LUOTETTAVIA SHAKKIKELLOJA. tukuttain. SHAKKIMME SYYSSAAVUTUKSIA 1971

Transkriptio

1 Saomen SHAKKI LUOTETTAVIA SHAKKIKELLOJA I ;J:~1::~IJ:'J~:f ~ Erittäin edullisesti suoraan maahantuojalta. Alan liikkeille myös tukuttain. Maahantuoja: Helsinki 25, Topeliuksenkatu 13 Puh SHAKKIMME SYYSSAAVUTUKSIA kansainvälinen shakkitehtävien joukkuelaadintakilpailu, jonka Alankomaat järjesti vv , päättyi Suomen voittoon 1269 pisteellä, lähinnä Neuvostoliitto 1249, Ruotsi 1224, Alankomaat 1224, Israel 18 ja Kreikka 18. Mukana oli 27 maata. - KvM Heikki Westerinen saavutti 3. palkinnon Länsi-Saksan 1. kv. mestaruuskilpailussa Länsi-Berliinissä 9 pisteellä 15:stä, mikä merkitsee ensimmäistä kiinnitystä suurmestarin arvoon. - Kv. Kirjeshakkiliitto (ICCF) on antanut Raimo LindroosilIe ensimmäisenä suomalaisena kv. kirjeshakkituomarin arvon. Uudistakaa tilauksenne vuodelle 1972!

2 N:o on tilata SUO M E N SOSIALI D EM OKRAATTI Se on nykyajan lehti nykyajan ihmistä varten Pääedustaja Suomessa OY SUOMEN AUTOTEOLLISUUS AB ; Täydellistä säästöpankki - palvelua HELSINGIN SUOMALAINEN Säästöpankki ~ yksilönpankki UNIFLO viritetty moouoriöljy ~ ; '11 H r I ~ Ii Päätoimittaja MATTI NUKARI U tj) E ~J i-l 1-\,< K I Kasavuorentie Kauniainen puhelin 525 Leif Äström Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton, Suomen Kirjeshakkiliilon ja Suomen Tehtäväniekkain äänenkannattaja. Postisiirtotilin n:o Pankki: Hei Suom Sp Taloudenhoitaja JORMA VAHATUPA Kaarikuja 2 S 1 94 Helsinki 94 puhelin Levikki ja markkinoiti ILMARI BRANDER Huvilakatu 27 A Helsinki 15 puhelin Vähän kerhoasiaa Shakin harrastus ja harjoittelu tapahtuu pääasiassa kerhoissa, joita maassamme on pitkälti toista sataa, vaikka otetaan lukuun vain perusliittoihin kuuluvat kerhot, Kuitenkin kirjoitetaan hyvin vähän, mm. tässä omassa lehdessämme, niistä oloista, joissa shakkikerhot toimivat. Suomen Shakkiliitto toimeenpani v. 197 n.s. jäsenticdustel1.ln, jonka avulla toivottiin saatavan ainakin täydelliset perustiedot kerhoista, mm. toimihenkilöt sekä pelipaikat ja -ajat, mutta myös muuta mielenkiintoista asiaa, kuten kuntien taloudellinen tuki kerhoille ym. Tämä kirjoitus on yhteenveto jäseniiedustelun tuloksista. Rohkenen tässä yhteydessä esittää toivomuksen, että Suomen Shakki entistä aktiivisemmin käsittelisi kerhojen asioita. Ovathan ne koko shakkitoimintamme peruskiviä. Jäsentiedustcluun vastasi 55 kerhoa, eli yli 7 % liiton jäsenistä. Vastauneista oli 37 (/~ ns. kahden liiton kerhoja, joten tuloksia voidaan pitää suhteellisen yleispätevinä. Minkälainen on sitten tyypillinen suomalainen shakkikerho? J(eskivcrtokcrho on perustettu heti sotien jälkeen ja sillä on 23 jäsentä. Se kokoontuu kerran viikossa. mieluummin maanantaina, peli-iltaan. Sillä ei ole yhtään mestaria eikä mestariehdokasta, mutta kyllä 4 1 luokan pelaajaa. Jäsenmaksu on 8 mk vuodessa. Pohjantalon konttori. Julkaisutoim ikunta VISA KIVI MAUNO LAISAARI SIMO NUOTIO ALTTI SALOlLA MATTI UITTO Tämä oli siis norrnaalikerho. Aineistosta löytyy kuitenkin paljon antoisampia tarkastelun kohteita, yksi niistä on huoneistokysymys. Tiedämmehän, että monilla kerhoilla on vaikeuksia sopivan pelihuoneiston löytämisessä. Miten tämä asia on yleensä ratkaistu? 46 % kerhoista pela;l kunnallisissa tiloissa ts. kouluissa, nuorisotiloissa, kirjastoissa ja kunnantaloissa, 27 % pelaa ravintoloissa, 16 % muiden yhdistyksicn huoneistoissa, 5 % työpaikoilla (tyiipaikkakerhot) sekä vain 2 'Yc, seurakunnan huoneistoissa. Kokonaista 6 % kerhoista ei maksa pelihuoneistosta vuokraa. Tämä luku muodostuu seuraavasti: 27 (1" saa ilmaisen pelipaikan kunnalta, 11 % paikalliselta tyiinantajalta (itse työpaikka tai kerllotila), 7 % muualta sekä 15 'Yc, ravintolalta, jolle korvaus kai kuitenkin maksda;111 välillisesti. Lisäksi 9 % ilmoittaa saava usa kunnalta halvalla pclihuonciston. Näin ollen yllättävän suuri osa kerhoista nauttii arvokasta,)asuntotukea» etupäässä kunnalliselta taholta. Ne, jotka jäävät tällaista tukea vaille, esim. Helsingissä toimivat kerhot, kamppailevat suurten vuokrien takia taloudellisissa, vaikeuksissa. Kyselystä kävi ilmi, että 61 % kerhoista pelaa vain kerran viikossa, loput kaksi kertaa. Etupäässä jäsenmääräitään suuret kerhot pelaavat kaksi kertaa viikossa. Näyttää Jokaiselle uudelle kokovuositilaajalle kaksi tämän vuoden viimeistä numeroa ilmaiseksi. mikäli tilaus on tullut tämän vuoden puolella. i' t

3 24 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 25 Robert Hiibner: KIRJE SUOMEN SHAKILLE Ehdokasottelu H iibner - Petrosjan Seuraavassa selostuksessani tahdon kertoa»suomen Shakin» lukijoille, miksi minnlla oli aihetta keskeyttää ottelu ennenaikaisesti. Jo alusta läråtien näytti ottelu syntyneen onnettomien tähtien alla. Wyk aan Zeen»Masuuniturnauksen» aikana 1971 oli nimittäin tohtori Euwen, Petrosjanin ja minun välillä sovittu, että ottelu alkaisi 1.5. Hollannissa. Noin kuukautta ennen ottelun alkua ilmoitti FIDE minulle syitä mainitsematta, ettei ottelua pidettäisi Hollannissa, vaan se alkaisi Sevillassa Espanjassa. Tätä vastaan esitti Saksan Shakkiliitto vastalauseen siitä syystä, että paikkakunta olisi minulle ilmastollisesti epäedullinen. Koska siltä kuin vapaa pelihuoneisto ei vaikuttaisi peli-iltojen määrää nostavasti. Syynä tähän on varmaankin se, että vapaata huoneistoa on jakamassa moni harrastuspiiri. Ne kerhot, joilla on suurimmat jäsenmaksut tarjoavat poikkeuksitta kaksi pelitilaisuutta viikossa. Kaukana on joka tapauksessa se ihannetilanne, että voi mennä pelaamaan shakkia aina kun mieli tekee. Shakki on tunnetusti huokea harrastus. Kuitenkin vaihtelevat kerhojen jäsenmaksut melko tavalla: suurin on 22 mk vuodessa kun taas toiset eivät peri maksua lainkaan. J(eskiarvo on n. 8 mk aikuisilta ja 2 mk nuorilta vuodessa. Kerhot, jotka saavat vapaan pelihuoneiston perivät keskimäärin 2,6 mk vähemmän jäsenmaksuna kuin ne, jotka joutuvat vuokraamaan pelitilansa. Mielenkiintoista oli kyselyn perusteella todeta kuinka epätasaisesti pelivahvuus on jakautunut kerhojen kesken. Aktiivimestarimme kuuluvat muutamaan suureen k<,rhoon, muiden ollessa lähes ilman mestareita. 75 %:lla kerhoista ei ole yhtään mestaria, 51 %:lla ei ole yhtään mestariehdokasta ja 11 %:lla ei ole ainuttakaan 1 luokan pelaajaa. On luonnollista, ettei tällainen jakautuma harjoittelun kannalta ole edullinen. Palaan vielä kerhojen talouteen, joka kyselyssä oli etusijalla. Osoittautui, että 5 % ilmeisestikään muita paikkakuntia ei ollut ehdolla, minut kuitenkin pakotettiin pelaamaan Sevillassa. Toukokuun 12. päivänä menimme englantilainen erotuomari H. Golombek, pelaajat sekä heidän seuralaisensa A. Suetin, I. Saitsev ja H. Hecht katsomaan pelihuoneistoa. Tässä tilaisuudessa, joka pidettiin noin puolenpäivän aikaan, en nähnyt mitään aihetta vastustaa sen käyttöä. Kuitenkin jo ensimmäisen pelin aikana häiritsi minua voimakas melu: Pelipaikan ilmastointilaite piti tavantakaa pitkäaikaista surinaa. Suunnilleen peliajan puolivälin jälkeen tämä vasta loppui. kerhoista v. 197 sai ulkopuolista rahallista tukea. Laskettuna kaikkien kerhojen määrästä sai 37 % kunnallisen määrärahan, 7 % rahatukea työnantajilta, 2 % yksityisiltä henkilöiltä ja 4 % muualta (mm. kauppa). Kunnalta saatu vapaa pelihuoneisto ei näytä heikentäneen määrärahan saantimahdollisuuksia sillä 36 % kunnalta vapaan pelihuoneiston saavista sai myös kunnallisen määrärahan. Kerhoista, joilla ei ollut vapaata pelihuoneistoa sai 39 % määrärahan. Määrärahojen suuruutta ei kysytty mutta muutamien esimerkkien perusteella ne ovat olleet pieniä. Niiden vaikutus jäsenmaksujen suuruuteen ei myöskään tilastollisesti ole havaittavissa, mikä myös viittaa siihen, että ne ovat pieniä. Jäsenmaksun suuruus riippuu ijnwiscsti paljon enemmän pelihuoneistoll sa,mnista ja sen laadusta sekä kilpaijntoilllinnan laajuudesta ja rahoitustavasta. J\ lilell edellä esitetyt tilastotiedot osoittavat 11 Suomen Shakkiliiton jäsentiedustelu ltyiidyllisellä tavalla vai ottanut joitakin puolia shakkikerhojen toiminnasta. Tietoja yritetään laajentaa uusilla tutkimuksilla tulevaisuudessa. Kyselyn järjestäjät kiittävät kerhojen yhdysmiehiä kiinnostuksesta, lukuisista kirjeistä ja arvokkaista lisähuomautnl(sista. Tässä minun on syytä huomauttaa, ettei herra Petrosjan ilmeisestikään tuntenut itseään melun häiritsemäksi, koska hän kärsii huonokuuloisuudesta. Myös pelien aikana vallitsi alati häiritsevä melu. Pelipaikka sijaitsi välittömästi jalankulkijakäytävän alla, ja jatkuvasti työntyi Sevillan erään vilkkaimman liikennekadun meteli ja erikoisesti jalankulkijoitten askelten ääni katon läpi. Minun onnistui kuitenkin vielä tämän vaiheen aikana suurin tahdonponnistuksin peleihini keskittyminen jossain määrin. Kuudes peli pelattiin eräänä perjantaiiltapäivänä. Pelin alusta lähtien vallitsi sietämätön melu, sillä jalankulkuliikenne oli erikoisen vilkasta. Kolmen tunnin kuluessa käännyin kolme kertaa erotuomari Golombekin puoleen tässä kysymyksessä. Myöskin hän piti melua kestämättömän kovana, muttei nähnyt itsellään olevan mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseen eikä pyyntöni täyttämiseen pelin keskeyttämisestä. Koska pelin jatkaminen täten oli minulle mahdotonta, katsoin itseni pakotetuksi tarjoamaan tasapeliä selvästi paremmassa asemassa; herra Petrosjan otti tarjouksen heti vastaan. Seuraavana päivänä, joka oli peleistä vapaa, kutsui herra Golombek koolle pelaajat sekundantteineen sekä erään ottelun järjestelijöitten edustajan. Pyydettyäni pelisalin vaihdosta kertoi herra Golombek, ettei järjestelijäpuoli ollut siitä kiinnostunut. Hän välitti pyyntöni venäläisille, johon herra Suetin vastasi seuraavaan tapaan: 1) Hiibnerillä ei ole mitään oikeutta moittia pelisalia, sillä hänhän oli ennen ensimmäistä peliä selittänyt hyväksyvänsä kaiken. 2) Petrosjanille huone oll miellyttävä. 3) Hubner tahtoi ilmeisesti vaatimalla jokaista peliä varten uuden suorituspaikan vaikuttaa Petrosjaniin epäedullisesti. 4) Hiibner häiritsi kuudennen pelin aikana Petrosjania sillä, että hän otti jatkuvasti yhteyttä erotuomariin. Tämän jälkeen lähtivät venäläiset heti kokouksesta. Herra Golombek ehdotti nyt minulle seitsemännen pelin aloittamista vanhassa paikassa; jos melu kävisi ylivoimaiseksi, siirrettäisiin peli tarkoitukseen varattuun yksityishuoneeseen. Esitin seuraavat vastustavat näkökohdat: 1) Pelin kuluessa tapahtuva paikan vaihdos olisi häiritsevää eikä edes helposti toimi tetta vissa. 2) Koskei tilanteen paranemiseen ollut nähtävissä mitään syytä välitön vaihdos olisi toki neuvokkaampaa. 3) Tähänastiset tapahtumat olivat tietenkin vaikuttaneet psykologisesti minuun siinä määrin, että olin nyt meluärsykkeille herkempi kuin ottelun alussa. Herra Golombek lupasi täysin ottaa huomioon erikoisen psykologisen asemani. Tämänjälkeen hyväksyin hänen ehdotuksensa. Seitsemännen pelin alkamisen jälkeen tunsin itseni jälleen melun häiritsemäksi ja käännyin kaksi kertaa erotuomarin puoleen, joka vastasi, ettei melu ollut niin kova kuin kuudennen pelin aikana. En voinut sitten enää keskittyä ja turmelin lupaavan aseman häviöksi. Seitsemännen pelin aikana herra Golombek luovutti sekundantilleni Hechtille ottelun järjestäjiltä saamansa selonteon minulle edelleen luovutettavaksi. Tässä kirjoituksessa leimattiin käytökseni kuudennen pelin aikana»hysteeriseksi hyökkäykseksi», katsottiin valitukseni perusteettomiksi ja epäoikeudenmukaisiksi sekä minua uhattiin oikeudellisilla toimenpiteillä, jos pitäisin kiinni pelihuoneiston muuttamisesta. Edelleen kirjoituksessa todettiin, että olin alusta asti käyttäytynyt loukkaavasti järjestelijöitä kohtaan. Tätä toteamusta voidaan verrata siihen tosiseikkaan, ettei Sevillaan tullessani minulle ollut varattuna mitään hotellihuonetta, vaan olin pakoitettu viettämään ensimmäisen yön seuralaiseni kanssa yhdessä itse varaamassamme yhden hengen huoneessa. Tapahtumat sekä viimeisenä pisarana järjestelijöitten kirjoitus olivat osoittaneet minulle, etten voinut toivoa rehtiä kohtelua. Keskeytin siksi ottelun. Viimeisessä keskustelussani järjestelijöitten kanssa olin vielä tarjonnut heille tilaisuutta selittää käyttäytymistään ja pyytää anteeksi, mutta he olivat pysyneet loukkaavissa väitteissään. Jätin FIDE:lle vastalausekirjoitelman ottelun läpiviennin laadusta ja tavasta sekä lopputuloksesta.

4 26 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 27 Eero E. Böök: Mestarin IDietteitä Ensimmäinen suomalainen shakkimestari Anatol Tschepurnoff syntyi Loviisassa lokakuun 19 päivänä Hänen isänsä Aleksei Tschepurnoff oli korkea rautatievirkamies, vuosina valtion rautateiden pääjohtaja ja, kuten mm. laitoksen loo-vuotishistoriikissa mainitaan, venäläisestä nimestään huolimatta syntyperäinen Suomen kansalainen. Että suku on pitkään ollut maassamme, voi myöskin todeta Helsingin kaupunginmuseossa, jossa on nähtävänä Tschepurnoffien muotokuvia useammassa polvessa. Anatol Tschepurnoff liittyi jo ylioppilaana Helsingin Shakkiklubiin, johon hän ilmeisesti aina katsoi kiinteimmin kuuluvansa silloinkin, kun hän toimesa johdosta joutui asumaan etäällä ensimmäisistä shakkiveljistään. Tältä ensimmiselätä Helsingin-kaudelta on Suomalaisen Shakkikerhon seinällä riippuva valokuva, jossa shakkilaudan toisella puolella on vastustajana klubin silloinen puheenjohtaja J. Öhquist. Kun opinnot Polyteknillisessä opistossa eivät innokkaan shakillharrastllksen vuoksi ottaneet luonnistuakseen, Tschepurnoff jo ennen vuosisadan vaihdetta siirtyi Venäjälle eräänlaiseksi jokiliikenteen tarkastajaksi ja isänsä kuolinvuonna 198 valtion rautateiden palvelukseen Pietarin Suomen asemalle. Sunrkaupungin shakkielämä oli keskittynyt Pietarin Shakkiklubiin, joka kokoontui pörssiklubissa, jonne vain valitulla seuralla oli pääsy, ja Nevskij Prospektin varrella sijaitsevaan kahvila Dominik'iin. Siihen aikaan ei pikapeliä tunnettu nykyisessä muodossa, vaan kevyet pelit suoritettiin yleensä, vaikkei aina suhteellisen nopeassa tahdissa ja useimmiten panoksesta. Shakkikahvilassa oli oma vakituinen pelaajakaartinsa, joukossa ammattimaisia kahvilapelaajia, jotka pääasiassa etuantipeleissä kynivät tavallisilta harrastelijoilta riittävät rahat kohtalaiseen clantoon. Tällaiset pelit ovat erinomaista harjoitusta sille, jolla ei ole varaa menettää rahojaan, ja ilmeisesti juuri täällä TschpurnoIfista kehittyi pelätty taktikko. Venäjän, erikoisesti Pietarin shakkitaso oli huomattavan korkea ja vuosisadan alussa oli tsaarivaltakunnassa useita suurmestareita. Dominikissa hekin usein asettuivat kahvilapöydän ääreen kamppailemaan. Se ei ollut mikään ihme, sillä turnaukset olivat siihen aikaan harvinaisia suurtapauksia. Tschepurnoff on kertonut seuraavasti tutustumisesta erääseen vahvimmista vastustajistaan:»kerran istuessani klubissa tuli sinne minulle tuntematon herra puettuna komeaan majavannahkaturkkiin. Hetken katseltu aan pelejä hän pyysi minua otteluun. Suostuin heti siihen ja myös hänen ehdottamaansa vetoon 1 rupla peliltä, koska arvelin olevan hyvän tilaisuuden ansaita ilmeisen varakkaalta vastustajalta helposti mukavat taskurahat. - Mutta tuntematon alkoikin pelin kaikkien teorian sääntöjen mukaan. Ihmettelin, kuka tämä uusi kyky mahtoi olla ja ponnistin parhaani, sillä minulla ei oikein ollut varaa menettää ruplaani. Kun olin lopulta onnellisesti voittanut pelin kahden ja puolen tunnin työn jälkeen, näin, että suurin osa kahvilaylcisiistil oli kerääntynyt seuraamaan pcliilnllllc.»11 uonla,w, ettette ole mikään t"vallinell pelaaja», sa1loin. "Saanko kysyä nimcillllle?». "Nilll<,ni on B"rnstein. Mutta haluan uh<louolllasu IIlIsinb,C\». Kieltäydyin, koska kullo oli jo piioli kaksi yöllä, mutta lupasin pdt1:j, IIl1sillnan tilaisuuden sattuessa. Olen si1:(.('1i vllosien kuluessa pelannut trilknls(rinin kanssa kaikkiaan 11 peliä ja 1('11 voitolla kuusi viittä vastaan. Saa niu"lii., kllillka. käy, jos vielä tapaamme.» Tämän 'J'sl'I)('!'lIrJloH kertoi minulle haastatellcss'lli i hilntil HO-vuotispäivän johdosta. Ilii,ll ei li"'i" enää tavannut kuuluisaa vast1lsltjaallsa, joka Helsingin shakkiolympialais1."1i ai kana vieraili maassamme. Bernstein, joka oli devä kansainvälinen lakimies, osallistlli hyvin harvoin mihinkään kilpailuun vuoden 1914 Pietarin turnauksen jälkeen. 'J Ui.n oli kuitenkin vielä 74 vuotiaana H.ans Imu joukkueessa Amsterdamissa 1954 ja jakoi samana vuonna palkinnuli Mon- tevideossa Najdorfin kanssa voittaen lisäksi tämän loisteliaassa kauneuspalkintopelissä. Tschepurnoffin osallistumisista kilpailu i hin Venäjällä oleskelun aikana ei ole paljoakaan tietoa. G. Löwenfischin muistelmateoksessa hän on mainittu muutamassa kohdassa kuten myös saman kirjoittajan artikkelissa, joka sisältyy N. Grekovin toimittamaan 3-luvulla ilmestyneeseen M. Tshigorinin elämäkertaan. Viimemainitussa Tschepurnoff mainitaan Tshigorinin oppilaiden joukossa, kuitenkin vain l,-luokan pelaajana. Ainoa todella huomattava kilpailu, jossa hän oli mukana, lienee ollut "yleisvenäläinen harrastelijain turnaus». Se pelattiin samanaikaisesti vuoden 199 kansainvälisen turnauksen kanssa, jossa Lasker ja Rubistein jakoivat voiton. Harrastelijoiden turnaus säilyy shakkihistorian lehdillä sen johdosta, että nuori A. Aljeehin siinä ansaitsi mestarikannuksensa. Tsehepurnoff ei sijoittunut turnauksessa erikoisemmin, mutta pystyi kuitenkin tasapeliin Aljeehinin kanssa. Seuraava peli on tästä turnauksesta ja edustaa ilmeisesti sopivasti»harrastelijatasoa». 484 CARO-KANN Pietari 199, yleisvenäläinen harrastelijain turnaus Tschepurnoff - Eljaschoff l.e2 -e4 c7 -c6 2.d2 -d4 d7 -d5 3.f2 -f3 Tämä siirto on kadonnut kilpailujen näyttämöltä, mutta siitä on yllättävän lyhyt aika. Sen tarkoituksena on sotilaskeskustan muodostaminen ja, mikäli musta liian aikaisin avaa pelin, valkea saa uhraamalla sotilaan erinomaisen hyökkäysaseman. Pelitapa esiintyi jo viime vuosisadalla, mutta koki eräänlaisen renessanssin 3-luvun alussa, jolloin Tartakower pelasi sitä melkoisella menestyksellä. Samaan aikaan sekä Krogius että kirjoittaja sitä myös käyttivät. Yllättävää oli, että Smyslov otti sen avausohjelmistoonsa. Hän luopui siitä kuitenkin pian todettuaan muunnelman asemallisesti heikoksi. Valkean on 3. siirron jälkeen vaikeata jatkaa kuningassivustan liikekannallepanoa, kun taas musta voi rauhallisin keinoin kohdistaa valkean keskustaan tuntuvan painostuksen, joka ottaa terän koko pelitavalta d5xe4 4.f3xe4 e7-e5 Tämä linjojen avaaminenkin riittänee tasoittamaan pelin, kunhan musta keskittyy liikekannallepanon nopeaan jatkamiseen. Nykyään jatketaan kuitenkin 3. -e6:lla. Se voi johtaa ranskalaiseen peliin siirroilla 4.Re3 Rf6 5.e5 (5.Lg5 h6 6.Lh4 Db6! osoittautui ottelu pelissä Smyslov-Botvinnik 1958 mustalle edulliseksi.) Rf-d7 6.f4 c5 7.Rf3, mikä ei liene valkealle epäedullista. Teoria on suositellut jatkoa 4.Re3 Lb4 5. Le3 dxe4 6.a3 Lxc3+ 7.bxc3 DaS 8.Ld2 jne. Tartakower-Flohr, Kemeri 1937, jossa musta kuitenkin vastoin avauskäsikirjojen neuvoja hyvin voi jatkaa 8. -e3 9.L X e3 D xe3+ 1.Kf2 Rf6 eikä ole nähtävissä, miten valkea voisi hyväksikäyttää pientä kehitysetuaan. Toinen usein käytetty siirto on (3. -e6) 4.Le3, johon musta vastaa parhaiten 4. -Db6 tai 4. -Rf6. Sen sijaan sotilaanuhrauksen vastaanottaminen suo valkealle hyvät hyökkäysmahdollisuudet: 3. -e6 4.Le3 dxe4 5.Rd2 exf3 6.Rgxf3 (myös 6.D xf3 tulee kysymykseen.) Rf6 7. Re4 (Todennäköisesti parempi kuin heti 7.Ld3, mikä tapahtui mm. peleissä Tartakower-Weenink, Liege 193 ja Böök Laurentius (Laurine), Helsinki 1932.) Rd5 8. Ld2 Le7 9.Ld3 jne, kuten pelissä Smyslov -Gereben, Moskova Rgl-f3 e5 xd4 Mustan ei kannata haaskata aikaa sotilaan lyömiseen. Sen sijaan 5. -Le6! 6.Rc3 Lb4 jne riittää suunnilleen tasa-asemaan. 6.Lfl-c4! Rg8-f6 Mustan liikekannallepano on jäänyt jo niin paljon jälkeen, että mikään jatko ei ole tyydyttävä. Tunnetuin esimerkki on peli Tartakower-Przepiorka, Budapest 1929, joka jatkui 6.-Le6 7.Lxe6 fxe6 8.- Le7 9.Rxd4 Dd7 1O.Dh5+ Kd8 11.Le3 johtaen valkean nopeaan voittoon. Suorastaan historiallisia ovat jatkot 6. -Lb4 + 7.c3 dxc3 8.Lxf7+! Kxf7 9.Dxd8 cx b2+ 1.Ke2 b xald I1.Rg5+ Kg6 12. De8+ jne. ja 6. -De7 7.- Lg4 8.Dxd4 (ilmeisesti 8.e5 Rb-d7 9 D xd4 DeS 1 Le3 Dxd4 11 Lxd4 Lxf3 12Txf3 Rh6 13 e6 jne olisi nykyaikaisen käsityksen mukaan paras, edulliseen loppupeliin johtava jatko) DeS ge3 DXd4 1cXd4 Lxf3 (parempi on 1 -f6) 11 g xf3 jne, Maroczy -Lee, Lontoo 1899, valkean eduksi Ne löytyivät yli 5 vuotta vanhasta Bilgneri käsikirjan viimeisestä painoksesta 7.Rf3-g5 Jatkossa 7-! Le6 8.Lxe6 fxe6 9.e5 Rd5 1.Rg5 Dd7 11.Dg4! jne valkea saa ratkaisevan hyökkäyksen ja vähintään yhtä huonoon tulokseen johtaa ottelupelissä Teichmann-Mieses, Berliini 191 tapahtunut 7.-! Le7 8.Rg5-9.RXf7 TXf7 1.L Xf7+ K Xf7 Il.e5 jne., sillä sotilas ei tässä asemassa korvaa laadun menetystä Lc8-g4! 8.Ddl-d3

5 28 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 29 Lyönti f7:ään ei tietenkään tule kysymykseen Lg4-h5 9.- Lf8-c5 Oikein olisi ollut 9. -Le7, joka antaa mustalle melkoisia vastamahdollisuuksia. Esim. 9. -Le7 1.Db3-11.e5 Rd5 12.D xb7! Rb-d7 jne. Valkean olisi siis pitänyt pelata 7. O-O!, minkä jälkeen musta kuningatarlähetti ei pääse kiertämään h5:een. 1.Lc4 X f7 + Lh5 X f7 11.Rg5 X f7 Ke8 X Dd3-c4+ Kf7-e8 13.De4xe5 Dd8 -b6 14.De5-e5+ Ke8-f7 Kuninkaan on palaattva tornilinjalle, sillä 14.-Kd8 15.Txf6 mene ää upseerin ja d7-ruutu tuntuu perin sopimattomalta. 15.De5-f4 d4-d3+ 16.Lel-e3 Db6 xb2 17.Rbl-d2 Rb8-d7 18.Rd2-e4-D62e3 19.c2 xd3 Valkea olisi voinut lopettaa pelin nopeammin jatkamalla 19.e5! g5 2.D X g5 D X c4 21. TXf6+! Rxf6 (tai 21.-Ke8 22.Td6 jne.) 22.D Xf6+ Kg8 23.Tfl eikä matti ole orjuttavissa Th8-e Dx3:a olisi voinut seurata edellisen huomautuksen sommitelma. 2.Tal -el De3xd3 2. -Db4 21.e5 Kg8 olisi pelastanut kuningattaren, mutta ei peliä. Turnauskirja ei mainitse, mistä syystä musta jatkoi vielä seuraavat lähes 2 siirtoa. 21.Tfl-dl Dd3 X dl + 22.Tcl X dl Mielenkiinnoton loppu kuului: 22.-Kg8 23.e5 Rd5 24.Dg3 Te6 25.Ld4 Tg6 26.Dh3 Rf8 27.Tfl Re6 28.Le3 b5 29.Rd6 a5 3. Re4 Te8 31.Ld2 b4 32.Df5 Re7 33.Df7 + Kh8 34.Rg5 Tg8 35.D X e7 R X g5 36.L X g5 T X g5 37.e6 Tg6 38.Df7 Musta antautui. Tschepurnoffin onnistui pelastua vallankumouksen melskeistä Suomeen. Hänen toimipaikkansa oli aluksi Viipurissa, jonka shakkielämä 2-luvulla oli erittäin vilkas. Oli ilmeisesti juuri Tschepurnoffin ansiota, että tähän aikaan Karjalan pääkaupungissa kehittyi joukko pelaajia, jotka ovat antaneet merkittävän panoksen maamme kilpailushakkiin. Näihin lienee luettava kirjeshakin,)grand old man» Eino Heilimo, aikanaan Suomen mestaruutta hallinneet R. Krogius ja B. Rasmusson, valitettavan aikaisin kilpailushakin jättänyt E. Vilen, 3-luvun kilpailuissa menestynyt G. Loven sekä pari kertaa Suomen mestaruuden tuntumassa ollut M. Laisaari. Kun Suomen Shakkiliitto perustettiin kesällä 1922, tapahtui se Helsingin Shakkiklubin järjestämän 1. yleissuomalaisen turnauksen yhteydessä. Kilpailun ja ensimmäisen Suomen mestaruuden Tschepurnoff voitti. Järjestäytyminen toi luonnollisesti esiin' kysymyksen kotimaisen mestariluokan perustamisesta. Helsingin shakkielämä oli juuri jakautunut kahteen leiriin, kun osa klubin entisiä jäseniä oli perustanut Helsingin Yleisen Shakkiseuran. Tämä kokoontui Hörhammerin taidesalongissa, kun taas vanha shakkiklubi pelasi kilpailevassa G. Stenmannin taidesalongissa. Niinpä olivat tietysti mestariluokkakysymyksessäkin mielipiteet vastakkain. Shakkiklubi, jolla oli paras kandidaatti, kannatti tietenkin mestarinarvojen jakamista, ja saikin tahonsa lävitse. Päätös ei liene mennyt vikaan, sillä Pariisin shakkiolympialaisissa Suomea edustivat Tschepurnoff ja klubin moninkertainen mestari E. Malmberg yllättävän hyvällä menestyksellä. Suomen mestari selviytyi loistavasti loppukilpailuun, jossa hänellä vielä viimeisen kierroksen alkaessa oli teoreettinen m'l.hdollisnus kllltamitaliin. Latvialainen Mattisoll selviytyi kuitenkin varmaksi voittajaksi ja Itllrjalljälluittävä kamppailu Apslwlwck-Tsclwpurnoff päättyi huimaavien soll1mit"ltnicll jälkeen riikalaisen mestarin voittoon, jolla hän pääsi hopeamitalille. Latvi,t1aiset julkaisevat tämän pelin mielellililn shakkihistoriallisten artikkelien yhtcy<1cssii., Kaikesta päättäen ikämestari selviytyi Pariisissa kahvilapeleissä vielä parelllmin kuiu itse kilpailuissa, sillä hänen kerrolaan olleen läsnäolleista parhaan pikapela~.j'lil. Lienee vielä syytä mainita TschepurnoIfin allekirjoittaneen Maailman Shakkiliiton pcrustamiskirjan Snomen puolesta. Kun mestarimme palasi menestykselliseltä kilpailumatkalta, kysyttiin häneltä ensimmiiseksi,)miten sinä selviydyit nykyaikaisesta avausteoriasta?» Vastaus kuului:,)valkeilla se ei tietenkään ollut vaikeata. Mustilla minä en myöskään pelannut mitään vanhan- tai nykyaikaista. Minä vain vastasin aina ensimmäisessä siirrossa c7 -c5.,) Ihmetys oli tietenkin kertakaikkinen, sillä sekä Benoni-puolustus että sisilialainen peli olivat siihen aikaan melko huonoissa kirjoissa. Benonia oli tosin Spielmann toisinaan käyttänyt, mutta se vaikutti epäilyttävältä, ja sisilialaisessa pelissä oli Mar6ezy vuotta aikaisemmin Schveningenin turnauksessa antanut tri Euwelle vakuuttavan oppitunnin, jonka luultiin osoittaneen puolustuksen virheelliseksi. Tämä ei ollut mikään ihme, sillä Tarraschin kaavamaiset strategiset opit olivat tähän ikaan vielä suurinta viisautta. Tschepurnoff kuitenkin - ilmeisesti tietämättään - noudatti Tshigorinin ajatuksenjuoksuja käyttäen pelitapoja, jotka kaikesta päättäen olivat täyttä hepreaa suurimmalle osalle sen aikuisia mestareita. Vasta nykyaika on sitovasti osoittanut näiden pelitapojen elinvoiman. Tschepunoffin paras valtti oli kuitenkin hänen järkkymättömään rauhallisuuteen liittyvä erinomainen taktillinen huomiokykynsä. Seuraava tilanne on ilmeisesti syntynyt harjoituspelissä Pariisin shakkiolympialaisten edellä. A. Tschepurnoff E. Heilimo Viipurin Shakkiklubi 1924 Vaikealla on kahden sotilaan ylivoima eikä voitto siis enää voi olla suurempien vaikeuksien takana. Musta asetti kuitenkin nerokkaan ansan, johon valkea odotusten mukaan lankesi Tf8-g8! 2.Re4-f6 Valkean olisi pitänyt esim. tarjota 2.Dc5:llä kuningatarvaihtoa. Nyt sen sijaan musta voi uhrata kuningattaren! Dd5xf3! 3.Rf6xg8 Le8-h3! Nyt kuningatar on lyötävä eikä valkea voi välttää ikuista shakkia. 4. g2xf3 Ta8xg8+ 5.Kgl-hl Lh3- g2+ 6.Khl-gl Lg2-h3+ jne. Kuten jo mainittiin, katsoi Tschepurnoff lähinnä kuuluvansa Helsingin Shakkiklubiin sekä Viipurin aikanaan että ollessaan vuosina toimessa Mikkelin asemalla. Niinpä hän osallistui useamman kerran Helsinki-Tallinna kaupunkiotteluihin, jotka varsinkin veljeskansan luona olivat päättäjäisvaiheessa sangen riehakkaita. Tapahtui tietenkin monta hauskaa kommellusta, joista seuraava, jossa Tschepurnoff oli osallisena, on ikuistettu trio 1. Rahmin, Suomen Shakin ensimmäisen päätoimittajan palstassa Uudessa Suomessa Rahmin sujuva kynä kertoi näin:,)tallinnan retkeltä olisi monta hauskaa juttua kerrottavana. Mutta, kun kerran jäivät matkaselostuksesta, niin tulisivat nyt vähän»post festum,). Yksi ansaitsee sentään vieläkin ikuistuksen: mestarimme lähtö veljeskansan pääkaupungista.»riigenim piti lähteä Tallinnasta toisena helluntaipäivänä klo 9 aamulla. Siihen aikoivat Tschepurnoff ja Tanner hankkiutua. Joivat tietenkin ensin aamujuomansa kaikessa rauhassa,)kultaisen Leijonan» ruokasalissa. (Hotelli,)Kuld Löv,) tuhoutui täysin Tallinnan pommituksissa ja sen paikalla on kaunis puistikko Harju tänav-kadun varrella.) Joku ystävällinen vahtimestari huomautti, että olisi herrojen jo ehkä varminta lähteä, sillä kello on paljon ja,)riigem hyvin täsmällinen. No parasta sitten laittautua matkaan. Auton saa tietysti heti kadulta tuumailivat miehemme, viipyisi kauemman aikaa, jos sen puhelimella tilaisi. Laukut otettiin siis kainaloon ja lähdettiin kadulle. Mutta eipä näkynytkään autoja. Eikä muitakaan kulkuneuvoja. Tanner katseli kelloaan, joka osoitti aikaa olevan viisitoista minuuttia laivan lähtöön. Mitenkäs tästä nyt ennätetään?»viisitoista minuuttia!» huudahti Tschepurnoff, jonka rauhallisuutta ja optimismia ei mikään tilanne maailmassa voi horjuttaa,»sittenhän me ennätämme aivan mainiosti, vaikka jalan. Laivaranta on varmaankin kohta tuossa nurkan takana...,) Tanner koetti selittää, ettei se laivaranta aivan vielä nurkan takana ollut, vaan että sinne oli matkaa kaksi kilometriä.»kyllä me silti hyvin ennätämme, kävellään vaan aivan rauhassa') meinaili Tschepurnoff. Tanner oli vähän toista mieltä. Mutta mistäpä sen ajopelin nyt sitten otti? Vihdoinkin tulee auto vastaan. Siinä istuu mies vaunussa, mutta suurin hälytyksin se kuitenkin saadaan pysähtymään.»ettekö millään tavalla suostuisi luovuttamaan au-

6 21 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 211 Ojanen vastaa Kirjeenvaihto toimituksen osoitteella. Kysymys: Äskettäin totesin Helsingin sanomien esittämässä SM F. Gheorghiun (valk.) ja KvM A. Hennings (musta) pelissä huomautuksen: Itäsaksalainen mustilla on pelannut vahvasti eritoten sotilailla." Peli sujui seuraavasti: 1. d4 d5 2. c4 c6 3.Rf3 Rf6 4.e3 Lf5 5.Rc3 e6 6.Le2 Le Rh4! Lg6 9.R:g6 h:g6 1.b3 Rdb7 11.Lb2 Te8 12.Dc2 Tc8 13.Tadl DaS 14.a3 a6 15.c5 Dc7 16.f4 b6 17.M a5 18.Tal Ta Rh7 2.gS a:b4 21.a:b4 T:al 22.Lal b:c5 23.b:c5 e5! 24.f:e5 L:g5 25.Rd1 f5 26.Khl Rhf8 27.Tg1 Lh6 28.Lc3 Ta8 29.h4 Dd8 3. Le1 Ta3 31.Lf2 DaS 32.e6 R:e6 33.T:g6 Rdf8 34.Tg1 f4! 35.Lel Da4 36.Df5 f:e3 37.De5 Ta2 38.Rc3 TaI 39. valkea ylitti aikansa. Rohkenisin pitää valkean 29. siirtoa h4 huutomerkkisiirtona, mikäli valkea olisi jatkanut 34. siirrossaan Tgl:n sijasta D:f5. Perusteluksi mielipiteelleni esitän jatkot: D:f5 R:g6 35.D:e6+ Kh7 36.Df5 ja mustan ratsu putoaa, koska sen upseerit eivät ehdi avuksi. Lisäksi valkea saa nähdäkseni voittavan asemaedun. II. 34.D:f5 Dd2 35.T:e6 D:e2 36.Te8 D:dl+ 37.Kg2 g6 37.D:g6+ Lg7 38.De6+ Kh7 39.DI5+ toanne, meillä on niin kauhea kiire laivalle?.»ei mitenkään, kiire on itsellänikin!>. ja vihaisena ajoi kaveri edelleen. Jo tulee vastaan ajuri. Mutta siinäkin on mies perällä. Sama kaunis pyyntö ja kuvaus vieraaseen maahan jäämisestä. Tällä kertaa auttoi, vieras herra sanoi voivansa kävellä loppumatkan jalan. Ja niin pääsivät matkamiehet ajurin kärryihin...kiireesti rantaan!>. Ja kiireesti sitä tultiinkin Mutta, kun ).Rugem tulee näkyviin, näyttä se jo olevan irti lailaiturista. Hurjalla vauhdilla otetaan viimeinen taival, runsaasti rahaa ajurin lmuraan ja sitten hartiavoimalla läpi taajan ihmisjoukon. Poliisit ja tullimiehet näyttävät yrittävän pidättää miehiämme, mutta ei nyt mikään auta, kun on kiire. Laiva on metrin verran irti laiturista, tavarat viskataan ensin ja miehet loikkaavat perästä. Rg6 4.h5 ja valkea voittaa (38.De6+ Kh8 39. Df5 ja vähintään ikuinen shakki). Muut jatkot eivät vaikuta mustalle tämän paremmilta. Ilmeisesti Gheorghiu ei aikapulassa pelannut tehokkaimmalla tavalla. Tiedustelen näin ollen, miltä ajatukseni KvM:n näkökulmasta vaikuttavat ja eivätkö valkean sotilaansiirrot 29. h4 ja 32.e6 ole ainakin yhtä tehokkaita kuin mustan sotilailla pelaaminen? V. Kuivalainen, Joensuu Vastaus Kuivalainen on löytänyt SM Gheorghiun pelistä ratkaisevan käännekohdan. 34.Tg1:n jälkeen menee aloite lopullisesti mustalle kun sen sijaan esitetty 34.Df5! pakottaa mustan tarkkaan puolustukseen ja poistaa vaikealta häviönäkymät. Vähän parempi väistö on 37.Kh2 (kuin 37.Kg2), mutta tällä ei ole ratkaisevaa merkitystä, vaan valkean on tyydyttävä Kuivalaisen esittämiin muunnelmiin ja tasapeliin. Siirrot 29. h4 ja 32.e6 ovat ilmeisen hyviä, mutta saan pelistä sen vaikutelman, että Gheorghiun sotilaspolitiikka). on ollut hieman yliampuvaa. Hyvää analyysit yötä kysyjän taholta! g aarle Ojanen Ja asettuvat IwhtCL punkille tyytyväisinä istumaan ja sytyttävät rauhallisesti tupakkansa. Ja. luov,d: sitten vahingoniloisen katseen rannall"jiiii.neisiin poliiseihin ja tullimiehiin. Mntt<t kohtaavat hämmästyksekseen sck<i esivallan että kaikkien muiden naamoissa vielä monin verroin iloisemman ilmeun... ).Mitäs ne irvistelevät?). ).Minnekäs herroilla on niin kiire?)" kysyy samalla joku ystävällinen ääni vieressä...suomeen tietenkin, meidän täytyi välttämättä ennättää tähän laivaan) Olisi herrat ehkä ennättäneet vähän pienemmälläkin kiireellä. Tämä laiva vasta tulee laituriin!>... (Tsehepurnof Iin matkatoveri oli pankinjohtaja Tanner, Suomalaisen Shakkikerhon perustajia ja tunnettu hauskasta de Legal-pelistä K. Ihalaista vastaan.) Jakuu Kysymys 1. I<irjassaan My 6 Memorable Games Fischer toteaa siirrosta 1.e2-e4: Best by Test.» Perustuuko väite johonkin konkreettiseen, jos niin mihin? Kalevi Rajanen, Lahti Vastaus Best by Test)} merkitsee: testauksen perusteella paras)., mutta tämä on Fiseherin mielipide, jonka mukaan 1.e2 -e4 on paras. Fischerhän ei ole testannut peleissään mnita siirtoja! Kirjan saksannoksessa on sanonta: «Aus Erfahrung am bestem, joka taas on suomeksi: kokemuksen mukaan paras. Kaarle Ojanen Kysymys Grobin hyökkäystä pitävät monet mestarit kirjoistaan päätellen vähäarvoisena (Larsen, Kaila). Mikä on Teidän mielipiteenne? Millä edellytyksillä käyttäisitte sitä tärkeässä turnauspelissä? Miten se vaikuttaisi Teihin, jos vahva vastustaja käyttäisi sitä? Kalevi Rajanen, Lahti Vastaus Oletan. että Grobin hyökkäys). syntyy siirrolla 1. g2 - g4. En pidä tätä parhaana avaussiirtona ja perustelen asiaa sillä, että suurmestaripeleissä ei tämä siirto ole erityisen suosittu. Voidaan näet uskoa siihen, että vaikka se on niin sanotusti»vähän tutkittu» niin jos se olisi paras tai hyvä, niin se olisi hyvin suosittn alkusiirto. En käyttäisi sitä millään luonnollisilla.} edellytyksillä, mutta jos siihen liittyisi riittävän houkutteleva vedonlyönti... Jos vahva vastustaja pelaisi 1.g2 -g4, niin voisin ajatella, että nyt olen tekemisissä erikoistuntijan kanssa tai hämmästyä siitä, että tuttu vastustaja poikkeaa tavanomaisesta avausvalikoirnastaan (ehkä lyötyään vetoa). Panisin nämä tunnelmat kuitenkin hyllylle ja yrittäisin pelata mahdollisimman hyvin. Kaarle Ojanen Kysymys Deutsche Schachzeitungin elokuun numerossa oli peli Bisguier - Westerinen (No 6291, s. 26), joka alkoi seuraavasti: l.e4 e6 2.d4 d5 3.e5 e5 4.c3 Db6 5. Ld3 Rc6 6.Rf3 c:d 7.c:d Ld7 8.Rc3 R:d4 9.R:d4 D:d4 1.- D:e5 I1.Tel Db8 12.R:d5 Ld6 Bisguier jatkoi 13.Dh5 ja sitten hävisi Westerisen tarkkaa puolustusta vastaan. Kun tuon pelin nam, jyrähti mieleeni muuan karmea kepitys, jonka Jyväskylän Shakkikerhon mestariehdokas Jussi Matilainen eräässä mitellyssä harjoituspelissä minulle antoi: Samoin siirroin (paitsi Matilaisella 8. - ja 1O.Rc3) päädyttiin mustan 12.siirron jälkeiseen asemaan. Loppu oli karski - 13.Dg4 Kf8 14.Ld2 f5 15.L:f5 e:f5 16.Dd4 Re7 17.R:e7 Le7 18.T:e7 Ke7 19.D:g7 + Ke6 2.Tel + Kd5 21.D:d7 + ja musta luovutti. En analysoi, koska kykyni ei riitä. Kuitenkin minusta tuntuu, että Matilaisen jatko 13.Dg4 on pakottava ja johtaa valkean voittoon (vaikka tietysti Re7 oli virhe, joka joudutti loppua). Miten lie - olisi kiintoisaa saada Suomen Shakin palstoilla tähän vastaus; vallankin, jos Bisguier-Westerinen muuten saisi yksin toimia teorian viitoittajana tässä muunnelmassa. Kari Koistinen, Lievestuore Vastaus Uudessa shakkilehdessä The Chess Player /Der Schachspielen> numerossa 1/71 huomauttaa Westerinen Bisguierin 13.Dh5-siirtoon:»13. Dg4! ). Äärettömän merkki (Xl tarkoittaa epäselvää asemaa. Bisguierin siirrossa ei ole kysymysmerkkiä. Tämä on oikein, sillä 13.Dg4 saa vastaukseu 13. -KfS. Jos nyt tapahtuu kuten pelissä Matilainen-Koistinen 14.Ld2, niin 14. -f5 on todella kyseenalainen, sillä 15. L X f5! e X f5 16.Dd4! jälkeen on mustan puolustus melkein mahdoton hoidettavaksi. Mustan on sen sijaan pelattava 14. -hs! 15.Dh3 Rh6! eikä valkean ole helppoa jatkaa hyökkäystä. Vastauksena on siis sanottava, että 13. Dg4 pakottaa mustan puolustautumaan e.m. parhaalla tavalla, mutta sen jälkeen syntyy pelistä kiintoisa shakkikamppailu - valkean suorasta voitosta ei ole puhettakaan. Kaarle OJanen Kysymys Espanjalaisen avauksen Jänisch-variantissa 1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.Lb5 f5 4.Rc3 katsotaan mustalla olevan kaksi pääjatkoa: 4. -f X e4 ja 4. -Rd4. Katseet kohdistuvat viimemainittuun. Keres kirjassaan Spanisch bis Französisch ja Pachman Offene Spielekirjassa antavat seuraavat identtiset siirrot parhaina (sivumuunnelmat hypätään yli): 5.Rxe5 Df6 6. Rf3 fxe4 7.Rxd4 DX d4 8.- c6 9.La4 Rf6.

7 212 SUOMEN SHAKKI PELIOSASTO Toimittaa: ILMARI BRANDER Avustajat: Huvilakatu 27 A 26, Helsinki IS, puh ERKKI HAVANSI, ILKKA SAREN ym. N:o 485. ENGLANTILAINEN PUOLUSTUS R. Hiibner-S. Reshevsky Palman alueittenvälinen turnaus, 9. kierros l.e2-e4 e7-e5 2.Rbl-e3 Rb8-e6 3. Rgl-f3 g7 -g6 4.e2-e3 d7 -d6 Pelin ensimmäisessä vaiheessa esittää eteneminen d2 -d4 tärkeää osaa. Pelisiirrollaan musta varaa itselleen mahdollisuuden Lc8- g4. 5.Lfl-e2 Jatkossa S.d4 c X d4 6.e X d4 Lg4 7.Le2 Lg7 8.dS Lx f3 9.L X f3 ReS musta saisi aktiivisen aseman. Valkea pidättäytyy siksi aluksi d2-d4:stä Lf8-g7 6.- Rg8-h6! Keres: valkean peli on selvästi parempi, koska hänellä on kehitysetu, esim. 1, d3 exd3 11.Tel+ Kf7 (11. -Le7 12.Le3) 12.Le3 selvin eduin. Pachman on samaa mieltä. Jatkona seuraava siirtopari lienee luonnollinen: 12. -Dh4 13.D X d3. Myös 13. dsl on hyvä. Nyt kysyn Teiltä, mikä on arviointinne tästä tilanteesta. Mustalla tosin on kaksi upseeria vähemmän kehittämättä kuin vaikealla, mutta se ei nähdäkseni ole oleellista tämän kaltaisessa asemassa, sillä mustalla on tarjona nopeita, uhkaavia kehityssiirtoja kuten Ld6 sekä g6+ LfS. Sen sijaan valkean K-lähetti on pahasti jumissa ja keskustalinjojen avaaminen kehitysedun saattamiseksi voimaan sotilaansiirrolla c4 vie kovasti aikaa. Yhdyttekö Keresin ja Pachmanin mielipiteeseen ja jos, niin miten jatkaisitte valkean peliä? (Jos 14. Lb3, niin Ld6 IS.h3 ja uhraus h3:een tosin ei riittäne, mutta IS. -g6! ja mustalla on mielestäni etu). Olli] ohani, Helsinki Ratsunsiirron tarkoituksena on saada fs:n kautta vaikutusta d4:ään. 7.a2-a3 Valkea muuttaa suunnitelmaansa ja yrittää ensiksi toteuttaa b2-b Tal-bl a7 -a5 Estäessään mekanisesti b2-b4:n joutuu musta ottamaan kannettavakseen bs-ruudun heikkouden. 9.h2-h3 Jatkossa 9.RbS musta saa vastapeliä 9. -e6 ja 1. -ds:llä, jatkossa 9.d4 taasen 9. -LfS 1.Tal c X d4:llä. Pelisiirrollaan valkea ottaa vastustajan upseerilta g4-ruudun ja odottelee mustan paljastavan korttinsa Rh6-f5 1.g2-g4 Vastaus Olen J ohanin kanssa samaa mieltä asemasta 13. -ds!:n jälkeen. Musta tulee ottamaan aloitteen ja asemassa on mielestäni juuri ne tunnusmerkit jotka Johan; esittää. Keresin ja Pachmanin mielipide koskee taas asemaa 12. Le3:n jälkeen. Kysymys onkin siitä ovatko J ohanin esittämät siirrot 12. -DM 13.D X d3 parhaat, sillä niillä tullaan alussamainittuun asemaan mustan pelattua 13. -ds! Varmaankin 12. -Dh4 on paras, mutta tuskin 13. D X d3. Tämän sijasta voi valkea tarjota s-uhrausta siirrolla 13.Dd2. Sen vastaanottaminen antaa hyökkäysmahdollisuuksia: 13. -d Xc2 14.LgS DhS IS.Df4 jne. Musta voi jatkaa myös 13. -ds! Tähän on mielestäni 14.LgS paras, josta seuraavassa kaksi muunnelmanäkymää: 14. -DhS IS.c xd3 Ld6 (IS. -LfS 16.d4 Ld6 17.Lf4) 16.Lf4 Lxf4 17.Dxf4 tai 14. -Dd4 IS. Lf4! Molemmissa on vaikealla aloite. Yhdyn Keresin ja Pachmanin mielipiteeseen siten korjattuna, että valkean edusta annetaan vähän lievempi kuva. K aade Ojanen Nyt tulee siirron 9.h3 lisätarkoitus näkyviin: koska s.g4 on suojattu voi valkea tempovoitoin suorittaa tämän siirron Rf5-h6 l1.d2-d4 f7-15 Tässä odottaisi ehkä siirtoa 11. -d X d4, sillä vastustajan kuningas aseman ollessa heikentynyt on keskustan avaaminen yleensä edullisia. Kokenut Reshevsky luopuu kuitenkin oikein tästä siirrosta, sillä jatkossa 11.-cxd4 12. exd4 fs 13.gS Rf7 14.dS RceS ls.lf4 aktivoituu aikaisemmin e3- sotilaan sulkema lähetti ja valkea saa sitäpaitsi ruudun d4 upseereilleen. 12.g4-g5 Rh6-f7 13.d4-d5 Rc6-b8 Upseerinuhraus 13. -RceS 14.Rel R X gs IS.f4 R xh3+ 16.Kh2 Rxf4 17.e xf4 Rg Kg3 on riittämätön, sillä vaikean kuningasasema on riittävän luja, ja ylimääräinen upseeri johtaa vähitellen vaikean voittoon. 14.Kgl-h2 Rb8-a6 Valkean viimeinen siirto oli suunnattu murtosiirtoa 14. -h6 vastaan. Valkea olisi vastannut siihen ls.rh4:llä, jolloin mustalla olisi ollut neljä eri mahdollisuutta: a) IS. -Kh7 lg.rxg6 Kxg6 17.LhS+ KxgS 18.Tgl + Kf6 19.Tg6+ KeS 2.f4 matti, b) IS. -h X gs lg.r xg6 Te8 17.Ld3 ja 18. DhS vahvoin hyökkäyksin, c) IS. -Rh8 16.gxhG Lxh6 17.Tgl Kh7 18.f4 valkean eduin tai d) 15.-RxgS 16.f4 Re4 17.RXe4 f X e4 I8.R X g6 Tf6 19.Tg1 samaten valkean eduin. Mustan pelisiirto on liian hidas eikä anna mustalle riittävästi vastapeliä. Aktiivisempi mahdollisuus oli 14. -es IS.d X e6 Lxe6 16.RdS Rc6 17.Rf4 sekä sitten 18.h4 jne. 15.h2-h4 Nyt vaikealla on IS. -h6:een varastossaan 16.Tgl. SUOMEN SHAKKI Ra6-e7 16.Rf3-el Valkea aikoo lujittaa ensin kuningas asemansa 17.f4:lIä ja ryhtyä sitten läpimurtoyrityksiin h4 -hs:n avulla f5-f4 Musta ei halua enää kauempaa pysytellä passiivisena, vaan pyrkii ennenkaikkea hankkimaan kuningatarlähetilleen toimintavapautta. Toinen mahdollisuus oli 16. -L X c3 17.b xc3 es 18.f4, jolloin musta voisi joko asennoitua ottamaan valkean hyökkäyksen vastaan jatkossa 18. -e4 19.h5 Kg7 tai tukkia kuningassivustansa pelaamalla 18. -e X f4 19.e X f4 hs. Jälkimmäisessä tapauksessa valkea veisi ratsunsa g3:een ja uhkaisi sopivien valmistelujen jälkeen uhrata hs:ssä ilman että musta voisi ryhtyä mihinkään aktiiviseen vastapeliin. 17.e3 X f e7-e5 18.d5xe6 Re7xe6 Eatsun oikea paikka on kyllä d4:ssä, mutta valkeakin pääsee omalla ratsullaan vastaavasti ds:een. Jatkossa 18.-LxeG 19.Le3 b6 2.RdS valkea estää mekanisesti 2. -ds:n ja jatkaa kohta b2-b4:llä. 19.Re3-d5? Siirto on epätarkka ja sen tilalta olisi heti 19.Lg4 ollut parempi. Siirtojen 19. -Rd4 2.L X c8 T X c8 jälkeen valkean kuningatar sijaitsee d1:ssä paremmin kuin g4:ssä ja sitäpaitsi valkean ei tarvitse siirtää ratsu aan ennenaikaisesti ds:een, vaan voi ensin päättää kehityksensä Re6-d4 2.Le2-g4 Le8 xg4 21. Ddt xg4 Dd8-e8! Tätä vahvaa siirtoa en ollut ottanut huomioon siirtäessäni 19.RdS. Musta uhkaa nyt vahvasti 22.-De4! 22.Lel-e3 De8-e4? Musta pitää liian kovaa kiirettä. Vahvempi

8 214 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 215 oli 22. -RfS, joka uudistaisi uhkauksen 23. -De4 sillä tällöin e4 roikkuisi. Valkea ei voisi 'käyttää kuningatartaan pisteen e4 suojelemiseen, koska myöskin h4 on uhattuna, ja 23.Re3 kumotuu siirtoon 23. -Rxe3. Jatkossa 23.Rf3 De4 24.Rd2 Dd3 pääsisivät mustan upseerit erittäin aktiivisiksi ja 23.Rg2 De4 24.b3 kumoutuu 24. -ReS:een. Parhaita puolustusmahdollisuuksia tarjoaisi ehkä jatko 23.Rf3 De4 24.b3, mutta siinäkin mustalla on sotilaastaan korvauksena vahva painostus. 23.RdS-c3 De4-fS Yritys 23. -ReS oli riittämätön, eipä kyllä loppupelien 24.Rxe4 Rxg4+ 2S.Kh3 Rx e3 26.fxe3 RfS 27.Rg2 Tae8 tai 24.De6+ Rxe6 2S.Rxe4 Rxc4 tai 24.Dg2 Dxg2+ 2S.R X g2 R X c4 vuoksi, vaan koska valkea voi pelata joko 24.Dg3 Ref3+ 2S.Khl Dc6 26.RdS Rxel 27.Tfxel paremmin asemin tai 24.Dh3 Ref3 + 2S.R X f3 R X f Kg3 Lx c3 27.b X c3 ReS 28.De6 + Kh8 29.fxeS (myös 29.DdS käy) 29. -Tf3+ 3.Kh2 D xh4+ 31.Kg2 torjuen mustan hyökkäyksen. 24.Kh2-h3 Näin valkea suojelee h4-sotilaan temponvoitoin h7-hs 2S.Dg4 xfs Rd4 xfs Jatkossa 2S.-gxfS 26.LXd4 cxd4 27. Re2 musta häviää sotilaan. 26.Rc3-dS semallisen uhkauksen 26. -L X c3 vuoksi valkea ei voi lykätä tätä siirtoa tuonnemmaksi Rf7-d8 Musta haluaa niin pian kuin mahdollista aktivoida puolikuolleen ratsunsa. Kysymykseen tuli ensin e-linjan haltuunotto siirrolla Tae8, vaikkakin jatkossa 27.Rf3 Rd8 28.Tfel (ei 28.b4 cxb4 29.axb4 a4) 28. Rc6 29.Ld2 tuottaisi a-sotilaan heikkous hänelle huolta. 27.Rel-c2 Koskei musta nyt pääse niin nopeasti tornillaan e4:ään, voidaan tätä ratsua käyttää jo muihin tarkoituksiin, nimittäin pisteiden d4 ja a3»ylisuojaukseem ja kukaties 28. Ld2:n jälkeen Rc2-e3:een fs-ratsun vaihtamiseksi as-a4 Tällä siirrolla on kolmekin tarkoitusta: b2- sotilas kiinnittyy paikoilleen, manooveri Rd8-c6-aS käy mahdolliseksi ja sotilas paasee Ld2:n vaikutuksen ulkopuolelle. Siirrolla on kuitenkin myös vakavia haittapuolia: 1) Musta häviää olennaisesti upseeriensa aktivointiin tarvittavan tempon. 2) Sotilas osoittautuu a4:ssä vielä suuremmaksi heikkoudeksi kuin as:ssä, mikä käy ilmi esim. muunnelmasta 28.Ld2 Re6 29. Tfel Tfe8 3.Lc3 Red4 31.Txe8+ Txe8 32.Re3 Kf7 33.RxfS RxfS 34.Lxg7 Kx g7 3S.Rc3. 3) Läpimurto b2-b4 käy mahdolliseksi, joka aikaisemmin kilpistyi jatkoon cs xb4, a3 xb4 as -a4. Sentähden olisi 27.-Rc6 sekä 28.Tae8 tarjonnut parempaa vastapeliä. 28.Le3-d2 Rd8-c6 29.Ld2-c3 RfS-d4 Tällä siirrollaan musta luopuu valkean kuningassivustan blokadista ideansa Sc6 -as hyväksi. Minusta paremmalta näytti 29. -Rcd4, vaikkakin myös jatkossa 3.L X d4 c X d4 31.Rcb4 vaikealla on erinomaiset voitonmahdollisundet. 3.Lc3 X d4 cs X d4 Parempia tasapelimahdollisuuksia ei tarjonnut myöskään 3.-RXd4 31.Rxd4 Lxd4 32.Tfel Tie8 33.Txe8+ Txe8 34.b3. 31.Tfl-el Ta8 -e8 Sotilaan menetykseen johti 31. -d3 32. Rce3 sekä 33.Tedl. 32.Tel X e8 TI8 X e8 33.Tbl-el Te8 -c8 Aikapulassa musta häviää vielä ylimääräisen tempon. Kuitenkin myös jatkossa 33. -Kf7 34.Txe8 Kxe8 3S.Rel RaS 36.Rb6 Kd8 37.Rd3 Kc7 38.RdS Kd7 39.fS g xfs 4.RSf4 ja 41.R xhs hän kamppailisi menetetyn asian puolesta. 34.Rc2-b4 Kg8-f7 3S.RdS-b6 Tc8-e8 Jatkossa 3S. - Tc7 36.Rb4 -ds jäisi torni hauskasti kiinni. 36.Tel xe8 Kf7 xe8 37.Rb4-d3 Rc6-aS 38.Kh3-g3 Ke8-d8 39.f4-IS g6xfs 4. Kg3-f4 Kd8-c7 41.Rb6-dS+ Tässä peli keskeytyi viimeisen siirron ollessa kuorisiirto. Musta antautui myöhemmin ilman jatkopeliä. Jatko olisi voinut sujua seuraavasti: 41.-Kd7 42.KxfS Rxc4 43. Kg6 ReS + (kaikki muut siirrot johtavat lähetin menetykseen) 44.K X g7 R X d3 4S. g6 ja mustan on uhrattava ratsunsa valkean g-sotilaaseen. Huom. R. Hiibnerin/suom. H. Westerinen (Deutsche Schacblätter 1/1971) 486. Kuningasintialainen puolustus Kortshnoi - Hubner Wyk aan Zee c2-c4 g7-g6 2. d2-d4 3. Rbl-c3 d7 -d6 4. e2-e4 5. Rgl-f3 Lf8-g7 e7-e5 Valkea ei saavuta minkäänlaista avausetua jatkossa S.d X es d X es 6.D X d8 + K X d8 7.LgS + f Ld7 9.Le3 Lh6 jne Lc8-g4 Siirtoon S. -Rc6 valkea voi edullisesti vastata 6.d X es, sillä 6. -d X es kumoutuu jatkoon 7.D Xd8+ R xd8 8.TbS Re6 9.RgS, kun taas 6. -RxeS 7.Rd4:n jälkeen valkea saa ylivoiman keskustassa. Pelisiirto pakottaa valkean sulkemaan keskustan, sillä 6.Le3:n jälkeen on 6. -Rc6 7.dS Rd4 mahdollinen. 6.d4-dS a7-a5 Kaksipiippuinen oli 6. -cs, sillä tällöin musta luopuisi mahdollisuudesta hankkia joskus vastapeliä c7 -c6:lla. Kortshnoi arveli, että valkea voisi tällöin jatkamalla 7.Le2 Re7 8.h4!! (ajatuksena 9.Rgl) välittömästi ryhtyä aktiivisiin toimiin kuningassivustalla. 7. Lfl-e2 Rb8-a6 Musta tarjoaa sotilasta as löytäväksi siinä tarkoituksessa, että valkean kuningattaren syrjäinen sijainti jatkossa 8.Da4 + Ld7 9.D X as fs sallisi hänelle voimakkaan painostuksen valkean keskustaa vastaan. Vaikkei asia olekaan täysin selvä, luopuu valkea tarj ou ksesta. 8.- Rg8-e7 9. a2-a3-1. Tal-bl c7-c5 Mustan täytyy tietenkin estää uhkaava eteneminen l1.b4. Koska molemmat ovat jo linnoittuneet, valkea ei voi enää käyttää keskustan lukkiutumista hyväkseen välittömään etenemiseen kuningassivustalla. 11. Lcl-d2 (?) On päästy kriitilliseen asemaan, jossa valkean on valittava itselleen suunnitelma. Lähettisiirto ei palvele aseman ongelmien ratkaisua. Kortshnoi esitti itse kaksikin parempaa mahdollisuutta: a) l1.dxc6 Rxc6 (11. -bxc6 12.b4 on joka tapauksessa valkealle edullista) 12.RbS LXf3 13.LXf3 Rd4 14.RXd4 exd4 IS.b4 axb4 16.axb4 Rc7 17.Dd3 sekä 18.Lg4 valkean eduin; b) 1l.Khl Ld7 12.Rel fs 13. f4 ja musta on vaikeuksissa ParhaaJtil näyttää nyt 13. -fxe4 14.RXe4lLfS1S.Lc13 Lx e4! 16.L X e4 Rc7 pyrkimyksenä saad~, vastapeliä b7-bs:llä Lg4-d7 Musta haluaa säilyttää valkeilla kulkevan lilhettinsä ja valmistelee täten f7 -fs:ttä. 12. Rc3-b5 Tässäkin tuli vielä kysymykseen pyrkiminen yllä esitettyyn muunnelmaan b) pelaamalla 12.Rel fs 13.f Re7-c8 13.b2-b3 Valkea haluaa lopullisesti torjua mahdollisuuden as-a h7 -h6(?) Musta haluaa pelata 14. -fs ilman häirii' tekijää 14.RgS. Vahvempi oli kuitenkin enein 13. -Rc7, sillä pelisiirron jälkeen valkea voi aluksi estää f7 -fs:n. 14. g2-g3! Nyt valkea voisi vastata 14. -fs:een pel<j" malla IS.Rh4 Kh7 16.exfS gxfs 17.L15 vahvoin hyökkäyksin. Mustan täytyybn siksi valmistella suunniteltu eteneminc n uudelleen Ra6-c7 15. Rf3-h4 Rc7 xt5 16. c4xb5 Rc8-e7 Musta suojaa g6:n ja fs:n ja valmistelee täten taas 17. -fs:ttä. 17. b2-b4? Tämän jälkeen valkea joutuu huonommalle puolelle. Aseman vaatimuksia vastasi paren: min jatko 17.f3 fs 18.Rg2 tarkoituksella pelata 19.a4 sekä Rg2-e3-c4. Valkea oli,i silloin saanut pientä asemaetua, joka tusl<in kuitenkaan ilman muuta olisi riittänyt voittoon cSxb4 18.a3xb4 a5-a4 19. Tbl-al Valkean täytyy tehdä tämä vapaasotilas niin pian kuin mahdollista vaarattomaksi ja sillä välin siirron f7 -fs voima kasvaa f7 - f5 2. e4 X f5 Toinen mahdollisuus oli 2.T X a4 T X D X a4 f X e4 22.Dc2. Tällöin mustalla oli kolme eri jatkoa: a) 22. -LfS? 23.g4,3 24.R X fs! valkean eduin; b) 22. -RfS 23.DXe4 RXh4 24.DXh4 Dxh4 2S.gxl,4 Ta8 26.Lc4 suunnilleen tasa-asemin, ja myös 22. -RfS 23.R X g6 Rd4 24.Ddl Tf6 2S.RI:4 epäselvin asernin; c) 22. -gs! 23.Rg2 :ms 24.Le3 Rd4 2S.L X d4 e X d4 26.D X e4 HS 27.Df3 De8 ja mustalla on tuntuva painostus uhraamastaan sotilaasta korvauksena (28. Ld3 Dc3).

9 216 SUOMEN SHAKKI g6 -g5 21. Rh4 -g2 Laadunhäviön vuoksi kumoutuu 21.Rg6 Rxg6 22.fxg6 Lh3 23.Tel e4, sillä siirtojen 24.Txa4? Txa4 2S.Dxa4 Ld4 26.Le3 Lxe3 27.fxe3 jälkeen on vastaus 27. -Df6 heti tappava Re7 xf5 22. Ld2-e3 Epätyydyttäviä ovat myös jatkot 22.Txa4 T X a4 23.D X a4 Rd4 24.Ddl e4 ja 22.Lc3 Db6 23.Txa4 Tac8 sekä 24. -LxbS Rf5 xe xe3 Lyöntiä 23.RXe3 seuraa jälleen 23. -Lh3 24.Rg2 (24.Tel Df6 2S.f3 e4 häviää heti) 24. -e4 2S.TXa4 TXa4 26.Dxa4 Ld4 ja mustan painostus pistettä f2 kohtaan on ratkaisevaa laatua Tf8 X fl Le2 X f1 Dd8 -f6 Selvää tietä voittoon ei ole löydettävissä jatkosta 24. -a3 2S.Db3 e4 26.T X a3 Tc8 27.Ta2, sillä 27. -Tc3 28.Dbl:n jälkeen sotilas e4 roikkuu eikä 27. -Tel 28.Tc2:n jälkeen mustan torni saa rauhallista paikkaa 1. riviltä ja lisäksi jatkossa ' X fl + 29.K xfl Df6+ 3.Kgl Dal + 31.Kf2 L xbs vaikealla on yllättävä hätäpuolustus 32.Te4; lnustan kuninkaan suojaamaton asema antaa valkealle riittävästi vastapeliä. 25. e3-e4 Jatkossa 2S.T X a4 Tf8 26.Ta2 e4 musta voittaa helposti lähettiparinsa ja vastustajan kuningatarsivustan sotilaiden heikkouden vuoksi Ta8-f8? Tässä oli 2S. -Dd8 sangen vahva. Jatkossa 26.1' xa4 Db6+ 27.Khl Tf828.Tal (28.Ta2 Lg4! 29.Le2 Df2 mattiuhkauksin tai 29.Del Lf3 ei tarjoa sen parempia näkymiä) 28. -Lh Del (29.Re3 Dxe3 3.Lxh3 DXe4+ 31Kgl Dxb4 32.Tbl DeS+ sekä 33. -e4 on yhtä toivoton) 29. -Dd4 3.Tdl Db2 valkea ei voi enää vapauttaa itseään (31.Tbl T X f D X fl Lx g2 +). Myöskään jatko 26.Re3 Db6 27.Dd2 a3 uhaten 28. -a2 sekä 29. -Dd4 ei olisi valkealle erikoisen ilahduttava. 26. Ddl-d2 Df6-f3(?) Musta haluaa tempovoitoin avata ruudun f6 manööveriä Lg7 - f6 - d8 - b6 varten. Oli kuitenkin parempi siirtojen 26. -g4 sekä 27. -hs avulla tuoda lähetti peliin h6:n kautta. 27. UI-d3? Paljon parempi oli 27.De3, sillä 27. -D xe3 28.Rxe3 Ta8 (28. -Tf3 on tehoton 29. Ta3:n vuoksi) 29.Re4 LX bs 3.R X d6 johtaa tasapeliin; muiden siirtojen jälkeen valkea pelaa 28.Le Lg7-f6 28. Rg2-el Heti häviöön johti 28.1' X a4, sillä 28. -Ld8:n jälkeen 29. -Lb6+:iin ei ole mitään puolustusta; 28.Tfl DhS:n jälkeen käy sotilas a4 liian vaaralliseksi, kun taas 28.De2 Ld8 29.D xf3 l' xf3:n jälkeen lähetti roikkuu d3:ssa, joten 3. -Lb6+ on voittoa lupaava Df3-h5? Tässä oli 28. -Dg4 tarkempi sotilas e4:n silmällä pidon vuoksi. Esim. 29.T X a4 johtaa häviöön 29. -Ld8 3.De3 Ddl 31.Ta2 (31.Le2 Lb6 32.DXb6 Dxel+ 33.Kg2 Df1=1=) 31. -Lh3 32.Tf2 Lb6 33.Dxb6 Dxel+ 34.Lfl Dxfl+ 3S.Txfl Txfl=l=, tai 29. -Ld8 3.De2 Lb6+ 31.Khl Dh3 32.Dg2 DhS 33.Le2 De8 34.Rd3 De8 3S.g4 De3 ja musta tunkee ratkaisevasti sisään valkean asemiin. Sentähden valkea ei voi Dg4 29.De3 Ld8:n jälkeen ryhtyä mihinkään aktiivisiin toimenpiteisiin (3.Le2 Lb6 31. Dxb6 Dxe2 32.Rg2 LXbS), vaan joutuu jatkossa 3. -DhS sekä 31. -Lh3 auttamatta pikaisen tukehtumiskuoleman uhriksi. 29. Ld3-e2 Erääseen jo tarkastelluista muunnelmista johtaisi 29.T xa4 Ld8 3.De3 Dd Dh5-g6? Oikein oli tässä 29. -De8 3.1' X a4 Ld8, esimerkkeinä kaksi muunnelmaa: I) 31.Dd3 Lb6+ 32.Khl Tf2 eikä valkea voi vapautua mustan puristavasta otteesta ja hänen täytyy surkeasti tukehtua uhkauksen 33. -Lh3, 34. -g4, 3S. -Df8 ja ' Xh2+ johdosta; 33.Rg2 kumoutuu jatkoon Txe2 34.Dxe2 LxbS 3S.Ta8 DXa8 36.D xbs Dal +, 33.Re2 jatkoon 33. -T X e2 34.Dxe2 LxbS 3S.Ta8 Lxe2 36.Txe8+ Kf7 torninvoitoin ja 33.Tal:tä seuraa 33. -Lh3 34.g4 Df8 3S.D Xh3 T X e2 36.Rg2 Df2 37.Dg3 Dd4 sekä 38. -D xe4 helpoin voitoin. - II) 31.De3 LxbS ja vaikealla on vaihtoehdot: a) 32.Ta2 Lxe2 33.Txe2 DbS 34.Kg2 D Xb4 ja mustalla on aineellinen ja asemallinen ylivoima; b) 32.Tal LX e2 33.D X e2 Lb Khl Tf2 ja jälleen valkea voi valita kahden vaihtoehdon välillä: bl) 3S.De4 DhS 36.Rg2 (36.De8+ Tf8 37.De6+ Kg7 vie valkean kuningattaren harharetkille ja jättää kuninkaan vaille riittävää suojaa) 36. -Dh3 37.Tgl Td2, jolloin yritys tavoitella 38.DbS:llä ikuista shakkia kumoutuu 38. -Dxg2+:iin. b2) 3S.Dg4 Tfl + 36.Kg2 Tgl + 37.Kh3 Ld8 38.Ta8 Txel (ei 38. -hs sillä 39.DxgS+ LxgS 4.Txe8+ Kf Rf3) 39.De6+ (39.De8 DhS + 4.Kg2 Te2 johtaa mattiin) Dxe6+ 4.dxe6 Kf8 41.TXd8+ Ke7 ja sotilaan e4 voittaminen varmistaa mustalle voittoisan torniloppupelin. Koska valkealle ei ole löydettävissä mitään muita mielekkäitä puolustautumismahdollisuuksia (esim. 31.Re2 Lb Re3 Df7 33.Le4 Df3 häviää siihen paikkaan), näyttää siltä, että 29. -De8 tarjosi mustalle mitä parhaat voitonmahdollisuudet. Pelisiirron jälkeen valkean onnistuu luoda itselleen puolustuskelpoinen asema. 3. Dd2-e3 Tf8-a8 31. Rel-c2 U6-d8 32. Le2-d3 Dg6-e8? Nyt tämä siirto on tietenkin järjestön. Kysymykseen tuli tässä ja jo edellisessä siirrossa 32. -g4 lähetin aktivoimiseksi gs:n kautta. 33. Rc2-a3 Ld7-h3 34. Ld3-e2 De8-d7 Mustan olisi pitänyt havaita edellisen siirtonsa hyödyttömyys ja vetää lähetti takaisin d7:ään. 35. Kgl-hl Ta8-c8 36. Ra3-c4 Tc8-a8 37. Tal-gl Dd7 xb5 Tätä siirtoa ei voida moittia, sillä sen piti johtaa tasapeliin. Enempää musta tuskin saattoi toivoa myöskään jatkolla 37. -a3 38.Rxa3 Lb6 39.DXb6 Txa3 4.g4. On syntynyt tasapainoinen tilanne, jota kum-' pikaan pelaaja ei voi murtaa joutumatta heti huonommalle puolelle. 38. g3-g Db5 xb4?? Tämän siirron jälkeen on mustan peli lopullisesti hävitty. Siirron 38. -a3 jälkeen ei valkea saa tasapeliä enempää, esim. a) 39.R X a3 D xb4 4.Re4 (4.Re2 Lb6) 4. -Ta2 ja valkean on luovuttava voitonyrityksistään; b) 39.Dxh3 a2 bl) 4.De3 Lb6 41.Rxb6 D xe2 42.R xa8 D xe4+ 43.Tg2 Dbl + 44.Tgl De4 + ikuisin shakein; b2) 4.D X 11.6 al D 41.Dg6 + Kh8 ja valkean täytyy shakata ikuisesti, sillä 42.R X d6 kulnoutuu jatkoon 42. -Dxgl+ 43.Kxgl Lb6+, jossa valkeasta tulee ensiksi matti; b3) 4.Tal D xb4 ja uhkaukset 41. -bs ja 41. -Dbl + SUOMEN SHAKKI 217 pakottavat valkean pakenemaan ikuiseen shakkiin. 41.Dxh6 Dbl+ 42.Kg2 Dxe4+ on epäselvä; varmimmin johtaa tässä tasapeliin 41.Dd3 bs 42.Rd2 Db2 43.Rb3 Ta3 44.D X bs T X b3 4S.De8 + Kg7 46.Dd7 + Kg6 47.De De3xh3 Kg8-g7 MustaHa ei ole tässä enää aikaa edetä a-sotilaallaan, koska hänestä tulisi sitä ennen matti. 3. Dh3-f3 U8-e7 41. Rc4-e3 Musta antautui. Pelin aikana sattui pikku tapahtuma, joka ansaitsee tuha kerrotuksi. Molemminpuolisessa aikapulassa kaatoi Kortshnoi vahingossa muutamia nappuloita kumoon. Hän oli jo pysäyttänyt kehonsa, mutta laittoi sen heti uudestaan käymään ja korjasi nappulat paikoilleen ruutuihinsa, ennenkuin painoi uudestaan kehoaan. Haluaisin tässäkin kiittää hänen rehtiä urheilullista käyttäytymistään. Robert Hubner 487. Nimzointialainen puolustus M. Najdorf-R. Hubner Wyk aan Zee 1971 l.d2-d4 Rg8-f6 2.c2-c4 e7-e6 3. Rbl-c3 U8-b4 4.e2-e3 c7 -c5 5.Lfl-d3 Rb8-c6 6.Rgl-f3 Lb4xc3+ 7.b2xc3 d7-d6 8.e3-e4 e6-e5 9.d4-d5 Rc6-e7 1.g2-g3!? Idea sijoittaa ratsu h4:ään on mielenkiintoinen ja varmasti aseman vaatimusten mukainen. Eri asia, että valkea olisi varmemmin päässyt haluamaansa asemaan pelaamalla toisessa siirtojärjestyksessä: 1. Rh4 h6 11.g3! h7-h6?! Musta saattoi estää 1l.Rh4:n pelaamalla 1. -E.g6!? sillä hän voi vastata l1.h4:ään 11. -Lg4:llä. I1.Rf3-h4 g7-g5 12.Rh4-g2 Tasa-asemaan johti 12.Df3 Rfg8 13.RfS RxfS 14.eXfS Df Dd8-a5 13.Ddl-b3? Parempi oli epäilemättä 13.Ld Lc8-h Tal-bl Da5-c7 16.f2-f3 Kc8-b8 17. Tfl-f2 Th8-g8 18.Rg2-e3 Ei tietenkään 18.g4, sillä 18. -hs:n jälkeen valkean kuningasasema murenisi Lh3-c8 19.Kgl-fl?! Huomiota ansaitsi 19.RfS!? Td8-f8 2.Kfl-el Rf6-e8 Musta valmistelee f7 -fs:ttä. 21.Re3-f5 Re7xf5 22.e4xf5 f7-f6 23. g3 - g4 Tg8 - h8 24.Lcl - e3 h6 - h5 25. Ld3-fl Tf8-f7 26.h2-h3 Dc7-d7 27.

10 218 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 219 Kel-d2 ReS-e7 28.a2-a4? Valkea heikentää vain turhaan sotilasasemaansa, sillä a4:ssä sotilas on heikko ja a5:ssä se sallii mustalle sopivalla hetkellä b-linjan avaamisen, niinkuin myöhemmin pelissä voimme nähdä. Parempi oli»odotella» "sim. pelaamalla 28.Kd3, joskin etu on joka tapauksessa jo mustan puolella Tf7 -e7 Nyt valkea joutuu joka hetki tarkkailemaan mahdollisen e5 -e4:n seurauksia. 29. Tbl-el Rc7 -a8 3.a4-a5 Dd7 -d8 31.Dd3-a3 Th8-h7 32.Tel-bl b7-b6 33.Ul-d3?! Parempi oli ehkä 33. Lg2l? Tässä voi silmätä uudelleen huomautusta valkean 28. siirron jälkeen Te7 - b7 34.a5 X b6 RaS X b6 35. Tbl-al Esim. 35.Lfl!? ei käynyt, sillä valkea uhkasi :l5.-rxc Dd8-h8 36.Kd2-c2 Jos 36.Lfl, niin 36.-hxg4 37.fxg4? Tx 113 ja musta voittaa h5xg4 37.h3xg4 Le8-d7 38. loa3-a2 Th7-h2 39.Ke2-d2 Th2xf2+ 41l.Le3xf2 Dh8-h2 41.Kd2-e2 Rb6xa4 42.Da2 -d2 Ld7 -e8 Musta on saavuttanut jo huomattavan yliotteen. Valkean tuli nyt jatkaa 43.Tel. 43.Tal-bl Tb7 xbl 44.Ld3 xbl Dh2-f4 Musta vaihtaa kuningattaret saaden helposti voitettavan loppupelin. VaIkealla ei ollut enää mitään puolustuksia, esim. 45. Dd3 Rb2. 45.Lbl -d3 Df4 X d Ke2 X d2 Ra4 -b6 47.Kd2-el Le8-a4 48.Ld3-c2 La4 -d7 Epäselvään asemaan johti 48. -L X e2? Lähipelaajal Tilatkaa KIRJESHAKKI - toinen kotimainen shakkilehti! KIRJE SHAKKI kehittää shakkitaitoanne, sillä se sisältää kirjepelaajiemme kiinnostavimmat pelit - avauksittain ryhmiteltyinä! KIRJESHAKIST A löydätte myös turnaustulokset sekä kaikkea kirjeshakkiin liittyvää mielenkiintoista asiatietoa. 49.Kxe2 Rxe4 5.Kd3 Rb6 51.e4. 49.Le2-d3 Yhtä toivoton valkealle on myös 49.Lb3, esim Le8 5.Le3 Ke7 51.Ke2 La6 52.Kd3 Rxd5 ja musta voittaa Kb8-e7 5.Kcl-b2 Ld7 -e8 51.Kb2-b3 LcS-a6 52.U2-e3 Rb6 xd5 Valkea antautui. Toinen mahdollisuus edellisessä siirrossa 52.Kc2 Rxe4 53.Kel Lb5 54.Ke2 a6 55.Lgl Rb6 ei olisi peliä kovin paljoa pitkittänyt. Huom. R. Hiibnerinfsuom. H. Westerinen TORVALD PERMANIN VOITTOISA NORJAN MATKA Pietarsaarelainen shakkimestarimme Torvald Perman vieraili kesällä Trondheimissa, Norjassa, osallistu en sikäläiseen perinteelliseen vuositurnaukseen. Peliaika oli rajoitettu yhdeksi tunniksi peliä ja pelaajaa kohti, mikä tietysti vaikutti pelien laatuun, mutta silti on turnaus ollut varsin suosittu. Turnauksessa pelattiin seitsemän Monrad-kierrosta, ja voittajaksi selviytyi Torvald Perman. Myös v Perman oli mukana ja saavutti neljännen sijan. Tulokset: 1. Perman 6 p., 2. Teie (Oslo) 5Y2 p., 3-6. Lerstad (Drammen), Larsen Lillehammer), Fosse (Trondheim) ja Plukkerud (Lillehammer) 5 p. 4 Y2 pisteeseen pääsi mm. Thor Stre, jonka analyyseihin Dagbladetista (Oslo) perustuvat seuraavat Permanin voittopelin huomautukset: 488. RANSKALAINEN PUOLUSTUS T. Perman - B. Lerstad 1.e4 e6 2.d4 d5 3.Rd2 d X e4. Harvemmin käytetty, mutta puolustaa paikkaansa tämäntapaisissa aikarajoitetuissa peleissä, sillä KIRJESHAKKI ilmestyy vuosittai 12 numeroisena. Hinta silti vuodessa vain mk 7,- eli 58 penniä numerol Tilaukset osoitteella: Taloudenhoitaja Usko Koskinen, Uomakuja 3 D 66, 16 MYYRMÄKI Samalla voitte pyytää ilmaiseksi kirjeshakkia käsittelevää esittelyaineistoa. valkean on myös osattava tämäkin muunnelma. Jos hän erehtyy tai käyttää liikaa aikaa, niin musta korjaa sadon. 4.R X e4 Rf6. Päämuunnelma Rbd7 lienee paras. 5.R xf6 D X 16 6.Rf3 Dd8(?). Joka leikkiin ryhtyy... jne. h6 oli välttämätön. 7.Ld3 Le De2 Rd7 1.Tlet Rf6 11.e4 e6(?). Jälleen musta pelaa liian passiivisesti. Parempi olisi ollut joko e5 tai b6. 12.Ld2 b6 13.Le3. Mustan passiivista pelitapaa hyväkseenkäyttäen voi valkea toteuttaa tämän aikaa vievän lähetinmanööverin ja saa aikaan vahvan pelin Lb7 14.Tadl Dc7 Re5 g6(?). Parempi olisi ollut tuoda tornit peliin. 16.h4!? Objektiivisesti arvostellen ei ehkä paras, mutta tyypillisesti rajoitetun miettimisajan peliin soveltuva siirto Le6 17.Rf3 Rh5 18.g3 TfdS(?). Oikein oli Tfe8, kuten jatko osoittaa. 19.Rg5!? Lf8. E:uten kuvio osoittaa, on vaikealla selvä tila- ja kehitysetu. Permanin tapaiselle pelaajalle ei tarvitse kahta kertaa tarjota sopivampaa hyökkäyshetkeä. 2.d5. Moni olisi varmaan saattanut pelata houkuttelevan 2.R X h7?, mutta musta olisi vastannut yksinkertaisesti 2. - Rxg3! 2. - cxd5? Jos nyt 2. - Rxg3, niin 21.Df3 Rf5 22.d xe6 voittoisin hyökkäyksin. 21.D xh5!1. Le5. Liian myöhään. Ainoa mahdollisuus olisi ollut f5, mutta upseerin menetyksen johdosta olisi kaikki kuitenkin ollut turhaa. 22.D X h7 + KfS 23.R X e6 + ja musta luovutti. Norjankielestä suomensi Matti Nukari. Ulf Andersson ja Göteborg Ruotsin»ainoa«kansainvälinen mestari, 2-vuotias Ulf Andersson, voitti yhdessä tshekkiläisen suurmestarin Vlastimil Rortin kanssa Göteborgin kansainvälisen turnauksen, joka pidettiin kaupungin 35-vuotisjuhlien yhteydessä. Osanottajia turnauksessa oli 12, heidän joukossaan maailmanmestari Boris Spasski sekä naisten maailmanmestari Nona Gaprindashvili. Voittajaparin pistemääräksi tuli 8Y2 ja kolmanneksi tulleen Spasskin 8. Seuraavat olivat 4.Laszlo Szabo (Unkari) 6Y2, 5. Oleg Romanishin (Nl) 6, 6.Arturo Pomar (Espanja) 5 %' 7. N ona Gaprindashvili 5, 8-9. Istvan Bilek (Unkari) ja Ove Kinnmark 4, Lennart Liljedahl ja Moshe Czerniak (Israel) 3Y2 ja 12. Börje Jansson 3 pistettä. Andersson pysytteli koko ajan kärjen tuntumassa ja voitti mm. Hortin sekä pelasi tasan Spasskin kanssa. Seuraavassa muutama Jostein Westbergin lähettämä katkelma peleistä: 489. RANSKALAINEN PUOLUSTUS B. Spasski - M. Czerniak 1. kierros 1.e4 e6 2.d4 d5 3.Rc3 Rf6 4.Lg5 d X e4 5.R X e4 Le7 6.L X f6 L X 16 7.Rf3 Rd7 8.Le4-9.De2 Rb6 1.Lb3 Ld Le6 12.Rxf6+ gxf6 13.Tadl Kh8 13.e4 DeS 15.Tfel TgS 16.d5 Ld7 17.De4 Df8 18.Dh4 Tg6 19.Le2 Th6 2.De4 e5 21.Rd2 RcS 22.De3 Rd6 23.e5 Rf5 24.L xf5 L xf5 25.Rft

11 22 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 221 Th4 26.Rg3 Ld7 27.d6 c6 28.Db3 Tb8 29.Te4 T X e4 3.R X e4 Dh6 31.D xf7 1- O. Seuraava kuningattarenuhraussommitelma on todella nautittavaa seurattavaa: Lg4 32.f3 Tf8 33.D X f8 + D X f X g4 Dd8 35.d7 Kg8 36.R xf6+ Kf7 37.Re4 Ke7 38.Rd6 ja musta luovutti, sillä uhkaa R xb7. Seuraava tilanne on pelistä U. Andersson - V. Hort. Valkea on saavuttanut voittoaseman ja vie pelinsä vastustamattomasti voittoon: Anderssonin (musta) viimeinen siirto oli 36.- Tcd5. Ove Kinnmark pelasi 37.Tc4 ja peli jatkui: Lxe5 38.Tc8+ Td8 39.Txd8 T X d8 4.Tel Ld Khl Df6 42.L X d4 Dh4+ 43.Kg2 Dg5+ ja valkea luovutti. Erkki Havansi: SM-sommitelmia SM-sommitelmilla otsikossa en tarkoita suurmestarisommitelmia, vaan Suomen mestaruusturnauksen (1971) kombinaatiosatoa. Seuraavaan olen tästä sadosta korjannut kaksi jyvää ja kaksi akanaa. Musta jatkoi: Rf5 27.Rfxe4 Rxe4 28.R X e4 De7 29.Dd3 R X e3 Mitäpä tässä enää muutakaan yrittämään! 3.Dd3 X e D xc5 D xe4 32.Dd5+ D xd5 33.cxd5 Kf7 34.Kf2 Ke7 35.Ke3 Kd6 36.Kd4 g5 37.h4 ja musta luovutti. Vielä tilanne eräästä Anderssonin voittopelistä. 49. Pelissä E. Raaste-U. Venäläinen aloitettiin Ponzianilla ja edettiin pitkälle teoriatuntuisesti: l.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.d4 e X d4 4.c3 ds (myös 4. -d X c3 käy hyvin päinsä, jos musta vain hallitsee hyvin teorian seuraavat 1-12 siirtoa!) 5.e X d5 D X d5 6. c X d4 Rf6 7. Rc3 Lb4 S.Le2 Re4 9.Ld2 Lx c3 1O.bxc Lg4 12.Tel TfeS 13.Dc2 Rxd2 14.D xd2 TadS ls.tabl b6 16.Tb5 Dd6 17.Tg5? \ 1 Ratsusiirrollaan musta sulki Te4:n paluutien, mikä oli koitua hänelle hyvin kohtalokkaaksi: 34.Dg2! Th4? (musta erehtyy, sillä vaihtoehdot 34. -f5 ja Td4 olivat parempia: 34. -f5 3S.R xfs Te2! ja valkea on pinteessä, josta R-shakkaus h6:sta tai e7:stä ei juuri auta. Siksi valkea pelaakin joko 35.T X f5 T X fs 36.D X e4 tasavoimin tai 35.Tg5 Tg4! 36.T xhs jälleen tasavoimin. - Jos musta pelaa 34.Dg2!:n jälkeen Td4, seuraa 3S.TgS DhS 36.RfS Td3 valkean hyvin hyökkäyksin ja ainakin ikuisin ratsushakein.) 35.Rf5! Tg4? (jälleen tämä torni erehtyy, sillä nyt mustan olisi jo pitänyt suosiolla antaa laatu h4:ssä ja toivoa Re5:n turvin tasapeliä). 36.Re7 +? (ilmeisesti aikapulasiirto, sillä yksinkertainen R-haarukkasommitelma olisi tässä tuonut valkealle koko pisteen: 36. Txg4 Rxg4 37.Dxg4!) Kg7 ja musta voitti 3 siirrossa valkean jatkettua tässä hänelle jo huonommassa asemassa karkealla virheellä 37.Rf5+? kean helpoin voitoin. 42.D X g6 + (1 -) Luovutuksen syy: A) 42.-KfS 43.Lh6 matti; E) 42. -KhS 43.D Xh5+ Kg7 (KgS 44.Dg6+ KhS 45.LgS!) 44.Lh6+ KhS (Kf6 45.Df5 '1=) ja valkea voittaa useammalla tavalla helposti, esim. 4S.Lf4+ Kg7 46. R xes jne Peli A. Kiviaho-K. Kivipelto sujui pitkälle ns. Volga-gambiitin teorian latuja: l.d4 Rf6 2.c4 c5 3.d5 b5!? 4.cxb5 a6 5. b xa6 Lx a6 6.Rc3 g6 7.Rf3 d6 S.e4 Lx f1 9.K X f1 Lg7 1.h3 (GligoriCin suositus, jonka mukaan kuningas linnottuu,)keinotekoisesti,) h2:een; valkean etuun arvioidaan johtavan myös g3+ Kg2) - 1I.Kg1 Rbd7 12.Kh2 Db6 13.Te1 TfbS 14.Te2 (GligoriCin resepti on 14.Dc2 ynnä Rd1 valkean eduin) Da6 15.Re1 c4! 16.Rc2 Re5 17.Rd4 Rd3 ls.rc6 Tb7 19.Tbl e6 2.LgS h6 21.LM Rf4 22.Td2 e X ds Kysymys lukijalle: mikä vikanft valkean viime siirrossa? Vihje: vaikealla ei vielä ole,)henkireikää,) Lxf3! 18.Lxf3(?) Df4! Siinäpä se! Heikon perärivinsä takia valkea menettää kvaliteetin, tekipä hän mitä tahansa. 19.T X e8 + T X es 2.Ddl D X g5 2l.L X c6 Te7 ja musta voitti helposti 29. SIirrossa. * Pelissä J. Loikkanen -M. Nykopp oli musta KUVIOn asemaan tultaessa voittanut sotilaan ja viimeksi siirrolla 33. -Rd7 -es sijoittanut ratsunsa komean näköisesti: Pelissä J. San\n-I. Tuomainen oli mustan 39. siirron jälkeen saavutettu KUVIOn asema: Kyseessä siis valkean viimeinen siirto ennen aikakontrollia, mikä nostaa seuraavan sommitelman arvoa: 4.Rh511 g X h5 Parempaakaan ei ole: 4.-Re6 41.Rf6+ Lxf6 42.gxf6 DdS (uhkasi Rg5) 43.LgS DfS 44.Dh4 ja uhkaus Ta1-h1 on torjumaton. 41.g6 f X g6 Vaihtoehtona oli 41. -Lf6, jota seuraa 42.Dh7 + KfS 43.Lh6 + KeS 44.DgS + val- Jatkuu sivulla 235.

12 222 SUOMEN SHAKKI KIRJESHAKKIOSASTO SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO - FKF r.y. Toimittaa Olavi Halme, Nauristie 16, Järvenpää T EI-ITÅ'V Å'SHAKKIA SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. Puheenjohtaja Hannu Harkola, Laivastokatu 6 B HELSINKI 16 (6543) Toimittaja Tauno Nylund, Tarvonsaarenpuisto 4 A 17 RAUMA ( ) SUOMEN SHAKKI 223 ALLAN KIVIAHO EM-KILPAILUUN Kovassa kansainvälisessä seurassa on shakkimestari Allan Kiviaho kolmantena suomalaisena raivannut tiensä kirjeshakin EM-kilpailuun. Tähän kilpailuun pääseminen ei suinkaan ole helppoa, sillä se edellyttää yhtä ns. Eurooppa-turnauksen M-luokan voittoa 15 pelaajan ryhmässä tai kahta lähekkäistä voittoa 7 pelaajan ryhmässä. Kiviaho eteni jälmimmäistä tietä voittamalla vertailulla ryhmässä EU/M/213 tuloksella 4,5/6. Toisena oli M. Nielsen (Tanska) samalla tuloksella. Ryhmässä EU/M/224 saavutti Kiviaho voiton tuloksella 5,5/6. Tähän voi vielä päästä Tshekkoslovakian K. Kausek. Aikaisemmat EM-pelaajamme ovat olleet Risto Kauranen ja Erkki Aaltio. Kuten muistamme, saavutti Kauranen EM-turnauksessa toisen sijan edeten siten MM-finaaliin s3.akka. Toivotamme Kiviaholle onnea kovassa koitoksessa! Kuten Kiviahon menestys osoittaa, kannattaa suomalaisen shakinpelaajan harrastaa kirjeshakkia. Syrjäinen asemamme ei vaikuta pelaajan menestykseen, tarvitaan vain lauta, nappulat ja kynä sekä rauhallinen keskittyminen muutamana iltana viikossa! Tarmokkaalle pelaajalle kirjeshakki tarjoaa hyvät menestymisen mahdollisuudet. Mainittakoon, että ennen kuin pelaaja voi osallistua kansainvälisiin turnauksiin, hänellä tulee olla pelattuna yksi kotimainen turnaus. Ilmoittautumisia ottaa vastaan SKLn turnausjohtaja Usko Koskinen, Uomakuja 3 D 66, 16 Myyrmäki. Kotimaisissa kirjepeliturnauksissa on mahdollisuus edetä aina mestariluokkaan saakka pelaamalla yksiuomaan 7 pelaajan ryhmissä jatkuvasti käynnistyviä Non-Stop-turnauksia. SHAKKIKERHOJEN SIHTEERIT! Kirjeshakkiliittoa on joskus moitittu siitä, ettei se osaa tiedoittaa säännöistään, toiminnastaan ja erilaisista turnauksistaan. Myönnämme, että emme aina parhaalla mahdollisella tavalla ole osanneet hoitaa tiedoitustoimintaamme. Asiaan on nyt kuitenkin tulossa parannus. Emme halua olla erillinen»klikki», johon vain harvat ja valitut kuuluvat ja jonka säännöistä tavallinen shakinpelaaja ei mitään ymmärrä. Haluamme, että jokainen halukas pääsee kokeilemaan taitoaan kirjeshakin jalossa taidossa. Shakkikerhojen sihteerit! Kirjeshakkiliitolle on valmistunut erilaista tiedoitusmateriaalia. Siksi pyydämme, että toimittaisitte turnausjohtaja Usko Koskiselle (osoite yllä) mahdollisimman ajan tasalla olevan luettelon kerhonne pelaajista. Postitamme saamamme luettelon mukaisesti pelaajille tietoa kirjeshakista. Uskomme, että tästä toimenpiteestä on hyötyä kaikille osapuolille: pelaajat aktivoituvat kirjeshakin avulla kehittämään shakkitaitoaan ja ovat kunniaksi paitsi a) Kirjeshakkiliitolle ja b) itselleen, myös c) kerholleen. Mitä kirjeshakki maksaa? Onko kirj eshakki liian kallista? Yksi kotimainen peli tulee maksamaan (siirtoluvusta riippuen) n mk. Jos osallistut kuuden pelin Non-Stop-turnaukseen, tekevät postimerkkikulut ja turnausmaksu yhteensä n. 6-8 mk. Tämä on kohtuullinen»hinta» siitä nautinnosta, minkä kirjeshakki antaa. Ulkomaiset postikulut ovat Euroopan osalta samat kuin kotimaassakin eli 3 penniä/kortti. Euroopan ulkopuolisiin maihin on lentopostin käyttö pakollista, jolloin maksu on mihin maahan tahansa 55 penniä ns.»ilmakirjettä» käytettäessä. Varsinaiset turnausmaksut ovat ulkomaisissa turnauksissa suunnilleen samat kuin kotimaassa Kuvio A Kuvio B Kuvio C M. Myllyniemi Lyhin pattiin päättyvä peli Sam Loyd esitti ),Le Sphinx'ssä» 1866 kysymykseen: Kuinka monta siirtoa on lyhimmässä pattiin päättyvässä pelissä? Vastaus kuuluu, että patti syntyy valkean 1. siirrolla, kuten seuraava näytepeli osoittaa: l.c3 a5 2.Da4 Ta6 3.D xa5 h5 4.D xc7 Tah6 S.h4 f6 6.DXd7+ Kf7 7.DXb7 Dd3 3.D xb8 Dh7 9.D xc8 Kg6 1.De6 patti. Loydin loppuasema on kuviossa A. Shakkima tema tiikan harrastaj ia kiinnostaa lisäkysymys: Kuinka monta lyhintä pattiin päättyvää peliä on olemassa? Vastauksen saamiseksi on laskettava Loydin asemaan johtavat erilaiset pelit, joita on 47. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä valkean 1. siirrolla voidaan päästä myös loppuasemaan, joka poikkeaa kuviosta A vain sikäli, että md:n sijasta h7:ssä on ml. Todisteena olkoon seuraava esimerkkipeli: 1.c3 ds 2. Db3 h5 3.D X b7 Lf5 4.D X a7 Lh7 S.D X c7 Ta6 6.h4 Th6 7.D Xb8 f6 8.D xd8+ Kf7 9.D Xd5+ Kg6 1.De6 patti. Tätä tyyppiä olevia pelejä on 24, joten vastaus lisäkysymykseen kuuluu 71. Varsin luonnollista on kysyä myös, kuinka pitkä on lyhin lyönnitön pattipeli. Patti tulee mustan 12. siirrolla, kuten Sam Loyd ),Laskers Chess Magazinessa» v. 196 osoitti. Loppuasema on kuviossa B. Loyd löysi myös toisen tällaisen pattiaseman: Valkea: Kel, Dh2, Tg3, hl, Lel, il, Rd2, gl, sa4, b2, e4, d5, e2, f3, g2, h3, - musta: Ke8, Dh4, Ta8, h8, Lb3, 14, Rb8, g8, sas, b7, cs, d6, e3, f4, g7, h7. Esimerkkipelin esittäminen ei tässä tapauksessa ole tarpeellista. Sen laskeminen, montako tällaista peliä on olemassa, on hankala, ellei suorastaan mahdoton tehtävä. Niin monta ),kolaria), pelin kuluessa tapahtuu. Mielenkiintoa herättää kysymys lyhimmistä sarjasiirtoisesta pattipelistä. Shakillinen tarkastc!u osoittaa p3,tin tulevan 19 siirrolla, kuten esimerkki pelistä ilmenee: 1.d4 2.dS 3.d6 4.dxc7 S.exb8T 6.Txc8 7.Txa8 8.Txa7 9.Txb7 1.Txd7 11.LgS 12.Lxe7 13.Lxd8 14.Txf7 1S.Txg7 16. TXh7 l7.txh8 18.Txg8 19.Dd5 patti. Vuorossa on kysymys: Montako erilaista loppuasemaa tällaisilla peleillä on olemassa? Syvällinen tutustuminen asiaan antaa tulokseksi 49 erilaista loppuasemaa. Kirjoituksen tarkoitusta silmällä pitäen luku on harmittavasti yhden liian pieni! Asemat on esitetty seuraavassa luettelossa. Ensimmäinen, esimerkkipelissä saavutettu loppuasema ansainnee kuvion C. Koska kaikissa

13 224 SUOMEN SHAKKI asemissa vke1, vrg1, vsf2, vsg2 ja mke8 ovat alku peräisillä paikoillaan, niistä ei asemaluettelossa ole toistettu. DdS, TaI, g8, h1, Ld8, fl, sa2, b2, e2, e2, h2, - Lf8 = 1 kpl Dd6, TaI, h1, Lfl, f6, sa2, b2, e2, d4, e2, h2 - sd7, f7 = 1 kpl Dh8 (tai vdg8), TaI, hl, LbS, f6, sa2, b2, e2, d4, e3, h2 - Lf8, sd7, f7 = 2 kpl. J?d6 (tai vda4 tai vdbs tai vsd6), h8 (tal vdg8), TaI, h1, Lfl, f6, sa2, b2, e2, e2, h2 - Lf8, sd7, f7 = 8 kpl Dd6, h8, TaI, hl, Lfl, f6, sa2, b2, e2, e2 h2 - Rg8, sd7, f7 = 1 kpl Dd6, hs (tai vdf6), TaI, h1, Lb6, fl, sa2, b2, e2, e2, h2 - Le8, sb7, d7, f7 = 2 kpl. Db6, h8 (tai vdg8), TaI, h1, LbS, f6, sa2, b2 (tai vsd2), e2, e4 (tai vse3), h2 _ Le8, f8, sb7, d7, f7 = 8 kpl. Da8 (tai vta8), h8 (tai vdg8), TaI, hl, LbS, f6, sa2, b2 (tai vsd2), e2, e4 (tai vse3), h2 - Le8, f8, sd7, f7 = 16 kpl. Db6, d6, TaI, h8, Lc1, n" f6, sa2, b2, PELAA KIRJESHAKKIA Parhaita keinoja kohottaa pelitaitoa on pelata kirjeshakkia. Sen voi aloittaa koska tahansa riippumatta paikkakunnasta, koska posti kulkee kaikkialle. Non-stop-turnauksiin voi ottaa osaa kuka tahansa, pelaajan ei tarvitse kuulua mihinkään kerhoon. Lähetä ilmoitus turnausj ohtaj alle, niin sillä on jo päästy alkuun. Turnausjohtaja lähettää tarkat ohjeet ja säännöt sekä vastapelaajien nimet ja osoitteet. Turnauksia järjestetään keskeytymättä. N on-stop-turnauksia pelataan M-, ME-, 1-, II- ja III-Iuokassa (vasta-alkajilla lähipelin luokka). Kotimaiset turnaukset Kotimaisiin turnauksiin ottaa ilmoittautumisia vastaan turnausjohtaja Usko Koskinen, Kanneltie 2 K, 42 Helsinki 42, puh. 9-43S 899. Turnausmaksu on 7, + SKL:n jäsenmaksu 7,. Jäsenmaksuun sisältyy kirjepelaajien oma lehti»kirjeshakkl». Kotimaisissa kir.lepeliturnauksissa pelataan kansainvälisen kirjeshakkiliiton (ICCF) sääntöjä noudattaen. e2, e2 - Le8, Rg8, sb7, d7, f7 = 1 kpl. Da8 (tai vta8), d6, TaI, h8, Le, n, f6, sa2, b2, e2, e2 - Le8, Rh8, sd7, f7 = 2 kpl. Dd6, TaI, h8, Le1, n, f6, sa2, b2, e4 (tai vse3), d2, e2 - Rg8, sd7, f7 = 2 kpl. Dd6, TaI, h8, Lc1, il, f6, sa2, b2, e2, d2, e3 - Rg8, sd7, f7 = I kpl. Dd6, TaI, h8, La6, ei, f6, sa2, b2, e2, d2, e3 - Rg8, sa7, d7, f7 = I kpl. Dd6, h8 (tai vdg8), Ta8, h1, LfI, f6, sb2, e2, d4, e2, h2 - Lf8 (tai mrg8), Rb8, sd7, f7 = 3 kpl. Seuraava aste olisi laskea, montako tällaista sarjasiirtoista peliä on olemassa. Se on mahdollista, mutta»kolareitten» takia varsin työlästä selvittää. Lisäksi on pattipeleistä vielä ratkaisematta kysymys Iyhimmästä kaksoispattiin päättyvästä pelistä. Nämä ongelmat ovat niin vaikeita, että ne on paras jättää alan asiantuntijan Eero Bonsdorffin käsiin, jonka tapahtuvaa SO-vuotispäivää tämän kirjoitelman on tarkoitus juhlistaa. Kansainväliset turnaukset Mikäli haluat pelata kansainvälistä kirjeshakkia, lähetä ilmoitus Suomen Kirjeshakkiliiton ICCF-yhteysmiehelle, Raimo Lindroosille, Ylänkötie 44 A, 44 Järvenpää. Turnaukset alkavat n. 1-2 kk kuluttua ilmoittautumisesta ja maksut niihin ovat seuraavat: Eurooppa-turnaus 7 pelaajaa 8,SO IS IO,SO Maailman-turnaus 7 8, ls» 9,SO (ls pelaajan ryhmässä vain M-Iuokka). + SKL:n jäsenmaksu 7,. Maksut suoritetaan PSP:n käyttötilille n:o /Raimo Lindroos. Ryhmien pelaajamääristä riipuen kansainvälisissä turnauksissa jaetaan sijoittuneille, tunnustuksen osoituksena Ruotsissa valmistetut plaketit, joihin kaiverretaan ko. luokka ja sijoitus. Kansainvälisiin turnauksiin aikovilla vasta-alkajilla tulee olla pelattuna yksi kotimainen kirjepeliturnaus. ICCF-yhteysmies välittää shakkikirjallisuutta kirjeshakkiliiton jäsenille sekä ICCF-rintaneuloja hintaan 4,/kpl + postikulut (O,SO). SUOMEN SHAKKI 225»TOISET 123 SUOMALAISTA LOPPUTEHTÄVÄÄ » V ilmestyi Suomen Shakin/Altti Saloila kustantamana Aarne Dunderin ja Arnold Hindsin kirja»111 suomalaista lopputehtävää. Kokoelma valiotehtäviä vuosilta ». 'WSOY:lle on kesäkuun alussa 1971 jätetty sen jatkoksi Bruno Breiderin, Dunderin ja Osmo Kailan käsikirjoitus kirjaan»123 suomalaista lopputehtävää. Kokoelma valiotehtäviä vuosilta ». Saman kolmikon toimesta julkaistaan Suomen Shakin n:oissa 7 ja 8/1971 nämä»toiset 123 suomalaista lopputehtävää», joista osa on esitetty»ensimmäisessä 123:ssa» ilman kuviota ja loput laadustaan huolimatta eivät mahtuneet siihen lainkaan. Tämän»reputettujen näyttelyn» julkisuuteen saattaminen täydentää kuvaa suomalaisen lopputehtävien laadinnan laadusta ja laajuudesta viimeksi kuluneiden 2S vuoden aikana. Tehtävät on esitetty tiedossa olevassa aikajärjestyksessä. Tekijän koko etunimi ja kotipaikka tai elinaika on mainittu vain hänen ensimmäisen tehtävänsä yhteydessä. Ratkaisun päämuunnelman lisäksi on voitu esittää muita muunnelmia ja analyyseja valitettavan vähän. Kokoelman oheinen 124. tehtävä ei ole mukana pelkästään tasapainottamassa taittoa, vaan se esittää erikoisen tapauksen: ratkaisijat osoittavat tekijän ratkaisun kestämättömäksi ja antavat oman vähintään samanarvoisen ratkaisun tilalle. Ainutlaatuisena voidaan pitää sitä, että näin on menetellyt kaksi eri ratkaisijaa. Tekijän ratkaisu: 1.Th2 Txa6 2.d7 Ta8 3.Te2! Td8 4.Te8 +. Kumous: 2.- TaI + 3.Kd2 Ta8 4.Te2 Kf7 =. Uusi ratkaisu: 1.d7! Txd7 2.Ke2 Ta7 3.Tal Kf7 4.Kd3 Ke7 S.Ke4 Kd7 6.Kb5 Ke7 (6. --Ta87.a7 Ke7 8.Ka6 +) 7.Th1 +. Huomattakoon houkutukset 1.Ke2? Txa6 2.d7 Ta8 3.Td1 Td8 ja 1.Th6? Kg7! 2.d7 Txd7 3.Tb6 Td8! 4.Tb7+ Kf7 =. Reimo Lilja, Karjaa (P. SSL ) Lauri Noro, Lahti Asema: Edv. af Hällström Suomen Shakki 3/1947 Ratkaisu: Jean Latrasse, Lahti Antti Vepsä, Helsinki l Urho Laiho, Hyvinkää _ n %,.g 'i1i!%'ff H. Lilja ~ '8 81.~ ~8 8 ~. 'i" ' ~~.8.1l *n l.8 8 n 8 81l l.8* ~~ 8 8 8'i"n~ !z t~:e S 1. l.dd7! Dxd7 2.Rd6! Df5 (2.- Dxd6 3.Le8+ De6 4.Lxe6x) 3.Le8!! Dxe8 4.Re4 DeS S.RxeS bxes 6.f4! Ke4! fxe4 2.KdS Le7 3.Kxe4 Lxf4 4.Kf3! Ke6 S.Kf2 Lh2 6.Kf3 KfS 7.d4 = LfS Db3 (1. - De5 2.Rf4+ Kd6 3.L xa3! +, 1. - a2 2.L xe2 a1d 3.d4 Da5 4.KfS e6+ S.Kf4 Db4 6.Le4+ Kd6 7.La3+ +) 2.Le6+! Kxe6 3.Rd4+ KxeS 4.Rxb3h3 5.d3! Kd5 6.Lf4 a2 7.Kg4 as 8.Kxh3 a49.ral +, esim. 9.- Kd41.Kg4! es 11.Lg3 jne LTxbl! Rd2+ 2.Ke1! Rxbl 3.LfS+ Kxf6 4.Lxb1 Re3 S.La2! (5.Kd2? Rxbl 6.Kc2 Rd2! -) S.- Rxa2 6.Kd2 Rb4 7.Ke3 KeS 8.Kb3 a2 9.Kb2

14 226 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 227 Reino Kujala (19-52) S.1O.1947 Julius Gunst ( ) (Kum. SSL ) Bruno Breider, Helsinki J. Gunst Sehweizerisehe Sehaeh- Suomen Shakki 6/1948 zeitung 1/ % -.. ifijio ~ - ~.!. ~..O... %. f.1\!lo % M ~ O' - o O'O!O ",. ~~ 11. n a _ O. OlO Ol!..! O. [1 O~O o O! OliO O. Oi II OliO Oli. U! n li. "--": o. O\!lO "i'.~ S RdS+ Ke4 2.Tg8! Dh6 (2.- D xg8 3.Rf6+ tai 2.- DeS 3.Te8! jne.) 3.Te8+ KfS 4.g4+ Kg6 S.Tg8+ Kh76.gS RbS! Tb4 (1.- Te4 2.e7 Kd7 3.e8D+ Kxe8 4.Rd6+; 1.- Tf4 2.e7 Kd7 3.Re7 Kxe7 4.RdS+; 1.- hs 2.h3! TXh4 3.e7 Kd7 4.Rd6 KXe7 S.RfS+) 2.e7 Kd7 3.Re7 KXe7 4.RdS+ K- S.Rxb4 axb4 6.Ke h6! (1.g3+? KgS 2.Rf3+ KxhS 3.Rf6+ Kh6 -, 1.Rf3+? KxhS 2.Rf6+ Kh6 3.Rg8+ Kh7 4.ReS LgS =) 1.- Lxh6 (1.- DbS 2.Rf6 KgS 3.h7 +) 2.g3+! (2.Rf3+? Kg43.Rf6+ KfS =) 2. - KgS 3.LhS!! K X hs (3. - Lf8 4.f4 + ja 3X, 3. - Lg7 4.Lg6! +) 4.Rf6 + KgS S.f4+ KfS 6.Rf3 LXf4 7.g4X Lf3! (1.LfS+? Kg7 2.Le4 Re6+ 3.Kd6 RbS+ 4.Kd7 Rbxa7 S.Lxg2 Kf6 6.LdS Re7 =; 1.e7? Re6+ 2.Kf4 Rxe7 3.Lf3 RdS+ =) 1.- Lxf3 (1.- Re4+ 2.Kf6 Rb6 3.a8D Rxa8 4.e7 +) 2.e7 Re6+ (2.- Rf7+ 3.Kf4 +) 3.Kf4 +. B. Breider Magyar Sakkvilag 4/1949 H. Lilja 1.S.1949 H. Lilja Seth Liljestrand, Vaasa Suomen Shakki 5/1949 Helsingin Sanomat *~.!l~ B!1 ~ ifiji.! O!. O~O!. 1 O\!J. ~ O!. ~~ ~ ~~ ~//."j"".!l..!.! I!l Lg4 Lxb5+ 2.K xd4 Ld7 3.Lxe2 d xe4 4.K xe3 Le8 (4.- Ke7 S.La6! =) 5.LbS+' (5.La6? Kd7! 6.Lxb7 Lxb7 - tai S.Kxe4? Kd7! 6.La6 b6! -) 5.- Ke7 6.Kxe4 Kd6 7.La6! bxa6 8.Kd4 = Ra3+ KaI 2.Lf6 Tf5 (2.- g2 3.Lxe5 gld 4.Ke2+ Dd4 5.Kel! ja 6.Re2X) 3.Lg7! Tf7 4.Kc2 + T X g7 5.Kc1-6.Re2X La5! a6 2.Lb6 a5 3.KbS a4 4.Ka6 a3 5.Ld4 a2 6.Lxf6 ald+ 7.Lxal f6 8.Le5! fxes 9.f6 e4 1.f7 e3 1l.f8D e2 12.Df2 eld 13.Da7X e7 Lxe4 2.e8D Ld5 3,Dh3 Kfl 4.e3! (4.e4? Lxe4 5.d5 Kf2 6.d6 f3 -) 4. - Kf2 5.e X f4 Lx f4 6.g6 h X g6 7.Dg3 +! K/L X g3 8. patti. 9. J. Gunst Shahmaty 9/1948 H. Lilja (P ST ) Pekka MaSSinen, Helsinki Suomen Shakki 7/ ~.!l O!O ~ ~~! O!O <.~ ~ ~ ifiji OlO ifiji ifiji ~ _.~ ~-~ ~ ~ 1 ~~ ~ ~ ~ O!O a B ~ ifiji + 4+S S11. 3+S H. Lilja l.ld7 Rg7 (1.- Rf6 2.g7 a4 3.g8D Rxg8 4.TXg8 a3 S.Ta8 a2 6.Le6 +) 2.gxh7 L~h7 3.Th8 Kh64.Lg4! (4.Kd2? RhS S.LfS Rf6 =) 4.- a4 S.Kd2! (S.Kdl? a3 6.Kc1 Kg6! 7.hbl Re6! 8.LXe6 Kg7 =) S.- a3 6.Ke3! a27.kb Le3 Dg3 2.b8D+! D xb8 3.Ld4 DeS! 4.hxg7+ (4.LxeS? patti) 4.- Dxg7 S.Le3 Dxe3 6.bxe h7 LXh7 (1.- Tg3 2.hxg8D+ Txg8 3.Th3+ Ka2 4.Te3 Tgl+ S.Kxe2 =) 2.TXh7 Te4 (2.- a2 3:!b7+ Ke~ 4.Ta8 =) 3.Tb7+ Ke3 4.Ta7 Tb4 S.Te7+ Kb3 6.Te3+! =, sillä jos 6.- K xe3, mm 7. patti l.rb4! Kxb4 2.e6 a6 3.e7 as 4.e8L! Ke4 S.Lxe6+ Kd4 6.LfS KXeS 7.Lxh7 Kf6 (7.- b4 8.Lg6 Kf6 9.eS+! +) 8.Lg6 es 9.Le8! +. J. Gunst H. Lilja J. Gunst J. Gunst Suomen Shakki 4/19S Suomen Shakki 4/195 ST:n moniste 3/19S 2. p. Suomen Shakki S/ S Re5 Tf5 (1.- Th4 2.Kg3 h2 3.Lg2+ ja 4.Kxh4 +) 2.Lxh3 Txf4 3.Kg3 Ta4! (3.- Tf6/IS 4.Lg2+ Kb85.Rd7+ +; 3.- Td4/b4 4.Lg2+ Kb85.Re6+ +) 4.Rd7! a5 (uhkasi 5.Lg2X) 5.Rb Le3 Tb8+! 2.Kxa7 Tb7 3.Ka6 Tb6+ 4.Ka5 TbS+ 5.Ka4 Tb4+ 6.Ka3 Tg4! (6.- Tb3+ 7.axb3 blr+ 8.Kb4 Rd2 9.Rxd2 ja lo.lf3x) 7.Lf3 blr+! 8.Kb3 +, esim. 8.- elr+ 9.Kc2 Ra3+ 1.Kxc1 Lb2+ I1.Kdl e2+ 12.Ke2 elr+ 13.Kdl jne Lc1 a2 2.Lb2 a3 3.Lal Lbl (3.- Le6 4.Le2 ja 5.Lb3 +) 4.Kg5 Ke7 5.Lf5 Kb6 6.Kf4 KaS 7.Le4 Ka4 8.Ke3 Kb3 9.Ld3 Le2 (9.- Ka4 1O.Ke2 LXd3 I1.Kxd3 Kb3 12.Kd2 K xe4 13.Ke2 KbS 14.Kb3 e4+ ls.k xa3 +) 1.Ke2 Lb1 I1.Kd2 Ka4 12.Le2+ Ka5 13.Kel e7 Ta8 2.h6 f4 3.Kel! f3 4.KfZ f5 5.Kg3 f2 6.K xfz f4 7.KeZ/g2 f3+ 8.Kf2 +.

15 -~---~ SUOMEN SHAKKI H. Lilja Edv. af Hällström J. Gunst Suomen Shakki 7/195 ( ) 9. kum. L. Centurinin Suomen Shakki 4/1951 mt R OlO a 1. n O~O OliO O~ O~O '1 '-' O!O,< gjl.?:,;u 1!l B. Breider Tidskrift för Schack 2/1951 (V. L'Echiquier de Paris 3/1947) Edv. af Hällström Suomen Shakki 8/1952 SUOMEN SHAKKI 229 Jan Hannelius, Kangasala 2. kum. Suomen Shakki (7/53) Juhani Koppelomäki, Teuva Vaasa XI/1954 o O~O OJl,, ~l! o ~~ ' ~:~~. ~O a J. Koppelomäki Vaasa XI/1954 o O~O m O!O... O~O o.\!la D.. OQ a7 Lh3 2.Lc2! K xc2 3.a8D Lg2+ 4.Kxc4 Lxa8 5.patti; tai 1.- Ke3 2.Lc2! Lxc2 3.a8D Le4+ 5.Kxe5 Lxa8 5. patti. Houkutus: 1.Lc2? Kxc2! 2.a7 Kd3! _. _ 22. l.dc3 T X b3 2.Da5 + Ta3 3.Db5! Tb3 4.Da6 + Ta3 5.Db7! Tb3 6.D X a7 + Ta3 7.D X f7 + Tb38.Dd5! Ka39.Da5X Rcl+ Kb12.Lg7!! (uhkaa3.ra3x) 2.- Re3+ 3.Rxe3 Lxe3 4.Re2! Ka2 (2.Lg7!!-siirron johdosta ml ei pääse ruudulle h6, jossa se olisi suojassa. Jos 4.- L-, niin 5.Rc3+ ja vr voittaa paljastusshakilla ml:n) 5.Kc2 Ka3 6.Lf8+ Ka4 7.Rc3X e6 e2 (1.- fxe6 2.Ta5+ tai 1.- Rxe6 2.Txa6 jne. +) 2.Ta5+! g5 3.Te5!! Rg6+ 4.Kh7! (4.Kg7? =) 4.- RXe5 5.e7 eld (5.- Rd7 6.e8R! Rf8+ 7.Kg7 Re6 8.Kf7 Rd8+ 9.Kf6 Re6 IO.Kf5 +) 6.e8R! Dxg3 7.Rg7+ Kh4 8.Rf5+ Kh5 9.Rxg3 Kh4 1.Rf5+ Kh5 11.g3-12.Rg7X Del +? Kd4!, 1.Dd5? Dc2! l.dg5 + 1 Ke2 (1. - Kd4 2.Df4 +!) 2.Db5 + Ke3 (2. Kd2 3.Dd3+ Kcl 4.Ddl+ Kb2 5.Rd3+ Ka36.Dal+; 2.- Kel 3.Db4+ Ke24.De4+ +) 3.Dd3+ Kf4 4.Dg3+ Kf5 5.Dh3+ +. H. Rinckin muistolle omistettu f7 Da8 (1.- D xf7 2.Re5+) 2.f8D! D xf8 3.Rc5+ Kg4 (muita K-siirtoja seuraa R-haarukka) 4.Le2+ Kh3 5.Re4 Da8 6.Lf3 Da7 7.Rf2+ Dxf2 8.Lg4+ Kxg4 9.h3+K- 1. patti l.le4 Lg8 2.Ld5 Rf7 3.Kc3 Kbl 4.Kd2 Rc2 5.Le4 = l.a7 Td8 2.Le5 Tc8 3.Lc7 Te8 4.Lb8 Te4! 5.a8T! 5.a8T! (5.a8D? patti) 5.- Ta4! 6.Ta7 Tc4 7.Tf7+ +. J. Gunst V. Suomen Shakki 5/1952 (1. sija ST/195-52) o. R o Of:l Veikko Salonen, Toijala Suomen Sosialidemo- 3. m. kraatti ~ I. L3 '1.1"~.-.1 O~ o O!O. 1 [~ 1 ~~!O O!O!O.l OLO OlO n o ~~ ~ 1 %. M. ~. OQ J. Gunst J. Gunst olympia kilpailu 1. p. Norsk Sjakkblad (5/52) o 1 1 o O~O o 1 on.%%.%% ~~ ~ ~ ~ ~ ~ o O' Lauri Ruonala, Kemi Suomen Shakki 7-8/ U. J. Parhi, Oulu Apu 2/1955 U. J. Koppelomäki 2. Imm. Suomen Shakki (2/56) o J~~ o.. ml Veikko Hynönen, Helsinki 4. kum. Apu 1956 ( ) l:i ~~ Ol:O O!O ~.~ OQ m ~ '1 ~ rf ~Z~~ *' 1l. ~ ~ 11 ~ ~ m ~~ % N~ *' ~ O~O *' Rg6+ Kxh5 2.Rf4+ Kg5 3.Re6+ Kf5 4.Rxd4+ Ke5 5.Rc6+ Kd5 6.Rb4+ Kc5 7.Rd3+ Kd4 8.bxa4 = Kh8 f2 2.g7 fld 3.g8D+ Kc7 4.Df7+! Dxf7 5.patti; 1.- b2 2.g7 bld 3.g8D+ Kc7 4.Dg7/f7+ K-6 5.Dg6+! 6. patti. _ Kal! (1.Rf6 Tg8 2.Rg4 Tf8 =; 1.Tg2? Tf8 2.Rf6 Th8 3.Rh5 Tf8 4.Rf4 Th8 5.Re2 a1d+ 6.Kxa1 Th1+ =) 1. - Th8 2.Tg2! (2.Tf2? Tg8 3.Rg5 Th8 =) 2. - Tf8 3.Rf6 Th8 4.Rh5 Tf8 5.Rf4 Th8 6.Rh3 Tf8 7.Rf2 Th8 8.Rd Rf2 + Kg1 2.Rh3 + Kh1 3.a6 Rc6 4.Ka1 (4.K X a2? Rb4+ 5.K-R xa6 =) 4.- e5 5.Kb2 e4 6.Ka1 h6 7.Kb2 h5 8.Ka1 b5 9.Kb2 b4 1.K xa l.le4! Rg2+ 2.Kg3 Tb8 3.Lxg2 Txb3! 4.Ld5! (4.T xb3 patti) 4.- T xa3 5.Lb3! l.tg6! Kg8 2.Te6!! g2! 3.Te8+! Kxg7 4.Txe3 gld 5.Tg3+! Dxg3 6.patti l.rh7 + Kh6 2.g X f7 Lg7 3.g5 + Kh5 4.La4 T X c5 5.f8D T X g5 + (5. - Tc3 + 6.Df3 + T X f3 7.K X f3 +) 6.R X g5 Lx f8 7.Rd6 Lh6 8.Le8X l.rd4 Kb1 2.Rab5 ald 3.R X b3 Da2 (3.- Lxe5 4.H.xal Kxal 5.Rxa3 +) 4.Rxd2+ KaI 5.Rc3 Lxc3 6.Lxc3+ Db2 7.Rb3+ (7.LXb2+? Kxb2 -) 7.- Ka2 8.LXb2 axb2/kxb2 9.Rd2/Rcl +. Käytettyjä lyhennyksiä + siirtoon kuuluvana = shakki. + erillisenä = voitto. = tasapeli. X = matti. - siirtoon kuuluvana = yhdentekevä siirto.

16 23 SUOMEN SHAKKI Paavo J. Markkola, A. G. Ojanen, Hamina Matti Myllyniemi, Pori Erkki Puhakka, Espoo Espoo Suomen Shakki 5-6/ kum. Suomen Shakki Suomen Shakki 12/1957 Helsingin Sanomat (7/57).1.Q iii111ffi ~ ~, l.!.~ ~ w~ L~ mq nln ~~ liffi ~ ~.~.~~.t ~ ~ %NN" [~ D SUOMEN SHAKKI 231 J. Koppelomäki H. Lilja V. Hynönen J. Koppelomäki 4. kum. Tidskrift för 3. kum. Suomen Shakki Helsingin Sanomat Sehaek 1959 (3/59) SShl (3/59) D DQ.1..lll D.~r~ ;iuiii ~1,X:i ri.1..'i'~.~.1. -.Q ~~ tlfj 1WJ kum. Suomen Shakki SShl Rd4! Re3! 2.Kd6! Ra4! 3.e7 Rb6 4.Ke6 Re8 5.Kb7 Rd6+ (5.- Re7? 6.Re6 +)6.Kb8 Kf4! (6. - a5 7.Rb5! +) 7.Re6+! Kf5 8.Re5/Rd e6! Lx e6 (1. - Ke7 2.e7 Kd7 3.La4!) 2.La4! b xa4 3.Kd2! (3.Kdl? Le4! 4.Kc1 a3 -) 3.- a3 (3.- Le44.Ke3! +) 4.Ke Dd7? De7! (ei 1.- Pb7? 2.De8+); 1.Dh7? Db7! (1.- De7? 2.De4+ +) 1.De7! De7 2.De4+ Db7 3.De8+ Db8 4.De6+ Db7 5.Da4+ Kb8 6.Le5+ Ke87.De8X Th3 Tb1+ 2.Ka3 Lfl 3.Te3 Le4 4.Ld5! Lxd5 5.Rb4 Le4 6.Txe4 Txb4 7.Te2! (7.Tel+? Tbl -) 7.- Tb1 (7.- Ta4+ 8.Kb3 +) 8.Ta2X Tb4 La2 2.Ta4 Lb1 3.Te4 Lb2 4.Tb4 Lel 5.f6 (5.T xb1 patti) Lg6 6.f7 Lh6 7.Ta4 Lg78.fSD l.lfs+ Ka4 2.Lb4! Kxb4 3.Rf4 eld 4.Rd3+ Kc3 5.Rxel b4 6.g6 (myös ensin 6.Rd3 käy) 6. - b3 7.Rd3! K xd3 8.g7 b2 9.gSD b1d 1.Dg6+ K- I1.D xb l.dg6 (Uhkaa 2.De4 + Lx e4 3.L X e4x) 1. - Db7 2.Dc6 +! D X e6 3.Le4 + D X e4 patti tai 1.- Lf3 2.De4! Db7 3.D Xf3+ D xf3 4.Le4 D xe4 patti Rh5+ Kg4 2.Re3+ Kxh5 (2.- Kh4 3.Rf5+ Kxh5 4.Kg3 +) 3.Rfl! h1r! (3.- hld 4.Rg3+) 4.Ke3 Kg4 5.LcS+ Kh4 6.Kf3 d2! 7.Rxd2 Rg3 S.Kf2! Rh5 9.Rf3X. Reino Heiskanen, Nauvo Suomen Shakki 1-2/1958 H. Lilja H. Lilja Helsingin Sanomat R. Heiskanen Helsingin Sanomat l.ld4 + Kf7 2.b7 Tbl 3.Lb6 TaI + 4.Kb5 Tbl + 5.Ke6 Tel + 6.Kd5 Td1 + 7.Ke4 Tel+ 8.Kd3 Td1+ 9.Ke2 f3+ 1O.Kxd1 Lf4 11.Le3! Le5 12.Lg5 Ke8 13.f6 Ld614.Lh4 Lb8 (14.- Kd7 15.f7! +) 15.Kd2 La7 16.Kd3 Kf7 17.Ke4 f2 18.LXf Lb8 De3 (1. - Da8 2.Re5 + Ke5 3.Rd7 + Ke4 4.Rb6 + jne) 2.Re5 + Ke5 3.La7 + b6 4.L x b6 + K X b6 5.Re a7+ Kb7 2.a8D+ Kxa8 3.Ka6 Rd8 (3.- b1d 4.Rb6+ Kb85.d8D+ jne) 4.Rge7 b1d 5.Rb6+ Kb8 6.Re6+ Rxe6 7.d8D+ Rxd8 8.Rd7+ Ke8 9.Rb6+ = l.g7 b2 2.g8R+ Kh5/h7 3.Rf6+ Kh6 (3.- Kh84.Lf8 +) 4.Lf8+ Kg5 5.Le5 dir 6.Lb4 La2+ 7.Kg7 b1r 8.Le7! Rbe3 9.Re8+ Kh5 1.Kh7 Lg8+ l1.kxgs Rxe4 12.Kh7 Rg5+ 13.Lxg5 +.. E.Puhakka.. Pauli Perkonoja, Turku E. Puhakka H. Lilja 3. kum. J. Gunstin mt. Kansan Uutiset 2. sija Helsinki-muu 8. sija Helsinki - muu !. %/{' 1Iffi'. _. lifip. ~.1.!M!l ~'~.J;i. lil.q.l. Suomi 1959 Suomi 1959.lf%. "~.!M!l. #m l1i.. 1.!n D...\!J.'.1 1 ~!jf1..j;i..j;ig R liffi.... f'&i ~ ~I'~.w. ~. \!J. D!.I.._ &1&1 ~~I"P _"",&1&1 _!~ _ ~ - liffi Rb3 Re6 2.Rc5 RfS 3.g7 Kf7 4.Rb7 Kg8 5.Rd8 (estää siirron 5. - Re6) 5. - Rd7 6.Rc6 Rf6 7.Re7+ Kf7 8.RI5 Re8 9.Rd6+! Rxd61.Kh TgS Ra6 2.Ta8 Kb5 3.c4+ Kb6 4.Txa6+ Kxa6 5.d4 a1d 6.Ta2+ Dxa2 7. patti Rd2! Kd42.Rfl Ke4 3.Kc2 (3.Rg3+? Kf3 4.Rxh5 Kg2 -) 3.- Kf3 (3.- h4 4.Kd2 Kf3 5.Kd3 h3 6.Kd4 Kf2 7.Ke4 +) 4.Kd3 Kg2 5.Ke3 Kxfl 6.h4! (6.Kf4? Ke2! 7.h4 Kd3! 8.Kg5 Ke4 9.Kxh5 Kf5 =) 6.- Kg2 7.Kf4 Kh3 8.Kg Rh8+ Kxg7 2.Te7+ KxhS3.Te8+ Kg7 4.Re6+ Kf7 5.TfS+ Kg6 6.TgS+ Kh5 7.g4+ fxg3 8.Tg5+ f xg5 9.T xg5+ R xg5 1.Rf4X. - erillisenä = mustan voitto. V. = versio (muutettu muoto, korjaus). P. = palkinto. kum. = kunniamaininta. kim. = kiitosmaininta. m. = maininta. mt. = muistoturnaus. SShl = Suomen Shakkilehti. roomalainen numero = kuukausi. arabialainen numero = lehden numero.

17 232 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 233 H. Lilja Helsingin Sanomat J. Koppelomäki J. Koppelomäki 2. m. Tijdschrift KNSB Tidskrift för Schack 196 (4/6) 7/196 Risto Kauranen, Jyväskylä d6+ Kxd6 2.Ta6+ Ke7 3.Txg6 Tc1+! 4.Kxe1 f2 5.Tf6! Kxf6 6.Re4+ Kg6 7.Rxf Lg4 Lxa6 2.Lxf5 c2 3.Lc3 (3.Ka7? Le8! 4.Lxe8 Kd1 -) 3.- Kdl 4.Lg4+ Kcl 5.Kb8 (5.Ka7? Kbl 6.Lf5 Lc8! =) 5.- Kb1 6.Lf5 Kcl 7.Ka7! Kd1 8.Lg4+ Kc1 9.Kxa Rb2+ Kb5 2.Rxa4 Kxa5 3.Re3 Ka6! 4.Kh5! Kb7! 5.Kh6! Kc6 6.g4 Kd7 7.g5 Ke8 8.g6 Rh3 9.Re2 Kf8 1O.Kh7! =, eikä 1.g7+ Kg8 11.Kg6 Rf4+ _ Lcl+! KaI (1.- Kxcl 2.Rf4 =; 1.- Kb1 2.Rc3+ Kxc1 3.Rf4 =) 2.Rc3 gld 3.Rc5 Dxc5 4.Lb2+! Kxb2 5.Ra4+ Kc1 6.Rxc5 g5 7.Re4 Rh6+ 8.Kh7 g4 9.Kxh6 (myös 9.Rf6 g3 1O.Rh5 g2 11.Rf4 voittaa) 9. - Re3 1.Kg5 Kc2 I1.Kf4 =. P. Perkonoja Schach-Echo 12/1961 P. Perkonoja Shahmaty v SSSR 6/1961 iifji iifji iifji jjj \!I. B~B Ii:!..J..I. ",' ~ iifji jjj ~ J.B ~;].~. R. Heiskanen 3. m. Suomen Shakki SShl 1961 (4-5/61) a Ii:!. Ii:!. l11l.!. ~ ~~!. ~.1..!.);;[ jjj ~.!. B! jjj ""li ~,, ~ ~,:v J. Koppelomäki Ceskoslovensky Sach 1/ b6 dxe6+ 2.Kc6 d1d 3.Th7 Da1 4.b7+ Kd8 5.Td7+ Ke8 6.Te7+ Kf87.Tg7+! Kxg7 8.Ld4+ Dxd4 9.patti Lg5+ Kb2 2.Re3 Tg3 3.Lf6+ Kb3 4.Lf7 Txe3 5.Kd4+ Kc2 6.E:xe3 d2 7.Lg6+ Kc1 8.Le7 d1d (jos 8.- d1r+, niin esim. 9.Kd3 Rb2+ 1O.Ke2 Rc4 11.Ld3 Rb2 12.Lg5X) 9.La3X Th5+ Kg6 2.Ld2 e3 3.Lxe3 (3.Lc1? e2 4.e7 e1d 5.Tg5+ Kh7 6.exf8R+ Kh8 7.Rg6+ Kh7 =) 3.- KXhS 4.e7 Tg8 5.d6 Tg6 6.e8T! TXd6 7.Th8+ Kg68.Th l.kf2? Kb2 2.Te1 cs!! 3.Te2+ Kb34.Te3+ Kb4 5.Te4+ c4 -, 1.-+! Kb2 2.Tf2+ Kb3 3.Tf3+ Kb4 4.Tf4+ Kb5 5.Tf3! Kb4 (5. a26.ta3 =) 6.Tf4+ =. Allan Kiviaho TIETOKONE ANTE PORTAS Ihmismieliä on kauan kiehtonut ajatus kehittää shakkirobuui, jolm kykenisi lyömään ihmisen, viehip~\ IllUsLariluokan shakinpelaajan. MdeaCLnisten lasku koneiden aikakaudella tällainen oli tietenkin pelkkää utopiaa. Mutta elektroniikkatietokoneen kehittämisen jälkeen tilanne on suuresti muuttunut. Tietokoneiden suorituskyky on parantunut kiihtyvää vauhtia. Kyky käyttää tietokoneita, ohjelmointitaito, on koko ajan laahannut perässä, niin että koneiden teknisiä mahdollisuuksia ei ole koskaan kyetty käyttämään läheskään täysin hyväksi. Monet shakinpelaajat näkevät tietokoneessa uhan jalolle harrastukselleen. Pelä tään, että pelaamisessa ei ole enää mieltä, jos kone pystyy pelaamaan ihmistä paremmin. Tässä valossa on paradoksaalista, että 'shakkipeli on tietokone- ja automaattisen tietojenkäsittely tekniikan kehittämisen eräänä apuvälineenä saanut ensimmäistä kertaa todellistä käytännöllistä merkitystä. Aikai 'semminhan shakkipelin arvo on perustunut. epämääräisiin sosiaalisiin näkökohtiin ja pelin komeaan historiaan. Monet tunnetut tietojenkäsittelytekniikan spesialistit ovat ponnistelleet hyvien shakkiohjelmien laatimi -seksi. Kysymys ei ole ollut pelkästä huvittelusta ja kokeilunhalusta, vaan siitä, että shakkipeli sattuu olemaan erittäin sopiva tietokoneiden mahdollisuuksien tutkimuskenttä. Peli muodostaa äärellisen, mutta kuitenkin erittäin monimutkaisen alueen. Sitä ei ole kovin helppo pukea matemaattiseeu muotoon. Minkään tietokoneen kapasiteetti ei vielä pitkään aikaan riitä kaikkien mahdollisten muunnelmien laskemiseen, so. optimipelin selvittämiseen. Juuri tässä onkin asian ydin: Shahkipelin ohjelmoinnissa täytyy käyttää oikoteitä, täytyy jättää laskematta epäoleelliset asiat ja arvioida erilaisten epätäydellisten arvosteluperusteiden avulla eri jatkojen keskinäiset arvot. Täml ns. heuristinen menetelmä lähestyy ihmisen ajattelutapaa ja lisää tietokoneiden suorituskykyä monissa käytännön sovellutuksissa suuresti. Shakkipeli on valmis malli heurististen menetelmien tutkimisessa ja se stimuloi tntkijoita pelin nauttiman yleisen arvonannonkin takia. Lisäksi yritys kyetä kehittämään ohjelma, joka lyö parhaatkin shakinpelaajat, on tietokonemiehille haaste. Kuinka lähellä sitten ollaan tilannetta, jolloin maailmanmestaruudesta kamppailevat atk-miesten ohjelmat ja yhä tehokkaammat tietokoneet ihmisten pelin rappeutuessa takaisin kahvila-asteelle? On todettava, että tietokoneet pelaavat jo nykyisin varsin hyvin. Ei liene kaukana aika, jolloin tietokoneen pelitaito vastaa meikäläisen 1 luokan pelaajan taitoa. Vaikeata lienee kuitenkin arvioida, koska tietokone pystyy hakkaamaan shakin maailmanmestarin - jos koskaan. Eräs tietokone shakin merkkipaaluja oli v järjestetty tietokonemaaottelu Neuvostoliitto-Yhdysvallat. Kuten tunnettua, Neuvostoliitto voitti 3-1, vaikka heidän varsinaiset tietokoneensa olivat amerikkalaisia huomattavasti alkeellisemmat. Selityksenä oli ilmeisesti se, että n-liittolaisten ohjelmien laatijat olivat amerikkalaisia kollegojaan huomattavasti parempia shakinpelaajia. Tapahtumasta tuli ilmeisesti amerikkalaisille kompleksi, sillä sen jälkeen siellä on kehitetty koko joukko shakkiohjelmia, joista eräät ovat jo sangen korkealla tasolla. En tiedä, ovatko n-liittolaiset pystyneet säilyttämään etumatkansa. Ainakaan he eivät osallistuneet eloknussa 1971 Chicagossa järjestettyyn Toiseen avoimeen Yhdysvaltain tietok:meshakkimestaruuskilpailuun. J ulkaisen seuraavassa ACM:n (Association for Computing Machinery = Yhdysvaltain tietokoneyhdistys) lehdess ä»si G ART -N ewsletter» (1971):28 julkaistun mielenkiintoisen selostuksen Yhdysvaltain ensimmäisestä tietokoneshakkimestaruustur avoimesta nauksesta. YHDYSVALTAIN 1 TIETOKONESHAKKI MESTARUUSTURNAUS Kirjoittajat: Jacques Dutka (turnausjohtaja), Kenneth King ja Monroa Newborn. Turnauksen järjesti ACM (Yhdysvaltain tietokoneyhdistys) v. 197 kansallisen kongressinsa yhteydessä aikana Turnaukseen osallistui 6 joukkuetta ja se pelattiin 3-kierroksisena Sveitsiläisen järjestelmän (= Monrad-järjestelmä) mukaan. Turnauspaikkana oli New Yorkin Hiltonhotelli, j ossa pelattiin yksi kierros illassa. Yksi tietokoneista sijaitsi hotellissa kun taas muut olivat niinkin kaukana kuin Texasissa ja Illinoisissa. Siirrot välitettiin tietokoneetäispäätteellä käyttäen puhelinyhteyksiä. Kilpailua seurasi joka ilta n. 6 henkilöä (varmasti paljon enemmän kuin tavallisia shakkikilpailuja /AK/). Aluksi hieman historiaa Tietokoneshakki on yhtä vanha kuin tietokone itse. Jo v Charles Babbage tutki mahdollisuuksia käyttää»analysaattoriaam

18 234 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 235 MAAILMAN RANGlLISTA Tämän vuoden heinäkuun 1. palvana astui voimaan uusi shakinpelaajien paremmuusiista, joka on laadittu prof. A. Elon systeemin pohjalta. (katso Suomen Shakki 1968 n:o 2, s. 48 ja n:o 5, s. 136). Lista on laadittu vuosien kevät turnausten perusteella. Minimimäärä kvpelejä, jotka on laskettu mukaan on 1 ja esim. toivotut 3 peliä on suomalaisista pelannut vain Heikki Westerinen. Edelleen mukaan on otettu pelaajat, joilla on vähintään 225 pistettä. Lista tuntee paremmuuserot vain 5 pisteen tarkkuudella, joten pientä eroa ei ole otettu huomioon. Samalla on muutettu mm. kansainvälisten arvojen osalta se, että ns. )'passiivisia), arvoja ei enää tunneta, vaan jokainen kv. arvo säilyy ja Elo-pisteitten mukaan määräytyy pelaajan ),vastusarvo>} turnauksessa. Listaan mahtuvien suomalaisten nimet ja luvut ovat seuraavat: H. Westerinen 2435, K. Ojanen 238, M. Sirkiä 235, E. Böök 234, H. Koskinen 233, E. Havansi 226 ja S. Kajan 226. Maailman parhaat taas ovat: R. Fischer (USA) 276, B. Spasski (N.!.) 269, V. Kortshnoi (N.!.) 267, B. Larsen (Tanska) 266, T. Petrosjan (N.!.) 264, L. Polugajevski (N.!.) 264, M. Botvinnik (N.!.) 263, L. Portisch (Unkari) 263, V. Smyslov (N.!.) 262, P. Keres (N.!.) 2615, J. Geller (N.!.) 2615, M. TaI (N.!.) 261, V. Hort (Tshekkoslovakia) 265, L. Stein (N.!.) 265, M. Taimanov (N.!.) 26, S. Gligoric (Jugoslavia) 26, D. Bronstein (N.!.) 259 ja R. Hubner (Länsi-Saksa) 259. Ruotsin nuoren Ulf Anderssonin luku on 251. Mainittakoon lopuksi, että Heikki Westerisen järjestysluku paremuudessa on 175. shakin peluuseen. N. 2 vuotta sitten, elektroniikkatietokoneiden alkuaikoina, amerikkalaiset Norbert Weiner ja Claude Shannon ja englantilainen Alan Turing keskustelivat mahdollisuuksista kehittää shakkia pelaava tietokoneohjelma. Ensimmäiset ohjelmat syntyivät muutamaa vuotta myöhemmin. Kolme tunnetuinta amerikkalaista alkuajan ohjelmaa olivat Alex Bernsteinin & co, Alan Kotokin ja J. Kisterin & co. kehittämät. Aluksi ohjelmat pelasivat ihmistä vastaan, mutta viime vuosina on alettu suorittaa shakkiohjelmien välisiä otteluja. John McCarthy Stanfordin yliopistosta käytti Kotokin ohjelmaa pelattaessa tietokone- UUSI SHAKKILEHTI Englantilainen shakkikustantamo The Chess Player on ruvennut julkaisemaan kerran kuukaudessa ilmestyvää shakkilehteä nimeltä The Chess Player - Der Schachspieler, jonka ensimmäinen numero ilmestyi Aikaisemmat saman kustantajan julkaisut, ovat olleet jonkinlaisia )}sanattomia lauluja)}, bulletiineja, jotka ovat kukin sisältäneet jonkin turnauksen kaikki pelit useimmiten ilman analyysejä. Monet vielä lisäksi englantilaisella merkitsemistavalla kirjoitettuja, joten varmaan monikaan ei ole viitsinyt ruveta niitä kahlailemaan lävitse. Tällä kerralla kustantaja on kuitenkin onnistunut kaikkien mahdollisten lukijain tyydytykseksi. JulkaisuIla on ollut mainio esikuva, jugoslavialainen Shahovski Informator, joka monikielisenä on saavuttanut koko shakkimaailman jakamattoman suosion kovin nopeasti. Nykyäänhän se on jo kahdeksankielinen. Englantilainen uusi julkaisu on nelikielinen polyglottilaitos. Kielet ovat englanti, saksa, ranska ja espanja. Niille, jotka eivät vielä Informatoria tunne, mainittakoon, että varsinaiset shakkisiirrot on merkitty niin, että varmaan jokainen ne ymmärtää, esim. l.e4 e5 2. fl f3!l c6 3. ~ b5 il f6 jne, siis kirjaimet K, D, T, L ja R on korvattu vastaavalla kuviolla. Kielivaikeuksia ei siis tarvitse pelätä. Shahovski Informator ilmestyy kahdesti vuodessa ja osat sisältävät yhteensä n. 15 peliä vuodessa, kun taas The Chess Player tulee sisältämään n. 25 peliä. Vuosikerran hinta on 6 Englannin puntaa tai 15. USA:n arvelluttavaa dollaria. Sinänsä kova hinta, mutta tuleehan Informatorinkin hinnaksi yli 7 Suomen markkaa vuodessa. The Chess Playerin vastaava toimittaja on skotlantilaishakkimaaottelua Neuvostoliittoa vastaan. N-liittolainen tietokone sijaitsi Moskovan fysiikan instituutissa ja sen oli ohjelmoinut G. M. Adelson-Velski ryhmänsä kanssa. N-liitto voitti 2 peliä kahden päättyessä tasan. Myöhemmin Richard Greenblattin (MIT = Massachusettsin teknillinen korkeakoulu) kirjoittama ohjelma voitti J. F. Scottin (Lancasterin yliopisto, Englanti) ohjelman. Greenblattin ohjelma on nykyisin Yhdysvaltain Shakkiliiton kunniajäsen (II /AKI). Tätä ohjelmaa lukuunottamatta ilmeisesti kaikki merkittävät amerikkalaiset ohjelmat osallistuivat Hiltonin turnaukseen. Jatkuu nen kv. mestari David Levy ja apunaan hän käyttää useita muita kansainvälisiäkin nimiä. Ensimmäisessä numerossa, joka. suurelta osaltaa sisältää Natanian tämän vuoden turnauksen kaikki p"lit, on avusta.jina. mm. suurmestarit I\avalck Browne, Larsen, Bisguicr, l'anlla. ja Jknkii sekä kv-mestan:ila, IUll,'n Wcslcrisemme, Czerniak, Ciocall()a jno. vain muutaman mainitaksemme. Natanian lisäksi lehti sisältää mm. ottelun Fischer-Larsen pelit sekä pelinäytteitä alkukesän turnanspeleistä ympäri maailmaa, tnrnaustaulukoita ja kuvia eri tilaisuuksista. Fischeriin näyttää lehti ihastuneen, sillä siinä on neljä hänen kuvaansa. Lopussa on vielä lehden sisältämän 2:n pelin hakemisto siirtojen mukaisessa järjestyksessä, ei siis siinäkään turhia vieraskielisiä sanoja. Kerta kaikkiaan mitä suositeltavin julkaisu kaiken vahvuisille shakinharrastajillel Heino mestariksi Forssan 75-pelaajaisen yhteisliittoturnauksen täydelliset tulokset: ME-luokka: uusi mestari Hannu Heino (TSY, 24) 7/9 Buchholz-pisteet eli vastapelaajien pisteiden summa 46), 2. P. Lehikoinen (SSK) 6/5, 3. O. Nykänen (Mikk. SK) 6/46, 4. T. Nylund (RauSY) 6/41, 5. V. Salminen (G) 51Jl/47, 6. V. Niemi 5/1Jl/46 (ViiaSK), 7. M. Räikkönen (HSM) 51Jl/45, 8. T. Karvi (HämSK) 51Jl/44, 9. H. Nurmesniemi (HämSK) 51Jl/38 1Jl, 1. P. Rikkonen (RiiSY) 51Jl/34 1Jl, 11. P. Vehviläinen (RiiSY) 5/38 1Jl, 12. L. Linden (HTS) 41Jl/4S, 13. P. Sopanen (TSY) 41Jl/431Jl, 14. O. Suuronen (HämSK) 41Jl/42, 15. B. hlbäck (JakSK) 41Jl/41/1Jl, 16. St. Miettinen (HangTS) 41Jl/331Jl, 17. H. Rissanen (KuoYS) 4/32, 18. A. Kulmala (I-HSK) 4/31Jl, 19. Th. Ristoja (G) 31Jl/391Jl, 2. V. Särkilahti (TaSY) 31Jl/391Jl, 21. A. Saari (TaSK) 3 1Jl/34 1Jl, 22. A. Pihlajamäki (HSK) 3/391Jl, 3. M. Uimonen (ToijSK) 3/38, 24. P. Armio (TSY) 21Jl/37, 25. P. Saariluoma (TSY) 21Jl (36 ja 26. R. Salminen (LahSK) 21Jl321Jl. 1/A J. Palenius (PSY) 7 Yz/9, V. Nieminen (ForsSK3 7, R. Ruponen (HSK) 6. R. Räty (JoeSK) 5 Yz, A. Montonen (ValkSK) 5, E. Wilen (TikkSM) 4 Yz, K Karhapää (SSK) 3Yz, K Lehtonen (KäYS) 3, T. Tonteri (RiiSY) 2 ja U. Edman (HyvSK) 1. 1/B 1. H. Brantberg (SavSK) 8 Yz/9, Buchholz-pisteitä 37, 2. E. Pursiainen Jatkoa sivulta 221 Tässä valkea ryhtyi sommittelemaan sen sijaan, että olisi pelannut terveen ja hyviä tasapelitoiveita antavan 23.e X d5. 23.e5? D X c6 24.e X f6 d4 Mattiuhkaus g2:ssal d X c3 26.T X d6 c2?! Mustakin päättää sommitella, mutta enemmän materiaalia olisi voittanut ),kiinnitys)} 26.-Dc7, esim. 27.exf6 c2! Td8+?- - - Mustan turhankaunista 26.siirtoa olisi valkea voinut käyttää hyväkseen jatkamalla 27.Txc6 cxdld 28.Txdl Lf8 29.Txc4 saaden pieniä käytännöllisiä tasapelitoiveita Lf8 28.Txf8+ ja valkea luovutti ( -1) toivottoman pelinsä parin siirron kuluttua. (TaRaus) 6/42 Yz, 3. T. Toivola (E-KSK) 5/43Yz, 4. P. Vesander (ForsSK) 41Jl/44, 5. B. Boström (G) 4 Yz/43, 6. A. Salli (RiiSY) 4 1Jl/42 1Jl, 7. E. Helminen (TSY) 4 1Jl/37 1Jl, 8. E. Läärä (ValkSK) 31Jl/43 Yz, 9. L. Karttunen (J oesk) 3 1Jl/42 1Jl, 1. E. Ståhlberg (EkSK) 31Jl/39, 11. V. Majamäki (K-S 58) 3/411Jl ja 12. M. Helminen (HämSK) 3/37 Y;i. 2/A H. Rantala (ValkSK) 7/8, O. Hurula (VammSK) ja P. Vahtcra (ForsSK) 6, H. Tawast (J oesk) 5, I. Mäkinen (HSK) 4, U. Reunanen (PSY) 3, V. Tuomi (HyvSK) 2, J. Rikkonen (RiiSY) ja J. Nummelin (ForsSK) lljl; 2/B P. Rasimus (Rii/SY) 7/8, M. Yrjönen (KoTS) 51Jl, R. Berglund (ÅmSK) 5, K-O. Mäkinen (K-S 58) ja Pirkko Pihlajamäki (HSK) 41Jl, H. Tannes (PSY) 4, V. Kettunen (KuoYS) 31Jl, H. Halonen (ForsSK) 2 ja R. Jokinen (PSY). 2/C K. Kantele (VammSK) 61Jl/8, P. Turunen (JoeSK) 6, K. Kokko (PSY) ja Juhani Pääkkönen (ForsSK) SIJl, T. Ahonen (RiiSY) 4, E. Patola (PSY) 31Jl, A. Tali (SSK) ja E. Tiihonen (PSY) 21Jl sekä J. Hölsä (LappSK) O. Kilpailuissa oli huomattavan paljon nuoria osanottajia, jotka myös menestyivät varsin mukavasti. Maininnan ansaitsee myös rouva Pirkko Pihlajamäen )}ensiesiintymincm, joka auotti 4.-S. sijan 2/B:ssä yli SO-prosenttisella tuloksella.

19 236 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 237 SHAKIN JOUKKUEPIKAPELIN SUOMEN MESTARUUSKILPAILU LAHDESSA Tulokset Mestaruusryhmä 1 SSK I... 5 Y2/76 pistettä (J. Saren, E. Havansi, K. Ketola, O. Alivirta) II HTS I... 5 (J. Fastberg, A. Paasu, K. Ahonen, K. Siren) III Gambiten II (K. Kivipelto, T. Ristoja, K. Marjamäki, P. Uskela) IV Gambiten I Y2 (K. Ojanen, L. Hällström, G. Kvist, H. Koskinen) V HSK II (J. Brander, B. Vujakovi6, E. Aaltio, Å. Sneitz) VI HSK I Y2 (B. Nyren, P. Ojanen, J. Ovaskainen, S. Nuotio) 7 Turun TS I... 43Y2 8 Turun SY I HSK III Y2 1 Kaleva Lapuan SS Y2 12 Kulttuuri Shakki Lahden SK I... 38Y2 14 Imatran Shakki-48 I.. 34 Y2 15 Tampereen SY 1 31 Y2 16 Hyvinkään SK I Y2 Pohjolan mestaruus Islannin SM Fridrik Olafsson vei kotikentällään Reykjavikissa vakuuttavasti nimiinsä Pohjolan mestaruuden 1,5 pisteen etumatkoin toiseksi sijoittuneeseen tanskalaiseen Sejer Holmiin. Suomen Michael Nykopp kiri lopussa hyvin ja sijoittui varsin tyydyttävästi. Alemmissa luokissa suomalaisilla ei ollut menestystä. Lopputulokset: Maajoukkueluokka: 1) ja Pohjolan mestari mestari SM F. Olafsson 9, 2) S. Holm 7,5, 3) J. Ivarsson (Ruotsi) 7, 4-5) F. Thorbergsson ja J. Kristiansson (molemmat Islanti) 6, 6-8) A. Jensen (Tanska), M. Nykopp (Suomi) ja B. Thorsteinsson (Islanti) 5, 9-11) H. Gundersen (Norja) sekä K. Jofesson ja H. Åkvist (Ruotsi) 4 sekä 12) Y. Barda (Norja) 3,5. Mestariluokka, A-ryhmä: 1) P. E. Hansen 17 Lappeenrannan SK 18 Jyväskylän TS I HTS II Vaasan SS I Y Y2 2 Sijoitusryhmä 1 21 SSK II /76 pistettä 22 Lahden TS % 23 Hangon TS % 34 Porin SY Valkeakosken SK I % 36 Rauman SY Porin SY II %» 38 Oulun SS %» 39 SSK III Vammalan SK Kokkolan SK Y2» 42 Tampereen RA US I %» 43 '!,'urun SY III % 44 Aänekosken SK I... 35» 45 Jyväskylän SK I... 34» 46 Karhulan TS I Y2 47 Forssan SK I Y2 48 HSK V Y2 49 HTS III Seinäjoen SK I Y2 Sijoitusryhmä II 41 Kaleva II Y2/72 pistettä 42 Gambiten III 49 Y2 43 Ekenäs SK Turun SY II Mikkelin SK Y2 46 Riihimäen SY I HSK IV... 4Y2 (Tanska) 1, 2) B. Sigurjonsson (Islanti) 7, 3) A. Vognsen (Tanska) 6,5 jne. B-ryhmä: 1) H. H. Vognsen (Tanska) 8,5, 2) A. Ingerslev (Tanska) 8, 3) J. T. Jonsson (Islanti) 7,5 jne. 1. lk.: 1) J. Sundholm (Ruotsi) 9, 2) Halldorsson (Islanti) 8, 3) L. G. Lundh (Ruotsi) 7,5 jne. Nuoret: 1) Pohjolan nuorten mestari S. Bjarnason (Islanti) 8,5, 2-3) M. Olafsson ja S. A. Sigurjonsson (molemmat Islanti) 8, 4) Larsson (Ruotsi) 7, 5) J. P. Erlingsson (Islanti) 5,5 jne. M/A:ssa pelannut HSK:n Kari Funck lopahti erinomaisen alun jälkeen ja jäi pistein 4,5 kahdeksanneksi. Ensimmäisessä luokassa olivat mukana HTS:n. Sillanpää ja A. Nilsson, joista edellinen saavutti 4,5 ja jälkimmäinen 4 pistettä 11 mahdollisesta. 48 Jänsän SS I... 38% 49 Toijalan SK % 5 Vaasan SS II Hämeenlinnan SE. II Joensuun S1Z Tampereen SK II Y2 54 Kokkolan SK II Lahden TS J [ IIangon 1'8 lf Y2 57 Jakobstads SK Tikkurilan SM II Y2 59 HSK VI... 23Y2 6 Turun TS II (keskeytti) Sijoitusryhmä III 61 Turun SY IV... 5 %/76 pistettä 62 Hämeenlinnan SK I... 48Y2 63 Oulun SS II Kemijärven SK... 43Y2 65 Gambiten IV Savonlinnan SK Åminnefors SK % 68 Heinolan SK % 69 Hyvinkään SK II Lohjan SK II... 36% 71 Joensuun SK II Tampereen SY II % 73 Porin SY III % 74 Viialan SK I Kouvolan SK % 76 Virtain Shakki Salon SK I HTS IV Ylivieskan SH 31 8 Strömberg SK... 3 % Sijoitusryhmä 4 81 SSK IV /76 pistettä 82 Espoon SK I Y2 83 Imatran Shakki -48 II 43 % 84 Espoon SK II Oulun SS III % 86 Tampereen SK I % 87 Mäntän SK I Forssan SK II Karhulan TS II Taraus II... 4 Y2 91 Porin SY IV... 37% 92 Seinäjoen SK II... 37% 93 Hyvinkään SK III... 36Y2 94 Penninki SK Jyväskylän SK Isojoen SK Y2 97 Vaasan SS III Virtain SK II Viialan SK II... 26Y2 1 Karis SK % Sijoitusryhmä 5 11 Riihimäen SY II... 32/44 pistettä 12 Tikkurilan SM I Mäntän SK II... 26Y2 14 Lempäälän SK... 26% 15 Tampereen SY Hangon TS % 17 J ämsän SS II Valkeakosken SK II Y2 19 Hangon TS IV Turun TS III % 111 Mikkelin SK II Tampereen SY IV 1 7'2 Henkilökohtaisia tuloksia: Pöytäpalkinnot jaettiin sunnuntain tulosten mukaisesti eri pöytien parhaille, jotka olivat 1 pöytä U. Venäläinen LaTS 16%/19, 2 pöytä B. Vujakovi6 HSK II 16/19 3 pöytä B. Boström Gamb III 16/194 pöytä J. Kasanen SSK II 17 %/19. Todellisuudessa VujakoviCin tulos oli 2 pöydällä vasta kolmanneksi paras, sillä sijoituskilpailu III:ssa Kemijärven. Niemi sai tuloksen 17/19 ja sijoituskilpailu V:ssa T. Tonteri Riihimäeltä teki 1/11. Kolmannella pöydällä sijoituskilpailu V:ssä Lempäälän T. Pitkäranta sai tuloksen 1/11, mikä niin ikään on prosentuaalisesti parempi tulos kuin Boströmin 16/19, joista lisäksi yksi piste on saatu luovutuksesta. Ottaen huomioon molempien päivien tulokset eri pöytien parhaat ovat: I pöytä: 1) E. Koskinen PSY I 14/18+16/19= 3/37 2) K. Ojanen Gamb I 16/ /19= 29/36 3) Jorma Äijälä SSK II 13/18+16/19= 29/37 4) I. Saren SSK I 13%/18+15/19= 28 %/37 5) O. Nykänen MikkSK I 15 %/18+ 13/18= 27 %/36 6) P. Morant TuTS I 16/18+12/19= 23/37. II pöytä: T. Ristoja Gamb II 18/18+ 13/19= 31/37 (prosentuaalisesti kisojen paras tulos) 2) E. Havansi SSK I 17%/18+13/ 19= 3%/37 3) B. Vujakovi6 HSK II 14/18+16/19= 3/37 4) P. Ojanen HSK I 17/18+12%/19= 29%/37 5) T. Nylund RauSY I 14%/18+13%/19= 28/376) 1. Tuomainen TuTS I 15/18+12/19= 27/37. III pöytä: V. Kiviluoma HSK IV 14/ %/18= 27%/352) K. Marjamäki Gamb II 16/18+13/19=29/37 3) K. Ahonen HTS I 16/18+12%=28%/374) B. Boström Gamb III 12%/18+15/18=27%/36 5) P. Saariluoma TSY I 15/17+12/19=27/366) M. Mujunen KarTS 15/18+12%/19=27%/37. IV pöytä: 1) G. Stude Gamb III 14Y2+ 15%=3/362) J. Kasanen SSK II 13/18+ 17%/19=3%/37 3) H. Koskinen Gamb I

20 238 SUOMEN SHAKKI 16/17 +13/19=29/:364) A. Kopperi SSK III 15/18+13Yz/19=28Y:d37 5) P. Toivonen KultS 17/18+1l/19=~28/37 6) V. Särkilahti TaSY 16/18+12/19=28/37. Mestaruusryhmässä eri pöytien parhaat olivat: 1 pöytä: 1) 1. Saren SSK 1 15/19 2<l) J>. Poutiainen KultS ja J. Sorri LaSK 14 l) h:. Ojanen Gamb 1 13Y2 5) K. Kivipelto Galllb II 13 6) J. Fastberg HTS 12 Yz. II pöytä: 1) B. Vujakovi6 HSK II j(i 2-3) E. Havansi SSK 1 ja T. Ristoja Gambll ) A. Paasu HTS ja P. Ojanen HS]\: 1 12 Yz 6) 1. Tuomainen TuTS 12. III pöytä: 1) G. Kvist Gamb 1 13 Yz 2-4) K. Marjamäki Gamb 11, E. Aaltio HSI( II ja E. Karppinen HSK S) K. Ahonen HTS 12 Yz 6) P. Saariluoma TSY 12. IV pöytä: 1) H. Koskinen Gamb I ).K. SiTen HTS ja P. Lunden Kaleva 12 Yz 4-6) T. Ta1asterä HSK 1 r 1, V. Särkilahti TaSY ja J. Luoma LapSS 12. KILPAILUKUTSU Tukholman ShakkikerJlO kutsuu pelaajia avoimeen 1S-vuotisjuh1aturnaukseen, joka pelataan joulun- ja uudenvuodenpyhinä Turnaus pelataan 9-kicrroksisenct sveitsiläisen systeemin mukaan, miettimisajoin 4 s./2,5 t. ja 165./1 t. Palkinnot: 6, 4, 2, 1, 7S, SOO ja 3 X 2S Ruotsin kruunua. l'dipaikka,>schackh uset»,h ornsga tan 82B, Tukholma. Avajaiset ja arvonta klo IS.. Osanotto11laksu 1 HkL llmoittautumisct mennessä 5. Stockholms Schacldiirbund, Sckrcterarcn, Horn:; gatan 82 B, Stockholm. F1DE:n mukaan mahdollisuus saavuttaa kv.-arvoja. Tarkcm pia tietoja antaa ShS L:n ulkoasiain sihteeri Eero llclme, Eelandcrinaukio 2 ]) 28, S7 Helsinki 57. Tilau.hinnat /1-vuosi 1,- 1/2-vuo.i 5, Irtonumerot 2.- Kahdeksan numeroa vuodessa TÄRKEÄ TIEDOTUS HELSINKIIN on eräs henkilö maksa",,1 "11:;1 vuoden tilausmaksunsa Helsingf()rs S",", bankin/helsingin Säästöpankin koll Lt()ri i II kassaan n:o 16. Hän ei ole kuitenkaau Li5s,; yhteydessä merkinnyt tilillepanokorttiill lli mcään eikä osoitettaan eikä toimitus ole onnistunut saamaan niitä selville. Tätä maks<lja" pyydetään ilmoittamaan henkilötietollsa kh,!cn taloudenhoitajallc. ULKOMAISTEN SHAKKILEHTIEN VUOSI KERRAT 1\ llu!."s IIIIIll ('ron pääkirj oituksen y h teydcssä jllli"('"llallllllc kilpailu ulkomaisten shakkiluhti"ll \'liosikertojcn arvonnasta ripeidcn maksajjcli 1<,',;1<"11 klor;lsi osanottajia yli odotustclllll](', Iwk'''lilisl.", 11 yrittäjää! Kiitämme 1';,II1pilll'l.sl i (']'il.o!.'''1 näitä maksajia. Koska ali k,'r" L ""i" 111 i,'1 ]('llijlle toimittivat meille kcsiill IIliLlaall ja varsinkin elokuun kahtena viill1"j"'ii'i.,, :ii d.ll" paljon uusia ensi vuoden (iltllkc;i" t'rilwisliintaan IS,--, johon tällöin J",ullliv,J! IIlviis llli111erot 4/71-6/71 ilmaiseksi, p,",itilllllh' lllonien toivomusten vuoksi ottaa. l11yi)~ li:lndl, l11ukaan arvontaan. Tällöin llostilllll](' "rvottavien vuosikertojen lulculll:iärä,:i IIlyiis 22:sta 24:ään, mikä vastasi tarkall"('1i "rvoutaan tulleita lisänimiä. Eouva Fortunall kiisi llosli pakasta seuraavat voittajat: V. Auvinen, 1(. ])'"llstcn, 1\. Haapaniemi, H. Haukilahti, T. Ilulllalisto, 1'. Hvvärinen, L. Kanerva, S. Laakso, 1(. Laukl;anen, O. Lehtinen, 1\1. Lincl'l vist, K Lindroos, P. Mannersuo, 1'. Pankkonen, P. Palmo, M. Peltoniemi, E. Eimpineva, H. Sandström, O. Sorakunnas, E. Styrman, M. Tenhu, P. Turunen, J. Valincn ja R. Vikström. Parhaat onnittelumme voittajille, joille alkuvuoden numerot on jo lähetetty ja loppuvuoden numerot seuraavat, kun toimitus on saanut ne käyttöönsä. Tilaushinnat 19i2 1/1-vuo.i 15,- 1/2-vuooi 8, Irtonumerot 2,5 Kahdeksan numeroa vuodessa kehityksen ia!tr!invoinnln merkki rc---- SUUR-HELSINGIN OSUUSPANKKI Käsinetehdas Arno Suuso Järvenpää. Puh NYKYAIKAINEN MONIPUOLINEN LAHJAKSI, PALKINNOKSI, MUISTOKSI, TULIAISIKSI Vanhat vuosikerrat 1967 lähtien (ilman postik.) irtonumeroina 1,-, kluuttikansiin sidottuina 15,-, tilaukset taloudenhoitajalie. Jokaiselle useamman vuosikerran tilaajalle 1 % alennus!