TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA V-S Kalavesien Hoito Oy Jani Peltonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen"

Transkriptio

1 TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy Jani Peltonen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät Ammattimainen kalastus Kirjanpitokalastus 2 3. Tulokset Ammattimainen kalastus Kalastajien määrä Pyynti Rysäkalastus Verkkokalastus Saaliit Silakka Muut kalalajit Kirjanpitokalastus Pyydysten likaantuminen Kalastajien huomautukset Tulosten tarkastelu Yhteenveto 19 Liitteet Liite 1 Liite 2 Kyselylomake ja saatekirje (5 sivua) Ammattikalastajien ilmoittamat pyyntipaikat (1 sivu) Liite 3 Ammattikalastajien määrän kehitys Turun-Naantalin edustan merialueella (1 sivu) Liite 4 Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot (4 sivua)

3 1 1. Johdanto Turun- Naantalin edustan merialueen ammatti- ja kirjanpitokalastusselvitys on osa velvoitetarkkailua, jonka avulla seurataan mereen johdettavien jätevesien ja suoritettujen kalanhoitotoimenpiteiden vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen. Länsi-Suomen vesioikeus ja Länsi-Suomen ympäristölupavirasto ovat päätöksillään velvoittaneet Paraisten (nyk. Länsi- Turunmaa), Raision, Kaarinan ja Turun kaupungit sekä Fortum Power and Heat Oy:n, Fortum Oil and Gas Oy:n ja Finnfeeds Finland Oy:n suorittamaan kyseisen tarkkailun. Kalastusselvityksen tarkoituksena on selvittää vaikutukset, joita jätevesillä ja muulla merialuetta kuormittavilla toiminnoilla on alueen kalastoon ja kalatalouteen. Lisäksi selvityksellä pyritään arvioimaan toimista mahdollisesti aiheutuvien haittojen ja vahinkojen suuruutta. Vesien tilan seuranta, vesien ja kalaston muutokset, sekä näiden yhteys merialueen jätevesikuormitukseen sekä muihin kuormituksen aiheuttajiin on mahdollista riittävän pitkällä aikavälillä tuotettujen selvitysten avulla. Kalastusselvityksiä on tehty jo yli 20 vuoden ajan. Tarkkailuohjelma on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen (LSVSY) laatima, jonka maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Alkuperäisessä selvityksessä ilmeni puutteita, jotka LSVSY korjasi Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla vuonna 1999 (Dnro 5867/5723/98). Tarkkailuohjelman mukaisesti ammattikalastusta seurataan vuosittain kyselytutkimuksella, jonka lisäksi noin neljän vuoden välein suoritetaan laajempi kalatalousselvitys. Kolme ensimmäistä laajempaa selvitystä teki Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos (1985, 1989, 1994), jonka jälkeen selvitykset ovat tehneet Kala- ja vesitutkimus Oy (1999), sekä V-S Kalavesien Hoito Oy (2004). Tulokset on julkaistu LSVSY:n tutkimusselosteissa. Vuoden 2008 kalatalousselvitys pitää sisällään selvitykset ammattikalastuksesta sekä kirjanpitokalastuksesta.

4 2 2. Tarkkailumenetelmät 2.1 Ammattimainen kalastus Kalastusselvitystä varten lähetettiin toukokuussa 2009 tarkkailualueen ammattikalastajille kyselylomake ja saatekirje (liite 1), jossa kysyttiin vuoden 2008 kalastusta ja saalistietoja. Elokuussa lähetettiin uusintakysely niille, jotka eivät olleet vastanneet ensimmäiseen kyselyyn. Ammattikalastajien yhteystiedot saatiin L-S Kalatalouskeskukselta. Kysely lähetettiin kaikkiaan 54 kalastajalle, joista 26 (48 %) vastasi. Vastanneista 13 (50 %) vastasi ensimmäisellä kyselykierroksella. Pää- tai sivuammattinaan kalastusta tarkkailualueella harjoitti 7 ruokakuntaa (27 %) kyselyyn vastanneista. Kyselyyn vastanneista ja alueella kalastaneista yhdellä saalistiedot olivat kuitenkin puutteelliset, joten selvitystä varten käytettiin tältä osin 6 riittävin tiedoin täytettyä lomaketta. Vanhemmat tiedot perustuvat aiempiin ammatti- ja kirjanpitokalastusraportteihin. Tässä selvityksessä pyydysten määrät on ilmoitettu pyydysyksiköinä; yhden pyydyksen yksi pyyntivuorokausi. Verkot on jaettu 30 m pitkiksi ja 3 m korkeiksi yksiköiksi. Selvityksessä tarkkailualue on jaettu seitsemään osa-alueeseen, jotka on esitetty liitteen 2 kartassa. Tarkkailutulokset on tilastoitu siten, että vertailu edellisten kalastusselvitysten kanssa on mahdollista. 2.2 Kirjanpitokalastus Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot saatiin verkoilla ja rysällä pyytäneeltä kalastajalta. Saaliskirjanpidossa kalastaja merkitsi yksityiskohtaisesti pyynti- ja saalistiedot tarkoitusta varten tehdylle lomakkeelle. Saaliskirjanpidosta maksettiin kalastajalle lomakekohtainen palkkio. Lomakkeiden tietojen perusteella laskettiin pyydysyksikkökohtaiset saaliit ja tulokset tilastoitiin siten, että ne ovat vertailukelpoisia edellisten kirjanpitokalastusselvitysten kanssa.

5 3 3. Tulokset 3.1 Ammattimainen kalastus Kalastajien määrä Ammattimaista kalastusta harjoitti tarkkailualueella ainakin 7 ruokakuntaa tai kalastusyhtymää. Kalastukseen osallistui yhteensä 8 henkilöä, joista 7 ilmoitti kalastuksen olevan pääammatti ja 1 sivuammatti. Tarkkailualueella ammattimaista kalastusta harjoittavien henkilöiden määrän kehitys vuodesta 1999 on esitetty taulukossa 1. Tarkkailualueella kalastavien henkilöiden määrä on todellisuudessa kuitenkin taulukoituja arvoja korkeampi, sillä kaikki alueella kalastaneet eivät vastanneet kyselyyn. Kalastavien ruokakuntien tai kalastusyhtymien lukumäärä on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta pidemmän aikavälin tarkastelussa ( ) on havaittavissa selkeä laskeva suuntaus (liite 3). Vastaava kehitys on havaittavissa henkilömäärissä. Keskimäärin ammattimaista kalastusta harjoitti 6 ruokakuntaa tai kalastusyhtymää kuukaudessa, joka on vain noin puolet vuoden 1999 tasosta (taulukko 2). Taulukossa 3 on esitetty tarkkailualueella kalastaneiden ruokakuntien ja kalastusyhtymien määrät osa-alueittain. Tuloksista on havaittavissa, että kalastavien henkilöiden määrä on laskenut selvästi vuoden 1985 tasosta (liite 3). Taulukko 1. Ammattimaista kalastusta harjoittaneiden henkilöiden ja ruokakuntien määrä tarkkailualueella vuodesta Jako pää- ja sivuammattiin on tehty kalastajan oman ilmoituksen perusteella Pääammattina Sivuammattina Kalastukseen osallistui (hlöä) Ruokakuntia yhteensä Taulukko 2. Kuukausikohtaiset ammattikalastusta harjoittaneiden ruokakuntien ja kalastusyhtymien määrät tarkkailualueella vuosina Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Keskim. rk/ kk

6 4 Taulukko 3. Ammattikalastusta harjoittaneiden ruokakuntien (ja kalastusyhtymien) määrät osa-alueittain vuosina Aurajokisuu Airisto, pohjoisosa Airisto, eteläosa Vappari Pitkä- ja Pohjoissalmi Pyynti Taulukossa 4 on esitetty tarkkailualueen ammattikalastajien ilmoittamien tietojen avulla lasketut pyydysyksikkömäärät kuukausittain. Taulukossa on eriteltynä eri pyydykset. Eri pyydysten pyyntipaikat on esitetty liitteessä 2, mutta liitteen pyyntipaikkatiedot ovat puutteellisia, sillä kaikki kalastajat eivät ilmoittaneet pyydystensä sijaintia. Viheriäistenaukko Askaistenlahti Taulukko 4. Tarkkailualueen ammattikalastajien ilmoittamat kuukausikohtaiset pyydysyksikkömäärät vuonna Verkot on laskettu 30 m pitkiksi ja 3 m korkeiksi yksiköiksi. kuukausi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Koko vuosi Silakka rysä Siika rysä Suomukalarysä Silakkaverkko Lohi-/ taimenverkot Kuha verkot Pesä verkot Muut verkot Yht Rysäkalastus on keskittynyt aiempien vuosien tapaan pohjoiselle Airistolle ja Viheriäistenaukolle, mutta myös Askaistenlahdella kalastettiin runsaasti rysillä. Erityisesti suomukalarysien määrä

7 5 kasvoi edellisistä vuosista (taulukko 5). Silakkarysien pyydysyksikkömäärä toisaalta oli pienin tällä vuosituhannella; vuosituhannen vaihteeseen verrattuna silakkarysien lukumäärä on pienentynyt noin puoleen. Silmiinpistävää on myös se, että millään muulla verkkotyypillä kuin kuhaverkoilla ei alueella ilmoitettu kalastetun. Kuhaverkoilla kalastus keskittyi Askaistenlahdelle ja Airiston pohjoisosaan, jossa käytettiin yli 80 % ilmoitetuista kuhaverkkoyksiköistä. Merkittävin muutos vuoteen 2007 oli Askaistenlahden pienentynyt merkitys, mutta kyseisen alueen verkkokalastuksen määrä on vaihdellut vuosien välillä runsaasti. Vuonna 2008 merkittävin kuhan verkkokalastusalue pyydysyksikkömäärissä laskettuna oli Askaistenlahti Edellisten vuosien tavoin, vuonna 2008 lukumääräisesti eniten käytetty pyydystyyppi oli harvat verkot (taulukko 6). Pyydysten lukumäärä on viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut melko tasainen, mutta erityisesti silakkarysien sekä lohi- ja taimenverkkojen lukumäärä on ollut laskussa. Toinen havaittava seikka on harvoilla verkoilla kalastuksen ajankohta, joka muuttuneen viimeisten vuosien aikana siten, että kesäkuukausien verkkokalastus on vähentynyt ja painottuu aiempaa enemmän syksyyn ja talveen. Ruokakuntakohtaisten pyydysyksikkömäärät on esitetty taulukossa 7. Taulukko 5. Pyydysyksikkömäärät osa-alueittain vuodesta 2002 vuoteen Osa-alue Viheriäistenaukklahti Askaisten- Airiston Airiston Vappari Pitkä- ja Alueet Pyydys Vuosi pohjoisosa eteläosa Pohjoissalmi yhteensä Silakkarysä Suomukalarysä Lohi- ja taimenverkko Pesäverkko Muu verkko (kuha) Vuosi 2008 yhteensä

8 6 Taulukko 6. Ammattikalastajien käyttämien pyydysten lukumäärät tarkkailualueella vuodesta 1999 vuoteen Isosuomukalarysä Silakkarysä Silakkaverkot Harvat verkot talvi (I-III) kevät (IV-V) kesä (VI-VIII) syksy (IX-XII) Lohi- ja taimenverkot talvi (I-III) kevät (IV-V) kesä (VI-VIII) syksy (IX-XII) Pesäverkot Pitkäsiima (100 kouk.) Koukut Nuotta Trooli Vastanneita ruokakuntia

9 7 Taulukko 7. Tarkkailualueella ammattikalastusta harjoittaneiden ruokakuntien käyttämien pyydysten keskimääräiset lukumäärät (pyydystä / ruokakunta) vuosina Isosuomukalarysä - - 0, ,8 0 0,2 0,7 0,7 Silakkarysä 2,9 2,5 3,0 4,2 3,4 2,9 1,8 2,1 3,0 3,1 Silakkaverkot , ,0 0 Harvat verkot talvi (I-III) 39,1 49,8 27,2 25,1 53,7 23,7 28,3 50,1 81,7 109,0 kevät (IV-V) 40,0 60,6 60,6 67,7 74,5 18,9 53,5 74,2 95,9 91,7 kesä (VI-VIII) 9,6 6,9 10,4 5,7 50,0 1,3 2,9 100,4 1,1 1,4 syksy (IX-XII) 47,6 60,1 42,0 36,4 123,8 19,3 73,6 299,0 240,1 132,7 Lohi- ja taimenverkot talvi (I-III) ,0 0 kevät (IV-V) ,1 0,43 0,2 0 0,0 0 kesä (VI-VIII) 5,8 2,1 0,4 1,3 0,1 0,4 0,8 1,1 1,7 0 syksy (IX-XII) 2,9 8,6 0,3-0, ,6 0 Pesäverkot 0,3 1,1 0,6 0,8 0,7 0,5 0,1 0,3 0,1 0 Pitkäsiima (100 kouk.) 0,1 0,1 0,1 0,1 0, ,0 0,1 Koukut 2,8-2, ,3 0 0,0 0 Nuotta <0,1 0,1 0,1-0,1 0,1 0,1 0 0,0 0,1 Trooli ,0 0 Vastanneita ruokakuntia

10 Rysäkalastus Tarkkailualueen rysäkalastuskausi oli vuonna 2008 lähes ympärivuotista; vain tammi- ja helmikuussa ei rysillä kalastettu lainkaan (taulukko 4). Rysäkausi painottui edellisten vuosien tapaan kesäaikaan, mutta oli alkoi vuonna 2008 noin kuukautta myöhemmin kuin aiempina vuosina. Runsainta rysäkalastus vuonna 2008 oli kesäkuusta elokuuhun. Silakkarysäkausi oli yhtä pitkä kuin edellisinä vuosina, mutta alkoi sekin noin kuukautta myöhemmin. Rysäkalastus keskittyi vuonna 2008 Airiston pohjoisosaan, kuten aiempinakin vuosina (taulukot 5 ja 8). Pohjois-Airiston rysäkalastus kattoi yli 50 % tarkkailualueen rysäpyynnistä. Merkille pantavaa on, että suomukalarysillä kalastaminen lisääntyi huomattavasti Viheriäistenaukolla ja Askaistenlahdella aiempiin vuosiin verrattuna. Viheriäistenaukolla ja Askaistenlahdella suomukalarysät vaikuttavat korvanneen suurelta osin silakkarysien vähenemisen alueella. Vastaava kehityssuunta on havaittavissa koko tarkkailualueen kaikkien rysien pyydysyksiköitä tarkasteltaessa; silakkarysien määrä on pienentynyt ja suomukalarysien määrä vastaavasti kasvanut viimeisten vuosien aikana. Kaiken kaikkiaan rysien pyydysyksikkömäärät ovat kuitenkin pienentyneet vuosituhanteen vaihteen määristä. Silakkarysien lukumäärän ja saaliin kehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana on esitetty taulukossa 8. Vuonna 2008 kokonaissaalis silakkarysillä oli 500 tonnia, joka on hieman parempi kuin keskiarvo (469 t). Rysäkohtainen silakkasaalis vuonna 2008 (22,7 t) oli erinomainen edellisiin vuosiin verrattuna; vain vuonna 2003 on viimeisen kymmenen vuoden aikana rysäkohtainen saalis ollut parempi. Rysien lukumäärä on kuitenkin pudonnut vain n. puoleen vuoden 1999 määrästä. Taulukko 8. Silakkarysien määrä ja saaliit (tonnia) osa-alueittain vuosina Askaistenlahti rysiä (kpl) saalis (tn) saalis (tn/ rysä) 3,1 4,2 9,0 4,7 17,2 4,2 3,8 18,0 13,3 0 Viheriäistenaukko rysiä (kpl) saalis (tn) ,4 125 saalis (tn/ rysä) 12,8 16,0 21,2 9,3 26,8 0 13,0 18,0 11,4 41,7 Airisto, pohjoisosa rysiä (kpl) saalis (tn) saalis (tn/ rysä) 11,9 15,2 20,2 8,8 26,8 19,9 12,5 20,1 13,5 19,4 Airisto, eteläosa rysiä (kpl) saalis (tn) saalis (tn/ rysä) 32,0 16,0 21,2 9,3 0 8,9 6,5 18,0 15,2 25,0 Kaikki osa-alueet yhteensä rysiä (kpl) saalis (tn) saalis (tn/ rysä) 8,4 11,9 17,2 7,6 24,0 13,7 10,6 19,6 13,1 22,7

11 Verkkokalastus Aiempien vuosien tapaan verkkokalastus oli vähäisintä kesäkuusta syyskuuhun ja keväällä (taulukko 4). Aiemmista vuosista poiketen verkkokalastuksen kiireisin aika ajoittui kuukautta aiemmaksi vuonna 2008, maalis- ja huhtikuuhun. Myös loka- ja marraskuussa kalastettiin verkoilla runsaasti. Kesä- ja heinäkuussa ei verkoilla kalastettu lainkaan, mutta muuten kuhaverkoilla kalastettiin ympäri vuoden. Suurimpana poikkeuksena edellisiin vuosiin verrattuna on, että vuonna 2008 kaikki verkkokalastus suoritettiin kuhaverkoilla. Esimerkiksi lohi- ja taimenverkoilla ei ilmoitettu kalastetun lainkaan. Lohi- ja taimenverkkojen pyydysyksikkömäärä romahti edellisistä vuosista, mutta kuhaverkkojen pyydysyksikkömäärät ovat pysyneet jokseenkin samoina viimeisinä vuosina (taulukko 5). Kuhaverkkojen osuus kaikista verkoista on aiempina vuosinakin ollut n. 99 %, joten tämän vuoden osuus (100 %) ei ole kuitenkaan osuuksina mitattuna suuresti aiemmista vuosista poikkeava. Verkkokalastuksen ajankohdassa on tapahtunut muutos kymmenen vuoden aikana siten, että kesäaikainen verkkokalastus on vähentynyt; syksyllä ja talvella toisaalta kalastetaan verkoilla suhteellisesti aiempaa enemmän (taulukko 6). Verkkokalastus keskittyi Askaistenlahdelle ja Airiston pohjoisosaan (taulukko 5). Askaistenlahdella oli kuhaverkkojen pyydysyksikkömäärissä selvä notkahdus vuonna 2006, mutta yleisesti ottaen Askaistenlahden merkitys kuhaverkkoalueena on kasvanut viimeisen 7 vuoden aikana. Muiden alueiden osuus kuhaverkkojen pyydysyksikkömääristä on ollut pikemminkin pienessä laskussa Saaliit Vuonna 2008 ammattikalastajien ilmoittama kokonaissaalis tarkkailualueella oli 550 tonnia, joka on suurempi kuin parina edellisenä vuotena sekä keskimäärin vuosina (515 t, taulukko 9a). Myös kokonaissaalis ruokakuntaa kohden sekä kalastanutta henkilöä kohden oli vuonna 2008 suurempi kuin vuosina keskimäärin, kummankin ollen toiseksi paras kymmeneen vuoteen. Kokonaissaaliiden määrän kehitys (pois lukien silakka) on esitetty kuvassa 1. Hehtaarikohtainen saalis tarkkailualueella ( ha) vuonna 2008 oli 22,9 kg, josta silakan osuus oli 20,8 kg. Saalismäärä hehtaaria kohden oli vuonna 2008 hieman viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoa (21,6 kg/ha, josta silakka 19,6 kg) parempi. Vuonna 2008 pyydysyksikkökohtainen saalis oli 3,8 kg (taulukko 10), joka on hieman suurempi kuin viimeisen kymmenen vuoden keskiarvo (3,7 kg/py). Tarkkailualueella pääosa ammattikalastajien saaliista koostui silakasta (taulukot 9 a ja b). Silakkasaalis (500 t) kasvoi runsaasti edellisestä vuodesta ja oli vuosien keskiarvoonkin (470 t) nähden hyvä. Silakkasaaliista on jäljempänä tarkemmin. Kuhan kokonaissaalis vuonna 2008 (26,3 t) oli paras viiteen vuoteen ja palasi muutaman vuoden notkahduksen jälkeen 10 vuoden keskiarvon (26,9 t) tuntumaan. Myös lahnan, taimenen ja särjen saalismäärät ovat kasvaneet viimeisen 5 vuoden aikana. Hauen, mateen ja simpun saalismäärät ovat toisaalta olleet laskussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muilla lajeilla vuoden 2008 saalismäärät olivat lähellä 10 vuoden keskiarvoja. Saalislajien suhteellisissa osuuksissa on ollut nähtävissä sama suuntaus kuin saalismäärissäkin, mutta kuhan ja ahvenen kohdalla niiden suhteellinen osuus saaliista laski.

12 10 Taulukko 9a. Ammattikalastajien ilmoittamat kalasaalistiedot Turun-Naantalin edustan merialueelta vuosina Määrät on ilmoitettu tonneissa, ellei muuten mainittu Silakka/ kilohaili 376,8 430,0 619,6 287,5 815,1 560,5 308,4 450,2 380,0 500,0 Kuha 35,1 30,0 34,2 26,5 31,5 19,7 19,7 21,9 24,2 26,3 Lahna 5,6 4,1 6,8 2,9 4,2 2,9 4,1 2,5 8,0 8,7 Ahven 3,3 5,2 4,5 3,8 8,0 5,4 6,6 5,5 9,0 4,7 Hauki 2,6 2,4 1,9 1,3 3,3 2,2 2,3 1,7 1,4 1,1 Made 1,6 1,3 0,9 0,5 0,9 0,3 0,2 0,3 0,1 0,2 Taimen 0,8 0,6 1,3 0,3 0,2 0,2 1,2 1,9 2,2 1,9 Lohi 0,2 0,3 0,3-0,2 <0,1 0,2 0,1 0,0 0,0 Kirjolohi 0,4 0,3 1,4 0,5 0,2 <0,1 0,3 0,1 0,1 <0,1 Siika 0,8 0,6 0,6 0,5 0,6 0,4 0,5 0,6 0,8 0,8 Turska <0,1 <0, ,3 - <0,1 <0,1 0,0 <0,1 Kampela <0,1 <0,1-0,2 0,1 1,5 <0,1 <0,1 0,0 0,1 Kuore 1,0 0,6 1,0 0,5-0,2 <0,1 0,6 0,2 0,4 Särki 0,4 0,1 0,7 0,1 0,9 0,6 1,3 1,9 4,9 5,7 Säyne 0,1 0,3 0,2 0,2 0,2 1,7 0,4 0,2 0,4 0,1 Ankerias <0,1 <0,1 <0,1 Simppu 3,3 0,9 1,3 0,8 0,4 2,4 0,2 0,8 0,0 0,2 Vimpa <0,1 <0, <0,1 0,0 0,0 Yhteensä 431,9 477,0 674,7 325,8 866,4 595,4 345,3 488,1 431,3 550,2 Ruokakuntia (lkm) kg/ ruokakunta kg/ kalastanut hlö Taulukko 9b. Ammattikalastajien ilmoittamien saalislajien suhteellinen osuus (%) kokonaissaaliista Turun-Naantalin edustan merialueelta vuosina Silakka/ kilohaili 87,6 90,1 91,8 88,2 94,1 94,1 89,3 92,2 88,1 90,9 Kuha 8,1 6,3 5,0 8,1 3,7 3,3 5,7 4,5 5,6 4,8 Lahna 1,3 0,9 1,0 0,9 0,5 0,5 1,2 0,5 1,8 1,6 Ahven 0,8 1,1 0,7 1,2 0,9 0,9 1,9 1,1 2,1 0,9 Hauki 0,6 0,5 0,3 0,4 0,4 0,4 0,7 0,3 0,3 0,2 Made 0,4 0,3 0,1 0,2 0,1 0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Taimen 0,1 0,1 0,2 0,1 0,0 <0,1 0,3 0,4 0,5 0,3 Lohi <0,1 <0, ,0 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Siika 0,2 0,1 0,1 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 Kuore 0,2 0,1 0,1 0,2 0,1 <0,1 <0,1 0,1 0,1 <0,1 Särki 0,1 <0,1 0,1-0,1 0,1 0,4 0,4 1,1 1,0 Säyne - 0,1-0,1 0,0 <0,1 0,1 0,0 0,0 <0,1 Muut lajit yht. 0,6 0,3 0,2 0,2 <0,1 0,4 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0

13 11 saalis (tonnia) Kuva 1. Ammattikalastajien ilmoittamien kokonaissaalismäärien (pois lukien silakka) kehitys vuodesta 1999 Turun-Naantalin edustan merialueella. Paksu yhtenäinen viiva kuvaa saalismääriä, ohut yhtenäinen viiva kuvaa vuosien keskiarvoa (45 t) ja ohut katkoviiva kuvaa vuosien keskiarvoa (58 t). Taulukko 10. Kokonaissaalis (tn) Ammattikalastajien ilmoittamat pyydysyksikkökohtaiset saaliit (kg/py) Turun-Naantalin edustan merialueella vuosina , ,7 325,8 866,4 595,4 345,3 488,1 431,3 550,2 Pyydysyksiköitä (py) kg/py 2,2 3,1 4,6 4,5 4,5 5,0 2,0 4,1 2,8 3,8

14 Silakka Vuonna 2008 käytännössä koko ilmoitettu silakkasaalis oli rysäsilakkaa. Silakkasaalis on vuodesta 1999 vaihdellut runsaasti, mutta keskimäärin vuosittainen saalis on ollut tonnia (kuva 2). Vuonna 2008 silakkasaalis oli 500 tonnia, joka on hieman parempi kuin kymmenen vuoden keskiarvo (473 t). Pidemmän ajan keskiarvoon nähden silakkasaalis oli vuonna 2008 kuitenkin vaatimaton ( keskiarvo 1096 t, kuva 2). Parhaimmillaan alueella on pyydetty jopa tonnia silakkaa vuosittain. Silakasta suurin osa, n. 350 t (70 %), pyydettiin Airiston pohjoisosasta ja loput Viheriäistenaukolta (n. 125 t) ja Airiston eteläosasta (n. 25 t) (taulukko 8). saalis (tonnia) Kuva Ammattikalastajien ilmoittamien silakkasaaliiden kehitys vuodesta 1999 Turun-Naantalin edustan merialueella. Paksu yhtenäinen viiva kuvaa saalismääriä, ohut yhtenäinen viiva kuvaa vuosien keskiarvoa (473 t) ja ohut katkoviiva kuvaa vuosien keskiarvoa (1096 t) Muut kalalajit Tarkkailualueella pyydettyjen kalojen saalismäärät ovat pysyneet vuodesta 1999 suhteellisen tasaisena (n. 500 t), mutta lajien välillä on eroja. Vuonna 2008 tarkkailualueen lohikalasaaliista yli 99 % koostui siiasta ja taimenesta. Lohta ei vuonna 2008 ilmoitettu saaliiksi lainkaan ja kirjolohtakin hyvin vähän. Lohikalojen saalismäärät ovat vaihdelleet vuosien välillä runsaasti, mutta vuonna 2008 saalis oli parempi kuin edellisen kymmenen vuoden keskimääräinen saalis (kuva 3). Kuhan saalismäärät ovat kasvaneet tarkkailualueella viimeisten vuosien aikana (kuva 4), mutta verrattuna 1990 luvun loppupuolen saaliisiin (60 80 t), vuoden 2008 saalis oli kuitenkin vaatimaton. Lahnan saalismäärä on viimeisten vuosien aikana kasvanut, ahvenen toisaalta hieman pienentynyt.

15 13 saalis (tonnia) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 Siika Kirjolohi Lohi Taimen 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuva Ammattikalastajien ilmoittamien lohikalasaaliiden kehitys vuodesta 1999 Turun-Naantalin edustan merialueella. saali (tonnia) Lahna Made Hauki Ahven Kuha Kuva 4. Ammattikalastajien ilmoittamien kuha-, ahven-, hauki-, made- ja lahnasaaliiden kehitys vuodesta 1999 Turun-Naantalin edustan merialueella.

16 Kirjanpitokalastus Tarkkailualueella pidettiin saaliskirjanpitoa verkko- ja rysäpyynnistä Viheriäistenaukolla ja pohjoisella Airistolla. Kirjanpidossa kirjattiin ylös saalis- ja pyydystiedot, joiden perusteella voitiin laskea kuhalle pyydysyksikkökohtainen saalis. Kuvassa 5 on esitetty kirjanpitokalastajien ilmoitusten perusteella lasketut pyydysyksikkökohtaiset kuhasaaliit Viheriäistenaukolta ja pohjoiselta Airistolta vuodesta Erilliset saalis- ja pyydystiedot vuodesta 2008 on esitetty liitteessä 4. Kuhan pyydysyksikkökohtainen saalis Viheriäistenaukolla oli kasvussa vuosina , mutta laski vuonna 2008 alle puoleen edellisestä vuodesta (kuva 5). Pohjoisella Airistolla pyydysyksikkökohtainen saalis oli huomattavasti parempi kuin Viheriäistenaukolla ja selvästi kymmenen vuoden keskiarvoa parempi. Vuonna 2008 pyydysyksikkökohtainen kuhasaalis Viheriäistenaukolla oli 187 g/py (10 vuoden keskiarvo 308 g/py) ja pohjoisella Airistolla 384 g/py (10 vuoden keskiarvo 266 g/py) grammaa per pyydysyksikkö Viheriäistenaukko Pohjois-Airisto Kuva Kirjanpitokalastajien ilmoittamien verkkokalastuksessa saatujen kuhien saaliit pyydysyksikköä kohden Viheriäistenaukolla ja Airiston pohjoisosasta vuosina Pyydysyksiköllä tarkoitetaan 30 metrin verkkoa. Vuonna 2005 ja 2007 kirjanpitotieto saatiin vain Viheriäistenaukolta.

17 Pyydysten likaantuminen Kaikki kahdeksan pyydysten likaantumiseen vastannutta kalastajat ilmoittivat pyydystensä likaantuneen yhtä paljon kuin aiempina vuosinakin. Näiden vastausten perusteella voidaan arvioida, että havaspyydysten likaantuminen on pysynyt ennallaan. Keskimääräisen verkkojen puhdistukseen käytetyn ajan ilmoitti 4 kalastajaa. Näistä kahdella kalastajalla puhdistukseen kului vuodessa aikaa tuntia, toisilla kahdella kalastajalla ilmoituksen mukaan tuntia. Pesäverkkoihin käytettyä puhdistusaikaa ei ole laskuissa huomioitu. Verkkojen puhdistukseen kulunut aika vuodesta 2001 on esitetty taulukossa 9. Pyydysten likaantumiseen kului ilmoitusten perusteella yhtä verkkoyksikköä (30 m verkko) kohden keskimäärin 0,16 minuuttia; lähes sama kuin vuotta aiemmin. Vuosina aika oli noin kaksinkertainen ja vuonna 2006 lähes nelinkertainen. Vuonna 2001 puhdistukseen käytettiin peräti kuusinkertainen aika vuoteen 2008 verrattuna. Taulukko 9. Tarkkailualueella ammattikalastusta harjoittaneiden ruokakuntien ja kalastusyhtymien verkkojen puhdistamiseen keskimäärin käyttämä aika vuosina Pesäverkkoja ei huomioitu Kokonaispuhdistusaika (tuntia/vuosi) Puhdistusaika verkkoyksikköä kohden (min/py) 1,0 0,4 0,2 0,3 0,2 0,6 0,14 0,16 Taulukossa 10 on esitetty Viheriäistenaukolla kalastaneen kirjanpitokalastajan ilmoittamat verkkojen puhdistusajat kuukausittain (pesäverkkoja ei huomioitu). Vuonna 2008 yhteensä pyydysyksikön puhdistamiseen käytetty aika oli vain noin tunti (65 min). Keskimäärin verkkoyksikköä kohden puhdistusaika oli näin ollen vain 0,01 minuuttia, joka on huomattavasti pienempi kuin aiempina vuosina. Vain vuonna 2003 puhdistusaika pyydysyksikköä kohden oli samassa suuruusluokassa (taulukko 11). Rysien puhdistamiseen kului kirjanpitokalastustietojen perusteella keskimäärin minuuttia vuodessa, joka vastaa n. 4 minuuttia rysän pyyntivuorokautta kohden. Tässä kasvua on hieman edelliseen vuoteen (2007: 2,7 min /pyynti-vrk). Taulukko 10. Verkkoyksikön keskimääräinen puhdistusaika Viheriäistenaukolla kirjanpitokalastajien mukaan vuonna Verkon silmäkoko mm. Pesäverkkoja ei ole huomioitu. Selitykset: min= puhdistukseen käytetty aika minuuteissa, py= pyydysyksiköitä kk I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Koko vuosi min py min/py - - 0, , ,01 Taulukko 11. Verkkoyksikön keskimääräinen puhdistusaika Viheriäistenaukolla vuosina Verkon silmäkoko mm. Pesäverkkoja ei huomioitu Puhdistusaika verkkoyksikköä kohden (min. / py) 0,36 0,16 0,05 0,13 0,12 0,12 0,12 0,01

18 Kalastajien huomautukset Aiempien vuosien tapaan suurin osa kalastajien huomautuksista koski hylkeitä. Kuten edellisinäkin vuosina, suurin osa kalastajien tekemistä huomautuksista koski hyljevahinkoja ja saaliiden vähenemistä. Huomautuksia on tosin tullut vuosina 2007 ja 2008 aiempia vuosia vähemmän. Alla muutama esimerkki kalastajien tekemistä huomautuksista. Huomautukset ovat lähes suoria lainauksia lomakkeista, huomauttajan kalastusalue on merkitty sulkeisiin. Pahat hyljevauriot syksyllä. (Vappari) Hylje tuli lokakuun alussa. (Airiston pohjois- ja eteläosa) Alueelta ei saa nykyään juurikaan kalaa ilmeisesti hylkeet on pelottaneet kalat muualle. (Askaistenlahti)

19 17 4. Tulosten tarkastelu Ammattimaista kalastusta harjoittavien kalastajien määrä on ollut tarkkailualueella laskussa jo lähes 20 vuoden ajan luvulla alueella kalasti jopa henkilöä vuosittain, mutta vuonna 2008 enää 8 henkilöä ilmoitti kalastavansa alueella pää- tai sivuammattinaan. Kaikki alueella kalastaneet henkilöt eivät tietenkään vastanneet kyselyyn, mutta tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että kalastus on elinkeinona tarkkailualueella vähentynyt. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon vastausten pieni määrä ja se, että kaikki alueella kalastaneet henkilöt eivät vastanneet kyselyyn. Saalismääriä vertailtaessa voidaan kuitenkin olettaa, että suuri osa tarkkailualueen merkittävimmistä kalastajista kyselyyn kuitenkin vastasi. Eri vuosien välillä on kuitenkin varmempaa vertailla pyydysyksikkökohtaisia saaliita kuin kokonaissaalismääriä, sillä näihin suhteellisiin arvoihin ei vastausten pienellä määrällä ole niin suurta vaikutusta. Vuonna 2008 tarkkailualueella käytettyjen pyydysten pyydysyksikkömäärät eivät juuri poikenneet aiemmista vuosista. Pyydysyksikkömäärät ruokakuntaa ja henkilöä kohden ovat kuitenkin olleet viimeisen viiden vuoden aikana kovassa nousussa. Tämä viittaa siihen, että yksittäiset kalastajat käyttävät aiempaa enemmän ja/tai useammin pyydyksiä. Tämä seikka on kuitenkin alueen kalaston kannalta merkityksetöntä, sillä pyydysyksikkökohtaiset saaliit antavat huomattavasti tärkeämpää tietoa muutoksista tarkkailualueen kalastossa ja siitä miten kalastus elinkeinona on muuttunut. Pyydysyksiköitä tarkasteltaessa voi havaita, että rysäkalastus on vähentynyt tarkkailualueella. Lisäksi rysäkalastus on muuttunut silakkarysistä suomukalarysiin. Silakkarysien pyydysyksikkömäärät ovat olleet laskussa jo vuosia, mutta suomukalarysien yksikkömäärät ovat olleet kasvussa. Suomukalarysien lisääntyneet yksikkömäärät ovat kuitenkin paljon pienempiä kuin silakkarysien yksikkömäärien lasku (ks. taulukko 5). Vuonna 2007 lohi- ja taimenverkkokalastus lisääntyi runsaasti, mutta 2008 lohi- ja taimenverkoilla ei ilmoitettu kalastettavan enää lainkaan. Kuhaverkot olivatkin vuonna 2008 ainoa käytetty verkkotyyppi. Verkkojen osuus kaikista tarkkailualueella käytetyistä pyydyksistä oli lähes 99 %. Verkkojen lisäksi pitkääsiimaa ja nuottausta harjoitettiin alueella vähän. Runsainta verkkokalastus oli maalis- ja huhtikuussa, joka on aiempia vuosia noin kuukautta aikaisempi ajankohta. Myös loka- ja marraskuussa verkoilla kalastettiin runsaasti. Aiempiin vuosiin verrattuna verkkokalastus vaikuttaa painottuvan yhä enemmän syys- ja talviaikaan. Kesä-, heinä- ja elokuussa ei tarkkailualueella kalastettu juuri lainkaan verkoilla. Aiempinakin vuosina kuhaverkkojen osuus on ollut hyvin korkea, mutta vuonna 2008 kaikki ilmoitetut verkot olivat kuhaverkkoja. Verkkopyynti keskittyi aiempien vuosien tapaan Askaistenlahdelle ja Airiston pohjoisosaan. Askaistenlahti on kasvattanut merkitystään tarkkailualueella tärkeänä verkkokalastusalueena viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2008 Askaistenlahden osuus oli peräti 55 % kaikista verkkoyksiköistä. Airiston pohjoisosan osuus oli 28 %. Vuonna 2008 tarkkailualueella käytettiin 27 rysää, joista 22 oli silakkarysiä. Rysien kokonaismäärä on laskenut vuosituhannen vaihteesta noin kolmanneksen ja silakkarysien osuus rysistä pienentynyt. Yhä suurempi osa rysistä on nykyään suomukalarysiä silakkarysien sijaan. Rysäkalastus oli tarkkailualueella lähes ympärivuotista, mutta painottui kesäaikaan. Rysäkausi oli yhtä pitkä kuin aiempinakin vuosina, mutta vuosi 2008 poikkesi siten, että runsain rysäkalastus ajoittui noin kuukautta myöhäisempään, kesäkuusta elokuuhun.

20 18 Aiempien vuosien tapaan rysäkalastus keskittyi pohjoiselle Airistolle. Selvin muutos tarkkailualueen rysäkalastuksessa oli suomukalarysien huomattava runsastuminen Viheriäistenaukolla ja Askaistenlahdella. Silakkarysien kokonaissaalis vuonna 2008 (500 tonnia) oli huomattavasti parempi kuin 2007 (380 t) ja vuosien keskiarvoonkin (469 t) verrattuna hyvä. Kokonaissaaliin lisäksi rysäkohtainenkin silakkasaalis (22,7 t) oli erinomainen vuonna Viimeisen kymmenen vuoden aikana vain vuonna 2003 rysäkohtainen saalis on ollut suurempi (24,0 t). Tarkkailualueen ammattikalastuksen perustana tarkkailualueella on toiminut kuhan ja silakan pyynti. Kummankin lajin saalismäärät kasvoivat vuonna 2008, mutta ovat silti paljon pienempiä kuin aiemmin luvulla kuhan saalismäärät olivat jopa lähemmäs 90 tonnia ja silakkasaalis lähes tonnia vuosittain. Taloudellisesti tärkein saalislaji tarkkailualueen ammattikalastajille on kuha, vaikka silakan kokonaissaalis onkin lähes 20-kertainen kuhan kokonaissaaliiseen, sillä kuhasta saatu kilohinta on lähes 30-kertainen silakkaan nähden 1. Muiden kalalajientaloudellinen merkitys tarkkailualueen kalastajille oli hyvin pieni, vaikkakin esim. siian ja taimenen saalismäärät olivat vuonna 2008 hyvät. Kirjanpitokalastuksen perusteella pyydysyksikkökohtainen kuhasaalis Viheriäistenaukolla (187 g/py) oli huono verrattaessa sitä viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoon (308 g/py), mutta pohjoisella Airistolla pyydysyksikkökohtainen kuhasaalis oli erinomainen (2008: 384 g/py, keskiarvo 266 g/py). Kalastajien omien arvioiden, sekä ilmoittamiensa pyydysten puhdistusaikojen perusteella havaspyydykset likaantuivat vuonna 2008 yhtä paljon kuin aiempina vuosinakin. Puhdistusaikojen perusteella likaantuminen on jopa vähentynyt, mutta ilmoitusten pienen määrän ja suuren hajonnan vuoksi puhdistusaikojen muutosta on vaikea arvioida. Kalastajien omat arviot lieneekin luotettavin mittari pyydysten likaantumiseen. 1 RKTL Ammattikalastus merellä Riista- ja kalataloustilastoja 3/2009.

21 19 5. Yhteenveto Ammattikalastajien määrä on yhä vähentynyt, mutta pyydysyksiköiden määrä ei aivan samassa suhteessa. Jäljellä olevat kalastajat vaikuttavatkin kalastavan yhä useammalla pyydyksellä. Vuosi 2008 oli tarkkailualueen kalastajille monessa suhteessa parempi kuin aiemmat vuodet. Sekä kokonaissaalis että pyydysyksikkökohtainen saalis olivat hyvät; erityisesti taloudellisesti tärkeiden lajien kuten silakan ja kuhan saalismäärät ovat olleet kasvussa. Käytännössä kaikki pyydetty silakka tuli rysistä. Rysien saalismäärät olivat vuonna 2008 hyvät ja rysäkohtaista saalista voi pitää jopa erinomaisena. Kirjanpitokalastuksen perusteella myös kuhasaalis oli vuonna 2008 erinomainen pohjoisella Airistolla, vaikkakin Viheriäistenaukolla pyydysyksikkökohtainen kuhasaalis jäi vaatimattomaksi. Verkkokalastuksessa on havaittavissa, että kuhaverkko on lisännyt viimeisten vuosien aikana suosiotaan ja verkkokalastus on siirtymässä pohjoiselle Airistolle sekä erityisesti Askaistenlahdelle. Rysäkalastuksessa silakkarysät ovat yhä selvästi suosituin rysätyyppi, mutta suomukalarysien suosia on selvästi tarkkailualueella kasvanut. Turussa Jani Peltonen

22 Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 1(5) Turussa TURUN-NAANTALIN EDUSTAN MERIALUEEN AMMATTIKALASTUSTIEDUSTELU VUODELTA 2008 L-S Kalatalouskeskus on saanut toimeksiannon Turun-Naantalin edustan merialueen kalataloudellisesta velvoitetarkkailusta. Tarkkailu koskee jätevesikuormittajien lupaa johtaa puhdistettuja jätevesiä mereen sekä tarkkailla toiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailuun kuuluu kalastuksen ja saaliiden seurantaa. Siihen liittyy osana alueella ammattimaista kalastusta harjoittaneille vuosittain tehtävä kalastustiedustelu. Tätä tiedustelua on tehty 1970-luvun alusta lähtien. Kalastajat ovat jaksaneet siihen kiitettävästi vastailla. Pyydämme nytkin Teitä uhraamaan vähän aikaanne ja täyttämään oheisen kyselylomakkeen mahdollisuuksienne mukaan ja palauttamaan sen meille mahdollisimman pian ja viimeistään mennessä. Myös niitä, jotka eivät kalastaneet Turun-Naantalin edustan merialueella vuonna 2008, pyydämme palauttamaan lomakkeen täytettynä sen kohdat 1 ja 2. Kalastuskirjanpitotiedot meille toimittaneiden ei tarvitse täyttää kohtia 6, 7 ja 8. Huomautuksia -kohtaan toivomme mainintoja, jos vuonna 2008 on ollut sellaisia normaalista poikkeavia ilmiöitä, mitkä ovat voineet vaikuttaa kalastukseenne. Antamianne tietoja tarvitaan määriteltäessä kuormitusten vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen sekä tarkasteltaessa kalojen istutusten kannattavuutta. Kaikki vastaukset ovat tärkeitä riippumatta kalastuksen ja saaliiden määrästä. Myös tieto siitä, jos ruokakuntanne ei kalastanut vuonna 2008, on tärkeä. Siksi toivomme, että kaikki tämän kirjeen saaneet palauttaisivat kyselylomakkeen. Kaikki antamanne tiedot tullaan käsittelemään luottamuksellisina ja niitä käytetään vain tilastointitarkoitukseen. Yksittäisiä vastaustietoja ei julkisteta. Lisätietoja saa Jani Peltoselta, puhelin Kunnioittavasti L-S Kalatalouskeskus ry Jani Peltonen LIITTEENÄ tiedustelulomake + kartta palautuskirjekuori vuoden 2007 ammattikalastustiedustelun kooste

23 Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 2(5) KALASTUSTIEDUSTELU TURUN-NAANTALIN EDUSTAN MERIALUEELTA KOSKIEN VUOTTA 2008 KALASTAJA TAI KALASTUSYHTYMÄ 1. Nimi Osoite Puhelin KALASTUS YLEENSÄ 2. Kalastitteko vuonna 2008 tiedustelualueella tai muualla (tiedustelualueen karttaan merkitty alue) (merkitse rasti ko. ruutuun) Pääammattina Sivuammattina Ei ammattikalastusta Tiedustelualueella Rannikkokalastusta muualla Troolikalastusta alueella JOS ETTE KALASTANEET TIEDUSTELUALUEELLA NIIN TÄYTTÄMISTÄ EI TARVITSE JATKAA (PALAUTA KIITOS!) KALASTUKSEEN OSALLISTUNEET 3. Ruokakunnassa tai kalastusyhtymässä kalastaneet henkilöt ja heidän osuutensa ruokakunnan tai kalastusyhtymän kalastuksesta ja merkitys toimeentulolle (%) Nimi Osuus kalastuksesta Osuus toimeentulolle KALASTUSALUEET JA PYYNTIPAIKAT TIEDUSTELUALUEELLA 4. Merkitkää rastilla ne alueet, joilla kalastitte vuonna 2008 (katso liitekartta) 1. Aurajokisuu 2. Viheriäistenaukko 3. Askaistenlahti 4. Airiston pohjoisosa 5. Airiston eteläosa 6. Vappari 7. Pitkä- ja Pohjoissalmi 5. Kalastuspaikat eri pyydyksillä tiedustelualueella merkitään oheiseen karttaan seuraavasti: silakkarysä siika- ja lohirysä suomukalarysä pintaverkko pohjaverkko pesäverkko nuotanvetopaikka troolikalastusta s silakkaverkko / A / ajoverkko

24 Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 3(5) 6. Käyttämänne verkkojen koot (keskimäärin) Pituus Korkeus Silakkaverkot m m Kuhaverkot m m Ahvenverkot m m Lohi- ja taimenverkot m m Muut verkot, mitkä? m m PYYNTI TIEDUSTELUALUEELLA KUUKAUSITTAIN JA KOKO VUONNA Pyynnissä kyseisinä kuukausina keskimäärin olleiden pyydysten lukumäärä (kpl) ja pyyntipäivien tai koentakertojen määrä (pv). Jos kuukausittaisia tietoja ei ole käytettävissä merkitkää koko vuoden luvut. Pyydys kk Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Vuosi Silakkarysä kpl Lohirysä pv kpl Siikarysä pv kpl Suomukalapv kpl rysä pv Rantarysä kpl Silakkaverkko pv kpl Kuhaverkko pv kpl Ahvenverkko pv kpl Lohi- ja pv kpl taimenverkko pv Pesäverkko kpl Muu harva pv kpl verkko pv Trooli kpl Lohisiima pv kpl (á 100 kouk.) pv Muu siima kpl (á 100 kouk.) pv Koukut kpl Nuotta pv kpl Muut pv kpl pv Huomautuksia: SAALIIT

25 Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 4(5) 8. Saaliit tiedustelualueella kuukausittain ja vuonna 2008 (kg). Jos kuukausisaaliit eivät ole tiedossa, niin merkitkää vuosisaaliit. Arvionne saaliiden jakautumisesta osa-alueittain (jos kalastettu useammalla alueella). Saalis osaalueittain (alueen nro ja %) Saalislaji Troolisilakka Nuottasilakka Rysäsilakka Kilohaili Rysälohi Verkkolohi Siimalohi Muu lohi Rysätaimen Verkkotaimen Siimataimen Rysäkuha Verkkokuha Rysäahven Verkkoahven Kirjolohi Siika Kampela Lahna Turska Made Säyne Hauki Kuore Särki Härkäsimppu Muu: kuukausi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä PYYDYSTEN LIKAANTUMINEN JA NIIDEN PUHDISTUS 9. Likaantuivatko havaspyydykset (verkot, rysät) vuonna 2008 kalastusalueellasi enemmän tai vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin? likaantuivat vähemmän Miten puhdistat pyydyksiä: likaantuivat yhtä paljon likaantuivat enemmän 10. Likaantuneiden pyydysten puhdistamiseen kulunut aika vuonna Kysymyksen tarkoituksena on selvittää puhdistustyöhön kulunut työaika vuodessa. Pyydys Puhdistuskertoja vuodessa Puhdistettujen pyydysten määrä keskimäärin kerralla Verkot Rysät Elo Syys Loka Marras Puhdistusaika keskimäärin yhtä puhdistuskertaa kohti (tuntia) Joulu Vuosi yht. Puhdistusaika vuodessa yhteensä (tuntia) Paikka ja aika. kuuta 2009 PALAUTA! KIITOS!

26 Liite 1. Kyselylomake ja saatekirje 5(5)

27 Liite 2. Ammattikalastajien ilmoittamat pyyntipaikat silakkarysä siika- ja lohirysä suomukalarysä pohjaverkko nuotanvetopaikka

28 Liite 3. Ammattikalastajien määrän kehitys Turun-Naantalin edustan merialueella Vuosi Pääammattina Sivuammattina Satunnaisesti myyntiin kalastavia????? ?????????????? Kalastukseen osallistui (hlöä) Ruokakuntia yhteensä Ruokakuntien henkilömäärä ?????????????? Kalastusta pääammattina harjoittaneet ruokakunnat Kalastukseen osallistuneet henkilöt

29 Liite 4. Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot vuodelta (4) Alue: Viheriäistenaukko Pyyntiväline: Harva verkko; mm Kuukausi Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Tammikuu Ahven 10, ,02 0 Kuha 103,0-0,25 Made 13,0 12 0,03 Kuore 7,0-0,02 Siika 20,5 36 0,05 Simppu 6,5-0,02 Särki 4,0-0,01 Taimen 6,0 3 0,01 170,0 0,41 Helmikuu Ahven 4,0-0,01 0 Kuha 64, ,16 Made 7,5 10 0,02 Kuore 32,5-0,08 Siika 33,5 67 0,08 Simppu 13,0-0,03 Taimen 11,0 7 0,03 165,5 0,41 Maaliskuu Kuha 44,5 89 0,15 35 Kuore 29,5-0,10 Siika 36,0 72 0,12 Taimen 5,0 2 0,02 115,0 0,38 Huhtikuu Kuha 18,0 29 0,11 0 Made 2,0 1 0,01 Kuore 0,5 - <0,01 Siika 11,5 25 0,07 32,0 0,2 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu ,5 Ahven 45, ,03 0 Hauki 22,0 19 0,02 Kirjolohi 4,0 4 <0,01 Kuha 168, ,13 Lahna 808,5-0,61 Siika 13,0 27 0,01 Silakka 1,0 - <0, ,5 0,80 Lokakuu Ahven 38,0-0,03 30 Hauki 4,0 1 <0,01 Kuha 220, ,17 Lahna 68,0-0,05 Made 5,5 4 <0,01 Siika 5,0 10 <0,01 Simppu 3,0 - <0,01 Särki 2,0 - <0,01 670,0 0,52 Marraskuu Ahven 9,0-0,01 0 Hauki 3,5 2 0,01 Kuha 218, ,32 Lahna 68,0-0,10 Made 14,5 8 0,02 Siika 6,0 9 0,01 Simppu 34,0-0,05 Särki 15,0-0,02 Taimen 1,0 1 <0,01 Turska 1,0 1 <0,01 370,5 0,54 Joulukuu Kuha 86, ,26 0 Lahna 11,0-0,03 Made 21,5 18 0,06 Siika 7,0 13 0,02 Simppu 2,0-0,01 127,5 0,38

30 Liite 4. Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot vuodelta (4) Alue: Viheriäistenaukko Pyyntiväline: Push-up rysä; pintamalli, 8 m ja 11 m Kuukausi Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Ahven 8,0-0,73 0 Kuha 17,5-1,59 Made 7,0-0,64 Särki 3,0-0, ,5 3,23 Huhtikuu Ahven 400,0-4,94 0 Kuha 259,5-3,20 Lahna 5,0-0,06 Made 12,0-0,15 Siika 15,5-0,19 Särki 120,0-1,48 Taimen 38,0 23 0, ,0 10,49 Toukokuu Ahven 152,0-1, Kuha 676,5-8,15 Lahna 395,0-4,76 Siika 13,0-0,16 Särki 80,0-0,96 Taimen 167,0 32 2, ,5 17,87 Kesäkuu Ahven 6,0-0,06 0 Hauki 4,0-0,04 Kuha 432,0-4,55 Lahna 718,0-7,56 Siika 7,0 3 0,07 Suutari 2,0-0,02 Särki 12,0-0,13 Taimen 259,0 73 2,73 Ankerias 6,5 5 0, ,5 15,23 Heinäkuu Kuha 39,0-0, Lahna 147,0 2,67 Suutari 2,0 0,04 Särki 9,0 0,16 Taimen 335,0 27 6,09 Ankerias 3,0 2 0, ,0 9,73 Elokuu Lahna 118,0-4, Taimen 133,0-5,32 251,0 10,04 Syyskuu Ahven 50,0-2,00 0 Kuha 97,0-3,88 Lahna 9,0-0,36 Siika 2,5-0,10 Ankerias 3,0 2 0,12 161,5 6,46 Lokakuu Ahven 79,0-1,36 0 Hauki 3,5-0,06 Kuha 572,0-9,86 Lahna 26,0-0,45 Made 2,0-0,03 Särki 70,0-1,21 752,5 12,97 Marraskuu Ahven 8,0-0,11 0 Hauki 7,0-0,10 Kuha 337,0-4,81 Lahna 6,0-0,09 Made 4,0-0,06 Särki 219,0-3,13 Ankerias 3,0 2 0,04 584,0 8,34 Joulukuu Hauki 0,5-0,01 0 Kuha 58,0-1,45 Made 25,0-0,63 Särki 57,0-1,43 140,5 3,51

31 Liite 4. Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot vuodelta (4) Alue: Pohjois-Airisto Pyyntiväline: Harva verkko; mm Kuukausi Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Tammikuu Helmikuu Ahven 16,5-0,11 0 Kuha 40,5 81 0,28 Made 1,0 1 0,01 Kuore 30,5-0,21 Siika 6,0 12 0,04 Simppu 9,5 0,07 Taimen 4,5 3 0, ,5 0,75 Maaliskuu Ahven 6,5-0,02 35 Hauki 3,0 1 0,01 Kuha 81, ,22 Made 5,0 4 0,01 Kuore 66,0-0,18 Siika 32,0 63 0,09 Taimen 1,5 1 <0, ,0 0,53 Huhtikuu Ahven 112,0-0,15 Hauki 1 2 <0,01 Kuha 303, ,40 Kuore 46,5-0,06 Siika ,15 Silakka 5,5-0,01 Taimen 4,0 3 0, ,2 0,77 Toukokuu Ahven 42,0-0, Hauki 1,5 2 <0,01 Kuha 261, ,53 Lahna 62-0,12 Siika ,01 Silakka 0,5 - <0, ,5 0,75 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Ahven 42,0-0,91 15 Hauki 25,0 20 0,54 Kuha 7,3 14 0,16 Lahna 1,0-0,02 Siika 0,5 1 0,01 Särki 18,0-0,39 Taimen 3,0 2 0, ,8 2,10 Lokakuu Marraskuu Joulukuu

32 Liite 4. Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot vuodelta (4) Vuosiyhteenvedot Alue: Viheriäistenaukko Pyyntiväline: Harva verkko; mm Ajanjakso Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Vuosi ,5 Ahven 104, ,02 65 Hauki 29,5 22 0,01 Kirjolohi 4,0 4 0,00 Kuha 922, ,19 Lahna 1 279,5-0,26 Made 64,0 53 0,01 Norssi 69,5-0,01 Siika 132, ,03 Silakka 1,0-0,00 Simppu 58,5-0,01 Särki 21,0-0,00 Taimen 23,0 13 0,00 Turska 1,0 1 0, ,5 0,55 Alue: Viheriäistenaukko Pyyntiväline: Push-up rysä; pintamalli, 8 m ja 11 m Ajanjakso Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Vuosi Ahven 703,0-0, Hauki 15,0-0,02 Kuha 2488,0-2,87 Lahna 1424,0-1,64 Made 50,0-0,06 Siika 38,0-0,04 Suutari 4,0-0,00 Särki 570,0-0,66 Taimen 932, ,07 Ankerias 15,5 11 0, ,19 Alue: Pohjois-Airisto Pyyntiväline: Harva verkko; mm Ajanjakso Pyynti- Pyydyksiä Pyydys- Saalis Puhdistuspäiviä (kpl) yksiköitä Kalalaji kg kpl kg / py aika (min) Vuosi Ahven 219, , Hauki 30,5 25 0,03 Kuha 693, ,64 Lahna 63,0 0,58 Made 6,0 5 0,06 Norssi 143,0 1,32 Siika 155, ,14 Silakka 6,0 0,06 Simppu 9,5 0,01 Särki 18,0 0,17 Taimen 13,0 9 0, ,14

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 165/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 22-27 Jorma Valjus Ralf Holmberg Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 28/21 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

saalisvahingot vuonna 2013

saalisvahingot vuonna 2013 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu 11.11.2008 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 (29.3.-4.4.2017) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden kuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 KALATALOUSTARKKAILU 2014 16WWE1933 16.3.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2014 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOSHANKE

YDINVOIMALAITOSHANKE 60K30029.25 FENNOVOIMA OY YDINVOIMALAITOSHANKE KALOJEN LISÄÄNTYMISALUEKARTOITUKSET PYHÄJOELLA, RUOTSINPYHTÄÄLLÄ JA SIMOSSA 2 (79) Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PYHÄJOKI... 4 2.1 Ammattikalastajahaastattelut...

Lisätiedot

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään

Lisätiedot

PIKKALANLAHDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007

PIKKALANLAHDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007 PIKKALANLAHDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2007 Kirkkonummen kunta, Siuntion kunta, Nordic Aluminium Oyj, Prysmian Cables and Systems Oy, Suomen Sokeri Oy Jorma Valjus Julkaisu 186 2008 Kuvailulehti

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 SSAB EUROPE OY, RAAHEN VESI OY RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10662 i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2016 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata

Lisätiedot

BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS

BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä Joulukuu 2013 BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANKKEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja PUULAN YHTENÄISLUPA ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja Tiina Asp Maria Laaksonen Joni Tiainen Mikko Vihtakari Ohjaajat: Harri Liikanen & Timo J. Marjomäki HUOM. Tietoja lainattaessa mainittava

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys 2012 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta.

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys 2012 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys 2012 (3. 19.9.2012) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden kuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Huhtikuu 2017 ( )

YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT. Huhtikuu 2017 ( ) YLE Uutiset PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT Huhtikuu 2017 (10.4.-9.5.2017) 1 11.5.2017 Tutkimuksen toteutus: Tilaaja Toteuttaja YLE Uutiset Taloustutkimus Oy Tiedonkeruun ajankohta 10.4.-9.5.2017 Kohde Tiedonkeruumenetelmä

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-elokuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot