Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012
|
|
- Albert Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013
2 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2013 ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) RKTL 2013
3 Kuvailulehti Tekijät Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Nimeke Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Vuosi Sivumäärä ISBN ISSN ISSN (PDF) Yksikkö/tutkimusohjelma Tutkimuspalvelut Hyväksynyt Riitta Rahkonen Tiivistelmä Suomalaiset ammattikalastajat kalastivat merialueelta 133 miljoonaa kiloa kalaa vuonna Saaliin tuottaja-arvo oli 36 miljoonaa euroa. Merialueella ammattimaisesti kalastaneista 1560 kalastusyksiköstä kolmannes ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä, mutta läheskään kaikki eivät pystyneet arvioimaan vahinkojen määrää. Näin ollen esitetyt tulokset vahinkojen määrästä ja arvosta ovat lähinnä minimiarvio todellisista vahingoista. Hylkeiden vahingoittaman kalan määräksi arvioitiin 112 tonnia. Siitä oli siikaa 29 tonnia, lohta 21 tonnia, kuhaa 15 tonnia, lahnaa 13 tonnia, silakkaa 13 tonnia., ahventa 10 tonnia, taimenta 4 tonnia, haukea 2 tonnia sekä kilohailia, muikkua, särkeä ja madetta kutakin yksi tonni. Arvio hylkeiden vahingoittaman kalan määrästä oli 30 tonnia suurempi kuin edellisenä vuonna. Asiasanat Ammattikalastus, saalis, hylje, vahingot Julkaisun verkko-osoite Yhteydenotot Pirkko Söderkultalahti, pirkko.soderkultalahti@rktl.fi p Anssi Ahvonen, anssi.ahvonen@rktl.fi, p Muita tietoja
4 Sisällys 1. Johdanto 5 2. Ammattikalastus merellä Hylkeiden aiheuttamat saalisvahingot 6 4. Aineisto ja menetelmät Tulosten luotettavuus Tietojen saatavuus 11
5 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna Johdanto Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 raportissa esitetään hylkeiden aiheuttamien saalisvahinkojen määrä ja arvo kalalajeittain ja kalastusalueittain. Tulokset perustuvat kalastajien määräaikoina tekemiin saalisilmoituksiin, joissa on mahdollista ilmoittaa hylkeiden vahingoittaman kalan määrä. Kuva 1. Merialueen ammattikalastuksen tilastoinnissa käytetty aluejako. 2. Ammattikalastus merellä 2012 Suomeen rekisteröityjen kalastusalusten kalansaalis Itämereltä vuonna 2012 oli 133 miljoonaa kiloa. Suurin osa saaliista oli silakkaa, jota saatiin 117 miljoonaa kiloa. Toiseksi eniten kalastettiin kilohailia, yhdeksän miljoonaa kiloa. Seuraavaksi suurimmat saaliit saatiin turskasta (1,7 milj. kg), ahvenesta (1,0 milj. kg), lahnasta (0,8 milj. kg) ja siiasta (0,7 milj. kg). Saaliin tuottaja-arvo oli 36 miljoonaa euroa. 5
6 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Hylkeiden aiheuttamat saalisvahingot Merialueella ammattimaisesti kalastaneista 1560 kalastusyksiköstä (=kalastaja, kalastajaruokakunta tai kalastusalus) runsas kolmannes (590) ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä (taulukko 1). Vahinkoja kärsineistä 70 % ilmoitti vahingot lajeittain ja kilomäärittäin. Muut ilmoittivat vahingoista sanallisesti (kuten hylkeet veivät kaiken ). Sanallisista ilmoituksista vain osa pystyttiin muuttamaan numeerisiksi arvoiksi. Näin ollen esitetyt tulokset vahinkojen määrästä ja arvosta ovat lähinnä minimiarvio todellisista vahingoista. Taulukko 1. Hylkeiden saaliille aiheuttamia vahinkoja raportoineet kalastusyksiköt (=kalastaja, kalastusalus, kalastajaruokakunta) ices-osa-alueittain vuosina Eteläinen Itämeri Lounaiset merialueet Selkämeri Perämeri Suomenlahti Koko merialue Kalastusyksiköitä yhteensä Saalisvahinkoja kärsineitä % Hylkeiden vaurioittaman kalan määräksi arvioitiin 112 tonnia. Siitä oli siikaa 29 tonnia, lohta 21 tonnia, kuhaa 15 tonnia, lahnaa 13 tonnia, silakkaa 13 tonnia, ahventa 10 tonnia, taimenta 4 tonnia, haukea 2 tonnia sekä kilohailia, muikkua, särkeä ja madetta kutakin tonni (kuva 2). Arvio hylkeiden vahingoittaman kalan määrästä oli 30 tonnia suurempi kuin edellisenä vuonna. Suhteellisesti eniten kasvoi Pohjanlahdella vaurioituneen lohen määrä (taulukot 2 ja 3). 6
7 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Siika Lohi Kuha Lahna Silakka Ahven Taimen Hauki Kilohaili Muut lajit Kuva 2. Hylkeiden vahingoittamaksi raportoidun kalan määrä lajeittain vuonna 2012, kg. Hylkeiden aiheuttamien saalismenetysten arvo oli ammattikalastajille maksettujen keskihintojen perusteella laskettuna euroa. Arvoltaan suurimmat vahingot aiheutuivat siian-, kuhan- ja lohenkalastukselle. Vahingoitetun siikasaaliin arvo olisi markkinoille päästessään ollut euroa ja menetetyn kuhasaaliin arvo euroa. Lohisaaliille aiheutui vahinkoja euron arvosta (kuvat 3 ja 4). Taulukko 2. Hylkeiden vahingoittamaksi raportoitu kalan määrä ices-osa-alueittain vuosina Eteläinen Itämeri Lounaiset merialueet Selkämeri ja Merenkurkku Perämeri Suomenlahti Koko merialue Markkinoille päätyneeseen saalismäärään verrattuna suhteellisesti suurimmat menetykset kohdistuivat edellisen vuoden tapaan loheen ja taimeneen. Vaurioituneen lohen määrä oli kiloa, mikä oli 6,4 % lohisaaliiseen verrattuna. Taimenta vaurioitui 3800 kiloa, 6,2 % suhteessa saalismäärään. Alueellisesti suurimmat vahingot koettiin Vaasan edustalla sijaitsevalla tilastoruudulla 23, jossa hylkeet turmelivat 8500 kg lohta ja 6500 kg siikaa. Kuhaa vahingoittui eniten (4400 kg) Helsinkiin rajoittuvalla tilastoruudulla 54 ja ahventa (4500 kg) Ahvenanmaan länsipuolella sijaitsevalla tilastoruudulla 49. 7
8 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2012 Kg % 14 % 13 % 18 % Hylkeiden vaurioittamat lohet 13 % 12 % 14 % % 9 % 7 % 7 % 6 % 6 % Suomenlahti Perämeri Selkämeri ja Merenkurkku Lounaiset merialueet Eteläinen Itämeri Kuva 3. Hylkeiden vahingoittaman lohen määrä ja sen osuus markkinoille päätyneestä lohisaaliista vuosina kg Hylkeiden vaurioittaman lohen määrä ja arvo Hylkeiden Menetetyn saaliin arvo vaurioittama Kuva 4. Hylkeiden vahingoittaman lohen määrä ja reaaliarvo ammattikalastajille maksettujen keskihintojen mukaan arvioituna vuosina
9 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 kg Hylkeiden vaurioittaman siian määrä ja arvo Hylkeiden vahingoittama Menetetyn saaliin arvo Kuva 5. Hylkeiden vahingoittaman siian määrä ja reaaliarvo ammattikalastajille maksettujen keskihintojen mukaan arvioituna vuosina Taulukko 3. Hylkeiden vahingoittamaksi raportoitu lohen määrä ices-osa-alueittain vuosina Eteläinen Itämeri Lounaiset merialueet Selkämeri ja Merenkurkku Perämeri Suomenlahti Yhteensä Aineisto ja menetelmät Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot julkaisu esittelee hylkeiden merialueen ammattikalastukselle aiheuttamien saalisvahinkojen määrää ja arvoa vuonna Tuloksia verrataan vuosien tilanteeseen. Tiedot kerätään merialueen ammattikalastuksen saalistilastointiin liittyvän tiedonkeruun yhteydessä. Siihen velvoittaa mm. EU-asetus (No. 218/2009) Koillis- Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta sekä kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelma (EY 199/2008). 9
10 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2012 Merialueen ammattikalastustilastot perustuvat kalastajien määräaikoina tekemiin saalisilmoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriön päätökset (798/1997 ja 259/1998) Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (1139/94) soveltamisesta velvoittavat kaikki ammattikalastajat saalisilmoitusten antamiseen. Tilasto on siten periaatteessa kokonaistutkimus. Puuttuvien tietojen vaikutus eli vastauskato korjataan jälkiosittamalla aineisto ja laskemalla ositekohtaiset painokertoimet. Saalisilmoituslomakkeiden jakelun, vastaanottamisen ja tietojen tallentamisen suorittavat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Saalisaineistot saadaan RKTL:n käyttöön tilastointia varten. Saalisilmoituslomakkeita on käytössä kolmenlaisia: 1. Vähintään 10 metriä pitkien alusten kalastustiedot ilmoitetaan pyyntikertakohtaisesti EU-kalastuspäiväkirjalla. 2. Alle 10 metriä pitkien alusten kalastus lohisaalista lukuun ottamatta ilmoitetaan kuukausikohtaisella rannikkokalastuslomakkeella ja 3. alle 10 metriä pitkien alusten lohenkalastus pyyntikertakohtaisella rannikkokalastajan lohenkalastusilmoituksella. Lomakkeissa on vuodesta 1999 alkaen tiedusteltu poisheitetyn, esimerkiksi hylkeen syömän kalan määrää. Poisheitetyksi ilmoitetusta saaliista kertyy siten samat taustatiedot kuin varsinaisesta kaupallisesta saaliista. Monet kalastajat kokevat hylkeiden aiheuttamien vahinkojen määrän arvioinnin hankalana. Täsmällisten lukujen sijaan vahinkoja arvioidaan suhteellisin osuuksin esim. 10 % saaliista tai sanallisesti esim. useita. Sanalliset arviot muutetaan mahdollisuuksien mukaan määrällisiksi. Tämän vuoksi kaikki saalisilmoituslomakkeet käydään tutkimuslaitoksessa läpi ja tarvittaessa ely-keskuksissa tallennettuja tietoja täydennetään. Vuonna 2012 kalastustiedot saatiin kaikilta vähintään 10 metriä pitkiltä aluksilta. Niitä oli tiedustelun piirissä 274 kappaletta. Rannikkokalastuslomakkeita lähetettiin 1852 kappaletta ja kalastustiedot saatiin 1554 (84 %) kalastajalta/kalastajaruokakunnalta. Vastauskato korjattiin käyttämällä jälkiositusta. Ositusperusteina käytettiin kalastajan asuinaluetta ja tuloluokitusta (RKTL 2013) Tulosten luotettavuus Hylkeen vahingoittaman lohen määrästä on tehty arvio vuodesta 1999 alkaen ja kaikista kalalajeista vuodesta 2000 alkaen. Ongelmana on ollut saalismenetysten arvioiminen luotettavalla tavalla. Kalastajien ilmoittamat numeeriset saalisvahinkoarviot perustuvat periaatteessa vahingoitettujen kalojen jäännöksiin. Vahingoitetusta kalasta ei kuitenkaan aina jää pyydykseen selvästi havaittavia ja yksilöitäviä jäännöksiä. Hylje voi syödä saaliskalan kokonaan tai muualla ja se voi karkottaa kaloja pyydyksistä pelkällä läsnäolollaan. Kalat voivat myös paeta pyydyksistä hylkeiden tekemien reikien kautta. Tämän vuoksi ammattikalastajat kuvaavat saalismenetyksiä usein sanallisesti kuten hylkeet veivät kaiken. Lomakkeissa on myös mainintoja, joissa kerrotaan pyydysten nostamisesta pois ja kalastuksen lopettamisesta kesken kauden hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi: kalastus mahdotonta lukuisten hylkeiden takia, hylkeet lopettivat kalastuksen. Mainittujen tekijöiden vaikutusta ei ole voitu ottaa huomioon tulosten laskennassa. 10
11 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna Tietojen saatavuus Tiedot julkaistaan nyt toista kertaa omana raporttina. Arvio sitä aikaisemmista vahinkomääristä on julkaistu tilastossa Merialueen ammattikalastus, jossa on esitetty tiedot poisheitetyksi ilmoitetusta saaliista osa-alueittain ja hylkeen syömän saaliin osuus siitä ( 11
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
saalisvahingot vuonna 2013
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja
Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä
Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?
Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos
Itämeren kala elintarvikkeena
Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja
- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella
Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2015 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna
Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 69/2018 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017 Leena Forsman, Pentti Moilanen ja Riitta Savolainen Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
Kalafoorumi 25.1.2012. YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet
Kalafoorumi 25.1.2012 YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet Jarmo Vilhunen Neuvotteleva virkamies Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto EU:n valvontajärjestelmän uudistaminen
Kalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
HYLJE. Hyljesietopalkkion koulutuskansio
HYLJE Hyljesietopalkkion koulutuskansio Sisällysluettelo Johdanto 2 Taustaa Tiivistelmä Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmasta 4 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2009
Kalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019
Kalastajainfo 2019 Suomenlahti Suomen toimijakohtaiset kiintiöt 2019 Silakka alueet 30/31 68,7 milj. kg Silakka pääallas ja SL 31,3 milj kg Kilohaili 14,4 milj kg Turska itäinen 424 tn /läntinen 82 tn
Mitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri 26.5.2014 Rami Sampalahti VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Nykytila Hallin metsästys päätettiin aloittaa uudelleen
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
Elinkeinokalatalouden nykytila ja kehitys
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro373 Pekka Korhonen Eija Nylander Jari Setälä Pirkko Söderkultalahti Aune Vihervuori Anssi Ahvonen Asmo Honkanen Elinkeinokalatalouden nykytila ja kehitys Helsinki 25 Julkaisija
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 5.9.2016 VIITE: ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ KOMISSION EHDOTUKSESTA ERÄIDEN
HE 37/2016 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan niin pian kuin mahdollista.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan yhteisen kalastuspolitiikan
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Kala- ja riistatalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Suomi runsaiden kala- ja riistavarantojen maa Suomen pohjoinen luonto antaa erinomaiset mahdollisuudet elinkeinojen harjoittamiseen ja virkistäytymiseen.
Valtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun
Puulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010
Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010 Esa Lehtonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KEHRA-projektin tiedotus- ja koulutusristeily 9.2.2011 1 Hylkeiden aiheuttamat
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)
Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-
Kalastuksenvalvontaa koskevien EU:n asetusten muuttaminen (Valtioneuvoston U-kirjelmä U 66/2018 vp)
Kalastuksenvalvontaa koskevien EU:n asetusten muuttaminen (Valtioneuvoston U-kirjelmä U 66/2018 vp) Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Harri Kukka 12.9.2018 Muutettavat asetukset 1) neuvoston
Ammattikalastajien näkemyksiä hylkeidensuojelualueista
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 337 Pekka Salmi Eila Seppänen Anssi Ahvonen Ammattikalastajien näkemyksiä hylkeidensuojelualueista Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan
En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto
Valtioneuvoston asetus kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä
1 Valtioneuvoston asetus kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun
RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON
Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari
Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia
Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset
Luonnos. Valtioneuvoston asetus kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä
1 Liite 2 Luonnos Valtioneuvoston asetus kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019 14.6.2018 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Contrarian Helsinki 6.4.2018 Jarno Aaltonen Vuodet 2009-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä. Enemmän harrastus kuin ammatti. Halu kehittyä kova.
Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi
RKTL:n työraportteja 2 /212 Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi Tekijät: Antti Lappalainen, Outi Heikinheimo, Esa Lehtonen,
VARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
Merimetsojen vaikutus kalakantoihin
Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset
Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa
Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten
ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA
Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)
FORTUM POWER AND HEAT OY
KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen
Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007
Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,
Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot
Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön
Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi
22.9.2016 Luke 1956/00 00 02 00/2016 Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: Ympäristövaliokunnan kutsu 9.9.2016 Asia: E 82 /2016 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus neuvoston asetukseksi
KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008
KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.7.2014 COM(2014) 454 final 2014/0211 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 FI FI PERUSTELUT
16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy
16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta
Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015
RKTL:n työraportteja 2/214 Kalakantojen tila vuonna 213 sekä ennuste vuosille 214 ja 215 Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven Toimittajat: Jari Raitaniemi ja Kati Manninen Riista- ja
Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos
Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos 23.11.2017 Luonnonvarakeskus Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis 1980-2016 (tonnia) 6000 5000 Turska** Kampela Siika
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen
Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on
Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010
TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula
EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen
EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA
Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam Muistio (Luonnos) 26.2.2019 VALTIONEUVOSTON ASETUS KAUPALLISELLE KALASTUKSELLE JA KALAN- KASVATUKSELLE
Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto
Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen L-S Kalatalouskeskus ry 60 v. 17.3.2010 Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Jäsentely Taustaa Välimietintö Lain tarkoitus Kalastuslaissa
Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö E 149/2011 vp Selvitys hallituksen
Ahosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen
TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous 27.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016
HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018
22.1.2018 HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018 John Nurmisen Säätiö hakee Lähikalahankkeeseen sopimuskalastajia. Vuodelle 2018 hankkeeseen voidaan valita 10-15
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 23.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016 vp
POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014
POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:
Pohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LOHI - MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA 25.3.2008
LOHI MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA 25.3.28 Lohi ei ole yhden ministeriön asia, vaan kysymys on koko hallituksen imagosta. Lohi on myös kansainvälisesti merkittävä, kysymys on Suomen
Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen
Taustamuistio 2. Jari Setälä Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen Taustaa: Suomen kaupallisesta kuhasaaliista pääosa on perinteisesti pyydetty Etelä-Suomen