LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ

Transkriptio

1 LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE LIEVESTUOREENJÄRVEN KALASTUKSENHOITOYHTYMÄ Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014

2

3 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Yleistä 2 3. Tiedustelu 2 4. Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu Kalastajien ikä ja kalastus Lievestuoreenjärven kalasaalis ja pyyntiponnistus Lievestuoreenjärven verkkokalastus Kuha Taimen ja järvilohi Siika ja muikku Harjus Lievestuoreenjärven pyyntiponnistus Kalastuksen valvonta Kalakantojen muutokset Kalojen keskikoon muutokset Kalastuksen säätely Kalalajien arvottaminen Verkkokalastusrajoitukset Alamitat Ravustus Kalastusta haittaavia tekijöitä Lievestuoreenjärvellä Avoimet vastaukset ja vapaa sana Yhteenveto 26 Kirjallisuus 27 Liite 1. Tiedustelulomake

4 1. Johdanto Tiedustelun tavoitteena oli selvittää Lievestuoreenjärven vapaa-ajankalastuksen verkkokalastuksen määrää ja saalista. Lisäksi tiedustelussa keskityttiin kuha- järvilohi- ja taimensaaliisiin. Leppäveden kalastusalue tekee laajaa seurantaa alueellaan. Kirjanpitokalastajia on Leppävedellä, Saraavedelllä ja Lievestuoreenjärvellä. Lisäksi tietoa kalastosta saadaan Äänekoski- Vaajakosken yhteistarkkailusta ja muista alueen koekalastuksista joista viimeisempinä Saraaveden Nordic koeverkkokalastus 2013 ja sähkökoekalastukset mm. Hohonjoella. Tiedustelussa selvitettiin myös nykyistä ravustusta ja kalastajien halukkuutta ravustaa järvellä. Lievestuoreenjärvessä on havaittu Leppäveden kalastusalueen koeravustuksissa 2003 ruttoa kantavaa täplärapua (suull. tieto Arto Tuomainen 2014). Kirjanpitokalastuksesta on valmistunut erillinen raportti Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranta (Puranen & Havumäki 2014). Lievestuoreenjärvellä on 5 osakaskuntaa Hohon, Iso- ja Vähä Oksalan, Kangas-Naaraputtolan, Montolan ja Markkulan osakaskunnat. Osakaskunnat ovat perustaneet kalastuksenhoitoyhtymän yksinkertaistaakseen järven hoitotoimenpiteitä mm. kalaistutuksia ja lupamyyntiä. Myös pyyntirajoituksia ja kalastuskieltoja on pyritty luomaan järven kokonaistilanteen mukaan. Leppäveden kalastusalue on viime vuosina lisännyt tuntuvasti alueelle tehtyjen hoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaa. Tämä tiedustelu on osa tätä isompaa kokonaisuutta. Järvikohtaista tietoa tarvitaan päätöksen teon tueksi. Tiedustelu on toteutettu Lievestuoreen kalastonhoitoyhtymän osakaskuntien ja Leppäveden kalastusalueen yhteistyönä. Rahoitusta tiedustelun tekemiseen on lisäksi saatu Keski-Suomen ELYkeskuksesta kalatalouden edistämismäärärahoista. 1

5 2. Yleistä Lievestuoreenjärven pinta-ala on 40,52 km². Järvi sijaitsee 84,9 metriä merenpinnan yläpuolella. Lievestuoreenjärven syvin kohta on 70 m ja keskisyvyyskin on lähes 10 metriä (9.9 m). Lievestuoreenjärven vedenlaatu on parantunut huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Järveä pilasi lähes 60 vuotta Lievestuoreen sellutehdas, joka suljettiin Järven tilaa on kohennettu veden vaihtuvuutta parantamalla. Kynsivedestä alettiin johtaa vettä kanavalla luvun vaihteessa Lievestuoreenjärveen. Kanava laskee Lievestuoreen satamaan 2 m³ sekuntivirtaamalla. Järven ekologinen tila on kohentunut niin paljon, että viranomainen luokitteli järven ekologisen tilan hyväksi Lievestuoreenjärven kalastusta on selvitetty viimeksi 1990-luvun puolessa välissä. Tällöin tiedustelu koski vuoden 1996 kalastusta (A. Teppo 1997) (Viittaukset 1996 tuloksiin ko. tutkimus) Tiedustelu on tehty vastaavasti vuoden 2013 tiedustelun kanssa lähettämällä kysely osakaskunnilta tai hoitoyhtymältä lupia lunastaneille kalastajille. Lievestuoreenjärvelle on tehty kalastustiedustelu myös 1990-luvun kalastuksesta (Olkio 1992). Vuoden 2013 tiedustelu tehtiin osakaskuntien ja hoitoyhtymän lupia lunastaneille kalastajille. Tällöin esim. yleiskalastusoikeuksilla kalastaneiden tiedot eivät näy tässä selvityksessä, muutoin kuin lupia lunastaneiden kalastajien osalta. Myöskään Leppäveden kalastusalueen uisteluluvan, läänikohtaisen viehekortin lunastaneiden eikä ikään perustuvan kalastusoikeuden omaavien henkilöiden kalansaalis ole mukana tässä tiedustelussa, muutoin kuin pyydysyksikkölupia lunastaneiden osalta. 3. Tiedustelu Tiedustelu lähetettiin kaikille vesialueiden omistajien pyydysyksikkölupia lunastaneille kalastajille, josta muodostuu tämän tiedustelun otos. Osoitetiedot kerättiin luvanmyyntivihkoista ja puuttuvia osoitetietoja haettiin numerotiedustelusta. Yhteensä tiedustelu lähetettiin 208 kalastajalle, joista 11 kpl palautui avaamattomina ilmeisesti väärän osoitetiedon takia. Vastauksia kertyi yhteensä 119. Vastausprosentiksi tuli 60 %. Kyselyn vastaukset taulukoitiin ja tulokset käsitellään vastanneiden osalta. Vastaamattoman ryhmän kalastusta ei lähdetty arvioimaan tiedusteluun vastanneiden perusteella. Tiedustelussa oli myös mukana sellaisia kalastajia, jotka eivät olleet kalastaneet Lievestuoreenjärvellä, vaan osakaskuntien muilla järvillä. Nämä kalastajat vähennettiin lupia lunastaneiden ryhmästä, jolloin saatiin joukko Lievestuoreenjärvellä kalastaneita. 2

6 Kuva 1. Lievestuoreenjärvi lähivesineen. 3

7 4. Kyselyn tulokset ja tulosten tarkastelu 4.1 Kalastajien ikä ja kalastus Tiedustelussa selvitettiin kalastajien ikärakennetta. Pyydyskalastusharrastuksen tiedetään vähentyneen koko maassa. Lievestuoreenjärvelle pyydysyksiköitä lunastaneiden keski-ikä oli 58 vuotta. Luvan ostajien iän mediaani oli 62 vuotta. Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien keski-ikä Päijänteellä vuonna 2011 oli 63 vuotta. Lievestuoreenjärvellä pyydysyksiköitä lunastaneista kalastajista 59 % oli yli 60-vuotiaita (Kuva 3). Kalastajien ikä vaikuttaa kalastustapoihin ja tottumuksiin. Kuva 2. Lievestuoreen kalastustiedusteluun 2013 vastanneiden ikäjakauma 2014, n=78. Yli 72 % vastanneista (n=85) piti itseään vapaa-ajan kalastajana, joka kyselyssä annettujen vaihtoehtojen mukaan tarkoitti ympärivuotista kalastusta. Loput kalastajista pitivät itseään mökkikalastajana (27 %), mikä tarkoittaa, että heidän kalastuksensa painottuu vain avovesikauteen. Kyselyyn vastanneista 1 kalastaja oli ammattikalastaja. Kukaan ei ilmoittanut kalastavansa lisäansion toivossa. Vastanneista 27 % (n = 32) kalasti myös ongella ja pilkillä, 13 % (n = 16) harrasti muuta viehekalastusta ja uistelua 35 % (n = 42). Rysää-/paunettia oli pidetty vain yhden kalastajan toimesta 20 päivää. Rysä- ja paunettipyynti oli hoitokalastusta ja petokalat on vapautettu. Syöttikoukuilla pyytäjiä oli vastanneista harrastanut vain kaksi kalastajaa. Pitkäsiimaa ei vastanneiden joukossa ollut käytetty 2013 eikä myöskään ja luokki-/rantarysiä oltu käytetty. Katiskoja piti kuitenkin 26 % vastanneista (n = 30). 4

8 4.2 Lievestuoreenjärven kalasaalis ja pyyntiponnistus Lievestuoreenjärven pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastuksen kalansaalis vuonna 2013 oli yhteensä noin ,3 (4,04 kg/ha) (Taulukko 1). Vuoden 1996 tiedustelussa saalis ilman ammattimaista kuoreen pyyntiä oli kg (5,87 kg/ha). Päijänteen kotitarve- ja virkistyskalastuksen saalis 2011 oli 2,18 kg/ha, Havumäki & Ranta Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien kokonaissaaliista Lievestuoreenjärvellä 28,2 % oli kuhaa, 18,3 % ahventa, 12,4 % haukea, 8,1 % muikkua ja 10,8 % lahnaa. Eniten saalista saatiin verkoilla. Verkkojen osuudeksi kokonaissaaliista tuli 61,3 % (10 037,1 kg) (Taulukko 2). Kokonaissaaliista 28,5 % saatiin 55 mm verkoilla (4 665,6 kg), toiseksi eniten saaliista (16 %, 2 625,5 kg) saatiin katiskoilla ja kolmanneksi eniten rysällä/paunetilla (9,4 %, 1 541,2 kg). Myös muiden verkkoluokkien saalis oli lähellä rysäsaaliin kilomääriä. Muiden kuin 55 mm verkkojen yhteenlaskettu osuus oli 24,3 % kokonaissaaliista. Vapavälinein ko. joukko sai 13 % (2 132,5 kg) kokonaissaaliista. Tiedustelu kohdistui pyydysyksiköillä käytettyihin pyydyksiin ja saaliiseen. Kokonaissaalis 1996 ilman nuottakalastusta (väh kg kuoretta + muu nuottakalastus yht. 485 kg) oli ,7 kg josta ,7 kg (78,4 %) oli verkkosaalista ja vapavälinein pyydettiin kg eli 12,5 % kokonaissaaliista. Vuonna 1996 vapaa-ajankalastuksen saalis oli 5,75 kg/ha. Järven kokonaiskalansaalis 1996 oli 9,45 kg/ha tiedustelussa ei arvioitu järven kokonaissaalista, joka on suurempi mm. vastaamatta jättämien pyydyskalastajien ja muilla viehekalastusluvilla kalastaneiden osalta. Taulukko 1. Lievestuoreenjärven pyydyslupia lunastaneiden virkistyskalastuksen kokonaissaalis (kg) Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Muu Yht. % Vuosi 2013 Muikkuverkot ,5 0,5 12, ,3 0, , ,7 8,2 Verkko mm ,0 0,3 Verkko mm 162,8 70,6 311,9 26, ,65 1,5 130,8 39, ,7 7,6 Verkko mm 157,1 286,6 184, , , ,4 7,9 Verkko 55 mm 886, ,1 14, , ,2 0 0, ,6 28,5 Verkko 60 mm 167,1 982,9 2 83, , ,7 8,8 Katiska 139 4, ,5 16,0 Rysä/Paunetti , ,2 9,4 Onki/Pilkki ,5 0 1, , ,2 5,1 Heittouistin 339, ,5 2,5 Vetoistelu 107,5 432,3 43, , ,8 4,8 Syöttikoukku ,0 0,2 Yhteensä 2026,6 4618,9 2997,2 1151,4 69,7 375,4 995,1 1219,8 1766,3 958,7 30,2 62, ,3 100 % 12,5 28,4 18,4 7,1 0,4 2,3 6,1 7,5 10,9 5,9 0,2 0,4 100 kg/ha 0,500 1,140 0,740 0,284 0,017 0,093 0,246 0,301 0,436 0,237 0,007 0,015 4,016 5

9 Kuva 3. Lievestuoreenjärven pyydyslupia lunastaneiden virkistyskalastuksen kokonaissaalis (kg) 2013 lajeittain Lievestuoreenjärven verkkokalastus Verkkokalastukseen soveltuvia lupia oli 2013 ostanut 208 kalastajaa. Taulukoissa 2, 3 ja 4 näkyvät verkkokalastuksen pyyntiponnistus verkkovuorokausina (verkkomäärä x pyyntivuorokausien määrä) ja suhdelukuna verkkoa hehtaarille (verkkovuorokausien määrä / järven pinta-ala (4 052 h)). Lievestuoreenjärvellä verkkokalastusta säädellään kalastajakohtaisella verkkorajoituksella ja silmäkokorajoituksilla. Kalastaja saa pitää kuutta 3 m x 30 m verkkoa. Taulukossa 6 on esitetty myös muiden pyydysten pyyntiponnistus. Koko Lievestuoreenjärven verkkokalastuksen saalis vuonna 2013 oli kg. Eniten saatiin/pyydettiin kuhaa kg (41 %) ja toiseksi eniten haukea kg (13,8 %) ja kolmanneksi muikkua kg (12,2 %) (Taulukko 3). Saaliista 31 % pyydettiin jäänpäältä/talviaikaan. Talvipyynnin aikana eniten saalista saadaan 55 mm verkoilla (3 132,5 kg). Talvella ei tiedustelun mukaan käytetä kuin 55 mm verkkoja tai sitä isompia. Talvisen verkkokalastuksen saaliista n. 64 % on kuhaa. Avovesipyynnin kuhasaalis on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin talvikalastuksen saalis (1 495 kg kg). Taulukossa 3 on esitetty koko Lievestuoreenjärven verkkokalastuksen yksikkösaaliit g/verkkovrk (verkko 1,8-3 m x 30 m). Kuhan suurimmat yksikkösaaliit saadaan harvoilla 60 mm verkoilla avovesipyynnin aikana (0,279 g/vvrk). Talvipyynnissä yksikkösaalis jää lähes puoleen, mutta pyyntiponnistuskin on yli nelinkertainen. Verkkokalastuksen kokonaissaaliissa kuhan yksikkösaalis on 0,533 kg/vvrk (Taulukko 5). Avovesipyynnin aikana jopa yli 0,700 kg/vvrk. Myös siian avovesipyynnin yksikkösaalis on hyvä 0,433 kg/vvrk. Siian yksikkösaaliit ovat samaa luokkaa tiheämmillä mm kuin mm verkoilla pyydettäessä (taulukko 3 ja 4). Pyynti- 6

10 Verkko vrk Vvrk/ha Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Muu Yht. % % kokonaissaaliista ponnistus ja saalismäärä ovat ko. verkoilla lähellä toisiaan ja siikaa voitaisiin pyytää ennemmin hieman isompana isommalla silmäkoolla. Avovesiaikaan saadaan 69 % koko vuoden saaliista. Avovesipyynnin saaliista n. 25 % on kuhaa, n. 20 % muikkua ja siikaa 16 %. Taimensaaliista saadaan n. 89 % avovesipyynnin yhteydessä (Taulukko 6). Taulukossa 7 on esitetty lajikohtaiset hehtaarisaaliit. Taulukko 2. Lievestuoreenjärven verkkokalastuksen avovesi- ja talvipyynnin saalis (kg) sekä saalisosuudet lajeittain ja verkkoluokittain Lievestuoreenjärvi 2013 Verkkokalastus AVOVESIPYYNTI 2013 Muikkuverkot , ,5 0,5 12, ,3 0, , , Verkko mm 104 0, Verkko mm 2793,5 0,69 162,8 70,6 311,9 26, ,7 1,5 130,8 39, , Verkko mm ,59 157,1 286,6 184, , , , Verkko 55 mm , , , , Verkko 60 mm 1105,5 0,27 57,9 308, , ,3 8 5 Yhteensä ,86 681,8 1495,1 589,8 223,4 19,5 101,6 958,3 1219,8 526,3 82,5 30, ,2 100 % 11,5 25,2 9,9 3,8 0,3 1,7 16,1 20,5 8,9 1,4 0,5 0,2 100 TALVIPYYNTI 2013 Verkko mm Verkko mm Verkko mm Verkko 55 mm ,98 593, ,2 302,1 2,5 69 9, ,2 0 0, , Verkko 60 mm ,21 109, ,9 0 38, , , Yhteensä ,18 702, , ,5 107,5 9, , ,9 100 % 17,2 64,3 0,5 9,2 0,1 2,6 0,2 0 6,0 0 0, Yhteensä , ,6 4130, , ,1 968,1 1219,8 771,3 82,5 30, ,1 100 % 100 % Kokonaissaaliista 13,8 41,1 6,1 6,0 0,2 2,1 9,6 12,2 7,7 0,8 0,3 0,

11 Verkko vrk Vvrk/ha Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Muu Yht. % Verkko vrk Vvrk/ha Hauki Kuha Ahven Made Ttaimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Muu Yht Taulukko 3. Lievestuoreenjärven verkkokalastuksen avovesi- ja talvipyynnin yksikkösaalis (kg) lajeittain ja verkkoluokittain Verkkokalastus Lievestuoreenjärvi 2013 AVOVESIPYYNTI 2013 Muikkuverkot ,45 0,001 0,006 0,014 0,004 0,0003 0,007 0,001 0,673 0,0003 0,015 0,016 0,738 Verkko mm 104 0,03 0,087 0,038 0,173 0,029 0,067 0,067 0,087 0,548 Verkko mm 2793,5 0,69 0,058 0,025 0,112 0,010 0,002 0,004 0,170 0,001 0,047 0,014 0,003 0,446 Verkko mm ,59 0,065 0,119 0,077 0,036 0,006 0,189 0,041 0,002 0, ,536 Verkko 55 mm ,84 0,087 0,240 0,015 0,026 0,004 0,015 0,006 0,059 0,0001 0,001 0,453 Verkko 60 mm 1105,5 0,27 0,052 0,279 0,010 0,001 0,010 0,080 0,433 Yhteensä ,86 0,350 0,709 0,390 0,115 0,007 0,043 0,433 0,673 0,295 0,119 0,017 0,004 3,153 TALVIPYYNTI 2013 Verkko mm 0 Verkko mm 0 Verkko mm 0 Verkko 55 mm ,98 0,049 0,162 0,002 0,025 0,0002 0,006 0,001 0,015 0, ,260 Verkko 60 mm ,21 0,022 0,138 0,0004 0,015 0,008 0,014 0,198 Yhteensä ,18 0,072 0,300 0,002 0,040 0,0002 0,014 0,001 0,029 0, ,457 Taulukko 4. Lievestuoreenjärven verkkokalastuksen kokonaisyksikkösaalis (kg) lajeittain ja verkkoluokittain Verkkokalastus Lievestuoreenjärvi 2013 Kokonaispyynnin yksikkösaalis 2013 Muikkuverkot ,45 0,001 0,006 0,014 0,004 0,0003 0,007 0,001 0,673 0,0003 0,015 0,016 0,738 26,3 Verkko mm 104 0,03 0,087 0,038 0,173 0,029 0,000 0,067 0,067 0,087 0,548 19,5 Verkko mm 2793,5 0,69 0,058 0,025 0,112 0,010 0,002 0,004 0,170 0,001 0,047 0,014 0,003 0,446 15,9 Verkko mm ,59 0,065 0,119 0,077 0,036 0,006 0,189 0,041 0,002 0, ,000 0,536 19,1 Verkko 55 mm ,81 0,057 0,180 0,004 0,025 0,001 0,008 0,002 0,024 0, ,000 0,302 10,7 Verkko 60 mm 5989,5 1,48 0,028 0,164 0,0003 0,014 0,0002 0,008 0,026 0,000 0,241 8,6 Yhteensä ,05 0,296 0,533 0,380 0,118 0,004 0,033 0,429 0,673 0,206 0,119 0,016 0,003 2, % 10,6 19,0 13,5 4,2 0,1 1,2 15,3 24,0 7,3 4,2 0,6 0,

12 Taulukko 5. Lievestuoreenjärven verkkosaaliin lajiosuudet (%) verkkoluokittain 2013 ja kokonaissaaliin suhteellinen osuus verkkosaaliista. Verkkokalastus Verkko vrk Vvrk/ha Lievestuoreenjärvi 2013 Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Muu Yht. AVOVESIPYYNTI 2013 Muikkuverkot ,45 0,1 0,8 2 0,6 0,04 1 0,1 91 0, Verkko mm 104 0, Verkko mm 2793,5 0, , , Verkko mm , ,5 0, Verkko 55 mm , ,1 100 Verkko 60 mm 1105,5 0, , TALVIPYYNTI 2013 Verkko mm Verkko mm Verkko mm Verkko 55 mm , Verkko 60 mm , Taulukko 6. Lievestuoreenjärven verkkokalastuksen vuoden 2013 kokonaissaaliin jakautuminen lajeittain eri solmuväleille %. Verkkokalastus Verkko vrk Vvrk/ha Lievestuoreenjärvi 2013 Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Muu AVOVESIPYYNTI 2013 Muikkuverkot ,45 0,1 0, ,1 99, Verkko mm 104 0,03 1 0, Verkko mm 2793,5 0, , Verkko mm , ,03 0 Verkko 55 mm , Verkko 60 mm 1105,5 0, TALVIPYYNTI 2013 Verkko mm Verkko mm Verkko mm Verkko 55 mm , ,3 0 Verkko 60 mm , , Yhteensä

13 Taulukko 7. Pyydyslupia lunastaneiden muu kuin verkkokalastus Lievestuoreenjärvellä MUUT PYYDYKSET 2013 Vuosi 2013 Pyyntikerrat (vrk, kerta) Lievestuoreenjärvi 2013 Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Muu Yht. % Katiska , ,1 Rysä/Paunetti , ,7 Ranta-/luokkirysä Onki/Pilkki ,5 0 1, , ,4 Heittouistin , ,5 Vetoistelu ,5 432,3 43, , ,7 Pitkäsiima Syöttikoukku** ,6 Nuotta Yhteensä ,8 2387, ,7 166, , % 10,3 7,8 38,3 8,9 0,8 2,7 0,4 0,0 16,0 14,1 0,0 0,8 100,0 *Vapoja keskimäärin 3 *kalastuksen kesto keskimäärin 3 h **yhdellä koukulla Taulukko 7. Verkkokalastuksen saalis kg/ha Lievestuoreenjärvellä Verkkosaalis Verkko vrk Vvrk/ha Lievestuoreenjärvi 2013 Hauki Kuha Ahven Made Taimen Jlohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Muu Yht. Verkkosaalis , ,6 4130, , ,1 968, ,8 771,3 82,5 30, ,1 kg/ha 0,342 1,019 0,151 0,148 0,005 0,052 0,239 0,301 0,190 0,020 0,007 0,003 2,477 Kokonaissaalis Kokonaissaalis 2026,6 4618,9 2997,2 1151,4 69,7 375,4 995,1 1320,8 1766,3 958,7 30,2 62, ,3 Kg/ha 0,500 1,140 0,740 0,284 0,017 0,093 0,246 0,326 0,436 0,237 0,007 0,015 4,041 10

14 Kuha Kuhaa Lievestuoreenjärvestä saatiin v ,9 kg. Vuoden 1996 kuhasaaliiksi ilman nuotta- ja pitkäsiimapyyntiä oli tiedustelussa arvioitu kg joka tuolloin oli 8,7 % kokonaissaaliista, nykyisin kuhan osuus on 28 % kokonaissaaliista. Kuhasaaliit ovat Lievestuoreenjärvellä todennäköisesti paljon enemmän kuin kaksinkertaistuneet, koska tiedustelujoukko ei saavuta kaikkia kuhan kalastajia. Kuhakantojen koettiin myös vahvistuneen viimeisen viiden vuoden aikana (kappale 4.4). Kuhaa on Lievestuoreenjärveen istutettu jo vuosikymmeniä ja kalakantaa on tutkittu myös saalisnäytteistä. Istutusmäärät ovat laskeneet vuosien saatossa, mutta suomunäytteiden perusteella kuha näyttäisi lisääntyvän järvessä kohtalaisen hyvin (Puranen & Havumäki 2014). Kuhan hehtaarisaalis on noussut vuoden 1996 tiedustelun 0,5 kg:sta 1,140 kiloon. Kuva 5. Kuhan istutukset Lievestuoreenjärvellä vuosina Taimen ja järvilohi Taimen Taimen on saaliina harvinainen, joka toistui myös kirjoitetuissa kommenteissa. Suurin osa kalastajista ei ole saanut taimenta enää viime vuosina. Vastaajista 80 ilmoitti ettei ole saanut taimenta Neljä kalastajaa oli saanut yhteensä 15 rasvaevällistä taimenta, joista yksi oli 5,3 kg:n painoinen ja muut alamittaisia kaloja. Seitsemän kalastajaa oli saanut rasvaevättömän taimenen tai taimenia. Alamittaisia kaloja on jätetty ilmoittamatta saaliista. Tulokset ovat vähintäänkin epävarmoja, koska kaikki eivät taimenen rasvaevää huomioi ottaessaan tai vapauttaessaan kalaa. Varmaa kuitenkin on, että Lievestuoreenjärvestä saadaan taimenia. Viimeisin järvi-istutus on tehty keväällä 2008 (Kuva 2 A ja B). 11

15 Tiedustelun perusteella taimenen kokonaissaalis 2013 oli n. 70 kg josta viehekalastuksen osuus oli 44,5 kg. Verkkoihin taimenia oli uinut yhteensä 22 kg. Saaliissa on huomioitava, että tiedustelussa ei ollut mukana mm. Leppäveden kalastusalueen yhteislupa-alueen vieheluvan lunastaneita uistelijoita, eikä muita ei pyydysyksiköitä lunastaneita kalastajia. Taimensaaliin voidaan olettaa olleen hieman lukuja suurempi. Taimensaalis on romahtanut vuoden 1996 saaliin kg:sta 69,7 kg:n (5,3 % -> 0,4 %). Istutuskalana järvilohta saatiin 375,4 kg, jota ei järvessä vielä 1996 ollut. Taimenen hehtaarisaalis on laskenut 0,310 kg:sta 0,017 kiloon hehtaarille. Kuva 5. Taimen istutukset Lievestuoreenjärveen vuosina (A) ja taimen istutukset Hohonjokeen vuosina (B) 12

16 Taimenesta oli runsaasti palautetta avoimissa vastauksissa, joka osoittaa lajin kiinnostavan kalastajia ja saaliin väheneminen on huomattu. Taimen lajina on nykyisin huomioitu voimakkaammin kuin 20 vuotta sitten ja siihen on myös kohdistettu suojelutoimenpiteitä ja kalastusrajoituksia. Tiedustelun vapaisiin vastauskenttiin kirjoitettiin taimensaaliista ja usein myös suojelutoimenpiteistä mitä järvitaimenkannalle suotaisiin Lievestuoreenjärvellä tehtävän: Ehjäeväisiä en ole saanut tänä vuonna, edellisinä (noin vuodet ) useita. Kalat ovat olleet todella hyväkuntoisia ja ehjäeväisiä. Kalat olivat todella lihavassa kunnossa, joten ovat olleet järvellä syönnöstämässä. Taimenta tuli aiempina vuosina useita per kesä kuilun virta-alueelta, viime vuosina vain yksittäisiä kappaleita (C&R). Aiempina vuosina taimenet olivat n cm lihavia ja rasvaevällisiä kaloja. Näitä ei virralla ole viime aikoina näkynyt. Viime aikoina taimenia ei ole tullut saaliiksi luvuan alussa yhdellä reissulla 6 kg. En ole ikinä nähnyt, aiemmin kuulemma tuli (istukkaita) Taimenta ei ole tullut uistelemalla viiteen vuoteen. Lohta kyllä 2008 jälkeen uistelemalla vain muutama alle 30 cm taimen Rasvaevälliset taimenet tulee ehdottomasti rauhoittaa! Tiettävästi Hohonjoen yläosilla esiintyy luontaisesti lisääntyvää taimenta, jolloin rasvaevälliset taimenet tulee ehdottomasti päästää takaisin! Verkkopyynnin seurauksena tulleet rasvaevälliset pitää myös vapauttaa vaikka kuolleina, niin vältytään huijauksilta! Hohonjoen potentiaali pitäisi selvittää nykyistä tarkemmin. Järvilohi Järvilohta saatiin saaliiksi 2013 yhteensä noin 375 kg, josta uistelemalla noin 166 kg. Verkoilla järvilohta saatiin 209 kg. Saaliissa on huomioitava, että tiedustelussa ei ollut mukana mm. Leppäveden kalastusalueen yhteislupa-alueen vieheluvan lunastaneita uistelijoita, eikä muita ei pyydysyksiköitä lunastaneita kalastajia. Järvilohisaalis on nykyisin yli 5-kertainen taimensaaliiseen nähden. Istutusmäärien perusteella järvilohia tullaan saamaan saaliiksi myös tulevina vuosina. Saaliskoko tulee kasvamaan lakisääteisen alamitan noustua 60 cm:n. Järvilohen saalisnäytteiden perusteella lohi kasvaa Lievestuoreenjärvellä 60 cm:iin neljännen ja viimeistään viidennen järvivuotensa aikana (Puranen & Havumäki 2014). Lohta toivottiin istutettavaksi enemmän. Istutusmäärät ovatkin 2010-luvulla nousseet 2000-luvun tasosta (Kuva 6). 13

17 Kuva 6. Järvilohi-istutukset Lievestuoreenjärvellä vuosina Siika ja muikku Siikasaaliit ovat nousseet kokonaissaaliissa 539 kg:sta 995 kg:n (2,3 % -> 6,1 %) särkeä, ahventa ja muikkua saatiin enemmän, mutta sitä selittää myös pienempien verkkosilmäkokojen käyttö ja esim. muikkuverkkojen pyyntikerrat (huom. ei talvipyyntiä) olivat pyyntikertaa ja 2013 verkkovuorokausia kertyi enää kappaletta. Myös muikkukannat vaikuttavat muikun pyyntiponnistukseen. Ainakin luvun alkupuolella muikkukannat olivat hyvät ja sitä pyydettiin runsaasti (Olkio 1992). Kokonaismuikkusaalis oli 1990 tiedustelun mukaan kg, kg ja vuonna kg. Siikakannat ovat viimeisen viiden vuoden aikana nousseet ja keskikoon on koettu kasvaneen (kpl 4.4). Siian hehtaarisaalis on noussut vuoden 1996 tiedustelun 0,140 kg:sta 0,246 kiloon. Siian yksikkösaalis oli vuonna ,433 kg/vvrk muiden kuin muikkuverkkojen kokukertainen yksikkösaalis oli 0,025 kg. Muikun hehtaarisaaliit ovat sitä vastoin laskeneet 0,790 kg:sta alle puoleen (0,326 kg/ha). Kuvassa 7 on esitetty siian istutusmäärät Lievestuoreenjärvellä. 14

18 Kuva 7. Siikaistutukset Lievestuoreenjärvellä vuosina Harjus Lievestuoreenjärveen on istutettu myös järviharjusta 2000-luvun alussa, viimeksi 2010 (Kuva 8). Tiedustelussa ei ollut erikseen mainittu harjusta. Avoimissa vastauksissa harjusta ei myöskään mainittu. Kuva 8. Järviharjusistutukset Lievestuoreenjärvellä vuosina

19 4.2.2 Lievestuoreenjärven pyyntiponnistus Vuoden 1996 kalastustiedustelussa (Teppo 1997) pyydysyksiköitä lunastaneita kalastajia oli 413, nyt 2013 heitä oli 208. Kalastajien määrä Lievestuoreenjärvellä on vähentynyt. Vuoden 1996 tiedustelussa oli mukana ammattikalastus ja kuoreen osuus saaliissa selittyy ammattimaisella nuottauksella. Vuoden 1996 pyyntipaine on esitetty kokukertoina joita ei voi verrata verkkovuorokausiin, koska pyyntipäivien määrä ei ole tiedossa. Avovesiaikana verkoilla käydään ainakin päivittäin, eikä verkkojen pyynnissä oloaika ole välttämättä edes vuorokautta. Talvisin kokukertojen väli saattaa olla 1-8 vuorokautta. Pyyntiponnistus muikun osalta on vertailukelpoinen, koska muikkua pyydetään verkoilla vain avovesikautena pyyntivuorokausia/kokukertoja kertyi kpl muikkua pyydettiin verkoilla verkkovuorokautena. Muilla verkoilla 1996 kokukertoja oli yhteensä kpl verkkovuorokausia muilla kuin muikkuverkoilla oli kpl. Todennäköisesti talvinen verkkokalastus ei ole ollut yhtä suosittua 1996 kuin 2010-luvulla (kuhan pyynti), mutta verkkokalastuspaine on Lievestuoreenjärvellä joka tapauksessa laskenut huomattavasti. Katiskalla pyyntivuorokausia (5 595 kpl) oli 2013 enemmän kuin vuonna 1996 (4 060 kpl). Katiskan yksikkösaalis oli ,470 kg/vrk ja 2013 se oli täsmälleen sama. Saalisosuudellaan hauki oli kuitenkin katiskasaalissa laskenut ja made runsastunut vuonna Katiskalla voidaan pyytää madetta talvisin, joka selittää myös hauen vähenemisen saaliissa, jos katiskapyynnin ponnistus on lisääntynyt mateen kutuaikana. Vetouistelusaalis on noussut selkeästi sitten vuoden 1996 tiedustelun. Aiemmin yksikkösaalis oli 0,159 kg/pyyntikerta, kun 2013 pyyntikerran saaliiksi tuli 0,550 kg. Uistelukertoja kertyi kpl ja kpl. Uistelukertoja on Lievestuoreenjärvellä huomattavasti enemmän kuin tässä tiedustelussa esitetty pyydysyksiköitä lunastaneiden uistelukalastus. Uistelusaalis on noussut merkitsevästi. Tiedusteluaineiston kuhasaalis on noussut vuoden kilosta 432 kiloon. Onginta- ja pilkkimiskertoja oli 1996 tiedustelussa kpl, 2013 kertoja oli 382 kpl. Onki- ja pilkkisaalis on laskenut kg:sta 837 kg:n. Onkimista ja pilkkimistä harrastetaan Lievestuoreenjärvellä ilmeisesti huomattavasti vähemmän kuin ennen. 16

20 4.3 Kalastuksen valvonta Kalastuslakia uudistettiin Muutoksia tuli pyydysten merkitsemiseen, alamittasäännöksiin ja kalastuksen valvontaan. Nykyisin valvojat suorittavat kokeen jonka läpäistyään saavat virallisen oikeuden kalastuksen valvontaan ELY- keskukselta osakaskuntien tai kalastusalueen valtuuttamina. Tiedustelussa selvitettiin pyydyslupia lunastaneiden mielipidettä valvonnasta sekä valvonnan tehokkuutta. Tiedusteluun onko valvonta riittävällä tasolla saatiin 81 vastausta joista 65 % oli sitä mieltä, että valvontaa pitää lisätä. Kalastusta haittaavia tekijöitä tiedusteltaessa 77 % (n = 78) koki etteivät seisovat pyydykset haittaa muuta kalastusta. Vähän haittaa koki pyydyksistä syntyvän loput 23 %. Vastaajista kuitenkin suurin osa kalastaa passiivisilla menetelmillä ja näkökulma on varmasti erilainen kuin aktiivivälinein pyytävillä. Valvonnan kohdistaminen pyydysten merkitsemiseen helpottaisi kalastusta järvellä. Pyydysten merkitsemisen katsottiin haittaavan kalastusta paljon 29 % osuudella, vähän haittaa huonosta merkitsemisestä koki olevan peräti 46 % vastanneista (n = 80). Avoimissa vastauksissa valvontaa kuitenkin toivottiin useammin lisättävän niin uistelijoiden kohdalla kuin verkkorajoitusten noudattamiseksi sekä pyydysten oikein merkitsemiseksi. 4.4 Kalakantojen muutokset Kysymyksellä tavoiteltiin kalastajien näkemystä saaliskalaston yleiseen kehitykseen ja mm. hoitotoimenpiteiden toimivuuteen. Vastaukset kuvaavat kalakantojen kehitystä viimeisen 5 vuoden aikana. Lievestuoreenjärvellä on ollut mm. verkon solmuvälirajoituksia ( mm verkot ja välisellä ajalla mm verkot kielletty). Lisäksi on alle 6 metrin vedellä alle 80 mm verkkojen käyttö kielletty. Järvellä on myös alueellisia kalastusrajoituksia ja kieltoja. Lievestuoreenjärvellä selkeimmin on havaittu muikun ja taimenen väheneminen. Muikun osalta kalastajat kokivat kannan pienentyneen tai merkittävästi vähentyneen jopa 61 % mielestä vastanneista (n = 45). Taimenen osalta 69 % vastaajista koki lajin vähentyneen saaliissaan. Järvilohen osalta saaliin katsottiin vähentyneen tai merkittävästi vähentyneen 45 % osuudella (n = 49) Lahnakannan koettiin runsastuneen 43 % osuudella vastaajista. Kuha- ja siikakannan kokivat vahvistuneen kuhan osalta 42 % (n = 78) ja siian osalta 41 % vastanneista (n = 52). Siian osalta tosin 33 % koki kannan myös pienentyneen. 17

21 Kuva 9. Kalastajien havaitsemat muutokset kalakannoissa Lievestuoreenjärvellä 2013 viimeisen viiden vuoden aikana. 4.5 Kalojen keskikoon muutokset Siian, muikun, kuhan ja järvilohen saaliskoon on koettu kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana. Selvimmin on koettu siian keskikoon kasvaneen 42 %:n osuudella vastaajista (n= 45). Kuhan ja muikun keskikoko oli 37 %:n mielestä kasvanut (Kuha n = 71 ja muikku n = 44). Hauen ja lahnan keskikoon on koettu ennemmin pienentyneen kuin suurentuneen (Kuva 14). Kuva 10. Kalastajien havaitsemat muutokset kalojen keskikoossa Lievestuoreenjärvellä 2013 viimeisen 5 vuoden aikana. 18

22 4.6 Kalastuksen säätely Mielipidettä kalastuksen säätelyyn tiedusteltiin kysymällä minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi hoitaa? Verkon silmäkokorajoitukset kalastuksen säätelyssä ovat yleistyneet ja kalastajien mielipidettä ko. säätelykeinoon myös tiedusteltiin. Alamitta on yksi yleisimmistä säätelykeinoista, jolla pyritään turvaamaan kalakantojen luontainen elinvoimaisuus ja kalastajilla oli myös mielipiteensä alamittoihin. Vastaajat saivat ehdottaa myös omia säätelytapoja joita ei tiedustelussa erikseen mainittu tai esitetty. Jopa vapaa-ajankalastuksen saaliskiintiöitä ehdotettiin kuhalle, taimenelle ja lohelle. Vapaat vastauskentät ovat tiedustelussa aina yksittäisiä mielipiteitä eivätkä välttämättä edusta enemmistön mielipidettä Kalalajien arvottaminen Lievestuoreenjärvellä kalastuksen säätely pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien joukossa haluttaisiin tehdä ensisijaisesti kuhan ehdoilla (taulukko 8). Kuhan asetti tärkeimmäksi 41 % vastaajista (n = 127) ja toiseksi oleellisimpana pidettiin taimenta 20 % osuudella ja kolmanneksi tärkeimmäksi muodostui istutettu järvilohi 17 % osuudella. Toiseksi tärkeimmäksi lajin kohdalla hajonta oli jo suurempaa eikä koko ryhmän vastauksesta erottunut muita selkeästi suurempaa tavoitelajia (Kuva 11). Kokonaisvastausten mukaan kolmanneksi tärkeimmäksi lajiksi muodostui siika ja muikku. Lajin sisällä mielipiteet olivat yhtenäisempiä esim. kuha sai 1. sijan ääniä 63 % kaikista kuhalle annetuista järjestysnumeroista (Kuva 12). Taimenella vastaava luku oli n. 34 % ja järvilohelle 30 %. Vastauksien tulkinnassa on huomioitava etteivät kaikki antaneet järjestystä koko lajistolle vaan vain mielestään tärkeimmille. Lajeja oli arvotettu myös samanarvoisiksi. Taulukko 8. Minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä? Laji n Ahven Hauki Kuha Taimen Muikku Järvilohi Siika n

23 Kuva 11. Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien mielipiteet, minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä Lievestuoreenjärvellä Kuvaajassa värikoodi on numeroitu siten, että tumman sininen 1. sija, punainen 2. sija, jne. Palkki kuvaa suhteellisen määrän 1. sijasta, 2. sijasta jne. Kuva 12. Pyydysyksiköitä lunastaneiden kalastajien mielipiteet, minkä lajin ehdoilla kalastusta tulisi säädellä Lievestuoreenjärvellä Kuvaajassa värikoodi on numeroitu siten, että tumman sininen 1. sija, punainen 2. sija, jne. Palkki kuvaa lajikohtaisen äänimäärän jakautumista. Vuoden 1996 tiedustelussa järvitaimenta arvostettiin saaliissa selkeästi eniten (50 1. sijaa, n=114), kuha ja muikku olivat lähes tasaveroisia 1. sijan arvostuksessa (kuha sijaa ja muikku sijaa). Myös pisteytyksessä järvitaimen oli selvästi 1. laji. Nykyisin kuha on Lievestuoreenjärvellä yleinen ja saalista saadaan sekä verkoilla että uistelemalla. Järveen taimenia on istutettu viimeksi 2008 ja saaliit ovatkin vähentyneet huomattavasti (kts. kpl ) 20

24 4.6.2 Verkkokalastusrajoitukset Mikäli kalastusta halutaan säädellä tietyn kalalajin ehdoilla, vaikeuttaa se toisen lajin pyyntiä. Esimerkiksi, jos kalastusta säädellään kuhan ja taimenen luontaisen lisääntymisen varmistamiseksi, niin hitaasti kasvavat siikakannat jäävät osin pyynnin ulkopuolelle. Toisaalta, jos kalastus toteutetaan siian ehdoilla, niin taimenia ja kuhia saadaan saaliiksi ennen kuin ne ovat sukukypsiä. Verkkokalastukselle säädetään solmuvälirajoituksia eri kalakantojen suojelemiseksi. Lievestuoreenjärvellä Leppäveden kalastusalue on kieltänyt välisenä aikana solmuväliltään mm verkkojen käytön kuhan kutualueilla (alle 6 metrin vedellä) on alle 80 mm (solmuväli) verkkojen käyttö kielletty. Lievestuoreenjärvellä ilman solmuvälirajoituksia verkkokalastusta haluaisi harrastaa 14 % pyydysyksiköitä lunastaneista kalastajista (Kuva 13), muta vain 2 % kalastajista vastusti lisärajoituksia. Toiveet eri solmuväliluokkarajoituksille hajaantuivat samanarvoisesti. Ilmeisesti verkkokalastustottumukset vaihtelevat ja kohde laji ainakin kausittain vaikeuttaa vastaamaan ko. kysymykseen. Avoimissa vastauksissa toivottiin usein ajallisia, paikallisia kieltoja ja rajoituksia tai verkkojen määrän vähentämistä. Nykyisiä tiukempiakin solmuvälirajoituksia oltiin valmiita hyväksymään. Jos rajoituksia kuitenkin tulisi niin 20 % pitäisi sopivana jopa mm verkkojen käytön kieltämisen. Kuva 13. Kyselyyn vastanneiden kalastajien mielipiteet eri solmuvälirajoituksista Lievestuoreenjärvellä. Verkkokalastuksen säätelyssä eniten mainintoja sai ajalliset ja alueelliset rauhoitukset, jotka tarkemmin mainittuina koskivat Kallaanlahtea. Kallaanlahdelle toivottiin usein kevään ja alkukesän kalastusrauhoitusta. Myös Hohonjokeen toivottiin kaloille turvattua vaellusreittiä. Verkkomäärän kalastajakohtaisia kiintiötäkin esitettiin, mutta mainintoja siitä mitä sen pitäisi olla ei esitetty (ny- 21

25 kyisin 6 kpl 1-3 m x 30 m verkkoa/kalastaja) ja kuhan pyynnissä silmäkokoa toivottiin nostettavan suuremmaksi kuin sallittu 55 mm Alamitat Kalastusalue voi nostaa kalojen lakisääteisiä alamittoja kalakantojen turvaamiseksi. Kuhan nykyinen lakisääteinen alamitta on 37 cm ja taimenen sekä järvilohen 60 cm (Alamitta asetus tuli voimaan vuoden 2014 alusta). Leppäveden kalastusalueella alamitat olivat 2013 kuhalle 40 cm ja taimenelle sekä järvilohelle 50 cm. Taimenelle ja lohelle on Lievestuoreen järvellä saaliskiintiönä 2 kappaletta/vrk. Lisäksi siialle on määrätty 5 kalan vuorokausikiintiö kuilunalueella. Tiedustelussa kysyttiin kuhalle sopivaa alamittaa, jossa vaihtoehtona oli nykyinen lakisääteinen 37 cm, nykyinen alueen määräämä 40 cm, nosto 45 tai 50 cm sekä oma näkemys alamitasta tai muista vaihtoehdoista. Lievestuoreenjärvellä noin puolet kalastajista olivat vastausten perusteella tyytyväisiä nykyiseen kuhan alamittaan (taulukko 11). Valmiita kuhan alamitan nostoon oli yli 32 %, koska omissa ehdotuksissa kuhan mediaani alamitta oli 43 cm (vaihteluväli cm). Yksi vastanneista ehdotti ylämittaa, joka olisi 60 cm. Kaikki yli 60 cm kuhat olisi siis vapautettava. Taimenen ja järvilohen osalta alamittoja tiedusteltiin vuoden 2013 lain pohjalta alusta kaikki napapiirin eteläpuolisten taimenien ja järvilohien alamitaksi säädettiin 60 cm, joka on osaltaan voinut vaikuttaa vastauksiin. Tiedustelussa kysyttiin erikseen istutetun ja villin taimenen/lohen alamittaa. Istutetulla kalalla tarkoitettiin rasvaeväleikattua järveen istutettua 2-4 vuotiasta kalaa. Lievestuoreenjärveen on viimeksi istutettu taimenia 2008 ja suurin osa järvessä uivista taimenista on peräisin Hohonjoessa luontaisesti lisääntyneistä taimenista tai sinne tehdyistä pienpoikas- ja mäti-istutuksista. Järvilohta on istutettu vuodesta 2001 ja se onkin nykyisin merkittävä virkistyskalastuksen kohde järvellä. Istutetulle taimenelle pidettiin hyvänä 50 cm alamittaa (47 %), mutta myös 60 cm:ä (39 %) pidettiin lähes yhtä hyvänä (N=17 ja 14). Omissa ehdotuksissa mainittiin 45 cm:n alamitta ja istutustaimenen ylämitta 50 cm. Järvilohelle sopivaksi alamitaksi koettiin samat pituudet kuin istukastaimenelle. Muissa ehdotuksissa oli mainittu 55 ja 65 cm:n alamitat. 22

26 Taulukko 11. Suhtautuminen alamittasäännöstelyyn Lievestuoreenjärvellä. Kuha En halua kuhan alamitan nostoa (37 cm) 17 % Hyväksyn kuhan alamitan noston 40 cm:n 43 % Hyväksyn kuhan alamitan noston 45 cm:n 29 % Hyväksyn kuhan alamitan noston 50 cm:n 6 % Oma ehdotus 4 % n=111 Taimen ja järvilohi En halua taimenen ja jlohen alamitan nostoa (40 cm) 2 % Hyväksyn alamitan noston 50 cm:n 52 % Hyväksyn alamitan noston 60 cm:n 43 % n=95 Taimen (istutettu) En halua taimenen alamitan nostoa (40 cm) 5 % Hyväksyn alamitan noston 50 cm:n 47 % Hyväksyn alamitan noston 60 cm:n 39 % n=36 Järvilohi (istutettu) En halua järvilohen alamitan nostoa (40 cm) 5 % Hyväksyn alamitan noston 50 cm:n 47 % Hyväksyn alamitan noston 60 cm:n 39 % n= Ravustus Tiedustelun perusteella rapuja esiintyy Lievestuoreenjärvellä, mutta ravustus on hyvin vähäistä. Vain 9 henkilöä ilmoitti ravustaneensa ja 90 ilmoitti ettei ole ravustanut vaikka puolta tästä joukosta (50 %) ravustus kiinnosti. Ravustuksen kiinnostavuutta tiedusteltiin kyllä/ei kysymyksellä. Puolta vastanneista ravustus ei kiinnostanut. Yhteensä Lievestuoreenjärvestä pyydettiin täplärapua. Keskisaalis oli 0,6 rapua/merta/pyyntivrk. Saalis vaihteli laskennallisesti 0-4,3 kpl välillä. Rapuistutuksia toivottiin lisättävän. Ilmeisesti saaliit eivät alueellisesti jakaudu tasaisesti. 23

27 4.8 Kalastusta haittaavia tekijöitä Lievestuoreenjärvellä Tiedustelun perusteella Lievestuoreenjärvellä kalastusta eniten haittaa pyydysten huono merkitseminen. Lähes kolmannes vastanneista (29 %) koki merkitsemisen haittaavan paljon kalastustaan. Vain 25 % koki, ettei siitä ole ollenkaan haittaa (n=80). Huomattavaa on ettei seisovia pyydyksiä koeta haitaksi, vaan niiden merkitseminen. Vähempiarvoisten kalalajien runsaus, pyydysten limoittuminen ja vesikasvien runsaus haittaavat kalastusta jossain määrin, joista vesikasvien haitta on alueellista. Vuoden 1996 tiedustelussa suurimmaksi haittatekijäksi koettiin vähempiarvoiset kalalajit ja pyydysten limoittuminen. Vaikka seisovilla pyydyksillä pyynti on vähentynyt saattaa järvellä nykyisin liikkua enemmän väkeä, jota pyydysten merkitseminen haittaa. Vesikasvillisuuden runsastumista tai siitä muodostunutta haittaa tulisi selvittää. Ammattikalastuksesta oli kirjoitettu vapaisiin vastauskenttiin jyrkkiä mielipiteitä, mutta kokonaisvastauksissa nykyinen pyynti ei näyttäisi muodostavan ristiriitoja Lievestuoreenjärvellä. Taulukko 12. Kalastusta haittaavat tekijät Lievestuoreenjärvellä Ei Vähän Paljon n Seisovat pyydykset Uistelijat Pyydysten merkitseminen Järven muu käyttö Ranta-asutus/mökit Pyydysten limoittuminen Vähempi arvoiset kalalajit Lupahinnat Lupien saanti Ilkivalta Leväkukinnat Kalastusrajoitukset ja -kiellot Ammattikalastus Vesikasvillisuuden runsaus

28 Kuva 14. Kalastusta Lievestuoreenjärvellä haittaavat tekijät Avoimet vastaukset ja vapaa sana Avoimia vastauksia on käsitelty jo asiakohtaisesti. Muita mainittavia asioita olivat huolenaiheet ja toiveet jätevedenpuhdistamosta ja jätevesien käsittelystä. Kuitenkin järven tilaan ja kalakantoihin oltiin mainitsemisen arvoisesti tyytyväisiä useamman vastaajan toimesta. 25

29 5. Yhteenveto Kokonaissaaliin määrää tiedustelussa vähentää yleisoikeudellisen kalastuksen (pilkintä, onginta. ikään perustuva kalastusoikeus), läänikohtaisen viehekortin lunastaneiden ja uistelukalastajien saaliin puuttuminen. Uistelukalastajien saalis on petokalaa, kuhaa, haukea, ahventa, järvilohta ja taimenta. Passiivisiin pyyntimuotoihin nähden taimenen saalismäärät korostuvat uistelusaaliissa, joka näkyy myös tämän tiedustelun tuloksissa. Lievestuoreenjärvelläkin petokaloja pyydetään huomattavasti enemmän kuin tiedustelulla voitiin selvittää. Lievestuoreenjärvellä verkkokalastuksen suosiota lisää vahva kuhakanta, jota pyydetään runsaasti harvoilla verkoilla (55 mm ylöspäin). Ennen kalastusta harrastettiin pienemmän silmäkoon verkoilla eikä kuha aiemmin ollutkaan tavoitelluin saaliskala. Lievestuoreenjärvellä seisovilla pyydyksillä kalastavat kalastajat ovat vähentyneet. Lupia ostetaan noin puolet 20 vuoden takaisesta myynnistä. Kyselyn tuloksista näkyy selvästi verkkokalastuksen väheneminen viimeisen 17 vuoden aikana. Saaliit ovat mm. kuhan ja siian osalta nousseet niin kokonaismäärässä kuin yksikkösaaliissa. Kuhasaaliit ovat kasvaneet merkittävästi ja kuhan keskikoko on myös kasvanut. Iso osa kokonaissaaliista saadaan harvoilla yli 55 mm verkoilla. Muikkusaaliit ovat heikentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana, mutta pyynti voi olla myös vähäisempää. Järvilohta saadaan myös saaliiksi, mutta kokonaissaaliin arviointi on vaikeaa, koska kaikkia kalastajia ei tiedustelun otannalla saavutettu. Järvilohen kokonaissaalis jää kuitenkin selvästi alle vuoden 1996 arvioidusta taimensaaliista. Vaikka tarkkoja saalismääriä ei tiedustelulla saada, voidaan saaliin määrää ja suhteellisuuksia, rajoitusten toimivuutta, pyyntipainetta, kalakantoja ja kalastajien mielipiteitä kartoittaa. Tietoa tarvitaan Lievestuoreenjärven kalataloudellisten hoitotavoitteiden määrittämisessä ja seurannassa. Tiedustelussa esitetyt saalismäärät on suhteutettava pyynnin määrään. Mitä enemmän tiettyä kalaa tavoitellaan, sitä enemmän sitä tiettyyn rajaan saadaan. Lievestuoreenjärvellä kuhaa saadaan hyvin keskimääräisen kaikkien verkkojen yksikkösaaliin ollessa 0,5 kg verkkovuorokausi (verkko 1,8-3m x 30 m ). Kalastusasetus nosti järvitaimenen ja järvilohen alamittoja Tiedustelun mukaan Lievestuoreen kalastajat hyväksyvät alamitan noston 50 cm (vanha kalastusalueen alamitta), mutta uusi 60 cm ei saanut vankkumatonta kannatusta vaikka ko. alamitan moni kuitenkin hyväksyy. Kuhan 40 cm alamitta on yleisesti hyväksytty sopivaksi. Kalastusta haittaavista tekijöistä pyydysten merkitseminen oli selkeästi suurin huolenaihe. Myös pyydysten limoittuminen ja vähempiarvoiset kalalajit erottuivat ainakin jossain määrin kalastusta haittaavina tekijöinä. 26

30 Kirjallisuus Havumäki M. & Ranta T Päijänteen kalastustiedustelu Pohjois-Päijänteen ja Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue, Keski-Suomen kalatalouskeskus ry, Hämeen Kalatalouskeskus. Olkio, K. 1992: Lievestuoreenjärven käyttö- ja hoitosuunnitelma. Keski-Suomen kalatalouskeskus. 65 s. +Liitteet. Puranen M. & Havumäki M. 2014: Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranta Keski-Suomen kalatalouskeskus ry. Leppäveden kalastusalue. Teppo, A., 1997: Kalastus Lievestuoreenjärvellä Leppäveden kalastusalue. 27

31 Liite 1. Kalastustiedustelun lomake. KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B JYVÄSKYLÄ Timo Meronen Matti Havumäki etunimi.sukunimi@ahven.net Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu 2013 Hyvä kalastaja! Olette osana Lievestuoreenjärvelle tehtävää kalastustiedustelua. Kysely on lähetty Lievestuoreenjärven osakaskunnilta kalastuslupia lunastaneille kalastajille. Kysely koskee lunastamillanne luvilla kalastanutta henkilöä tai henkilöitä. Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää kalakantojen kehittymistä, nykyistä vapaa-ajankalastusta sekä saada tietoa kalataloudellisen päätöksenteon tueksi. Tiedustelu tukee laajempaa kalataloudellista seurantaa, joka pitää sisällään mm. vuosittaista kirjanpitokalastusta, josta saadaan tietoa kalakantojen muutoksista sekä kalojen kasvuselvityksiä. Kyselystä on pyritty tekemään mahdollisimman selkeä, jotta vastaaminen on nopeaa ja helppoa. Kysymyksiä voi kommentoida avoimiin vastauskenttiin. Vastaukset ovat luottamuksellisia eikä yksittäistä vastausta voi erottaa raportoinnista. Tiedustelussa ei suoriteta minkäänlaista kalastuksen valvontaa. Mikäli ette kalastaneet tai ravustaneet Lievestuoreenjärvellä palauttakaa vastauspaperi nimellä varustettuna, jotta emme lähetä turhaan uusintakyselyä. Palauttakaa kyselylomake mukana tulevassa palautuskuoressa mahdollisimman pian. Vastauskuoren postimaksu on maksettu. Kiitoksia arvokkaasta vastauksestanne kalavesienne hyväksi! Terveisin, K-S Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki PL 112, Kauppakatu 19 B Jyväskylä

32 Vastaajan tiedot: Nimi (Voit vastata myös nimettömänä) Ikä v. 1. Minkälaiseksi kalastajaksi arvioitte itsenne? Vapaa-ajankalastaja tai kotitarve (Kalastatte ympärivuoden) Mökkikalastaja (Kalastuksenne painottuu avovesikauteen loma-ajalle) Ammattikalastaja (Saatte kalastuksesta lisäansiota) Ammattikalastaja (Tulonne kalastuksesta ylittää 30 %) 29

33 2. Merkitkää alla oleviin taulukoihin eri pyydyksillä vuonna 2013 saamanne saalis kg:na. Vastatkaa erikseen avovesipyyntiä sekä talvipyyntiä koskevat tiedot alla olevaan taulukkoon. Kalastuspäivien määrä tarkoittaa, sitä kuinka monena päivänä olette kalastaneet (pyydykset vedessä) kullakin pyydyksellä vuoden 2013 aikana. Pyydysten määrä/pyyntipäivä kohtaan arvioikaa, kuinka monta pyydystä teillä on keskimäärin ollut pyynnissä. Alleviivaa kg:t tavoittelemasi lajien kohdalta. 1 verkko = 1,8 3m x 30 m. Laske pyydysmäärä kahdeksi verkoksi, jos korkeus on yli 3 m. 5 m x 60 m verkko = 4 verkkoa Verkkokalastus AVOVESIPYYNTI VUONNA 2013 Pyydysten määrä/ Pyyntipäivä Hauki Kuha Ahven Made Saalis (kg) vuonna 2013 Siika Särki Pyyntipäivät Taimen Järvilohi Muikku Lahna Kuore Muu Muikkuverkot Verkko mm Verkko mm Verkko mm Verkko 55 mm Verkko 60 mm TALVIPYYNTI VUONNA 2013 Verkko mm Verkko mm Verkko mm Verkko 55 mm Verkko 60 mm 30

34 MUUT PYYDYKSET Vuosi 2013 Pyyntipäivät Pyydysten määrä/ Pyyntipäivä Saalis (kg) vuonna 2013 Hauki Kuha Ahven Made Taimen Järvilohi Siika Muikku Lahna Särki Kuore Muu Katiska Rysä/paunetti Ranta/-luokkirysä Onki/Pilkki Heittouistin Vetoistelu* Pitkäsiima koukkua Syöttikoukku Nuotta Muu, mikä * vapoja keskimäärin kpl * Kalastuksen kesto keskimäärin h/kerta 31

35 3. Merkitkää taulukkoon verkkokalastuksen jakautuminen eri kuukausille vuosina Kalastuspäivien määrä tarkoittaa, sitä kuinka monena päivänä olette kalastaneet (verkot vedessä) vuoden 2013 aikana Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Muikkuverkot Verkot solmuväli mm Verkot solmuväli mm Verkot solmuväli mm Verkot solmuväli 55 mm Verkot solmuväli 60 mm 32

36 Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu Onko seuraavien kalalajien kannoissa tapahtunut mielestäsi muutoksia viimeisen 5 vuoden aikana? Perusta vastaus omiin havaintoihisi ja ota huomioon muutokset pyyntiponnistuksessasi. (0 =ei tietoa / en kalastanut, 1 = vähentynyt merkittävästi, 2 = vähentynyt, 3 = ei merkittävää muutosta, 4 = runsastunut, 5 = runsastunut merkittävästi ) Ahven Taimen Hauki Muikku Jlohi Siika Särki Kuha Kuore Lahna Made Muut särkikalat Oletteko havainneet pidemmän aikavälin muutoksia kalakannoissa? 5. Onko seuraavien kalalajien keskikoossa tapahtunut mielestäsi muutoksia viimeisen 5 vuoden aikana? (Huom! Muista arvioida oman pyyntitavan muutokset. (0 = ei tietoa/en kalastanut, 1 = pienentynyt merkittävästi, 2 =pienentynyt, 3 = ei merkittävää muutosta, 4 = kasvanut, 5=kasvanut merkittävästi )) Ahven Taimen Hauki Muikku Jlohi Siika Särki Kuha Kuore Lahna Made Muut särkikalat Oletteko havainneet pidemmän aikavälin muutoksia kalojen keskikoossa?

37 Lievestuoreenjärven kalastustiedustelu Mitä mieltä olette verkkokalastusrajoituksista? Verkkokalastukselle säädetään solmuvälirajoituksia eri kalakantojen suojelemiseksi. Myös Lievestuoreenjärvellä verkkokalastusta on rajoitettu tiettyjen solmuvälien osalta. En halua lainkaan rajoituksia verkkojen silmäkokoihin Pidän sopivana mm verkkojen käytön kieltämisen Pidän sopivana mm verkkojen käytön kieltämisen Pidän sopivana mm verkkojen käytön kieltämisen Pidän sopivana mm verkkojen käytön kieltämisen Pidän sopivana mm verkkojen kieltämisen Muu tapa? 7. Mitä mieltä olette alamittojen korotuksista? Kalastusalue voi nostaa kalojen lakisääteisiä alamittoja kalakantojen turvaamiseksi. Kuhan nykyinen lakisääteinen alamitta on 37 cm ja taimenen sekä järvilohen 60 cm. Lievestuoreenjärvellä alamitat vuonna 2013 olivat kuhalle 40 cm ja taimenelle sekä järvilohelle 50 cm. Kuha En halua kuhan alamitan nostoa (Lakisääteisestä) Hyväksyn kuhan alamitan noston 40 cm:n Hyväksyn kuhan alamitan noston 45 cm:n Kuhalle sopiva alamitta on cm Taimen ja järvilohi Hyväksyn taimenen ja järvilohen alamitan noston 50 cm:n Hyväksyn taimenen ja järvilohen alamitan noston 60 cm:n Istutetun järvitaimenen sopiva alamitta on Istutetun järvilohen sopiva alamitta on cm cm