POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011"

Transkriptio

1 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta

2 Sisältö 1. Johdanto Yleistä Kysely Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu Päijänteen kalasaalis Päijänteen verkkokalastussaalis Päijänteen pyyntiponnistus Kalastuksen valvonta Kalakantojen muutokset Kalojen keskikoon muutokset Saaliskalan keskikoko ja haluttu saalis Kalastuksen säätely Verkkokalastusrajoitukset Alamitat Saalisvarmuus Taimen Ravustus Säännöstely Kalastusta haittaavia tekijöitä Päijänteellä Kalastuksen arvottaminen Avoimet vastaukset ja vapaa sana Päijänteen siika- ja haukikannat Siika Hauki Yhteenveto LIITTEET : Päijänteen pyydysyksiköitä lunastaneiden kokonaissaalis alueittain. 8-14: Päijänteen avovesi- ja talvipyynnin verkkokalastussaalis alueittain. 2

3 1. Johdanto Tiedustelun pääasiallisena tavoitteena oli selvittää Päijänteen vapaa-ajankalastuksen verkkokalastuksen määrää ja saalista. Lisäksi tiedustelussa keskityttiin säännöstelyn vaikutuksiin erityisesti siian ja hauen osalta. Päijännettä säännöstellään ja siitä tutkimusten mukaan aiheutuu haittaa erityisesti siian ja hauen lisääntymiselle (Valkeajärvi ym. 2001). Säännöstelyn haittojen kompensoimiseksi säännöstelijä joutuu maksamaan kalatalousmaksua, jota on käytetty siika- ja hauki-istutuksiin sekä niiden tuloksellisuuden seurantaan. Tässä tiedustelussa pyritään selvittämään siika- ja hauki-istutusten tuloksellisuutta. Päijänteelle kohdistunut kalatalousmaksu on ollut viime vuosina , mutta Päijänteen säännöstelyn aiheuttamista haitoista on edelleen oikeusprosessi kesken. Päijänteellä on paljon toimijoita ja kalataloudellisen toiminnan rakenteita on pyritty yksinkertaistamaan esim. yhdistämällä kalastusalueita ja perustamalla Päijänteen kalastusalueiden neuvottelukunta ja yhdistämällä lupamyyntiä. Myös pyyntirajoituksia ja kalastuskieltoja on pyritty luomaan kokonaisuuksien mukaan. Etelä- ja Keski-Päijänteen ja Pohjois-Päijänteen kalastusalueet ovat viime vuosina lisänneet tuntuvasti Päijänteelle tehtyjen hoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaa. Tämä tiedustelu on osa tätä isompaa kokonaisuutta, joka pitää sisällään tiedustelun lisäksi mm. kirjanpitokalastusta (verkko, trooli ja uistelu) sekä saalisnäytteitä (siika, muikku ja kuha). Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma päivitetään vuoden 2013 aikana. Kalastustiedustelulla hankitaan pohjatietoa suunnitelmaa varten. Tiedustelu on toteutettu yhteistyössä Etelä- ja Keski-Päijänteen- ja Pohjois-Päijänteen kalastusalueiden kesken. Rahoitusta tiedustelun tekemiseen on kalastusalueiden lisäksi saatu Keski-Suomen ELY-keskuksesta Päijänteen säännöstelyn kalatalousmaksusta. Pohjois- Päijänteen osalta haluamme kiittää Markku Tammikarin työpanosta vastausten käsittelyssä ja tietysti kaikkia kyselyyn vastanneita kalastajia. 3

4 2. Yleistä Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi (1116 km²), jonka merkitys kalataloudellisesti, mutta myös muun virkistyskäytön kannalta on huomattava. Päijänteen erikoisuutena on myös Judinsalon- ja Tehinselän alueilla sijaitsevat yleisvesialueet. Yleisvesialueiden merkitys etenkin ammattikalastuksen suhteen on todella suuri. Yleisvesien kalastusta hallinnoi Etelä- ja Keski- Päijänteen kalastusalue. Päijänteen vedenlaatu on parantunut viimeisten kymmenien vuosien jälkeen merkittävästi ja on vakiintunut hyväksi tai erinomaiseksi muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Koko Päijännettä koskeva kalastusta on selvitetty viimeksi 1990-luvun puolessa välissä. Tällöin tiedustelu koski vuoden 1996 kalastusta (Valkeajärvi & Salo 2000). Tiedustelu tehtiin väestörekisteripohjaisella otannalla ja sen avulla selvitettiin kaikkea kalastusta Päijänteellä. Pohjois-Päijänteen kalastusta koskeva tiedustelu on tehty 1997 (Teppo, 1997) koskien vuoden 1996 kalastusta. Siinä tiedustelu oli osoitettu myös lupia lunastaneille kalastajille. Vuoden 2011 tiedustelu tehtiin osakaskuntien luvan lunastaneille kalastajille. Otannasta johtuen tiedustelu antaa tarkkaa tietoa lähinnä verkkokalastuksesta, koska muilla kuin osakaskuntien luvilla kalastaneet eivät otantaan kuuluneet. Tällöin esim. yleiskalastusoikeuksilla kalastaneiden tiedot eivät näy tässä selvityksessä. Verkkokalastuksen lisäksi ainoastaan katiskapyynnistä voi saada suuntaa antavia tuloksia. Niidenkin luotettavuutta heikentää se, että osa osakaskunnista on vapauttanut katiskapyynnin lupamaksuista. Vuoden 1996 tiedustelussa oli mukana myös ammattikalastajat, jotka ovat nyt tämän tiedustelun ulkopuolella. 3. Kysely Tiedustelu lähetettiin vesialueiden omistajien (osakas- ja kalastuskunnat) pyydysyksikkölupia lunastaneille kalastajille, josta muodostuu tämän tiedustelun otos. Osoitetiedot kerättiin luvanmyyntivihkoista ja puuttuvia osoitetietoja haettiin numerotiedustelusta. Lisäksi osakaskuntien puheenjohtajat auttoivat niiden hankkimisessa. Tiedustelua varten osakas- ja kalastuskuntia pyydettiin toimittamaan lupatiedot kalastusalueelle. Lupatiedot saatiin yhteensä 19:ltä Etelä- ja Keski-Päijänteen ja 21:ltä Pohjois-Päijänteen vesialueiden omistajalta. Loput eivät toimittaneet tietoja tai luvan ostaneiden yhteystietoja ei ollut kerätty. Jos lupia lunastaneita oli osakaskunnassa yhteensä alle 100 lähetettiin tiedustelu kaikille lupia lunastaneille. Jos luvan lunastaneita oli tiedustelu lähetettiin 66 % kalastajista, jos % kalastajista ja yli 200 luvan lunastaneelle 30 % kalastajista tai niin monelle, kun yhteystietoja voitiin varmentaa. Ensimmäinen kyselykierros oli lähetetty mennessä ja toinen kierros Noin 1600 lupia lunastaneesta Pohjois-Päijänteen kalastajasta 1151 sai postissa tiedustelun. Vastauksia kertyi 625 kappaletta, jolloin vastausprosentti oli 54,3. Etelä- ja Keski-Päijänteellä lupatiedot saatiin yhteensä 1731 kalastajalta, joista 934 lähetettiin tiedustelulomake. Vastauksia kertyi yhteensä 513. Vastausprosentiksi tuli 56,9 %. Pohjois-Päijänteellä arvioitiin 395 vastauksen perusteella 1332 kalastajan kalastusta. Samassa yhteydessä postitettiin myös tiedustelu uistelulupia lunastaneille kalastajille. 4

5 Tiedustelua varten Päijänne jaettiin 7 eri alueeseen (Kuvat 1 ja 2). Osa tuloksista on esitetty koko Päijännettä koskevana, osa kalastusalueittain ja sitä pienempinä alueina (7 kpl). Tiedustelun tulokset on käsitelty myös osakaskuntakohtaisesti, vaikka niitä ei tässä tiedustelussa ole esitetty. Tuloksia voidaan hyödyntää myöhemmin. Osakaskunta/kalastuskunta rajojen takia aluejakoa ei voitu tehdä tarkalleen esim. selittäin, koska osalla osakaskunnista on vettä useammalla selällä. Vastauksista ei voitu todeta tarkkaa kalastuspaikkaa. Kyselyyn vastanneiden tulokset yleistettiin koskemaan kaikkia osakaskuntien luvan lunastaneita henkilöitä. Tämä saattaa yliarvioida tuloksia, koska todennäköisesti kyselyyn ovat vastanneet yleisemmin ne joiden kalastus on aktiivisinta. Tiedustelussa oli myös mukana sellaisia kalastajia, jotka eivät olleet kalastaneet Päijänteellä, vaan osakaskuntien muilla järvillä. Nämä kalastajat vähennettiin lupia lunastaneiden ryhmästä, jolloin saatiin joukko Päijänteellä kalastaneita. Heidän oletettiin kalastaneen samalla tavalla kyselyyn vastanneiden mukaisesti. Niiden osakaskuntien kalastus, joille luvanmyyntitietoa ei ollut saatavilla, arvioitiin vesihehtaarien perusteella aluekohtaisesti (7 kpl) yhtä suureksi kuin tiedusteluissa mukana olleiden alueiden kalastus. Järjestäytymättömien tai yksityisten vesialueiden kalastus puolestaan arvioitiin puoleen saman alueen järjestäytyneiden vesialueiden kalastuksesta, koska niiden kalastus on oletettavasti huomattavasti pienempää kuin järjestäytyneiden vesialueiden, joissa on järjestetty luvanmyynti (Taulukko 1). Päijänteessä lisäksi suurin osa osakaskunnista myy lupia myös osakaskuntien ulkopuolisille kalastajille. Tiedustelussa ei ole mukana Pohjois-Päijänteen uistelulupakalastajia, Päijänteen yhteisluvan uistelukalastajia eikä läänikohtaisella viehekortilla kalastaneita kalastajia (jos eivät kuuluneet osakaskuntien lupia lunastaneiden perusjoukkoon). Tiedustelusta puuttuu siis yleisoikeudellisen kalastuksen, läänikohtaisen vieheluvan, uistelukalastuksen ja ammattikalastuksen paine. Ammattikalastajien osalta ei saatu kattavasti vastauksia ja tiedustelu arvioi siten käytännössä vapaa-ajan kalastusta. Osakaskuntien pinta-alat eivät ole täsmällisiä, koska osa aloista on arvioitu kartoista. Osakaskunnilla on usein vesialueita myös Päijänteen ulkopuolella, mitkä arvioitu pois osakaskuntien kokonaispinta-alasta. Sama tilanne on järjestäytymättömien ja yksityisten vesialueiden osalta. Taulukko 1. Päijänteen eri osa-alueiden järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien osakaskuntien vesialueiden pinta-alat (ha) Päijänteen vesialueet ha alue 1 alue 2 alue 3 alue 4 alue 5 alue 6 alue 7 Yht. Järjestäytyneet (lupatiedot) Järjestäytyneet (ei lupa tietoja) Järjestäytymättömät (ei tietoja) Yhteensä

6 Kuva 1. Pohjois-Päijänteen osa-aluejako. 1= Vaajavirta-Ristinselkä, 2=Rutasalmi-Mustanselkä ja 3=Juokslahti-Vanhaselkä-Tiirinselkä. 6

7 Kuva 2. Etelä- ja Keski-Päijänteen osa-aluejako. 4=Judinsalonselkä, 5=Tehinselkä, 6= Rapalaniemi- Pulkkilanharju ja 7= Asikkalanselkä. 7

8 4. Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu Tiedustelussa selvitettiin kalastajien ikärakennetta. Pyydyskalastusharrastuksen tiedetään vähentyneen koko maassa ja myös Päijänteellä (Moilanen 2011). Muissa tiedusteluissa ikärakennetta ei ole juurikaan selvitetty. Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien keski-ikä Päijänteellä vuonna 2011 oli 63 v. Kalastajista yli 60 % oli yli 60-vuotiaita (Kuva 3). Ikärakenne vaikuttaa kalastustapoihin ja tottumuksiin % Ikä v. Kuva 3. Päijänteen kalastustiedusteluun vastanneiden ikäjakauma. Päijänteelle pyydysyksiköitä lunastaneista kalastajista lähes 60 % myös pilkkivät tai onkivat Päijänteellä. Läänikohtainen viehekortti ei ole kovinkaan suosittu tiedustelun otantaryhmässä eikä ikään perustuvaa viehekalastusoikeuttakaan käyttänyt kuin reilu kolmannes vastaajista. Kalaveden omistajien lupa tulisi tiedustelun otantatavasta riippuen olla 100 %, joka toisaalta selittää kalastajien epävarmuutta suhteellisen sekavassa lupapolitiikassa. Kalastus on yleinen harrastus ja sitä harjoitetaan monin eri tavoin Yleisoikeudellinen kalastus (onkiminen ja pilkkiminen) 59 % Viehelupa (ns. läänikortti) 15 % Ikään perustuva kalastusoikeus (alle 18 v. tai yli 65 v.) 36 % Kalaveden omistajan lupa (osakaskunnan pyydysmerkit) 87 % Koko Päijänteen viehekalastusluvalla 5 % Pohjois-Päijänteen viehekalastusluvalla 7 % Etelä-Päijänteen kalastusyhdistyksen luvalla 6 % 8

9 Yli 50 % vastanneista piti itseään vapaa-ajan kalastajana, joka kyselyssä annettujen vaihtoehtojen mukaan tarkoitti ympärivuotista kalastusta. Lähes yhtä suuri joukko (46 %) piti itseään mökkikalastajana, mikä tarkoittaa sitä, että heidän kalastuksensa painottuu vain avovesikauteen. Kyselyyn vastanneista kolme piti itseään ammattikalastajana ja 2 kalastajaa sai kyselyn perusteella lisäansioita kalastuksesta. Varsinaisesti kysely ei koskenut ammattikalastajia. 4.1 Päijänteen kalasaalis Päijänteen vapaa-ajankalastuksen (osakaskuntien lupia lunastaneista arvioitu) kalansaalis vuonna 2011 oli yhteensä noin 241 tonnia (2,18 kg/ha) (Taulukko 2). Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien kokonaissaaliista 20,7 % oli ahventa, 18,6 % haukea, 16 % muikkua, 15,2 % kuhaa ja 9,1 % lahnaa. Eniten saalista (20 %) saatiin 55 mm verkoilla ( kg), toiseksi eniten 17 % saaliista ( kg) saatiin muikkuverkoilla. Niiden saalis oli käytännössä muikkua, jota saatiin erityisesti Etelä- ja Keski-Päijänteellä. Kolmanneksi pyytävin 15 % osuudella oli katiska, jonka kokonaissaalis oli kg. Tiedustelu kohdistui verkkokalastajien saaliiseen ja verkkojen osuudeksi kokonaissaaliista tuli 65 % ( kg) (Taulukko 2). Siikaa Päijänteestä saatiin v kg ilman ammattikalastajien saalista. Vuoden 1996 siikasaaliiksi ilman troolipyyntiä oli arvioitu kg. Luvussa on mukana ammattikalastajien muilla kuin troolilla saama siikasaalis. Päijänteessä oli 1980-luvun alkupuolelta lähtien ollut muikkukato. Kanta alkoi vahvistua vuonna Heikko muikkukanta näkyi vahvempana siikakantana ja sen lisäksi runsaat siikaistutukset vaikuttivat saaliisiin edellisen tiedustelun aikana. Siikaistutukset Pohjois-Päijänteellä ovat vähentyneet, mutta myös kalastusalueella 2007 alkaneet verkkojen solmuvälirajoitukset aiheuttavat haasteita juuri isomman siian pyyntiin. Taimensaalis oli ilman troolipyyntiä 1996 n kg taimenta saatiin Päijänteestä kg ilman ammattikalastuksen, uistelun ja troolin pyyntipainetta. Taimenten istutukset olivat 1990-luvun alussa suurimmillaan, mikä näkyi myös vuoden 1996 saaliissa. Toisaalta pyyntipaine oli luvulla huomattavasti vuotta 2011 suurempi, mikä osittain vaikutti suurempaan taimensaaliiseen v Kuhaa saatiin 1996 ilman troolipyyntiä n kg. Vuonna 2011 kuhasaaliit olivat ilman ammattikalastuksen, uistelun ja troolin pyyntipainetta kg. Kuhakanta onkin kasvanut Päijänteessä ja virkistyskalastuksen saalis on yli kaksinkertainen verrattuna vuoden 1996 kokonaissaaliiseen (n kg). Suurimmat kuhan hehtaarisaaliit saadaan Päijänteen pohjoisosista. Kuhasaaliit pienentyvät etelää kohti, vaikka kanta onkin vahvistunut vuoteen 1996 verrattuna. Kuhakannan kasvuun ovat vaikuttaneet mm. lisääntyneet istutukset ja lämpimät kesät. Tiedustelussa ei ollut mukana Päijänteen ammattikalastajia. Päijänteen yleisvesillä kalastavat troolarit ovat kirjanpitovelvollisia saaliistaan. Heidän vuoden 2011 kokonaissaaliinsa oli kg, josta 81 % oli muikkua. Saalis jakautuu Judinsalonselältä Pulkkilanharjulle saakka. Kokonaissaaliissa ei ole mukana kahta lähinnä Asikkalanselällä kalastavaa troolia. Pohjois- Päijänteelle on myönnetty 3:lle eri troolikunnalle kalastuslupa, joiden kalastuksesta ei kuitenkaan saada tilastoja. 9

10 4.2 Päijänteen verkkokalastussaalis Koko Päijänteen verkkokalastuksen saalis vuonna 2011 oli kg. Eniten saatiin muikkua (24 %) ja toiseksi eniten kuhaa (20 %) ja kolmanneksi haukea (19 %) (Taulukko 3). Saaliista n. 33 % pyydettiin talviaikaan. Talvipyynnin aikana eniten Päijänteestä saadaan saalista 55 mm verkoilla ( kg). Solmuväliltään 55 mm:n ja sitä isommilla verkoilla saalis oli n. 45 % kuhaa. Kuhan osuus saaliissa on erityisen korkea Pohjois-Päijänteellä, jossa muutamana talvikuukautena pyydetään enemmän kuhaa kuin koko avovesipyynnin aikana yhteensä. Etelä- ja Keski-Päijänteellä kuhan merkitys vähenee ja hauen ja lahnan suhteellinen osuus lisääntyy harvoilla verkoilla pyydettäessä (Kuva 5). (Kts. LIITTEET 8-14) mm verkkojen talvipyynnin saaliista 48 % eli 651 kg on madetta. Taulukossa 4 on esitetty koko Päijänteen vapaa-ajan verkkokalastuksen yksikkösaaliit g/verkkovrk. Muikkusaalis kertyy Etelä-Päijänteen hyvistä muikkusaaliista. Hauen suurimmat yksikkösaaliit saadaan mm verkoilla läpi vuoden. Kuhan suurimmat yksikkösaaliit saadaan harvoilla yli 55 mm verkoilla niin avovesipyynnin kuin talvipyynnin yhteydessä. Siian yksikkösaaliit ovat korkeimmillaan tiheillä mm verkoilla pyydettäessä (taulukko 4). Avovesiaikaan saadaan 67 % koko vuoden saaliista. Avovesipyynnin saaliista n. 32 % on muikkua, n. 14 % kuhaa ja haukea. Muikkusaalis painottuu Etelä- ja Keski-Päijänteelle (mm. Liitteet 6 ja 7). Pienen solmuvälin verkoilla (27-40 mm) tavoitellaan siikaa ja ahventa. Näiden verkkojen avovesipyynnin saaliista n. 27 % oli ahventa, 24 % siikaa ja haukea n. 12,9 %. Taimensaaliista saadaan n. 80 % avovesipyynnin yhteydessä (Taulukko 6). Taulukossa 7 on esitetty lajikohtaiset hehtaarisaaliit alueittain. Tarkasteltaessa Päijänteen pohjoisinta osaa, niin vuoden 1996 (Teppo 1996) tutkimuksessa hauki ja siika olivat lahnan ja mateen kanssa yleisimmät verkkosaaliit Vaajavirta-Ristinselän alueella. Nykyisin kuha on siellä verkkosaalissa ylivoimaisesti saaduin kala lähes kg:n kokonaissaaliilla. Seuraavaksi suurimmat ovat lahna lähes kg:n ja hauki lähes 5000 kg:n saaliilla. Seuraavina ahven kg, made 1188 kg ja muikku kg. Siikaa saatiin enää alle 1000 kg vuonna 2011, kun saalis vuonna 1996 oli ollut kg (Teppo 1997) (LIITE 1). Vuodesta 1987 vuoteen 1996 kuhan verkkosaalis oli noussut Pohjois-Päijänteellä 2-3 kertaiseksi (Teppo 1997). Vuodesta saalis on Vaajavirta Ristinselän alueella noussut 2,5-9 kertaisiksi verrattuna Tepon (1997) ja Valkeajärven & Salon (2000) tutkimuksiin. 10

11 Taulukko 2. Päijänteen pyydyslupia lunastaneiden virkistyskalastuksen kokonaissaalis (kg) Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muu Yht. % Muikkuverkot Verkko mm Verkko mm Verkko mm Verkko 55 mm Verkko 60 mm Katiska Rysä Loukkurysä Onki/Pilkki Uistin,virveli Uistelu Pitkäsiima Syöttikoukku Nuotta Muu pyydys Yhteensä % 18,6 16,0 4,5 15,2 2,2 0,6 9,1 6,3 20,7 0,3 0,1 4,7 1,7 100, kg Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muu Kuva 4. Päijänteen pyydyslupia lunastaneiden virkistyskalastuksen kokonaissaalis (kg) 2011 lajeittain. 11

12 Verkkovrk/ha Verkko vrk Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Järvilohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muut Yht. Verkkovrk/ha Verkko vrk Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muut Yht. Taulukko 3. Päijänteen vapaa-ajan verkkokalastuksen kokonaissaalis (kg) lajeittain 2011 AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 0, Verkko mm 0, Verkko mm 0, Verkko mm 0, Verkko 55 mm 1, Verkko 60 mm 0, TALVIPYYNTI Verkko mm 0, Verkko mm 0, Verkko mm 0, Verkko 55 mm 1, Verkko 60 mm 0, Pyynti yhteensä 5, Kg/ha 0,270 0,349 0,091 0,287 0,039 0,011 0,163 0,038 0,119 0,003 0,003 0,043 0,015 1,432 Taulukko 4. Päijänteen vapaa-ajan verkkokalastuksen yksikkösaalis (g/verkkovrk) 2011 eri solmuväleillä sekä kokonaisyksikkösaaliit kalalajeittain. AVOVESIPYYNTI 2011 Muikkuverkot 0, ,08 765,36 3,75 1,14 0,16 0,00 1,16 12,77 17,82 1,69 0,14 0,48 1,02 810,56 Verkko mm 0, ,88 0,00 94,97 8,37 2,93 0,00 10,98 67,72 122,37 2,45 0,00 1,65 0,69 327,02 Verkko mm 0, ,99 0,00 47,01 28,89 4,17 3,00 9,55 14,62 47,76 0,41 0,40 1,70 3,33 189,82 Verkko mm 0, ,11 0,00 31,30 54,66 12,20 4,77 22,49 8,88 55,49 0,13 1,83 2,98 2,60 288,45 Verkko 55 mm 1, ,97 0,00 8,70 66,54 13,63 2,07 51,05 1,62 10,99 0,24 0,82 5,73 1,19 211,56 Verkko 60 mm 0, ,38 0,00 2,36 63,08 17,24 6,12 161,60 2,54 2,12 0,00 0,18 3,97 1,36 312,95 TALVIPYYNTI 2011 Verkko mm 0, ,91 0,00 0,00 0,00 6,99 6,99 0,00 0,00 51,24 0,00 3,11 10,09 0,00 127,33 Verkko mm 0, ,15 0,00 7,86 13,95 2,89 0,93 4,86 0,10 5,07 0,00 0,00 67,29 13,75 139,86 Verkko mm 0, ,54 0,00 8,65 11,66 3,37 0,50 6,24 0,50 6,34 3,37 0,00 40,49 10,01 183,66 Verkko 55 mm 1, ,56 0,00 1,49 58,93 3,97 0,74 15,61 0,08 2,67 0,00 0,22 7,95 2,59 143,83 Verkko 60 mm 0, ,54 0,00 0,14 79,78 2,15 0,97 14,97 0,00 0,11 0,00 0,18 5,36 2,09 145,29 Yhteensä 5, ,07 59,67 15,63 49,04 6,75 1,92 27,87 6,45 20,38 0,48 0,48 7,30 2,64 244,69 12

13 Verkkovrk/a Verkko vrk Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Järvilohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muut Verkkovrk/ha Verkko vrk Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Jlohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muut Yht. Taulukko 5. Päijänteen verkkosaaliin lajiosuudet (%) verkkoluokittain 2011 ja kokonaissaaliin suhteellinen osuus verkkosaaliista. AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 0, Verkko mm 0, Verkko mm 0, Verkko mm 0, Verkko 55 mm 1, Verkko 60 mm 0, TALVIPYYNTI Verkko mm 0, Verkko mm 0, Verkko mm 0, Verkko 55 mm 1, Verkko 60 mm 0, Pyynti yhteensä 5, Taulukko 6. Päijänteen verkkokalastuksen vuoden 2011 kokonaissaaliin jakautuminen lajeittain eri solmuväleille %. AVOVESIPYYNTI Muikkuverkot 0, Verkko mm 0, Verkko mm 0, Verkko mm 0, Verkko 55 mm 1, Verkko 60 mm 0, TALVIPYYNTI Verkko mm 0, Verkko mm 0, Verkko mm 0, Verkko 55 mm 1, Verkko 60 mm 0, Pyynti yhteensä 5,

14 Pinta-ala(ha) Hauki Muikku Siika Kuha Taimen Järvilohi Lahna Särki Ahven Kuore Nieriä Made Muut Yht. Taulukko 7. Verkkokalastuksen saalis kg/ha alueittain Päijänteellä Alue ,438 0,099 0,091 1,013 0,188 0,042 0,648 0,062 0,155 0,002 0,014 0,111 0,048 2,912 Alue ,524 0,138 0,103 0,509 0,029 0,007 0,180 0,024 0,215 0,001 0,003 0,053 0,011 1,796 Alue ,287 0,294 0,152 0,765 0,026 0,023 0,218 0,043 0,134 0,015 0,001 0,079 0,030 2,068 Alue ,156 0,084 0,033 0,142 0,009 0,002 0,079 0,049 0,098 0,0002 0,001 0,001 0,001 0,655 Alue ,218 0,058 0,057 0,104 0,022 0,008 0,097 0,015 0,074 0,000 0,004 0,018 0,022 0,696 Alue ,199 1,131 0,166 0,095 0,036 0,010 0,093 0,052 0,146 0,004 0,0 0,067 0,007 2,007 Alue ,187 0,818 0,119 0,016 0,038 0,004 0,131 0,068 0,152 0,004 0,0 0,030 0,006 1,572 Yhteensä Ka. 0,268 0,348 0,091 0,286 0,039 0,011 0,162 0,038 0,119 0,003 0,003 0,043 0,015 1,426 3,0 kg/ha 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 Alue 6 Alue 7 Muut Made Nieriä Kuore Ahven Särki Lahna Järvilohi Taimen Kuha Siika Muikku Hauki Kuva 5. Päijänteen verkkokalastussaalis (kg/ha) alueittain

15 4.3 Päijänteen pyyntiponnistus Verkkokalastus (verkkovuorokausien määrä) on kyselyn perusteella selkeästi painottunut Pohjois- Päijänteelle (Taulukko 8). Runsainta verkkokalastus on Vaajavirta-Ristinselän alueella (n. 18 verkkovrk/ha)(kuva 6). Etelää kohti verkkokalastuksen määrä vähenee huomattavasti jo Rutasalmi-Mustanselän (alue 2) ja Juokslahti-Vanhanselkä-Tiirinselän alueilla (alue 3). Varsinainen tippuminen verkkokalastuksessa (verkkovuorokaudet) tapahtuu kuitenkin tultaessa Judinsalon alueelle (alue 4), jossa verkkovuorokausien määrä hehtaaria kohti on vain n. 1,5. Siitä etelään mentäessä verkkokalastuksen määrä nousee jälleen, mutta jää Asikkalanselän alueellakin n 5:een verkkovrk/ha. Aiemmassa tutkimuksessa (Valkeajärvi & Salo 2000) Vanhanselältä pohjoiseen verkkovuorokausia oli vähintään 20 ja Poronselällä, Vaajavirran alapuolella 30 verkkovrk/ha. Pohjois-Päijänteellä verkkokalastuksen määrää nostaa selkeästi kohtalaisen vahva kuhakanta, jota pyydetään runsaasti harvoilla verkoilla (55 mm ylöspäin). Etelä- ja Keski-Päijänteellä kuhasaaliit heikkenevät etelään päin mentäessä, mikä vähentää harvojen verkkojen käyttöä. Etelä- ja Keski- Päijänteellä muikkukanta on vahvistunut viime vuosina, mikä näkyy muikkuverkkojen verkkovuorokausien nousuna etelään mentäessä. Verrattuna vuoden 1996 tilanteeseen muikkuverkojen käyttö on paljon suurempaa, sen sijaan muu verkkokalastus on vähentynyt. Muikkukannan vahvistuminen näkyy myös ammattikalastajien yksikkösaaliiden nousuna Päijänteen Yleisvesillä (Ranta Julkaisematon). Kohtalaisen vahva muikkukanta heikentää siikakantaa, mikä huomataan myös ammattikalastajien siian yksikkösaaliiden laskuna. Vaikka siikakanta on eteläisellä Päijänteellä heikentynyt, niin siitä huolimatta tiheiden siikaverkkojen käyttö on yleisin pyyntitapa. Niiden suhteellinen osuus verkkokalastuksesta lisääntyy etelään päin mentäessä ja samalla harvojen verkkojen käyttö vähenee. Kokonaisuudessa Päijänteen verkkokalastus on vähentynyt huomattavasti verrattuna vuoden 1996 tilanteeseen (Valkeajärvi & Salo 2000). Vuoden 1996 tiedustelussa oli mukana myös ammattikalastajat, mikä osaltaan selittää 1996 suurempia verkkomääriä hehtaaria kohti. Ammattikalastus verkoilla on myös vähentynyt todella rajusti Etelä- ja Keski-Päijänteellä, joka näkyy mm. Päijänteen Yleisvesien kalastuksessa ja lupamyynnissä. Siellä verkoilla kalasti vuonna 2011 ainoastaan kaksi ammattikalastajaa, kun niitä vuonna 1996 oli 9 kalastajaa. Vuonna 1996 ammattikalastajien verkkovuorokausien määrä yleisvesillä oli , kun se vuonna 2011 oli enää 8837 (julkaisematon Ranta). Taulukossa 8 on esitetty myös muiden pyydysten pyyntiponnistus. Ne kuvaavat osakaskuntien luvalla kalastaneiden kalastusta. Luvuissa ei ole mukana Päijänteellä pelkästään yleiskalastusoikeuksilla tai yhteisluvilla kalastaneiden kalastusta, koska tiedustelu oli suunnattu ainoastaan osakaskuntien lupia lunastaneille. 15

16 Verkkovrk/ha Taulukko 8. Päijänteellä osakaskuntien lupia lunastaneiden kalastajien pyyntiponnistus alueittain v (seisovilla pyydyksillä pyyntivuorokaudet ja vapa-kalastusvälineillä kalastuspäivät) alue 1 alue 2 alue 3 alue 4 alue 5 alue 6 alue 7 Muikkuverkot mm mm mm mm mm Katiska Rysä Loukkurysä Onki/Pilkki Uistin,virveli Uistelu Pitkäsiima Syöttikoukku Nuotta Muut pyydykset ,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 60 mm 55 mm mm mm mm Muikkuverkot 4,00 2,00 0,00 Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 Alue 6 Alue 7 Kuva 6. Alueellinen verkkokalastuksen pyyntiponnistus Päijänteellä 2011 (verkkovrk/ha) 16

17 4.4 Kalastuksen valvonta Päijänteen kalastuksenvalvonnan tehokkuutta selvitettiin tiedustelemalla kalastajien omakohtaisia havaintoja. Yli puolet kalastajista ei ole ollut tekemisissä valvonnan kanssa ollenkaan vuosien aikana (Taulukko 9). Etelä- ja Keski-Päijänteellä kalastajien kalastusta oli valvottu suoraan vähintään kerran 3 vuoden aikana 36 % osalta Pohjois-Päijänteellä 32 % osalta. Epäsuorasti valvonnan kanssa oltiin tekemisissä vastaavasti 39 % ja 47 % osuudella vastaajista. Suhtautumista valvontaan selvitettiin kysymällä pitäisikö valvontaa lisätä. Pohjois-Päijänteellä 51 % vastanneista toivoi valvonnan lisäämistä ja 49 % ei katsonut sitä tarpeelliseksi. Etelä- ja Keski- Päijänteellä valvontaan suhtauduttiin hyvin samalla tavalla, jossa 54 % kalastajista halusi lisää valvontaa (Taulukko 9). Avoimissa vastauksissa valvontaa kuitenkin toivottiin useammin lisättävän niin uistelijoiden kohdalla kuin verkkorajoitusten noudattamiseksi sekä pyydysten oikein merkitsemiseksi. Taulukko 9. Valvonnan näkyvyys Päijänteellä kalastusalueittain. Pohjois-Päijänne Valvojia Ei tekemisissä valvonnan kanssa Pyydykset tarkastettu Kysytty luvat Nähneet valvonta veneen tms. Kuulleet suoritettavasta valvonnasta % 64 % 18 % 16 % 23 % 24 % n=395 Etelä- ja Keski-Päijänne Valvojia Ei tekemisissä valvonnan kanssa Pyydykset tarkastettu Lupaa kysytty Nähneet valvonta venee tms. Kuulleet suoritettavasta valvonnasta % 58 % 28 % 8 % 16 % 23 % n=400 17

18 4.4 Kalakantojen muutokset Kysymyksellä tavoiteltiin kalastajien näkemystä saaliskalaston yleiseen kehitykseen ja mm. hoitotoimenpiteiden toimivuuteen. Vastaukset kuvaavat kalakantojen kehitystä viimeisen 10 vuoden aikana. Pohjois-Päijänteellä on ollut mm. verkon solmuvälirajoituksia ( mm verkot ja mm verkot pääsääntöisesti kielletty) ja alueellisia kalastusrajoituksia ja kieltoja. Vaajavirta-Ristinselän alueella taimen, siika, muikku ja hauki ovat saaliissa vähentyneet. Vastanneista 60 % oli havainnut siikakantojen ja 53 % taimenkantojen pienentyneen. Muikkukannan kehityksessä on huomioitava, että 35 % kalastajista arvioivat kannan pienentyneen merkittävästi. Runsastuneita ovat särki 39 %, nieriä 57 % ja kuha 46 %. Myös lahnakantojen arvioitiin ennemmin runsastuneen kuin pienentyneen (Kuva 7). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Vaajavirta-Ristinselkä (alue1) viimeisen 10 vuoden ajalta. Taimen ja siika ovat vähentyneet Rutasalmi-Mustanselän kalasaaliissa merkittävästi. 54 % vastanneista ilmoitti kannan heikentyneen. Siian osalta kannan pienentymisestä ilmoitti 63 % kalastajista. Myös mateen ja kuoreen on havaittu vähentyneen saaliissa. Kuha, nieriä ja särki ovat runsastuneet saaliissa. Kuhakannan runsastumisesta ilmoitti 71 % kalastajista (Kuva 8). 18

19 Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Rutasalmi-Mustanselkä (alue 2) viimeisen 10 vuoden ajalta. Juokslahden, Vanha- ja Tiirinselän alueella viimeisen 10 vuoden aikana vapaa-ajan kalastajien saaliissa kuhan osuus on kasvanut selvästi, 61 % vastanneista ilmoittaessa kuhakantojen runsastuneen. Lahna- ja särkikannat ovat hieman runsastuneet. Vastaajista 57 % ilmoitti siikakantojen joko pienentyneen tai pienentyneen merkittävästi. Myös taimen ja muikku ovat vähentyneet saaliissa verrattuna 10 vuoden takaiseen aikaan (pienentynyt tai pienentynyt merkittävästi taimen 66 %, muikku 54 %) (Kuva 9). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Juokslahti-Vanhaselkä-Tiirinselkä (alue3 )viimeisen 10 viimeisen 10 vuoden ajalta. 19

20 Judinsalonselällä lähes 80 % vastaajista ilmoitti kalastettavan taimenkannan pienentyneen (55 %) tai pienentyneen merkittävästi (23 %). Myös siikakannat ovat ennemmin pienentyneet kuin kasvaneet vaikka osa vastaajista ilmoitti kannan runsastuneenkin. Muikku- ja madekannat ovat myös pienentyneet. Muikulla 60 % vastaajista ilmoitti kannan pienentyneen. Tuloksiin saattaa vaikuttaa se, että kyselyyn vastanneet kalastajat kalastivat pääsääntöisesti alueen pohjoisosissa ja lahtivesillä. Madekanta oli vastausten mukaan myös pienentynyt, jonka on esim. Konnevedellä havaittu korreloivan positiivisesti muikkukantojen kanssa. Selvää kantojen kasvua on havaittu kuhalla ja särjelläkin. Kuhan kasvaneesta kannasta ilmoitti 58 % vastaajista ja särjen osalta 30 %. Toisaalta kuha- ja särkikantojen myös ilmoitettiin pienentyneen viimeisen 10 vuoden aikana (Kuva 10). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Judinsalonselällä (alue 4) viimeisen 10 vuoden ajalta. Tehinselällä havaittiin käytännössä samat trendit kuin pohjoisemmalla Judinsalonselällä. Siikakannat ovat kalastajien mukaan heikentyneet vielä enemmän (75 % vastaajista). Myös kuore on vastaajien mukaan vähentynyt. Kuhakanta on myös runsastunut samalla tavalla kuin Judinsalon alueella. Lahna- ja särkikannat ovat myös runsastuneet (Kuva 11). 20

21 Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 11. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Tehinselällä (alue 5) viimeisen 10 vuoden ajalta. Rapalanniemi-Pulkkilanharjun alueella taimen- ja siikakannat ovat selkeimmin pienentyneet. Vastaajista 60 % ilmoitti taimenkantojen pienentyneen. Kalastajista 72 % oli sitä mieltä, että myös siikakannat ovat pienentynyt. Myös hauki-, kuore- ja madekantojen voidaan vastausten perusteella olettaa heikentyneen. Kuha- ja särkikannat ovat vastausten mukaan kasvaneet myös Rapalanniemi-Pulkkilanharju alueella (Kuva 12). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 12. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Rapalanniemi-Pulkkilanharju (alue 6) viimeisen 10 vuoden ajalta. 21

22 Asikkalanselällä kuha-, made-, nieriä- ja siikakannat ovat pienentyneet. Merkille pantavaa on siian selkeä vähentyminen saaliissa, jossa 75 % vastaajista ilmoitti sen vähentyneen. Muikkukanta on ennemmin runsastunut kuin pienentynyt, jolla voi olla vaikutusta siikakantaan. Eteläiselle Päijänteelle on istutettu Nieriää 2000-luvun alkupuolella, Pohjois-Päijänteelle vasta Nieriä saaliin voidaan olettaa pienenevän istutusten loputtua. Kuhan kohdalla osa kalastajista on ilmoittanut kannan myös runsastuneen merkittävästi (4 %), mutta merkittävästi pienentyneeksi 22 % (Kuva 13). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Runsastunut Runsastunut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 13. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Asikkalanselällä (alue 7) viimeisen 10 vuoden aikana. Kalastajien vastausten mukaan Päijänteen taimen- ja siikasaaliit ovat pienentyneet. Taimen- ja siikaistutukset ovat Pohjois-Päijänteellä vähentyneet vuosien saatossa, mikä näkyy myös saaliissa. Siian runsautta voi säädellä myös muikkukannan runsastuminen. Etelässä Tehin alueella muikkukanta laski rajusti vuoden 2001 jälkeen ja oli alhaisimmillaan vuonna Sen jälkeen kanta elpyi ja on noussut vuonna 2011 troolikalastuksen yksikkösaaliin perusteella 2000-luvun alun tasolle. 10-vuoden aikajakso on kuitenkin muikun kannalta pitkä. Päijänteelle on sille ajanjaksolle osunut niin muikkukato kuin myös keskimääräistä parempia muikkuvuosia. Tämä saattaa vaikeuttaa tulosten tulkitsemista. Lisäksi ainakin Judinsalonselällä kyselyn vastaukset painottuivat alueille, jotka eivät varsinaisesti ole parasta muikunpyyntialuetta. Nieriän runsastuminen saaliissa osoittaa istutusten onnistuneen. Nieriää on istutettu Pohjois-Päijänteelle vuodesta 2008 alkaen. Etelässä istutukset keskittyivät 2000-luvun alkupuolelle. Nieriöistä osa on kasvanut hyvin, mutta saaliissa tavataan myös huonokuntoisia laihoja yksilöitä. Nieriöitä ei enää istutettu Pohjois- Päijänteelle vuonna

23 4.6 Kalojen keskikoon muutokset Vaajavirta-Ristinselän alueella kalastajien mukaan eniten on kasvanut nieriän keskikoko. Kuhan keskikoko on puolestaan yhtä suuren joukon mielestä pienentynyt ja toisen mukaan kasvanut. Taimenen, siian, ahvenen ja erityisesti lahnan keskikoon on koettu pienentyneen (Kuva 14). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Kasvanut Kasvanut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 14. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Vaajavirta-Ristinselän (alue 1) alueella viimeisen 5 vuoden aikana. Rutasalmi-Mustanselällä kalastajien mukaan kuhan keskikoko on yli 40 % mukaan kasvanut. Samanlaisia havaintoja on nieriän, muikun ja ahvenen kohdalla. Sen sijaan lähes 40 % vastanneista arvioi taimenen ja mateen keskikoon tippuneen. Iso osa kalastajista ei kuitenkaan ole havainnut kalojen keskikoossa muutoksia (Kuva 15). 23

24 Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Kasvanut Kasvanut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 15. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Rutasalmi.Mustanselän (alue 2) alueella viimeisen 5 vuoden aikana. Juokslahti-Vanhaselkä-Tiirinselän alueella kuhan ja nieriän keskikoko näyttää kasvaneen viimeisten 5 vuoden aikana. Sen sijaan siian keskikoko on 40 % mukaan pienentynyt. Sama tilanne vastaajien mielestä on taimenella, mateella, lahnalla ja ahvenella (Kuva 16). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Kasvanut Kasvanut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 16. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Juokslahti-Vanhaselkä-Tiirinselkä (alue 3) alueella viimeisen 5 vuoden ajalta. 24

25 Judinsalon alueella kalastajien mukaan kuhan, muikun, nieriän ja ahvenen keskikoko on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Taimenen keskikoko on puolestaan pienentynyt 40 % mukaan, mutta toisaalta vastanneista lähes 20 % ilmoitti sen kasvaneen. Siian keskikoko on myös yli 20 % mukaan pienentynyt (Kuva 17). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Kasvanut Kasvanut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 17. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Judinsalonselän (Haukkasalo-Tehi) (alue 4) alueella viimeisen 5 vuoden ajalta. Tehinselän alueella siian keskikoon pienentyminen on suurin havaittu muutos viimeisen viiden vuoden aikana. Samanlainen tilanne on taimenella ja mateella. Kuhan keskikoko on puolestaan 30 % mukaan kasvanut (Kuva 18). 25

26 Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Kasvanut Kasvanut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 18. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Tehinselän (alue 5) alueella viimeisen 5 vuoden ajalta. Rapala-Pulkkilanharju välisellä alueella suurin muutos keskikoossa on tapahtunut siialla. 52 % vastanneista katsoi siian keskikoon pienentyneen viimeisten viiden vuoden aikana. Myös taimenen ja lahnan keskikoko on pienentynyt. Sen sijaan muikun ja kuhan keskikoko on kasvanut. Kalastajista yli 40 % arvioi kuhan keskikoon kasvaneen ja muikulla vastaava luku oli 30 % (Kuva 19). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Kasvanut Kasvanut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 19. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Rapalanniemen-Pulkkilanharjun (alue 6) alueella viimeisen 5 vuoden ajalta 26

27 Asikkalanselällä 40 % kalastajista arvioi siian keskikoon pienentyneen. Kuhan kohdalla keskikoko on noussut 45 % mukaan. Hauen keskikoko on 26 % mielestä pienentynyt. Muiden lajien kohdalla ei selvää muutosta keskikoossa ole huomattu (Kuva 20). Taimen Särki Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuore Kuha Hauki Ahven Pienentynyt merkittävästi Pienentynyt Ei havaittua muutosta Kasvanut Kasvanut merkittävästi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 20. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Asikkalanselän (alue 7) alueella viimeisen 5 vuoden ajalta. Koko Päijänteen alueella kuhan keskikoko on noussut viimeisten 5 vuoden aikana. Pohjois- Päijänteellä on ollut vuodesta 2007 verkkojen solmuvälirajoituksia ja korotettu alamitta (40 cm), joiden tavoitteena on ollut luoda vahvempi kutukanta, mutta myös kuhasaaliiden ja kuhan keskikoon kasvattaminen. Etelä- ja Keski-Päijänteellä ei rajoituksia ole ollut, mutta siitä huolimatta myös siellä kalastajien mukaan kuhan keskikoko on noussut. Siian osalta tilanne on kokolailla päinvastainen. Lähes koko Päijänteellä siian keskikoko on pienentynyt. Yhtenä syynä tähän ainakin Etelä- ja Keski-Päijänteellä todennäköisesti on muikkukannan vahvistuminen vuodesta 2006 alkaen. Vahva muikkukanta vaikuttaa siian kasvuun ja kuntoon negatiivisesti (Valkeajärvi ym. 2012). Sen mukaan vahvoina muikkuvuosina samanpituinen siika voi painaa puolet vähemmän, kuin heikkoina muikkuvuosina. 4.7 Saaliskalan keskikoko ja haluttu saalis Kyselyyn vastanneiden mielipiteet saaliskalojen koosta, mihin he olisivat tyytyväisiä, olivat lähes samansuuruisia molemmilla kalastusalueella. Siian kohdalla kalastusalueiden välillä oli pieni ero. Etelä- ja Keski-Päijänteellä oltaisiin tiedustelun mukaan tyytyväisiä pienempikokoisiin siikoihin kuin Pohjois-Päijänteellä (Taulukko 10). 27

28 Taulukko 10. Päijänteen toivotun saaliin koko kalastusalueittain. Ahven Hauki Kuha Lahna Made Nieriä Siika Taimen Pohjois-Päijänne g Etelä- ja Keski-Päijänne g Valkeajärven & Salon (2000) mukaan taimenen toivekoko Päijänteellä 1996 oli noin 1300 g. Tuolloin vain 30 % vastanneista oli sitä mieltä, että vallitsevaa 800 g:n kokoa tulisi muuttaa isommaksi. Kuhan tavoitekoko on ainakin verkkokalastajan saaliissa lähellä nykyisen saaliin keskipainoa. Siikaa haluttaisiin paljon suurempana kuin siihen yleisesti käytetyt solmuvälit Päijänteellä ovat. Suurin osa siikasaaliista saadaan mm verkoilla. Pohjois-Päijänteellä kalastuksen säätely haluttaisiin tehdä ensisijaisesti kuhan ja taimenen ehdoilla. Kuhan asetti tärkeimmäksi ja toiseksi tärkeimmäksi yhteensä 63 % vastanneista. Taimenella vastaava luku oli n. 48 %. Kolmanneksi tärkeimmäksi lajiksi katsottiin Pohjois- Päijänteellä siika (Kuva 21). Myös Etelä- ja Keski-Päijänteellä kuha ja taimen katsottiin tärkeiksi lajeiksi kalastuksen säätelyä tehtäessä. Verrattuna Pohjois-Päijänteelle niiden merkitys oli kuitenkin vähäisempää. Kuhan ja taimenen lisäksi kalastusta tulisi vastanneiden mielestä säädellä siian kalastuksen ehdoilla. Kuhan vastanneista asetti tärkeimmäksi ja toiseksi tärkeimmäksi n. 52 % taimenen ja siian puolestaan n. 47 % (Kuva 22). Siika Nieriä Muikku Taimen Kuha Hauki Ahven 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 21. Vastaajien mielipiteet, minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä Pohjois-Päijänteellä. (1=tärkein, 2= toiseksi tärkein jne). 28

29 Siika Nieriä Muikku Taimen Kuha Hauki Ahven 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 22. Vastaajien mielipiteet, minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä Etelä- ja Keski-Päijäneen alueella. (1=tärkein, 2= toiseksi tärkein jne) 4.8 Kalastuksen säätely Mikäli kalastusta halutaan säädellä tietyn kalalajin ehdoilla, vaikeuttaa se toisen lajin pyyntiä. Esimerkiksi, jos kalastusta säädellään kuhan ja taimenen luontaisen lisääntymisen varmistamiseksi, niin hitaasti kasvavat siikakannat jäävät osaksi pyynnin ulkopuolelle. Toisaalta, jos kalastus toteutetaan siian ehdoilla, niin taimenia ja kuhia saadaan saaliiksi ennen kuin ne ovat sukukypsiä. Verkkokalastukselle säädetään solmuvälirajoituksia eri kalakantojen suojelemiseksi. Pohjois- Päijänteen kalastusalue on myös kieltänyt kokonaan solmuväliltään mm:n verkkojen käytön tiettyjä lahtivesiä lukuun ottamatta vuodesta Pohjois-Päijänteellä oli mm verkkojen käyttö Vaajakoskelta Rutasalmeen asti kielletty ja tästä etelään mm verkkojen käyttökielto tiettyjä lahtivesiä lukuun ottamatta. Lisäksi verkkokalastukselle on määritelty alueellisia kalastuskieltoja (Meronen & Salo 2007). Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueelle tulee voimaan solmuvälirajoitukset, jolloin solmuväliltään mm verkot ovat kiellettyjä. Kalastusalue voi nostaa kalojen lakisääteisiä alamittoja kalakantojen turvaamiseksi. Kuhan nykyinen lakisääteinen alamitta on 37 cm ja taimenen sekä järvilohen 40 cm. Pohjois-Päijänteen kalastusalueella alamitat ovat olleet vuodesta 2007 alkaen kuhalle 40 cm ja taimenelle sekä järvilohelle 50 cm. Samansuuruiset alamitat tulevat voimaan myös Etelä- ja Keski-Päijänteellä vuoden 2013 alusta alkaen. 29

30 4.8.1 Verkkokalastusrajoitukset Pohjois-Päijänteellä ilman solmuvälirajoituksia verkkokalastusta haluaisi harrastaa 11 % kalastajista (Kuva 23). Reilu kolmannes ei halua enää lisää rajoituksia. Suuri osa kalastajista on ilmeisen tyytyväinen nykyisiin kalastusrajoituksiin, koska nykyisiä tiukempiakin solmuvälirajoituksia ollaan valmiita hyväksymään. Jos rajoituksia kuitenkin tulisi niin 17 % pitäisi sopivana jopa mm verkkojen käyttörajoituksia. 15 % vastaajista piti sopivana mm verkkojen käyttörajoituksia. Vastauksissa erottuu todennäköisesti mm solmuvälillä muikkua ja pikkusiikaa pyytävät kalastajat ja kuhan ym. suurille petokaloille pyytönsä virittävät kalastajat % Ei Ei lisää mm mm mm mm mm Kuva 23. Kyselyyn vastanneiden kalastajien mielipiteet eri solmuvälirajoituksista Pohjois -Päijänteen kalastusalueella. Kyselyn perusteella Etelä- ja Keski-Päijänteellä suuri osa vastanneista hyväksyy voimaan tulevat solmuvälirajoitukset. Osa vastanneista kannattaa jopa tiukempia rajoituksia kuin mm verkkojen käytön kieltämisen (Kuva 24). Ainoastaan n. 8 % vastanneista ei halua minkäänlaisia rajoituksia. Vastanneista n. 33 % ei halunnut lisää rajoituksia, kuin vuoden 2013 alussa voimaan tulevat rajoitukset. 30

31 % Ei Ei lisää mm mm mm mm mm Kuva 24. Kyselyyn vastanneiden kalastajien mielipiteet eri solmuvälirajoituksista Etelä- ja Keski- Päijänteen kalastusalueella Alamitat Pohjois-Päijänteellä noin puolet kalastajista ovat vastausten perusteella tyytyväisiä nykyisiin alamittoihin. Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueella ei ole ollut rajoituksia koskien vuotta 2011, mutta alamittojen nostot hyväksytään kalastajien joukossa laajalti. Kuhan kohdalla Päijänteen kalastajat haluavat keskikooltaan paljon suurempaa kalaa kuin alamitan täyttävä kala on (Taulukko 11). Taulukko 11. Suhtautuminen alamittasäännöstelyyn Päijänteellä kalastusalueittain. Kuha Pohjois-Päijänne Etelä- ja Keski- Päijänne En halua kuhan alamitan nostoa 30 % 20 % Hyväksyn kuhan alamitan noston 40 cm:n 48 % 61 % Hyväksyn kuhan alamitan noston 45 cm:n 22 % 16 % Taimen ja järvilohi En halua taimenen ja järvilohen alamitan nostoa 31 % 22 % Hyväksyn alamitan noston 50 cm:n 52 % 66 % Hyväksyn alamitan noston 60 cm:n 17 % 12 % 31

32 4.9 Saalisvarmuus Pohjois-Päijänteen kalastusalueella suurimman osan mielestä he saivat pyyntiinsä nähden vähän taimenta, nieriää, siikaa, muikkua ja järvilohta. Sen sijaan kuhaa vastaajista saivat sopivasti tai ylin oman tarpeen yhteensä 60 % vastanneista. Haukea ja ahventa saadaan Pohjois-Päijänteellä sopivasti. Pohjois-Päijänteen kalastusalueen tavoin Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueella taimenta, nieriää, siikaa ja järvilohta tuli vastaajien mielestä vähän. Kuhan osalta kalastusalueiden välillä oli suurin ero. Etelä- ja Keski-Päijänteellä n. 60 % vastanneista sai kuhaa vähän pyyntiinsä nähden kun taas vastaava luku oli Pohjois-Päijänteellä 40 %. Muikkua vastaajien mielestä tuli puolestaan Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueelta paremmin kuin Pohjois-Päijänteellä (Kuvat 25 ja 26). Taimen Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuha Jlohi Hauki Ahven Vähän sopiva Yli 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 25. Vastaajien mielipiteet saalismääräänsä pyyntiinsä nähden lajeittain Pohjois-Päijänteen kalastusalueella. Taimen Siika Nieriä Muikku Made Lahna Kuha Jlohi Hauki Ahven Vähän sopiva Yli 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 26. Vastaajien mielipiteet saaliismääristä pyyntiinsä nähden lajeittain Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueella. 32

33 4.10 Taimen Tiedustelussa pyrittiin selvittämään taimensaalista ja istutettujen sekä luonnontilaisten taimenten suhdetta saaliissa ja T ankkuri- tai Carlin-merkittyjen kalojen määrää saaliissa. Taimen on saaliina harvinainen, joka toistui myös kirjoitetuissa kommenteissa. Suurin osa kalastajista ei saa taimenta vuosittain. Myös taimenien eväleikkausmerkintää ei ole kaikille kalastajille tuttua eikä kalan merkintää osata välttämättä edes arvioida. Pohjois-Päijänteellä 71 % (n=245) vastaajista ei saanut taimenta, Etelä- ja Keski-Päijänteellä 66 % (n=238) jäi ilman taimensaalista. Pohjois- Päijänteellä taimenia saaneista kalastajista 53 % (n=52) ja Etelä- ja Keski-Päijänteellä 59 % (n=61) taimensaalista saaneista kalastajista ei tarkistanut rasvaevää. Pohjois-Päijänteellä 46 kalastajaa ilmoitti saaneensa eväleikkaamattomia taimenia yhteensä 167 kpl, Etelä- ja Keski-Päijänteellä 42 kalastajaa sai yhteensä 86 ehjäeväistä taimenta, joten tietyt kalastajat saavat saaliista useita kappaleita ja on todennäköistä, että yhden satunnaisen kalan rasvaevää ei tarkisteta. Saalismäärä kertoo kyselyyn vastanneiden saaliin, eikä niitä ole yleistetty koskemaan kaikkia kalastajia. Keski-Suomessa luontaisesti lisääntyvän järvitaimenen osuutta taimensaaliissa on pidetty keskimäärin alle 10 %:ssa. Kysyttäessä pitäisikö luonnossa lisääntyneitä saaliskaloja vapauttaa, oli tulos lähes tasan puolesta ja vastaan. Perusteluiksi oli laitettu saaliin vähäisyys, jolloin vapauttamista ei koeta mielekkääksi (Taulukko 12). Taulukko 12. Luontaisen taimenen vapauttaminen Päijänteellä 2011 kalastusalueittain. Pohjois-Päijänne % Vapauttaa aina koosta riippumatta 58 En kannata vapauttamista 42 n=257 Keski- ja Etelä-Päijänne Vapauttaa aina koosta riippumatta 61 En kannata vapauttamista 49 n=238 Päijänteessä taimen- ja järvilohi-istukkaita merkitään T-ankkuri ja Carlin-merkeillä. Laajamittaisesti merkinnät alkoivat vuonna Tiedustelun yhteydessä pyrittiin selvittämään pyydettyjen taimenten määrää ja arvioimaan sen perusteella, kuinka paljon merkkejä palautetaan. Kyselyyn vastanneet saivat vuonna kpl merkittyjä taimenia. Kun uistelijoille lähetetyn tiedustelun tulokset valmistuvat, saadaan selville tarkempi arvio merkattujen taimenten saaliista vuonna Pohjois-Päijänteen kalastajista 82 % ja Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastajista 96 % ilmoitti, etteivät saaneet saaliiksi merkittyjä taimenia. Pohjois-Päijänteellä 34 kalastajaa oli saanut yhteensä 74 merkittyä taimenta ja Etelä- ja Keski-Päijänteellä 12 kalastajaa olivat saaneet yhteensä 42 merkittyä taimenta. Päijänteessä ui myös Rutajoella ja Arvajan reitillä merkittyjä luonnossa syntyneitä taimenia. Päijänteeltä ei ilmoitettu saaduksi yhtään rasvaevällistä jokipoikasmerkattua kalaa vuonna

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Yleistä

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1 VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI Vetouistelijoiden kysely 1 Kysely toteutettiin nettikyselynä 12/2010-01/2011 välisenä aikana Vastaajia 174 kpl Kyselyn toteutus:

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA PÄIJÄNTEELLE v. 2014 2017

KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA PÄIJÄNTEELLE v. 2014 2017 KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA PÄIJÄNTEELLE v. 2014 2017 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 22.4.2014 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Perustieto-osa... 5 1. Johdanto...

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Kalastuksen muutokset Koitereella

Kalastuksen muutokset Koitereella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

HEINOLAN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018

HEINOLAN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018 HEINOLAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018 Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 22.4.2014 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö PERUSTIETO-OSA A... 4 1. JOHDANTO... 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16 - ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010 TUTKIMUSRAPORTTI 16- ROVANIEMI 2012 Jyrki Autti ja Erkki Huttula

Lisätiedot

SUONTEEN KALASTUSALUE. Suonteen kalastustiedustelu Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

SUONTEEN KALASTUSALUE. Suonteen kalastustiedustelu Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki SUONTEEN KALASTUSALUE Suonteen kalastustiedustelu 214 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Sisältö 1. Johdanto... 2. Yleistä... 4. Tiedustelu... 4 4. Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu...

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Kanavareitin kalastustiedustelu Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Kanavareitin kalastustiedustelu Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Kanavareitin kalastustiedustelu 2014 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Yleistä... 6 3. Tiedustelu... 8 4. Kyselyn tulokset ja

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Kalastus Puruveden pohjoisosassa

Kalastus Puruveden pohjoisosassa KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 29 Irma Kolari Heikki Auvinen Esa Hirvonen Tapani Heikkinen Maija Hyttinen Kalastus Puruveden pohjoisosassa 2-21 Pohjaverkkosäätelyn vaikutus kalastukseen Enonkoski 23 Julkaisija

Lisätiedot

Rautaveden kalastustiedustelu Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Timo Ruokonen ja Matti Havumäki

Rautaveden kalastustiedustelu Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Timo Ruokonen ja Matti Havumäki Rautaveden kalastustiedustelu 2015 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Timo Ruokonen ja Matti Havumäki Jyväskylä 201 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Yleistä... 3 3. Tiedustelun toteutus... 3 4. Kyselyn

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja PUULAN YHTENÄISLUPA ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja Tiina Asp Maria Laaksonen Joni Tiainen Mikko Vihtakari Ohjaajat: Harri Liikanen & Timo J. Marjomäki HUOM. Tietoja lainattaessa mainittava

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen

Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 150/2006 Jani Kirsi ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kymijoen vesi

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Pienten järvien siikaseuranta

Pienten järvien siikaseuranta Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Pienten järvien siikaseuranta 5-7 Marko Puranen & Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/7 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013

Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 TUTKIMUSRAPORTTI 20 - ROVANIEMI 2014 Selvitys kalastuksesta Kitisellä vuonna 2013 Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy proj 10816/2014 KEMIJOKI OY SELVITYS KALASTUKSESTA KITISELLÄ VUONNA 2013

Lisätiedot

Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 8/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen

Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 2009. Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella vuonna 29 Mika Tolonen ja Tapio Keskinen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/211 Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Kyrönjoella

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...

Lisätiedot

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.04.2015 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin

Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin Matti Havumäki Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä 2014 Miksi

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen FIC Consulting Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Jatkokyselyn 2014 loppuraportti Hannu Mölsä 9.5.2014 Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen - Jatkokyselyn 2014 Loppuraportti

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Ville Räihä Sisältö Taustaa Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa Huomioita kalastuskirjanpidosta muutamalla keskisuomalaisella taimenenkalastuskohteella

Lisätiedot

Länsi-Puulan osakaskunta

Länsi-Puulan osakaskunta Länsi-Puulan osakaskunta www.lansipuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 222/2012 Jarkko Pönkä ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot