fihakki YHDY PANKKI LUOTETTAVIA SHAKKIKELLOJA 'luottamuspankki Ilmoittafat tukevat meitä - tukekaa ilmoittajiamme

Transkriptio

1 fihakki LUOTETTAVIA SHAKKIKELLOJA I ~ I '! Erittäin edullisesti suoraan maahantuojalta. Alan liikkeille myös tukuttain. Maahantuoja: Helsinki 25, Topeliuksenkatu 13 Puh YHDY PANKKI 'luottamuspankki Ilmoittafat tukevat meitä - tukekaa ilmoittajiamme

2 uotji EN "J 1-\ K K I Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Suomen Kirjeshakkiliiton ja Suomen Postisiirtotilin n:o Pankki: Hei Suom Sp - N:o 8 Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton, Tehläväniekkain äänenkannattaja. Pohjantalon konttori. Päätoimittaja MATTI NUKARI Kasavuorentie 12 D Kauniainen puhelin Taloudenhoitaja OSMO TAPANILA Hämeentie 156 B He,lsinki 56 puhelin Jul kaisutoimikunta VISA KIVI MAUNO LAISAARI SIMO NUOTIO OSMO SARKILAHTI MATTI UITTO Palveleeko rahasi muitten etuja? Ammattiosastossasi ajat omaa ja kaikkien palkansaajien asiaa. Suomen Työväen Säästöpankki tukee samoja asioita Sen tavoitteet ovat saman~ suuntaiset kuin Sinulla ja järjestöilläsi. STS:ssa rahasi hyödyttävät juuri Sinua, yksityistä palkkasäästäjää sekä omia järjestöjäsi. Miksi siis panisit palkkarahasi muualle palvelemaan 8 muitten etuja Määrllii itse oma palkkapankkisi. STS Siihen Sinulla on oikeus. SUOMEN TVUVAEN SÄÄSTUPANKI<I Palkkasäästäjän pankki HYV ÄÄ UUTTA VUOTTA! Kun eräässä shakkitilaisuudessa juuri joulun alla kyselimme siellä istuvalta shakkiväeltä kuinka moni uskoo Saavansa Suomen Shakin joululahjaksi, nousikolme-neljäkättä. I(un sitten kysyimme kuinka moni on itse lehden tilannut, päästiin jo kymmeneen käteen. Kumma kyllä, noin kolmekymmentä kättä jäi nousematta. Mistä tämä? Eikö ole niin, että juuri oman lehtemme kasvattaminen ja yhä laajemmalti levittäminen on myös jokaisen suomalaisen shakinharrastajan oman edun mukaista? Mitä enemmän tilaajia saamme, sitä enemmän pystymme kaikkia lukijoitamme palvelemaan, niin vanhoja kokeneita mestareita kuin alhaalta ylöspäinkin ponnistclevia. Joku voinee väittää, että Suomen Shakki sisältää paljon liian vaikeatajuista ja korkeatasoista asiaa, jota kokemattomampi pelaaja ei tajua. Saattaa niin ollakin, mutta pyrkimyksemme on tulevaisuudessa antaa jokaiselle jotakin. l(oska hyvin tiedämme, että kärkipclaajiammc ei Suomen Shakki pysty kouluttamaan, tulemme vastaisuudessa jonkin verran tinkimään pclianalyysien ym. liiallisesta»tieteellisyydestä» voidaksemme olla enemmän hyödyksi»sll11relle shakkiy lcisölle». Toinen asia, josta haluamme myös muistuttaa, on avustuskirjoitusten lähettäminen. Rohkeasti vain kynä kouraan ja shakkitarinaa paperille I Emme tosin pysty palkkioita maksamaan, mutta shakin hyväksi kannattaa aina uhrata aikaa ja vaivoja. Kun nyt vuoden vaihtuessa siirrymme»laihaan vnoteen», josta kirjoitimme pari numeroa sitten, toivomme kaikkien lukijoitten tekevän parhaansa, että tuo laina vuosi jäisi hyvin lyhyeksi. Siihen auttaa tilaajien mahdollisimman suuri lukumäärä.

3 226 SUOMEN SHAKKI Eero E. Böök: Mestarin _ietteitä Julkaisukelpoisia pelejä Lupasin etsiä SM-turnauksen pelien joukosta julkaisukelpoisimmat tarkemmin ajattelematta, mitä julkaisukelpoisella pelillä tarkoitetaan. J ulkaisukelpoisuushan on mahdollisimman monimerkityksellinen käsite. Lähinnä on kai sellainen tulkinta, että pelin on oltava lukijalle mielenkiintoinen. Loistopeli on paljon helpommin määriteltävissä. Sen tulee sisältää loistava sommitelma, mutta ehdottomana ehtona ei voida pitäävaatimusta pelin asemallisesta moitteettomuudesta sen enempää kuin virheettömyydestäkään. Nykyään on tavallista palkita kilpailun paras tai parhaat pelit. Silloin kelpaa yhtä hyvin kaunis sommittelu peli, strategisesti johdonmukainen asemapeli tai syvällinen loppupeli. Epäilemättä voi pelin pääasiallisen sisällön muodostaa jokin avausteoreettinen uutuuskin. Tänä vuonna Suomen Shakissa julkaistu peli GligoriC-Andersson on hyvä esimerkki nerokkaasta avausuutuudesta ja sitä seuranneesta mielenkiintoisesta asemapelistä, joka palkittiin. Mutta julkaisukelpoisuus on tietenkin muuta. Kesäkuisessa suomenmestaruusturnauksessa peli taso oli sangen hyvä, mutta eheitä loistosuorituksia, jotka ilman muuta olisivat olleet palkitsemiseen oikeutettuja, ei ollut tarjolla. Sain tehdä työtä tavallista enemmän enkä osaa edes varmasti sanoa, onko valinta, johon lopulta päädyin, myöhemmin edes itseäni tyydyttävä. Listalle jäivät lopuksi pelit Ojanen-Saren, Hurme-Lahti ja Saren-Nykopp tässä järjestyksessä. Kaikki ovat valkean voittoja ja jokaisessa esiintyy nykyaikaista avausteoriaa. Pelien järjestyksen annoin avausta seuranneen pelinkäsittelyn omintakeisuuden ja vaikeuden määrätä. Aikaisemmin voittajan huomautuksin julkaistu kamppailu Ojanen-Saren on keskipelissä poikkeuksellisen vaikea. Kuten analyyseistä selviää, ei valkean rohkea keskipelinkäsittely ole ankarasti arvostellen korrekti. Ojanen valitsi kuitenkin tämän menettelytavan tuntien Sarenin käyttävän pelin alkuvaiheessa ajatusaikaa runsaanlaisesti, joten seurauksena oli odotettavissa aikapula. Ojanen oli oikeassa ja voitti pelin taktillisesti aikapulavaiheessa. Hänen turnaustaktiikkansa osoittautui siis oikeutetuksi. Suomalaisista pelaajista on sanottava, että he yleensä käyttävät keskipelissä liiaksi aikaa, mikä sitten kostautuu ajantarkistuksen lähestyessä. Ilahduttavan poikkeuksen teki kesäkuun turnauksessa Sorri, joka pystyi pelaamaan samalla riittävän hyvin ja riittävän nopeasti. Hänen hyvä sijoituksensa olikin täysin ansaittu. Toiselle tilalle asetin pelin Hurme-Lahti. Se on johdonmukainen asemallinen suoritus täysin oppikirjojen mukaan. Avausvaiheen jälkeen syntyi kuitenkin mielenkiintoisia tilanteita, joiden oikea taktillinen arvioiminen ei suinkaan ollut erikoisen helppoa. Vähiten voittajan omaa työtä on pelissä Saren-Nykopp, sillä varsinainen peli kesti vain 7 siirtoa ja siihenkin sisältyy tunnettu ratsunuhrausidea. Mm. Westerinen teki Havannan olympialaisissa samanlaisen uhrauksen tässä muunnelmassa suurmestari Tringovia vastaan. Mielestäni hiukan erikoista on se, että valintani on osunut peleihin, joissa on käytetty pitkälle tutkittuja avausmuunnelmia. Nykyinen kehitys on johtanut siihen, että avausteoriassa on yhä vähemmän tutkimattomia alueita, ja niin ollen kotona ahkeroivan pelaajan mahdollisuudet päästä hyviin lähtöasemiin keskipelin alkaessa ovat selvästi paremmat kuin parikolmekymmentä vuotta sitten puhumattakaan shakin vanhemmista ajoista Vanha-Benoni SM-turnaus, 42. kierros, Helsinki H. Hurme-A. Lahti l.d2-d4 Rg8-f6 2.c2-c4 d7-d6 3. Rbl-c3 e7 -e5 4.d4-d5 Tähän keskustan sulkemiseen musta vastaa parhaiten siirtymällä 4. -g6:lla kuningasintilaiseen puolustukseen. Vielä jonkin aikaa sitten pelättiin jatkoa 4.d X e5 d X e5 5.D X d8+ Kxd8 6.Rf3, jossa valkea näyttää saavan vahvan aloitteen. Kuitenkin jo peli Bronstein-Panno, Amsterdam 1954 osoitti, että 6. -Rb-d7! 7.g3 (7.Rg5 Ke8 8.Rb5 Ld6! ei myöskään anna valkealle etua). c6 8.Lh3 Ld6 9.Le3 h6! Te8 11. Rh4 Lf8 jne antaa mustalle täysin tyydyttävän pelin. Ainoastaan 4.Rf3! näyttää takaavan valkealle avausetua, sillä sen jälkeen musta ei voi sivustoida lähettiä g7:ään Lf8-e7 5.e2-e h2-h3 c7-c5 Nyt on tultu siirtovaihdoin vanha-benoniin. Mustan asema on vailla ilmeisiä heikkouksia, mutta hänen toimintam'ahdollisuutensa ovat kovin rajoitetut. Toiselta puolen valkean tilaedun kehittäminen joksikin kouriintuntuvammaksi eduksi on vaativa tehtävä. Mikäli hän toimii hiukankin varomattomasti, on tästä seurauksena oman kuningasaseman heikkeneminen, mikä voi antaa mustalle tilaisuuden tehokkaisiin vastaiskuihin. 7.Rgl-f3 Rb8-a6 Ratsun vieminen c7:ään on mielekästä, mikäli mustalla on mahdollisuuksia siirtoon b6-b5. Niinpä 7. -Rb-d7 on luontevampi kehitystapa. 8. a2-a3 Ra6-c7 9.b2-b4 b7-b6 10. Tal-bl Rf6 -e8 Tämä siirto sisältyy mustan järjestelmään toisen ratsun sijaitessa d7:ssä. Koska pelitilanteessa eteneminen b6-b5 on poissa laskuista tuli hyvin kysymykseen yllättävä 40. -Rc-e8?!, joka antaa mustalle joustavammat mahdollisuudet kuin pelisiirto. 1l.g2-g4 g7 -g6 12.Lcl-h6 Re8-g7 13.Lfl-d3 Rc7 -e8 Jos musta olisi pelannut Rc7-e8-g7, olisi hänen toinen ratsunsa f6:ssa ja musta voisi karkoittaa kiusallisen lähetin h6:sta siirroilla Kh8 ja Rg8. Nyt sama kevennysmanööveri vaatii kaksi siirtoa enemmän. 14. Tbl-b3! Kg8-h8 15.Ddl-bl Tämä on ilmeistä ajanhukkaa. Valkea suunnitteli edellisellä siirrolla b-linjan haltuunottamista, mutta tärkeämpi oli g-linjan miehittäminen, jonka vuoksi 45.Tgl! olisi pitänyt tapahtua. Kuningatar olisi myös tarpeen hyökkäyksessä. Nyt mustan olisi pitänyt jatkaa tunnetun kaavan mukaan 15. -Rf6 16.Tgl Rg8 17.Ld2 f5!, joka lähetin tultua karkoitetuksi h6:sta antaa runsaasti vastapeliä. SUOMEN SHAKKI f7-f5 16.g4xf5 g6xf5 17.e4x f5 c5 xb4 Tämä vaihto tuskin heikontaa mustan asemaa, mutta c-linja ei myöskään anna vastamahdollisuuksia, koska valkean ote kuuingassivustalla vaatii mustan huomion osakseen. 18. a3xb4 Lc8xf5 19.Ld3xf5 Tf8xf5 20.Re3 xe4 Liian aikaisesta vapautussiirrosta f7-f5 on tuloksena, että musta on vaihtanut pois paremman lähettinsä ja antanut valkean ratsuille tukikohdan e4:ään Ta8-e8 2t.Ddl-d3 Te8-c7 22. Thl-gl Dd8-c8 23.Tb3-e3 Rg7 -h5 Kysymykseen tuli 23. -b5, joka kuitenkin kumoutuu seuraavasti: 23. -b5 24.c5! dxc5 25.bxc5 Lxc5 26.Txc5 Dxc5 27. Txg7! Rxg7 (27. -Txf3 28.DXh7 9=.) 28.Lxg7+ Kxg7 29.DXf5 Dxd5 30. Dxe5+ Dxe5+ 34.Rxe5 ja valkea voittaa loppu pelin. Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto kuuluu 23. -Th5! 24.Rf-g5! Lxg5 25.Lxg5 Df5! 26.c5! bxc5 27.bxc5 d xc5 28.d6 Td7 29.Le7 Re6 30.Dd5 l' xh3 31.Txh3 Dxh3 32.Da8 ja valkea voittaa. 24.Rf3 -g5 Le7 X g5 25.Tgl X g5 Valkea on tähän asti pelannut erinomaisesti, mutta torninsiirto on virhe, jonka jälkeen musta siirroilla 25. -Txg5! 26.Lxg5 Df5 27.Df3 Rf4! pääsisi kaikista vaikeuksista ja vaikealla olisi täysi työ avoimen kuningasasemansa takia. Musta tekee kuitenkin siirron, joka näennäisesti voittaa tempon, mutta päästää valkean kuningattaren hyökkäysasemiin. Oikein oli 25.L X g5! säilyttäen lupaavan aloitteen Rh5-f4 26.Dd3-g3 Tf5 xg5 27. Dg3 xg5 Tc7 xc4 Jos 27. -Dd7, niin seuraa 28.Tg3 Df7 29. Dd8 Td7 30.Lg7+ Kg8 34.Rf6+ jne 28.Re4 xd6 De8-e7 29.Dg5 xe5+ Musta antautui. Ilman virhettä 25. siirrossa olisin asettanut tämän pelin ykköseksi julkaisukelpoisuudessa SISILIALAINEN PELI SM-turnaus, 7. kierros, Helsinki San\n-M. Nykopp l.e2-e4 c7-c5 2.Rgl-f3 Rb8-c6 3. d2-d4 c5 xd4 4.Rf3 xd4 Rg8-f6 5.Rbl-c3 d7 -d6 6.Lfl-c4 Lc8-d7 Stein on usein käytt1l,nyt tätä odottavaa järjestelmää. Valkea olisi voinut jatkaa g6 8.Rxc6! Lxc6 (8. -bxc6 9.

4 228 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 229 f4! jne.) 9.LgS Lg7 1O.RdS painostaen keskustassa. 7.Lc4-b3 g7-g6 8.f2-f3 Lf8-g7 9. Lcl-e Ddl-d2 Ta8-c8 Nyt ollaan eräässä lohikäärmemuunnelman tavallisimmista haarautumista. Pelijatko, jonka sijasta viime vuosina paljon käytettiin asetelmaa DaS ja Tf-c8, on tuoreimman kirjaviisauden mukaan tyydyttävä Rc6-e5 12.g2-g4 Teorian ottaa huomioon terävämmän siirron 12. h4, johon mustalla on kaksikin tyydyttävää vastausta, jotka molemmat perustuvat a-sotilaan etenemiseen. Ensiksikin 12. h4 as! 13.hS a4 14.Rxa4 Lxa4 IS.Lx a4 Rc4 ja mustalla on sotilaan hinnasta aloite kuningatarsivustalla. Toiseksi 12. -Rc4 13.Dd3 RXe3 14.Dxe3 Db6! (Pelissä Westerinen-Tringov musta pelasi 14. -TcS joutuen ratkaiseviin vaikeuksiin. Peli löytyy mm. Shakkitaidossa.) IS.Dd2 DcS 16.hS bs 17.hxg6 hxg6 18.a3 as ja musta aikaan saa lujan painostuksen c linjalla. Pelisiirto tapahtui kenties tarkoituksin välttää kanadalaisen Soltis'in pelaama 12. -hs, johonka valkea nyt voisi vastata 13.h3! Re5-c4 13.Dd2-d3 Rc4xe3 14.Dd3 xe3 Dd8-a5 Musta valitsee hiukan liian hitaan jatkon, mikä antaa valkealle ratkaisevan aloitteen. 15, h2-h4 b7-b5 Sutlesin menettelytapa ei auta, sillä IS. -hs 16.RdS! RxdS 17.exdS johtaa nopeasti häviöön. 16. h4-h5 b5-b4 17.Rc3-e2 Da5-c5 18.h5 xg6 h7 xg6 19.De3-d2 a7-a5 Musta olisi voinut tietenkin pelata 19. -DeS ja luopua b-sotilaasta, jolloin hänellä on kuningassivustalla turvallinen asema ja vastaisella siivellä toiveita aloitteesta. Puolustusmahdollisuuksia tarjosi myös 19. -e6! 20.Rg3 gs!, jonka jälkeen ratsunuhraukset fs:ssä eivät riitä voittoon. Valkean tehokkain jatko on silloin 21. RhS! R X hs 22. TxhS Lf6 23.RfS! (Uhkaa uhrata gs:ssä.) Tf-d8! 24.Rh6+ Kg7 2S.f4! Td-h8 26. es! dxes 27.fxgS Le7 28.Rxf7! TxhS 29.g X hs K X f7 30.D X d7 ja mustan asema on avuton. Tästä»päämuunnelmasta» on lukemattomia haarautumia, joten oikean voittotien löytäminen olisi ollut mahdollista vain pitkillä ja virheettömillä laskelmilla. Varomaton laitasotilaansiirto johtaa oikosulkuun. 20. Rd4-f5! g6xf5 21.g4xf5 Dc5-e5 22.Tdl-gl Ld7xf5 23.Tgl xg7+! Musta antautui. HELMI Sota karkoitti monta shakkimestaria vieraisiin maihin. Argentiinaan jäi Buenos Airesin shakkiolympialaisten jälkeen runsaasti mestarikaartia kuten Najdorf, Eliskases, Pilnik, Pelikan, A. Becker ja monta muuta. Sodan loppuvaiheessa baltialaiset mestarit hajaantuivat ympäri maailmaan. Liettualainen P. Vaitonis on Kanadassa, latvialaisista L. EndzeJins Australiassa ja K. Ozols Uudessa Seelannissa, virolainen L. Laurine (ennen Laurentius) Ruotsissa jne. Ne, jotka ovat jatkaneet kilpailu shakkia muodossa tai toisessa, esiintyvät silloin tällöin shakkilehtien palstoilla. Jotkut ovat lopettaneet virallisen shakinharrastuksen ja heistä ei tiedä mitään, jollei sattuma tule avuksi. Äskettäin sain kirjeen eräältä amerikkalaiselta harrastelija-shakkikronikoitsijalta, joka ilmoitti minulle Paul F. Schmidt'in osoitteen. Hän oli aikanaan Keresin kilpailija Viron mestaruudesta, voitti Tallinnan kansainvälisen turnauksen 1935, samaten vahvan turnauksen Pärnussa 1937, ja ainakin kerran Suur-Saksan mestaruuden kukistettuaan jatko-ottelussa Klaus Jungen. Sodan jälkeen Schmidt vielä muutaman kerran osallistui kilpailuihin, mutta omistautui sen jälkeen kokonaan insinööriammatilleen puolijohdeja eristetekniikan alalla. Saatuani osoitteen otin tietenkin yhteyden, lähetin suomalaisia shakkiuutisia ja pelejä ja kerroin yhtä ja toista kuten vanhalle perhetuttavalle. Schmidtiltä sain vastauksen, jossa hän mm. kertoo vanhimman tyttären olevan naimisissa tekniikan tohtori James Ojalan kanssa, joka ei osaa suomea. Parasta kirjeessä oli kuitenkin vastalahja suomalaisiin peleihin. Se on seuraava helmeilevä sommitelma, jonka tosin tunsin ennestään. Vastustajaksi on kirjallisuudessa mainittu kuuluisa Kurt Richter, mutta hänen ansiotaan on ainoastaan pelin julkaiseminen vuonna 1948 Deutsche SchachbJätter-Iehdessä. Vastustaja oli Paul F. Schmidt'in isä, tri Paul R. Schmift, jonka hyvin tunsin monista käynneistä Tallinnassa. Ja nyt itse asiaan! Kuvio! P. F. Schmidt - P. R. Schmidt Heidelberg 1947 Kuten melkein asemastakin voi arvata, ei kysymyksessä ole kilpailu peli vaan kotoinen ajanviete. Musta oli vuorossa ja jatkoi siirrolla b3 X a2. Hiukan parempi olisi ollut 1. - gs, mutta silloin valkea jatkaa 2. h6 + Kh8 3.eS! ja aikaansaa ratkaisevia uhkauksia h7:ään päättyvällä halkaisijalla. Mutta miten valkea jatkaa pelisiirron jäl- FELIX LAITINEN IN MEMORIAM kuoli tunnettu shakkijohtaja, kultaseppä Felix Laitinen. Jo 30-luvun lopulta alkaen hän oli jatkuvasti uutterana toimihenkilönä mukana sekä oman shakkikerhonsa puheenjohtajana että Suomen Shakkiliiton johtajistossa. Vv hän oli SS 33:n ja v. 1941, jolloin ensi kertaa pelattiin HM-turnaus, Helsingin Shakkiliiton puheenjohtaja. Helsingin Shakkimiesten puheenjohtaja hän oli perustamisesta eli v:sta 1941 lähtien, Suomen Shakkiliiton hallituksessa (taloudenlioitaja 20 v.!) ja Suomen Keskusshakkiliiton edustajistossa 19S0-66. Tunnustuksen osoituksia olivat shakin ansiomerkki ensijaossa v ja kultaisin sotilain v sekä Suomen Shakkiliiton kunniajäsenyys v keen? Lukijan kannattaa yrittää ratkaista sommitelman laskemista, sillä se on oikea :makupala. Ratkaisu. siv. 24S. Jatkoa sivulta 234 tan seuraavaa siirtoa, jolla hänen jjelinsä ase mallinen avuttomuus paljastuu bxc5! 18. b xc6 Da Rd2 Tab8! 20. Le5 Tbe8 21. Lf4 Jonkin verran parempi olisi ollut 21. fs f6 22. Lg2 ja antamalla uhratun upseerin takaisin, olisi vaikealla ollut jonkinlaisia vasta pelimahdollisuuksia, vaikkakaan se pelin lopputulokseen ei ehkä olisi vaikuttanut c4 22. e3 R xd2 23. D xd2 c3 24. Ddt d4 25. c7 Valkean on vaikea keksiä mitään kunnollista siirtoa, esim. 2S. Ld6 saa vastauksen 2S. - c Dd2 Dxd KXd2 d xe fxe3 Td8. Jos taas 2S. D Xd4, niin mustan vastaus on 2S. - Td8 26. Db4 DdS (26. DeS TdS) jne Dd5 26. f3 c2 27. De2 d3 28. Df2 Dd4 29. Tel D xf4 30. Dd2 D xc7 31. L xd3 Lx d3 32. Valkea luopui, sillä materiaalimenetykset ovat väistämättömät. (0-1)

5 230 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 231 Suomen Shakkiliiton 601. Espanjalainen peli 4. ottelupeli Helsingin Shakkiklubin mestaruudesta 1930 E. Böök - J. Terho 1.e2-e4 e7-e5 2.Rgl-f3 Rb8-e6 3. Lfl-b5 a7-a6 4.Lb5-a4 Rg8-f Lf8-e7 6.Rbl-e3 b7 -b5 7.La4-b3 d7 -d6 8.Re3-e2 Kerres, joka lienee ainoa 6.Rc3 muunnelmaa käyttänyt nykyajan suurista mestareista, pitää 8.RdS:ttä ainoana jatkona, joka asettaa mustalle jonkinlaisia ongelmia. Pelisiirto on ruotsalaisen teoreetikon L. O. Svenoniuksen keksintöä ja löysin sen Aljechinin teoksen,)my Best Games of Chess ,) sivuilta. Mustan lienee edullisinta lyödä tarjottu sotilas, sillä 8.-R X e4 9.LdS Dd7 10.d4! Rf6 I1.L X c6 D X c6 12. dxes dxes 13.RXeS Dd6! aikaansaa kuningatarvaihdon ja mustalla on sitten tehokas lähettipari Le8-g4 9.e2-e3! d6-d5 Vaihto f3:ssa ei kannata: 9.-Lxf3 10.gxf3 RhS l1.d4 gs 12.LdS Dd7 13.Db3! Rg3 R X g3 IS.f X g3 antaa valkealle tuntuvasti paremman pelin. 10.Rf3-g5!? - - Yksinkertaisesti 1 O.e X ds R X es I1.Rg h3 Le6 13.Tel olisi antanut valkealle selvän avausedun. Esim Ld6 14. Re4 Le7 (Muuten valkea vaihtaa lähetin.) ls.d4 exd4 16.Rxd4 Rxd4 17.Dxd4 Rf6 18.D X d8 Tf X d8 19.L X e6 f X e6 20.RgS ja mustalla tulee olemaan huolta e-sotilaasta Musta valitsee oikein Rxe4 l1.rx f7! KXf712.f3LXf313.Rg3! antaavalkeal Ie valtavan hyökkäyksen, joka ei ole torjuttavissa h6 11.exdS RxdS 12.f3 LhS 13.Re d4 Rf6! (Ei 14. -e X d4 ls.lxds DxdS 16.Rf4 DfS [16. -DeS 17.cxd4 Rxd4 18.RXhS jne.] 17.g4 Lx g4 18.Rg3 ja valkea voittaa upseerin.) ls.d XeS RxeS 16.Rf4 Lg6 17.Rxg6 Rx g6 ja lähettipari tarjoaa valkealle mahdollisuuksia. 1l.f2-f3 Lg4-h5 12.Re2-g3 Lh5-g d X e4 suo valkealle voimakkaan aloitteen: 12. -dxe4 13.RXhS RxhS (tai 13. -LcS+ 14.Kh1 RxhS ls.rxf7! Txf7 16.fxe4 Rf6 17.d4! Le7 18.LXf7+ Kxf7 19.Db3+ Ke8 20.Le3 ja vaikealla on lupaa- So-vuotispelejä IV va asema, mutta musta ei silti vielä ole voitettu.) 14.fxe4 LxgS ls.d xhs Lf6 16. LdS Dd6 17.d4! Ta-e8 17.LgS! ja valkea voittaa. 13.Ddl-e2 h7 -h6 14.Rg5-h3 Le7- e5+ 15.Kgl-hl Dd8-d7 16.d2-d3 Tf8 -e8 17.Rh3-f2 Kysymykseen tuli 17.exdS RxdS 18.Re4 Lf8 19.f4! e X f4 (tai 19. -LfS 20.f X es Lxh3 21.gxh3 RxeS 22.d4 Rg6 23.Dg4! ja vaikealla on parempi peli.) 20.Rxf4 R X f4 21.L X f4 ja valkean upseerit sijaitsevat aktiivisemmin Le5 xf2!,)grossmeisten> Terho oli pohjimmiltaan vannoutunut Tarraschin kannattaja, mutta tässä hän osoittaa oppineensa myös jotakin R6tiltä ja Nimzowitschilta. On aivan oikein vaihtaa lähetti ratsuun ennen kuningatarsotilaan etenemistä, koska se muuten jäisi oman sotilasketjun sisälle toimettomaksi. 18.De2 xf2 Ta8-d8 19.a2-a4 d5-d4 20.a4 X b5 a6 X b5 21.e3 -e4 b5 X e b4 sallisi sidonnan 22.La4 ja valkea vapautuisi tarvittaessa,)huonommasta,) lähetistä. 22.Lb3 xc4 Td8-a8 Musta palaa a8:aan myöntäen, ettei hän tehdessään 18. siirtoaan ollut harkinnut suunnitelmiaan loppuun. 23.Tal xa8 Te8xa8 24.f3-f4 Valkea lähtee suoraviivaisesti avaamaan linjoja, mutta se antaa mustalle eräitä mahdollisuuksia aktiivisuuteen. Parempi oli ensin valmistaa etenemistä siirrolla h2-h3. Esim. 24.h3 TaI 2S.f4 e X f4 26.L X f4 RhS 27.RxhS LxhS 28.Dal Rd8 29.Da7 Re6 30.g4! Lg6 31.Lxe6 ja valkea voittaa sotilaan ja ilmeisesti myös erivärisistä läheteistä huolimatta loppupelin e5 xf4 25.Lel xf4 Rf6-g4! 26. Df2-e2 Re6-e5! 27.h2-h3 Valkea on saavuttanut asettamansa päämäärän, kun mustan on pakko mennä ratsulla e3:een. Musta sotilas tällä ruudulla näyttää olevan mennyttä miestä, mutta se ei olekaan niin vaan likvidoitavissa Rg4-e3 28.Lf4xe3 e4xe3 29. Tfl-el Dd7 -d4 30.Rg3-e2 Dd4-d6 31. b2-b3 Tämän jälkeen musta saa selvän yliotteen. Tasapeliin olisi kenties yltänyt 31. Rc3! Rxc4 32.dxc4 Dd2 33.Dxd2 (tai 34.Te2 Dxc2 3S.Txc2 fs! jne.) exd2 34.Tdl Td8 3S.RdS Lx e4 36. T X d2 Kf8, vaikka musta lähetti on selvästi ratsua vahvempi Ta8-d8! 32.Re2-el 32.d4 R X c4 33.b X c4 Td-e8 menettää heti sotilaan. Jos taas 32.Rc3, niin seuraa 32. -Rxc4 33.dxc4 Dg3 34.Tdl TXdl+ 3S. D xdl LhS! 36.D XhS Del + 37.Kh2 D Xc3 ja vapaasotilas korottuu muutamassa siirrossa. Pelisiirron jälkeen valkean upseerit sijaitsevat hyvin ahdistaakseen e3-sotilasta, Lähipelaajat Tilatkaa KIRJESHAKKI - toinen kotimainen shakkilehti! KIRJE SHAKKI kehittää shakkitaitoanne, sillä se sisältää kirjepelaajiemme kiinnostavimmat pelit - avauksittain ryhmiteltyinä! KIRJESHAKISTA löydätte myös turnaustulokset sekä kaikkea kirjeshakkiin liittyvää mielenkiintoista asiatietoa. mutta perin onnettomasti, kun on puolustettava omaa kuningasta Re5xc4 33.b3xc4 Dd7-g3 34. De2-e2 34.Tfl Lxe4! menettää sotilaan ja muita siirtoja seuraisi 34. -LhS! Lg6-h5! 35.De2 xe3 3S.Dfl ei auta, sillä seuraa 3S. -Td6! 36. Re2 Lxe2 37.Dxe2 Tf6 38.Tfl (tai 38. Dxe3 Tfl+ jne.) Txfl+ 39.Dxfl Df2 mustan voitoksi Lh5-f3! 36.g2 xf3 Pakko, koska 36.TgI:tä seuraa 36. -D X h3 =F Dg3 xh3+ 37.Khl-gl Td8-d6 38.De3-f4 Myös 38.Kf2 Dh2+ 39.Kfl Tg6 40.Df2 Dh Ke2 Tg2 menettää kuningattaren Td6-f6! 39.Df4xf6 Valkea voi luopua kuningattaresta toisillakin tavoin, mutta musta h-sotilas on joka tapauksessa ratkaiseva tekijä Dh3-g3+40.Kgl-flg7xf64f. Kfl-e2 h6-h5 42.Rcl-b3 h5-h4 43. Rb3-d4 h4-h3 44.Rd4-f5 Dg3-g2+ 45.Ke2-e3 h3-h2 46.Rf5-h6+ Kg8-f8 47.Rh6-g4 Dg2-g Valkea antauti. Eräs vuosikymmenen vaihteen parhaita suomalaisia pelejä! Huomautukset E.Böökin. KIRJESHAKKI ilmestyy vuosittain 12- numeroisena. Hinta silti vuodessa vain mk 10,- eli 83 penniä numero! Tilaukset osoitteella: Taloudenhoitaja Birger Nyman Betaniankatu 8 As TURKU 81 Samalla voitte pyytää ilmaiseksi kirjeshakkia käsittelevää esittelyaineistoa.

6 232 SUOMEN SHAKKI Ragnar Krogiuksen valitut pelit 602. EVANSIN GAMBIITTI Simultaanitilaisuus, Helsinki IS Valkea: A. R. Krogius Musta: N. N. 1. e4, es 2. Rf3, ReG 3. Le4, LeS 4. b4, L xb4 S. e3, LaS G. d4, dg 7.0-0, LbG 8. a4, as (?) 9. d X es, LeG!? (Kotitekoista, oikein on 9. -, dxes) 10. LxeG, fxeg 11. Db3, RxeS 12. RxeS, dxes 13. La3!, (Musta oli odottanut jatkoa 13. D xeg+, De7, jne.) DfG (Eikä 13. -, Dd7? 14. Rd2!, sekä IS. Re4, jne.) 14. e4, (Uskallettua, mutta 14. -, Ld4 IS. D xb7 ei ollut siedettävissä) IS. es, La7 lg. Re3, Re7 (Jos lg. -, eg, niin 17. RbS!, e X bs 18. a X bs ja mustan tilaune on toivoton. - Tosin tapahtuneenkin jälkeen hänen asemansa on kestämätön) 17. Tabl, bg 18. RbS, Lb8 19. e XbG, e xbg Mustan asema näyttää nyt siksi möyheältä, että sen valtaaminen luulisi olevan helppo asia. Kuitenkin on kuninkaalla varalla pakotie e8 - d 7 - e8 - f7, jonka sai paaminen vaatii voimakeinoja. - Tapa, millä valkean onnistuu, ratkaista ongelma, vastannee sekä taloustieteen että estetiikan vaatimuksia. 20. RbS-d6+!! Td8 xd6 Taikka 20. -, L xd6 (20. -, Kd7 21. DbS +, Re6 22. Tfdl) 21. D Xb6, Le7 22. Db7+!, (Eikä 22. Tiel??, Tdl+!) Kd7 23. Db5+, Ke8 24. Tfel, voittaen. 21. La3 xd6 22. Db3 xb6 23. Tfl-dl Lb8~d6 Ke8-d7 Re7-e8 24. Db6-b7+ 2S. Tbl-el 26. Db7-b8+! 27. Db8xe Tel-e7 +! 29. Tdl-d79"=. Solna, NELIRATSUPELI Kd7-d8 Re8-e7 Re7-e8 Kd8-e7 Ld6xe7 A. R. Krogius. Helsinki v Valkea: T. Salo Musta: A. R. Krogius 1. e2-e4(!) Salo - ja avopeli... l. e7-es 2. Rgl-f3 Rg8-fG 3. Rbl-e3 Rb8-eG 4. Lfl-e4 Lf8-b4 S. d2-d3 0-0 G.O-O Lb4 xe3 7. b2 xe3 d7-ds! Tilanne on sama kuin esim. pelissä Leonhardt -Schleehter, San Sebastian e4 X ds RfG X ds 9. Lel-b2? Strateginen erehdys, aiheutuen toiveesta käyttää L:ä hyökkäysaseena isolla viistolinjalla. Menettely on kuitenkin liiaksi kankea sekä aikaa viepä ja musta se onkin, joka ehtii edelle käyttämällä hyväkseen valkean vartioimatta jättämän kentän f4. - Paikallaan olisi ollut 9. Ld2. 9. Le8-g4! 10. Le4-b3 RdS-f4 11. h2-h3 Valkea hermostuu voimattomuuttaan ja ryhtyy voimakeinoin vapauttamaan R:a kiinnityksestä; menettely, jolla on omat vaaransa. - Parempi oli esim. 11. Tel Lg4-hS 12. Kgl-h2 Aikoen jatkaa 13. g4, jne, mutta seuraakin n.s. asemallinen uhraussommitclma, pääaiheenaan kiinnityksen kiristäminen. Kuvio Kh2 xg2 14. Lb3-dS Rf4 xg2! Dd8-fG Valkean oli torjuttava uhkausta 14. -, e4 ja IS. -, ReS. Riittämättömäksi olisi osoittautunut myös likeinen jatko 14. e4, Rd4! IS. Lx d4, e X d4 ja musta miehittää ratkaisevasti e-lin jan 14. ReG-e7! ls. LdS-e4 Tai IS. La3, RxdS lg. Lxf8, Rxe3! jne. IS. - - Re7-gG! lg. e3 -e4 Jos lg. LxgG, niin tietenkin fxg6; jos taasen lg. Lcl, niin DdG! sekä fs jne. - on kerrassaan avuton. lg. 17. Kg2-hl 18. Lb2 xes SUOMEN SHAKKI 233 RgG-h4+ Rd4 xf3 Valkea Oljenkorsi, Jonka mustan seuraava siirto rusentaa DfG-h4! Valkea antautui. Solna, INTIALAINEN PUOLUSTUS (Bogoljubovin muunnos) Helsinki v Valkea: Å. Ullner Musta: 1. d2-d4 2. Rgl-f3 3. e2-c4 4. Lcl-d2 S. a2-a3 A. R. I-Crogius. A. R. Krogius Rg8-f6 e7-eg Lf8-b4+ Dd8-e7 Vahvimpana pitävät teoreetikot S. g3, jne. S. - - Lb4 Xd2+ G. Rbl xd2 Tai G. D X d2, Re4 7. Dc2, fs 8. g3, dg jne. G. - - d7-dg 7. e2-e4 Etusijan ansaitsi nytkin 7.g3 sekä Lg2 jne. Pelisiirto sulkee valkean lähetiltä näköalan. 7. eg-es 8. Lfl-d c7-cs! Pakottaakseen valkean selvittelyyn keskustassa, jolloin d-linjan avautuminen olisi mustalle eduksi. 10. d4-ds 11. b2-b4! 12. Ld3-e2? RfG-hS! RhS-f4 Edelliseen nähden johdonmukaisempi olisi ollut joko 12. Rb3, tai 12. Lc b7-bg 13. Rf3-el Jatkamalla 13. b X cs, b X cs 14. Tbl, olisi valkea voinut vallata b-linjan, mutta lähetin puuttuminen viistolinjalta c2 -h7 tekisi 14. -, fs jälkeen tornin olotilan bl:ssä epämukavaksi. Sen vuoksi valkea päättääkin käyttää lähettiään k-asemansa tukena. - Jonkinverran mutkikas ja passiivinen menettely - olematta silti vallan huonokaan. 13. f7 -fs 14. Le2-f3 De7-gS IS. Kgl-hl Tf8-fG Tilanne näyttää nyt valkealle varsin uhkaavalta, mutta pian osoittautuu, että musta on ryhtynyt hyökkäykseen riittämättömin voimin. lg. g2-g3! TiG-hG! Sievä manööveri, mikä kuitenkin lienee jäänyt tuloksetta ilman valkean virhettä 21:ssä siirrossa. 17. Lf3-g2! 18. Rel xg2 Rf4 xg2 Rb8-d7 Vihdoin musta oivaltaa lisävoimien tarpeellisuuden ja kutsuu reservit pikamarssissa taistelupaikalle. Omalaatuisella pelitavallaan valkea onkin hyvin kestänyt hyökkäyksen ensi vaiheen. 19. e4 xfs 20. Rg2-h4 21. Rd2-f3? Rd7-fG Le8 xfs Harha-askel, joka johtaa häviöön! - Tosin valkea jatkossa 21. R X fs, D X fs 22. Df3, Dh3 23. Dg2, Rg4 menettäisi sotilaan h2:ssa, mutta yritettävissä oli 21. f4!, e X f4 22.T X f4, Lg4 23. Dfl, Te8 - joskin mustan selvin eduin. - Seuraava mustan siirto on jo ratkaiseva. 21. LfS-e4! 22. Khl-gl DgS-g4 Uhaten upseerinvoittoa siirrolla 23. -, gs. 23. Rf3-d2 Toivoen jatkoa 23. -, T X h4 24. f3, jne. päästen jupakasta sotilasuhrauksella, mutta Dg4 xh4!! Valkea antautui, sillä matti muutamassa siirrossa on väistämätön. Solna, A. R. Krogius.

7 234 SUOMEN SHAKKI KIRJESHAKKIOSASTO SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO - FKF r.y. Toimittaa Olavi Halme, Nauristie 16, Järvenpää SHAKKIMESTARI ARNO SAUSO IN MEMORIAM. S~akki:nest,:ri ja ka~sallinen kirjeshakkimestari Arno Sauso kuoli pitkäaikaisen Ja valkean sairauden kestettyään. Hän oli syntynyt Arno Sauso oli shakkilahjakkuus sanan varsinaisessa merkityksessä. Valitettavasti hänellä oli, sairauden vuoksi, mahdollisuus osallistua vain muutamaan kilpailuun, mutta näissä muutamissakin hän ehti näyttää todelliset kykynsä. Shakkimestarin arvon Arno Sauso sai voitettuaan vuonna 1957 Lappeenrannassa pelatun Suomen Shakkiliiton ME-luokan liittoturnauksen. Hänen ainoaksi turnauk ~eksi shakkimestarina jäi vuonna 1960 pelattu Järvenpään Shakkikerhon 25-vuotis Juhlakutsuturnaus, johon osallistui suurin osa senhetkisistä huippupelaajistamme. Sauson tulos oli 4,5/9 ja sillä tuloksella hän sijoittui jaetulle 5. sijalle... Arn? Sauson panos oli useana vuonna varsin ratkaiseva ratkottaessa Jukolan Shakkipunn Joukkuemestaruuksia. Järvenpään Shakkikerhon joukkue oli tuolloin varsin tunnettu kolmine mestareineen ja Arno Sauson johdolla se mm. sijoittui vv toiselle sijalle pienten seurajoukkueiden Suomen mestaruuskilpailuissa. Arno Sauson lahjakkuus tuli ehkä kaikkein parhaiten esille kirjeshakissa, jossa hänellä oli useita hienoja voittoja. Kirjeshakin Suomen mestari hän oli vuosina 1960 ja 19~5. S~lOmen Shakin. 35-vuotisjuhlaturnauksen kirjeshakissa hän myös voitti ylivoimalsesh. Sauso edush Suomea 1 Pohjoismaisessa kirjeshakkimestaruusturnauksessa sekä VI. Olympiaturnauksen alkukilpailussa. Kansallisen kirjeshakkimestarin arvon hän sai sen ensijaossa vuonna Shakkiväen viimeisen tervehdyksen pelitovereilleen jättivät Järvenpään Shakkikerhon puheenjohtaja Paavo Koivuniemi, shakkimestarit Harry Kahra ja Leo Hällström sekä Suomen Kirjeshakkiliiton toiminnanjohtaja Raimo Lindroos ja sihteeri Olavi Halme. Shakkimestari Arno Sauson muistopeliksi olemme valinneet seuraa van loistopelin. 60S. NIMZO-INTIALAINEN PUOLUSTUS R. L10rens (Espanja) - A. Sauso (Suomi) VI. Olympiaturnaus, alkukilpailu d4 Rf6 2. c4 e6 3. Re3 Lb4 4. De2 ds Siirto lienee yleisimmin pelattu tässä muunnelmassa, muita vaihtoehtoja ovat 4. - d6, 4. - b6, , 4. - e5 ja 4. - Re6. S. a3 L X e D X e3 Re4 7. De2 cs 8.d X es Mustan etuun johtaa 8. e3 e X d4 9. e X d4 Re6 tai 8. f3? Dh4+ 9. g3 Rxg Re6 9. e xds e xdsl0. Rf3 Mustalla on nyt valittavana joko pelijatko tai sitten Da LfSl1.b4!?O-O Huomattakoon, ettei nyt käynyt Rg3?, sillä jatko olisi 12. Db2! R X hl 13. Dxg7 Tf8 14. Lh6! De7 15. DXf8+ Dxf8 16. Lxf8 Kxf8 17. g3 Le4 18. Lg2 Rxf2 19. K xf2 ja valkea jää sotilaan voitolle. 12. Lb2 b6(!) Vieläkään ei käynyt Rg3, sillä 13. De3 d4 14. Rxd4 Rxd4 15. fxg3 Re Kf2 Dg5 17. h4 Dh6 18. g4 Le4 19. g5 Dg6 20. Tdl1 Euwe-Najdorf, Da4 Ld7 14. Ddl Lg4 IS. h3 LhS 16. g4 Lg617. bs? Valkea on pää ttömillä sotilaansiirroillaan huonontanut ratkaisevasti kuningasasemaansa, eikä ole ilmeisesti ottanut huomioon mus Jatkuu sivulla 229 ASESSORI PAULI ÄIJÄLÄ IN MEMORIAM SUOMEN SHAKKI 235 Tunnetun shakkiperheen pää, asessori Pauli Äijälä kuoli Hämeenlinnassa Hän oli syntynyt Iitissä Pauli Äijälä ehti muodostua käsitteeksi suomalaisessa shakkielämässä. Paitsi oman pelaamisen ohella, hän toimi useita vuosia erilaisissa shakin johtotehtävissä. Harvinaista lienee myös se, että hänen molemmat poikansa (Jouko ja Jorma) ovat kansallisia shakkimestareita. Pauli Äijälä aloitti kilpailupeluun jo 1930-luvun alkupuolella. Ensimmäiseen luokkaan hän koroittui 1935 ja mestariehdokkaan arvon hän sai voitettuaan Lahdessa 1955 pelatun Suomen Shakkiliitonliittoturnauksen l/b-ryhmän. Pauli Äijälä totuttiinnäkemään aina, milloin hän osallistui shakkikilpailuihin, myös niiden palkintosijoilla. Näin tapahtui esimerkiksi Helsingissä vuonna 1959 pelatussa Suomen Shakkiliiton MEluokan liittoturnauksessa, jossa hänen sijoituksensa oli neljäs. Myös Järvenpään Shakkikerhon kutsuturnaukseen vuonna 1960 hän osallistui ja pelasi siinä kuin mestari konsanaan. Kirjeshakki oli viimeiseen saakka Pauli Äijäiän sydäntä lähellä. Kutenlähipelissäkin niin myös kirjeshakissa menestys seurasi heti alusta pitäen. Osallistuttuaan ensimmäiseen kirjepeliturnaukseensa, joka oli non-stop/me/l, tuloksena oli heti voitto tuloksella 5/6 ja korotus mestariluokkaan. Seuraava kirjepeliturnaus oli mestariluokan Suomen mestaruusturnans 1972, joka tosin vielä on kesken, mutta mestari on Pauli Äijälä tuloksella 8/1O! Traagista oli, ettei hän vaikean sairautensa vuoksi voinut osallistua varsinaiseen Suomen mestaruusturnaukseen, johon hänellä oli osallistumisoikeus. Pauli Äijälä oli kansallisen turnausjohtajan arvon omaava shakkijohtaja. Hän toimi useita vuosia Riihimäen Shakinystävät ry:n puheenjohtajana, Jukolan Shakkipiirin puheenjohtajana hän oli vv sekä varajäsenenä Suomen Shakkiliiton hallituksessa. Shakkiväki hilj enee pidetyn pelitoverin muistoa kunnioittaen ESPANJALAINEN PELI Simo Salonen - Pauli Äijälä NS/ME e4 es 2. Rf3 Re6 3. LbS a6 4. La4 Rf6 S. 0-0 Le7 6. Tel bs 7. LbS e3 d6 9. h3 RaS 10. Le2 es 11. d4 De7 12. Rbd2 Rc6 13. d xes d xes d xes 14. Rfl Ld6 Paehmanin suosittama, lähetti tekee tilaa ratsu lle e7:ään. IS. Rh4 Re7 16. Df3 Td8 17. Re3 Db7! Tämän puolustusvariantin avainsiirtoja, joka estää f5:ssä tapahtuvassa vaihdossa e Xf Rg4 Parempi lienee Paehmanin esittämä 18. Ref R xg4 19. h xg4 e4 20. RfS Valkea haaveilee kahden upseerin uhra usta 21. R xg7 K X g7 22. Lh6+, lyöden siksi laimin luonnollisen ja miltei välttämättömän kehitys siirron 21. Le LeS 21. g3 Em. uhraus ei käykään päinsä, kuten helposti on todetta vissa Rg6 22. gs L xfs 23. D xfs Vrt. huomautukseen 17. siirrossa Td6 24. Dg4 Tad8 2S. b4 Lb6 26. Le3 Lx e3 27. T X e3 Rf8 28. Te2 De7 29. f4 h6 30. g X h6 Tg6 31. Df3 T X h6 32. TTl Re6 33. fs RgS 34. Dg4 Thd6 3S. Kg2 f6 36. DhS Da7 37. a4 as! 38. axbs axb4 39. exb4 Da3 40. Tbl De3 41. b6 Td2 42. Tdl R xe4! (Kuvio) 43. Te xd2 T xd2 44. T xd2 D xg3+ ja valkea luopui, koska 45. Kfl Df Kgl De Khl Del+ voittaen. (0-1) Huomautukset Pauli Äijälä/KIRJESHAKKI 5/71

8 236 SUOMEN SHAKKI Allan Kiviaho Lähipelaaja hirjeshahin p"u'oifjsa 1" osa Miksi pelata kirjepeliä? Nykyajalle on tyypillistä, että vapaa-aikaa on sen näennäisestä lisääntymisestä huolimatta yhä vähemmän. Asutuskeskukset laajenevat ja yhä suurempi osa taajamien väestöstä asuu äärialueella. Nämä seikat perheen kasvun ohella rajoittavat innokkaankin shakinpelaajan mahdollisuuksia antautua harrastukselleen tosissaan. Käynnit shakkikerhossa vähenevät, kunto laskee. Mistä pelastus? Kirjeshakin peluu on mainio keino jatkaa vakavaa shakinpeluuta. Kirjeshakki tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan aktiiviseen työskentelyyn shakin parissa, mikä on sentään aivan toista kuin muiden pelaamien pelien innoton seuraaminen lehdistä. Lähipelaaja suhtautuu yleensä kirjepeliin keinona ylläpitää lähipelikuntoa. Hän huomaa kuitenkin nopeasti, että kirjepeli tarjoaa myös itsessään odottamattoman runsaasti tyydytystä. Kirjepelillä on lähipeliin verrattuna eräitä selviä etuja, kuten: - Mahdollisuus pelata kotona hyvissä olosuhteissa; hyvässä valaistuksessa, mukavassa tuolissa ja itse säätelemässään savupilvessä. - Mahdollisuus osallistua - jos rahkeissa on varaa - kansainväliseen huippushakkiin. Totuushan on se, että suomalaisen pelaajan mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä lähishakissa ovat hyvin rajoitetut. Syynä siihen on yksinkertaisesti Suomen etäinen sijainti Euroopan shakkikeskuksista. Emme saa riittävästi kansainvälistä kokemusta. Yleensäkin lähipeli on turnausten ja peliaikojen pituuden takia tyypillinen ammattilaisten peli. Amatöörit ovat mukana vain statisteina korostamassa suurmestarien oivallisuuha. Kaikin mokomin on toivottavaa, että Suomikin saisi huippuammattilaisia seuraamaan Heikki Westerisen viitoittamaa tietä, mutta näkymät eivät ole lupaavia. Kirjeshakissa eivät etäisyydet ole ongelmana. Kaukaisinkaan maailman kolkka ei ole sen etäämpänä kuin lähin postilaatikko. Suomesta ei puutu shakillista lahjakkuutta. Sellaisilla aloilla, joihin suomalaisilla on mahdollisuudet osallistua tasaveroisissa olosuhteissa, olemme menestyneet hyvin. Ajateltakoonpa vain Suomen äskettäin saavuttamaa kultamitalia tehtäväshakin maailmanmestaruuskilpailuissa ja Kaurasen hyvää suoritusta kirjeshakin maailmanmestaruusfinaalissa. Kauranen saavutti kansainvälisen kirjeshakkimestarin arvon, johon on lisäksi puolikiinnitys muutamalla muulla suomalaisella. Kirjeshakissa ovat kansainväliset tittelit vielä tiukemmassa kuin lähishakissa. Titteleitä jaetaan kirjeshakissa vähemmän ja kuitenkin korkeimmallakin tasolla pelataan vuosittain enemmän turnauksia ja pelejä kuin vastaavalla lähi shakin tasolla. - KirjepeJissä luodaan runsaasti kansainvälisiä ja miksei myös kansallisia kontakteja. Kirj'eshakissa syntyy hyviä ja pysyviä ystävyyssuhteita, joihin pitkäaikainen kirjeenvaihto luo vankan pohjan. Kirjepelaajien välillä ei esiinny samassa määrin»ammattikateutta,) kuin lähipelissä. Kirjeshakkiin jos mihinkään sopii FIDE:n tunnuslause»olemme yhtä perhettä,). Mielenkiintoisen kirjeenvaihdon lisäksi on mahdollista vaihtaa postimerkkejä, kuvapostikortteja ja niin edelleen. Kirjoittaja toimitti eräälle ulkomaalaiselle kirjepeliystävälleen kirjoituskoneen saaden korvaukseksi vastaavan määrän shakkikelloja. Jos tällainen kanssakäyminen ei miellytä, voi tekeytyä kielitaidottomaksi - pitkät suomenkieliset litaniat vastaukseksi saksankieliseen tiedusteluun taltuttanee innokkaankin keräilijän. Jos joku on todella ummikko - sitä parempi - mutta toisaalta kirjepeli on myös tehokas keino opiskella käytännön kieltä. On kirjepelillä toki varjopuolensakin. Pelit ovat pitkiä. Tosin postinkulku nopeutuu koko ajan. Kilpailullisuutta vähentää se, että ei olla suorassa kosketuksessa vastustajaan. Toisaalta välittömän kosketuksen puute vähentää hermostollisia tekijöitä. KirjepIi on puhtaampaa shakkia, koska,)lähinyrkkeilyelementti,) jää pois. Kirjepelin ja lähipelin erot Lähipelaajilla on kirjepelistä ennakkokäsityksiä, joista monet ovat virheellisiä. Pdien taso ja remissikuolema Monet luulevat, että koska kirjepelissä on lupa analysoida siirtelemällä nappuloita, pelien virheettömyys kohoaa siinä määrin, että useimmat pelit päättyvät tasan. Monet luulevat, että koska kirjepelissä on lupa analysoida siirtelemällä nappuloita, 1 pelien virheettömyys kohoaa Sl1na määrin, että useimmat pelit päättyvät tasan. Botvinnik toteaa kirjassaan»tietokoncet, shakki ja pitkän tähtäyksen suunnittelu,), että normaalissa keskipeliasemassa on siirtovuorossa olevalla noiil 30 mahdollisuutta. Laskettaessa kolme täyttä siirtoa eteenpäin mahdollisten siirtojen luku kasvaa 729 miljoonaksi (30:). Jos pelaaja pystyy tutkimaan peliä uskomattomalla nopeudella siirto sekunnissa, kaikkien asemien tutkiminen veisi yötä päivää työtä tehden 30 vuotta. Vaikka ihminen kykeneekin karsimaan,)selvästi heikot,) siirrot suoralta kädeltä pois, jää tutkimista vielä en elll Jll i\ n kuin tarpeeksi. Kirj e pelaaja havaitsee hyvin pian, että vähänkään monimutkaisessa asemassa ei päästä pitkälle asemia mekaanisesti siirrellen tutkimalla, vaan avuksi on otettava lähipelille ominaiset keinot, kuten vaisto ja omaksutut enemmän tai vähemmän oikeat käsitykset shakkipelin strategiasta ja taktiikasta. Mahdollisuus tutkia asemia nappuloita siirtelemällä ja siirtoon käytettävissä oleva pitkä aika eivät lisää kovin paljon pelien keskimääräistä virheettömyyttä lähipeleihin verrattuna. Pelien tasoa kohottavat kuitenkin hyvät olosuhteet ja mahdollisuus pelata vain vähäisen hermopaineen alaisena. Remissikuolemasta ei shakissa ole puhettakaan, ei myöskään kirjepelissä. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta kirjepelissä on remissiprosentti lähishakin vastaavaa selvästi pienempi! Esimerkiksi 1971 päättyneessä VI NAISET JA NUORET KIRJESHAKIN SUOMEN MESTARUUS TURNAUKSET ALKAVAT Suomen Kirjeshakkiliitto - FKF ry järjestää toisen kerran naisten ja nuorten S-M turnauksen kirjeshakissa. Naisten turnaus pelataan, jos osanottajia on ilmoittautunut vähintään viisi. Turnauksen voittaja on II kirjeshakin naisten Suomen mestari. Nuorten SM-turnaukseen ovat oikeutettuja osallistumaan v tai sen jälkeen syntyneet. Turnauksen voittaja on II kirjeshakin nuorten Suomen mestari. Ilmoittautumiset molempiin turnauksiin on tehtävä Kirjeshakkiliiton turnausjohtajalle Usko Koskiselle, osoite Uomakuja 3 D 66,01600 Myyrmäki mennessä. Turnaukset alkavat maaliskuussa SUOMEN SHAKKI 237 maailmanmestaruusfinaalissa oli tasapelejä 43 kaikkiaan 120 pelistä. Remissiprosentti oli siis alle 36 % kun lähipelin MM-ehdokasturnauksissa (myöhemmin -otteluissa) remissiprosentti usein ylittää 50 %. Neljän kärkipelaajan remissiprosentit olivat 33, 40, 27 ja 13 %, kun taas lähipelissä usein juuri kärkipelaajilla on paljon remissejä -- he kun haluavat varmistaa hyvän tuloksen pelaamalla muita kärkipelaajia vastaan vain tasapelej ä. Kirj eshakin vähille tasa peleille on yksinkertainen selitys. Lähishakin tasapeleistä valtaosa syntyy siten, että kummallakaan pelaajalla ei ole edes ennen pelin alkua kamppailuhalua tai se kaikkoaa pelin aikana. Tuijotetaan liiaksi turnaustilanteisiin ja halutaan keplotella tasapeleillä riskittä eteenpäin. Pelaajat ovat usein myös liian väsyneitä jaksaakseen pelata joka päivä tosissaan. Kirjeshakissa on turnaustilanne kauan epäselvä, koska kaikki pelit ovat käynnissä samanaikaisesti. Voidakseen toivoa hyvää tulosta on pyrittävä mahdollisimman korkeaan prosenttitulokseen. Ei auta yritys saavuttaa tasapeli parhaita vastaan ja voittaa heikommat, koska kirjepelissä on heikkojen kukistaminen lähipeliäkin armottomampaa ja turnauksen ratkaisevat kärkipelaajien keskinäiset pelit. Kirjepelissä ei myöskään ole helppo tietää, kuka on vahva pelaaja ja kuka heittopussi. Uusia kykyjä nousee esiin jatkuvasti.»tuntemattoman sotilaan') Rokka sanoisi: - Ei ole kuule olemas vaaratonta vastustajaa ensinkää. Ne on kaik hito vaarallissii. Mikäli osanottajia ilmoittautuu runsaasti, pelataan molemmat turnaukset kahdessa vaiheessa. Alkukilpailussa naiset pelaavat 4-6 peliä, nuoret 6--8 peliä. Ryhmien parhaat pääsevät v alkavaan loppukilpailuun. Osanotto edellyttää Suomen Kirjeshakkiliiton jäsenmaksun suorittamista. Nuorilta pelaajilta ei kuitenkaan peritä turnausmaksua. Osanottajien ei ole tarvinnut aikaisemmin pelata kirjeshakkia. Riittää, että shakkipelin säännöt ovat tuttuja. Erityiset kirjeshakin säännöt lähettää turnausjohtaja ja ne on helppo oppia! Kirjeshakki on hauskaa ja kehittävää. Jännittävä pelaaminen tapahtuu mukavasti kotona. Mukaan vain!

9 238 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 239 SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. Yleistoimitus: JAN HANNELIUS Lukonrinne 32, Kangasala Ensipainokset: TIMO SARVELA Roukontie 8-12 C, Valkeakoski 3 Avustajat: VILHO SOMERPUU, TIMO TYRKKÖ, KAUKO VIRTANEN ym. TEHTÄVÄKATSAUS 601. (Mlynka) Tehtävä on laatijoittemme kannalta erittäin ajankohtainen, sillä se esittää WCCT-kilpailun teemaa A1 siten että mustan torjuntaperusteet (a=shakki, b=suojaus ja c=kiinnitys) ovat syklisen muutoksen alaisia: I.Rd4? (2.Le6 oj=) D X e3+ (a)jd Xd6(b)jTg8(c) 2.RXe3jD xd6j hxg8doj=, mutta 1. -fs! kumoaa houkutuksen. Ratkaisu 1.LfS! (2.Dxc4oj=) DXe3 (b)jd Xd6(c)jTg8+(a) ja matti siirrot pysyvät teemanmukaisesti samoina. Saattaa olla, että tämäntapainen tehtävä tulee olemaan ryhmävoittaja, varsinkin jos kierto on 4- kertainen tai siitä yli! 602. (Dombrovskis) Syklinen lyöntiraivaus, ts. musta lyö sen nappul an, joka edellisessä muunnelmassa on tehnyt matin aina kierron täyttymiseen saakka. muistaaksemme laatija on siirtopakkoasemassa yhdessä Loshinskij'n kanssa yltänyt 8-kertaiseen kiertoon. Tässä uhkaustehtävässä on 3-kertainen sykliikka kahdennettuna: 1. Tf4! (2. T X d4 oj=) TXf4(a) j 1~xe6(b) j RXfS(c) 2 RXf4(B) j LXe6(C) j TXfS(A) oj= ja 1. -.Lxe3(a) j Txc4(b) j Txd3(c) 2. Rxe3(B) j dxc4(c) j T X d3(a) oj=. Tekisi mieli puhua tietokonet ek niikasta (Stavrinides) 1.Dh8! (2.Dh6oj=) Dh4j e3 jdd4 jg3 2.e3 jdd4 jg3 jdh4 oj= Mustan ja valkean saman nimiset nappulat kiertävät samoilla ruuduilla. Stavrinideksen kantatehtävä on vuodelta 1968 (BCM) ja teemasta on käytetty nimeä»stavrinides teema». Erikoislaatuista sykliikkaa, ja ennätys lienee juuri neljä kiertoa (Tura Tehtävässä on WCCT:n teema Bl: Houkutus 1.Rd7? (2.TXM+) Ld6jLeS 2.Dxd3+(A) jlxf3(b) 3.Lxf3(B) jdxd3 (A)oj=, 1. -es! Ratkaisu 1.Rb7! (2.TXM+) Ld6jLeS 2.L X f3(b) jd X d3 + (A) 3.D X d3 (A) jl X f3(b) oj=. Mustan kahta puolustussiirtoa seuraa 2. ja 3. siirtojen vuorottelu, mutta käänteisesti houkutuksessa ja ratkaisussa (Krämer & Zepler) 1.h8R! Tg4 + 2.Rg6 Txg6+ jtc4 3.Kf8 jrgf4! Suosittelemme FIDE-albumia jII (saatavana ST:lta hintaan ls,-), jonka 1278 tehtävän joukosta tämä tehtävä on otettu. Tri Krämer ( S ) ei periaatteensa mukaisesti lähettänyt tehtäviään albumeihin. Joko albumien liitteistä tai yhteistehtävinä niitä kuitenkin löytyy toisten toimittamina yhteensä 17. Em albumissa niitä on yhteistehtävinä 6, näistä S tri Zeplerin kanssa, jolta sen lisäksi on kelpuutettu 3S yksin laadittua tehtävää! Albumin paras saavutus (Kutzborski) Koete1ma 1.R X e4? T X b3! 2.Le3 (2. -Txe3jLxe3? 3.Rexf2jRg3 oj=) Lxe4! Ratkaisu 1.Le3! (2.RXf2+ 3. Lf4oj=) Lb8 2.Rxe4 Tf7 3.Lf4! Txf4jLx f4jlxe4 4.Rg3jRexf2jRgxf2oj=, 1. -Tx b3jtg8 2.Rxf2+ Kh2 3.Lf4+ Tg3 4.R6 g4 oj=. Novotny-Ieikkauspisteen siirto (Sells) 1.Ra6+ Kb7 2.Tb2+ Kxa6 3.LbS +! (3.Lh3? a3 4.L X g2 a X b2 S.Le4 KbS 6.Ke2 as 7.Kf3 a4 8.Lb1 KM 9.La2 Ka3 =) KaS (3.- Kb- 4.Lfl +) 4.Lfl! a3 (4. -gld S.TbS+ Ka6 6.TgS+) S.TbS+ Ka4 6.Lxg2 a2 7.Lc6! ald+ 8.Tb1+ Näin kilpailun tuomari Pauli Perkonoja:»Tämän loppu tehtävän pääteema on esitetty sangen tehokkaasti. Kaikkiaan kolme patteria samassa loppu tehtävässä on merkittävä saavutus. Varsinkin ratkaisevan patterinaikaansaaminen rohkean lähettisiirron avulla on erityisen loisteliasta. Peliä kohtentaa houkutus 3.Lh3?, jonka mustan tarkka peli kumoaa. Kaikenkaikkiaan hieno mestariteos.» Lisäämme vielä, että tehtävän teema täyttänee WCCT:n D2:n vaatimuksen molemminpuolisen patterin muodostamisesta (Wirtanen) 1.Td7! (2.Rf4+) RfSj e4jd xd2 2.RM+jDf6+jc3+! Kilpailun tuomari Lars Larsen:»Raikas juttu, neljä mattia ja Lg4:n ja Rc4:n päästö. Hieno on myös RdS:n kiinnitys 1. -e4 2.Df6+ DeS Jatkuu sivulla 24S. N:o 601 Karol Mlynka, CSR Probleemblad 1967 N:o 604 W. Tura, Puola L kum Schach-Echo 1971 N:o 607 C.C.L. Sells, Englanti 1. p The Problemist N:o 602 A. Dombrovskis, SSSR 2410 Themes 64, 1972 N:o 605 A. Krämer (+), L Saksa & E. Zepler, Englanti 1. p Neue Leipziger Ztg B!r~! : BQ8 8 'B M8 8 8 N:o 608 E. A. Wirtanen, Hki 3. P The Problemist N:o 603 A. Stavrinides, Kreikka Probleemblad 1969 B 8.,gr gB 8 8Q8 8 81R ~8~811'ID1~B A.,A N:o 606 D. Kutzborski, DDR 2332 Themes 64, 1972 N:o 609 J. Korponai, Unkari 1. p The Problemist aoj=2 b) sa3-e2

10 240 SUOMEN SHAKKI FiI.tri Veikko Salonen: Toijalan Shakkikerhon 20-vnotisjnhlatnrnans välisenä aikana pelattiin Toijalassa Akaan seurakunnan leirikeskus Toukolassa Toijalan Shakkikerho ry:n 20- vuotisjuhlaturnaus yhteisliittoturnauksena 1. ja 2. luokassa. Osanottajia 1. lk:n turnaukseen oli 19, joista A-ryhmään arvottiin 10, ja B-ryhmään 9 pelaajaa. 2. lk:n turnauksesta muodostui kaksi 8 pelaajan ryhmää. Turnauksen ylituomarina oli lehtori Simo Nuotio Helsingistä, ja turnauksen johtajana museonhoitaja Erik Johansson Visavuoresta. Juhlaturnauksen lopputulokset luokittain ja ryhmittäin olivat seuraavat: 1 lk. A-ryhmä: 1) Aulis Forsman (Toijala) 7% p. (9), 2) Artto Lehtonen (Toijala) 6 p., 3) Erkki Korhonen (H:ki) 5 % p., 4) Pekka Vahtera (Forssa) 5 p. (Sonneborn-Berger 19,00), 5) Armas Kulmala (H:ki) 5 p. (18,50), 6) Veikko Salonen (Toijala) 4% p. (16,75), 7) Juhani Pääkkönen (Forssa) 4% p. (15,75), 8) Matti Vatunen (Lempäälä) 4% p. (14,75), 9) Kauko Kiikka (Valkeakoski) 2 p., ja 10) Erkki Junkkaala (Lempäälä) % p. 1 lk. B-ryhmä& 1) Aki Perho (Rauma) 6 p., 2) Jouko Löytänen (Toijala) 5 p., (17,5), 3) Tauno Pitkäranta (Lempäälä) 5 p. (16,0), 4) Juhani Dufva (Karhula) 4 p. (16,0), 5) Pentti Jalo (H:ki) 4 p. (15,5), 6) Leo Kanerva (Viiala) 4 p. (15,0), 7) Timo Toivola (Etelä-Kaarela) 3 p. (12,0), 8) Erkki Räsänen (Toijala) 3 p. (10,5), ja 9) Väinö Jokinen (Toijala) 2 p. II Ik. A-ryhmä: 1) Pentti Katajisto (Lempäälä) 6 p., 2) Erik Åstrand (Pietarsaari) 5 Y2 p., 3) Jarmo Pääkkönen (Forssa) 4 % p., 4) Taisto Koskela (Viiala) 4 p., 5) Veikko Nieminen (Toijala) 3 p. (8,25),6) Jorma Korhonen (Toijala) 3 p., (6,0), 7) Kauko Vuorimaa (Viiala) 1 p. (3,0), ja 8) Erkki Teppo (Viiala) 1 p. (1,0). II lk. B-ryhmä: 1) Jorma Mertanen (Savonlinna) 6 % p., 2) Olavi Almi (Turku) 5 p., 3) Erkki Tiihonen (Pori) 4 % p., 4) Kauko Alamäki (Toijala) 3 p. (7,75), 5) Kauko Vuolle (Toijala) 3 p. (7,25), 6) Matti Leinivaara (Toijala) 2% p. (8,75),7) Kauko Tanhuanpää (Viiala) 2% p. (6,25), ja 8) Lauri Helsio (Käpylä) 1 piste. Palkintoja kilpailuihin olivat lahjoittaneet Toijalan Seutu Oy, Toijalan Teräsvalmiste, Toijalan Seudun Osuuskauppa, 01. Voima, Matin Kello, Tekstiilipalvelu, Pyörätupa, Toijalan Asuste, Toijalan Kaidetehdas, johtaja Veikko Malo, edustaja Matti Riihiniemi, johtaja Pekka Huuska, ja Chymos. Toijalan Seutu Oy:n kauniit). maljakon sai Aulis Forsman. Hän sai myös parhaansa Keski-Hämeen Shakkipiirin pelaajana lisäpalkintona aterian Hotelli Pirkassa.»Remissiruhtinaam palkintona sai Timo Toivola Tekstiilipalvelun lahjoittaman verrytte1ypuvun peräti 6:lla tasapelillään. Myös jumbopalkintoja jaettiin. Kilpailupelicn kauneuspalkinto jaetaan myöhemmin. 250-vuotisjuhlakilpailn Sverdlovsk'in kaupungin fyysisen kulttuurin ja urheilun lautakunta, yhdessä kaupungin juhla toimikunnan kanssa, julistaa kansainvälisen 2- ja 3-siirtoisten mattitehtävien laadintakilpailun kaupungin 250-vuotisjuhlan kunniaksi. Teema on vapaa ja tehtävien lukumäärä rajoittamaton. Kuvioidut lähetykset (10 X 14 sm) kaksin kappalein, kummassakin täydellinen ratkaisu ja nimi ja osoite, osoitteeseen: SSSR, Sverdlovsk (oblastnoj), ui. Tolmatsheva, 28. Kuoreen lisäksi merkintä:»pa jubilejnyj konkurs sostavlenija shahmatnyih zadatsh». Tuomarit: V. A. Bron ja A. r. Kozlov. Palkinnot (ulkomaille tavarana), 2-siirtoiset: 50, 30 ja 20 ruplaa ja 3-siirtoiset: 70, 50 ja 30 ruplaa. SUOMEN SHAKKI 241 Tulokset Porin Shakillystäväin yhteisliittoturnanksesta ME Thomas Eistoja Cambitcn Erkki Turunen 1"i.pyl.yI.sh. Paavo Leskelä (;".ll1biten :.viartti Räikkiinen IISM Ossi Nykänen Mik.sh.kcr. Timo Väyrynen J-ITS Voitto Särki lahti l'am.sy Pekka Sopancn TuI". SY Martti Mujunen Karh. TSK Holger Brantbcrg Mik.Shk. Kaj Funck HSK Antti Saari Tamp.Shklubi Kalevi Peljo Mik.Sh.kerh. Tauno Nylund Raum. SY Antti Heikkilä SSK Valio Niemi ViiaI.Shkerho Virmo Salminen Riihim. SY Simo Lehto ViiaI.Shkerho Kauko Nikkilä Tamp.Shklubi Veikko Kasala Kem. TSK Bror Ahlbäck Jak.Sh.klub. Henrik Sabcl Vaas. SS Pasi Armio TuI". SY Armas Kulmala Itä-Hels.Shkr. l/a Seppo Aalto Porin SY Henry Vähän en Oulun SS Aarne Järvinen Porin SY Kimmo Kantele Vammalan SK Reijo Vuorinen Gamb. Eino Eloranta Turun SY Lauri Ruonala Kemin TSK Topi Lehto Turun SY Koitto Kallio Tamper. SY Anton Multala Heinolan SK l/b Esa Koskinen Porin SY Taisto Heikkilä Hyvink. SK 7%/44% 7/45% 6/50 6/50 6/48 6/43 5%/ %/42% 5/44 5/40% 4%/45% 4%/45% 4%/31 % 4/40% 4/38 4/37% 4/33% 3%/37% 3%/35% 3%/31 3/35% 2 %/38 2 %/35 % %/ Yz 4% 4% 4 4 3% 3 3 7% 6 Olli Helander Tamper. SY Jukka Koskinen Porin SY Pekka Sauramo Kajaanin SK Henry Tanner Porin SY Antero Blomberg Turun SY Veijo Loikkanen Gambiten Mikko Helen Hyvink. SK Helge Hakala Kokkolan SK II/A Aki Perho Rauman SY Timo Nurmi Vammalan SK Timo Kuro Rauman SY Eero Patola Porin SY Veikko Valo Porin SY Antero Natri Porin SY Kimmo Sampakoski Porin SY Hannu Lehvä Karhulan TSK Jari Haapaniemi Porin SY Seppo Laine Käpylän yi. SK II/B 5 4% 4% 4% 4 3% 3 2% 7 6Yz 6 5Yz 4Yz 4% 4 2Yz 2 2 Olavi Danic!sson Porin SY 7 Matti Kauma Oulun SS 6 Unto Reunanen Porin SY 5 Erkki Tiihonen Porin SY 4 % Aulis Haapaniemi Porin SY 4 Esko Kallio Porin SY 3 Pekka Koskinen Porin SY 2 Yz Pauli Lehtinen Heinolan SK 2 Erkki Malminen Hyvinkään SK 2 Satakunnan Shakkiliiton cup-mestaruusturnaus Harjavallassa palko Antero Natri Harjavalta 2. Seppo Aalto Pori Aulis Haapaniemi Pori ja Tauno Nylund Rauma Lohdutusryhmän (1. kierroksella pudonneet) voitti Aarne Järvinen Pori, lähinnä Jukka Koskinen Pori.

11 242 SUOMEN SHAKKI SUOMEN.SHAKKI ESPANJALAINEN PELI Esmo Ridala - Uu~o Venäläinen Pelattu SM-turnauksessa Helsingissä e4 e5 2. Rf3 Re6 3. Lb5 a6 4. La4 Rf b5 6. Lb3 Le7 7. Tel d6 8. e h3 Ra5 10. Le2 e5 11. d4 De712. Rbd2 Re6 13. d5 Kaksi- ja kolmekymmenluvuilla sangen suosittu muunnelma, joka toisen maailmansodan jälkeen sai väistyä lähes yksinomaiseksi muodostuneen 13. d X e5 tieltä. Pelisiirrossa ei silti ole mitään vikaa: sulkeehan se keskustan, jolloin valkea voi kaikessa rauhassa tuoda koko kalustonsa hyökkäykseen kuningassivustalle. Onnistuuko valkean läpimurto, on sitten asia sinänsä. Pelisiirtoon vastattiin aikoinaan lähes yksinomaisesti Rf8 ja rakennettiin sen jälkeen luja puolustus pelaamalla Rf6 -e8, f7 -f6, Rd8 -f7, g7-g6 ja Re8-g7. Jos musta olisi halunnut pelata ratsun peraantymissiirtoa aktiivisemmin, olisi tarjolla ollut pelistä Alexander-Keres, Hastings , tunnettu Ra5, jolloin jatko olisi voinut olla mainitun pelin esimerkin mukaisesti vaikkapa 14. b3 Ld7 15. Rfl Rb7 16. c4 Tfb8 17. Re3 bxc4 18. Rxc4 Lf8 19. a4 Ra5 20. Rfd2 g6 tasa-asemin. Euwe tosin suosittaa mustalle parempana heti Tfb8. Venäläisen valitsema siirto jättää mustan ratsun joksikin aikaa pelin päätapahtumista sivuun, mutta kun asema on suljettu, ei siitä ole suurempaa TIDSKRIFT FÖR SCHACK ilmestyy vuonna 1973 kymmenenä runsassisältöisenä numerona täynnä pelejä, selostuksia, tehtäviä ja tutkielmia, kirje- ja nuorisoshakkia. Tilaa kirjakaupoista Suomessa tai suoraan lehtemme toimitukselta! Vuositilaushinta 1973: Rkr 29,-. Avustajamme seuraavat shakkielämää kaikissa pohjoismaissa. Tidskrift för Schack Box 7123 S GÖTEBORG postisiirtotili haittaa Ra7 14. Rfl e4 IS. g4! Mahdollinen oli myös 15. Rg3, mutta valkea halusi K-sivustan sotilaatkin mukaan hyökkäykseen ja pelin kulku vahvistaa tämän käsityksen oikeaksi. IS. - Rd7 16. Rg3 Te8. Kuten jatko myöhemmin osoittaa, tämä lienee liian passiivinen pelitapa. Kaikesta huolimatta mustan olisi ollut pelattava g6, sillä vaikka se hieman heikentääkin K-sivustaa, jää mustalle sentään jonkin verran hengitystilaakin eikä valkea voi ainakaan heti uhrata ratsua f5:ssä. 17. RfS Lf8 18. Kh2 Re5 19. Tg1 as 20. b41. Tärkeä vastatoimenpide, sillä muuten musta uhkasi saada D-sivustalla voimakkaamman ja nopeamman vastahyökkäyksen kuin on valkean hitaasti liikkeelle lähtevä hyökkäys K-sivustalla e xb3 21. a xb3 b4 22. e4 Tb8 23. Rd2! Hyvä puolustussiirto, joka samalla valmistelee kuningattaren tärkeätä siirtymistä K-sivustalle Le6 24. gs a4? Tämä on turhaa hätäilyä, joka johtaa häviöpeliin ustalle. Sen sijasta olisi mustalla ollut nyt ratsulleen käyttöä: Rc8l, esim. 25. Df3 Re7 26. Rh6+ g xh6 27. g Xh6+ Rg6 28. h4 Lxh6 29. h5 Lf Khl Kf8 31. hxg6 h X g6 32. Tg2 Ke7 eikä mustalla ole mitään hätää: kaikki valkean mahdolliset yritykset torjuu vastauhkaus s5-a b xa4 b3 26. Rxb3 Rxb3 27. Lxb3 Lxe4 28. Lxe4 D X e4 29. Df3!. Väkivahva siirto, joka voittaa vielä toisen sotilaan ja säilyttää samalla aloitteen K-sivustalla. Sitä vastaan ei musta voi mitään. Tällä eikä mahdollisesti vain väliaikaiseksi jäävällä a-linjan enemmistösotilaalla - sehän joutuu helposti mustan saaliiksi - on ratkaiseva merkitys pelin lopputulokselle Tb7 30. Rh6+. Eikä tietenkään g xh6 31. g xh6+ Kh8 32. Df6+ jne. 31. R xf7 + Kg8 32. g6!. Tietenkin valkea olisi voinut jatkaa myös 32. Rh6+ Kh8 33. Rf5 Tb4 34. Tg4 T xa4 35. T xa4 D xa4 36. Rh6 Dd7 jne. sotillaan ylivoimin, mutta kun näytti siltä, ettei ollutkaan varmaa, riittäisikö tämä etu voittoon, päätti valkea mieluummin jatkaa K-hyökkäystä - etenkin kun vastustaja oli joutumassa aikapulaan h X g6 33. Rg5 De8. Estää siirron 34. Dg4, sillä valkea ei tietenkään vaihda kuningattaria. 34. h4!. Tämä oli sittenkin parempi kuin 34. Dg3 Le7! 35. Re6 Dc2 36. D xg6 D Xf Tg2 Df7 tai 36. Le3 Dxe4. Ja jos 35. Dh4, niin yksinkertaisesti L X g5 ja valkean on vaikea päästä eteenpäin Dd8 3S. h5 Df3 36. h X g6 D xg6 37. Tg3! Re8 38. Le3 Ra7 39. Tag1 Tee7 40. Re6 De8 41. Tg6! Re8 42. Dh5 ja musta antautui, sillä uhkari mm. 43. T X g7 + Lxg7 44. Txg7+ Txg7 45. Dxe8+ jne. Huomautukset E. R ida 1 a n. NÄIN MEILLÄ - MITEN MUUALLA Jo vuosikymmenien ajan shakkimiehet ovat valitellect kerhojensa taloudellista asemaa, jäsenmaksut hupenevat huoneistojen vuokriin ja kaikkiin juokseviin menoihin jne. Tällaisesta ikuisesta köyhyydestä on kaikin mokomin päästävä. Ja siitä voidaan päästä. Tehdäänpäs niinkuin Toijalassa! Ensinnäkin Toijalan Shakkikerholla on täysin ilmainen pc!ihuoneisto kauppalan nuorisotalossa ja sieljii riittävän suuri lukittu kaappi pelivälineitä, kelloja ja arkistoa varten, ja nämä on palovakuutettu täydestä määrästä. Toiseksi kerhollannile on jo parinkymmenen vuoden ajan ollut kauppalan talousarviossa vuotuinen avustusmääräraha kauppalanvaltuustolta. Lisäksi kauppalanhallitus on käyttövaroistaan aina myöntänyt runsaita lisäavustuksia esim. turnausten järjestelyihin. Ja vihdoin kauppalanhallitus on lahjoittanut hyvin arvokkaan ja komean kiertopalkintopokaalin kauppalan shakkimestaruuskilpailuihin, mitkä pelataan helmimaaliskuussa Monradin järjestelmän mukaan. Kauppalanhallitus on niinikään lahjoittanut kiertopalkinnon kauppalan viranhaltijoitten ja kunnantyöntekijöiden välisiin vuotuisiin joukkuekilpailuihin. Eikö olekin shakkiin esimerkillisesti suhtautuva julkinen yhdyskunta! Kolmanneksi palkinnot - ja nekin ovat todella arvokkaita - kerhon kaikkiin turnauksiin on a;rla saatu lahjoituksina paikkakunnan pankkilaitoksilta, teollisuudelta ja liike-elämältä. Esim. kerhossa keväisin pelattavaan ns. KOP:n turnaukseen (15+15 min.) Kansallis-Osake-Pankki on lahjoittanut kiertopalkinnoksi (poikki kolmesta kiinnityksestä) arvokkaan hopeaisen pokaalin sekä vielä lisäksi kolmelle parhaalle jaettavaksi hopeaiset Oravalusikat. Muilta pankeilta on myös toisiin turnauksiin kiertopalkinnot. Ja kerhon painatut julkaisut, kuten pelipöytäkirjat, turnaustaulukot, turnausohjelmat yms. täyttyvät helposti liike-elämän maksullisista ilmoituksista. Myös liike-elämän alalta löytyy Toijalassa siis hyvin lukuisia shakin ystäviä! Neljänneksi kerhomme on luonut erinomaiset suhteet kauppalan nuorisotyö lautakunnan kanssa. Yhteisvoimin järjestämme vuosittain nuorisoturnauksia, joihin palkinnot antaa nuorisotyölautakunta. Kerhomme jäsenet puolestaan huolehtivat nuorison shakin opetuksesta käyttäen apunaan nuorisotyölautakunnan magneettista seinäshakkia. Viidenneksi paikkakunnallamme kahdesti viikossa ilmestyvä Toijalan Seutu -niminen sanomalehti antaa auliisti palstatilaa kerhomme pienimpiäkin uutisia varten. Lehdessä on jo toista vuotta ollut vakinainen shakkipalsta shakkidiagrammeineen. Lehden kirjapaino hankki tätä varten kaksi sarjaa shakkikirjasimia Saksasta. Vastikään päättynyttä Toijalan yhteisliittoturnausta lehti selosti sanoin, kuvin ja pelinäyttein vähintään kolmen palstan otsikoin! Siis myös julkinen sana on Toijalassa erityisen lämpimästi shakkia tukemassa ja shakin asiaa eteen päin viemässä. Kuudenneksi Toijalan kauppalankirjastossa on hyvin edustava shakkikirjallisuuden osasto, jota jatkuvasti kehitellään ja pidetään ajan tasalla. Se on valikoimaitaan ja tasoltaan korkeampaa luokkaa kuin moni maakuntakirjasto, ja se on myös ehtinyt kouluttaa jo monta 1. luokan pelaajaa paikkakunnallemme. Tällaisen shakille suopean ilmapiirin vallitessa ei enää olekaan ihme, että kerho on voinut pitää jäsenmaksunsa niin alhaisena kuin 5 mk vuodessa. Luokkaturnaukset ovat ilmaisia, kuukausipikapeliturnauksista peritään 2 mk, ja pankkien nimikkoturnauksista 3 mk. Kerhon vuosibudjetista on suuri osa menoista pystytty kattamaan kauppalan avustusmäärärahalla sekä - korkotuloilla! Tavoitteena on korkotulojen jatkuva kasvattaminen. Kerhon jäsenten merkkipäivät muistetaan paikkakunnan lehdessä kuvin ja henkilötiedoin, ja merkkipäivän viettäjälle ojennetaan shakkikello ja kukkia. Myös stipendejä on voitu jakaa parille kerhon jäsenelle shakkiapintoja varten! Yleisohjeena kaiken tämän ihanuuden saavuttamiseksi on, että shakkimiesten on saatava avainasemiin shakin ystäviä ja vedettävä myös avainasemassa jo olevia shakkikerhon piiriin. Äänestäkää erityisesti kunnallisvaltuustoihin mutta myös eduskuntaan vain shakkimiehiä! Pankaahan töpinäksi jo hetimmiten tunnuslauseena ja toimintaohjeena: Shakkikerhot vauraiksi! Toijalan Shakkikerho ry:n puheenjohtaja PS - Toijalassa on myös Suomen Shakin ystäviä: 1973-vuoden tilauksia on kertynyt jo 17. Idem.

12 244 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 245 Kirjavuosi 1972 Kirjoitimme kolme vuotta sitten ilmiöstä, joka toistuu kolmivuotiskausittain, shakki -innostuksesta. Shakin maailmanmestatuusottelut ovat varsinkin kolmen viimeksi käydyn ottelun aikana innostaneet jopa shakkia osaamattomatkin seuraamaan ottelutapahtumia ja samalla shakki on saanut uusia aloittelevia harrastajia. Myös kolmivuotiskausittain on maassamme julkaistu shakkikirjoja paljon enemmän kuin välivuosina. Lienevätkö sitten kustantajat vai kirjailijat enemmän innostuksissaan maailmanmestruusotteluista, mene - tiedä. On toki myönnettävä, että suomalaisten shakkikirjojen osalta Suomen Shakkiliiton 50-vuotisjuhlalla on ollut oma osuutensa kirjojen syntyyn. Suomen Shakkiliitto julkaisi juhlavuotensa kunniaksi kirjan, jonka nimi kokonaisuudessaan on Suomen Shakkiliitto r.y. Finlands SchackJörbund r.f. - Chess Federation af Finland - Finnischer Schachbund. Lisäksi kirjan nimiösivulla on' liiton lyöttämän juhlamitalin kuva. Kirja on juhlivan liiton historiikki vv Sen toimittamista varten valittiin aikoinaan toimikunta, johon kuuluivat Simo Nuotio puheenjohtajana sekä jäsenenä Eero E. Böök, Osmo Kaila ja Altti Saloila. Tämä toimikunta valitsi teoksen kirjoittajaksi lehtorin, fil. kand. Leo Suurosen. Simo Nuotion esipuheen jälkeen kertoo kirjoittaja seuratoiminnasta ennen Suomen Shakkiliiton perustamista. Ensimmäinen shakkikerho maassamme oli Helsingin Shakkiklubi (I-ISK), joka oli perustettu" v Tämä seura alkoi prof. Johannes Ohqvistin toimittamana julkaista myös ensimmäistä suomalaista shakkilehteä»tidskrift för Schack» v Lehti lakkasi kuitenkin ilmestymästä n. vuoden kuluttua. Vähitellen shakin harrastus levisi muihinkin kaupunkeihin, kuten Viipuriin ja Turkuun. Jo vuosisatamme ensi vuosikymmenillä maassamme vieraili useita suurmestareita simultaani- ja esitclmäkiertueilla. Heistä mainittakoon mm. suurmestarit J. Mieses, F. J. Marshall, G. Löwcnfisch, R. Spielmann, S. Tarrasch ja J. R. Capablanca. Shakkiliiton perustamisesta oli jo keskusteltu useita vuosia ja v kesäkuussa ensimmäisen SM-turnauksen yhteydessä tapahtui varsinaisen perustamiskirjan allekirjoittaminen. Siitä sitten liitto lähti ensimmäisen puheenjohtajansa taidekauppias Ivar Hörhammerin johtamana kohti lupaavalta näyttävää tulevaisuutta. Parin vuoden kuluttua, siis 1924 kesällä saatiin aikaan»suomen Shakin» ensimmäinen numero, joten vajaan kahden vuoden kuluttua on lehtemme 50-vuotias. Kirja sisältää kaikkien tärkeimpien kilpailujemme tulostaulukot ja pienempienkin kilpailujen tulosluettelot. Myös liiton tällä hetkellä voimassa olevat kilpailu- ym. säännöt sisältyvät kirjaan. Kirjan loppuosassa on 18 liiton mestareitten pelaamaa peliä, jonka pelikokoelman ovat valinneet Eero Böök ja Osmo Kaila. Kun silmäilee teoksen lopussa olevaa laajaa sisällysluetteloa, toteaa, että Suomen shakkielämä on edennyt jaksottain, aivan kuin porras portaalta ylemmäs ja ylemmäs aina kuluvaan juhlavuoteen asti. Välillä on ollut sota-aika lamauttamassa liitto- ja kerhotyötä, mutta silloinkin on puolustuslaitoksen parissa pyritty tekemään myös shakkityötä olosuhteitten sallimissa rajoissa. Tätä 196-sivuista kirjaa myyvät mm. Akateeminen- ja Suomalainen Kirjakauppa sekä shakkimestari Heikki Koskinen - samaten kuin seuraavaakin, joka on Alueturnaus 2, eli Forssan--Helsingin 2. alueen turnauksen bulletiinit, turnauksen kaikkien pelien kokoelma monistettuina. Turnauksen aikana ilmestyneet bulletiinit on koottu niteeksi. 120 peliä + tulostaulukko. Tämä pelikokoelma on toinen Suomen Shakkiliiton juhlavuoden kunniaksi julkaisema teos. * * * Shakkimestari Ilmari Mäkihovi on Kirjayhtymän kustantamana julkaissut teoksen»aatehistorian dialektinen logiikka», jossa tarkastellaan aatehistorian lainalaisuuksia. Kirjan lopussa on n. 20 sivua käsittävä liite»shakinpelaamisen suuret vastakkaiset hahmot». Siinä kirjoittaja esittelee kahdeksan mielestään suurinta shakin mestaria uudesta näkökulmasta katsottuina. Nykyinen shakki on kehittynyt Grecon, Philidorin, Anderssenin, Morphyn, Steinitzin, Laskerin, Capablancan ja Aljechinin ansiosta siihen, missä nyt ollaan ja tekijän mielestä ollaan kehityksen huipulla. Muu on miltei entisen toistamista ja jäljittelyä. Osa tästä julkaisiin jo v. 1958»Suomep. Shakissa», mutta nyt on tutkimusta laajennettu. Kannattaa tutustua! * * * Eero E. Böök: )}Bobby Fischen> Fischer-kuume on vallannut maailman täydellisesti. Liioittelematta voisin väittää, että joka toinen, jonka olen kohdan)1ut viime kuukausien aikana, myös shakkia harrastamaton, ottaa ennemmin tai myö- hemmin puheeksi maailmanmestari Robert J. Fischerin. Kuume sai aikaan, että shakkipelit loppuivat kaupoista, ja shakkikirjoja myydään ennätysmäisen paljon. Suomesta on mm. viety sadoittain vieraskielisiä shakkikirjoja ulkomaille, kuten Intiaan ja muuallekin itään. Kun vuosisadan mm-ottelu alkoi, alkoi moni shakkikirjailija kirjoittaa myös kirjaa Spasskin ja Fischerin ottelusta. Olen saanut hankituksi niistä tähän mennessä seitsemän. Miksi näin monta? Koska ne kaikki tavalla tai toisella poikkeavat toisistaan ja koska Fischerin persoona on mitä kiinnostavin kaikkine edesottam uksineen. Mielenkiintoisin näistä kirjoista suomalaisittain on kv.mestari Eero E. Böökin teos»bobby Fischer, tie maailmanmestaruuteen». Böök lähestyy kohdettaan, Fischeriä, selvittäen lukijoille ensin»miten shakinpelaaja ajattelee». Tässä kappaleessa Böök selostaa lyhyesti Stefan Zweigin»Shakkinovellin» sisällön ja kehittelee teemaansa eräiden psykologien tutkimusten valossa. Todetaan, että shakki-ihmelapset, jollainen Fischerkin oli, ovat yleensä yksipuolisesti lahjakkaita ja tämä johtaa heidät usein ristiriitoihin ympärillä olevan maailman kanssa. Samanlainen oli muuten Fischerin maanmies ja kilpakumppani Samuel Reshevskykin. Kun Robert Fischer jo 14-vuotiaana tuli Yhdysvaltain mestariksi ja oli seuraavana vuonna maailman kahdeksan parhaan shakinpelaajan joukossa karsimassa kohti maailmanmestaruutta, ei voi olla toteamatta, että on kysymys poikkeusyksilöstä. Sen jälkeen Böök toteaa kaikki Fischerin suuret shakkimenestykset, ylivoimaiset turnaus- ja ottelu voitot sekä esittää 40 Fischerin voittopeliä alkaen, kuten niin moni muukin Fischer-kirja pelistä D. Byrne - R. Fischer, Jatkoa sivulta 229 Näin se käy! Valkea tekee matin 9. siirrossa ja loppu asema on siinä määrin tehtävätaiteen vaatimusten mukainen, että vain sotilas c4:ssä on siinä tarpeeton. Seurasi 2. De3-h6+! Kg7 xh6 2. h5 xg6+ Kh6-g5 3. Th1-h5+! Kg5 xh5 4. f3-f4+ Rd4 xe2 5. Rd5-f6+ Kh5-h6 6. Tb1-hl + Kh6-g7 7. Rf6-e8+! Tf8 xe8 8. Thl xh7 + Kg7 -f6 9. Th7 X f7 9=. Epäilemättä tämä sommitelma varmistaa Paul Schmidtille sijan maailman shakkikirjallisuudessa, vaikka hänen kilpailusaavutuksensa jo nyt ovat suurin piirtein unohtuneet. E. Böök Rosenwald -turnauksesta New Yorkista 1956, eli 13-vuotiaan kauneuspalkintopelistä, vaikka Fischer itse ei hyväksynyt peliä omaan 60 muistorikkainta peliään esittävään teokseensa. Sitten onkin vuorossa itse mm-ottelu kaikki pelit tarkoin analysoituina, ja siinä tulee taas esiin kaikkien eri kirjoittajien teosten mielenkiintoisuus hieman toisistaan poikkeavien siirtojen arviointien takia. Yleensa Böök noudattelee samoja linjoja ja mielipiteitä kuin muutkin, mutta jotain eroakin on. Tässä mainitsen vain yhden eroavuuden, josta varmaan puhutaan tai kirjoitetaan kauan. Tosin vastapuolena on tässä tapauksessa Neuvostoliittolainen lehti»shahmaty v SSSR». Sen 10. numerossa on kolmannen ottelupelin siirto (Fischer) 11. -Rh5 varustettu kysymys merkillä, kun taas nuo kirjat Böök mukaanluettuna varustavat sen huutomerkillä. Neuvostolaisena kirjoittajana on suurmestari Nikolai Krogius, joka oli Reykjavikissa Spasskin avustajana. Tällaiset tapaukset panevat hankkimaan useampia kirjoja samasta asiasta. Böökin kirja on tavallaan uutta aluevaltausta, sillä Böök on aikaisemmin julkaissut suomeksi vain omien peliensä kokoelmia ja ruotsiksikin vain suurmestari Gösta Stoltzista. Aikaisemmin on suomeksi julkaistu Paul Keresin pelikokoelma tekijänä Shakkimestari Esmo Ridala. Kirjan ulkoasu on totuttua, aistikasta, Böökin ja Werner Söderström Oy:n tyyliä. * * * Kun vielä lisäämme aikaisemmin lehdessämme arvostellut kirjat Breider-Dunder Kaila:»123 suomalaista lopputehtävää» ja Westerisen»Re6», on vuosi 1972 ylivoimaisesti antoisin shakkikirjavuotemme. Matti Nukari Jatkoa sivulta (Korponai) kuvio: l.dd3 Lg5 2.Le4 Re29= ja b) l.dd4 Dg5 2.Te4 Rd59=. Täystyöllistä päästö-, kiinnitys-, ym. -strategiaa esitettynä täysin yhdenmukaisesti kummassakin muodossa ilman symmetrian häivääkään. Kuvio lienee kuitenkin virheellinen, koska helposti korjattava sivu ratkaisu 1. Kd4 Dg7 2.Tc3 Da7 9=, jonka ratkaisijat aikoinaan huomasivat, on edelleen korjaamatta.

13 246 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 247»Schachnytt», ruotsalainen, Malmössä ilmestyvä shakkilehti on pyytänyt lehteämme välittämään tiedon, että päätoimittaja Lars Grahn lähettää ilmaisia numeroita mainostarkoituksessa niille, jotka lähettävät hänelle osoitteensa ja nimensä. Schacknytt ilmestyy 8 kertaa vuodessa, se aloittaa ensi vuonna neljännen vuosikertansa, ja on vuonna 1972 alettu julkaista painettuna ensiluokkaisena tuotteena. Lehden osoite on: Schacknytt Uppsalagatan 2 B S Malmö Sverige Vuosikerran 1972 sisällysluettelo Pelaajat sivu Ahonen K Ahonen P Alivirta... '" Alv<trez Andersson... 37, 208 Aronin Backmansson Björkqvist Bobotzov... 8, 207 Burn... 17, 18 Böök... 5, 105, 112, 230 Carls... 9 Chajes Chalupetzky Crastek Donner Doroshkevitsh Dunder Feigin Felix Fischer 41, 42, 73, 74, , Frey Gaprindashvili Geider Gheorghiu KIIMINKI JA MUNKKIVUORI! Kaksi henkilöä on m.m. tilannut Suomen Shakin, mutta unohtanut nimensä ja osoitteensa tilillepanokortista. Toinen maksu on tapahtunut Säästöpankki Sampossa Kiimingissä ja toinen Helsingin Munkkivuoren KOP:ssa kassa 4:ssä Pikaiset ilmoitukset taloudenhoitajallemme, os. Osmo Tapanila, Hämeentie 156 B Helsinki 56 tai puhelimella 90/ * * * Jälleen kerran muistutamme, että kaikki tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevat ilmoitukset on lähetettävä taloudenhoitajalie (osoite yllä). Gligori , 58 Heilimo Hort , 153 Hurme Hiibner , 153 Ikonen Johannessen Kaila Kanko Karhimäki Karpanov Karpov Katalymov Kavlie-Jörgensen Kivipelto Koivuneva Koponen Kortshnoi Krnic Krogius R.... 9, 10, 55, 232, 233 Kulmala Kushnir Lahti Lampela Lasker Ed , 148 Lehtonen Leskelä Lillja Ljubojevitsh Llores Louhi Löwy II Marshall Matulovi Morant , 130 Mäkihovi Nurmi Nykopp Nykänen Ojanen K , 108, 148, 204 Palmo Partanen Petrosjan... 43, 205 Pillsbury Plater Polugajevski Portisch , 208 Radulov Rantanen Y Ree Ribli Ridala , 242 Rinn.e Ristoja Robatsch , 178 Ruotanen Rusakov Räikkönen Saariluoma Salo , 232 Saloila Salonen Sanders Saren... 5, 148, 177 Sauso Savon Sax Schlesinger Schmid Schmidt W Smyslov Spasski ,73, 74, , Steinitz TaI Terho Teschner Thomas... 15, 148 Tiemann Timman Tschepurnoff Tukmakov... 13, 186 Uggla Uhlmann Ullnar Welisch Venäläinen Werlinski Westerinen 7, 8, 40, 58, 107, 109, 129, 177 Vistaneckis Vulcan Äijälä Jorma Äijälä Pauli Öhqvist Aloitukset: Nimzowitsch-Larsen avaus Epäsäännöllinen avaus Retin systeemi Kaksois-fianchetto Englantilainen peli 13, 173, 178, 186, 205 Hollantilainen puolustus... 15, 148 Benoni , 226 Budapestiläinen gambiitti PirCin puolustus , 118, 198, 206 Aljechinin puolustus 110, 146, 151, 196, 200 Caro-Kann , 153 Ranskalainen puolustus , 117, 129 Pohjoismainen gambiitti Kuningasgambiitti... 41, 111, 129, 148 Espanjalainen peli 5, 40, 47, 73, 101, , 198, 230, 235, 242 Sisilialainen puolustus 8-10, 17, 42, 47, 80, 105, 108, 109, 152, 153, 171, 172, 174, 176,177, 178, 180, 186, 188, 197, 199, 200, 208, 227 Kuningatargambiitti 10, 18, 43, 75, 145, 146, 169, 170, 172, 175, 197 Kuningatar-intialainen puolustus Nimzo-intilainen puolustus 37, 148, 171, 204, 207, 208, 234 Griinfeldin puolustus 42, 74, 109 Kuningas-intialainen puolustus 7, 107, 109 Turnaukset: Neuvostoliiton mest.turn Aljechinin muistoturnaus Kirjeshakin mm-turnaus Lappeenrannan mest.turn Kaakkois-Suomen mest.turn Helsingin mest.turn Suomen Shakkiliiton mest.turn Työväen Shakkiliiton mest.turn. 126 Turun turnaus Alueturnaus , 176 Suomen mestaruusturnaus , 162 Maarianhaminan turnaus MM-ottelu Fischer-Spasski , 196 XX olympialaiset, Skopje , 202 Valkeakosken turnaus Porin turnaus , 241 Työväen ShL:n pikapeliturnaus 189 Suomen ShL:n pikapeliturnaus 189 Usko Peltosen muistoturnaus 210

14 248 SUOMEN SHAKKI Naisten mm-ottelu Toijalan turnaus Artikkelit: Suomen Shakkiliitto 50 v , 161 Rangilista Henkilökohtaista: Eino Heilimo 85 v Felix Laitinen t Altti Saloila t Aarno Sauso t Pauli Äijälä t Tehtävät: Ahues H... 88, 122 Albarda Barnes Beal Chicco Chlubna Coombcs Dombrovskis Eaton... 50, 51 Erlin Fröberg Halumbirek Hannelius 50-52, , 181, 183, 184 Hartong Iso-Puonti Johandl Jong Kaila Kokkonen Korponai Krämer Kutzborski Larsen Lepuschiitz Locker Loyd Mansfield Matousek Mlynka Myllyniemi... 52, 87, 120, 156, 157 Neukomm Ojanen A G Paboucek Pachman V , 216 Palatz Penrose , 52 Plesnivy Rautanen Rehm Savchenko Schlotterbeck Schneider , 184 Seneca Sola Somerpuu Sova Staudte Stavrinides Steudel Takala Ternblad Tikkanen Tomasits Tura Va1ve... 89, 119, 183 Wardener Wenda White Virtanen E A , 159 Virtanen K Zappa Zepler Zucker Lopputehtävät Breider..... Brunner.... Dunder.... Halberstadt.... Koppelomäki.... Kraemer..... Pachman V. Pcrkonoja..... Reichelm.... San~n.... Sells.... Ratkaisijamestaruuskilpailu kehityksen ia~nvoinnln l11erkki SUUR-HELSINGIN OSUUSPANKKI Täydellistä säästöpankki - palvelua HELSINGIN SUOMALAINEN Säästöpankki ge yksiliinpankki UNIFLO viritetty moottoriöljy Tilaushinnat 1973 I/I-vuosi 15, I/I-vuosi 8,- Irtonumerot 3,- Kuusi numeroa vuodessa LAHJAKSI, PALKINNOKSI, MUISTOKSI, TULlAISIKSI Vanhat vuosikerrat 1968 lähtien (ilman postik.) irtonumeroina 10,-, kluuttikansiln sidottuina 15,-, tilaukset taloudenhoitajalie. jokaiselle useamman vuosikerran tilaajalle 10 % alennusl Käsinetehdas Arno Sa1uso Järvenpää. Puh U!deen' 9 öljynvaihloon.

15 Hagström SUURI KI RJA- TALO 11_1.liiilii...!!! Runsaat valikoimat mm. eri maiden s h a k k i - k i r j ali i suu t t a. meiltä kirja Pyytäkää luettelo. AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA Suuri kirjataio Keskuskatu 1 Puh SHAKKI PE LEJÄ Paperiosastolla on runsas valikoima shakkipelejä - pienistä taskukokoisista tyylikkäisiin jalopuupeleihin. STOCKMANN Suuri tavaratalo Paasipaino, Helsinki 1972