Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen"

Transkriptio

1 Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu vuonna 2014

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Tekijät: Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen ja Sauli Vatanen Julkaisun nimi: Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu Ennakkotarkkailu vuonna 2014 Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Sivumäärä: 31 s. + 4 liite Toimeksiantaja: Fennovoima Oy Jakelu: Fennovoima Oy Kannen kuva: Siian ja muikun poikasia. Ari Haikonen

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät COASTAL-verkkokoekalastus Siian ja muikun poikasnuottaus Gulf Olympia -poikaspyynti Ammattikalastuksen seuranta Vapaa-ajankalastuksen seuranta Aineiston käsittely Tulokset COASTAL -verkkokoekalastus Kalaston rakenne Yleisimpien lajien pituusjakaumat Siian ja muikun poikasnuottaus Siian ja muikun poikasmäärät Muut lajit Gulf Olympia -poikaspyynti Silakanpoikasten määrät Silakanpoikasten kokoluokkaosuudet Ammattikalastuksen seuranta Kalastus tiedustelualueella Pyynti ja pyydykset Saalis Ammattikalastajien huomioita Vapaa-ajankalastuksen seuranta Alueen ruokakunnat ja niiden kalastus Vapaa-ajankalastuksen saalis Vapaa-ajankalastajien havaintoja ja huomioita Yhteenveto Kirjallisuus Liitteet

4 1. Johdanto Fennovoima Oy valmistelee ydinvoimalaitoksen rakentamista Pyhäjoen Hanhikiven niemelle. Alueen kalastoa ja kalastusta on selvitetty hankkeen periaatepäätöshakemuksen yhteydessä (Fennovoima 2009). Kalastoon ja kalastukseen liittyviä selvityksiä jatkettiin Pyhäjoella vesilain ja ympäristönsuojelulain edellyttämiä lupahakemuksia varten vuosina 2012 ja Näinä vuosina selvitettiin alueen kalaston rakennetta ja poikastuotantoa (Haikonen ym. 2013, Haikonen ym. 2014). Ammatti- ja vapaa-ajankalastusta on selvitetty puolestaan vuosina 2011 ja 2013 (Vatanen & Haikonen 2012, Karppinen & Vatanen 2014). Vuonna 2014 käynnistettiin ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloudellinen ennakkotarkkailu tarkkailuohjelman (Vatanen ja Haikonen 2013) mukaisesti. Tarkkailuohjelma sisältää useita vesistörakentamisvaiheesta tehtyyn kalatalousvaikutusarvioon (Vatanen ym. 2013) perustuvia hypoteeseja vesistörakennustöiden mahdollisista vaikutuksista alueen kalastukseen ja kalakantoihin. Näitä mahdollisia vaikutuksia tarkastellaan seuraamalla ammatti- ja vapaa-ajankalastusta Pyhäjoen edustan merialueella sekä tutkimalla kalaston rakennetta ja poikastuotantoa vesistörakennuskohteiden ympäristössä (tarkkailualue) ja vertailualueella. Tutkimuksia tehdään ennen töiden aloittamista (ennakkotarkkailu), niiden aikana, ja töiden päätyttyä. Saadun aineiston perusteella määritellään em. seurantahypoteesien paikkansapitävyys (ks. Vatanen & Haikonen 2013) ja arvioidaan myös laajemmin vesistörakennustöiden vaikutuksia. Kalataloudellisen seurannan tulokset ja niiden tilastolliset analyysit esitetään loppuraportissa viimeisen tarkkailuvuoden jälkeen. Tässä raportissa esitetään vuonna 2014 toteutetun ennakkotarkkailun tulokset. Hankkeen ja suunniteltujen vesistötöiden kuvaukset on esitetty tarkkailuohjelmassa (Vatanen & Haikonen 2013) sekä vesilupahakemuksissa (PSAVI/20 22/04.09/2013). Tarkkailualueen kalaston ja kalastuksen nykytilaa on puolestaan esitetty laajemmin lupahakemuksia varten laadituissa vaikutusarvioissa (Vatanen ym. 2013, Karppinen ym. 2014). 2

5 2. Aineisto ja menetelmät 2.1. COASTAL-verkkokoekalastus Kalaston rakennetta selvitetään COASTAL-verkkokoekalastuksella. Menetelmä on yleisesti käytetty Suomen ja Ruotsin rannikkoalueiden seurannoissa ja sen toteutuksesta on annettu tarkat ohjeistukset (Olin ym. 2014). Menetelmää voidaan käyttää kalakannan suhteellisen koon, kalaston rakenteen, lajien runsaussuhteiden ja populaatiorakenteen muutosten arvioinnissa. Lisäksi COASTAL-pyynnin yhteydessä on mahdollista kerätä näytteitä mm. kalapopulaatioiden ikärakenteen ja kasvun tutkimiseksi. Verkkokoekalastuksen menetelmälliset yksityiskohdat on selostettu tarkemmin vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelmassa (Vatanen & Haikonen 2013) sekä aiemmassa raportissa Kala- ja vesimonisteita nro 85 (Haikonen ym. 2013). COASTAL-verkkopyynti toteutettiin vuonna 2014 Pyhäjoella heinäkuun lopulla ( ). Kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti verkotuksia tehtiin hankkeen tarkkailualueella (Alue A) sekä siian ja muikun poikastuotannolle tärkeällä alueella Kultalanlahden pohjoisosassa (Alue B). Koekalastukset aloitettiin myös vertailualueella hankkeen vaikutusalueen eteläpuolella (Kuva 1). Kuva 1. Koekalastuksen verkkopaikkojen sijainnit tutkimusalueittain vuonna (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) 3

6 2.2. Siian ja muikun poikasnuottaus Siian ja muikun poikastuotantoa seurataan tarkkailu- ja vertailualueella toukokuun alun ja kesäkuun puolivälin välisenä aikana kolmeen kertaan suoritettavilla nuottauksilla (Kuva 2). Vuonna 2014 poikasnuottaukset toteutettiin , ja Poikasnuottausten menetelmälliset yksityiskohdat on selostettu tarkemmin vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelmassa (Vatanen & Haikonen 2013) sekä aiemmassa raportissa Kala- ja vesimonisteita nro 85 (Haikonen ym. 2013). Kuva 2. Nuottauspaikat siian ja muikun poikaspyynnissä tarkkailu- ja vertailualueella (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) 2.3. Gulf Olympia -poikaspyynti Silakan poikastuotantoa seurataan pyydystämällä vastakuoriutuneita silakanpoikasia tarkkailu- ja vertailualueella Gulf Olympia -pyydyksellä. Poikasia pyydetään kummaltakin alueelta 20:lta 500 metrin mittaiselta linjalta (Kuva 3) viitenä ajankohtana kesäkuun lopun ja elokuun alun välisenä aikana. Vuonna 2014 silakanpoikasten pyynti toteutettiin 22.6., , , ja Gulf Olympia -poikaspyynnin menetelmälliset yksityiskohdat on selostettu tarkemmin vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelmassa (Vatanen & Haikonen 2013) sekä aiemmassa raportissa Kala- ja vesimonisteita nro 85 (Haikonen ym. 2013). 4

7 Kuva 3. Gulf Olympia -linjojen sijainti tarkkailu- ja vertailualueella (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) 2.4. Ammattikalastuksen seuranta Tarkkailualueen ammattikalastusta vuonna 2014 selvitettiin postitse ammattikalastuskyselyllä. Kyselykaavakkeessa tiedusteltiin ammattikalastajien käyttämiä pyydyksiä, saaliita sekä mielipiteitä. Ammattikalastuskysely lähetettiin kaikkiaan 47 ruokakunnalle, joiden aikaisempien selvitysten perusteella tiedettiin kalastavan alueella. Kyselyssä olivat mukana ELYkeskusten ylläpitämän ammattikalastusrekisterin, 1- (kalastustulojen osuus kokonaistuloista yli 30 %), 2- (kalastustulojen osuus kokonaistuloista %) ja 3- luokan ammattikalastajat (kalastustulojen osuus alle 15 %). Tiedustelualue jaettiin kolmeen osa-alueeseen (A, B ja C). Keskimmäisellä osaalueella (B) sijaitsee Fennovoiman ydinvoimahankkeen suunnittelualue, johon hankkeen vesistörakentaminen sijoittuu (Kuva 4). 5

8 Kuva 4. Kalastuskyselyiden osa-alueet: Alue A, Alue B ja Alue C Vapaa-ajankalastuksen seuranta Tarkkailualueen vapaa-ajankalastusta vuonna 2014 selvitettiin väestörekisteripohjaisena otantakyselynä. Otokseen valittiin vuotiaita henkilöitä seuraavilta postinumeroalueilta: PYHÄJOKI, PARHALAHTI, PIRTTIKOSKI, 92100, 92120, ja RAAHE, SALOINEN, LAPALUOTO, ARKKUKARI sekä PIEHINKI. Osoitetiedot kyselyä varten saatiin väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä (Dnro 37/410/15). Tutkimuksen otoskoko oli ruokakuntaa, kun tutkimusalueella on kaiken kaikkiaan ruokakuntaa. Paikallisia ruokakuntia oli otoksessa 750 ja mökkiläisiä 250 (Taulukko 1). Osa mökkiläisistä on paikallisia ja osa ulkopaikkakuntalaisia. Taulukko 1. Vapaa-ajankalastuskyselyn perusjoukko ja otanta. Ruokakunnat, kpl Mökkiläisiä, kpl Perusjoukko Tiedusteluita lähetetty

9 Kalastuskysely toteutettiin kolmen kontaktikerran tiedusteluna. Kyselyyn vastaamattomille ruokakunnille lähetettiin muistutuskirje noin kaksi viikkoa kyselyn lähettämisen jälkeen vastausaktiivisuuden kasvattamiseksi. Tämän jälkeen lähetettiin vielä uusintakysely noin kahden viikon päästä niille, jotka eivät vielä olleet vastanneet. Kalastuskyselyyn vastaaminen tapahtui kirjeitse, mutta vastausaktiivisuuden kasvattamiseksi ei kalastaneille tarjottiin lisäksi mahdollisuus vastata tekstiviestillä, soittamalla tai sähköpostilla. Tutkimuksen kyselylomake on esitetty vuoden 2011 kalastuskyselyraportin liitteenä (Vatanen & Haikonen 2012). Kyselyn keskeisenä tavoitteena oli kerätä tietoa vapaaajankalastuksesta ja sen saaliista sekä paikallisten ja mökkiläisten merialueen kalastuksessa havaitsemista ilmiöistä. Myös vapaa-ajankalastuskyselyssä tiedustelualue jaettiin osa-alueisiin A, B ja C (Kuva 4) Aineiston käsittely Tulosten esittämisessä on noudatettu kalataloustarkkailu oppaassa esitettyä periaatetta, jonka mukaan vastanneet edustavat koko perusjoukkoa (Moilanen & Lappalainen 1999). Saadut tulokset on yleistetty koskemaan koko perusjoukkoa, jotta tulokset olisivat vastaisuudessa paremmin vertailtavissa keskenään. Yleistys on laskettu seuraavasti: (1) w = N/r w = painokerroin N = perusjoukon koko r = vastanneiden lukumäärä Aineistosta on poistettu kalastajat, jotka ilmoittivat saaliiksi yksittäistä kalalajia yli kg. Nämä kalastajat (vuonna 2014: 2 kpl) tulkittiin ammattikalastajiksi. Palautettujen lomakkeiden tiedot kuten myös tekstiviestillä, puhelimitse tai sähköpostitse saadut vastaukset kalastamattomuudesta tallennettiin aineistoon. Koko aineistosta laskettu kokonaispainokerroin oli 13,3. Leinonen (1989) on havainnut, että vastaamattomien joukossa on runsaammin kalastamattomia tai vähän saalista saaneita kuin kyselyyn vastanneissa. Niin ikään Haikonen ym. (2004) huomasivat kadosta johtuvia virhelähteitä Tornionjoen kalastustiedustelussa. Vastaamatta jättäneet henkilöt olivat saaneet vähemmän saalista kuin vastanneet. Mahdollisesti myös tähän kyselyyn vastaamatta jättäneet ovat saaneet vähemmän saalista kuin vastanneet. Koska vastaamattomien kalastusta tai kalastamattomuutta ei voida arvioida, on nyt esitetyt tulokset laajennettu koskemaan koko perusjoukkoa. Edellä mainitun perusteella on mahdollista, että saaliit ovat todellisuudessa jonkin verran pienempiä kuin jatkossa esitetyt saalisarviot. 7

10 3. Tulokset 3.1. COASTAL -verkkokoekalastus Koekalastuksen aikaiset olosuhdetiedot on esitetty Liitteessä Kalaston rakenne Vuoden 2014 verkkokoekalastuksessa saatiin saaliiksi yhteensä kalayksilöä (noin 157 kg) kaikkiaan 21:stä eri lajista (Taulukko 2, Liite 2). Tarkkailualueen (Alue A) koeverkotuksissa keskimääräinen verkkokohtainen yksikkösaalis oli 37,5 kalaa ja grammaa (kokonaissaalis: kpl ja 41 kg). Vertailualueen saalis (yksikkösaalis: 65,3 kalaa ja g) oli selvästi suurempi tarkkailualueeseen verrattuna (kokonaissaalis: kpl ja 74 kg). Alueelta B saatiin runsaimmin kalaa; keskimäärin 87 kalaa ja g per verkko (Taulukko 2, Liite 2). Taulukko 2. Verkkokoekalastusten tulokset vuonna Tarkkailualue Vertailualue Alue B Laji Saalis Yksikkösaalisaalisaalis Yksikkö Yksikkö Osuus Saalis Osuus Saalis Osuus (kpl) (kpl/ (kpl/ (kpl/ (%) (kpl) (%) (kpl) verkko) verkko) verkko) (%) Ahven % % % Hauki % Härkäsimppu % Kiiski % % % Kilohaili % Kivinilkka % % % Kolmipiikki % Kuha % Kuore % % % Lahna % % Made % % Lohi % Muikku % % % Nahkiainen % Salakka % Seipi % % % Siika % % % Silakka % % % Särki % % % Säyne % % Taimen % Yhteensä % % % Lajimäärä

11 Kiiski ja ahven olivat lukumääräisesti runsaimmat lajit kaikilla kolmella koealueella (Taulukko 2). Alueiden väliset erot kokonaissaalismäärissä johtuivat näiden kahden lajin, mutta erityisesti kiisken määristä. Kiisken osuus kokonaissaaliista vaihteli alueittain välillä % ja ahvenen osuus välillä %. Muita lajeja saatiin selvästi vähemmän. Silakan ja siian osuudet kokonaissaaliista olivat keskimäärin noin 7 %. Tarkkailualueella silakan osuus (15 %) oli suurempi kuin muilla alueilla. Särkikalojen määrä oli verrattain vähäinen, vaikka ryhmä koostui useasta eri lajista (lahna, salakka, seipi, särki ja säyne) (Kuva 5). Särkikaloja saatiin saaliiksi vähemmän tarkkailualueelta kuin muilta alueilta. Muiden lajien ryhmässä pääasiallisin saalis oli kuore, jonka osuus oli 84 % lähinnä tarkkailu- ja vertailualueelta saadusta muiden lajien kokonaissaaliista (Taulukko 2). 60 Ahven Kiiski Muikku Siika Silakka Särkikalat Muut Yksikkösaalis (kpl/verkko) Tarkkailualue Vertailualue Alue B Kuva 5. Yleisimpien lajien sekä lajiryhmien särkikalat ja muut lajit saalismäärät vuoden 2014 ennakkotarkkailun verkkokoekalastuksessa. Tarkkailualueen ja Alue B:n tulokset ovat hyvin samansuuntaisia vuoden 2012 koekalastusten suhteen (ks. Haikonen ym. 2013). Näillä koealueilla sekä uutena alueena vuonna 2014 mukaan tulleella vertailualueella on kiiski ollut yleisin laji, ja ahvenen ja kiisken välinen osuuksien suhde samansuuntainen. Suurinta vaihtelua alueiden ja vuosien välillä on aiheuttanut särkikalojen määrä. Särkikalojen kokonaismäärä oli vuonna 2012 huomattavasti suurempi. Muiden lajien väliset suhteelliset osuudet olivat vuosien välillä hyvin samankaltaiset molemmilla alueilla Yleisimpien lajien pituusjakaumat Neljän yleisimmän lajin (ahven, kiiski, siika, silakka) mitatuista yksilöistä saadut pituustiedot on esitetty Taulukossa 3. 9

12 Taulukko 3. Neljän yleisimmän lajin pituusmittauksista saadut tulokset vuoden 2014 koekalastuksissa. Tarkkailualue Laji Keskipituus Keskihajonta Lukumäärä Minimi Maksimi cm cm kpl cm cm Ahven Kiiski Siika Silakka Vertailualue Laji Keskipituus Keskihajonta Lukumäärä Minimi Maksimi cm cm kpl cm cm Ahven Kiiski Siika Silakka Alue B Laji Keskipituus Keskihajonta Lukumäärä Minimi Maksimi cm cm kpl cm cm Ahven Kiiski Siika Silakka Ahvenen keskipituus oli tarkkailualueella hieman suurempi muihin alueisiin verrattuna (Taulukko 3). Pituusluokkajakaumien perusteella voidaan havaita, että tarkkailu- ja vertailualueilta saatiin kuitenkin hyvinkin samankokoisia ahvenia (Kuva 6). Alueella B sen sijaan oli enemmän pienikokoisia ahvenia ja myös hieman vähemmän suurempia kokoluokkia (18 21 cm). Kaikilla kolmella koealueella on havaittavissa selvä jakautuminen kahteen vallitsevaan kokoluokkaan (Kuva 6). Ahven Tarkkailualue Vertailualue Alue B Suhteellinen osuus (%) Pituusluokka (cm) Kuva 6. Ahvenen pituusjakaumat alueittain vuoden 2014 verkkokoekalastuksissa. 10

13 Verkkokoekalastusten yleisimmän saalislajin kiisken keskipituus ei juurikaan vaihdellut alueiden välillä (Taulukko 3). Pituusluokkajakauman perusteella ei myöskään ilmennyt suurempia eroja, joskin vertailualueella näytti olevan vähemmän keskikokoisia ja enemmän isompia yksilöitä kuin muilla alueilla (Kuva 7). Alueella B puolestaan oli hieman vähemmän isoja yksilöitä muihin alueisiin verrattuna. 25 Kiiski Tarkkailualue Vertailualue Alue B Suhteellinen osuus (%) Pituusluokka (cm) Kuva 7. Kiisken pituusjakaumat alueittain vuoden 2014 verkkokoekalastuksissa. Siian keskipituudet vaihtelivat jonkin verran alueiden välillä (Taulukko 3), vaikka pituusluokkajakaumien perusteella alueiden väliset erot olivat kuitenkin vähäisiä (Kuva 8). Pituusjakaumista voidaan havaita, että Alueella B oli hieman enemmän pienikokoisia yksilöitä, tarkkailualueella puolestaan hieman enemmän suurempia yksilöitä kuin muilla alueilla. 30 Siika Tarkkailualue Vertailualue Alue B Suhteellinen osuus (%) Pituusluokka (cm) Kuva 8. Siian pituusjakaumat alueittain vuoden 2014 verkkokoekalastuksissa. 11

14 Silakan keskipituuden erot alueiden välillä olivat pienikokoiselle lajille melko suuret (Taulukko 3). Silakoiden keskipituuden ero oli jopa 1,8 cm tarkkailualueen ja Alueen B välillä. Alueella B olikin selvästi enemmän pieniä silakoita verrattuna tarkkailu- ja vertailualueisiin, joiden jakaumat olivat puolestaan keskenään hyvin samankaltaiset (Kuva 9). Silakka Tarkkailualue Vertailualue Alue B Suhteellinen osuus (%) Pituusluokka (cm) Kuva 9. Silakan pituusjakaumat alueittain vuoden 2014 verkkokoekalastuksissa. Pituusluokkajakaumien perusteella vaikuttaa siltä, että tarkkailu- ja vertailualueilta saadaan saaliiksi erikokoisia kaloja melko samassa suhteessa. Alue B eroaa muista alueista siinä, että sieltä saatiin saaliiksi enemmän pienempiä ja nuorempia yksilöitä, mikä näkyy erityisesti ahvenen ja silakan kohdalla. 12

15 3.2. Siian ja muikun poikasnuottaus Poikasnuottauksen aikaiset olosuhdetiedot on esitetty Liitteessä Siian ja muikun poikasmäärät Siian- ja muikunpoikasia saatiin vuonna 2014 saaliiksi yhteensä lähes yksilöä (Taulukko 4). Suurin osa saaliista oli siianpoikasia (90 %). Niin siian kuin muikunkin poikasia saatiin tarkkailualueelta selvästi enemmän kuin vertailualueelta (Taulukko 4, Kuva 10). Siianpoikasia saatiin pyynnin aikana kaikilta nuottauspaikoilta, ja tarkkailualueella myös jokaisella kolmella nuottauskerralla (Taulukko 4). Muikunpoikasten saanti oli hajanaisempaa niin alueellisesti kuin ajallisestikin. Taulukko 4. Siian- ja muikun poikasmäärät (kpl) tarkkailualueen ja vertailualueen nuottauspaikoilla Ajankohta Tarkkailualue Yhteensä Nuottauspaikka Siika Muikku Siika Muikku Siika Muikku Siika Muikku Sha Sha Sha Sha Sha Sha Yhteensä Osuus 60 % 40 % 86 % 14 % 96 % 4 % 88 % 12 % Vertailualue Nuottauspaikka Sva Sva Sva Sva Sva Sva Yhteensä Osuus 82 % 18 % 93 % 7 % 96 % 4 % 95 % 5 % Kaikki yhteensä Osuus 64 % 36 % 88 % 12 % 96 % 4 % 90 % 10 % Siianpoikasten määrät olivat suurimmillaan kolmannella nuottauskerralla kesäkuun alussa molemmilla alueilla (Kuva 10). Muikunpoikasten määrä puolestaan oli suurimmillaan ensimmäisellä nuottauskerralla, mutta vain tarkkailualueella. 13

16 1. nuottaus 2. nuottaus 3. nuottaus Yksilömäärä (kpl) Siika Muikku Siika Muikku Tarkkailualue Vertailualue Kuva 10. Siian- ja muikunpoikasten määrät tarkkailu- ja vertailualueella vuonna Poikasmäärät vaihtelivat suuresti nuottauspaikkojen välillä etenkin tarkkailualueella (Kuva 11). Sekä siikoja että muikkuja saatiin erityisen runsaasti Hanhikiven niemen nuottauspaikalta Sha 01. Myös Kultalanlahden pohjoispäässä sijaitsevilta paikoilta Sha 05 ja Sha 06 saatiin runsaasti poikasia. Poikasmäärät jäivät sen sijaan varsin vähäisiksi Hanhikiven niemen nuottauspaikoilla Sha 02 ja Sha 03, sekä vertailualueen paikalla Sva 05. Nuottausalueiden lähistölle Piehinkiin Kultalanlahden pohjoispäässä ja Yppärin alueelle vertailualueen eteläpäässä istutettiin runsaasti vastakuoriutuneita siianpoikasia huhtikuun puolesta välistä alkaen vuonna 2014 (Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto, tiedonanto). Siianpoikasia istutettiin kaikkiaan n. 5,7 miljoonaa kappaletta, joista suurin osa Pyhäjokisuulle. Nämä juuri ennen poikasnuottausten aloittamista toteutetut istutukset saattavat vaikuttaa saaliiksi saatujen siianpoikasten lukumääriin jossakin määrin. Tarkkailualueen nuottauspaikkojen saalismäärissä oli jonkin verran vaihtelua vuosien 2012 (ks. Haikonen ym. 2012) ja 2014 välillä. Siianpoikasten määrä ja osuus oli vuonna 2012 pienempi kuin 2014, muikunpoikasten määrä ja osuus vastaavasti suurempi. Alueellinen jakauma oli kuitenkin hyvin samansuuntainen vuosien välillä; poikasia saatiin molempina vuosina eniten Kultalanlahden pohjoispään nuottauspaikoilta (paikat Sha 05 ja 06) sekä Hanhikiven niemen nuottauspaikalta Sha

17 Kuva 11. Siian- ja muikunpoikasten määrät tarkkailu- ja vertailualueella vuonna (Tarkkailualue: nuottauspaikat Sha 01 Sha 06; Vertailualue: nuottauspaikat Sva 01 Sva 06). (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) Muut lajit Siian- ja muikunpoikasnuottausten yhteydessä saatiin saaliiksi myös muiden lajien vanhempia poikasia (1-vuotiaat ja vanhemmat) (Taulukko 5). Tuulenkaloja esiintyi vertailualueella lähes kaikilla nuottauspaikoilla. Muita satunnaisemmin runsaanakin esiintyneitä lajeja olivat silakka, mutu ja salakka. Tarkkailualue Sha Sha Sha 03 2 Sha Sha 05 Sha Vertailualue Sva Sva Sva Sva Sva Sva Yhteensä Taulukko 5. Muiden kalalajien poikasten esiintyminen nuottasaaliissa vuonna Laji Nuottauspaikkpiikki Kolmi Kymmenpiikki Kuore Mutu Salakka Seipi Silakka Särki Säyne Tokko Tuulenkala 15

18 3.3. Gulf Olympia -poikaspyynti Poikaspyynnin aikaiset olosuhdetiedot on esitetty Liitteessä Silakanpoikasten määrät Silakan poikasmäärät olivat vuonna 2014 poikkeuksellisen vähäisiä verrattuna aiempina vuosina tehtyihin Gulf Olympia -pyynteihin (ks. Fennovoima 2009, Haikonen ym. 2013). Vuonna 2014 silakanpoikasia saatiin saaliiksi yhteensä 96 kpl, joista suurin osa (90 %) kesäkuun 22. päivänä suoritetulla ensimmäisellä pyyntikerralla. Suurin osa silakanpoikasista (65 kpl, 68 %) saatiin tarkkailualueelta Hanhikiven niemen pohjoispuolisilta linjoilta. Kolmeltatoista linjalta ei saatu poikasia lainkaan (Kuva 12). Lisäksi saatiin 4 kpl edellisen vuoden syyskutuisen silakan poikasta, 56 kpl tokkojen poikasia, 8 kolmipiikkiä ja yksi muikunpoikanen Silakanpoikasten kokoluokkaosuudet Suurin osa (93 %) saaliiksi saaduista poikasista oli jo suurempaa kokoluokkaa ( 10 mm); alle 10 mm:n kokoisia vastakuoriutuneita poikasia saatiin kaikkiaan vain 7 kpl. Suurin osa kookkaammista poikasista (64 kpl, 72 %) saatiin tarkkailualueelta. Alle 10 mm:n poikasista lähes kaikki (6 kpl) saatiin puolestaan vertailualueen linjoilta (Kuva 12). Kuva 12. Silakanpoikasten määrät sekä vastakuoriutuneiden (< 10 mm) ja kookkaampien ( 10 mm) poikasten osuudet Gulf -pyyntilinjoilla vuonna (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) 16

19 Silakanpoikasten määrät olivat kauttaaltaan hyvin vähäisiä vuonna Vuosina 2009 ja 2012 toteutetuissa selvityksissä sekä vastakuoriutuneita että vanhempia poikasia havaittiin tasaisesti koko tutkimusalueella ja useampana ajankohtana, kun taas vuonna 2014 vastakuoriutuneita ei saatu saaliiksi juuri lainkaan ja kookkaampienkin poikasten määrät jäivät erittäin vähäisiksi viitenä eri ajankohtana tehdyissä pyynneissä Ammattikalastuksen seuranta Kalastus tiedustelualueella Kyselyyn vastasi 37 ruokakuntaa (vastausprosentti 79 %), joten vastausaktiivisuutta voidaan pitää hyvänä ja esitettyjä tuloksia luotettavina. Ammattikalastusta tiedustelualueella ilmoitti harjoittaneensa 22 ruokakuntaa. Vastanneista ruokakunnista 15 ei harjoittanut ammattikalastusta tiedustelualueella vuonna Ammattikalastajien vastausaktiivisuus ja -tarkkuus vaihteli kysymyskohtaisesti. Esimerkiksi pyydysyksikkö- ja saalismääriä koskevat tiedot perustuvat 21 ammattikalastusruokakunnan vastauksiin. Kaikilla tiedustelun osa-alueilla harjoitettiin ammattikalastusta. Osa-alueella A kalasti 12 ammattikalastajaa, osa-alueella B 19 kalastajaa ja osa-alueella C 17 kalastajaa (Taulukko 6, kuva 4). Taulukko 6. Eri ammattikalastajaluokkiin kuuluvien kalastajien lukumäärät ja toiminnan jakautuminen eri osa-alueille. kalastajia Osa-alue A Osa-alue B Osa-alue C 1-luokka % kalastuksesta luokka % kalastuksesta luokka % kalastuksesta kalastajia Tiedustelualueella kalasti vuonna 2014 kolme 1-luokan ammattikalastajaa, joista yhden kalastus jakautui kaikille kolmelle alueelle ja kahden muun keskittyi pääosin B tai C alueelle. Myös 2-luokan ammattikalastajia alueella oli kolme, joista kaksi kalasti kaikilla kolmella osa-alueella ja yksi alueilla B ja C. Runsaslukuisin ammattikalastajaryhmä olivat 3-luokan ammattikalastajat, joita tiedustelualueella oli 16. Suurimman osan kalastus jakautui tiedustelun eri osa-alueille, mutta muutama kalasti ainoastaan yhdellä osa-alueella Pyynti ja pyydykset Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella kalastettiin kaikkiaan noin pyydysyksiköllä vuonna 2014 (Taulukko 7). Ylivoimaisesti eniten käytettyjä pyydyksiä olivat alle 45 mm:n verkot. Yli 45 mm:n verkkoja käytettiin myös runsaasti. Muita käytettyjä pyyntivälineitä olivat erilaiset rysät, pintaverkko (lohi-/taimenverkko), madeja haukikoukut sekä muikku-/silakkaverkko. Tiedustelualueella kalastettiin ympäri 17

20 vuoden, mutta kalastus painottui selvästi touko lokakuun väliselle ajalle (Taulukko 7). Alueella ei harjoiteta troolikalastusta. Lähimmät troolausalueet rajoittuvat tiedustelualueen eteläreunaan. Taulukko 7. Ammattikalastajien ilmoittamat pyydysyksiköiden määrät pyyntivälineittäin Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna (Pyydysyksikkö = pyyntipäivät x pyydysten lkm). Eripituiset verkot on muutettu 30 metrin yksiköiksi. pyyntikuukausi yks. Pyydys yht. Pohjaverkko ( 45 mm) Pohjaverkko (45 mm ) Muikku-/Silakkaverkko Pintaverkko (lohi/taimen) Siika-/lohirysä Suomukalarysä Silakkarysä Made- ja haukikoukut Yksikköä yhteensä Verkkokalastusta harjoitettiin tiedustelualueella laajalti. Verkkopaikat sijaitsivat pääosin rannikon tuntumassa ja ulompana sijaitsevien matalikoiden läheisyydessä (Kuva 13). Ulompana sijaitsevilla matalikoilla kalastetaan varsinkin heinä- elokuussa, kun rannikkovedet ovat lämmenneet. Kuva 13. Ammattikalastajien pyyntipaikat Pyhäjoen ja Raahen alueella vuonna (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) 18

21 Myös talvella harjoitettiin kalastusta lähes koko tiedustelualueella (Kuva 14). Poikkeuksena Pyhäjokisuun ympäristö, johon ei talvikalastuspaikkoja ilmoitettu. Rysäpyyntiä harjoitettiin koko tiedustelualueella rannikon läheisyydessä (Kuva 15). Kuva 14. Ammattikalastajien talvikalastuspaikat Pyhäjoen ja Raahen alueella vuonna (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) Kuva 15. Ammattikalastajien rysäpaikat Pyhäjoen ja Raahen alueella vuonna (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) 19

22 Saalis Vuonna 2014 tiedustelualueelta saatiin ammattikalastajien antamien tietojen perusteella saaliiksi noin kg kalaa (Taulukko 8). Siikasaaliin (karisiika ja vaellussiika) osuus kokonaissaaliista oli 65 %, josta kalastajien arvion mukaan noin 76 % oli karisiikaa. Muiden kalalajien merkitys oli huomattavasti vähäisempi. Ahventa (11,9 %) ja särkikaloja (lahna 5,3 %, särki 5,3 %) saatiin melko runsaasti, muita lajeja sen sijaan selvästi vähemmän. Erittäin uhanalaiseksi luokiteltua meriharjusta ilmoitettiin saaliiksi 4,5 kg. Taulukko 8. Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella kalastaneiden ammattikalastajien kalasaaliit (kg) lajeittain vuonna Osa kalastajista ilmoitti pelkästään vuosisaaliinsa, mistä aiheutuu ero kuukausisaaliiden summan ja vuosisaalin välillä. Pyyntikuukausi Laji yht. kg Osuus % ahven ,9 hauki ,0 kuha ,2 made ,6 silakka ,3 muikku ,8 lohi ,0 meritaimen 5 38, ,3 karisiika , ,7 vaellussiika ,8 meriharjus , ,5 0,0 lahna ,3 särki ,3 nahkiainen ,3 muu ,6 yhteensä Ammattikalastusta on seurattu vastaavalla tiedustelualueella vuosina 2011, 2013 ja Seurannan aikana ahven- ja karisiikasaaliissa on ollut havaittavissa kasvua, mutta muilta osin muutokset ovat olleet melko vähäisiä (Kuva 16) kg ahven karisiika vaellussiika meritaimen lohi Kuva 16. Taloudellisesti merkittävimpien lajien saalis vuosina 2011, 2013 ja

23 Tavoitelluin kalalaji oli siika lähes jokaisella kysymykseen vastanneella kalastajalla (Kuva 17). Muita haluttuja lajeja olivat taimen, ahven, lohi ja muikku. Vastausten määrä mieluisin kalalaji 2. mieluisin kalalaji mieluisin kalalaji 5 0 siika taimen muikku lohi ahven Kuva 17. Tavoitelluimmat saalislajit tiedustelualueen ammattikalastuksessa vuonna Ammattikalastajien huomioita Ammattikalastajat olivat kalastaneet tiedustelualueella keskimäärin 29 vuotta (vaihteluväli 5 53 vuotta). Kaksi ammattikalastajista ilmoitti jatkavansa kalastusta 1 5 vuotta. Jäljelle jääneistä puolet aikoivat kalastaa 5 10 vuotta ja toinen puoli yli kymmenen vuotta. Suurin osa (86 %) kalastajista arveli, että kalastus pysyy ennallaan. Kolme kalastajaa ilmoitti kalastuksen muuttuvan seuraavien syiden takia: "Kalastukseen jäävä aika lisääntyy, maatalous lopetettiin." "Verkkokalastuksesta koitetaan siirtyä enemmän rysäpyyntiin. "Pyynti lisääntyy." Tiedustelussa pyydettiin kirjaamaan myös yleisiä huomioita alueen kalastuksesta ja kalakannoista. Tähän saatiin seuraavanlaisia kommentteja: Hylkeet pahin ongelma. Kalastus on vaikeutunut runsastuneen hyljekannan seurauksena. Kalastajat vähentyneet, kalakannat aika hyviä. Hylkeet tekevät kalastuksesta mahdotonta. Särkikalat ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Tuleva voimala lämmittää merta ja lisää ongelmaa varmasti. Siiat häipyvät kun vesi rehevöityy ja lämpenee. Verkkokalastus voi käydä mahdottomaksi voimalan tulon myötä. Jos valtaosa saaliista muuttuu särkikalaksi, ainoa mahdollisuus on siirtyä rysäpyyntiin. Kalakannat ovat parantuneet, esim. taimen on lisääntynyt. Särkikalat lisääntyneet, hylkeitä liikaa. Kalan markkinointi heikkoa. Meressä hyvin siikaa, hylkeet karkottavat varsinkin vaellussiian. 21

24 Hylkeet lisääntyneet. Huomattava haitta, karkottavat ja syövät saaliin. Ahven lisääntynyt. Särkikalat lisääntyneet, ilmasto muuttunut tuulisemmaksi, pyyntiaika vähentynyt, hylkeet haittana. Kalastus vähenee hylkeiden takia joka vuosi ja jos saisin kunnollisen hinnan kalastusvälineistä lopettaisin heti. Hanhikiven seudulla parasta pyyntiaikaa siialle heinä-, elo-, syyskuussa. Lisäksi pyydettiin arvioimaan eri tekijöiden kalastukselle mahdollisesti aiheuttaman ongelman määrää. Mahdolliset haittatekijät ja kalastajien arvioiden jakautuminen kunkin tekijän kohdalla esitetään Kuvassa 18. Selvästi suurimpana ongelmana pidettiin hylkeitä. Useat muut tekijät koettiin vaihtelevassa määrin haitallisiksi. Sen sijaan vapaa-ajankalastuksessa, kalastuslupien saannissa tai kalojen maussa ei juurikaan nähty ongelmia. Muuna huomattavana ongelmana mainittiin tuontikala. vesistörakentaminen alan heikko kannattavuus saalislajisto ei vastaa toiveita hylkeet lupien vaikea saanti kalavesien rehevöityminen pyydys ja pyyntirajoituksia on vapaa ajankalastus pyydysten limoittuminen saaliin määrä on liian pieni kalojen makuvirheet särkikalojen suuri osuus saaliista kalojen istutuksia on liian vähän sameus jokin muu epäkohta, mikä? ei haittaa vähäinen ongelma kohtalainen ongelma huomattava ongelma en osaa sanoa 0 % 50 % 100 % Kuva 18. Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella esiintyvien mahdollisten ongelmien vakavuus kalastajien arvioimana. 22

25 3.5. Vapaa-ajankalastuksen seuranta Kyselykaavakkeita lähetettiin kpl, joista posti palautti neljä. Vapaaajankalastuskyselyyn vastasi kaikkiaan 575 ruokakuntaa (vastausaktiivisuus 58 %), mutta kaksi vastausta jouduttiin hylkäämään puutteellisina. Vastausaktiivisuutta voidaan pitää melko hyvänä, ja tuloksia siten luotettavina. Vastausaktiivisuus kuitenkin laski vuoden 2011 kyselystä noin 10 %-yksikköä (ks. Vatanen & Haikonen 2012) Alueen ruokakunnat ja niiden kalastus Vastanneista ruokakunnista 79 % ilmoitti olevansa paikallisia asukkaita. Lomaasukkaita oli vastaavasti 13 % vastaajista. Lisäksi 8 % ilmoitti, ettei kuulu kumpaankaan ryhmään, vaikka kyselyyn oli poimittu väestörekisteristä vain vakituisia asukkaita tai loma-asunnon omistajia. Ruokakunnista 13 % ilmoitti kalastaneensa tiedustelualueella vuoden 2014 aikana. Edellä mainittujen lisäksi 12 % vastaajista oli aikaisemmin kalastanut alueella, mutta ei vuonna 2014 harjoittanut kalastusta. Vuoden 2014 aikana kalastaneista 91 % ilmoitti saaneensa saalista, eli saalisvarmuus tiedustelualueella oli varsin hyvä. Kalastustiedustelun perusteella tiedustelualueella harjoittaa vapaa-ajankalastusta 988 ruokakuntaa. Keskimäärin kalastaneisiin ruokakuntiin kuului 2,6 henkilöä, joista 1,5 osallistui kalastukseen. Kalastavissa ruokakunnissa asui siten noin henkilöä, joista kalastukseen osallistui noin henkilöä. Tiedustelualue jaettiin kyselyssä kolmeen alueeseen (Kuva 4). Osa-alueista A ja C olivat selvästi suositumpia kalastusalueita kuin alue B (Taulukko 9). Taulukko 9. Eri osa-alueilla kalastaneiden ruokakuntien osuudet vuonna Osa-aluejako on esitetty Kuvassa 4. Osa-alue kalastaneita, % Alue A 39 Alue B 26 Alue C 36 Vuonna 2014 Raahen ja Pyhäjoen edustan merialueella kalastettiin yhteensä noin kalastusvuorokautta. Eniten vapaa-ajankalastusta harjoitettiin toukokuun ja lokakuun välisenä aikana. Vähäisintä kalastus oli loppusyksyllä ja keskitalvella (Kuva 19). 23

26 6000 kalastuspäiviä Kuva 19. Tiedustelualueella kalastaneiden kalastusvuorokausien jakautuminen kuukausittain vuonna Suosituin pyydystyyppi oli uistin (6 371 pyyntipäivää), jota käytti 48 % kalastaneista ruokakunnista. Muita suosittuja pyydystyyppejä olivat <45 mm:n pohjaverkot (6 357 pyyntipäivää), >45 mm:n pohjaverkko (5 320 pyyntipäivää), katiska (3 259 pyyntipäivää) ja onki (3 072 pyyntipäivää) (Liite 3, Kuva 20). kalastaneiden lukumäärä Kuva 20. Eri pyydystyypeillä kalastaneiden ruokakuntien lukumäärä. Talvikalastusta kalastaneista ruokakunnista harjoitti 45 %. Talvikalastusmuotoja olivat pilkkiminen, verkkokalastus ja koukkukalastus. Pilkkimistä ja koukkukalastusta harjoitettiin eniten osa-alueella A, kun verkkokalastus puolestaan painottui osaalueille B ja C (Taulukko 10). Taulukko 10. Talvikalastusta harjoittaneet ruokakunnat (kpl) tiedustelun eri osa-alueilla. Sama ruokakunta on voinut kalastaa usealla eri alueella. Jäältä kalastus Alue A Alue B Alue C Yhteensä Pilkkiminen Verkkokalastus Koukkukalastus Yhteensä

27 Vapaa-ajankalastuksen saalis Kokonaissaalis kalastanutta ruokakuntaa kohden oli noin 75 kiloa. Yleistettynä koskemaan koko perusjoukkoa tämä tarkoittaa, että vapaa-ajankalastajien tiedustelualueelta saama kokonaissaalis vuonna 2014 oli noin kiloa. Eniten saaliiksi saatiin ahventa (23 %) ja karisiikaa (23 %). Vaellussiikasaalis oli myös suuri (20 %), joten karisiian ja vaellussiian yhteenlaskettu osuus saaliista oli 43 %. Myös särki, hauki ja silakka olivat yleisiä saaliskaloja (Taulukko 11). Uhanalaista meriharjusta saatiin myös melko runsaasti (80 kg), vaikkakin sen osuus kokonaissaaliista oli pieni. Verrattaessa saaliita vuoteen 2011, voidaan havaita kokonaissaaliin olleen molempina vuosina tiedustelun perusteella noin kg, mutta ruokakuntakohtainen saalis laski vuonna 2014 (75 kg) selvästi vuoden 2011 saaliista (102 kg). Kalalajikohtaisesti tarkasteltuna voidaan havaita ahven- ja särkisaaliiden kasvaneen. Myös vaellussiian osuus on kasvanut ja vastaavasti karisiian pienentynyt. Kokonaissiikasaalis on kuitenkin pysynyt samalla tasolla kuin vuonna Taulukko 11. Vapaa-ajankalastuksen saalis (kg) tiedustelualueella vuonna Saalislaji kokonaissaalis, kg %-osuus ahven % hauki % vaellussiika % karisiika % muikku ,4 % taimen ,9 % lohi 665 0,9 % made 745 1,0 % kuha 120 0,2 % silakka ,8 % särki ,0 % lahna ,9 % meriharjus 80 0,1 % kiiski 40 0,1 % simppu 150 0,2 % Yhteensä % Noin 80 % vapaa-ajankalastuksen saaliista saatiin erilaisilla verkoilla. Vapavälineiden (pilkki, onki, ja heittovapa/vetouistin) osuus saaliista oli noin 10 % (Liite 3). Kun vastaajia pyydettiin laittamaan kolme mieluisinta kalalajia järjestykseen, osoittautui saaliissa runsaimpana esiintyvä siika selvästi mieluisimmaksi. Muita haluttuja lajeja olivat ahven, taimen, lohi, hauki, silakka, muikku, nahkiainen ja harjus (Kuva 21). 25

28 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % taimen silakka siika nahkiainen muikku made lohi kuha kirjolohi hauki harjus ahven Kuva 21. Kolme mieluisinta vapaa-ajankalastajien saalislajia Vapaa-ajankalastajien havaintoja ja huomioita Havainnot meriharjuksesta Kalastuskyselyssä tiedusteltiin vapaa-ajankalastajilta, ovatko he saaneet meriharjuksia saaliiksi tai mahdollisesti havainneet meriharjuksen lisääntymistä. Kysymykseen vastasi 29 ruokakuntaa, joista 14 oli saanut tai tehnyt havaintoja meriharjuksesta. Harjuksen lisääntymisestä merialueella ei kuitenkaan oltu tehty havaintoja. Havainnot kalakannoista Yli 40 % vapaa-ajankalastajista teki vuoden 2014 aikana havaintoja särki- ja ahvenkalojen runsastumisesta. Sen sijaan siika-, made- sekä taimen- ja lohisaaliiden runsastumisesta ei juurikaan tehty havaintoja (Kuva 22). Särkikalojen runsastumista Ahvenkalojen runsastumista Haukisaaliin runsastumista Siikasaaliiden runsastumista Madesaaliin runsastumista Taimen- ja lohisaaliiden runsastumista kyllä en osaa sanoa en 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 22. Havaintoja kalakantojen tilassa tapahtuneista muutoksista vuonna Havainnot ympäristöstä Kalastuskyselykaavakkeessa tiedusteltiin ruokakunnilta heidän havaintojaan liittyen merialueen tilaan ja mahdollisista vaikutuksista kalastoon sekä kalastukseen. Eniten tehtiin havaintoja pyydysten runsaasta likaantumisesta sekä lisääntyneestä veden sameudesta. Myös ulkoisia vaurioita ja haavaumia havaittiin kaloissa melko paljon. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että usein tehtyjä havaintoja negatiivisista ilmiöistä oli kaiken kaikkiaan kuitenkin verrattain vähän (Kuva 23). 26

29 en lainkaan harvoin en osaa sanoa toisinaan usein Haju- ja makuvirheitä saaliskaloissa Veden hajuhaittoja Runsaita leväkukintoja Ulkoisia vaurioita ja haavautumia kaloissa Lisääntynyttä veden sameutta Pyydysten runsasta likaantumista Muita tavanomaisesta poikkeavia muutoksia 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 23. Alueella kalastaneiden ruokakuntien tekemiä havaintoja vuonna Vapaa-ajankalastuksen ongelmat Vapaa-ajankalastajilta tiedusteltiin myös mahdollisia ongelmia tiedustelualueen kalastuksessa. Merkittävimmiksi ongelmiksi koettiin hylkeiden ohella kalavesien rehevöityminen, vesikasvillisuuden runsastuminen ja särkikalojen osuus saaliissa (Kuva 24). ei ole haitannut vähäinen ongelma en osaa sanoa kohtalainen ongelma huomattava ongelma Hylkeet Särkikalojen osuus saaliissa Saaliin määrä on liian pieni Saalislajisto ei vastaa toiveita Kalojen istutuksia on liian vähän Pyydys- ja pyyntirajoituksia on liikaa Veden sameus Vesikasvillisuuden runsaus Kalavesien rehevöityminen Alueelle ei saa kalastuslupia 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 24. Ruokakuntien käsityksiä mahdollisista ongelmista toimenpidealueen kalastuksessa vuonna Lisäksi avoimena kysymyksenä tiedusteltiin kommentteja ja mielipiteitä kalastuksesta, kaloista ja kalastuksen järjestelyistä tiedustelualueella. Vastaukset liittyivät lähinnä ydinvoimalan rakentamisen ja toiminnan aiheuttamiin kalastovaikutuksiin (8 kommenttia), uuden kalastuslain tuomiin kalastusrajoituksiin (8 kommenttia) sekä hylkeisiin (5 kommenttia) (Liite 4). 27

30 4. Yhteenveto Vuonna 2014 aloitettiin Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukainen ennakkotarkkailu. Tarkkailuun sisältyy kalaston rakenteen ja poikastuotannon seuranta vesistörakennuskohteiden ympäristössä (tarkkailualue) ja vertailualueella sekä ammatti- ja vapaaajankalastuksen seuranta Pyhäjoen edustan merialueella. Kalaston rakennetta selvitettiin COASTAL-verkkokoekalastuksella tarkkailu- ja vertailualueella sekä siian- ja muikun poikastuotannolle tärkeällä alueella tarkkailualueen koillispuolella (Alue B). Kokonaissaalis oli yhteensä 4384 kpl. Keskimääräinen saalis tarkkailualueella (37,5 kalaa/verkko) oli vähäisempi kuin vertailualueella (65,3 kalaa/verkko). Alueelta B saatiin runsaimmin kalaa (86,7 kalaa/verkko). Kiiski ja ahven olivat lukumääräisesti runsaimmat lajit kaikilla kolmella koealueella. Alueiden väliset erot kokonaissaalismäärissä johtuivat näiden kahden lajin, mutta erityisesti kiisken määristä. Kiisken osuus kokonaissaaliista vaihteli alueittain välillä %, ahvenen osuus välillä %. Silakka ja siika olivat seuraavaksi yleisimmät lajit (kummankin keskimääräinen osuus 7 %). Silakan osuus tarkkailualueella (15 %) oli suurempi kuin muilla alueilla. Särkikaloja saatiin saaliiksi vain vähän, ja tarkkailualueelta vähemmän kuin muilta alueilta. Muiden lajien ryhmässä saalis koostui pääasiassa kuoreesta. Saadut tulokset ovat kalamäärältään ja lajien välisten runsaussuhteiden osalta varsin samansuuntaisia kuin vuoden 2012 koekalastuksissa. Alueiden ja vuosien väliset erot on aiheuttanut pääasiassa särkikalojen määrän vaihtelu. Yleisimpien lajien (kiiski, ahven, siika, silakka) pituusjakaumien perusteella voidaan todeta, että tarkkailu- ja vertailualueelta saadaan saaliiksi varsin saman kokoisia kaloja. Alueelta B saatiin saaliiksi hieman enemmän nuoria ja pieniä yksilöitä. Tarkkailu- ja vertailualueella tehtävät verkkokoekalastukset näyttäisivät soveltuvan hyvin alueiden ja vuosien välisten erojen vertailemiseksi kalaston seurannassa. Alueelta B saatavien tulosten perusteella saadaan täydentävää lisätietoa kalastosta, vuosien välisestä vaihtelusta ja mahdollisista muutoksista alueen sisällä. Siian- ja muikun poikastuotantoa selvitettiin poikasnuottauksilla tarkkailu- ja vertailualueella. Poikasia saatiin vuonna 2014 saaliiksi yhteensä lähes yksilöä. Suurin osa saaliista oli siianpoikasia (90 %). Niin siian kuin muikunkin poikasia saatiin tarkkailualueelta selvästi enemmän kuin vertailualueelta. Vuoden 2012 poikasnuottauksissa siianpoikasten määrä ja osuus oli pienempi kuin 2014, muikunpoikasten määrä ja osuus vastaavasti suurempi. Vaikka poikasmäärät vaihtelivat suuresti nuottauspaikkojen välillä etenkin tarkkailualueella, poikasmäärien alueellinen jakauma nuottauspaikkojen välillä oli kuitenkin hyvin samankaltainen molempina vuosina. Tämän perusteella alueiden välinen vertailtavuus on kohtuullisen hyvä, ja poikasnuottaukset soveltuvat myös vuosien välisen vaihtelun seurantaan. Silakan poikastuotantoa selvitettiin pyydystämällä vastakuoriutuneita silakanpoikasia tarkkailu- ja vertailualueella Gulf Olympia -pyydyksellä. Silakan poikasmäärät olivat vuonna 2014 poikkeuksellisen vähäisiä verrattuna aiempina vuosina tehtyihin Gulf Olympia -pyynteihin. Silakanpoikasia saatiin saaliiksi viidellä pyyntikerralla yhteensä 96 kpl, joista suurin osa (90 %) ensimmäisellä pyyntikerralla. Suurin osa (93 %) poikasista oli suurempaa kokoluokkaa ( 10 mm), ja eniten poikasia (68 %) saatiin tarkkailualueelta Hanhikiven niemen pohjoispuolisilta näytelinjoilta. Vuonna 2012 silakanpoikasia tuli selvästi enemmän (480 kpl) ja kaikilta pyyntilinjoilta tasaisemmin. Myös alle 10 mm:n poikasia saatiin runsaammin. Tulokset osoittavat, että vuosien välinen vaihtelu silakan poikasmäärissä voi olla suurta. Gulf Olympia - 28

31 pyynti soveltuu parhaiten silakan lisääntymismenestyksen ja poikasmäärien arviointiin ja vertailuun vuosien välillä. Ammattikalastusta vuonna 2014 selvitettiin postikyselyllä. Ammattikalastuskysely lähetettiin kaikkiaan 47 ruokakunnalle. Kyselykaavakkeessa tiedusteltiin ammattikalastajien käyttämiä pyydyksiä, saaliita sekä mielipiteitä. Kyselyyn vastasi 37 ruokakuntaa (vastausaktiivisuus 79 %), joista 22 ilmoitti kalastaneensa ammatikseen tiedustelualueella. Tiedustelualueella kalastettiin pyydysyksikön verran. Yleisin pyydys oli alle 45 mm:n verkko. Kalastus painottui touko-lokakuun väliselle ajalle. Ammattikalastajien saalis oli noin kg. Siikasaaliin osuus kokonaissaaliista oli 65 %, josta noin 76 % oli karisiikaa. Lisäksi saatiin ahventa (12 %), särkiä ja lahnaa (yht. noin 11 %). Meriharjusta ilmoitettiin saaliiksi 4,5 kg. Suurimpana kalastusta haittaavana tekijänä ammattikalastajat pitivät hylkeitä. Vapaaajankalastuksesta ei todettu olevan haittaa, myöskään kalojen makuvirheitä ei havaittu. Vapaa-ajankalastuskysely lähetettiin 1000:lle ruokakunnalle. Kyselyyn vastasi 575 ruokakuntaa (vastausaktiivisuus 58 %), joista 13 % ilmoitti kalastaneensa tiedustelualueella. Saalista oli saanut 91 % vastanneista. Kalastustiedustelun perusteella tehdyn arvion mukaan alueella kalastaa lähes tuhat ruokakuntaa. Vapaa-ajankalastajat käyttivät kalastukseen vuonna 2014 noin kalastusvuorokautta, pääasiassa touko-lokakuun välisenä aikana. Käytetyin pyydystyyppi oli uistin. Muita suosittuja pyydyksiä olivat verkot, katiska ja onki. Vapaa-ajankalastajien arvioitu kokonaissaalis tiedustelualueelta oli noin kg, josta suurin osa (80 %) saatiin verkoilla. Eniten saaliiksi saatiin siikaa (43 %) ja ahventa (23 %). Muita yleisiä saalislajeja olivat särki, hauki, silakka, lahna ja muikku. Meriharjusta saatiin noin 80 kg. Noin puolet vastanneista arvioi särkikalojen runsastuneen merialueella, oli havainnut pyydysten runsasta likaantumista ja lisääntynyttä veden sameutta. Myös vapaaajankalastajat pitivät hylkeitä merkittävänä ongelmana. Lisäksi huolta aiheuttivat kalavesien rehevöityminen ja vesikasvillisuuden runsastuminen. 29

32 5. Kirjallisuus Fennovoima Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa. Pöyry Energy & Kala- ja vesitutkimus Oy, raportti lokakuussa s. + 6 liitettä. Haikonen, A., Helminen, J., Karppinen, P., Kervinen, J., & Vatanen, S Fennovoiman ydinvoimahankkeen vedenotto- ja lauhdevesien purkualueen kalastoselvitykset vuonna Kala- ja vesimonisteita nro 150. Kala- ja vesitutkimus Oy. Haikonen, A., Romakkaniemi, A., Ankkuriniemi, M., Keinänen, M., Pulkkinen, K. & Vartema, S Lohi ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Kala ja riistaraportteja nro s. ISBN Haikonen, A., Vatanen, S., Kervinen, J. & Karppinen, P Kalasto ja poikastuotanto Pyhäjoen edustan merialueella vuonna Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita s. + 6 liitettä. Karppinen, P. & Vatanen, S Ammattikalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 142. Leinonen, K Vastaamattomuuden vaikutus kalastuskyselyjen luotettavuuteen. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Monistettuja julkaisuja s. ISBN Karppinen, P, Vatanen, S., Haikonen, A., Helminen, J. & Kervinen, J Fennovoiman ydinvoimalaitoksen käytöstä aiheutuvat kalataloudelliset vaikutukset Kalatalousvaikutusarvio. Kalaja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 160. Moilanen, P. & Lappalainen, A Postikysely ja lomakehaastattelu. Julk.: Böhling, P. & Rahikainen, M. Kalataloustarkkailu Periaatteet ja menetelmät. Riista ja kalataloudentutkimuslaitos, Helsinki. S ISBN Olin, M. Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J. Saura, A. & Sairanen, S Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/2014. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Vatanen, S. & Haikonen, A Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro s. + 5 liitettä. Vatanen, S. & Haikonen, A Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 94. Vatanen, S., Haikonen, A. & Karppinen, P Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalatalousvaikutusarvio. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOSHANKE

YDINVOIMALAITOSHANKE 60K30029.25 FENNOVOIMA OY YDINVOIMALAITOSHANKE KALOJEN LISÄÄNTYMISALUEKARTOITUKSET PYHÄJOELLA, RUOTSINPYHTÄÄLLÄ JA SIMOSSA 2 (79) Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PYHÄJOKI... 4 2.1 Ammattikalastajahaastattelut...

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 94. Sauli Vatanen & Ari Haikonen. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma

Kala- ja vesimonisteita nro 94. Sauli Vatanen & Ari Haikonen. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma Kala- ja vesimonisteita nro 94 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 63

Kala- ja vesimonisteita nro 63 Kala- ja vesimonisteita nro Ari Haikonen ja Petri Karppinen Kalastorakenteen ja kalojen poikastuotantoalueiden selvitys liittyen Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiin KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 196. Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu

Kala- ja vesijulkaisuja nro 196. Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu Kala- ja vesijulkaisuja nro 96 Sauli Vatanen, Saara Olsen, Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu Ammattikalastus vuonna 25 Pe KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645

RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012. Anna Väisänen ja Heikki Holsti. Julkaisu 696 ISSN 0781-8645 RAUMAN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN VELVOITE- TARKKAILU VUOSINA 2008 2012 Anna Väisänen ja Heikki Holsti ISSN 0781-8645 Julkaisu 696 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUALUE... 2 3. KUORMITUS

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS

BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä Joulukuu 2013 BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANK- KEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANKKEEN NYKYTILATUTKIMUS KALATALOUS

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012 Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002-2007 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 22-27 Jorma Valjus Ralf Holmberg Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 28/21 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013. Ari Westermark 2013. Kirjenumero 972/13 KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA 2013 Ari Westermark 2013 Kirjenumero 972/13 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1 Kuhakantojen kehitys tutkimusalueella... 2

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2006 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 165/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN Vastaanottaja Helsingin Satama Asiakirjatyyppi YVA-selvitys Päivämäärä Syyskuu 2012 RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN RUOPPAUSMASSOJEN

Lisätiedot

9M UPM Kymmene Oyj

9M UPM Kymmene Oyj 9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu 11.11.2008 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 150. Ari Haikonen, Jani Helminen, Petri Karppinen, Jouni Kervinen ja Sauli Vatanen

Kala- ja vesimonisteita nro 150. Ari Haikonen, Jani Helminen, Petri Karppinen, Jouni Kervinen ja Sauli Vatanen Kala- ja vesimonisteita nro 15 Ari Haikonen, Jani Helminen, Petri Karppinen, Jouni Kervinen ja Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vedenotto- ja lauhdeveden purkualueen kalastoselvitykset vuonna

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 176/2008 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Laviassuon alapuolisen

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry - 0 - Kansikuva: Kaukaan lähialueen (Laihianselkä) ennätyksellinen

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi RKTL:n työraportteja 2 /212 Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi Tekijät: Antti Lappalainen, Outi Heikinheimo, Esa Lehtonen,

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Vöyrin kunnan Oravaisten jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailuohjelma

Vöyrin kunnan Oravaisten jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailuohjelma Kuulutus 1 (2) 23.11.2017 3233/5723/2017 Vöyrin kunnan Oravaisten jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailuohjelma Asia Ahma ympäristö Oy on 31.10.2017 jättänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien

Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien TARKKAILUOHJELMA Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Nab Labs Oy Pekka Sundell Sisällys 1 TARKKAILUVELVOITE... 1 2 TUTKIMUSALUE... 1 2.1 Valumavedet... 1 2.2 Vesistöt

Lisätiedot

LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa

LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa OTE KALATALOUDELLISEN VELVOITETARKKAILUN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN RAPORTISTA, Työryhmämuistio MMM 2008:3, HELSINKI 2008 LIITE 2. Ohjeistus virtavesien sähkökalastuksiin kalataloustarkkailuissa Sähkökalastusta

Lisätiedot