuodesta 2002 vuoteen Osa-alue Viheriäistenaukklahti Askaisten- Airiston Airiston Vappari Pitkä- ja Alueet Pyydys Vuosi pohjoisosa eteläosa Pohjoissalmi yhteensä Silakkarysä Suomukalarysä Lohi- ja taimenverkko Pesäverkko Muu verkko (kuha) Vuosi 2008 yhteensä

8 6 Taulukko 6. Ammattikalastajien käyttämien pyydysten lukumäärät tarkkailualueella vuodesta 1999 vuoteen Isosuomukalarysä Silakkarysä Silakkaverkot Harvat verkot talvi (I-III) kevät (IV-V) kesä (VI-VIII) syksy (IX-XII) Lohi- ja taimenverkot talvi (I-III) kevät (IV-V) kesä (VI-VIII) syksy (IX-XII) Pesäverkot Pitkäsiima (100 kouk.) Koukut Nuotta Trooli Vastanneita ruokakuntia

9 7 Taulukko 7. Tarkkailualueella ammattikalastusta harjoittaneiden ruokakuntien käyttämien pyydysten keskimääräiset lukumäärät (pyydystä / ruokakunta) vuosina Isosuomukalarysä - - 0, ,8 0 0,2 0,7 0,7 Silakkarysä 2,9 2,5 3,0 4,2 3,4 2,9 1,8 2,1 3,0 3,1 Silakkaverkot , ,0 0 Harvat verkot talvi (I-III) 39,1 49,8 27,2 25,1 53,7 23,7 28,3 50,1 81,7 109,0 kevät (IV-V) 40,0 60,6 60,6 67,7 74,5 18,9 53,5 74,2 95,9 91,7 kesä (VI-VIII) 9,6 6,9 10,4 5,7 50,0 1,3 2,9 100,4 1,1 1,4 syksy (IX-XII) 47,6 60,1 42,0 36,4 123,8 19,3 73,6 299,0 240,1 132,7 Lohi- ja taimenverkot talvi (I-III) ,0 0 kevät (IV-V) ,1 0,43 0,2 0 0,0 0 kesä (VI-VIII) 5,8 2,1 0,4 1,3 0,1 0,4 0,8 1,1 1,7 0 syksy (IX-XII) 2,9 8,6 0,3-0, ,6 0 Pesäverkot 0,3 1,1 0,6 0,8 0,7 0,5 0,1 0,3 0,1 0 Pitkäsiima (100 kouk.) 0,1 0,1 0,1 0,1 0, ,0 0,1 Koukut 2,8-2, ,3 0 0,0 0 Nuotta <0,1 0,1 0,1-0,1 0,1 0,1 0 0,0 0,1 Trooli ,0 0 Vastanneita ruokakuntia

10 Rysäkalastus Tarkkailualueen rysäkalastuskausi oli vuonna 2008 lähes ympärivuotista; vain tammi- ja helmikuussa ei rysillä kalastettu lainkaan (taulukko 4). Rysäkausi painottui edellisten vuosien tapaan kesäaikaan, mutta oli alkoi vuonna 2008 noin kuukautta myöhemmin kuin aiempina vuosina. Runsainta rysäkalastus vuonna 2008 oli kesäkuusta elokuuhun. Silakkarysäkausi oli yhtä pitkä kuin edellisinä vuosina, mutta alkoi sekin noin kuukautta myöhemmin. Rysäkalastus keskittyi vuonna 2008 Airiston pohjoisosaan, kuten aiempinakin vuosina (taulukot 5 ja 8). Pohjois-Airiston rysäkalastus kattoi yli 50 % tarkkailualueen rysäpyynnistä. Merkille pantavaa on, että suomukalarysillä kalastaminen lisääntyi huomattavasti Viheriäistenaukolla ja Askaistenlahdella aiempiin vuosiin verrattuna. Viheriäistenaukolla ja Askaistenlahdella suomukalarysät vaikuttavat korvanneen suurelta osin silakkarysien vähenemisen alueella. Vastaava kehityssuunta on havaittavissa koko tarkkailualueen kaikkien rysien pyydysyksiköitä tarkasteltaessa; silakkarysien määrä on pienentynyt ja suomukalarysien määrä vastaavasti kasvanut viimeisten vuosien aikana. Kaiken kaikkiaan rysien pyydysyksikkömäärät ovat kuitenkin pienentyneet vuosituhanteen vaihteen määristä. Silakkarysien lukumäärän ja saaliin kehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana on esitetty taulukossa 8. Vuonna 2008 kokonaissaalis silakkarysillä oli 500 tonnia, joka on hieman parempi kuin keskiarvo (469 t). Rysäkohtainen silakkasaalis vuonna 2008 (22,7 t) oli erinomainen edellisiin vuosiin verrattuna; vain vuonna 2003 on viimeisen kymmenen vuoden aikana rysäkohtainen saalis ollut parempi. Rysien lukumäärä on kuitenkin pudonnut vain n. puoleen vuoden 1999 määrästä. Taulukko 8. Silakkarysien määrä ja saaliit (tonnia) osa-alueittain vuosina Askaistenlahti rysiä (kpl) saalis (tn) saalis (tn/ rysä) 3,1 4,2 9,0 4,7 17,2 4,2 3,8 18,0 13,3 0 Viheriäistenaukko rysiä (kpl) saalis (tn) ,4 125 saalis (tn/ rysä) 12,8 16,0 21,2 9,3 26,8 0 13,0 18,0 11,4 41,7 Airisto, pohjoisosa rysiä (kpl) saalis (tn) saalis (tn/ rysä) 11,9 15,2 20,2 8,8 26,8 19,9 12,5 20,1 13,5 19,4 Airisto, eteläosa rysiä (kpl) saalis (tn) saalis (tn/ rysä) 32,0 16,0 21,2 9,3 0 8,9 6,5 18,0 15,2 25,0 Kaikki osa-alueet yhteensä rysiä (kpl) saalis (tn) saalis (tn/ rysä) 8,4 11,9 17,2 7,6 24,0 13,7 10,6 19,6 13,1 22,7

11 Verkkokalastus Aiempien vuosien tapaan verkkokalastus oli vähäisintä kesäkuusta syyskuuhun ja keväällä (taulukko 4). Aiemmista vuosista poiketen verkkokalastuksen kiireisin aika ajoittui kuukautta aiemmaksi vuonna 2008, maalis- ja huhtikuuhun. Myös loka- ja marraskuussa kalastettiin verkoilla runsaasti. Kesä- ja heinäkuussa ei verkoilla kalastettu lainkaan, mutta muuten kuhaverkoilla kalastettiin ympäri vuoden. Suurimpana poikkeuksena edellisiin vuosiin verrattuna on, että vuonna 2008 kaikki verkkokalastus suoritettiin kuhaverkoilla. Esimerkiksi lohi- ja taimenverkoilla ei ilmoitettu kalastetun lainkaan. Lohi- ja taimenverkkojen pyydysyksikkömäärä romahti edellisistä vuosista, mutta kuhaverkkojen pyydysyksikkömäärät ovat pysyneet jokseenkin samoina viimeisinä vuosina (taulukko 5). Kuhaverkkojen osuus kaikista verkoista on aiempina vuosinakin ollut n. 99 %, joten tämän vuoden osuus (100 %) ei ole kuitenkaan osuuksina mitattuna suuresti aiemmista vuosista poikkeava. Verkkokalastuksen ajankohdassa on tapahtunut muutos kymmenen vuoden aikana siten, että kesäaikainen verkkokalastus on vähentynyt; syksyllä ja talvella toisaalta kalastetaan verkoilla suhteellisesti aiempaa enemmän (taulukko 6). Verkkokalastus keskittyi Askaistenlahdelle ja Airiston pohjoisosaan (taulukko 5). Askaistenlahdella oli kuhaverkkojen pyydysyksikkömäärissä selvä notkahdus vuonna 2006, mutta yleisesti ottaen Askaistenlahden merkitys kuhaverkkoalueena on kasvanut viimeisen 7 vuoden aikana. Muiden alueiden osuus kuhaverkkojen pyydysyksikkömääristä on ollut pikemminkin pienessä laskussa Saaliit Vuonna 2008 ammattikalastajien ilmoittama kokonaissaalis tarkkailualueella oli 550 tonnia, joka on suurempi kuin parina edellisenä vuotena sekä keskimäärin vuosina (515 t, taulukko 9a). Myös kokonaissaalis ruokakuntaa kohden sekä kalastanutta henkilöä kohden oli vuonna 2008 suurempi kuin vuosina keskimäärin, kummankin ollen toiseksi paras kymmeneen vuoteen. Kokonaissaaliiden määrän kehitys (pois lukien silakka) on esitetty kuvassa 1. Hehtaarikohtainen saalis tarkkailualueella ( ha) vuonna 2008 oli 22,9 kg, josta silakan osuus oli 20,8 kg. Saalismäärä hehtaaria kohden oli vuonna 2008 hieman viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoa (21,6 kg/ha, josta silakka 19,6 kg) parempi. Vuonna 2008 pyydysyksikkökohtainen saalis oli 3,8 kg (taulukko 10), joka on hieman suurempi kuin viimeisen kymmenen vuoden keskiarvo (3,7 kg/py). Tarkkailualueella pääosa ammattikalastajien saaliista koostui silakasta (taulukot 9 a ja b). Silakkasaalis (500 t) kasvoi runsaasti edellisestä vuodesta ja oli vuosien keskiarvoonkin (470 t) nähden hyvä. Silakkasaaliista on jäljempänä tarkemmin. Kuhan kokonaissaalis vuonna 2008 (26,3 t) oli paras viiteen vuoteen ja palasi muutaman vuoden notkahduksen jälkeen 10 vuoden keskiarvon (26,9 t) tuntumaan. Myös lahnan, taimenen ja särjen saalismäärät ovat kasvaneet viimeisen 5 vuoden aikana. Hauen, mateen ja simpun saalismäärät ovat toisaalta olleet laskussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muilla lajeilla vuoden 2008 saalismäärät olivat lähellä 10 vuoden keskiarvoja. Saalislajien suhteellisissa osuuksissa on ollut nähtävissä sama suuntaus kuin saalismäärissäkin, mutta kuhan ja ahvenen kohdalla niiden suhteellinen osuus saaliista laski.

12 10 Taulukko 9a. Ammattikalastajien ilmoittamat kalasaalistiedot Turun-Naantalin edustan merialueelta vuosina Määrät on ilmoitettu tonneissa, ellei muuten mainittu Silakka/ kilohaili 376,8 430,0 619,6 287,5 815,1 560,5 308,4 450,2 380,0 500,0 Kuha 35,1 30,0 34,2 26,5 31,5 19,7 19,7 21,9 24,2 26,3 Lahna 5,6 4,1 6,8 2,9 4,2 2,9 4,1 2,5 8,0 8,7 Ahven 3,3 5,2 4,5 3,8 8,0 5,4 6,6 5,5 9,0 4,7 Hauki 2,6 2,4 1,9 1,3 3,3 2,2 2,3 1,7 1,4 1,1 Made 1,6 1,3 0,9 0,5 0,9 0,3 0,2 0,3 0,1 0,2 Taimen 0,8 0,6 1,3 0,3 0,2 0,2 1,2 1,9 2,2 1,9 Lohi 0,2 0,3 0,3-0,2 <0,1 0,2 0,1 0,0 0,0 Kirjolohi 0,4 0,3 1,4 0,5 0,2 <0,1 0,3 0,1 0,1 <0,1 Siika 0,8 0,6 0,6 0,5 0,6 0,4 0,5 0,6 0,8 0,8 Turska <0,1 <0, ,3 - <0,1 <0,1 0,0 <0,1 Kampela <0,1 <0,1-0,2 0,1 1,5 <0,1 <0,1 0,0 0,1 Kuore 1,0 0,6 1,0 0,5-0,2 <0,1 0,6 0,2 0,4 Särki 0,4 0,1 0,7 0,1 0,9 0,6 1,3 1,9 4,9 5,7 Säyne 0,1 0,3 0,2 0,2 0,2 1,7 0,4 0,2 0,4 0,1 Ankerias <0,1 <0,1 <0,1 Simppu 3,3 0,9 1,3 0,8 0,4 2,4 0,2 0,8 0,0 0,2 Vimpa <0,1 <0, <0,1 0,0 0,0 Yhteensä 431,9 477,0 674,7 325,8 866,4 595,4 345,3 488,1 431,3 550,2 Ruokakuntia (lkm) kg/ ruokakunta kg/ kalastanut hlö Taulukko 9b. Ammattikalastajien ilmoittamien saalislajien suhteellinen osuus (%) kokonaissaaliista Turun-Naantalin edustan merialueelta vuosina Silakka/ kilohaili 87,6 90,1 91,8 88,2 94,1 94,1 89,3 92,2 88,1 90,9 Kuha 8,1 6,3 5,0 8,1 3,7 3,3 5,7 4,5 5,6 4,8 Lahna 1,3 0,9 1,0 0,9 0,5 0,5 1,2 0,5 1,8 1,6 Ahven 0,8 1,1 0,7 1,2 0,9 0,9 1,9 1,1 2,1 0,9 Hauki 0,6 0,5 0,3 0,4 0,4 0,4 0,7 0,3 0,3 0,2 Made 0,4 0,3 0,1 0,2 0,1 0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Taimen 0,1 0,1 0,2 0,1 0,0 <0,1 0,3 0,4 0,5 0,3 Lohi <0,1 <0, ,0 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Siika 0,2 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 Kuore 0,2 0,1 0,1 0,2 0,1 <0,1 <0,1 0,1 0,1 <0,1 Särki 0,1 <0,1 0,1-0,1 0,1 0,4 0,4 1,1 1,0 Säyne - 0,1-0,1 0,0 <0,1 0,1 0,0 0,0 <0,1 Muut lajit yht. 0,6 0,3 0,2 0,2 <0,1 0,4 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

13 11 saalis (tonnia) Kuva 1. Ammattikalastajien ilmoittamien kokonaissaalismäärien (pois lukien silakka) kehitys vuodesta 1999 Turun-Naantalin edustan merialueella. Paksu yhtenäinen viiva kuvaa saalismääriä, ohut yhtenäinen viiva kuvaa vuosien keskiarvoa (45 t) ja ohut katkoviiva kuvaa vuosien keskiarvoa (58 t). Taulukko 10. Kokonaissaalis (tn) Ammattikalastajien ilmoittamat pyydysyksikkökohtaiset saaliit (kg/py) Turun-Naantalin edustan merialueella vuosina , ,7 325,8 866,4 595,4 345,3 488,1 431,3 550,2 Pyydysyksiköitä (py) kg/py 2,2 3,1 4,6 4,5 4,5 5,0 2,0 4,1 2,8 3,8

14 Silakka Vuonna 2008 käytännössä koko ilmoitettu silakkasaalis oli rysäsilakkaa. Silakkasaalis on vuodesta 1999 vaihdellut runsaasti, mutta keskimäärin vuosittainen saalis on ollut tonnia (kuva 2). Vuonna 2008 silakkasaalis oli 500 tonnia, joka on hieman parempi kuin kymmenen vuoden keskiarvo (473 t). Pidemmän ajan keskiarvoon nähden silakkasaalis oli vuonna 2008 kuitenkin vaatimaton ( keskiarvo 1096 t, kuva 2). Parhaimmillaan alueella on pyydetty jopa tonnia silakkaa vuosittain. Silakasta suurin osa, n. 350 t (70 %), pyydettiin Airiston pohjoisosasta ja loput Viheriäistenaukolta (n. 125 t) ja Airiston eteläosasta (n. 25 t) (taulukko 8). saalis (tonnia) Kuva Ammattikalastajien ilmoittamien silakkasaaliiden kehitys vuodesta 1999 Turun-Naantalin edustan merialueella. Paksu yhtenäinen viiva kuvaa saalismääriä, ohut yhtenäinen viiva kuvaa vuosien keskiarvoa (473 t) ja ohut katkoviiva kuvaa vuosien keskiarvoa (1096 t) Muut kalalajit Tarkkailualueella pyydettyjen kalojen saalismäärät ovat pysyneet vuodesta 1999 suhteellisen tasaisena (n. 500 t), mutta lajien välillä on eroja. Vuonna 2008 tarkkailualueen lohikalasaaliista yli 99 % koostui siiasta ja taimenesta. Lohta ei vuonna 2008 ilmoitettu saaliiksi lainkaan ja kirjolohtakin hyvin vähän. Lohikalojen saalismäärät ovat vaihdelleet vuosien välillä runsaasti, mutta vuonna 2008 saalis oli parempi kuin edellisen kymmenen vuoden keskimääräinen saalis (kuva 3). Kuhan saalismäärät ovat kasvaneet tarkkailualueella viimeisten vuosien aikana (kuva 4), mutta verrattuna 1990 luvun loppupuolen saaliisiin (60 80 t), vuoden 2008 saalis oli kuitenkin vaatimaton. Lahnan saalismäärä on viimeisten vuosien aikana kasvanut, ahvenen toisaalta hieman pienentynyt.

15 13 saalis (tonnia) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 Siika Kirjolohi Lohi Taimen 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuva Ammattikalastajien ilmoittamien lohikalasaaliiden kehitys vuodesta 1999 Turun-Naantalin edustan merialueella. saali (tonnia) Lahna Made Hauki Ahven Kuha Kuva 4. Ammattikalastajien ilmoittamien kuha-, ahven-, hauki-, made- ja lahnasaaliiden kehitys vuodesta 1999 Turun-Naantalin edustan merialueella.

16 Kirjanpitokalastus Tarkkailualueella pidettiin saaliskirjanpitoa verkko- ja rysäpyynnistä Viheriäistenaukolla ja pohjoisella Airistolla. Kirjanpidossa kirjattiin ylös saalis- ja pyydystiedot, joiden perusteella voitiin laskea kuhalle pyydysyksikkökohtainen saalis. Kuvassa 5 on esitetty kirjanpitokalastajien ilmoitusten perusteella lasketut pyydysyksikkökohtaiset kuhasaaliit Viheriäistenaukolta ja pohjoiselta Airistolta vuodesta Erilliset saalis- ja pyydystiedot vuodesta 2008 on esitetty liitteessä 4. Kuhan pyydysyksikkökohtainen saalis Viheriäistenaukolla oli kasvussa vuosina , mutta laski vuonna 2008 alle puoleen edellisestä vuodesta (kuva 5). Pohjoisella Airistolla pyydysyksikkökohtainen saalis oli huomattavasti parempi kuin Viheriäistenaukolla ja selvästi kymmenen vuoden keskiarvoa parempi. Vuonna 2008 pyydysyksikkökohtainen kuhasaalis Viheriäistenaukolla oli 187 g/py (10 vuoden keskiarvo 308 g/py) ja pohjoisella Airistolla 384 g/py (10 vuoden keskiarvo 266 g/py) grammaa per pyydysyksikkö Viheriäistenaukko Pohjois-Airisto Kuva Kirjanpitokalastajien ilmoittamien verkkokalastuksessa saatujen kuhien saaliit pyydysyksikköä kohden Viheriäistenaukolla ja Airiston pohjoisosasta vuosina Pyydysyksiköllä tarkoitetaan 30 metrin verkkoa. Vuonna 2005 ja 2007 kirjanpitotieto saatiin vain Viheriäistenaukolta.

17 Pyydysten likaantuminen Kaikki kahdeksan pyydysten likaantumiseen vastannutta kalastajat ilmoittivat pyydystensä likaantuneen yhtä paljon kuin aiempina vuosinakin. Näiden vastausten perusteella voidaan arvioida, että havaspyydysten likaantuminen on pysynyt ennallaan. Keskimääräisen verkkojen puhdistukseen käytetyn ajan ilmoitti 4 kalastajaa. Näistä kahdella kalastajalla puhdistukseen kului vuodessa aikaa tuntia, toisilla kahdella kalastajalla ilmoituksen mukaan tuntia. Pesäverkkoihin käytettyä puhdistusaikaa ei ole laskuissa huomioitu. Verkkojen puhdistukseen kulunut aika vuodesta 2001 on esitetty taulukossa 9. Pyydysten likaantumiseen kului ilmoitusten perusteella yhtä verkkoyksikköä (30 m verkko) kohden keskimäärin 0,16 minuuttia; lähes sama kuin vuotta aiemmin. Vuosina aika oli noin kaksinkertainen ja vuonna 2006 lähes nelinkertainen. Vuonna 2001 puhdistukseen käytettiin peräti kuusinkertainen aika vuoteen 2008 verrattuna. Taulukko 9. Tarkkailualueella ammattikalastusta harjoittaneiden ruokakuntien ja kalastusyhtymien verkkojen puhdistamiseen keskimäärin käyttämä aika vuosina Pesäverkkoja ei huomioitu Kokonaispuhdistusaika (tuntia/vuosi) Puhdistusaika verkkoyksikköä kohden (min/py) 1,0 0,4 0,2 0,3 0,2 0,6 0,14 0,16 Taulukossa 10 on esitetty Viheriäistenaukolla kalastaneen kirjanpitokalastajan ilmoittamat verkkojen puhdistusajat kuukausittain (pesäverkkoja ei huomioitu). Vuonna 2008 yhteensä pyydysyksikön puhdistamiseen käytetty aika oli vain noin tunti (65 min). Keskimäärin verkkoyksikköä kohden puhdistusaika oli näin ollen vain 0,01 minuuttia, joka on huomattavasti pienempi kuin aiempina vuosina. Vain vuonna 2003 puhdistusaika pyydysyksikköä kohden oli samassa suuruusluokassa (taulukko 11). Rysien puhdistamiseen kului kirjanpitokalastustietojen perusteella keskimäärin minuuttia vuodessa, joka vastaa n. 4 minuuttia rysän pyyntivuorokautta kohden. Tässä kasvua on hieman edelliseen vuoteen (2007: 2,7 min /pyynti-vrk). Taulukko 10. Verkkoyksikön keskimääräinen puhdistusaika Viheriäistenaukolla kirjanpitokalastajien mukaan vuonna Verkon silmäkoko mm. Pesäverkkoja ei ole huomioitu. Selitykset: min= puhdistukseen käytetty aika minuuteissa, py= pyydysyksiköitä kk I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Koko vuosi min py min/py - - 0, , ,01 Taulukko 11. Verkkoyksikön keskimääräinen puhdistusaika Viheriäistenaukolla vuosina Verkon silmäkoko mm. Pesäverkkoja ei huomioitu Puhdistusaika verkkoyksikköä kohden (min. / py) 0,36 0,16 0,05 0,13 0,12 0,12 0,12 0,01

18 Kalastajien huomautukset Aiempien vuosien tapaan suurin osa kalastajien huomautuksista koski hylkeitä. Kuten edellisinäkin vuosina, suurin osa kalastajien tekemistä huomautuksista koski hyljevahinkoja ja saaliiden vähenemistä. Huomautuksia on tosin tullut vuosina 2007 ja 2008 aiempia vuosia vähemmän. Alla muutama esimerkki kalastajien tekemistä huomautuksista. Huomautukset ovat lähes suoria lainauksia lomakkeista, huomauttajan kalastusalue on merkitty sulkeisiin. Pahat hyljevauriot syksyllä. (Vappari) Hylje tuli lokakuun alussa. (Airiston pohjois- ja eteläosa) Alueelta ei saa nykyään juurikaan kalaa ilmeisesti hylkeet on pelottaneet kalat muualle. (Askaistenlahti)

19 17 4. Tulosten tarkastelu Ammattimaista kalastusta harjoittavien kalastajien määrä on ollut tarkkailualueella laskussa jo lähes 20 vuoden ajan luvulla alueella kalasti jopa henkilöä vuosittain, mutta vuonna 2008 enää 8 henkilöä ilmoitti kalastavansa alueella pää- tai sivuammattinaan. Kaikki alueella kalastaneet henkilöt eivät tietenkään vastanneet kyselyyn, mutta tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että kalastus on elinkeinona tarkkailualueella vähentynyt. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon vastausten pieni määrä ja se, että kaikki alueella kalastaneet henkilöt eivät vastanneet kyselyyn. Saalismääriä vertailtaessa voidaan kuitenkin olettaa, että suuri osa tarkkailualueen merkittävimmistä kalastajista kyselyyn kuitenkin vastasi. Eri vuosien välillä on kuitenkin varmempaa vertailla pyydysyksikkökohtaisia saaliita kuin kokonaissaalismääriä, sillä näihin suhteellisiin arvoihin ei vastausten pienellä määrällä ole niin suurta vaikutusta. Vuonna 2008 tarkkailualueella käytettyjen pyydysten pyydysyksikkömäärät eivät juuri poikenneet aiemmista vuosista. Pyydysyksikkömäärät ruokakuntaa ja henkilöä kohden ovat kuitenkin olleet viimeisen viiden vuoden aikana kovassa nousussa. Tämä viittaa siihen, että yksittäiset kalastajat käyttävät aiempaa enemmän ja/tai useammin pyydyksiä. Tämä seikka on kuitenkin alueen kalaston kannalta merkityksetöntä, sillä pyydysyksikkökohtaiset saaliit antavat huomattavasti tärkeämpää tietoa muutoksista tarkkailualueen kalastossa ja siitä miten kalastus elinkeinona on muuttunut. Pyydysyksiköitä tarkasteltaessa voi havaita, että rysäkalastus on vähentynyt tarkkailualueella. Lisäksi rysäkalastus on muuttunut silakkarysistä suomukalarysiin. Silakkarysien pyydysyksikkömäärät ovat olleet laskussa jo vuosia, mutta suomukalarysien yksikkömäärät ovat olleet kasvussa. Suomukalarysien lisääntyneet yksikkömäärät ovat kuitenkin paljon pienempiä kuin silakkarysien yksikkömäärien lasku (ks. taulukko 5). Vuonna 2007 lohi- ja taimenverkkokalastus lisääntyi runsaasti, mutta 2008 lohi- ja taimenverkoilla ei ilmoitettu kalastettavan enää lainkaan. Kuhaverkot olivatkin vuonna 2008 ainoa käytetty verkkotyyppi. Verkkojen osuus kaikista tarkkailualueella käytetyistä pyydyksistä oli lähes 99 %. Verkkojen lisäksi pitkääsiimaa ja nuottausta harjoitettiin alueella vähän. Runsainta verkkokalastus oli maalis- ja huhtikuussa, joka on aiempia vuosia noin kuukautta aikaisempi ajankohta. Myös loka- ja marraskuussa verkoilla kalastettiin runsaasti. Aiempiin vuosiin verrattuna verkkokalastus vaikuttaa painottuvan yhä enemmän syys- ja talviaikaan. Kesä-, heinä- ja elokuussa ei tarkkailualueella kalastettu juuri lainkaan verkoilla. Aiempinakin vuosina kuhaverkkojen osuus on ollut hyvin korkea, mutta vuonna 2008 kaikki ilmoitetut verkot olivat kuhaverkkoja. Verkkopyynti keskittyi aiempien vuosien tapaan Askaistenlahdelle ja Airiston pohjoisosaan. Askaistenlahti on kasvattanut merkitystään tarkkailualueella tärkeänä verkkokalastusalueena viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2008 Askaistenlahden osuus oli peräti 55 % kaikista verkkoyksiköistä. Airiston pohjoisosan osuus oli 28 %. Vuonna 2008 tarkkailualueella käytettiin 27 rysää, joista 22 oli silakkarysiä. Rysien kokonaismäärä on laskenut vuosituhannen vaihteesta noin kolmanneksen ja silakkarysien osuus rysistä pienentynyt. Yhä suurempi osa rysistä on nykyään suomukalarysiä silakkarysien sijaan. Rysäkalastus oli tarkkailualueella lähes ympärivuotista, mutta painottui kesäaikaan. Rysäkausi oli yhtä pitkä kuin aiempinakin vuosina, mutta vuosi 2008 poikkesi siten, että runsain rysäkalastus ajoittui noin kuukautta myöhäisempään, kesäkuusta elokuuhun.

20 18 Aiempien vuosien tapaan rysäkalastus keskittyi pohjoiselle Airistolle. Selvin muutos tarkkailualueen rysäkalastuksessa oli suomukalarysien huomattava runsastuminen Viheriäistenaukolla ja Askaistenlahdella. Silakkarysien kokonaissaalis vuonna 2008 (500 tonnia) oli huomattavasti parempi kuin 2007 (380 t) ja vuosien keskiarvoonkin (469 t) verrattuna hyvä. Kokonaissaaliin lisäksi rysäkohtainenkin silakkasaalis (22,7 t) oli erinomainen vuonna Viimeisen kymmenen vuoden aikana vain vuonna 2003 rysäkohtainen saalis on ollut suurempi (24,0 t). Tarkkailualueen ammattikalastuksen perustana tarkkailualueella on toiminut kuhan ja silakan pyynti. Kummankin lajin saalismäärät kasvoivat vuonna 2008, mutta ovat silti paljon pienempiä kuin aiemmin luvulla kuhan saalismäärät olivat jopa lähemmäs 90 tonnia ja silakkasaalis lähes tonnia vuosittain. Taloudellisesti tärkein saalislaji tarkkailualueen ammattikalastajille on kuha, vaikka silakan kokonaissaalis onkin lähes 20-kertainen kuhan kokonaissaaliiseen, sillä kuhasta saatu kilohinta on lähes 30-kertainen silakkaan nähden 1. Muiden kalalajientaloudellinen merkitys tarkkailualueen kalastajille oli hyvin pieni, vaikkakin esim. siian ja taimenen saalismäärät olivat vuonna 2008 hyvät. Kirjanpitokalastuksen perusteella pyydysyksikkökohtainen kuhasaalis Viheriäistenaukolla (187 g/py) oli huono verrattaessa sitä viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoon (308 g/py), mutta pohjoisella Airistolla pyydysyksikkökohtainen kuhasaalis oli erinomainen (2008: 384 g/py, keskiarvo 266 g/py). Kalastajien omien arvioiden, sekä ilmoittamiensa pyydysten puhdistusaikojen perusteella havaspyydykset likaantuivat vuonna 2008 yhtä paljon kuin aiempina vuosinakin. Puhdistusaikojen perusteella likaantuminen on jopa vähentynyt, mutta ilmoitusten pienen määrän ja suuren hajonnan vuoksi puhdistusaikojen muutosta on vaikea arvioida. Kalastajien omat arviot lieneekin luotettavin mittari pyydysten likaantumiseen. 1 RKTL Ammattikalastus merellä Riista- ja kalataloustilastoja 3/2009.

21 19 5. Yhteenveto Ammattikalastajien määrä on yhä vähentynyt, mutta pyydysyksiköiden määrä ei aivan samassa suhteessa. Jäljellä olevat kalastajat vaikuttavatkin kalastavan yhä useammalla pyydyksellä. Vuosi 2008 oli tarkkailualueen kalastajille monessa suhteessa parempi kuin aiemmat vuodet. Sekä kokonaissaalis että pyydysyksikkökohtainen saalis olivat hyvät; erityisesti taloudellisesti tärkeiden lajien kuten silakan ja kuhan saalismäärät ovat olleet kasvussa. Käytännössä kaikki pyydetty silakka tuli rysistä. Rysien saalismäärät olivat vuonna 2008 hyvät ja rysäkohtaista saalista voi pitää jopa erinomaisena. Kirjanpitokalastuksen perusteella myös kuhasaalis oli vuonna 2008 erinomainen pohjoisella Airistolla, vaikkakin Viheriäistenaukolla pyydysyksikkökohtainen kuhasaalis jäi vaatimattomaksi. Verkkokalastuksessa on havaittavissa, että kuhaverkko on lisännyt viimeisten vuosien aikana suosiotaan ja verkkokalastus on siirtymässä pohjoiselle Airistolle sekä erityisesti Askaistenlahdelle. Rysäkalastuksessa silakkarysät ovat yhä selvästi suosituin rysätyyppi, mutta suomukalarysien suosia on selvästi tarkkailualueella kasvanut. Turussa Jani Peltonen

22 Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 1(5) Turussa TURUN-NAANTALIN EDUSTAN MERIALUEEN AMMATTIKALASTUSTIEDUSTELU VUODELTA 2008 L-S Kalatalouskeskus on saanut toimeksiannon Turun-Naantalin edustan merialueen kalataloudellisesta velvoitetarkkailusta. Tarkkailu koskee jätevesikuormittajien lupaa johtaa puhdistettuja jätevesiä mereen sekä tarkkailla toiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailuun kuuluu kalastuksen ja saaliiden seurantaa. Siihen liittyy osana alueella ammattimaista kalastusta harjoittaneille vuosittain tehtävä kalastustiedustelu. Tätä tiedustelua on tehty 1970-luvun alusta lähtien. Kalastajat ovat jaksaneet siihen kiitettävästi vastailla. Pyydämme nytkin Teitä uhraamaan vähän aikaanne ja täyttämään oheisen kyselylomakkeen mahdollisuuksienne mukaan ja palauttamaan sen meille mahdollisimman pian ja viimeistään mennessä. Myös niitä, jotka eivät kalastaneet Turun-Naantalin edustan merialueella vuonna 2008, pyydämme palauttamaan lomakkeen täytettynä sen kohdat 1 ja 2. Kalastuskirjanpitotiedot meille toimittaneiden ei tarvitse täyttää kohtia 6, 7 ja 8. Huomautuksia -kohtaan toivomme mainintoja, jos vuonna 2008 on ollut sellaisia normaalista poikkeavia ilmiöitä, mitkä ovat voineet vaikuttaa kalastukseenne. Antamianne tietoja tarvitaan määriteltäessä kuormitusten vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen sekä tarkasteltaessa kalojen istutusten kannattavuutta. Kaikki vastaukset ovat tärkeitä riippumatta kalastuksen ja saaliiden määrästä. Myös tieto siitä, jos ruokakuntanne ei kalastanut vuonna 2008, on tärkeä. Siksi toivomme, että kaikki tämän kirjeen saaneet palauttaisivat kyselylomakkeen. Kaikki antamanne tiedot tullaan käsittelemään luottamuksellisina ja niitä käytetään vain tilastointitarkoitukseen. Yksittäisiä vastaustietoja ei julkisteta. Lisätietoja saa Jani Peltoselta, puhelin Kunnioittavasti L-S Kalatalouskeskus ry Jani Peltonen LIITTEENÄ tiedustelulomake + kartta palautuskirjekuori vuoden 2007 ammattikalastustiedustelun kooste

23 Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 2(5) KALASTUSTIEDUSTELU TURUN-NAANTALIN EDUSTAN MERIALUEELTA KOSKIEN VUOTTA 2008 KALASTAJA TAI KALASTUSYHTYMÄ 1. Nimi Osoite Puhelin KALASTUS YLEENSÄ 2. Kalastitteko vuonna 2008 tiedustelualueella tai muualla (tiedustelualueen karttaan merkitty alue) (merkitse rasti ko. ruutuun) Pääammattina Sivuammattina Ei ammattikalastusta Tiedustelualueella Rannikkokalastusta muualla Troolikalastusta alueella JOS ETTE KALASTANEET TIEDUSTELUALUEELLA NIIN TÄYTTÄMISTÄ EI TARVITSE JATKAA (PALAUTA KIITOS!) KALASTUKSEEN OSALLISTUNEET 3. Ruokakunnassa tai kalastusyhtymässä kalastaneet henkilöt ja heidän osuutensa ruokakunnan tai kalastusyhtymän kalastuksesta ja merkitys toimeentulolle (%) Nimi Osuus kalastuksesta Osuus toimeentulolle KALASTUSALUEET JA PYYNTIPAIKAT TIEDUSTELUALUEELLA 4. Merkitkää rastilla ne alueet, joilla kalastitte vuonna 2008 (katso liitekartta) 1. Aurajokisuu 2. Viheriäistenaukko 3. Askaistenlahti 4. Airiston pohjoisosa 5. Airiston eteläosa 6. Vappari 7. Pitkä- ja Pohjoissalmi 5. Kalastuspaikat eri pyydyksillä tiedustelualueella merkitään oheiseen karttaan seuraavasti: silakkarysä siika- ja lohirysä suomukalarysä pintaverkko pohjaverkko pesäverkko nuotanvetopaikka troolikalastusta s silakkaverkko / A / ajoverkko

24 Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 3(5) 6. Käyttämänne verkkojen koot (keskimäärin) Pituus Korkeus Silakkaverkot m m Kuhaverkot m m Ahvenverkot m m Lohi- ja taimenverkot m m Muut verkot, mitkä? m m PYYNTI TIEDUSTELUALUEELLA KUUKAUSITTAIN JA KOKO VUONNA Pyynnissä kyseisinä kuukausina keskimäärin olleiden pyydysten lukumäärä (kpl) ja pyyntipäivien tai koentakertojen määrä (pv). Jos kuukausittaisia tietoja ei ole käytettävissä merkitkää koko vuoden luvut. Pyydys kk Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Vuosi Silakkarysä kpl Lohirysä pv kpl Siikarysä pv kpl Suomukalapv kpl rysä pv Rantarysä kpl Silakkaverkko pv kpl Kuhaverkko pv kpl Ahvenverkko pv kpl Lohi- ja pv kpl taimenverkko pv Pesäverkko kpl Muu harva pv kpl verkko pv Trooli kpl Lohisiima pv kpl (á 100 kouk.) pv Muu siima kpl (á 100 kouk.) pv Koukut kpl Nuotta pv kpl Muut pv kpl pv Huomautuksia: SAALIIT

25 Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 4(5) 8. Saaliit tiedustelualueella kuukausittain ja vuonna 2008 (kg). Jos kuukausisaaliit eivät ole tiedossa, niin merkitkää vuosisaaliit. Arvionne saaliiden jakautumisesta osa-alueittain (jos kalastettu useammalla alueella). Saalis osaalueittain (alueen nro ja %) Saalislaji Troolisilakka Nuottasilakka Rysäsilakka Kilohaili Rysälohi Verkkolohi Siimalohi Muu lohi Rysätaimen Verkkotaimen Siimataimen Rysäkuha Verkkokuha Rysäahven Verkkoahven Kirjolohi Siika Kampela Lahna Turska Made Säyne Hauki Kuore Särki Härkäsimppu Muu: kuukausi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä PYYDYSTEN LIKAANTUMINEN JA NIIDEN PUHDISTUS 9. Likaantuivatko havaspyydykset (verkot, rysät) vuonna 2008 kalastusalueellasi enemmän tai vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin? likaantuivat vähemmän Miten puhdistat pyydyksiä: likaantuivat yhtä paljon likaantuivat enemmän 10. Likaantuneiden pyydysten puhdistamiseen kulunut aika vuonna Kysymyksen tarkoituksena on selvittää puhdistustyöhön kulunut työaika vuodessa. Pyydys Puhdistuskertoja vuodessa Puhdistettujen pyydysten määrä keskimäärin kerralla Verkot Rysät Elo Syys Loka Marras Puhdistusaika keskimäärin yhtä puhdistuskertaa kohti (tuntia) Joulu Vuosi yht. Puhdistusaika vuodessa yhteensä (tuntia) Paikka ja aika. kuuta 2009 PALAUTA! KIITOS!

26 Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 5(5)

27 Liite 2. Ammattikalastajien ilmoittamat pyyntipaikat silakkarysä siika- ja lohirysä suomukalarysä pohjaverkko nuotanvetopaikka

28 Liite 3. Ammattikalastajien määrän kehitys Turun-Naantalin edustan merialueella Vuosi Pääammattina Sivuammattina Satunnaisesti myyntiin kalastavia????? ?????????????? Kalastukseen osallistui (hlöä) Ruokakuntia yhteensä Ruokakuntien henkilömäärä ?????????????? Kalastusta pääammattina harjoittaneet ruokakunnat Kalastukseen osallistuneet henkilöt

29 Liite 4. Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot vuodelta (4) Alue: Viheriäistenaukko Pyyntiväline: Harva verkko; mm Kuukausi Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Tammikuu Ahven 10, ,02 0 Kuha 103,0-0,25 Made 13,0 12 0,03 Kuore 7,0-0,02 Siika 20,5 36 0,05 Simppu 6,5-0,02 Särki 4,0-0,01 Taimen 6,0 3 0,01 170,0 0,41 Helmikuu Ahven 4,0-0,01 0 Kuha 64, ,16 Made 7,5 10 0,02 Kuore 32,5-0,08 Siika 33,5 67 0,08 Simppu 13,0-0,03 Taimen 11,0 7 0,03 165,5 0,41 Maaliskuu Kuha 44,5 89 0,15 35 Kuore 29,5-0,10 Siika 36,0 72 0,12 Taimen 5,0 2 0,02 115,0 0,38 Huhtikuu Kuha 18,0 29 0,11 0 Made 2,0 1 0,01 Kuore 0,5 - <0,01 Siika 11,5 25 0,07 32,0 0,2 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu ,5 Ahven 45, ,03 0 Hauki 22,0 19 0,02 Kirjolohi 4,0 4 <0,01 Kuha 168, ,13 Lahna 808,5-0,61 Siika 13,0 27 0,01 Silakka 1,0 - <0, ,5 0,80 Lokakuu Ahven 38,0-0,03 30 Hauki 4,0 1 <0,01 Kuha 220, ,17 Lahna 68,0-0,05 Made 5,5 4 <0,01 Siika 5,0 10 <0,01 Simppu 3,0 - <0,01 Särki 2,0 - <0,01 670,0 0,52 Marraskuu Ahven 9,0-0,01 0 Hauki 3,5 2 0,01 Kuha 218, ,32 Lahna 68,0-0,10 Made 14,5 8 0,02 Siika 6,0 9 0,01 Simppu 34,0-0,05 Särki 15,0-0,02 Taimen 1,0 1 <0,01 Turska 1,0 1 <0,01 370,5 0,54 Joulukuu Kuha 86, ,26 0 Lahna 11,0-0,03 Made 21,5 18 0,06 Siika 7,0 13 0,02 Simppu 2,0-0,01 127,5 0,38

30 Liite 4. Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot vuodelta (4) Alue: Viheriäistenaukko Pyyntiväline: Push-up rysä; pintamalli, 8 m ja 11 m Kuukausi Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Ahven 8,0-0,73 0 Kuha 17,5-1,59 Made 7,0-0,64 Särki 3,0-0, ,5 3,23 Huhtikuu Ahven 400,0-4,94 0 Kuha 259,5-3,20 Lahna 5,0-0,06 Made 12,0-0,15 Siika 15,5-0,19 Särki 120,0-1,48 Taimen 38,0 23 0, ,0 10,49 Toukokuu Ahven 152,0-1, Kuha 676,5-8,15 Lahna 395,0-4,76 Siika 13,0-0,16 Särki 80,0-0,96 Taimen 167,0 32 2, ,5 17,87 Kesäkuu Ahven 6,0-0,06 0 Hauki 4,0-0,04 Kuha 432,0-4,55 Lahna 718,0-7,56 Siika 7,0 3 0,07 Suutari 2,0-0,02 Särki 12,0-0,13 Taimen 259,0 73 2,73 Ankerias 6,5 5 0, ,5 15,23 Heinäkuu Kuha 39,0-0, Lahna 147,0 2,67 Suutari 2,0 0,04 Särki 9,0 0,16 Taimen 335,0 27 6,09 Ankerias 3,0 2 0, ,0 9,73 Elokuu Lahna 118,0-4, Taimen 133,0-5,32 251,0 10,04 Syyskuu Ahven 50,0-2,00 0 Kuha 97,0-3,88 Lahna 9,0-0,36 Siika 2,5-0,10 Ankerias 3,0 2 0,12 161,5 6,46 Lokakuu Ahven 79,0-1,36 0 Hauki 3,5-0,06 Kuha 572,0-9,86 Lahna 26,0-0,45 Made 2,0-0,03 Särki 70,0-1,21 752,5 12,97 Marraskuu Ahven 8,0-0,11 0 Hauki 7,0-0,10 Kuha 337,0-4,81 Lahna 6,0-0,09 Made 4,0-0,06 Särki 219,0-3,13 Ankerias 3,0 2 0,04 584,0 8,34 Joulukuu Hauki 0,5-0,01 0 Kuha 58,0-1,45 Made 25,0-0,63 Särki 57,0-1,43 140,5 3,51

31 Liite 4. Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot vuodelta (4) Alue: Pohjois-Airisto Pyyntiväline: Harva verkko; mm Kuukausi Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Tammikuu Helmikuu Ahven 16,5-0,11 0 Kuha 40,5 81 0,28 Made 1,0 1 0,01 Kuore 30,5-0,21 Siika 6,0 12 0,04 Simppu 9,5 0,07 Taimen 4,5 3 0, ,5 0,75 Maaliskuu Ahven 6,5-0,02 35 Hauki 3,0 1 0,01 Kuha 81, ,22 Made 5,0 4 0,01 Kuore 66,0-0,18 Siika 32,0 63 0,09 Taimen 1,5 1 <0, ,0 0,53 Huhtikuu Ahven 112,0-0,15 Hauki 1 2 <0,01 Kuha 303, ,40 Kuore 46,5-0,06 Siika ,15 Silakka 5,5-0,01 Taimen 4,0 3 0, ,2 0,77 Toukokuu Ahven 42,0-0, Hauki 1,5 2 <0,01 Kuha 261, ,53 Lahna 62-0,12 Siika ,01 Silakka 0,5 - <0, ,5 0,75 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Ahven 42,0-0,91 15 Hauki 25,0 20 0,54 Kuha 7,3 14 0,16 Lahna 1,0-0,02 Siika 0,5 1 0,01 Särki 18,0-0,39 Taimen 3,0 2 0, ,8 2,10 Lokakuu Marraskuu Joulukuu

32 Liite 4. Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot vuodelta (4) Vuosiyhteenvedot Alue: Viheriäistenaukko Pyyntiväline: Harva verkko; mm Ajanjakso Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Vuosi ,5 Ahven 104, ,02 65 Hauki 29,5 22 0,01 Kirjolohi 4,0 4 0,00 Kuha 922, ,19 Lahna 1 279,5-0,26 Made 64,0 53 0,01 Norssi 69,5-0,01 Siika 132, ,03 Silakka 1,0-0,00 Simppu 58,5-0,01 Särki 21,0-0,00 Taimen 23,0 13 0,00 Turska 1,0 1 0, ,5 0,55 Alue: Viheriäistenaukko Pyyntiväline: Push-up rysä; pintamalli, 8 m ja 11 m Ajanjakso Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Vuosi Ahven 703,0-0, Hauki 15,0-0,02 Kuha 2488,0-2,87 Lahna 1424,0-1,64 Made 50,0-0,06 Siika 38,0-0,04 Suutari 4,0-0,00 Särki 570,0-0,66 Taimen 932, ,07 Ankerias 15,5 11 0, ,19 Alue: Pohjois-Airisto Pyyntiväline: Harva verkko; mm Ajanjakso Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Vuosi Ahven 219, , Hauki 30,5 25 0,03 Kuha 693, ,64 Lahna 63,0 0,58 Made 6,0 5 0,06 Norssi 143,0 1,32 Siika 155, ,14 Silakka 6,0 0,06 Simppu 9,5 0,01 Särki 18,0 0,17 Taimen 13,0 9 0, ,14