Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina

Transkriptio

1 Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina Sakari Kivinen JULKAISU 2018 nro 810 ISSN

2 Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina Julkaisu nro Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Sakari Kivinen, kalastotutkija Tilaaja: Akaan kaupunki Lempäälän kunta UPM-Kymmene Oyj Valkeakosken kaupunki

3 SISÄLTÖ 1. TARKKAILUPERUSTE TARKKAILUALUEEN VESISTÖKUORMITUS JA VEDEN LAATU KALASTUSTIEDUSTELU Aineisto ja menetelmät Otanta Kalastajamäärä Pyydysten käyttö ja pyyntiponnistus Saaliit Laji- ja pyydyskohtaiset saaliit Vanajanselkä Kärjenniemenselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen Ahtiala Kuokkalankosken alue Kirkkojärvi ja Toutonen Säijän- ja Sorvanselkä Ravustus ja saaliit Kalastushaitat KIRJANPITOKALASTUS Aineisto ja menetelmät Yksikkösaaliit lajeittain Siika Kuha Hauki Lahna Sulkava Made Selkäalueittainen tarkastelu JÄTEVESIEN VAIKUTUKSET KALASTOON JA KALASTUKSEEN VIITTEET LIITTEET Liite 1. Kalastustiedustelulomake. Liite 2. Vuoden 2015 kokonaissaaliarviot osa-alueittain. Liite 3. Kirjanpitokalastuksen saalis- ja yksikkösaalistaulukot osa-alueittain vuosina 2015 ja 2016.

4

5 Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina Tarkkailuperuste Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellista velvoitetarkkailua toteutetaan yhteistarkkailuna (Taulukko 1.1). Tarkkailuohjelma päivitettiin Avilon Oy:n toiminnan päätyttyä (KVVY Kirje nro 848/OP, ) Hämeen ELY-keskuksen hyväksymänä (Päätös Dnro 10/5723/11, ). Päivitetyn ohjelman mukaan vuonna 2015 toteutetut tarkkailumenetelmät olivat kirjanpitokalastus (joka vuosi) ja kalastustiedustelu (joka toinen vuosi). Verkkokalastukset, näytekalojen aistinvarainen arviointi ja saalinäytteiden määritykset tehdään kolmen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2017 (Taulukko 1.2). Tarkkailualue on jaettu kuuteen eri osa-alueeseen: Vanajanselkä, Kärjenniemenselkä, Rauttun- ja Makkaranselkä, Jumusen ja Ahtialan välinen vesialue, Kirkkojärven ja Toutosen vesialue sekä Säijänja Sorvanselkä. Mallasveden vesialue toimii verkkokoekalastusten osalta vertailualueena. Taulukko 1.1. Yhteistarkkailussa ovat mukana kuormittajien kalataloudelliset tarkkailuvelvoitteet. Valkeakosken kaupunki Länsi-Suomen ympäristölupavirasto lupapäätös nro 14/2008/1, Dnro LSY-2007-Y-375, UPM-Kymmene Oyj, Tervasaari Länsi-Suomen ympäristölupavirasto lupapäätös nro 11/2009/1, Dnro LSY-2004-Y-397, Akaan kaupunki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ympäristölupapäätös nro 222/2012/1, Lempäälän kunta Länsi-Suomen ympäristölupavirasto lupapäätös nro 8/2006/1, Dnro LSY-2005-Y-291,

6 2 Taulukko 1.2. tarkkailumenetelmien rytmitys Kalastustiedustelu x x x x x x Kirjanpitokalastus x x x x x x x x x x Verkkokalastukset x x x x Saalisnäytteet -kuha x x x x x x -siika x x x x x x -sulkava x x x x Aistinvarainen arviointi x x x x 2. Tarkkailualueen vesistökuormitus ja veden laatu Vesistötarkkailu perustuu kuormittajien ympäristöluvissa esitettyihin tarkkailuvelvoitteisiin. Seuraavat tiedot on liitetty vuotta 2015 koskevasta vesistötarkkailun raportista (Mattila 2016). Vanajanselkään Lepaanvirran kautta vuonna 2015 kohdistunut keskimääräinen fosforiainevirtaama oli 67 kg/d ja typpiainevirtaama 3289 kg/d. Fosforiainevirtaamasta pistemäisen kuormituksen osuus oli noin 12 % ja typpiainevirtaamasta 15 %. Vanajanselän ekologinen tila on luokiteltu vuonna 2013 tyydyttäväksi (Hertta-tietokanta). Vuonna 2015 Vanajanselän rehevyystaso oli lievästi rehevän veden luokassa (Mattila 2016). Valkeakosken vedenlaatu oli vuonna 2015 erinomainen ja ravinnepitoisuudet olivat karuksi luokiteltavaa tasoa. Kärjenniemenselällä tilaluokitus nousee lievästi reheväksi ja pistekuormituksen vaikutukset ovat selvästi todettavissa. Rauttunselän rehevyys oli fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella samaa tasoa kuin yläpuolisilla alueilla Kärjenniemenselällä ja Vanajanselällä eli lievästi rehevä. Makkaranselällä tultaessa rehevyys lisääntyy, mutta luokitus on edelleen sama. Reheväksi luokiteltavan veden luokitus ylittyy vasta Kirkkojärvellä, missä fosforipitoisuus ylittää 30 µg/l tason. Kirkkojärven ja Sotkanvirran alueella tapahtuva fosforin pidättyminen oli niin merkittävää, että rehevän veden raja ei ylittynyt kesälläkään ja rehevyystaso säilyi lievästi rehevänä. Alueväli on tosin luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Vuonna 2013 määritettyä tilaluokkaa laskee kasviplanktonin biomassa ja haitallisten sinilevien osuus (Mattila 2016). 3. Kalastustiedustelu 3.1 Aineisto ja menetelmät Tutkimusalueen kokonaissaalisarvio perustuu kalastustiedustelun vastauksiin, sekä kalastuskirjanpi-täjien ilmoittamaan verkkopyyntiin ja -saaliiseen. Tiedustelun otantakehikkona olivat alueen kalastuskuntien luvanmyyntitiedot, alueella toimivien kalakerhojen (Kuhaveljet, Kalvolan kalastusseura, Kuokkalankosken koskikalastajat ja Valkeakosken kalaveikot) luvanmyyntitiedot sekä Vanajanselän ja Pirkkalan kalastusalueiden viehekalastuslupien myyntitiedot. Vuodesta 2013 lähtien kalastustiedustelu toteutetaan joka toinen vuosi uusilla osoitetiedoilla.

7 3 Kuva 3.1. Tiedustelun osa-alueet. Tiedustelussa käytettiin tarvittaessa kolmea kontaktikertaa, joista keskimmäinen oli pelkän vastauskehotuksen lähetys. Kahdella muulla kertaa lähetettiin kyselylomake. Kalastaneiden osuus vastaamattomien joukossa arvioitiin samaksi kuin se oli tiedusteluun vastanneiden joukossa. Epäselvät vastaukset ja postin palauttamat lomakkeet käsiteltiin samoin kuin vastaamatta jättäneet. Kalakerhojen ja yhtenäislupakalastajien kokonaismäärä jaettiin tämän jälkeen selkäalueittain vastauksissa ilmenevien pääasiallisten kalastuspaikkojen mukaisessa suhteessa. Kalastajamäärät arvioitiin ruokakuntina sekä erikseen kalastaneiden henkilöiden määränä. Tiedustelun piiriin kuulumattomien kalastuskuntien alueen kalastuksen jouduttiin olettamaan vastaavan kalastusta tiedusteltujen kalastus- ja osakaskuntien alueella. Kalastajamääräarviota laajennettiin tällä perusteella tiedustellun pinta-alan ja vesialueen kokonaispinta-alan välisessä suhteessa. Kokonaissaalisarvio saatiin kertomalla tiedustelun ruokakuntakohtainen keskisaalis kalastajamäärien arviolla. Pyyntiponnistustiedoissa käytettiin samaa menettelyä. Lisäksi oli huomioitava se, että myös osa pyyntiponnistusvastauksista oli puutteellisia. Kokonaan ilmoittamattomat saalis- ja pyyntiponnistustiedot jäivät pois keskiarvoja laskettaessa. Kalakerhojen jäsenille sekä Kuokkalankosken virkistyskalastusluvan lunastaneille suunnatut tiedustelut on lähetetty vuodesta 2006 alkaen omina erillisinä ositteinaan. Kalastuskirjanpitäjät eivät kuulu muihin perusjoukkoihin, ja heidän ilmoittamansa saaliit käsitellään erikseen. Ne kalastajat, jotka kalastavat alueella ainoastaan yleisen kalastusoikeuden tai läänikohtaisen viehekalastusluvan perusteella, jäävät tutkimuksen otannan ulkopuolelle.

8 4 3.2 Otanta Vuonna 2015 tiedustelun palautusprosentti oli perusjoukosta riippuen % (Taulukko 3.1). Osakaskuntien perusjoukoissa yleensä vähintään kaksi kolmasosaa lomakkeen saaneista vastaa tiedusteluun. Ns. vapakalastusluvilla (Kalapassi, Vanajanselän kalastusalueen vapalupa ja Kuokkalankosken kalastuslupa) kalastaneiden sekä kalakerhojen perusjoukoissa vastausaktiivisuus on taas selvästi vähäisempi. Kalastustiedustelun palautusaktiivisuuden tavoiterajaksi on yleisesti asetettu 70 %, mitä ei kuitenkaan kaikissa perusjoukoissa aina saavuteta. Kaikkein heikoin vastausprosentti (40 %) saatiin jälleen Kuokkalankosken kalastuslupien perusjoukosta. Taulukko 3.1. Kalastustiedustelun otannat ja palautukset Rauttun- ja Jumunen- Kirkkojärvi- Säijän- ja Vanajanselän Yhtenäislupa kalastusalueen Kuokkalankoski 2015 Vanajanselkä Makkaranselkä Ahtialanselkä Toutonen Sorvanselkä Kalastuskerhot (Kalapassi) vapalupa kalastuslupa perusjoukon koko (N) otos (n) postitettuja lomakkeita vastauksia postin palauttamia tai hylättyjä vastauksia palauttamatta palautus - % 73,6 72,9 71,4 62,8 72,4 54,3 45,5 51,7 39,5 kalastaneita vastaajia kalastaneiden osuus % 83,6 86,2 57,5 63,0 77,6 40,2 92,0 83,3 92,1 3.3 Kalastajamäärä Tiedustelussa mukana oleviin lupatyyppeihin perustuen tarkkailualueella kalasti vuonna 2015 noin 2200 ruokakuntaa (Taulukko 3.2 ja Kuva 3.2). Vuosina kalastaneita ruokakuntia oli keskimäärin noin 2540 ja vuosina noin Kalastajamäärä on 2000-luvulla hieman laskenut, vuonna 2013 kalastajamäärä (n.1800 ruokakuntaa) oli tarkkailuhistorian alhaisin (Kuva 3.2). Ruokakuntaa kohden kalastukseen osallistui perusjoukosta riippuen 1,1 2,5 henkilöä ja koko tarkkailualueen kalastajamääräksi arvioitiin n hlöä (Taulukko 3.3). Kuokkalankosken erityiskalastuskohteen kalastajamäärää ei ole huomioitu tarkkailualueen kalastajien kokonaismäärässä. Kuokkalankosken osa-alue erotettiin omaksi alueekseen kymmenisen vuotta sitten, mikä osittain selittää kalastajamäärän vähenemisen Jumusen ja Ahtialanselän osa-alueella.

9 5 kpl ruokakuntia Kuva 3.2. Koko tarkkailualueen kalastajamäärä vuosina (kpl ruokakuntia). Arvio ei sisällä Kuokkalankosken kalastajamääriä. Osa-alueen pinta-alaan suhteutettuna kalastaneiden ruokakuntien määrä vaihteli välillä 8,2 13,4 rkk/100 ha (Taulukko 3.2). Sataa hehtaaria kohden eniten kalastaneita ruokakuntia oli Kirkkojärven ja Toutosen osa-alueella, noin 13 kpl/100 ha. Pinta-alaltaan suurimmalla alueella Vanajanselällä kalastaneita ruokakuntia oli osa-alueista vähiten, noin 8 kpl/100 ha. Edellisen, vuoden 2013, kalastustiedustelun kalastajamääriin verrattuna kalastaneiden ruokakuntien määrä lisääntyi noin 370 ruokakunnalla. Osa-alueista eniten kalastajamäärä lisääntyi Vanajanselällä, noin 230 ruokakunnalla sekä Rauttun- ja Makkaranselällä, noin 130 ruokakunnalla. Muilla osa-alueilla kalastajamäärissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vanajanselän kalastusalueen vapaluvalla kalastaneiden määrä oli vuonna 2015 selvästi aiempaa suurempi ja pääosin kalastajamäärät lisääntyivät tässä perusjoukossa. Myös Kuokkalankosken eristysikalastuskohteen kalastajamäärä oli vuonna 2015 aiempaa suurempi. Tätä osa-alueitta ei ole laskettu mukaan koko tarkkailualueen kalastajamäärään.

10 6 Taulukko 3.2. Kalastajamäärät Vanajaveden reitin alaosalla vuonna (Luvut eivät sisällä ainoastaan yleiskalastusoikeudellla tapahtunutta onkimista ja pilkkimistä eikä lääninkohtaisella viehekalastusluvalla tapahtunutta kalastusta. Vanajanselkä Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä/rkk henkilöitä Kalakerhot 248,4 1, Vanajanselkä kk 400,0 1, Vanajanselän ka:n vapalupa 180,5 1, Vanajanselkä yht. 828, ,2 / 100 ha Kärjenniemenselkä Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä/rkk henkilöitä Kalakerhot 74,5 1, Rauttu-Makkara kk 37,3 1,24 46 Kärjenniemenselkä yht. 111, ,5 / 100 ha Rauttunselkä-Makkaranselkä Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä/rkk henkilöitä Kalakerhot kk 111,8 1, Rauttu-Makkara kk 105,6 1, Vanajanselän ka:n vapalupa 120,3 1, Rauttun ja Makkaranselkä yht. 337, ,6 / 100 ha Jumunen-Ahtiala Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä/rkk henkilöitä Jumunen kk 102,3 1, Kuokkalankosken koskikal. 35,2 1,67 59 Yhtenäislupa (Kalapassi) 7,7 2,50 19 Jumunen-Ahtiala yht. 145, ,9 / 100 ha Kuokkalankoski Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä/rkk henkilöitä Kuokkalankosken koskikal. 821,7 1, Kuokkalankoski yhteensä 821, Kirkkojärvi-Toutonen Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä/rkk henkilöitä Kalakerhot kk 12,4 1,00 12 Kuokkalankosken koskikal. 35,2 2,00 70 Yhtenäislupa (Kalapassi) 50,2 1,23 62 Sorvan kk 58,9 1,43 84 Toutonen kk 121,2 1, Kirkkojärvi-Toutonen yht. 277, ,4 / 100 ha Säijänselkä-Sorvanselkä Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä/rkk henkilöitä Yhtenäislupa (Kalapassi) 69,6 1,41 98 Saviselän kk 36,1 1,43 52 Sorvan kk 364,4 1, Säijänselkä-Sorvanselkä yht. 470, ,2 / 100 ha Tarkkailualue yhteensä 2 171, * ei sis. Kuokkalankosken kalastajamääriä 9,8 / 100 ha

11 7 Kuva 3.3. Kalastajamäärä (kpl ruokakuntia) Vanajaveden reitin alaosalla vuosina Pyydysten käyttö ja pyyntiponnistus Eri pyydystyyppien käyttöä voidaan mitata kahdella tavalla. Voidaan tarkastella joko sitä, kuinka moni on ylipäätään käyttänyt tiettyä pyydystä tai kyseisen pyydystyypin pyyntiponnistusta, joka mitataan pyydysvuorokausien määränä (Taulukot 3.3 ja 3.4). Pyyntiponnistuksen yksikkö on pyydysvuorokausi, mikä saadaan kertomalla pyynnissä olleiden pyydysten lukumäärä niiden pyyntiajalla (pyydysvuorokausina). Käytäntö on osoittanut, että tiedustelulomakkeella ilmoitetut pyyntiponnistustiedot ovat epätarkempia kuin saalistiedot. Nämä tiedot myös puuttuvat vastauksista saalistietoja useammin. Kalastusmenetelmistä useimmin käytettyjä olivat melkein kaikilla osa-alueilla erilaiset vapakalastusvälineet ja verkot. Tarkkailussa mukana olevien lupatyyppien lunastajista monet siis myös onkivat tai pilkkivät, vaikkei niiden käyttö erityisiä kalastuslupia vaadikaan. Vanajanselällä kalastaneista vastaajista yli puolet oli käyttänyt pyyntimenetelminä solmuvälin 40 mm tai yli verkkoja, vetouistellut sekä onkinut ja pilkkinyt (Taulukko 3.3). Noin viidesosa kalastajista oli myös ravustanut. Pyydysvuorokausien kokonaismäärästä 2/3-osaa muodostui verkkopyynnistä (Taulukko 3.4). Vapakalastusvälineillä kertynyt pyyntiponnistus oli noin 15 %.

12 8 Kärjenniemenselällä kalastaneista ruokakunnista puolet oli uistellut tai kalastanut verkoilla. Ravustaneiden osuus oli noin puolet vastaajista (Taulukko 3.3). Osa-alueen pyyntiponnistuksesta alle kolmasosa muodostui verkkopyynnistä, mikä on samaa tasoa kuin kaikilla vapapyydyksillä yhteensä (Taulukko 3.4). Rauttun- ja Makkaranselällä noin 57 % vastanneista kalastajista harrasti verkkokalastusta. Myös tällä osa-alueella vetouistelu (51 %), onkiminen ja pilkkiminen (42 %) sekä heittovapa (38 %) olivat suosittuja pyyntimuotoja (Taulukko 3.3). Noin kolmasosa vastaajista oli ravustanut. Kokonaispyyntiponnistuksesta alle puolet muodostui verkkopyynnistä ja reilu kymmenesosa vapapyynnistä. Rapumertojen osuus oli noin kolmasosa (Taulukko 3.4). Jumusen ja Ahtialan välisellä alueella heittovapaa oli käyttänyt noin 2/3-osaa vastaajista. Myös muut vapakalastus pyyntimuodot olivat suosittuja. Seisovista pyydyksistä katiskoilla oli kalastanut kolmasosa ja verkoilla neljäsosa vastaajista. Ravustaneita oli vain muutamia (Taulukko 3.3). Osa-alueen pyyntiponnistuksesta kertyi noin kolmasosa vapavälineillä sekä katiskoilla ja neljäsosa verkkopyynnillä (Taulukko 3.4). Kuokkalankosken alue poikkeaa luonteeltaan selvästi muista tarkkailun osa-alueista. Pinta-alaltaan pienellä ja kapealla jokimaisella alueella kalastus on sallittu erilaisilla pyyntivälineillä paikasta riippuen. Keskeisillä paikoilla kalastus on sallittu vain vapavälineillä ja Kuokkalankosken kalastusluvalla. Heittovavalla kertyi tuplasti enemmän pyyntiponnistusta kuin kaikilla muilla osa-alueilla yhteensä (Taulukko 3.4). Kirkkojärven ja Toutosen osa-alue on myös suosittu vapakalastusalue. Vuonna 2015 eri vapakalastuksen muotoja käytti % vastanneista kalastajista, mikä on enemmän kuin verkkokalastusta harrastaneiden määrä (39 %). Pyydysvuorokausina mitattuna kiinteiden pyydysten osuus (lähinnä verkot ja katiskat) oli 52 % ja vapapyydysten osuus yhteensä 36 % kokonaispyyntiponnistuksesta (Taulukko 3.4). Säijän- ja Sorvanselän osa-alueella kyselyyn vastanneista kalastajista 57 % käytti solmuväliltään yli 40 mm verkkoja. Eri vapakalastuksen muotoja käytti % (Taulukko 3.3). Osa-alueen kokonais-pyyntiponnistuksesta 56 % koostui verkkokalastuksesta ja vain 11 % vapapyynnistä. Ravustuksen osuus kokonaispyyntiponnistuksesta oli noin neljäsosa. Vastanneista kalastajista ravustusta kokeili Kärjenniemenselällä noin puolet vastaajista. Rauttun- ja Makkaranselällä sekä Säijän- ja Sorvanselällä ravustusta harjoitti noin kolmasosa ja Vanajanselällä viidesosa vastanneista. Muilla osa-alueilla ravustusta kokeilleiden määrä oli selvästi vähäisempi (Tauluko 3.3). Pyydysvuorokausina mitattuna Vanajanselkä oli edelleen tärkein ravustusalue. Rapumertojen ja muiden rapupyydysten yhteenlaskettu pyydysvuorokausien määrä (kalastuksen laajennuskertoimilla käsiteltynä) oli Vanajanselällä noin pyydysvuorokautta. Ravustus oli aiempaa runsaampaa Vanajanselällä sekä Rauttun- ja Makkaranselällä, joilla ravustuksen pyyntiponnistus jäi noin pyydysvuorokauteen (mertavuorokautta). (Taulukko 3.4).

13 9 Taulukko 3.3. Pyydysten käyttö vastaajien joukossa vuonna 2015 Vanajanselkä Kärjenniemenselkä Rauttun- ja Jumunen-Ahtiala Kuokkalankoski Kirkkojärvi ja Säijän- ja Makkaranselkä Toutonen Sorvanselkä Pyydys Kpl % Kpl % Kpl % Kpl % Kpl % Kpl % Kpl % Muikkuverkot Verkot mm Verkot 40 mm tai yli Rysät Katiskat Pitkäsiimat Syöttikoukut Heittovapa Vetouistelu Onki ja pilkki Muu pyydys Rapumerta Muu rapupyydys Tapauksia 154 Tapauksia 25 Tapauksia 77 Tapauksia 23 Tapauksia 74 Tapauksia 67 Tapauksia 143 Taulukko 3.4. Pyyntiponnistus (pyydysvuorokausia) eri pyydystyypeillä osa-alueittain vuonna Vanajanselkä Kärjenniemenselkä Rauttun- ja Jumunen-Ahtiala Kuokkalankoski Kirkkojärvi ja Säijän- ja Makkaranselkä Toutonen Sorvanselkä Pyydys Pyydysvrk % Pyydysvrk % Pyydysvrk % Pyydysvrk % Pyydysvrk % Pyydysvrk % Pyydysvrk % Muikkuverkot 772 0, ,3 Verkot mm 422 0, , ,5 Verkot 40 mm tai yli , , , , , ,3 Rysät 960 1,8 0,0 Katiskat , , , , , ,9 Pitkäsiimat 100 0, , ,6 4 0,0 Syöttikoukut 269 0, ,7 60 0,5 74 0,3 96 0,1 Heittovapa , , , , , , ,3 Vetouistelu , , , , , , ,3 Onki ja pilkki , , , , , , ,4 Muu pyydys 168 0,1 16 0,1 0,0 Rapumerta , , , , , ,9 Muu rapupyydys 102 0,2 4 0,0 Yhteensä Tapauksia 138 Tapauksia 23 Tapauksia 70 Tapauksia 20 Tapauksia 65 Tapauksia 65 Tapauksia 131 seisovat pyydykset vapapyydykset rapupyydykset Saaliit Koko tutkimusalueen kokonaissaalisarvio oli vuonna 2015 noin kg (), kun se edellisessä tiedustelussa vuonna 2015 oli noin kg. Eniten saalista tuli jälleen kerran suurimmalta osa-alueelta eli Vanajanselältä: noin kg (vuoteen 2013 verrattuna laskua noin kg). Hehtaaria kohden laskettuna Vanajanselän kokonaissaalis oli noin 6,4 kg/ha, ja siten selvästi pienempi kuin vaikkapa Säijän- ja Sorvanselän osa-alueella (10,9 kg/ha) luvun puolivälin tiedustelujen perusteella Vanajanselältä saatiin saalista jopa kg/vuosi, ja vielä 1990-luvulla kg/vuosi luvulla saalistaso on ollut alle kg (Kuva 3.4). Kärjenniemenselän kokonaissaalis oli tiedustelun perusteella vain noin kg. Osa-alueen pinta-alaan suhteutettuna saalis oli 3,2 kg/ha. Rauttun- ja Makkaranselän kokonaissaalis laski vuoden 2006 jälkeen noin kg, missä se on nyt pysytellyt useamman vuoden ajan. Vuoden 2015 arvio Rauttun- ja Makkaranselän kokonaissaaliista oli noin kg, mikä on pinta-alaan suhteutettuna noin 9,6 kg/ha (Taulukko 3.5).

14 10 Jumusen ja Ahtialan välisellä vesialueella saaliit olivat 2000-luvun alkupuolella selvästi nykyistä suurempia. Vuoden 2006 jälkeen Jumusen ja Ahtialan kokonaissaaliin taso on kuitenkin pysynyt varsin vakaasti hieman noin kilossa. Myös vuoden 2015 saaliarvio oli samaa tasoa. Kuokkalankosken alueen kokonaissaalis oli vuonna 2015 noin kg. Kuokkalankoski erotettiin omaksi osa-alueekseen vuonna 2006, mikä on laskenut sekä Jumusen ja Ahtialanselän että Kirkkojärven ja Toutosen osaalueiden kalastajamääriä ja saaliita. Kuokkalankosken alueen kokonaissaalisarviot ovat vaihdelleet karkeasti noin kg välillä. Kirkkojärven ja Toutosen alueen kokonaissaalis laski ensimmäisen kerran tarkkailuhistorian aikana alle kg. Vuoden 2015 saalis ( kg) oli selvästi pienempi kuin 2000-luvulla keskimäärin ( kg). Pinta-alaan suhteutettua saalista (8,7 kg/ha) ei voi kuitenkaan pitää alhaisena ja kalastanutta ruokakuntaakin kohden (65 kg/ruokakunta) alueelta saadaan saaliista suunnilleen saman verran kuin muilta osa-alueita. Säijän- ja Sorvanselän vuoden 2015 kokonaissaalis oli noin kg, mikä on pinta-alaan (11 kg /ha) ja kalastaneisiin ruokakuntiin (106 kg/ruokakunta) suhteutettuna osa-alueista eniten (Taulukko 3.5). Säijän- ja Sorvanselän saalismäärä on pysytellyt kutakuinkin samalla tasolla jo noin 20 vuoden ajan. Osa-alueiden koko vaihtelee huomattavan paljon, minkä takia saaliarviot on syytä suhteuttaa pyyntialuekohtaisiin pinta-aloihin. Pinta-alaan suhteutettuna suurin saalis saatiin tällä kertaa Säijän ja Sorvanselän alueelta (10,9 kg/ha). Kärjenniemenselällä hehtaarisaalis jäi noin 3 kg, kun muilla osa-alueilla vastaava saalis vaihteli 6,4 9,6 kg välillä. Kalastanutta ruokakuntaa kohden saalis oli yli sadan kilon vain Säijän- ja Sorvanselällä. Kuokkalankosken alueen ruokakuntakohtainen saalis oli noin 16 kg ja Kärjenniemenselällä 38 kg. Muilla osa-alueilla ruokakuntakohtainen saalis on suunnilleen samaa tasoa, vaihdellen kg välillä (Taulukko 3.5). Taulukko 3.5. Tiedustelualueen kokonaissaaliit (kg) osa-alueittain vuonna kg kg/ha särkikalojen osuus (%) saaliista kalastaneita ruokakuntia/100 ha kg/ruokakunta Vanajanselkä ,4 27,7 8,2 77,6 Kärjenniemenselkä ,2 27,0 8,5 37,6 Rauttun- ja Makkaranselkä ,6 39,9 12,6 76,3 Jumunen-Ahtialanselkä ,5 41,9 10,9 68,6 Kuokkalankoski ,4-16,2 Kirkkojärvi-Toutonen ,7 28,6 13,4 65,4 Säijän- ja Sorvanselkä ,9 35,2 10,2 106,0 yhteensä ,4 13,6 62,0

15 11 Kuva 3.4. Vanajan reitin alaosan kokonaissaalisarvion (kg) kehitys vuosina

16 3.6 Laji- ja pyydyskohtaiset saaliit Vanajanselkä 12 Vanajanselän kokonaissaaliista kaksi kolmasosaa saatiin verkoilla (eri solmuvälit yhteensä 63 % osuus). Loppuosa (31 %) saalista tuli lähinnä erilaisilla vapapyydyksillä (Taulukko 3.6). Kalastustiedustelun vastausten perusteella Vanajanselän vuoden 2015 kokonaissaalisarvio oli noin kg. Kuhan saalisosuus oli kolmannes ja kilomääräinen saalis lähes kg (Taulukko 3.6). Sulkava, ahven ja hauki olivat yhä seuraavaksi runsaimmat saalislajit prosentin saalisosuuksilla. Neljä edellä mainittua lajia muodostivat noin 83 % Vanajanselän kokonaissaaliista. Taulukko 3.6. Vanajanselän saalis vuonna Vanajanselkä Laji kg % kg/ha Pyydys kg % Siika ,0 0,1 Muikkuverkot 698 1,1 Muikku 516 0,8 0,1 Verkot 40 mm tai yl ,4 Taimen 2 0,0 0,0 Katiskat ,4 Kirjolohi 310 0,5 0,0 Syöttikoukut 169 0,3 Kuore 882 1,4 0,1 Heittovapa ,6 Hauki ,2 1,0 Vetouistelu ,2 Sulkava ,5 1,2 Onki ja pilkki ,6 Lahna ,5 0,2 Muu pyydys 886 1,4 Pasuri 240 0,4 0,0 Yhteensä Säyne 202 0,3 0,0 Särki ,8 0,2 Karppi 243 0,4 0,0 Suutari 133 0,2 0,0 Sorva 179 0,3 0,0 Toutain 243 0,4 0,0 Ankerias 133 0,2 0,0 Made ,2 0,2 Kuha ,8 2,2 Ahven ,2 1,0 Kiiski 2 0,0 0,0 Kaikki lajit ,4 Särkikalat ,7 1,8 Tapauksia 139

17 Kärjenniemenselkä Kärjenniemenselän kokonaissaalisarvio oli noin 4200 kg. Vuonna 2015 saalista lähes puolet saaliista tuli erilaisilla vapapyydyksillä (Taulukko 3.7). Kärjenniemenselän runsaimmat saalislajit olivat nyt hauki (24 %), ahven (24 %) ja kuha (20 %). Särkikalojen osuus oli vuonna 2015 noin 27 %, mikä oli selvästi vähemmän kuin alapuolisella Rauttun- ja Makkaranselällä (40 %). Taulukko 3.7. Kärjenniemenselän saalis vuonna Kärjenniemenselkä Laji kg % kg/ha Pyydys kg % Siika 30 0,7 0,0 Verkot 40 mm tai yl ,5 Taimen 4 0,1 0,0 Katiskat 100 2,4 Järvilohi 2 0,0 0,0 Heittovapa 296 7,1 Kirjolohi 114 2,7 0,1 Vetouistelu ,2 Hauki ,1 0,8 Onki ja pilkki ,7 Sulkava ,8 0,3 Muu pyydys 47 1,1 Lahna 177 4,2 0,1 Yhteensä Pasuri 96 2,3 0,1 Ruutana 8 0,2 0,0 Säyne 53 1,3 0,0 Särki 103 2,5 0,1 Karppi 6 0,1 0,0 Suutari 112 2,7 0,1 Sorva 20 0,5 0,0 Toutain 104 2,5 0,1 Made 63 1,5 0,0 Kuha ,9 0,6 Ahven ,9 0,8 Kaikki lajit ,2 Särkikalat ,0 0,9 Tapauksia 24

18 Rauttun- ja Makkaranselkä Kalastustiedustelun perusteella Rauttun- ja Makkaranselän saalisarvio oli vuonna 2015 noin kg (Taulukko 3.8). Saaliista noin 2/3-osaa saatiin verkoilla ja neljäsosa vapavälineillä. Rauttun- ja Makkaranselän runsain saalislaji oli aiempaan tapaan sulkava (26 %). Kuha (23 %), hauki (17 %) ja ahven (15 %) olivat seuraavaksi runsaimmat saalislajit (Taulukko 3.8). Särkikalojen osuus (40 %) oli samaa tasoa kuin aiemminkin ja muihin osa-alueisiin verrattuna melko korkea. Vuonna 2015 ainoastaan Jumusen ja Ahtialanselän osa-alueella särkikalojen osuus (42 %) oli korkeampi. Sulkavan saalisosuus oli osa-alueista korkein Rauttun- ja Makkaranselällä. Taulukko 3.8. Rauttun- ja Makkaranselän saalis vuonna Rauttunselkä-Makkaranselkä Laji kg % kg/ha Pyydys kg % Siika 76 0,3 0,0 Verkot mm 129 0,5 Taimen 7 0,0 0,0 Verkot 40 mm tai yl ,9 Järvilohi 40 0,2 0,0 Rysät 544 2,2 Kirjolohi 172 0,7 0,1 Katiskat 501 2,0 Kuore 2 0,0 0,0 Pitkäsiimat 413 1,6 Hauki ,1 1,6 Syöttikoukut 46 0,2 Salakka 24 0,1 0,0 Heittovapa ,8 Sulkava ,9 2,5 Vetouistelu ,0 Lahna ,1 0,5 Onki ja pilkki ,6 Pasuri 232 0,9 0,1 Yhteensä Säyne 194 0,8 0,1 Särki 573 2,3 0,2 Karppi 122 0,5 0,0 Suutari 182 0,7 0,1 Sorva 128 0,5 0,0 Toutain 852 3,3 0,3 Ankerias 56 0,2 0,0 Made 969 3,8 0,4 Kuha ,8 2,2 Ahven ,2 1,5 Kiiski 6 0,0 0,0 Kaikki lajit ,6 Särkikalat ,9 3,8 Tapauksia 71

19 Jumunen Ahtiala Vuonna 2015 Jumusen ja Ahtialan välisen vesialueen kokonaissaalisarvio oli noin kg (Taulukko 3.9). Kokonaissaaliin taso on Kuokkalankosken osa-alueen erottamisen jälkeen ollut selvästi aiempaa tasoa pienempi. Alueen kapeus ja virtaukset tekevät jääolot arvaamattomiksi, minkä takia talviaikainen verkkopyynti on muihin osa-alueisiin verrattuna suhteelliseen vähäistä. Saaliista saadaan nykyisin enemmän vapavälinein (42 %) kuin verkoilla (32 %). Jumusen ja Ahtialan välisen alueen runsaimmat saalislajit olivat vuonna 2015 hauki (34 %), särki (17 %) ja ahven (16 %). Sulkavan saalisosuus oli selvästi aiempaa vähäisempi, vain 7 %. Särkikalojen biomassaosuus (42 %) oli edellisvuotta vähäisempi, mutta edelleen kaikista osa-alueista selvästi suurin. Taulukko 3.9. Jumusen ja Ahtialanselän saalis vuonna Jumunen-Ahtiala Laji kg % kg/ha Pyydys kg % Harjus 6 0,1 0,0 Verkot 40 mm tai yl ,5 Taimen 35 0,3 0,0 Katiskat ,0 Kirjolohi 695 7,0 0,5 Pitkäsiimat 228 2,3 Hauki ,2 1,8 Syöttikoukut 71 0,7 Sulkava 740 7,4 0,6 Heittovapa ,8 Lahna 694 7,0 0,5 Vetouistelu 952 9,6 Pasuri 104 1,0 0,1 Onki ja pilkki ,1 Säyne 322 3,2 0,2 Yhteensä Särki ,0 1,3 Karppi 43 0,4 0,0 Suutari 178 1,8 0,1 Sorva 188 1,9 0,1 Toutain 213 2,1 0,2 Made 66 0,7 0,0 Kuha 989 9,9 0,7 Ahven ,8 1,2 Kiiski 6 0,1 0,0 Kaikki lajit ,5 Särkikalat ,9 3,1 Tapauksia 20

20 Kuokkalankosken alue Kuokkalankosken erityiskalastuskohteessa pyyntimuodot ja saaliin lajijakauma poikkeavat jo lähtökohtaisesti muista tämän tarkkailun osa-alueista. Kuokkalankosken alueella kokonaissaalis oli vuonna 2015 noin kiloa, mikä saatiin lähes kokonaan heittovalalla (Taulukko 3.10). Kuokkalankosken alueen kilomääräisesti runsaimmat saalislajit olivat järjestyksessä: kirjolohi (29 %), hauki (15 %), kuha (13 %) ja toutain (13 %). Alueella särkikalojen saalisosuus oli nyt noin 22 %. Taulukko Kuokkalankosken osa-alueen vapakalastuksen saalis vuonna Kuokkalankoski Laji kg % Pyydys kg % Siika 75 0,6 Heittovapa ,7 Harjus 63 0,5 Vetouistelu 490 3,7 Taimen ,1 Onki ja pilkki 78 0,6 Kirjolohi ,6 Yhteensä Hauki ,4 Salakka 58 0,4 Sulkava 116 0,9 Lahna 459 3,4 Pasuri 99 0,7 Säyne 209 1,6 Särki 323 2,4 Sorva 26 0,2 Toutain ,7 Ankerias 58 0,4 Made 12 0,1 Kuha ,9 Ahven ,1 Kaikki lajit Särkikalat ,4 Tapauksia 65

21 Kirkkojärvi ja Toutonen Kirkkojärven ja Toutosen kokonaissaalisarvio oli vuonna 2015 vain noin kiloa. Tälläkin osa-alueella saaliista saatiin lähes puolet (41 %) vapavälineillä. Kirkkojärven ja Toutosen hehtaarisaaliit ovat usein olleet muita osa-alueita suurempia, mutta vuoden 2015 hehtaarisaalis (8,7 kg/ha) oli samaa tasoa kuin koko vesireitillä keskimäärin (8,4 kg/ha). Saalisarviota on osaltaan pienentynyt otannassa tapahtunut muutos, kun joitain lupatietoja ei vuoden 2012 jälkeen luovutettu tiedustelukäyttöön. Alueen kilomääräisesti runsaimmat saalislajit olivat hauki (26 %), kuha (22 %), ahven (20 %) ja sulkava (14 %). Nämä neljä selvästi yleisintä lajia muodostivat noin 80 % kokonaissaaliista. Särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli noin 29 %, mikä oli vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Taulukko Kirkkojärven ja Toutosen saalis vuonna Kirkkojärvi-Toutonen Laji kg % kg/ha Pyydys kg % Siika 13 0,1 0,0 Verkot mm 204 1,1 Taimen 38 0,2 0,0 Verkot 40 mm tai yl ,3 Kirjolohi 247 1,4 0,1 Katiskat 688 3,8 Hauki ,7 2,2 Pitkäsiimat 708 3,9 Sulkava ,5 1,2 Syöttikoukut 13 0,1 Lahna ,0 0,5 Heittovapa ,7 Pasuri 312 1,7 0,1 Vetouistelu ,4 Ruutana 73 0,4 0,0 Onki ja pilkki ,6 Säyne 223 1,2 0,1 Yhteensä Särki 329 1,8 0,2 Karppi 37 0,2 0,0 Suutari 314 1,7 0,2 Sorva 89 0,5 0,0 Toutain 278 1,5 0,1 Ankerias 117 0,6 0,1 Made 431 2,4 0,2 Kuha ,5 1,9 Ahven ,5 1,7 Kaikki lajit ,7 Särkikalat ,6 2,5 Tapauksia 65

22 Säijän- ja Sorvanselkä Säijän- ja Sorvanselän kokonaissaalis oli lähes kg (), mikä on täsmälleen sama kuin 2000-luvulla keskimäärin. Saalis on hieman pienentynyt 1990-luvun keskitasoon (56000 kg) verrattuna. Muihin tarkkailun osa-alueisiin verrattuna Säijän- ja Sorvanselän osa-alueen saalistaso on pysynyt verrattain vakaana. Kuha oli edelleen runsain yksittäinen saalislaji (27 %). Seuraavaksi yleisimmät saalislaji olivat runsausjärjestyksessä: sulkava (21 %), ahven (18 %) ja hauki (13 %). Särkikalojen yhteenlaskettu saalisosuus oli noin 35 %. Verkoilla saatiin kokonaissaaliista 74 % ja erilaisilla vapapyydyksillä yhteensä vajaa 20 % (Taulukko 3.12). Taulukko Säijän- ja Sorvanselän saalis vuonna Säijänselkä-Sorvanselkä Laji kg % kg/ha Pyydys kg % Siika ,4 0,3 Muikkuverkot ,7 Muikku 124 0,2 0,0 Verkot mm ,9 Taimen 123 0,2 0,0 Verkot 40 mm tai yl ,0 Järvilohi 13 0,0 0,0 Rysät 7 0,0 Kirjolohi 169 0,3 0,0 Katiskat ,7 Kuore 390 0,8 0,1 Syöttikoukut 128 0,3 Hauki ,9 1,4 Heittovapa ,3 Salakka 6 0,0 0,0 Vetouistelu ,0 Sulkava ,1 2,3 Onki ja pilkki ,6 Lahna ,0 0,5 Muu pyydys 217 0,4 Pasuri 604 1,2 0,1 Yhteensä Ruutana 3 0,0 0,0 Säyne 286 0,6 0,1 Särki ,9 0,4 Karppi 854 1,7 0,2 Suutari 493 1,0 0,1 Sorva 199 0,4 0,0 Toutain 133 0,3 0,0 Ankerias 48 0,1 0,0 Made ,3 0,4 Kuha ,5 2,9 Ahven ,0 2,0 Kiiski 7 0,0 0,0 Kaikki lajit ,9 Särkikalat ,2 3,8 Tapauksia 131 Koko tarkkailualue huomioiden kuha, hauki, ahven ja sulkava olivat kilomääräisesti selvästi runsaimmat saalislajit. Koko tarkkailualue huomioiden kuha on kalastuksellisesti tärkein saalislaji, johon kohdentuu merkittävä osa niin vapavälineiden kuin verkkokalastuksen pyyntiponnistuksesta. Kuhan saalisosuus oli pienin Kuokkalankosken osa-alueella (13 %) ja suurin Vanajanselällä (34 % kokonaissaalisarviosta). Verkkokalastuksen saalisosuus kokonaissaaliista on laskenut kaikilla osa-alueilla. Ainoastaan Säijän- ja Sorvanselällä vapapyydysten saalisosuus oli alle viidesosan (18 %), kun muilla osa-alueilla % saaliista saatiin vapavälinein. Osa-alueesta riippuen kuhasaaliista % saatiin vapavälinein. Osuuksia voi pitää melko korkeina kun huomioidaan kyseisten pyydysten osuudet kokonaispyyntiponnistuksista. Lisäksi vapapyynnin osuus on ainakin jossain määrin aliedustettu, koska pelkästään lääniluvalla tarkkailualueella kalastaneita ei voida sisällyttää kalastustiedustelun otantaan.

23 Ravustus ja saaliit Tiedusteluaineisto ei käsitä kaikkia ravustusluvan hankkineita, koska tiedustelu postitetaan ensisijaisesti kalastuslupia lunastaneille talouksille. On mahdollista, että ravustuslupia on hankkinut myös sellaisia ruokakuntia, jotka eivät ole lunastaneet mitään tarkkailualueen kalastuslupia. Näin ollen tiedustelun kautta ei saada täysin kattavaa kuvaa alueen ravustuksesta ja rapusaaliista. Edellä mainitusta syystä kalastustiedustelussa ilmoitetut rapusaaliit on esitetty taulukossa ilman pyynnin laajennuskertoimia (kalastuksen kokonaissaalisarviosta poiketen). Tarkkailualueen rapusaalis koostuu suurella varmuudella yksinomaan täpläravuista, vaikka osa vastanneista merkitsee saaliinsa vain rapuina. Vuonna 2015 Vanajanselällä ilmoitettiin ravustetun noin pyydysvuorokauden verran ja saalista noin kpl (Taulukko 3.13). Rauttun- ja Makkaranselällä ravustus oli runsaampaa (n mertavrk), mutta saalis jäi alle kpl. Säijä- ja Sorvanselän osa-alueella ravustuksen saaliin (n kpl) ja pyynnin (8 600 mertavrk) suhde eli yksikkösaalis oli noin 1,2 rapua/mertayö, kun se Vanajanselällä oli noin 2,1 rapua/mertayö ja Rauttun- ja Makkaranselällä noin 0,7 rapua/mertayö. Taulukko Ravustuksen pyyntiponnistukset ja rapusaaliit osa-aluekohtaisesti. Vanajanselkä Ilmoitettujen pyydys- Ilmoitettu Pyydys vuorokausien määrä Laji saalis Rapumerta Rapu 541 Muu rapupyydys Täplärapu Yhteensä Ravustajia 30 Rauttunselkä-Makkaranselkä Ilmoitettujen pyydys- Ilmoitettu Laji vuorokausien märää Laji saalis Rapumerta Rapu 138 Muu rapupyydys 50 Täplärapu Yhteensä Ravustajia 25 Kärjenniemenselkä Ilmoitettujen pyydys- Ilmoitettu Laji vuorokausien märää Laji saalis Rapumerta Rapu 295 Muu rapupyydys Täplärapu Yhteensä Ravustajia 13 Kirkkojärvi-Toutonen Ilmoitettujen pyydys- Ilmoitettu Laji vuorokausien märää Laji saalis Rapumerta 530 Rapu 78 Muu rapupyydys Täplärapu 596 Yhteensä Ravustajia 8 Jumunen-Ahtilala Ilmoitettujen pyydys- Ilmoitettu vuorokausien märää saalis Rapumerta 70 Täplärapu 40 Yhteensä Ravustajia 1 Säijänselkä-Sorvanselkä Ilmoitettujen pyydys- Ilmoitettu Laji vuorokausien märää saalis Rapumerta Rapu Muu rapupyydys 1 Täplärapu Yhteensä Ravustajia 51

24 Kalastushaitat Kalastustiedustelun yhteydessä kalastajilta tiedusteltiin myös heidän kokemistaan kalastushaitoista koskien kalastuskautta 2015 (Taulukko 4.1). Kalastustiedustelulomakkeessa vastaajia pyydettiin arvioimaan yhdentoista valmiiksi annetun vaihtoehdon kalastuksellista haittaavuutta. Kalastushaittavastaukset muutettiin numeroarvoiksi. Mikäli haittaa ei koettu, sai kyseinen haittakohta arvon 1, vähäinen haitta arvon 2, kohtalainen haitta arvon 3 ja huomattava haitta arvon 4. Vaihtoehdolle en osaa sanoa arvoksi tuli nolla. Haitan suuruutta kuvaamaan laskettiin haitta-aste (Taulukko 4.1), mikä on keskiarvo haittakohtaan kantaa ottaneiden koodatuista vastausvaihtoehdoista. Haitta-asteen laskemisessa painotettiin kunkin lupatyypin vastauksia lupatyyppien kalastajamäärien mukaisessa suhteessa. Myös muut haittatekijät ja vapaamuotoiset kommentit listattiin alueittain (Taulukko 4.2). Aiempien vuosien tapaan etenkin levähaitat, pyydysten likaantuminen ja vähempiarvoisten kalalajien runsaus nousivat esiin osa-alueesta riippumatta. Vedenpinnan säännöstely kuului eniten kalastusta haittaavien tekijöiden joukkoon Kuokkalankoskella sekä Säijän- ja Sorvanselällä.

25 21 Taulukko Vanajaveden reitin alaosan kalastushaittojen haitta-asteet ja eri haittakysymyksiin kantaaottaneiden lukumäärät (n) vuonna Vanajanselkä Kalastusta haittaava tekijä Haitta-aste n Pyydysten likaantuminen 2,2 115 Kalojen makuvirheet 1,3 117 Vedenpinnan säännöstely 2,1 126 Jätevedet 1,8 100 Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle 1,9 77 Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu 2,2 123 Levähaitat 2,7 129 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 2,6 120 Vesiliikenne 1,6 126 Vedenlaadun muuttuminen 1,7 113 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 1,6 85 Tapauksia 133 Rauttunselkä-Makkaranselkä Kalastusta haittaava tekijä Haitta-aste n Pyydysten likaantuminen 2,8 59 Kalojen makuvirheet 1,4 58 Vedenpinnan säännöstely 2,3 63 Jätevedet 2,2 47 Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle 2,3 39 Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu 2,2 63 Levähaitat 3,0 62 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 3,0 61 Vesiliikenne 1,8 65 Vedenlaadun muuttuminen 1,8 52 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 2,1 36 Tapauksia 67 Kuokkalankoski Kalastusta haittaava tekijä Haitta-aste n Pyydysten likaantuminen 1,7 41 Kalojen makuvirheet 1,6 47 Vedenpinnan säännöstely 2,3 50 Jätevedet 1,9 39 Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle 2,3 35 Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu 2,0 52 Levähaitat 1,9 49 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 1,6 53 Vesiliikenne 1,4 58 Vedenlaadun muuttuminen 1,7 49 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 1,7 38 Tapauksia 61 Kärjenniemenselkä Kalastusta haittaava tekijä Haitta-aste n Pyydysten likaantuminen 2,7 22 Kalojen makuvirheet 1,5 20 Vedenpinnan säännöstely 1,9 23 Jätevedet 2,0 19 Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle 2,2 18 Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu 1,7 22 Levähaitat 2,2 23 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 2,0 23 Vesiliikenne 1,3 23 Vedenlaadun muuttuminen 1,9 21 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 1,7 13 Tapauksia 23 Jumunen-Ahtiala Kalastusta haittaava tekijä Haitta-aste n Pyydysten likaantuminen 3,1 18 Kalojen makuvirheet 1,8 16 Vedenpinnan säännöstely 2,6 19 Jätevedet 2,0 11 Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle 2,5 9 Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu 3,0 16 Levähaitat 2,9 17 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 3,3 19 Vesiliikenne 2,0 20 Vedenlaadun muuttuminen 2,1 15 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 2,0 11 Tapauksia 20 Kirkkojärvi-Toutonen Kalastusta haittaava tekijä Haitta-aste n Pyydysten likaantuminen 2,6 52 Kalojen makuvirheet 1,5 55 Vedenpinnan säännöstely 2,4 56 Jätevedet 2,3 51 Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle 2,3 42 Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu 2,2 59 Levähaitat 2,5 58 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 2,6 57 Vesiliikenne 1,7 58 Vedenlaadun muuttuminen 2,1 54 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 1,7 43 Tapauksia 63 Säijänselkä-Sorvanselkä Kalastusta haittaava tekijä Haitta-aste n Pyydysten likaantuminen 2,5 126 Kalojen makuvirheet 1,4 113 Vedenpinnan säännöstely 2,7 128 Jätevedet 2,0 105 Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle 1,9 87 Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu 1,9 123 Levähaitat 2,5 129 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 2,4 130 Vesiliikenne 1,6 128 Vedenlaadun muuttuminen 1,9 118 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 1,7 85 Tapauksia 135

26 22 Vanajanselkä Vanajanselän osalta suurimmat haitta-asteet saivat edellisvuosien tapaan levähaitat (2,7) ja vähempiarvoisten kalalajien runsaus (2,6). Noin 80 % vastaajista koki levähaitoista ainakin jonkinasteista haittaa omassa kalastuksessaan (Kuva 4.1). Puolet vastaajista koki leväongelmat huomattavana tai kohtalaisena haittana. Annetuista vastausvaihtoehdoista vähiten kalastusta haittaavaksi arvioitiin kalojen makuvirheet, jonka koki haittana viidesosa vastaajista. Tietoisuus jätevesien laskusta haittasi noin kolmasosaa vastanneista. Vanajanselkä, 2015, n=141 Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan säännöstely Jätevedet Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Levähaitat Vähempiarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaadun muuttuminen Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet -100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 3.5. Vanajanselän kalastushaittavastaukset (%). Vastaukset on painotettu suhteessa eri lupatyyppien kalastajamääriin.

27 23 Kärjenniemenselkä Kärjenniemenselän kalastus on elpynyt vasta 2000-luvulla, kun kalastushaitat ovat vähentyneet ja vedenlaatu parantunut. Kalastajia ja haittakysymyksiin vastanneita on kuitenkin edelleen selvästi vähemmän kuin monilla muilla osa-alueilla. Vuoden 2015 osalta haittakysymyksiin vastasi 26 ruokakuntaa (Kuva 4.2). Kärjenniemellä kalastaneiden kokemat haitat ovat vähentyneet ja haittojen ta-soa on nykyisellään jopa vähäisempi kuin muilla osa-alueilla. Vuonna 2011 peräti seitsemän haittakohtaa yhdestätoista sai haitta-asteeksi 2,5 tai enemmän. Vuonna 2015 ainoastaan pyydysten likaantuminen sai haitta-asteen 2,7 (Taulukko 4.1). Tällä kertaa seuraavaksi eniten kalastusta haittaaviksi tekijöiksi koettiin haitta-asteen suuruusjärjestyksessä: tietoisuus jätevesien laskusta alueelle (2,2) ja levähaitat (2,2). Vähiten haittaa koettiin kalojen makuvirheistä (1,5), joista lähes puolet vastaajista ei kokenut haittaa lainkaan. Kärjenniemenselkä, 2015, n=26 Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan säännöstely Jätevedet Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Levähaitat Vähempiarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaadun muuttuminen Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet -100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 3.6. Kärjenniemenselän kalastushaittavastaukset (%). Vastaukset on painotettu suhteessa eri lupatyyppien kalastajamääriin.

28 24 Rauttun ja Makkaranselkä Rauttun- ja Makkaranselällä suurimmat haittatekijät olivat vuonna 2015: vähempiarvoisten kalalajien runsaus (3,0), levähaitat (3,0) ja pyydysten likaantuminen (2,8) (Taulukko 4.1). Kaikki em. tekijät olivat jonkinasteinen kalastushaitta vähintään 75 %:n mielestä (Kuva 4.3). Jätevesiä tai tietoisuutta jätevesien laskusta alueelle ei koettu erityisen haittaavina, alle puolet koki kyseisistä vastausvaihtoehdoista jonkinasteista haittaa ja neljäsosa ei kokenut haittaa lainkaan. Tälläkin osa-alueella vähiten haitannut tekijä oli kalojen makuvirheet, jonka vastaajista neljäsosa koki haittavana. Rauttunselkä-Makkaranselkä, 2015, n=72 Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan säännöstely Jätevedet Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Levähaitat Vähempiarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaadun muuttuminen Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet -100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 3.7. Rauttun- ja Makkaranselän kalastushaittavastaukset (%). Vastaukset on painotettu suhteessa eri lupatyyppien kalastajamääriin.

29 25 Jumunen Ahtila Jumusen ja Ahtialan osa-alueella kalastushaittakysymyksiin oli vastannut vain 20 ruokakuntaa, mikä oli osa-alueista vähiten. Tällä osa-alueella kalastushaitat koettiin voimakkaampina kuin muilla osaalueilla. Kalojen makuvirheitä, vesiliikennettä ja vedenpinnan säännöstelyä lukuun ottamatta lähes kaikki muut vastausvaihtoehdot koettiin jossain määrin haittaaviksi. Eniten haitta koettiin vähempiarvoisten kalalajien runsaus (3,3) ja pyydysten likaantuminen (3,1), joista aiheutunut haittaa koettiin pääosin huomattavana tai kohtalaisena. Jäteveden tai tietoisuuden jätevesien laskusta alueelle koki haittaaviksi noin kolmasosa, kun yli puolet vastaajista ei ollut osannut arvioida haitan suuruutta (vastausvaihtoehto en osaa sanoa). Yli puolet tällä alueella kalastaneista ilmoitti kokeneensa vähäistä haittaa myös saaliskalojen makuvirheistä. Jumunen-Ahtiala, 2015, n=20 Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan säännöstely Jätevedet Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Levähaitat Vähempiarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaadun muuttuminen Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet -100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 3.8. Jumusen ja Ahtialanselän kalastushaittavastaukset (%). Vastaukset on painotettu suhteessa eri lupatyyppien kalastajamääriin.

30 26 Kuokkalankosken alue Kuokkalankosken alueella haitta-asteet ovat keskimäärin pienempiä kuin muilla osa-alueilla. Kalastus tapahtuu pääsääntöisesti vapavälineillä, mikä vaikuttaa merkittävästi haittojen ilmenemistapoihin. Kuokkalankosken alueella suurimmat haitta-asteet olivat: vedenpinnan säännöstely (2,3) ja tietoisuus jätevesien laskusta (2,3). Kummankin vastausvaihtoehdon koki haittaavaksi noin puolet vastaajista. Etenkin koskikalastuksessa vedenpinnankorkeudella tai sen äkillisillä ja odottamilla vaihteluilla on suora yhteys kalastuksen mielekkyyteen ja saaliiseen. Kuokkalan koski, 2015, n=67 Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan säännöstely Jätevedet Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Levähaitat Vähempiarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaadun muuttuminen Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet -100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 3.9. Kuokkalankosken kalastushaittavastaukset (%). Vastaukset on painotettu suhteessa eri lupatyyppien kalastajamääriin.

31 27 Kirkkojärvi ja Toutonen Kirkkojärven ja Toutosen alueella suurimpia haitta-asteita saaneita tekijöitä olivat: säännöstely (2,7), pyydysten likaantuminen (2,6), vähempiarvoisten kalalajien runsaus (2,6) ja levähaitat (2,5) (Taulukko 4.1). Eniten haittaavat tekijät ja niiden haitta-asteet olivat samat kuin edellisessä vuoden 2013 tiedustelussa. Vastaajista ¾ osaa arvioi em. vastausvaihtoehtojen haittaavan kalastustaan. Kalojen makuvirheistä ei tälläkään osa-alueella koettu haittaa, eivätkä jätevesiin suoraan liittyvät vastausvaihtoehdot kuuluneet merkittävimpiin haittoihin. Kirkkojärvi-Toutonen, 2015, n=64 Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan säännöstely Jätevedet Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Levähaitat Vähempiarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaadun muuttuminen Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet -100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva Kirkkojärven ja Toutosen kalastushaittavastaukset (%). Vastaukset on painotettu suhteessa eri lupatyyppien kalastajamääriin.

32 28 Säijän- ja Sorvanselkä Säijän- ja Sorvansellä eniten haittaavaksi tekijäksi arvioitiin vuonna 2015 vedenpinnan säännöstely (2,7). Aiempien vuosien tapaan myös levähaitat (2,5), pyydysten likaantuminen (2,5) ja vähempiarvoisten kalalajien runsaus (2,4) koettiin haittaavina (Taulukko 4.1). Noin ¾-osaa vastaajista arvioi em. neljän vastausvaihtoehdon haittaavan kalastustaan. Puolet vastaajista arvioi haitan huomattavaksi tai kohtalaiseksi (Kuva 4.7). Säijän- ja Sorvanselän sekä muiden alueiden osalta vastaajien vapaa-muotoiset kommentit ja huomiot on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 4.2). Säijänselkä-Sorvanselkä, 2015, n=138 Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan säännöstely Jätevedet Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Levähaitat Vähempiarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaadun muuttuminen Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet -100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva Säijän- ja Sorvanselän kalastushaittavastaukset (%). Vastaukset on painotettu suhteessa eri lupatyyppien kalastajamääriin. Taulukko Muut vastanneiden vapaamuotoiset kommentit vuonna Vanajanselkä Vesien säännöstely, ei pysy määrättyjen sääntöjen rajoissa. Hauet ja kuhat lasketaan takaisin, paitsi kisoissa. Syömäkalaa lukuunottamatta ahvenet, isommat joutuvat pannulle kaikki. Hauki ja kuha päästetty takaisin veteen. Rapumerrassa oli kuollut saukko. Lahdet kasvavat umpeen ja uiminen estyy sinilevän vuoksi (maatalous ym.). Rapuja jo liikaa. Uistelijoiden tahallinen merkkien rikkominen. Ahvenvita ja uistinvita hävinneet? Kuhan rauhoitusaikaa tarvitsisi laajentaa. Kaikenlainen kuhankalastus + verkkojen pitokielto tulisi olla , kutu on aikaistunut.

33 29 Alamittaisen kuhan takaisinlaitto on lokkien ruokintaa (huuhaahommaa). Kuhan rauhoitusaika pitäisi olle kaikilla pyyntivälineillä. Roskakalojen runsaus. Verkkoja en ole käyttänyt 2015, koska limoittuvat ja täynnä roskakalaa. Veneily rantoja pitkin. Älyttömät rajoitukset, uistelu sallittu, verkko ei/kuha. Saalismäärät v olivat reilusti pienemmät kuin edellisinä vuosina. Säännöstelyn tuomat haitat. Olisi mielenkiintoista tietää/nähdä miten tällainen tietojen kerääminen on vaikuttanut vesiensuojeluun tai kalastuksen/saaliiden muutoksiin. Missä nähtävänä keräämänne tiedot? Julkaiskaa ne joskus Aamulehdessä tms. Vetouistelun kohdekalana oli kuha. Kuhan keskikoko on kuitenkin ollut niin pientä, että kokonaissaaliista ruokakaloiksi päätyin max 5 kg. Kärjenniemenselkä Pohjalietteen maku. Harrastan vain verkkokalastusta. Ruskeat limapallukat verkon solmuihin kylmän veden aikana, lisääntynyt 5 viime vuoden aikana. Kesäkalastus normaalia vähäisempää. Outo, voimakas ajoittainen kahvin värisen levän/liman muodostus verkon solmuihin, pahimmillaan 4 tuntia ja herneen kokoiset limpit (semmoisena aikana kalastus mahdotonta). Huonosti organisoitu alueen veden laadun ja kalojen vastuullinen istutus. Rauttunselkä-Makkaranselkä Kuhakanta hyvä. Luvaton kalastus rehottaa Vanajalla. Verkkojen "seisottaminen" mielivaltaista, monta vuotta samalla paikalla.ehdotus: luvan lunastaneille veneille oranssi viiri veneessä näkyville! Mustalevä ilmestyi verkkoihin kalastus piti lopettaa. Koko avovesikauden parhailla "paikoilla" pidettävät verkot. Kuhaa sain edellisiä vuosia heikommin ja keskikoko oli pieni. Suuria, yli 55 cm kuhia en saanut yhtään, mutta alamittaisia, cm kaloja aiempaa enemmän. PS. Julkaistaanko kyselyn tulokset jossain? Uistin kisat. Emohauet vähenee, haukikanta on romahtanut! Heinä- ja elokuussa saatiin saalista verkolla hyvin huonosti, selvästi vähemmän kuin aikaisemmin. Piilevä verkoissa. Lokakuun lopulla ja marraskuussa verkot likaantuivat tolkuttomasti, joku mädäntyvä kasvisto, tumma. Voisiko tietojen kerääminen tapahtua vuoden lopussa kuluneelta vuodelta. On vaikea muistaa edellisen kesän tapahtumia. Olisi mukava saada tiedoksi yhteeenveto kyselystänne! KIITOS! Liian vähän kuhaa ja muita jalokaloja. Mielestäni kuha pysynyt samoillaan, hauki taantunut aika rajusti samoin ahven. Lähinnä omiks tarpeiks ja terveyden ja ulkoilun, raitista ilmaa nauttien. Nyt kun ei tehtaatkaan saastuta, on mukavampaa kalastaa ja vesi ei haise. Leväkasvusto rysän silmiin kesällä. Silmät sormea vahvan leväkasvuston peitossa. Jumunen-Ahtiala Kalastin 5 kertaa verkoilla. Enimmäkseen ns. roskakalaa n. 100 kg yhteensä. Pilkillä muutama kilo ahventa ja särkeä Vesilahden Sakaselältä. Pääasiallinen kalastuspaikkana Haihunkoski/Tarpianjoki, joita ei kuitenkaan kartoissa näy: rasti suuntaa-antava.

34 30 Kuokkalankoski Kalat alamittaisia, päästetty vapauteen. Huonoin kuhavuosi Herralankoskella niin pitkään kuin siellä kalastanu n. 30 vuotta. Taimenet alamittaisia, vapautettu koskematta. Toutaimet on niin suuria osa, että niitä ei ole mahdollista saada ylös, joten viehemenetyksiä tulee, Osa on varmasti yli 5 kg. Se harmittaa!! En pitänyt kirjaa. Taimenkanta vaikuttaa parantuvan. Käyntikertoja paljon ja harvoja kalattomia reissuja. Usein koskiosuuksilla saaliina n. 40 cm taimen 2015 yhtään yli 60 cm ei tarttunut. Kalastin myös Tammerkoskea, josta hyvin samanlaisia tuntemuksia. Taimenten istutukset hävitti kirjolohikalat Kuokkalankoskelta lähes kokonaan. Ei mitallisia kaloja. Kalastusvalvojien vähyys. Olimme kalassa 3 hengen porukalla, saaliiksi saimme yhden n. 1 kg villitaimenen. Vain pari hassua käyntiä Kuokkalankoskilla laihoin tuloksin. Muutaman kerran kävin kalassa Lempäälän Kuokkalankoskella, eikä saalista tullut. Kalastuspaine. Heittovapa = perhovapa. Jotain särkiä, säyneitä ja ahvenia. Kalastettu kerran Kuokkalankoskella. Vanhojen vieheiden ja siimojen määrä. Kuhan kpl määrä huomattava, tosin vapautettu iso osa, koska Kuokkalankoski alueella 45 cm alamitta. Kirkkojärvi-Toutonen Ns. "kilpakalastajat" useiden vetouisteluvapojen kanssa. Isojen laivojen/veneiden aallot, vesijetit. Rapuja ja kuhaa pitäisi allekirjoittaneen kohdalle istuttaa. Ennen paikka oli parhaita kuhapaikkoja. Hahkalanvuolteen ympäriltä selkärysät pitäisi kieltää kokonaan, osa on autonkokoisia. Kalastaminen jäi viimevuonna tosi vähäiseksi. 15 vuoden aikana jonka olen kalastanut kyseisellä järvellä, kirkasvetinen lumpeeton järvi on muuttunut täysin, vesi on samentunut, lumpeita on runsaasti koko järvessä. Koskikelluntayritys ei ota muita huomioon, ajetaan suurilla nopeuksilla veneiden ja onkijoiden ohi, "öykäröintiä". Kymmeniä kuolleita pikkukuhia kellui pinnalla useampana päivänä. Rantojen harvennus tekemättä. Valvojien puute. Kalastajan korkea ikä. Tosi vähän kalastettu, ei paljon saaliita. Verkko- ja ammattikalastus. Alamittaisia kuhia, vain muutama mitallinen. Kalakuolemia? Kiiskiä!? Mikä ihmeen hyvä kuhakanta? Liika verkotus. Säijänselkä-Sorvanselkä Pyydysmerkit ovat huonoja. Teksti ei pysy oli millainen tussi tai kynä. Siirtykää tälle vuosituhannelle eli valvojalle älypuhelin tai tabletti, josta näkee suomeen kenelle lupanumero kuuluu. Verkoissa rapuja 3 kpl. Se idioottimainen kevätkuoppa! Ottakaa selvää mitä metrin pinnan heilutus tekee hauenkudulle keväällä. Olisiko vesipiirin johtoon vaihdettava asiantuntijat? Kateus. Ajanpuute. Kalastus ollut lähinnä ajanviete. Mielestäni kalastusalueellani veden laatu on parantunut kesän 2015 levähaitta hyvin vähäinen. Vedenpinnan säännöstely.

35 31 Suuri vesitason vaihtelu. Suuri verkkojen määrä näin kapeassa vesistössä. Ammattikalastus. Liian voimakas verkkokalastus. "Sammaleen" kasvu pohjasta. Vedenpinnan säännöstely! Hauen kutua ajatellen koska hanhet tuhonneet kaiken järvikortteen. Varsinainen rantaruoho kuivilla, kutu tapahtuu saviliejuun!! Pyydys varkaudet. Kevättalvella vesien ylenmääräinen juoksutus, kutupaikat kaloilta katoaa. Liika verkkokalastus. Paljon "roskakalaa" (särki, salakka). Pikkuroskakalaa tuntu olevan tosi paljon. Muikkuverkko oli täynnä särkeä ja salakkaa. Ahventa on paljon, mutta pientä. Kukkoahventa on! Huono vuosi saaliin suhteen. Madetta katiskassa paljon, mutta "pientä". Suuri osa saaliista vapautettu. Kuhakanta taantunut. Pientä riittää, mutta mittakalat vähissä. Verkkopyynti lisääntynyt. Verkkojen runsaus. Kalastuksen valvontaa lisää ja alamittaisten kuhien mittaus eläkeläisiltä. Verkotuksen rajoittamista. Liiallinen verkkokalastus. Sinilevä. Vesi tosi kirkasta, kaislikot pienenee esim. Kehon Pappilan rannasta, nokasta hävis 20 m pitkä miestä korkeampi kosteikko kokonaan. 4. Kirjanpitokalastus 4.1 Aineisto ja menetelmät Vuonna 2015 kirjanpitokalastajia oli kaikkiaan 19 kpl ja vuonna 2016 kolme vähemmän. Vanajanselällä kirjanpitokalastajien määrä on viimeisten kymmenen vuoden aika vaihdellut 5-7 kalastajan välillä (Taulukko 5.1). Kärjenniemenselältä on saatu kirjanpitokalastusaineistoa viimeksi vuonna Rauttun- ja Makkaranselällä kalastajien määrä on viime vuosina vähentynyt selvästi ja vuonna 2016 aineisto koostui vain yhden kalastajan pyynnistä. Jumusen ja Ahtialan välisellä vesialueella sekä Kirkkojärven ja Toutosen alueella kirjanpitokalastajia on ollut jo pitkään vain muutama kummallakin osa-alueella. Säijän- ja Sorvanselällä kirjanpitokalastus on ollut koko tarkkailun ajan runsasta ja suurin osa on pitänyt kirjaa kalastuksestaan jo yli 20 vuoden ajan. Kalastustiedusteluvastausten perusteella tarkkailualueella ei ole runsaasti ympärivuotista verkkokalastusta harrastavia henkilöitä, eikä kirjanpitoaineiston voida olettaa runsastuvat tulevaisuudessa. Kirjanpitokalastajat merkitsevät heille jaettuihin vihkoihin käyttämänsä pyydykset, pyyntiajat ja saaliit. Tässä raportissa tarkastellaan lähinnä eniten käytetyn pyydysluokan, eli solmuväliltään mm verkkojen yksikkösaaliita. Yleisimmin käytetyt verkon solmuvälit ovat osa-alueesta riippuen mm. Yksikkösaalis tarkoittaa tässä tapauksessa yhden verkon kilomääräistä saalista yhden pyyntivuorokauden aikana. Yksikkösaalis ja sen vaihtelut olisivat ihannetapauksessa suoraan verrannollisia kalakannan runsaudessa tapahtuviin muutoksiin. Todellisuudessa kuitenkin mm. sääolot, kalastuskirjanpitäjien vaihtuminen sekä muutokset pyyntitavoissa aiheuttavat vaihtelua vuosien välillä. Kaikkein luotettavimmat aikasarjat ovat Vanajanselän sekä Sorvanselän osa-alueilta, koska niissä kirjanpitokalastajat ja runsas aineisto ovat pysyneet pääpiirteissään ennallaan vuodesta toiseen.

36 32 Taulukko 4.1. Kirjanpitokalastajien lukumäärät vuosina Vanajanselkä A X X X X X X X X X X X X X B X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X C X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X D X X X X X F X X X X X X X X X X X X X X X X X X X E X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X F X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X G X X X X H X I X X X J X X X X X X X X X X X K M X X X X X X X N X X X X O X X yhteensä Kärjenniemenselkä A X X X X X X X X X X X X X X X B X X X X X X C X X D X X X yhteensä Rauttun- ja Makkaranselkä A X X X X X X X X B X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X G X X X X X H X X X X X X X I X X J X X X X X X X X X X X X X X K X X X X X X X X X X X X X L M X X N X X X X X X X X X X X X X X O X X X X X X X X X X X yhteensä Jumusen ja Ahtialanselän väli B X X X X X X X X X X X X X X X C X X X X A G X F X X X X X X X X X X D X X X E H X X X I J X X X K X X L X X X X X X X X X X X X X M X X X X X X N X X X yhteensä Kirkkojärvi- ja Toutosenselkä D X f X X X X X X X E X X X X X X X X X X X X X X X X X X F X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X J X X X X H X X X X X X X X X X X X X X I X X X J X X X X K L X X X X M X X X N X X X X X X O X X X X X X X X X X X X P X X X X X X X X Q X X X X X X X X X R X yhteensä Säijän- ja Sorvanselkä A X X X X B C X X X X X X X X X X X X X D X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X E F X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X G H X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X I X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X J X X X X X X X X X X X X X X X X X K X X X X X X X X X X X L X X X M X X X X N O X X X P X X Q X X R X X X X X X X S X X X X X X T X X X X X X X X X yhteensä

37 33 Yksikkösaalis kuvaa parhaiten verkkopyynnin pääasiallisten kohdelajien kannan kehitystä. Tarkkailualueella tämä tarkoittaa nykyisin lähinnä kuhaa. Myös joistain verkkopyynnin sivusaaliina tulevista lajeista saadaan varsin luettava kuva (sulkava ja pienikokoiset lahnat). Sen sijaan satunnaisena sivusaaliina saatavista lajeista ei välttämättä saada kovin tarkkaa tietoa. Solmuväliluokka mm käsittää verkot, jotka pyytävät hyvin vaihtelevan kokoisia kaloja. Tässä tapauksessa kirjanpitokalastus tapahtuu osa-alueesta riippuen pääasiassa mm verkoilla, jolloin mm. siikasaaliit jäävät vähäisiksi. Myös monien muiden verrattain pienikokoisten lajien, kuten särjen ja ahvenen runsaudesta saadaan tarkempaa tietoa kolmen vuoden välein tehtävien verkkokoekalastusten avulla. Koko vuoden pyynnin kattavan tarkastelun lisäksi kirjanpitoaineisto on perinteisesti jaettu myös avovesi- ja jääkalastuskauteen. Pyyntipäivämääriin sidotussa jaossa kesä- eli avovesikauteen kuuluu toukokuun ja marraskuun välinen aika. Talvi- eli jääkalastuskauteen lasketaan kuuluvaksi joulukuun ja huhtikuun välinen aika. Jääkalastuskaudella verkot ovat tavallisesti kokematta useita päiviä perätysten, kun taas lämpimän veden aikaan verkot koetaan kerran vuorokaudessa. Tästä syystä havaintokertojen (eli koentakertojen) määrä on avovesikaudella suhteessa selvästi suurempi kuin jäältä tapahtuvassa pyynnissä (Taulukko 5.2). Taulukko 4.2. Kirjanpitokalastajien verkkopyynnin (solmuvälit mm) pyyntimäärät vuosina 2015 ja v.2015 Verkot mm v.2016 Verkot mm Pyyntipaikka Kausi kpl pvrk Pyyntipaikka Kausi kpl pvrk Vanajanselkä avovesi Vanajanselkä avovesi jääkalastus jääkalastus yhteensä yhteensä Rauttun- ja Makkaranselkä avovesi Rauttun- ja Makkaranselkä avovesi jääkalastus jääkalastus yhteensä yhteensä Jumunen - Ahtialanselkä avovesi Jumunen - Ahtialanselkä avovesi jääkalastus jääkalastus yhteensä yhteensä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä avovesi Kirkkojärvi ja Toutosenselkä avovesi jääkalastus jääkalastus 0 0 yhteensä yhteensä Säijän- ja Sorvanselkä avovesi Säijän- ja Sorvanselkä avovesi jääkalastus jääkalastus yhteensä yhteensä

38 34 pyydysvuorokaudet Vanajanselkä Kärjenniemenselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä Kuva 4.1. Kalastuskirjanpidon pyydysvuorokausien määrä solmuväliltään mm verkoilla vuosina pyyntikerrat Vanajanselkä Kärjenniemenselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä Kuva 4.2. Kalastuskirjanpidon pyyntikertojen määrä solmuväliltään mm verkoilla vuosina Vuonna 2015 Vanajanselän verkkopyynnin kirjanpitoaineisto (solmuvälit mm) koostui yli 5000 pyydysvuorokaudesta (Taulukko 5.2). Vanajanselän aineisto on viime vuosian selvästi vähentynyt, kun aiemmin se oli moninkertainen muihin osa-alueisiin verrattuna (Kuva 5.1). Säijän- ja Sorvanselän alueella kirjanpitopyynnin verkkovuorokausia kertyi hieman yli kpl. Kolmella muulla osa-alueella kirjanpitokalastuksen pyydysvuorokausien kokonaismäärä on selvästi pienempi.

39 35 Kirjanpitoaineiston edustavuutta voidaan tarkastella myös havaintokertojen (eli pyydysten koentakertojen) määrinä (Kuva 5.2). Aineiston luotettavuuden takia kalastuskirjanpidon tulisi perustua vähintään sataan havaintokertaan. Vuonna 2015 sadan havainnon raja täyttyi mm verkoilla kaikilla muilla alueilla paitsi Jumusen ja Ahtialan välisellä alueella. Kärjenniemenselältä ei saatu tälläkään kertaa lainkaan kirjanpitoaineistoa. Avovesi ja jääkalastuskausiin jaettuna havaintorajat täyttyvät kummankin kauden osalta vain Vanajanselällä sekä Säijän- ja Sorvanselällä (Taulukko 5.2). 4.2 Yksikkösaaliit lajeittain Siika Tarkkailualueen siikasaaliit ovat nykyisin vähäisiä. Siiat ovat pääosin liian pienikokoisia jäädäkseen yleisimmin käytettyihin verkon solmuväleihin (50-55 mm). Säijän- ja Sorvanselkä oli 1990-luvun alusta vuoteen 2010 asti selvästi paras osa-alue (kuva 5.3). Viimeisten kolmen vuoden aikana siian yksikkösaaliit ovat Vanajanselällä sekä Säijä- ja Sorvanselällä keskimäärin 20 grammaa, minkä perusteella siikakannat ovat heikkoja. Muilla tarkkailun osa-alueilla siika on marginaalinen saalislaji. Vuosina Kirkkojärven ja Toutosen sekä Rauttun- ja Makkaranselälän osa-alueilta saatiin kummaltakin vain yksi siika. Jumusen ja Ahtialanselän osa-alueelta ei vastaavana aikana saatu siikoja lainkaan. Kirjanpitoaineiston perusteella siian keskikoko oli vuonna mm verkoilla Vanajanselällä sekä Säijän- ja Sorvanselällä n. 450 g. Siian yksikkösaaliit ovat olleet lähes poikkeuksetta korkeammat avovesikaudella sekä Säijän- ja Sorvanselän että Vanajanselän osa-alueilla. Avovesikauden yksikkösaaliit ovat olleet korkeimmillaan 2000-luvun alussa. Vanajanselällä siian yksikkösaalis on korkeimmillaan noin 80 grammaa, kun Säijänja Sorvanselällä yksikkösaalistaso on ollut muutaman vuonna jopa yli 300 grammaa (kuva 5.4). Siika, mm:n verkot g/pyydysvuorokausi Vanajanselkä Jumunen - Ahtialanselkä Säijän- ja Sorvanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Kuva 4.3. Siian yksikkösaaliit (g/pyydvrk)koko vuoden aineistossa vuosina

40 36 Siika, mm:n verkot g/pyydysvuorokausi avovesi jää Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Siika, mm:n verkot g/pyydysvuorokausi avovesi Säijän- ja Sorvanselkä jää Kuva 4.4. Siian yksikkösaaliit (g/pyydvrk)kalastuskausiin jaetussa aineistossa vuosina

41 Kuha Rauttun- ja Makkaranselällä kuhan yksikkösaaliit olivat vuosina yli kaksinkertaiset muihin osa-alueisiin verrattuna (kuva 5.6). Koko vuoden aineistosta laskettujen yli 600 gramman yksikkösaaliiden perusteella Rauttun- ja Makkaranselän osa-alueen kuhakanta on todella vahva. Vuosina kuhan yksikkösaaliit ovat olleet aiempaa korkeammat Vanajanselällä, Säijän- ja Sorvanselällä sekä Jumusen ja Ahtialanselän osa-alueilla. Em. osa-alueiden noin 300 gramman yksikkösaaliiden perusteella kuhankannat ovat vahvoja. Muista osa-alueista poiketen kuhakanta näyttäisi taantuneen Kirkkojärven ja Toutosen osa-alueella, missä koko vuoden aineiston yksikkösaalis on puoliintunut vuodesta 2009 (kuva 5.6). Kuhan yksikkösaaliit olivat avovesikaudella Rauttun- ja Makkaranselällä omaa luokkaansa muihin osa-alueisiin verrattuna (kuva 5.6). Vuonna 2015 avovesikauden yksikkösaalis oli n. 600 g ja vuonna 2016 yli 1000 g. Jumusen ja Ahtilanselän osa-alueella avovesikauden yksikkösaaliit olivat osa-alueista pienimmät, noin sata grammaa. Muilla osa-alueilla avovesikauden yksikkösaalis vaihteli gramman välillä. Rauttun- ja Makkaranselän kuhankannan vahvistuminen näkyy myös jääkalastuskaudella ja n. 600 gramman yksikkösaaliit olivat koko tähänastisen tarkkailuhistorian korkeimmat. Vanajanselällä sekä Säijän- ja Sorvanselällä jääkalastuskauden yksikkösaaliit ovat samaa tasoa kuin avovesikaudella. Solmuväliltään mm:n verkoilla pyydetyn kuhan keskipaino oli vuonna 2016 aiempaan tapaan pienin Vanajanselällä (n.840 g). Muilla alueilla keskipaino vaihteli gramman välillä. Kuha, mm:n verkot g/pyydysvuorokausi Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä Kuva 4.5. Kuhan yksikkösaaliit (g/pyydvrk)koko vuoden aineistossa vuosina

42 38 Kuha, mm:n verkot g/pyydysvuorokausi avovesi Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä jää 1000 Kuha, mm:n verkot 800 g/pyydysvuorokausi avovesi jää Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä Kuva 4.6. Kuhan yksikkösaaliit (g/pyydvrk)kalastuskausiin jaetussa aineistossa vuosina

43 Hauki Vanajanselällä haukikantojen kehitys on ollut vakaata ja hauen yksikkösaaliit ovat olleet noin 50 gramman tasoa (kuva 5.7) niin koko vuoden aineistossa kuin avovesi- että jääkalastuskausina (kuva 5.8). Noin 100 gramman yksikkösaalis hauella on varsin tavanomainen Kokemäenjoen vesistössä. Vanajanselän haukikanta on yksikkösaaliiden perusteella heikko, vaikka viimeisten kolmen vuoden yksikkösaalistaso oli hivenen aiempaa korkeampi. Rauttun- ja Makkaranselällä haukikanta on viime vuosina hieman vahvistunut. Vuosina koko vuoden aineiston yksikkösaaliit olivat alle sata grammaa, mutta vuosina yksikkösaalis oli grammaa. Kirkkojärven ja Toutosen alueella hauen yksikkösaalis on 2000-luvulla ollut vain kerran alle sata grammaa (v.2009, 90 g/pyydvrk). Vuoden 2016 koko vuoden aineiston yksikkösaalis oli 108 g/pyydvrk, mikä oli selvästi vähemmän kuin vuosina ( g/pyydvrk). Avovesikauden yksikkösaaliissa ei ole juuri tapahtunut muutoksia (kuva 5.8). Vuoden 2016 aineisto oli tarkkailuhistorian vähäisin ja on mahdollista, ettei se kuvaa kalakannoissa tapahtuneita muutoksia. Säijän- ja Sorvanselällä hauen yksikkösaaliit ovat koko vuoden aineistossa jääneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alle sadan gramman (kuva 5.7) ja haukikantaa voi pitää heikkona. Avovesikaudella yksikkösaalistaso on ollut hieman korkeampi kuin jääkalastuskaudella. Jumusen ja Ahtialanselällä kirjanpitoaineisto on ollut niukkaa ja yksikkösaaliiden vaihtelut selvästi muita osa-alueita runsaampaa. Hauen yksikkösaalis oli vuonna 2016 lähes 2,2 kg/pyydvrk. Hauki on matalan osa-alueen runsain saalislaji ja kantaa voi pitää voimakkaana. Saalishaukien keskipainot vaihtelivat 1,6-1,9 kg välillä osa-alueesta riippuen g/pyydysvuorokausi Hauki, mm:n verkot v g/pyydvrk Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä Kuva 4.7. Hauen yksikkösaaliit (g/pyydvrk)koko vuoden aineistossa vuosina

44 40 Hauki, mm:n verkot g/pyydysvuorokausi avovesi jää Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Säijän- ja Sorvanselkä Hauki, mm:n verkot g/pyydysvuorokausi avovesi Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä jää Kuva 4.8. Hauen yksikkösaaliit (g/pyydvrk)kalastuskausiin jaetussa aineistossa vuosina

45 Lahna Vanajanselkää lukuun ottamatta lahnan yksikkösaaliit ovat nousseet kaikilla osa-alueilla viimeisten 4-5 vuoden aikana (kuva 5.9). Vanajanselällä koko vuoden yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla keskimäärin 94 g/pyydvrk, eikä lahnakannassa näyttäisi tapahtuneen muutoksia. Lahnan yksikkösaaliit ovat kaikilla osa-alueilla avovesikaudella korkeammat kuin jääkalastuskaudella. Vanajanselällä yksikkösaalistaso on viime vuosina ollut avovesikaudella noin kaksinkertainen jääkalastuskauteen verrattuna (kuva 5.10). Säijän- ja Sorvenselän sekä Kirkkojärven ja Toutosen osa-alueilla lahnan yksikkösaalistasot ovat nousseet vuodesta 2011 alkaen selvästi. Vuosien yksikkösaaliit olivat Kirkkojärven ja Toutosen osa-alueella yli 150 grammaa, kun Säijän- ja Sorvanselällä yksikkösaalis on noususta huolimatta jäänyt sataan grammaan (kuva 5.9). Säijän- ja Sorvanselän osa-alueella lahnan yksikkösaalis on avovesikaudella noussut. Vuosittainen vaihtelu on ollut todella runsasta ja yksikkösaalistaso on viimeisten viiden vuoden aikana vaihdellut gramman välillä. Jääkalastuskauden yksikkösaaliiden perusteella ei voida sanoa että Säijänja Sorvanselän lahnakanta olisi voimistunut. Kirkkojärven ja Toutosen sekä Jumusen ja Ahtilanselän osa-alueilla kirjanpitokalastuksen kalastuskausiin jaettu aineisto on vähäistä, eikä ns. sivusaalislajin yksikkösaaliiden perusteella ole mielekästä arvioida lahnakannan voimakkuutta. Rauttun- ja Makkaranselällä lahnan yksikkösaaliit ovat viimeisten viiden vuoden aikana nousseet avovesikauden pyynnissä. Jääkalastuskaudella yksikkösaalistaso on ollut vastaavana aikana vain noin 20 grammaa, mikä on kymmenesosa avovesikauteen verrattuna. Lahnojen keskikoko on yleisimmin käytetyillä, mm:n verkoilla niin alhainen, että lahnoja voi pitää sivusaaliina. Vuonna 2016 ainoastaan Toutosen ja Kirkkojärven osa-alueella lahnojen keskipaino oli yli 500 g, kun muilla alueilla se vaihteli gramman välillä. Lahna, mm:n verkot g/pyydysvuorokausi Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä Kuva 4.9. Lahnan yksikkösaaliit (g/pyydvrk)koko vuoden aineistossa vuosina

46 42 Lahna, mm:n verkot g/pyydysvuorokausi avovesi Vanajanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä jää Lahna, mm:n verkot g/pyydysvuorokausi avovesi Jumunen - Ahtialanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä jää Kuva Lahnan yksikkösaaliit (g/pyydvrk)kalastuskausiin jaetussa aineistossa vuosina Sulkava Vanajanselällä yksikkösaaliit ovat olleet koko vuoden aineistossa jo pitkään noin sadan gramman tasoa (kuva 5.11). Vanajanselällä avovesikauden yksikkösaaliit ovat olleet selvästi suurempia kuin jääkalastuskaudella. Avovesikaudella yksikkösaaliit ovat 2000-luvulla selvästi laskeneet. Jääkalastuskaudella yksikkösaaliit ovat puolestaan viimeisten viiden vuoden aikana olleet nousussa ja vuonna 2017 kummankin kalastuskauden yksikkösaalis oli noin sata grammaa. Säijän- ja Sorvanselällä sulkavan yksikkösaaliit ovat pääosin olleet koko vuoden aineistossa alle 200 g/pyydysvrk (kuva 5.11). Avovesikaudella vaihtelu on ollut runsaampaa ja yksikkösaalistaso hieman jääkalastuskautta korkeampi. Vuoden 2016 yksikkösaalis oli avovesikaudella n. 280 g/pyydvrk, mikä oli tarkkailuhistorian korkeimpia (kuva 5.12). Noususta huolimatta osa-alueen sulkavakantaa voi pitää vakaana, muttei erityisen runsaana.

47 43 Sulkavan yksikkösaaliit olivat vuonna 2016 korkeimmat Jumusen ja Ahtialanselän alueella (kuva 5.11). Koko vuoden aineistossakin vuosittainen vaihtelu on ollut runsasta ja kalastuskausiin jaetussa aineistossa vielä runsaampaa. Vuoden 2016 yksikkösaalis (n. 300 g/pyydvrk) on korkeampi kuin viitenä edellisenä vuotena, mutta vielä selvästi vähemmän kuin 2000-luvun alussa, jolloin koko vuoden aineiston yksikkösaalistaso vaihteli gramman välillä. Niukasta aineistosta ja hyvin runsaasta vaihtelusta huolimatta alueen sulkavakantaa voi pitää hyvin runsaana. Kirkkojärven ja Toutosen alueella koko vuoden yksikkösaalistaso laski selvästi aiemmasta (kuva 5.11). Vuoden 2016 yksikkösaalistaso oli vain 40 g/pyydyvrk, kun vuosina yksikkösaaliit ovat vaihdelleet gramman välillä. Sulkavakanta ei todennäköisesti ole pienentynyt yhtä voimakkaasti kuin yksikkösaaliit, mutta vuosien 2015 ja 2016 yksikkösaaliiden perusteelle kanna kasvu näyttäisi pysähtyneen. Rauttun- ja Makkaranselällä koko vuoden yksikkösaalis oli vuosina noin 400 g/pyydyvrk. Sulkavakanta on viimeisten viiden vuoden aikana selvästi heikentynyt. Vuoden 2016 aineisto oli solmuvälin mm verkoilla todella niukka (37 pyydvrk) ja sulkavan yksikkösaalis vain 3 g/pyydvrk. Osa-alueen sulkavakanta on varmuudelle kymmenen vuoden aikana heikentynyt, mutta kirjanpitoaineiston lisäksi on syytä huomioida myös kalastustiedustelun antamaa tietoa. Vuoden 2015 kalastusta koskevassa tiedustelussa sulkavan saalisosuus oli noin neljäsosa koko osa-alueen saaliista. Sulkavasaalis oli pinta-alaan suhteutettuna noin 2,5 kg/ha ja kokonaissaalis 6,6 tn. Sulkava on alueella selvästi runsaampi kuin voisi yksikkösaaliiden perusteella olettaa. Sulkava on parvikala, ja sen saaliiden muita yleisiä lajeja suurempi vaihtelu näkyy esimerkiksi koekalastustuloksissa. Myös kalastuskirjanpidon yksikkösaaliissa on tästä syystä oletettavasti enemmän vaihtelua kuin muilla yleisillä saalislajeilla. Vaihtelu näkyy etenkin avovesikaudella, jolloin kalojen liikkuminen on aktiivisempaa. Sulkava, mm:n verkot 1600 v.1998, 1978 g/pyydvrk g/pyydysvuorokausi Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä Kuva Sulkavan yksikkösaaliit (g/pyydvrk)koko vuoden aineistossa vuosina

48 Sulkava, mm:n verkot g/pyydysvuorokausi avovesi Vanajanselkä Säijän- ja Sorvanselkä jää Sulkava, mm:n verkot 2000 v.1998, 2750 g/pyydvrk v.1992, 2667 g/pyydvrk g/pyydysvuorokausi avovesi jää Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Kuva Sulkavan yksikkösaaliit (g/pyydvrk)kalastuskausiin jaetussa aineistossa vuosina

49 Made Made poikkeaa elintavoiltaan muista Vanajaveden reitin yleisimmistä kalalajeista. Se vaatii viihtyäkseen viileää vettä ja mateen kasvukausi ja pyynti ajoittuu talveen. Pyydysvuorokautta kohti laskettujen yksikkösaaliiden taso on usein jääkalastuksessa korkeampi kuin avovesipyynnissä, toisin kuin yleensä. Erilaisten elintapojen vuoksi pyyntipaikkojen vaihto saattaa vaikuttaa huomattavasti mateen yksikkösaaliisiin. Vanajanselän yksikkösaaliiden taso on ollut koko vuoden aineistossa vuodesta 2008 alkaen laskeva. Lasku on tapahtunut avovesikaudella, jääkalastuskaudella yksikkösaalistaso on ollut vastaavana aikana melko vakaa ja jopa hieman aiempaa korkeampi (kuva 5.13). Vanajanselän osa-alueen madekantaa voi vuoden 2016 yksikkösaaliiden perusteella luonnehtia kohtalaiseksi. Rauttun- ja Makkaranselällä madekanta taantui 1990-luvun lopussa voimakkaasti (kuva 5.13). Koko vuoden aineiston yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla keskimäärin 21 g/pyydvrk ja kanta on ollut vakaa. Jääkalastuskauden yksikkösaaliit ovat olleet lähes poikkeuksetta selvästi avovesikautta korkeampia (kuva 5.14). Säijän- ja Sorvanselän madekannan kehitys on ollut 2000-luvulla hyvin samankaltaista kuin Rauttunja Makkaranselällä (kuva 5.13). Jääkalastuskauden yksikkösaalis nousi vuosina grammaan, kun se muina vuosina on ollut noin 20 gramman tasoa (kuva 5.13). Muilla osa-alueilla aineiston vaihtelu on liian suuret madekannan tai sen kehityskulun arviointiin. Made, mm:n verkot g/pyydysvuorokausi Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä Kuva Mateen yksikkösaaliit (g/pyydvrk)koko vuoden aineistossa vuosina

50 46 Made, mm:n verkot g/pyydysvuorokausi 2016 avovesi jää Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Säijän- ja Sorvanselkä 800 Made, mm:n verkot g/pyydysvuorokausi avovesi Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Jumunen - Ahtialanselkä jää Kuva Mateen yksikkösaaliit (g/pyydvrk)kalastuskausiin jaetussa aineistossa vuosina

51 Selkäalueittainen tarkastelu Vanajanselkä Aiemmin Vanajanselkä on ollut kalastuksen kannalta tutkimusalueen parhaimmistoa luvulla ero muihin selkäalueisiin on kuitenkin kaventunut. Sulkavan runsastuminen 1990-luvulla muutti aluetta uudelleen heikompaan suuntaan (kuva 5.15). Koko vuoden aineistosta laskettujen yksikkösaaliiden perusteella sulkavakannan vahvistuminen näyttäisi pysähtyneen ja kanta on Vanajanselällä suunnilleen samaa tasoa kuin Rauttun- ja Makkaranselällä sekä Säijän- ja Sorvanselällä (kuva 5.16 ja kuva 5.19). Kuhakanta on Vanajanselällä vahvistunut 2000-luvulla ja yksikkösaalistaso on noin kolminkertainen 1990-luvun tasoon verrattuna. Koko vuoden aineistosta laskettujen kolmen vuoden keskiarvoinen yksikkösaalis on noin 300 grammaa, mikä on vähemmän kuin Rauttun- ja Makkaranselällä ja samaa tasoa kuin Säijän- ja Sorvanselällä. Hauen yksikkösaaliit ovat hitaasti kasvaneet, eikä Vanajanselän haukikanta ole enää selvästi muita heikompi. Vanajanselän lahnakanta näyttäisi vahvistuneen samaan aikaan sulkavan kanssa. Lahnan yksikkösaaliit ovat olleet yli kymmenen vuotta samaa tasoa kuin sulkavan, noin 100 grammaa. Sulkavakanta on viime vuosien yksikkösaaliiden perusteella osa-alueista heikoin Vanajanselällä (kuva 5.15). Vanajanselän madekanta on ollut pitkään vakaa. Koko vuoden yksikkösaalis on ollut gramman tasoa jo 1970-luvulta lähtien (kuva 5.15). Siika on Vanajanselällä harvalukuinen, joskin säännöllinen saalis. Alle 30 gramman yksikkösaalistaso osoittaa siikakannan olevan heikko. Vanajanselän yksikkösaaliiden muutokset vuodesta toiseen ovat selkeitä ja loogisia. Runsaan kirjanpitoaineiston ja vakiintuneiden kirjanpitäjien lisäksi pitkillä pyyntiajoilla on oma vaikutuksensa yksikkösaaliiden kehitykseen. Vanajanselkään ei ole kohdistunut voimakasta jätevesikuormitusta enää pitkään aikaan. Tämä näkyi särkikalaston vähenemisenä aina 1990-luvun alkuun saakka. Sulkavan runsastumiselle 1990-luvun lopussa ei löydy hajakuormituksen vaikutusten lisäksi selitystä veden laadusta, jossa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia. Vanajanselkä 400 (g/pyydysvuorokausi) siika hauki sulkava lahna made kuha Kuva Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvat keskiarvot (g/pyydvrk) Vanajanselällä

52 48 Rauttun- ja Makkaranselkä Rauttun- ja Makkaranselälle on vielä 1990-luvun alussa kohdistunut voimakas jätevesikuormitus Valkeakosken suunnalta Kärjenniemenselän kautta. Tehostuneen jätevedenpuhdistuksen myötä tilanne on muuttunut siten, että Rauttun- ja Makkaranselälle tulee Vanajanselältä suurempi ravinnekuormitus kuin Kärjenniemenselältä. Kuhan yksikkösaalistaso on Rauttun- ja Makkaranselällä viidessä vuodessa yli kaksinkertaistunut (kuva 5.16). Viime vuosien noin 700 gramman yksikkösaaliin perusteella kuhakanta on osa-alueista selvästi voimakkain. Haukikanta on yksikkösaaliiden perusteella hieman parempi ja siika- sekä madekannat hieman huonompia kuin Vanajanselällä tai Säijän- ja Sorvanselän osa-alueilla. Siian ja mateen yksikkösaaliit ovat 2000-luvulla laskeneet ja ero Vanajanselkään on siinä mielessä kasvanut. Sen sijaan sulkavakanta on Rauttun- ja Makkaranselän alueella heikentynyt selvästi muita alueita voimakkaammin, mikä kuvaa kalakantojen positiiivista kehitystä. Viime vuosien noin 100 gramman yksikkösaaliiden perusteella sulkavakanta on samalla tasolla Vanajajanselän sekä Säijän- ja Sorvanselän kanssa. Rauttun- ja Makkaranselkä (g/pyydysvuorokausi) siika hauki sulkava lahna made kuha Kuva Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvat keskiarvot (g/pyydvrk) Rauttun- ja Makkaranselällä.

53 49 Jumusen ja Ahtialanselän väli Jumusen ja Ahtialanselän välinen alue on hyvin erityyppistä vesistöä kuin ylä- ja alapuoliset järvialtaat. Muuhun tutkimusalueeseen nähden huomattavan korkeat yksikkösaaliit ovat osittain seurausta erityyppisestä vesistöstä sekä siitä, että verkkojen pyynnissäoloajat ovat kautta vuoden lyhyitä. Vuodesta 1995 lähtien kirjanpitoaineisto tältä alueelta on ollut hyvin suppea. Yksikkösaaliiden perusteella hauki-, lahna-, säyne- ja sulkavakannat näyttäisivät voimistuneet luvun puolivälin jälkeen (kuva 5.17). Sulkavan yksikkösaaliit saavuttivat huippunsa 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa kanta näyttäisi heikentyneen. Sama kehitys on havaittavissa myös lahnalla ja hauella. Aivan viime vuosina hauen yksikkösaalis on voimakkaasti noussut. Alueen kuhakanta on jäänyt muihin tarkkailun osa-alueisiin verrattuna vaatimattomaksi. Siikaa tai madetta ei Jumusen ja Ahtialan väliseltä alueelta juuri saada saaliiksi. Alueen elinympäristö ei ole kaikkein soveliainta kummallekaan lajille, ainakaan ympärivuotisen pyynnin kannalta. Viimeaikainen aineisto on todella niukka, eikä se enää luotettavasti kuvaa osa-alueen kalakannoissa tapahtuneita muutoksia. Jumunen - Ahtialanselkä (g/pyydysvuorokausi) siika hauki sulkava lahna made kuha Kuva Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvat keskiarvot (g/pyydvrk) Jumusen ja Ahtialanselän alueella.

54 50 Kirkkojärvi ja Toutonen Kirkkojärven ja Toutosen kalastuskirjanpidon ongelmana on aiempina vuosina ollut kirjanpitäjien pyynnin sijoittuminen lähes täysin Toutosen länsiosiin. Vuodesta 1993 lähtien kirjanpitäjiä on saatu lisää myös Kirkkojärvelle ja Toutosen muihin osiin. Osittain kirjanpitäjien suurehkon vaihtuvuuden seurauksena eri lajien yksikkösaaliissa on ollut voimakkaita vaihteluita vuodesta toiseen. Alueen hauki- ja lahnakannat voimistuivat 1990-luvun puolivälin jälkeen, mutta näyttäisivät taantuneen 2000-luvun aikana. Myös kuhakanta nousi hyvin voimakkaasti 1990-luvun lopussa. Lievän taantumisen jälkeen nykyinen noin 350 gramman yksikkösaalis kuvastaa melko voimakasta kuhakantaa (kuva 3.22). Sulkavakanta on ollut 2000-luvulla heikompi kuin 1980-luvun lopulla. Vuoden 2010 lähes 400 gramman yksikkösaalis nostaa 3-vuoden keskiarvoa ja kauden keskimääräinen yksikkösaalis (200 g/pyydysvrk) kuvaa melko vahvaa sulkavakantaa. Koko 2000-luvun yksikkösaaliiden perusteella sulkavakanta on melko heikko. Lahnan noin 50 gramman yksikkösaalis on osa-alueita alhaisin. Mateen yksikkösaalis on sen sijaan osa-alueista korkein Kirkkojärven ja Toutosen alueella. Madekantaa voikin pitää kohtalaisena (kuva 3.22). Kirkkojärven ja Toutosen alueen kalasto on ollut pitkällä aikavälillä tutkimusalueista parhaimpia. Ero Vanajanselkään sekä Säijän- ja Sorvanselkää on kuitenkin 2000-luvulla kaventunut, kun pääasiallisten saalislajien kantojen voimistuminen on kääntynyt laskuun. Kirkkojärvi - Toutonen (g/pyydysvuorokausi) siika hauki sulkava lahna made kuha Kuva Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvat keskiarvot (g/pyydvrk) Kirkkojärven ja Toutosen alueella.

55 51 Säijän- ja Sorvanselkä Säijän- ja Sorvanselän alue oli vielä 1990-luvun alussa kalastuksellisesti heikompaa aluetta Vanajanselkään verrattuna. Alueiden välinen ero on 2000-luvulla tasoittunut ja osittain kalakantojen kehitys on ollut suotuisempaa Säijän- ja Sorvanselällä. Sulkavakannan 1980-luvun puolivälistä jatkunut voimistuminen kääntyi laskuksi 1990-luvun puolivälissä. Säijän- ja Sorvanselkä on selkäalueista ainoa, missä sulkavakanta 1990-luvun puolivälissä taantui (kuva 5.19). Sulkavakanta näyttäisi 2000-luvulla hieman voimistuneen ja kanta on tällä hetkellä hieman voimakkaampi kuin Vanajanselällä tai Rauttun- ja Makkaranselällä. Säijän- ja Sorvanselän kuhakanta on muiden osa-alueiden tapaan voimistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Korkeimmillaan kuha yksikkösaaliit olivat noin 400 grammaa vuosina , jonka jälkeen yksikkösaalistaso on hieman laskenut. Hauen yksikkösaaliit ovat korkeimmillaankin olleet noin sata grammaa. Haukikanta on 2000-luvun keskimääräinen yksikkösaaliit (70 g/pyydvrk) perusteella heikko. Muutokset yksikkösaaliissa ovat olleet koko tarkkailun ajan maltillisia ja haukikantaa voi luonnehtia vakaaksi. Säijän- ja Sorvanselällä siikakanta on ollut pitkään muita osa-alueita parempi. Koko vuoden aineistosta laskettu yksikkösaalis oli 2000-luvun alussa lähes sata grammaa, mutta viimeisten vuoden aikana yksikkösaalistaso on laskenut alle 50 gramman. Madekanta on ollut Säijän- ja Sorvanselällä melko vakaa ja yksikkösaalistaso on muiden selkäalueiden tasoa. Säijän- ja Sorvanselkä 500 (g/pyydysvuorokausi) siika hauki sulkava lahna made kuha Kuva Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvat keskiarvot (g/pyydvrk) Säijän- ja Sorvanselällä.

56 5. Jätevesien vaikutukset kalastoon ja kalastukseen 52 Tarkkailualueen kokonaiskalastajamäärä oli vuonna 2014 noin 2170 ruokakuntaa, mikä on kalastaneiksi henkilöiksi muutettuna noin 3060 kalastajaa. Kalastajamäärät ovat 2000-luvulla hitaasti vähentyneet. Vuosituhannen alussa tarkkailualueella kalasti yli 2500 ruokakuntaa, kun viimeisimmissä tiedusteluissa kalastajamäärä on jäänyt noin 2000:een. Pinta-alaan suhteutettuna kalastajia oli aiempaan tapaan eniten Kirkkojärven ja Toutosen osa-alueella (13 ruokakuntaa/km 2 ). Vanajanselällä ja Kärjenniemenselällä kalastajatiheys oli noin 8 ruokakuntaa/km 2 ja muilla osa-alueilla ruokakuntaa/ km 2. Pitkällä aikavälillä tarkkailualueella tapahtuva pyynti on hitaasti siirtynyt verkkokalastuksesta vapakalastusvälineillä tapahtuvaan pyyntiin. Vastaajista on vetouistellut tai heittokalastanut vähintään puolet kaikilla osa-alueilla. Kuokkalankosken osa-alueella pyynti on lähes yksinomaan vapakalastusta, koska alue on lähes kokonaan erityiskalastuskohdetta. Verkkokalastus on edelleen suosittua ja vastaajista niin ikään puolet on kalastanut myös verkoilla isoimmilla selkäalueilla. Pyyntityötä kuvaavasta pyyntiponnistus soveltuu parhaiten osa-alueiden välisten erojen tai pitkäaikaisten muutosten seurantaan kullakin pyyntitavalla, ei niinkään eri pyyntitapojen keskinäiseen vertailuun. Niin verkko- kuin vapakalastus kohdentuu moniin eri lajeihin eri vuodenaikoina. Yhden verkon vuorokauden pyynnin tai vetouistelun pyyntitapahtuman keskinäinen vertailu on mielekkäintä tehdä vertaamalla esim. pääasiallisen saalislajin, kuhan saalisjakauman kautta. Säijän- ja Sorvanselän kuhasaaliista 80 % saatiin verkoilla ja 20 % vapakalastusvälineillä, mikä vastaa suunnilleen kyseisten pyydysten pyyntiponnistusten jakaumaa. Sen sijaan Kärjenniemenselällä kuhasaalista 60 % saatiin vapavälineillä ja 40 % verkoilla, vaikka vetouistelun ja heittovavan pyyntiponnistus oli selvästi verkkokalastus vähäisempi. Kirkkojärven ja Toutosen sekä Jumusen ja Ahtialanselällä kuhasaalis jakaantuu tasan verkko ja vapakalastusvälineiden kesken, kun taas Rauttun- ja Makkaranselällä sekä Vanajaselällä verkkokalastuksen osuus kuhasaaliista on selvästi vapakalastusvälineiden osuutta suurempi. Runsain kokonaissaalis saatiin Vanajanselältä (n. 62 tn), mikä oli noin kolmasosa koko tarkkailualueen saaliista (n. 186 tn). Pinta-alaan suhteutettuna Vanajanselän saalis (6,4 kg/ha) oli kuitenkin selvästi koko reitin keskimääräistä (8,4 kg/ha) pienempi. Pienin hehtaarisaalis saatiin Kärjenniemenselältä (3,3 kg/ha) ja suurin Säijän- ja Sorvanselältä (10,9 kg/ha). Kalastanutta ruokakuntaa kohden koko tarkkailualueelta saatiin saaliista 62 kg. Säijän- ja Sorvanselän kalastajamääräkohtainen saalis (106 kg/ruokakunta) oli myös tällä mittarilla osa-alueista korkein. Rauttun- ja Makkaranselän sekä Jumusen ja Ahtialanselän osa-alueiden saaliista noin 40 % koostui särkikaloista. Vastaava särkikalojen osuus oli Säijän- ja Sorvanselällä noin kolmasosa ja muilla osaalueilla alle 30 %. Kalastusta haittaavista tekijöistä nousivat esiin koko tarkkailualueella levähaitat, pyydysten likaantuminen ja vähempiarvoisten kalalajien runsaus. Suoraan jätevesiin liittyvät vastausvaihtoehdot korostuvat edelleen Kärjenniemenselällä kun taas vedenpinnan säännöstely koetaan haittaavammaksi reitin alaosalla Kuokkalankoskella sekä Säijän- ja Sorvanselällä. Kirjanpitokalastuksen avulla seurataan kalakannoissa tapahtuvia muutoksia ja menetelmän tuottamana aineiston käyttökelpoisuuteen vaikuttaa havaintojen eli pyyntikertojen määrä. Jumusen ja Ahtialanselän sekä Kirkkojärven ja Toutosen alueilla pyynnin määrä on ollut pitkään muita osa-alueita heikompaa ja Kärjenniemenselän osa-alueelta on saatu aineistoa vain satunnaisesti. Em. osa-alueilla ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätelmiä kalakannoissa tapahtuvista muutoksista

57 53 pelkästään kirjanpitokalastusaineiston perusteella. Tilannetta on pyritty parantamaan hankkimalla lisää kirjanpitokalastajia. Etenkin talviaikainen verkkokalastus on olosuhteiden vuoksi joillain osa-alueilla haastavaa, eikä aineistoa kerry riittävästi. Runsain aineisto on 2000-luvulla kertynyt Vanajanselältä sekä Säijän- ja Sorvanselältä. Näillä alueilla myös useimpien lajien yksikkösaaliiden muutokset vuodesta toiseen ovat loogisia, eikä selittämättömän voimakkaita vaihteluita vuosien välillä esiinny. Kirjanpitoaineisto on jaettu myös avovesi- ja jääkalastuskauteen. Käytetyllä jaolla aineisto saadaan jaettua pyyntiajoiltaan yhdenmukaisiin jaksoihin, sillä talvella pyydysten pyynnissäoloajat ovat pidempiä, eikä pyydystettävyys vuorokautta kohti ole välttämättä sama kuin kesäpyynnissä, missä verkot ovat kerralla vedessä yli yön. Etenkin siian ja mateen osalla eri kalastuskausien vaikutus eri lajien pyydystettävyyteen tulee ilmi. Siika on harvalukuinen saalislaji Vanajaveden reitillä melko runsaista istutuksista huolimatta. Tarkkailualueen siikasaalis on käytännössä pyydetty vain kahdelta osa-alueelta. Vanajanselällä siian yksikkösaaliit eivät ole juuri muuttuneet ja siikakanta on ollut koko 2000-luvun ajan heikko. Säijän- ja Sorvanselällä siikakanta oli vuosituhannen vaihteessa kohtalainen, jonka jälkeen se on taantunut ja alueen siikakanta on Vanajaveden tapaan heikko. Rauttun- ja Makkaranselälle on istutettu runsaasti siikaa, mutta kanta on pysynyt heikkona, eikä pyyntiä harrasteta runsaan sulkavakannan vuoksi. Kuhakannat ovat voimistuneet kaikilla tarkkailun osa-alueilla ja 2000-luvun yksikkösaaliit ovat selvästi suurempia kuin 1990-luvulla. Vanajanselällä sekä Rauttun- ja Makkaranselällä kuhakanta näyttäisi kasvavan edelleen. Muilla osa-alueilla yksikkösaaliit ovat tasaantuneet ja hetkellisesti jopa laskeneet. Koko tarkkailualueen kuhakantoja voi pitää kirjanpitoaineisoton perusteella voimakkaina. Hauen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet voimakkaasti niillä osa-alueilla, joissa aineiston määrä on jäänyt niukaksi. Vanajanselällä sekä Säijän- ja Sorvanselällä aineistoa on ollut runsaammin ja vuosittainen vaihtelu vähäistä. Kummankin osa-alueen haukikantoja voi pitää hitaasta voimistumisesta huolimatta edelleen melko heikkoina. Sulkavaa ei pidetä toivottuna saalilajina, mikä hyvin runsaana haittaa verkkokalastusta. Sulkavakantojen taantumista voidaankin pitää sekä kalastollisesti että kalastuksellisesti positiivisena kehityssuuntana. Viimeisten kymmen vuoden aikana sulkavakanta on yksikkösaaliiden perusteella voimistunut ainoastaan Kirkkojärven ja Toutosen osa-alueella. Muilla tarkkailun osa-alueilla sulkavakannat ovat joko taantuneet tai pysyneet ennallaan. Tarkastelun kohteena olevista saalislajeista mateen yksikkösaaliit ovat kaikkein pienimmät, koska verkkokalastuksen pyynti kohdentuu hyvin voimakkaasti muihin lajeihin. Runsaassa koko vuoden aineistossa yli 50 gramman yksikkösaaliista voi pitää vahvan madekannan merkkinä. Millään osa-alueella madekanta ei näyttäisi taantuneen tarkkailuhistorian aikana. Mateen yksikkösaaliit ovat suuremmilla selkäalueilla vaihdelleet 2000-luvulla gramman välillä ja tarkkailualueen madekantoja voi pitää kohtaisina/hyvinä ja vakaina. Kalastuskirjanpitoaineiston perusteella tarkkailualueen osa-alueiden väliset erot ovat tasaantuneet. Ns. haitallisen lajin, sulkavan yksikkösaalistasot ovat pääosin pienemmät nyt kuin 1990-luvulla tai luvun alussa, joten kehitys on ollut positiivista. Tavoitelluimman saalislajin, kuhan yksikkösaaliit ovat puolestaan kaikilla osa-alueilla nousseet ja 2000-luvun yksikkösaaliit ovat selvästi korkeammat kuin 1990-luvulla keskimäärin. Kalakantojen kehitys siis on ollut tältäkin osin positiivista.

58 54 KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Kalastotutkija Sakari Kivinen Hyväksynyt: Osastonjohtaja Olli Piiroinen Jakelu Valkeakosken kaupunki Valkeakosken kaupunki, Ympäristöpalvelut UPM Oyj Tervasaari Akaan kaupunki Lempäälän kunta Lempäälän kunta, Ympäristöosasto Pirkkalan ympäristöterveydenhuolto Vesilahden kunta Pirkkalan kalastusalue, isännöitsijä Ismo Kolari Vanajanselän kalastusalue, isännöitsijä Petri Mäkinen Helsingin yliopisto, vapaakappaletoimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Jakelu sähköisenä Pirkanmaan ELY-keskus, kirjaamo, Pohjois-Savon ELY-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, Pohjois-Savon ELY-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, Viitteet Mattila, M Vanajan ja Vanajaveden-Pyhäjärven reittien yhteistarkkailu vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Julkaisu s. + liitteet

59

60