Suomflll. r--~ 1- l N:o 3 TOUKOKUU 1956 ) SHAKKI

Transkriptio

1 Suomflll r--~ 1- l N:o 3 TOUKOKUU 1956 ) SHAKKI Maailmanmestaruuden ylioppilaiden MM-kilpailussa Uppsalassa voittanut Neuvostoliiton joukkue vieraili paluumatkallaan maassamme Akateemisen Shakkiliiton kutsumana. Kuvassa vieraat Maailman Shakkiliiton varapresidentti A. Ilmakunnaan järjestämässä tilaisuudessa. Vasemmalta: G. Fjedosseev (joukkueen johtaja), V. Antoshin, E. Vasiukov, A. Ilmakunnas, A. Lutikov, L. Poluqajevski ja I. Kan (joukkueen valmentaja). I

2 KOROTUKSIA Veikko Hänninen Jyväskylän Työväen Shakkikerhosta selviytyi voittajana Työväen Shakkiliiton 18. mestaruusturnauksen palkinnon jakajien jatko-otelussa (V. Hänninen-V. Pulkkinen) tuloksella 2-0, jonka perusteella TShl:n liittotoimikunta on korottanut hänet shakkimesto.riksi. Hänninen on 58. shakkimestarimme ja liittonsa 20. shakkimestari. - Puristamon työläinen V. Hänninen on syntynyt Oppi shakkipelin 14-vuotio.ano.. Liittyi Jyväskylän Shakkikerhoon, jossa hänen shakkilahjakkuutensa alusta pitäen todettiin. Korottuminen 1. luokkaan tapahtui Jyväskylässä v pelatun SSL:n 2. lk:n liittoturnauksen jatko-ottelun voiton perusteella. Huomattavimmista rnenestyksistään mainittakoon vain SSL:n Riihimäellä v pelatun 1. lk:n liittoturnauksen 2-4. palkinto ja samana vuonna Keski-Suomen Shakkiliiton mestaruus. Sitten seurasi lähes kolmen vuoden pituinen shakkitauko. Paluu laudan ääreen tapahtui Jyväskylän Työväen Shakkikerhon riveissä v Keski-Suomen Shakkiliiton mestaruusturnauksessa mainittuna vuonna hän sijoittui kolmanneksi, mutta syksymmällä Sompasaaren kutsuturnauksessa hän jakoi voitlosijan A. Ruonalan kanssa, joka tulos tuotti mestariehdokkaan arvon. Tänä vuonna hän Jälleen otti nimiinsä K-SSL:n mestaruuden. Veikko Hänninen on Keski-Suomen Shakkiliiton alueen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa shakkimestari. Lukuisista simultaani- ym. shakillisista esiintymisistään hänet tunnetaan kaikkialla maakuntansa shakkiväen keskuudessa. Bo Nyren voitti Helsingin Shakkiklubin 70-vuotisjuhlakilpailun mestari ehdokas luokan A-ryhmän sekä jatko-ottelussa B-ryhmän voittajan B. Lönnbladin tuloksella 2 ~2--I;2, mikä merkitsi shakkimestorin arvon (järjestyksessä 59:n) soavullamista. -- Kohdakkoin valtiotieteen maisteriksi valmistuva B. NYrC)[l OIl syntynyt Loviiso",sa. YlioppilGS v Liittyi v. I ~W/ JI01singin Yleiseen :3hnkkj!i(:'llrcr(~ni jo;3~;a rninimiajassa (,Ii 11111:;""""" vuodessa nousi 1. IIJ(,kk"'"1 'J'iilrlän luokkansa en "illll'i,"ii'''''1 kilpoi!un syysturnauk """:;,, v. 1\:)48 juuri 17 vuotta täytliinyt nljorukoinen voitti maksimi II dok :,,,liu. ~;curm;i osollistuminen HYS:n 111(,,,loriluokan kutsuturnaukseen, voslus oli niin kova, että I\J sai tyytyä keskisijoitukseen, on ainoa palkinnoton sijoitus fli'rrwil shakkiurallaan! Jatkuu sivulla 90. suot/len 1-1 t\k \{, Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkojen äänenkannattaja N:o 3 SUOMEN SHAKKI Helsinki Messeniuksenkatu 7 B 50 Puh Päätoimittaja A L T T 1 S A LOI L A TILAUSMAKSU /1 vsk. 500 mk Ulkomaille 600 mk Ilmestyy 8 numeroa POSTISIIRTOTILIT Suomen Sh.kki Altti Saloila Osoite HELSINKI Suomen Keskusshakkiliiton vuosikokous Puheenjohtajaksi v Mauno La i saa r i Suomen Koskusshakkiliiton edustajiston vuosikokous pidettiin Helsingissä Puhetta johti Turo K e r p p 0 Turusta. Läsnä 10 edustajaa Suomen Shakkiliitosta ja 10 edustajaa Työväen Shakkiliitosta. Lisäksi olivat edustettuina Helsingin Shakkiliitto ja Akateeminen Shakkiliitto. Toimintakertomus vuosilta sekä tilit mainituilta vuosilta hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin. Puheenjohtajaksi v valittiin vastavuoroisuuden perusteella TShL:n ehdottama varatuomari Mauno La iso. 0. r i ja varapuheenjohtajaksi tarkastaja Gerh. Li n d s t r ö m SSL:sta. Liittohallitukseen, johon perusliittojen puheenjohtajat hallitusneuvos Paavo Li h t 0 ne n ja osastopäällikkö Unto La a k s 0 itseoikeutettuina kuuluvat, valittiin SSL:sta toimitusjohtaja Ari 1 l m 0. kun n 0. s ja sha.kkitoimittaja Osmo Kai l 0. TShL:sta puheenjohtaja Paavo M 0. rk kolo. ja liikemies Kosti M 0. r t t i n e n. Hallituksen JarJestäytymiskokouksessa valittiin sihteeriksi Kaila, taloudenhoitajaksi Laakso, ulkoasiainhoitajaksi Lindström, kirjeshakin valtuutetuksi Lihtonen ja tehtäväshakin valtuutetuksi Markkola, jotka kaikki hoitivat vastaavia toimia jo edellisessä hallituksessa. Tilintarkastajiksi valittiin entiset eli toimitusjohtaja Visa K iv i ja johtaja Reino Nuo t i 0, varalle konttoripäällikkö Å. K le me t s ö ja ilmoituspäällikkö A. Vo.I k 0. m a. Samoin pysytettiin maksut ennallaan. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaisena pääkohtina SM-turnaus, Hangon lv.turnaus ja Moskovan kansain shakkikisat. Talousarvioehdotuksia hyväksyttiin kaksi. Toinen perustuu valtionavun saantiin, toinen omillaan toimeen tulemiseen. Sha kki nimittäin on niitä harvoja harrastusaloja, joka ei nauti säännöllistä valtiovallan tukea, vaikka se kaikin tavoin on rinnastettavissa urheiluun. Asetettuun ulkoasiainvaliokuntaan kuuluvat SKSL:n ulkoasiainhoitaja Nuotio, TShL:n myöhemmin nimitettävä edustaja ja Ilmakunnas, joka nimitettiin Suomen vakinaiseksi edustajaksi Maailman Shakkiliittoon, jonka varapresidentti hän on.

3 64 SUOMEN SHAKKI Suomen Shakkiliiton TOIMINTAKERTOMUS Suomen Keskusshakkiliiton säännöllisen toiminnan ollessa v keskeytyneenä ei tältä vuodelta esitetty toimintakertomusta edustajiston vuosikokouksessa Liitonhallitus päätti , että tähän kertomuksen sisällytetään myös vuoden 1954 tapahtumat. V toiminta on ollut normaalia, vaikka varojen puutteessa melko pidättyväistä. Edustajiston ylimääräisessä kokouksessa saavutetut edistysaskeleet on syytä erikoisesti mainita. Edustajisto. Suo m en S h a k k i 1 i i to n valitsemat edustajiston jäsenet olivat v P. Lihtonen, R. Enarvi, O. Kaila, Gerh. Lindström, K. Mölder (Helsinki), E. Backlund (Kuurila), E. Heilimo (Iisalmi), H. Helminen (Hämeenlinna), S. KaIpa (Lappeenranta), K. Kulmala (Tampere), T. Sarvela (Valkeakoski), V. Säilä (Turku) ja N. Älgren (Forssa) se.kä v P. Lihtonen, R. Enarvi, O. Kaila, Ä. Klemetsö, F. Laitinen, Gerh. Lindström, K. Mölder, R. Nuotio (Helsinki), E. Heilimo (Iisalmi), O. Paronen (Riihimäki), T. Sarvela (Valkeakoski), K. Wahlstedt (Espoo) ja N. Ählgren (Forssa). Työ v ä en S h a,k k i 1 i i t 0 n valitsemat olivat v M. Laisaari, O. Saarinen, E. Nurminen, V. Kivi, U. Laakso, O. Lehtinen, P. J. Markkola, E. Salminen, K. Marttinen, V. Sorri (Helsinki), M. Rantanen (Tampere), S. Salmio (Kotka) ja A. Koivisto (Hämeenlinna) sekä v U. Laakso, A. Järvinen, M. Laaksonen, M. Laisaari, P. J. Markkola, K. Marttinen, V. Pohjanne, E. Salminen (Helsinki), A. Ahlstedt, M. Rantanen (Tampere), T. Kerppo (Turku), S. Salmio (Kotka) ja V. Salonen (Toijala). Suo m e n Te h t ä v ä n i e k kai n valitsemat edustajiston jäsenet olivat v A. Rautanen ja J. Gunst (Helsinki), v A. Rautanen (Helsinki) ja M. Myllyniemi (Otaniemi). Edustajiston vuosikokous v pidettiin ja v Ylimääräinen kokous, jollaisen säännöt edellyttävät pidettäväksi kerran vuodessa, pidettiin , samoin jo Hallitus. Hallituksen jäseninä olivat aikana V. K i v i (puh. joht.), R. Nuo t i 0 (varapuh.joht), O. Kaila (siht), E. Nurminen (tal.hoit.), P. Lihtonen, M. Laisaari, F. Laitinen ja O. Saarinen, aikana R. En a r v i (puh.joht), P. J. M a r k koi a (varapuh.joht.), P. Lihtonen, M. Laisaari, O. Kaila, Gerh. Lindström, E. Nurminen ja S. Salmio sekä aikana K. Mölder (puh.joht), M. Laisaari (varapuh.joht), O. Kaila (siht), U. Laakso (tal.h.), P. Lihtonen, Gerh. Lindström, P. J. Markkola ja S. Salmio. V alussa toimineessa hallituksessa R. Nuotio oli ulko- ja P. Lihtonen kirjepeliasiain hoitajana valitun hallituksen R. Enarvi useaan,kertaan yritti saada kokoon, mutta tuloksetta. Viimeksimainitussa hallituksessa Gerh. Lindström toimi ulkoasiain hoitajana, P. Lihtonen kirjepeli- ja P. J. Markkola tehtäväshakin valtuutettuna. Ensiksimainittu hallitus kokoutui , 5. 2., ja kokouksiinsa n.ot 12-15, joissa pöytäkirjoihin tulivat pykälät valittu hallitus piti v aikana kuusi kokousta: , , l2. 5., , ja , joista pöytäkirjoihin on tullut 86 pykälää. Pöytäkirjat on tarkastetuksi tulemisen jälkeen välittömästi toimitettu porusliiloillo. Tilintarkastajina ovat toimineet v K. Palmgren ja P. J. Markkola, varalla Gerh. Lindström ja S. Salmio, v. 1<954 K. Mölder ja U. Laakso, varalla E. Heilimo ja V. Kivi, sekä v V. Kivi ja R. Nuotio, varalla A. Valkama ja A Klemetsö. (Kilpailut. Toiminiakertomuksessa mainituista kilpailuista Suomen Shakki on yleensä julkaissut selostukset, joten tässä jätämme ne luetelematta. Toimintakertomuksessa viitataankin kunkin kilpailun kohdalla kyseiseen Suomen Shakin numeroon, jolla toimenpiteellä on huomattavasti voitu lyhentää kertomuksen sivumäärää. -- Suomen Shakin toimitus.) SUOMEN SHAKKI 65 SHAKIN PÄIVÄÄ vietettiin' 8. kertaa 17, Siihen osallistuneiden paikkakuntien määrä nousi yli 30:een ja aktiivisten osanottajien luku yli 1.300:n oli 9. SHAKIN PÄIVÄ. Vaikka yhteistoimintaa ei tälöin virallisesti ollutkaan, saavutettiin tilaisuuksien määrässä edellisen vuoden vij.kkaus eikä osanottajien lukukaan siitä juuri laskenut. V julistettiin 10. kerran kunnia.ksi vietettäväksi SHAKIN VHKKOA aikana Arvonimet. Shakkimestarin arvon ovat saaneet Suomen Shakkiliitolta v Harry Kahra ja Vilho Lifländer, v Aki Lahti, Jarl Sneitz ja v Aatos Ali n, Unto La a k s 0 ja Aarne R u 0 nai a. Jäsenyydet.: SKSL on jatkuvasti ollut Maailman Shakkiliiton jäsen, josbn jäsen- ym. maksujen suorituksissa on ollut ikävää viivytystä. Amsterdamin kongressissa v Suomen edustajana oli E. Hei 1 i m 0, Göteborgin kongressissa v Gerh. Li n d s t r ö m avustajanaan O. Kai 1 a. A. 1 I m a kun n a s on edellen ollut Maailman Shakkiliiton Euroopan 3. alueen johtaja ja eräs varapresidenteistä. Pohjoi,smaiden Shakkiliiton jäsenmaksujen suoritus on samoin lyöty laimin. Oslon kongressissa sovittiin, että maksut otetaan Suomen v järjestämän kongressin ja turnauksen avustuksesta. SKSL on antanut näiden järjestämisoikeuden SSL:lle, joka v täyttää 35 vuotta. Pohjoismaiden Shakkiliiton hallituksessa olivat Suomen edustajina asti A. Ilmakunnas ja R. Nuotio, sen jälkeen Gerh. Lindström (puheenjohtaja), joka myös edusti Suomea Oslon kongressissa, ja O. Kaila (sihteeri). Kansainvälisen Kirje2hakkiliiton (ICCF) jäsen SKSL samoin on ollut. SKSL:n oma jäsenkanta pysyi ennallaan aina syksyyn 1955 asti, jolloin Satakunnan Shakkiliitto ja Lounais-Suomen Shakkiliitto hyväksyttiin jäseneksi. Kaakkois-Suomen Shakkipiiriä on myös käsitelty jäsenenä sen vuosikokouksessaan jo v tekemän liittymispäätöksen perusteella. Muita varsinaisia jäseniä ovat Helsingin Shakkiliitto, Akateeminen Shakkiliitto ja Suomen Kuurojen Shakkiliitto, perustajajäseniä Suomen Shakkiliitto, Työväen Shakkiliitto ja Suomen Tehtäväniekat. Propaganda on toimintakertomuksen aikana supistunut erittäin vähiin. Suomen merenkulkijain mestaruusturnauksen tuomarineuvostoon nimettiin U. Laakso ja O. Kaila. Suomen Shakki on jatkuvasti ilmestynyt A. Salo i 1 a n toimittamana ja m.m. SKSL:n äänenkannattajana. Sekä v että v lehti ilmestyi kahdeksana numerona, joista viimeinen oli laaja kaksoisnumero. Päätoimittaja Saloila ei yrityksistään huolimatta ole löytänyt halukasta ja pätevää jat,kajaa työlleen, jota hän uhrautuvaisesti on tehnyt jo yli 12 vuotta. Shakin ansiomerkkitoimikuntaan ovat kuuluneet v Suomen Shakkiliitosta E. Böök (varamiehenä F. Laitinen), H. Hindström (Gerh. Lindström), O. Kaila (K. Ojanen), R. Enarvi (E. Heilimo) ja V. Jylhä (V. Somerpuu) sekä Työvöen Shakkiliitosta V. Kivi (M. Laisaari), N. Säilä (Hj. Kalliomäki), K. Marttinen (V. Palomaa), A. H. Ruusunen (0. Saimaa) ja A. Ahlstedt (E. Hindberg) V SSL:n edustajat olivat samat, TShl:n edustajista K. Marttisen varamiehen V. Palomaan tilalle tuli E. Salminen. Toimikunnan puheenjohtajana on ollut V. Kivi ja sihteerinä O. Kaila. Shakin ansiomerkkejö on myönnetty seuraaville ansioituneille shabkimiehille: kultaisin sotilain Kosti M a r t t i n e n ja Vilho P aio maa sekä tavallisena Seppo SaI m i 0, Mauno La i saa r i, Niilo S ä i 1 ä, Paavo J. M a r k koi a, Paavo Tuo m i, Paavo B r e m e r, Aarne La a k s 0 n e n, Lauri TalI i n g, Algot J a k 0 b s s 0 n ja Lauri La a k k 0 n en, Kosti Kulmala. Suomen Shakkiliitto perusti helmikuussa 1955 tunnustuskirjan, joka voidaan myöntää liiton ja kerhotoiminnassa ansioituneille henkilöille. Työväen Shakkiliitolle on suositeltu vastaavaa menettelyä shakin ansiomerkin arvon säilyttämiseksi kyllin korkealla.

4 66 SUOMEN SHAKKI ~... ~~~--~~... Henkilötapahtumat. Vv aikana kuoheista shakkimiehistä on tässä yhteydessä mainittava turkulainen shakkimestari Oskari Sai maa, joka kuoli vuoden ikäisenä, ja SKSL:a edeltäneeseen Yhteistoimikuntaan kuulunut helsinkilöinen asioitsija Talmari T 0 u t sen n i e m i, joka kuoli vuoden ikäisenä. Merkittäviä syntymäpäiviä ovat olleet: Kosti M a r t t i n e n BO-vuotias ja 50-vuotiaita Altti Salo i 1 a , Frans Se 1 e n i u s , Visa Kivi ja Ilmari Solin o s m 0 Kai 1 a. Sihteeri. NEUVOSTOLIITON SHAKINPELAAJIA MAASSAMME Akateemisen Shakbliiton kutsumana vierahi maassamme paluumatkalla akateemista MM-joukkuemestaruuskilpailuista Uppsalasta Neuvostoliiton maailmanmestarijoukkueen pääosa. Tähän ryhmään,kuuluivat tuomari G. F j ed 0 s s e e v (joukkueen johtaja), kv.mestari 1. K a n (valmen:aja) ja shakillinen avustaja), L. Pol u 9 a j e v s k i, V. A n t 0 s h i n, E. V a s i uk 0 v ja A. L u t i k 0 v. Vierailuaika antoi mahdollisuuden vierailuun myös (Kotkassa ja Turussa). Akateemisen ystävyysmaaottelun avajaisissa mait. B. T 0 h a n s S 0 n puhui vieraille, johon joukkueen johtaja vastasi. Puolin ja toisin jaettiin myös muistoesineitä. A. 1 I m aku n n a s puhui FIDE:n varapresidentin ominaisuudessa todeten Neuvostoliiton pelaajien kaikilla shakin aloilla ja kaikissa kilpailuissa antavan näytteitä maailman tämän hetken korkeimmasta shakkitaidosta. Päätoimittaja A. Salo i l a viittasi puheessaan suomalaisten pe.!aajien aina kiinnostuksella seuranneen Neuvostoliiton shakkitapahtumia ja -saavutuksia ja jokaisen heidän shakkivieraansa aina rikastuttavan maamme shakkielämää. Hän hlovutti jokaiselle vieraalle vuosikerran Suomen Shakkia ja lisäksi heille lähetetään lehden vuosikerta Ystävyysmaaottelussa akateeminen joukkueemme sai I.kierrobella tyytyä tulokseen 0-4 (T. Haanpää-Polugajevski, Antoshin-B. NyrEm, A. Lahti-Vasiukov, Lutikov-1. Kanko) ja 2. kierroksella samojen pelaajien kesken käännetyin värein tulokseen 1-~3 (Haanpään ja Kankon saadessa tasapelin). Kan pelasi kellosimultaanin, joka 4 1/2 tunnin kuluttua päättyi tulokseen +6, -1 (O. Vikman), = I {T. Lundqvist hän pelasi tavallisen simultaanin. Turun Työväen Shakkikerhossa Turus'sa pelattujen simultaanien tulokset olfvat: Antoshin (kelloin) +4, =4, -0" Polugajevski +22, =2, -1, ja Lutikov +26, =0, -0,. Kotkan Työväen Shakkikerhossa vieraili Moskovan mestari Vasiukov ja 1. Kan, joka halusi siellä tavata kv.mestari E. Böökin. MM-joukkueen jälkijoukkona matkustivat Helsingin kautta Neuvostoliittoon suurmestari A. K 0 t 0 v (Uppsalassa NL:n joukkueen johtajana), kv. mestari V. K 0 r t s h no i ja M. TalI matkusti kauttakulkumatkallaan ehdokasturnauksesta Neuvostohiton 15- henkinen ehdokasturnaus,valtullskunta, josta neljä henkeä oli saapunut Helsinkiin jo 5. S. Kaikki viipyivät Helsingissä päivän, pari. Toukkueen mukana olivat mm. suurmestarit V. Sm y s 1 0 v, P. K e r e s, B. S p a s s k i, 1. Bo n d a re v s k i, A. Toi u s h ja mestari S. F u r m a n. Tässä yhteydessä mainittakoon myös että joulukuun lopussa vieraili maassamme FIDE:n 1!ehtäväjaoston varapresidentti Aleksande,r K a z a n t se f f (mm. Lahdessa, Turussa ja Helsingissä). To Kotkasta hän kirjoitti A. Saloilalle tapaamisehdotuk-sen, mutta vahtettavasti se oli osoitettu vanhalla osoitteella Parolaan ehtien sieltä Helsinkiin vasta sen jälkeen kun Kazantseff oli jo matkustanut edelleen. Onneksi hän uudelleen kirjoitti Turusta ja ehdottamanaan tapaamispäivänä klo Saloila ja Suomen Shakin taideshakkiosaston toimittaja, dipl.ins. Matti M y 11 y n i em i viettivät hänen seurassaan tehtäväshakillisesti erittäin mielenkiintoisen illan. Samassa yhteydessä luovutti Kazantseff Suomen Shakkia varten kirjoittamansa Neuvostoliiton tehtäväseppoja ja tehtäviä käsittelevän kirjoituksensa, joka lähiaikoina julkaistaan Suomen Shakin taideshakkiosastossa. SUOMEN SHAKKI 67 Peli- ja sommitelmaosasto Toimittavat EERO E. BööK ja OSMO KAILA, Helsinki-Lauttasaari, Haahkatie 13 A 5 Eero E. B ö ö k: MESTARIN MIETTEITÄ "Shakkiseikkail uja" (Pelit 1027-W28) Eräs mielenkiintoinen vastustaja, jonka kohtasin sodan aikana oli saksalainen Oberbaurat (vastaa meikäläistä insinöörimajuria) H. R e i n hoi d. Hän oli ilmeinen shakkilahjakl:uus, mutta ei ollut koskaan innokkaasta harrastuksestaan huolimatta kuulunut mihinkään shakkiyhdistykseen eikä ollut oikeastaan selvillä hyvästä pelitaidostaan. Pelasin hänen 'kanssaan useita pelejä, eikä tulos aina ollut minulle edullinen. Seuraavat pelit olivat mielenkiintoisimmat näistä otteluista. E. Böök. H. Reinhold. Pelattu Alakurtissa e2-e4 e7-e5 2. Rgl-f3 Rb8-c6 3. Lfl-bS d7-d6 4. d2-d4 e5xd4 5. Ddlxd4 Ratsullalyönti on myös hyvä, mutta valkea aikoo linnoittua kuningatarsivustalle voidakseen helpommin keskittyä kuningashyökäykseen Lb5xc6 7. Rbl-c3 8. Lcl-g h2-h4! Lc8-d7 Ld7xc6 Rg8-16 Lf8-e7 0-0 Valkea suojelee jo etukäteen lähetin niin, että lyöminen tavalla taikka toisella johtaisi reunalinjan avautumiseen mustan kuningasasemaa vastaan. 10. h7-h6 II. Rc3-d5!? Tämä siirto on alkuna loisteliaaseen uhraushyökäykseen, joka kuitenkin olisi yllättävällä tavalla torjuttavissa. Siksi odottava II. Kcl-bl olisi ollut parempi. II. -- h6xg5 Mustan paras siirto edellyttäen, että hän myös osaa jatkaa oikein loppuun asti. 12. Rd5xe7+! Dd8xe7 13. h4xg5 RI6xe4 Tos musta lyö sotilaan kuningattarella, seuraa De7xe4 14. g5xf6 De4xd4 15. Tdlxd4 Lc6xf3 16. g2xf3 Tf8-e8 17. Tf4-g4 1 g7-g6 18. Tg4-h4 eikä matti ole torjuttavissa. 14. Thl-h5 Kuvio valkean 14. siirron jälkeen pelissä Böök-Reinholdt eli Aljechinvan Mindeno. Tähän asti peli on täydellinen jäljennös eräästä Aljechinin simultaanipelistä, jonka hän pelasi Hollannissa Hulseria vastaan 1932 tai toisten lähteiden mukaan van Mindenoa vas-

5 68 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 69 taan Tämä peli päättyi siirroilla 14.- De?-e6 15. Tdl-hl f?-fs 16. Rf3-eS!! d6xes l? g2-g4! valkean,komeaan voittoon. Mutta nyt annankin suunvuoron englantilaiselle nimimerkki - 'Assiacille, jonka hauskaan kirjaan "Andventures in Chess" (= Shakkiseikkailuja) tämä pelini on päässyt: "Nyt kävi niin, että yhdeksän vuotta myöhemmin kuuluisalla suomalaisella mestarilla E. B ö ö k i I I ä oli tilaisuus pelata tarkalleen sama peli vastustajaa vastaan, joka puolestaan ei tuntenut Aljechinin loistopeliä. Jos hän olisi sen tuntenut, ei hän varmastikaan olisi antautunut tällaiseen vaaran. Böökin vastustaja poi,kkesi todellakin vasta 14. siirrossa Aljechinin vastapelaajan lin'jalta tekemällä 14.- f?-fs viimemainitun käyttämän 14.- De?-e6:n sijasta. Valkean oli tietenkin nyt pelattava heti 15. gs-g6; IS.-De?-e6:n jälkeen hän saattoi pelata 16. Rf3-eS aivan, kuten Aljechin oli tehnyt 16. siirrossaan. Jos nyt vain musta suostuisi lyömään ratsun, valkea voisi pelata I? Tdl-hl ja siten todellakin aikaansaada tmkalleen Aljechinin voitloaseman. Tämä tapahtuikin ja musta luovutti heti. Hän oli tietenkin tavattoman hämmentynyt ei ainoastaan asemansa vaikeuden vuoksi, vaan myöskin, koska Böök käytännöllisesti katsoen kopioidessaan Aljechinin peliä oli 'käyttänyt tuskin minutlia tai kahta 14 ensimmäiseen siirtoonsa. Kukapa pelaaja ei sotkeutuisi konsepteissaan saadessaan niin päivänselvän osoituksen siitä, että hän on joutunut, kuten hän on valmis kuvitteleman, etukäteen valmistettuun muunnelmaan. Mutta on vielä kerrottava huvittava puoli tästä pelistä. Sillä aikaa kun Böökin vastustaja jo henkisesti murtuneena.käytti yli puoli tuntia miettiessään 16. siirtoaan, Böök paremman puutteessa vielä ryhtyi itse tarkastelemaan tilannetta ja huomasikin yllättäen,kauhukseen, että Aljechinin sommitelma oli virheellinen ja,että hänen vastustaja~sa tekemällä nyt oikean siirron olisi saavuttanut yhtä selvän voittoaseman, kuin myöskin Aljechinin vastapelaajalla aikanaan olisi voinut olla. Tällaisessa tilanteessa, johon jokainen kilpailupelaaja silloin tälöin joutuu, ei ole muu neuvoksi kuin säilyttää hyvä pokerinaama. Böök oli tietenkin liian kokenut ottelupela:aja näyttääkseen sitä säikähdystä, jonka hänen yllättävä huomionsa oli aiheuttanut. Hän säilytti edelleenkin sen täysin voitonvmman ilmeen, jonka hänen asemansa näytti - mutta vain näytti - oi,keuttavan ja hiukan vielä mietittyään vastustaja tekikin saman erehdyksen kuin, minkä Aljechinin vastapelaaja oli tehnyt. Mikä sitten olisi ollut se oikea mustan pelitapa, joka olisi sotkenut kauniin sommitelman? Jolleivät lukijat huomaa sitä ensi silmäyksellä, vaan ovat pakoitetut kääntämään lehden 188 (jolla "ratkaisu" on Assiacin kirj assa), heille on lohdutuksena ainakin se, että oi'kea muunnelma jäi huomaamatta paitsi Aljechinilta ja hänen sekä Böökin vastustajilta myöskin lukuisilta analysoijilta ja shakkalehtienja palstojen toimittajilta ympan maailman yhdeksän vuoden ajan, jolloin Aljechinin lyhyttä loistopeliä julkaistiin uudelleen ja uudelleen kenenkään huomaamatta siinä piilevää virhettä." Mainittakoon vielä, että itse olin julkaissut Aljechinin pelin ainakin kaksi eri kertaa ja Alechin oli ottanut sen kirjaansa " My best Games ", kumpikaan nmssä yhteyksissä huomaamatta mustan mahdollista pelastumista. Pelini jatkui siis seuraavasti: gs-g6 16. Rf3-eS! f7-fs! De7-e6 dbxes Vasta tämä on ratkaiseva virhe. Musta,kuningas olisi voinut paeta vaikean uhkauksia seuraavalla tavalla: Tf-e Tdl-hl Kg8-f8 18. Th5-h8+ KfB-e? 19. Re5xc6+ Ke?-d?!! (Näin kuningas pääsee turvalliselle alueelle. Häviöön vie b7xc6 20. Dd4xg?+ Ke7-dS. 21. Th8 xe8+ De6xe8 22. Thl-h8 jne.) 20'. Th8xe8 Ta8xe8 21. Rc6xa? DeSxgS! Tässä tilarrteessa vaikealla ei ole enää hyöklkäystä, joten mustan mahdollisuudet on arvosteltava paremmiksi. Mitään suoranaista voittoasemaa mustal- la ei kuitenkaan ole, mutta jatkossa 22. g2-g3 (Muuten valkea menettää sotilaan.) Dg6-gS+ 23. Kcl-bl c?- c6! 24. Dd4-b6 DgS-d8! 25. Db6xb?+ Dd8-c? 26. Db?-a6 Re4-c5! 2? Da6-a3 Te8-e4! valkea joutuu niin epämukavaan tilanteeseen, että hänen on lopuksi uhrattava ratsu sotilasta vastaan. Mustalla on siis hyvät voitonmahdollisuudet. 17. Ddl-hl! Musta antautui. Mustan on pakko lyödä sotilas g6:ssa, jonka jälkeen seuraa 18. Dd4-c4+, mi,kä pakottaa mustan tukkimaan kuninkan ainoan pakoruudun. Kaunis ja opettavainen kertomus 1 Mutta parasta on kuitenkin, että keksimam puolustus ei olekaan ainoa mahdollinen. Mustalla on toinenkin tyydyttävä mahdollisuus, joka tuli esiin vasta 1955 Pariisissa pelatussa pelissä Mazzoni-'-Andor. Se poikkesi aikaisemmista esimerkeistä mustan 13. siirrossa: Thl-h4 RfB-g4! Rg4-eS Tässä valkea teki jättiläisvirheen 15. Rf3xeS? luovuttaen mustan vastattua IS. - De?xg5+:llä. Valkean piti pelata 15. Tdl-hl Re5-g6 (Ei tietenkään f?-f5 16. Rf3xeS d6-xe5 I? Dd4 -c4+ ja matti muutamassa siirrossa.) 16. Th5-h?, jonka jälkeen on tultu seuraavaan mielenkiintoiseen asemaan. Mustan on siinä siirrettävä f-sotilastaan, mutta on mahdotonta nähdä, onko sotilaan siirryttävä yksi vaiko kaksi askelta. Seuraavat ainutlaatuiset muunnelmat osoittavat. että molemmat näistä siirroista ovat riittäviä. a) IS. - f7-fs 1? Dd4-c4+ d6-d5 (I? - De7-f? johtaa suoraan häviöön, koska valkea vastaisi 18. e4xf5!! Df?xc4 19. fsxg6 Dc4-fl+ 20. Thlxfl Tf8-e8 21. Tfl-hl Kg8-f8 22. Rf3-d4 jne.) 18. e4xd5 LcS-e8 19. d5-d6+ De7-f? 20,. Dc4-c3 1 c?xds (Uhkasi 21. Rf3-e5 21. Rf3-d4 (Uhkaa sekä Rd4-eS että Rd4xf5.) Le8-d? 22. Dc3-h3 Df?-e7 (22. - D!?xa2:ta seuraisi 23. Th?xg?+I) 23. Dh3-h5 Ld? e8 24. Rd4-e6! De?xe6 25. Th7xg7+! Kg8xg7 26. Dh5-h7+ ja matti. b) Edellisestä poiketen: Lc6- d? 19. d5-ds+ De?-f? (19. - De?x e6:t!a seuraisi 20. Dc4-c3 Tf8-f? 21. Rf3-eS! jne.) 20. Th7-h8+!! Rg6xh8 21. Dc4-h4 Df?xa2! (Tässä musta kuningatar on turvassa valkean uhkauksilta eikä tuki oman kuninkaansa pakoruutuja.) 22. Dh4xh8+ Kg8-f? 23. g5-g6+! Kf?-e6! (23. - Kf?xg6:tta seurulsl 24. Dh8-hS+ K!S-e6 25. Dh5-g5+ Kf6-e6 (Yritys pa.e,ta g8:aan saisi seuraavan lopun: Kf?-f7 26. Rf3-eS+ Kf?-g8. 2? Thlh8+! Kg8xh8 28. Re5-g6+ Kh8~g8 29. RgS-e?+ Kg8-f? 30. DgS--g6+ ja matti.) 26. Dg6-e?+ KeS-d5 27. Thl-dl+ Kd5-c6! 28. Rf3-e5+ KcS-bS 29. De?xd?+ Kb5-aS 30. Tdl-d4! ja vaikealla on hyvät voitonmahdollisuudet.) 24. Dh8xg? Da2- al+ 25. Kcl-d2 Dal-a Kd2- cl! Da5c-al + ja tasapeli ikuisella shakiila. c) f?-is 17. Dd4-c4+ Tf8- l? (1? - De?-f? 18. g5x16! johtaisi häviöön.) 18. Rf3-h4! Kg8xh?! (Ainoa mahdollisuus!) 19. Rh4-fS+ Kh?-g8 20. Rf5xe7+ RgSxe? 21. Thl-h8+ Kg8xh8 22. Dc4xf? Ta8-e8 23. g5xf6 g?xf6 24. D17xf6+ Kh8-g f2-f3 Re?-c8 eikä vaikealla ole tarjona parempaa kuin tasapeli ikuisella shakilla. Kuten nähdään, löytyi mustalle uusi tyydyttävä puolustus jälleen yhdentoista vuoden kuluttua. Odotan nyt jännityksellä, täytyykö tätci a:na Iyysiä taas korjata v

6 70 SUOMEN SHAKKI Kuningasintialainen puolustus SM-turnaus O. Katajista. T. Salo. 1. d4 Rf6 2. Rf3 g6 3. g3 Lg7 4. Lg2 d c4 dxc4 7. Ra3 c5 (Kyseeseen tulee myöskin siirrot 7. - c Rc6 1?, 7. - Rd7. - Ra6! 8. Rxc4 c5! 9. dxc5 Le6 JO. Rec5 Rxc5 11. Le3 DaS! Jos musta pelaa Tc8 12. Tel DaS? seuraisi ikävä yllätys mustalle 13. b4 11 Dxb4 14. Txc5 Txc5 15. Rd3 ja valkea vaittaa tarnista kaksi kevyttä upseeria.) 8. dxc5 c3! (Siirtoa 8. - Ra6 seuraisi 9. c6! valkealle edullis,esti.) 9. Rd4 Rd5 10. Rab5 cxb2 11. Lxb2 a6 12. Ra3 e5 13. Rc2.Re7! (Luannallisen näköistä kehityssiirtaa Le6 'Olisi seurannut 14. Rc4 Rc Rd6 vaittaen satilaan b7:stä ja saavuttaen samalla ylivaimaisen pelin.) 14. Rc4 Rbe6 15. Rd6 TabB 16. Tael Le6 17. a3 De7 18. Re3 Tfd8 19. f4? (Heikentää liiaksi valkean Jcuningasasemaa Valkean olisi ehdattamasti pitänyt väistyä pais kuningattarellaan d-riv]ltä, esim. 19. Da4.) b6 20. Lxe5 Rxe5 21. Ixe5 Lxe5 22. Da4 bxe5 23. Re4 Lb3 24. Dxa6 Ld4 25. Tf3 Rd5 26. Rxe5 Lxc5 27. Khl Rxe3 28. Txe3 Lxe3 29. antautui, sillä jas 29. Txc7, niin seuraa kahden siirran matti - Taivo Salo Sisilialainen puolustus SM-turnaus, 3. kierras V. Hänninen. T. Salo. 1. e4 e5 2. Re2 (Keresin suasima siirta, jaka jättää valke'alle mahdallisuuden pelata tavallista sisilialaista d4-siirran tai suljeoltua muunnasta, jallainen tässä peliossä tulee käyttöön sangen epätavallisessa muadas'sa.) 2. - d6 (Muita mahdallisuuksia: 2. - e5, 2. - d5, 2. - Rc6 ja 2. - Rf6. Valkean seuraavana siirlana ovat 3. g3 ja 3. c3 esiintyneet mestarikäytännössäeniten,) 3. e4 R!6 4. Rc3 e5 (Siirtaa 5. d4 vastaan.) 5. d3 Rc6 6.f3 (Outa siirta, joka ilmeisesti valmistelee siirtaa g3, joka heti 'Olisi saanut vastauk'sen 6. - Lg4. SatHasasetelmaa c3-d4- e3-14 tai vastaavasti c6-ds-eg-f5 nimitetään kivimuuriksi. Mikähän c4-d3- e4-13 'Olisi nimel.tään? Muuten avausta vaisi myös nimittää esim. symmelriseksi englantilaiseksi pelibsi.) 6. - Le7 7. Le3 Rd4 8. Dd Rg3 a6 10. Le2 Ld b5 (Valkean hidastelu avauksessa antaa mustalle alaitteen.) 12. Lxd4 exd4 (Jos cxd4, niin valkean 'Olisi helpampi avali I-linja pelaamalla vain 14.) 13. Rd5 bxe4 14. Rxe7 + Dxe? 15. dxe4 Tfb8? (Sala aliarviai valkean hyök 'käysmahdallisuudet, muuten hän varmaan 'Olisi pelannut Tab8.) 16. Ld3 Re8 17. Tael f4 Tb4 19. e5! (Tehokas satilaan uhraus, jako' parilla iskulla avaa linjat valkean hyökkäykselle.) dxe5 20. fxe5 fxe5 21. Le4 Tab8 22. Ld5+ Le6 (Tai Kh8 23. Txe5! Dd6 24. Re4 vaittaen. Nyt epäilemättä myös 23. Txe5 jahtaisi va1kean vaihaan, mutta saman asian ajaa napeammin ja kauniimmin pelijatka.) 23. Rf5! Dd7 (Hivenen parempi 'Oli Df6, janka jälkeen vai seurata joka 24. Txe5!! tai 24. Rxg7! tai myös 24. Rxd4.) 24. Dg5! Rc7 (Manööveri Tfb8 ja Re8 asaittautui kohtalakkaaksi Grimshaw-katkaksi, sillä uhkasi 25. R+ ja 26. TI8 matti. Asiaa ei auta g6, jota seuraa esim. 25. De7! Lappu 'On suarastaan lystikäs - muiden kuin Salon mielestä...) 25. Le6! antautui, sillä musta menettää D:nsa, joka 'On sidattu g7-pistettä suajaamaan. Uudelta mestarilta tunnustuksen arvainen pelinäyte! - O. Kai 1 aiheisingin Sanomat l Nimzointialainen puolustus SM-turnaus, 8. kierras Niemelä. V. Hänninen. 1. d4 RfS 2. e4 e6 3. Re3 LM 4. e3 Rc6 (Harvain käytetty, multa silti hyvä siirta. 5. Dc2 jahtaisi nyt Ziirichin muunnakseen, 5. Db3 erääseen Spielmannin muunnaksen muunnelmaan, 5. a3 Sämischin muunnokseen. Muut mahdalisuudet 'Ovat 5. Rge2 ja pelijatka.) 5. Ld3 e5 6. Rge2 d5 (Euwen esittämä jatko on SUOMEN SHAKK! exd4 7. exd4 d5, jalloin mustan asema on tyydyttävä.) 7. exd5 Rxd exd4 9. exd Re4 Le7 (K-sivustaa varmistava siirta. Mustan tavaitteena 'On d4-satilaan painastaminen, kun taas valkea väkisin pyrkii K-hyökkäykseen.) 11. f4 Lg4 12. h3 Lxe2 13. Dxe2!? (Reipas satilaanuhraus, jata vastaan valkea voittaa aikaa ja saa pitkän viis,torivin auki. Sen korre-ktisuus on kuitenkin kyseenalainen.) Rxd4 14. Df2 Rb4 15. Tdl e5 (Jos Rxd3 16. Txd3, niin c5 saa va'stauksen 17. b4.) 16. Lbl Rbc6 17. a3 De7? (17. - Db6!, jallain 18. b4 ei käy vastauksen cxb4 ja 19. Re2+ takia. Valkean seuraava ansa, johan musta suin päin lankeaa, on varsin hauska.) 18. b4! Rb3? 19. Dc2! (Uhkaus 20. Rf6 + vaittaa upseerin ja pelin.) TfdS 20. Dxb3 exm 21. Txd8+ Txd8 22. La2 Rd4 23. Dxl7 + Kh8 24. Lb2 antautui Griinfeldin puolustus Työväen Shakkiliitan ME-turnaus Katkas'sa 1956 H. Matikka. V. Pulkkinen. 1. d4 RI6 2. e4 g6 3. Rc3 d5 4. xed5 Rxd5 5. e4 Rxe3 6. bxc3 Lg7 7. Le4! Re2 e exd4 10. exd4 Re6 11. Le3 (Käytäntö on viime aikaina vakiinnuttanut,tämän muunnelman val'kean parhaaksi Griinfeldin pualustuksen päämuunnelmassa ja ehkäpä valkean muutenkin parhaaksi jatkaksi tässä avauksessa. Mustan olisi nyt parasta jatkaa 11. Lg4 12, f3 Ra5! 13. Ld3 - Satilaanuhrauksen vastaan 'Ottaminen ei anna valkealle mitään: 13. Lxl7 + Txl7 14. Ixg4 Txfl Kxfl Dd7 16, h3' De6 17. Dd3 Dc Dd2 DaS! jne., jallain mustan cdaite riittävästi,korvaa uhratun satilaan. - Le6 jne. Bransteinin laadunuhraus 14. d5!? ei nerakkuudestaan hualimatta näytä 'Olevan täysin karrekti, jaten valkealle nyt 'On alettu etsiä taisia jatkaja. Eräs nii'st? 'On Geller.in ~äyttämä satilaanuhraus 14. Tel!?, jaka antaa valkealle erinomatsen upseenpehn. Musta saa sillain vastaanattamalla sotila,suhrauksen a2:ssa kuningatarsivustalla satilasylivaimaa, joka 'On ratkaiseva pienenkin erehdyksen jä!keen valke~~ pua~elta) l~. - Ld7 12. Tel (Vielä parempi 'Olisi 12. Tbl l, joka pian pakattalsi kunmgatarsivustaa heikentävään siirtaan b6.) Ra5 13. Ld3 e6 14. Dd2 Rc6 (Tämä mustan ratsumanööveri tukee myöhemmin tuntuvasti mustan kuningassivustaa, muilta 'On joka tapauksessa hyvin passiivinen. Parempi oli e:pähemättä Te~!) 15. Tfdl Re7 16. Lg5! (Valkea aikaansaa pienen heikantumisen mustan kumngasasemassa.) LhS b5 lb. Lxg7 Kxg7 19. Tc5 TbB 20. Tdcl Tb7 21. IU4 Db6 22. De3 KgB (Musta ilmeisesti haluaa välttää shakkivaaran e6:ssa.. Kuningas ei mene hb:aan,kaska shlain ratsunuhraus Rxg6 + useiss.a r.nuunnelm.issa on mahdallinen. Myöhemmin vai huamata, ettei g8:kaan ole Olkel'll turvallmen paikka.) 23. h4 a5 24. g4! (Val,kea aikaa pelata g5, janka jmkeen hän vaisi tehdä läpimurron h-linjalla.) b4 25. Lc4 KhB 26. d5! e5 (Jatkassa exd.5 27 Rxd5 Rxd5 28. Lxd5 TbB - Ta7 29. Tc8! jne Df4! vaikealla on ratkmse~(! hyöbkäys.) 27. Re6 L"e6 2B. dxe6 a4 29. Tbl Tfb8 (29. - TcB 310. Txc8+ Rxc8 31. Dh6 1 Dc5 32. g5! De7 33. h5 fxg5 34. Tdl l gxh5 - tai Rd6 35. hxg6! Tc7 36. g7 + I Kg8 37. Txd6 Txc4 38. Td7 De8 39. DI6 Tc e7! ja mus,ta vai antautua Td7! Txd7 36. exd Rd6 37. De6 1 ja valkea vaittaa) 30. g5! Rg8 31. Ld5 Te7 (Satilaan menetykseen johtava virhe, mutta peli ei enää 'Ollut pelastettavissa.) 32. Txb4! Dxb4 33. Txc? Dbl+ 34. Kg2 Ddl 35. DI3 Dx Kxf3 Ixg5 37. hxg5 Tf TI7 Tee 39. Ta7 hs 40. gxhs Re7 41. Kg4 Kh7? 42. LeS Musta antautui. Tämän erittäin vaikean ia terävän pelin Matikka 'On pelannut tadella ensiluakkaises'ti asaittaen sekä hyvää a:semavaistaa että tunnettua,sammittelukykyään. - E. Bö ök Espanjalainen avaus Launais-Suamen mestaruuden 1956 ratkaisupeli K. Arasola. V. Tirkkonen. e4 e5 2. RI3 Re6 3. Lb5 a6 4. La4 RfS Rxe4 6. Tel (Tearia tunnustaa vain 6. d4-siirran vaiman. Pelisiirta kuuluu samaan luakkaan siirtajen

7 72 SUOMEN SHAKKI 6. Lxc6 ja 6. De2 kanssa eikä aiheuta mustalle mitään avausvaikeuksia.) 6. RcS 7. lxc6 (Myös 7 Rc3 on pelattu, mutta siihen mustan on vastattava 7: -. Le7! Seuraavalla siirrollacm musta tuottaa itselleen turhia vaikeuksia: ltetyslt 7. - Dxc6. Sääntöä sotilaalla lyömisestä keskustaan päin ei pidä noudattaa kaavamaisesti!) 7. - bxc6? 8. Hxe5 Le7 9. d4 Re6 10. f4 h6 (Henkireikä rat.sulle,.~ttei k~y.r:äin: 10. ~~-:"O? II. IS RgS 12. h4) 11. f5 RgS 12. h4 (Ratkmsupelnn ehka Inankm terava Jatko olisi ollut 12. f6 I gxf6 13. Rg4 jne.) Rh7 13. Dg4 Kf8 14. Rc3 (Valkean toivejatko oli Lxh4? IS. DhS I De7 16. Te4! Lf Rxc6 Dd6 IS. De2 I Huomattakoon, että mr siirtyy toistamiseen f6:een ktertomatkan 16xe4-eS-e6-gS-h7 jälkeen.) Rf6! 15. Df3 Tb8 ~.~:.Rdl?.(Arasti pelattu. Suora hyökkäys 16. g4 uhkauksin gs ja Rg6+ tuskin JmSl onmstumatta.) lb7 17. c4 LM 18. Rc3 (Jälleen tämä ratsu tekee heikon siirron, jonka sijaan 18. Te2 oli oikein.) c5 19. ds d6 20. Rd3 lxc3 21. bxc3 Rd7 (Tässä ja siirrossa oli paikallaan pyrkiä ahdistamaan heikkoa c4-sotilasta nappulalla, joka ei ole sidottu puolustustarkoituksiin. Siis as uhkauksena La6.) 22. De4 R!6 23. Df3 Dd7 24. Lf4 Le8? (Musta suorastaan provosoi valkealle edullisen K-sivustan sotilaiden etenemisen sen sijaan, että pyrkisi saamaan T:t yhteispeliin esim. pelaamalla Te8 tai Kg8. Myös Da4 on pelisiirtoa parempi, koska 2S. RxeS I? on varsin kyseenalainen uhraus tässä vaiheessa, esim. 2S. bxe5 26. Lxc7 Te8 27. TxeS+ Kxe8!) 25. g4 h5 26. gs Rg4 27. De4l (Matin uskaus e8:sta, johon LeS, katkaisi Tb8:n vaikutuksen, alkaa vaikuttaa. Itse asiassa uhkaa jo 28. Rxe S!, Jota vastaan eivät tule kysymykseen muut,kuin Tb7 tai Lb7.) a5(?) 28. Te2(?) f6 29. Rxc5! dxc5 30. Lxc1 ReS (Päämuunnelma on Tb7 31. Ld6+! Kg8 32. De8+ Dxe8 33. Txe8+ Kh7 34 g6+ ja siirron matti) 31. lxbb ja vasta 38. siirrossa musta antautui - O. Kai 1 a Turun Sanomien mukaan Vastaanoteltu D-gambiitti Helsingin joukkuemestaruuskilpailut, 2. kierros 2S. 4. S6. L. Polugajevski. E. Bonsdorff. (NL:n akat. joukkue) ((HSM) 1. d4 d5 2. c4 dxc4 3, Rf3 Rf6 4. e3 g6 (Musta pelaa v.o. D-gambiitin Smyslovin muunnosta, joka on läheistä sukua Grilnfeldin puolustukselle.) 5. Lxc Rc3 (Grilnfeldin puolustuksesta on tuttu pelitapa 1. d4 Rf6 2. e4 g6 3. Re3 ds 4. Rf3. Lg7 S. e3 0'-0, 6. Ld3 e dxe4 8. Lxe4. Asemien ainoana erona on mustan e-sotilaan sijainti, mutta niin kummalta,kuin se kuulostaakin, siirron c7-e6 "menetys" on pikemminkin etu mustalle, jolla on tämä ruutu käytettävissään R:lle. Seuraava ns. Smyslovin manooveri tähtää ennen.kaikkea Lg7:n vaikutuksen lisäämiseen.) 7. - Rfd7 B. e4 (Muunnoksen kantapelissä Bareza-Sm ys,lov, Budapest 19S2, tapahtui 8. De2. Pelisiirto tapahtui m.m. pelissä Evans-Smyslov, Helsinki 19S2.) 8. - Rb6 9. le2 Lg4 10. ds (Viimeksimainitussa pelissä jatkettiin 10. Le3 Re6 II. ds Lxf Lxf3 ReS 13. Le2 Ree4 14. Lel e6 1 ja musta sai aloitteen. Pelisiirto estää Re6-siirron, mutta ds-sotilas ei jatkossa ole vahvimpia.) c6 11. h3 Lxf3 12. lxl3 cxd5 13. exd5 Red7 (Musta uhkaa ReS, jolloin ds-sotilas on tuomittu. Siirto 14. d6 vapauttaisi valkean vaikeuksista, mutta myös voitontoiveista. Siitä syystä terävä pelisiirto, jonka jälkeen ReS saa vastauksen IS. Le4.) 14. Db3 Rc5 15. Db5 Tc8 16. Le3 a6 17. De2 (Mustan viimeiset siirrot ovat pakottaneet vaikean antamaan sotilaan, jonka ottamiseen tosin liittyy tietty vaara, eritoten K-aseman heikkenemisen takia. Muut D-siirrot ovat D:n uudel'leen uhatuksi tulemisen johdosta huomattavasti huonompia.) Lxc3 18. bxc3 Rxd5 19. lh6! ("Punssi" on aivan oikein laskenut, että 19. Tdl on huono, koska Rxc3!) Te8 20. Tadl e6 (Nyt sen sijaan Rxe3? olisi saanut vastauksen 21. DeS! kolmoisuhkauksin. Pelisiirtoon sisältyy vitsi 21. e4 Dh4 I Miettimisaikojen vähettyä peli vaikeutuu sangen sommitelmalliseksi.) 21. DeS f6 (Ei Df6?, koska 22. TxdS!) 22. Dd4 De7 23. Tfe1 (23. LxdS voittaisi sotilaan SUOMEN SHAKKI 73 takaisin, mutta valkea etsii suurempaa saalista. Pelisiirto uhkaa ds:stä voittaa upseerin, jonka suojaamiseksi Rb6 on paikallaan ja toisen T:n siirtäminenkin d8:aan on parempi kuin suoranainen virhe.) 23. Ted8? 24. lxd5 Df7 25. Dxc5l 26. lxe6 Dxe6 (Samoin häviävä on jatko Txdl.) 27. TxdB+ Kf7 28. Ti8+ antautui. Mielenkiintoinen näyte nuorten neuvostomestareiden aktiivisesta pelitavasta. Huomattava on myös, että Polugajevs.ki pelasi pelinsä Suomessa,kurkkukipuisena. Bonsdorffin panos tähän teoreettisesti ehkä merkittäväänkin peliin on varsin positiivinen. - O. Kai I a. KANSAINVÄLINEN KATSAUS. Eri syistä aiheutuneen tilanpuutteen takia lehtemme on seurannut monia kansainväl~,siä shakkitapa~tumia vähänlaisesti Tällä kertaa otamme vahingon takcllsm kansamvahsella katsauksella", joka sisältää tärkeimmät turnaukset viime syksyn ja tämän kevään väliseltä ajajia. Peli- ja sommitelmanäytteel ovat omiaan Glävöittämään tulosluetteloja. Zagreb. Jugoslavian vapauttamisen W-vuotisjuhlaturnausten viimeisenä ja ehka edustavnnpana renkaana oli Zagrebin 1.--2S. II. SS pelattu alueidenvälis.~n "jcilkiturnaus", jonka ylivoimaiseen tapaansa voitti V. Sm y s I 0 v (19) JalJessaan ~. Ivkov Ja A.. Maian~vic 12 1 /2, S. Gligoric ja E. Geller 12, A. Bisguier ]]1/2, A. o Kelly Ja P. Tnfunovle II, M. Filip 10, B. Rabar B. Milic, A. Dilekstein ja G. Bareza. ~ 112, E. Minev ja A. Fuderer 8, N. Porreea ja N. Karaklajic 7, V. Pue , V. Udovelc 6 ja Bertok 5 1 / 2, Samaan aikaan pelatun nuorien kilpailun voittivat E. B h e n d ja B. La r sen 12 (17) lähinnä I. Bilek ]]1f2, Matulovic ja Stupiea 11, Bogdanovic 10, nansten kilpailun rva J. La n g 0 s 8 1 / 2 (II), lähinnä rva Rinder ja nti Lazarevic H Aljechinin puolustus Tri P. Trifunovic. G. Bareza. 1. e4 Rf6 2. e5 Rd5 3. d4 d6 4.c4 Rb (Vanha "jahtimuunnos" on jälleen muotia, sillöin harvoin kuin musta käyttää Aljeehinin puolustusta.) 5. - dxe5 6. fxe5 Rc6 7. le3 (Ulkolaiset shakkilehdetkin esittävät 7. Rf3 Lg4!, vaikka huu!omerkin huoletta saisi sijoittaa mielenkiintoisen sotilaanuhraussiirron 8. e6! jälkeen. Pehsiirto on vanhaa teoriaa.) 7. - Lf5 8. Rf3 (Valkean ratsuväen kehitysjärjestys ei ole,erikoisemmin määrätty, mutta tavallisempi on kyllä 8. Re3. Eräänä syynä tähän on sekin, että musta voisi siirron 8. - e6 jälkeen pelata 9. - Lg4.) 8. - e6 9. le2 le7 (9. - Dd7 on menettämässä merkitystään seuraavan Mikenasin suositteleman sotilaanuhrauksen takia: 1O. Re3 O-O~O 11. 0'-0, ds!) Rc3 Dd7? (Musta sekoittaa kaksi pelitapaa: Le7+ Dd7 eivät kuulu yhteen. Heti fxes tai O~O ovat parempia.) 12. a4 (Enna,kkovaroitus pitkän linnoittumisen varalle. Musta ottaa sen huomioon.) a5 13. Tel! fxe5? (Nopeasti ratkaiseva virhe, jonka sijaan mustan piti linnoiitua lyhyesti.) 14. d5l Rd4 15. Rxe5 Rxe Dxe2 Dd6 17. ld4 (Pääuhkaukuksena on 18. es ja sen jälkeen 19. TxfS! exfs 20,. DhS+ g6 21. Rxg6 jne.) 17. c5 18. Rb 5 antautui, koska siirtoa Db8 seuraa edemsen huomautuksen variantti. Ei uskoisi,kahden suurmestarin yhteenotoksi - O. Kai 1 a. Haslingsin vuodenvaihteen turnaus pelattiin tällä kertaa nuoren polven merkeissä. Jos jumboksi jätetty 44-vuotias Golombek sivuutetaan, muiden keski-ikä oli - 23 vuotta I Pienoinen yllätys oli suurmestari M. Taimanovin, joka pari kuukautta myöhemmin voitti Neuvostoliiton mestaruuden, jääminen neljänneksi. Tulokset: V. Kortshnoi ja F. Olafsson 7 (9), B. Ivkov , M. Taimanov 6, K. Darga 4 1 f2, Fuller 3 1/2, del Corral 3, Penrose ja Golombek Pe1inäyte on vaihteeksi reipas kuningasgambiitti varamestariluokasta Allgaierin gambiitti Horsemann. Horne. 1. e4 e exf4 3. RI3 g5 4. h4 g4 5. Rg5 (Klassillinen Allgaierin gambiitti,

8 74 SUOMEN SHAKKI joka poikkeaa klassillisesta Kieseritzkyn gambiitista 5. Re5 siinä, että R-uhraus 17:ssä on pakollinen.) 5. - h6 6. Rxf7 Kxf7 7. Rc3 (Lienee paras siirron 7. d4 ohella. 7. Le4+ei riitä tasotukseen, ja 7. Dxg4 on suorastaan huono. Mustan vastasiirroista taas lienee pelishrto huonompi kuin 7. - R16, jonka jälkeen on olemassa kaksi pitkää teoreettista mahdollisuutta: 7. - Rl6 8. d4 d5 9. Lxl4 LM 10. Le2 Lxe bxe3 dxe4 12. Dd2 Kg ja poiketen 9. - dxe4 10. Le4+ Kg6 11. h5+ Kh7 12. De2! Lg7 13. O~O-O 'eikä valkean tarvitse hävitä.) 7. d5 8. Rxd5 Le7 9. Lc4 Lxh Kfl (Sehaeh-Eeho n:o 5/56 kirjoittaa sattuvasti: "Kummalla tässä asemassa oikeastaan on parempi ja kummalla huonompi peli? Eikö ole oikea iio pelata tällaisia asemia? Ei kumpikaan tiedä, kestääkö peli vielä tunnin.") b5 11. Lb3 Kg7 12. d3 Lg5 13. Lxf4 Rf6 14. Lxg5 (Toinen ja kenties suorastaan parempi mahdollisuus oli 14. Lxe7.) hxg5 15. Txh8 Dxh8 16. Kgl Rxd5 (16. - g3!) 17. Lxd5 c6 18. Dd2! Dh6 (Dxg5 - shakkia ei musta missään tapauksessa saanut sallia, esim. vain 1,8. - exd5 19. Dxg5+ Kh7 20. Kf2 voittaen.) 19. Tfl! Rd7 (Lähetin lyöntiä olisli nyt seurannut toinen vahva shakki: 20. De3!) 20. Tf7+ Kg6 21. D12! cxd5 22. D15+ Kh5 23. Th7 antautui. sillä uhkaus 24. Dl7 + on torjuttavissa vain upseerin uhrauksin eikä Dxh7? käy: 24. Dxh7 matti! Romantiikkaa löytyy vanhoillisessa Englannissa... - O. Kai 1 a/sehaeh-eeho n:o Tukholman vuodenvaihteen turnauksessa tulos oli kerrassaan yllättävä: M. Johansson 6 1/2 (9), B. Larsen 6, B. Hörberg ja R. Toran , A. Burehäll 5, G. Ståhlberg 4, S. Nyman , A. Werle 2 1 /2 ja B. Söderborg luokan kilpailun voitti pisteen etumatkoin ja sai mestarin arvon S. H a m r i n (8 1 /2 9:stä). Beverwijk. Tunnetun tammikuun turnauksen osanottajisto sisälsi kolme suurmestaria ja neljäkv. mestaria, joten se jäi keskivahvaksi. Tulokset: G. S t å h 1- b e r g (9), H. Pilnik 6, E. Sealarelli ja R. Toran 5 1 /2, H. Bouwmeester ja A. MatanoviC 4 11z, H. Kramer ja T. van Seheltinga 4, Roessel 3 ja Orbaan Pelinäytteenä on kilpailun voittajan hieno loppupe- G. Ståhlberg (siirto) livoitto. Valkea on väistänyt T-shakin siirrolla 46. Kf5 ja toivoo joko voittavansa d5-sotilan tai s'aatavansa "ikuisen". Toivon turhuuden osoittaa seuraava jatko: Lc2! 47. Re6+ (Tai 47. Rxd5? Te8+! taikka 47. Txd5? Te Kg5 Txe7 49. Kxh5 Te4 50. Tg5+ Kh7 mustan voittoasemin. Valkea odotti jatkoa Kf7 48. Rg5+ Ke7 49. Txd5!) Txe6!! 48. Kxe6 g3 49. Td7+ (Jos 49. Ta8, niin d4 50,. Ta5 d3 51. Tg5+ Kh6 52. Txg3 d2 jne.) Kh6 50. KI6 g2 51. Tg7 Le4! (Uhkaa Lf3 ja Lg4!) 52. Tg3 d4 53. Ke5 d3! 54. Kxe4 d2 55. KI3 dld+ 56. Kxg2 De Kh3 DeS +! 58. antautui. koska h-sotilas on mennyttä: T. van Seheltinga. 58. Kg2 De4+ eikä 59. Kh3 käy Dhl-matin takia! 263 H. Carlsson (siirto) B. Lundgren. Göteborg. Manhem-nimisen shakkiseuran 50-vuotisjuhlaturnauksen ainoa ulkolainen osanottaja, kv. mestari L.S e h m idoli yllättävän ylivoimainen: Sehmid (9), E. Jonsson 7, Z. Nilsson ja E. Ahman 5 1/ 2, H. Carlsson ja G. Malmberg 4, K. Johannesson, A. Olsson Ja A. Werner 3 sekä B. Lundgren 1 1 /2. Pelinäyte on yllättävä ja tehokas sommitelma, johon musta pääsee käsiksi siirtojen RI6-h5! 18. Ld3-fl? jälkeen: TxI2!! 19. Txe5 (Päämuunnelma on 19. Kxl2 Lg Kgl Lh Khl Rg3 + I 22. Kxh2 Rxfl + + Jne. voittaen Tai 19. Dxl2 Lh Khl Rg3+ jne.) Txd2 20. Txe8+ Lxe8 21. Lxd2 Lg6 22. Re3 Le4 23. Lel RI4 24. Tdl DeS ja musta voitti nopeasti. SUOMEN SHAKKI 75 Dresdenin kv. turnaukseen oe Suomikin saanut kutsun, mutta viime tingassa ei löytynyt sopivaa lähtijää. Ruotsi ja Tanska noudattivat kutsua, joskin hei,kolla menestyksellä. Tulokset: J. Av e r b a e h ja R. HoI m 0 v 12 (15), V. Cioealtea 10 1/ 2, 1. Paehman 9, W. Uhlmann 8 1/2, N. Padevski ja 1. Bilek 8, B. Sliwa, R. Fueh ja S. Dittmann /, S. Miihlberg 6 1 /2, J. Sele 6, O. Sterner ja W. Golz 4 1/2, B. Andersen ja M. Trajkovic 4. Pelinäyte on 1. kierrokseha Nimzointialainen puolustus W. Golz. J. Averbach. 1. d4 Rf6 2. c4 e6 3. Rc3 Lb4 4. e Ld3 d5 6. RI3 c Rbd7 ("Normaalisiirto" 7. - Re6 on viime aikoina jonkin verran menettänyt merkitystään.) 8. a3 dxc4 9. Lxc4 cxd4 10. exd4 Lxc3 11. bxc3 Dc7 12. De2 b6 (12. - Rb6 13. Ld3 Dxe3? 14. Ld2 antaisi valkealle erittäin aktiivisen pelin. Oikea jat,ko on nyt 13. Ld2.) 13. Lb2? Lb7 14. La2 b5! (Suurmestarillinen siirto: joko se3 jää paikoilleen tai musta saa hyökäysaloitteen.) 15. Dxb5 Tab8 16. De2 Rd5 17. c4 RI4 18. Dd2 Lxf3 19. gxf3 e5! (Toinen sotilaanuhraus, joka tekee tietä T:lle,) 20. dxe5 Rh Kg2 Rxe5! (Solilaanuhrauksista ratsunuhraukseen l Jos nyt 22. Kxh3, niin seuraa hauska ajojahti: Rxl3 23. De3 Dxh Kg4 Dg Kf4 g Ke3 Tfe TddB+ 28. Ke2 Te Kb3 Tb8+ jne.) 22. lxe5 Dxe5 23. Kxh3 TbS 24. Kg2 (Mitä tehdä? Muutamia mahdollisuuksia: 24. Tgl Dh Kg2 Tg Kfl Dh Ke2 Te8+ jne. tai 24. Thl Th Kg2 Tg6 + ja joko Dh5 matti tai Dxal +,) Th6 25. h4 (Liioin ei riitä 25. f4, jola seuraa 25. Dh5. D:n maksaa taas 25. h3 Tg Khl Dl5 27. Kh2 Th6.) Tg Kh3 Df Kh2 Df6! 28 antautui. - O. Kai 1 a (Sehaeh n:o 6/56.) Pienemmän kaliiberin kv.kilpailuja ovat olleet Krynieassa Puolassa vuodenvaihteessa ja Prahassa pelatut. Tulokset: Kryniea B, M i 1 ic 9 1/ 2 (13), St. Pue, N. Kraklajic ja Z. Uhlmann 8 1/ 2, S. Dittmann 8, K. Plater 7 1/ 2, W. Balcarek 7, W. Luezynovicz 6 1/2, S. Vukovic ja I. Gromek 6, A, Tarnovski ja T Gniot 4 1 /2, S. Sojka 3 1/2 ja Zb. Boleslavski (Puola) 2 1/2 sekä Praha L F i c h t 1 9 (13), Forintos T, tru. Altschul" Gragger, Jezek, Pithart, Sajtar ja ZIta 7 1 /2, tn UJtelky 6 1/2, Podgorny 5 1/2, Rosenblatt 5, Stulik ja Zirngibl sekä Gromek 3. Neuvostoliiton 23. mestaruusturnaus, joka oikeastaan koskee v mestaruutta, vaikka loppukilpailu pelattiinkin vasta io , oli jälleen korkeatasoinen kamppailu turnaus, vaikka maailmanmestari M. Bo t v i n n i k vieraihldn Sveitsissä ja muut valttiässät valmistautuivat ehdokasturnaukseen. Nuoret pelaajat osoittivat suuret kykynsä. Lopputulokset: B. Spasski, M. Taimanov ja J. Averbaeh (17), V. KortshnOl 1 L R. Holmov, M, TaI ja 1. Polugajevski W 1/2, I. Boleslavski 9, V. Surahov 8 1 /2, V. Antoshin 8, A. Bannik ja V. Byvshev 7 112, V. Ragosin 7, A. Tolush ja V. Simagin 6 1/2, G, Borisenko 6, A. Chaein 5 1 /2 ja G. Lisitsin 4. Uusinnan ja mestaruuden voitti ensimmäistä kertaa Mark Taimanov 3 (4), Averbaeh 2 1/ 2 ja sairastunut Spasski Sisilialainen puolustus M. TaI. A. Tolush. 1. e4 c5 2. RI3 d6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 Rf6 5. Rc3 a6 6. Lg5 e6 7. f4 Db6 (Tämä vaarallinen D-siirto on tullut tunnetuimmaksi Göteborgin alueidenvälisen turnauksen 1955 pelistä Keres-Fuderer.) 8. Dd2 Dxb2 9. Tbl Da3 10. e5 dxe5 (Fuderer pelasi 10, - Rld7, jota seurasi 11. f5! voimakkain K-hyökkäyks!in. Analyysit osoittivat, että keskustasotilaiden vaihto antaisi mustalle hyviä puolustusn;ahdollisuuksia, ja niitä Tolush on etsimässä.) 11. cxe5 Rfd7 12. Re4 (Hyvä SUTtO SItomaan mustan nappuloiden kehittämistä. Musta ei voi pelata Rxe5, koska 13. Rb5! uhaten mattia ja D:a.) Dxa2 13. Tb3 Dal Kf2 Da Lb5! (Tämän sommitelman mahdollistaa mustan nappuloiden kehitty-

9 76 SUOMEN SHAKKI mättömyys. Vain md on "ulkona", ja tulee olemaan mielenkiintoista seurata, miten tarmokkaasti 19-vuotias valkea johtaa yleisen likekannallepanon laiminlyönnin rankaisuhyökkäystään.) axb5 16. Rxb5 16 (Uhkasi peräti 17. Rc7 matti!) 17. exf6 gxl6 18. Tel! (Valkea käy kaikin keinoin mustan kuninkaan.kimppuun ja onnistuu tässä loistavasti. Musta majesteetti on tuomittu koko' vihollisjoukon ollessa toiminnassa.) Ta6 19. Lxl6 Rxl6 20. Rxf6+ Kf7 21. Tf3 Dh Kfl e5 23. Dd5+ Le6 24. Rd7+ Kg6 25. Rxe5+ Kg7 26. Tg3+ Dxg3 (Välittömän tuhon välttämiseksi musta uhraa kuningattarensa, joskin tämä merkitsee lopun alkua. Valkea jatkaa hyökkäystään ja jää runsaasti materiaalia voitolle.) 27. Dxb7+ Rd7 28. hxg3 Tb6 29. Dc7 Le5 30. Rxd7 Lc Te2 antautui. Raju so'mmitelmahisuus on luonteenomaista nuoren mestarin Tann pelitavaile. - Huomautukset suurmestari V. Ra 9 0' s i n i n Sisilialainen puolustus I. Boleslavski. G. Lisitsin. 1. e4 e5 2. Rf3 d6 3. d4 exd4 4. Rxd4 Rf6 5. Re3 g6 6. Le3 Lg7 (6. - Rg4? 7. Lb5+! Nyt 7. Le2 veisi tavalliseen lehikäärmemuunnekseen, kun taas pelijatko en muotia.) Dd2 Re Rxd4 10. Lxd4 Da5 11. Kbl e5 12. le3 Le6 13. a3 TldB 14. Rb5l (Asemallisesli vahva veto, joka estää d5-siirren: Dxd2 15. Txd2 d5? 16. Rc7 Tac8 17. Rxe6 fxe6 18. exd5 ja 19. Lxa 7.) Da4 15. e4ll (Asemallinen se tilaan uhraus, jesta hyvästä valkea saa vahvan ratsun d5:een.) Lxe4 16. Rc3 Db3 17. Lxe4 Dxe4 18. Lg5! De6 19. Lxl6 Dxf6 20. Rd5 Dh4 (Ratsun valta-asema,enemmän kuin korvaa setilaan. Valkea uhkasi K hyökkäyksessä h- ja g-setilaillaan, ja sitä md on häiritsemässä.) 21. De2! Lf8 22. Dfl! (Valkea en tuhlannut kaksi siirtoa estääkseen mustan D:n siirron g3 jälkeen tunkeutumasta h3:een.) Taea 23. g3 Dg5 24. h4 Dh6 (24. - Dxg3? saa ikävät seuraukset siirtejen 25. Td2 ja 26. Tg2 muedessa.) 25. g4 g5 (Uhkasi 26. g5 ja 27. Rf6+ ja h-linjan avaaminen h-sotilaan etenemisen avulla,) 26. hxg5 Dxg5 27. Th5 Dg6 28. g5! (Sanemme vain: Rf6+!) h6 29. Txh6l (Nyt en vaihteeksi sanottava: Re7 +!) Dxg5 30. Th5l antautui. - O. Kai 1 a. Jugoslavian mestaruusturnaus oli kemea kilpailu, jeka pelattiin aikana Makedonian pääkaupungissa Skepljessa, Tulokset: G 1 i 9 0 r i e 14 (19), MatanoviC , Ivkov 13, Milie ja Udeveie 11 1/2, Pirc 10 1/2 Janosevie, Lukie ja Sekolev 10, Marie ja Trifunovie 9 1 f2, Djurasevic, Karaklajic, Matulovie ja Rabar 9, Jevanie 8 1/2, Djaja 7 1f2, Temevie 7 112, Cirie (luevutti 7 peliä) ja Tot 4 1/2. 1. kauneuspalkinto' meni nuoriin käsiin Sisilialainen puolustus. Marie. Matulevie. 1. e4 c5 2. Rl3 Rc6 3. d4 cxd4 4. Rxd4 Rf6 5. Rc3 d6 6. Lg5 e6 7. Dd3 (Keresin.keksintöä, jo'ta kuitenkin käytetään hyvin harvein.) 7. - a6 8. Tdl (Tavallisempi O'n ) 8. - Ld7 9. Le2 Te8 (Häviää tempon. Tasetukseen johtaa 9. - Le7 10., Dg3 De7! 12. Rb3 Kh8 13. Lf4 Re5!, peli Keres-Ståhlberg, Budapest 1950.) Le7 11. Rb Dg3 Kh8 (Musta pelaa yllämainittuun tapaan, mutta tempoa vähemmällä,) 13. f4 (Nyt on syntynyt eräänlainen Seheveningenin muunnos erona kuitenkin se, että vl en g5:ssä aktiivisempi,kuin tavanmukai'sesti e3:ssa. Mustan pitäisi vastata De7 epäselvin asemin. Sen sijaan hän tekee häviösiirron!) Rb4? 14. Dh4! (Estää e2-solilaan lyömisen, jota seuraisi 15. e5 ja 16. Ld3. Valkean pehhyökkäystä vastaan ei ele riittävää puelustusta.) d5 15. exd5 Rlxd5 (Tai Rbxd5 16, Rxd5 Rxd5 17. Txd5 1 jne.) 16. Rxd5 Lxg5 17. fxg5 Rxd5 18. Ld3 h6 (Siirron g6 jälkeen ratkaisee manööveri Tfl-f3-h3,) 19. De4 g6 20. Dd4+ Kh7 21. e4 Rb6 22. gxh6 e5 (Teinen mahdollisuus: Kxh6 23. Tf4 g5 24. Tf6 + Kg7 25. Tg6 +! veit taen.) 23. Dxe5 Kxh6 24. c5 Ra4 25. Lbl (Teinenkin T mukaan hyökkäykseen!) De7 26. Td6 (Uhkaa 27, Txf7, joka seuraisi myös siirtoa Tce8,) Lb5 27. Tf5 Dxd6 (Ainea tapa torjua matin uhka 28. Th5+!) 28. cxd6 Tfe8 29. Th5+! gxh5 30. Df6 matti. - O. Kai 1 afv. Pirc Österreichisehe Schaehzeitung'ista n:o 4/56. SUOMEN SHAKKI 77 Sornmitelmia ja loppupelejä _~ _ _l J. Franz L. Pachman G. B arcza 1. E. W. Gemzöe (siirto') E. Auer (siirto) Begals (siirto) Tämän sivun otsikkona en jo' useita vuesia ellut "sommitelmia ja 10'ppupelejä", mutta veiimeksimainitut, niin opettavaisia ja hauskeja kuin ne ovatkin, evat pääasiallisesti leistaneet - poissaolollaan. Tällä kertaa eletaan vahinkoa ta,kaisin keke sivun.verran päihitti Itä-Saksa Tanskan 13 Ih-6 1/2 (7-3 ja 6 1/2-3 1/ 2 ) Berliinissä suoritetussa ettelussa. 7. pöydäilä syntyi kaksi tasapeliä, joista edellisen asema on mustan 42 s~irron jälkeen. Musta en vast'ikään vaihtanut ternit peis pitäen tietysti sotilas,loppupeliä selvänä veittonaan, Multa: 43. g4 a4 (Teinen mahdoll'isuus en Ke5 44. h5 gxh5 45. gxh5 Kf5 46. a4 Kg5 47. Kd2 Kxh5 48. b3 tasapelein.) 44. Kd2 Ke6 45. Kc3 (Ei 45. Ke3?, keska Ke5 46. Kf3 Kd4! 47. h5 gxh5 48. gxh 5 e3 49. h6 exb2 50. h7 bld 51. h8d+ Kc4 mustan voittoasemi'n,) Ke5 46. h5 gxh5 47. gxh5 Kf5 48. b4! (Valkean pelitavan ydinsiirto', Musta ei vei lyödä a-sotilaallaan.) cxb3 49. Kxd3 Kg5 50. Kc3 Kxh5 51. Kb2 I{g5 52. Kai Kf4 53. Kb2 Ke3 54. Kbl tasapeli, keska Kd3 55. Kcl Ke3 56. Kbl b2 57. Ka2 Ke2 58 patti! Prahassa pelatussa Euroopan turnauksen ottelussa Tshekkoslovakia voitti Itävallan yl,lättävän niukasti i2 (6-4 ja 51/2-4 1/2). 2. pöydällä suurmestari L. Pachman sai 2. pelissä tyytyä tasapeliin, vaikka kuvion asema vaikutti hänen selvältä voiteltaan, eihän R-vaihto tai valkean a-setilaan mene ele vältettävissä, Mutta: 46. Re2! 04 (Hieno tasapelimuunnelma en Rb Rxb4 Kxb4 48. f5! Ke5 49. g4! Kd hxg4? 50. f6! gxh5 Ke5 51. f6!! Kxf6 52. Kd4 jne.! (47. fs! b4 48. Rd4 b3! 49. Rxb3+! (49. axb3? a3 1 Vuerein vieraissa, veisi sanea.) axb3 50. axb3 :Kd6 51. Ke4 Rc KI4 Re Kf3! Rd Kf4 Rxb3 55. Kg5 Ke5 56. f6! gxf Kxh5 tasapeli! 261. Suurmestari G, Barezan veittamassa Unkarin mestaruusturnauksessa 1955 hän kerjasi erään 'koko piste,en setilasloppupelistd, jossa vastuslajalla oli "etdisemmdn vapaaso'tilan etu", mutta "parempi kuningas" esoittautui tärkeämmäksi tekijäksi. Pari vaihtoehtoa lähtöasemasta: 41. Kd4 Kg4 42. Kxd5 Kh3 43. Ke4 Kxh2 44. Kf3 h6! 45. Kf2 h5 46. Kf3 Kgl jne. ja 41. Kf3 Kg5 42, Kg2 Kg4 43. h3+ Kg5! 44. Kf2 Kf6 1 45, Ke2 d4 1 46, Kd3 Ke5 57. g4 Kf4 jne. mustan voitoksi. Peli jatkui: 41. h3 Ke5 42. g4 d Kd3 (Tai 43. Kf3 Kd5 44, g4 Ke4! jne) Kf4! 44. Kxd4 Kg3 45. Ke4 Kxh3 46. Kf4 Kg2! 47. g5 Kf2 48. Kg4 Ke3 49. Kg3 Ke4 50. Kg4 Ke5 51. Kh5 Kf5 52. Kh4 Kf4 53. Kh5 Kg3 54. Kh6 Kg4! Kh4? 55, g6 1 ol'isi johtanut valkean voitte en, nyl sen sijaan musta antautui.

10 78 SUOMEN SHAKKI KIRJEPELIOSASTO Toimittaa PAAVO LIHTONEN Helsinki, Fredrikink. 60 A 24 Kirj epeliturnauksen keskeyttäj ät Kes>keyttäjät ovat kirjeshakin haudankaivajia. - Lothar Se h m i d. Vuonna 1930 Fernschachin n:ssa 1 kirjoitti tri D't c kh'o'f 1, jonka muislcturnaus parhaillaan on menossa, mm.: "Todellisen vitsauksen muodostavat keskeyttämiset. Harmistuneina kunnon pelaajat ilmaisevat suuttumuksensa ja täydellä syyllä. Ylei'selsi pitää tulla se käsitys, että jokaisen pelaajan kunniaasia on pelata turnaus loppuun (myöskin sairaana, silloinhan siihen on usein paljon enemmän aikaa!). Kokemus osoittaa, ehä taipumus keskeyttämiseen ilmaantuu silloin, kun pelaajalla useissa peleissä. on huono asema. Tähän on puututtava. Pcistaminen turnauksesta ei saa tulla kysymykseen, kos,ka juuri,se vastaa ke,skeyttäjän toivomuksig. Päinvastoin häpeäpaaluun - turnaustaulukkoon!" Omalta osaltani olen niinä vuosina, joina olen saanut Suomen Sha:kin kirjepeliosastoa toimittaa, yrittänyt juurrutta sitä käsitystä, että turnauksen,keskeyttäminen luetaan pahimpiin synteihin, mihin kirjepelaaja voi syyllistyä. Mielihyvin olen voinutkin todeta, että tämä käsitys on tullut jo yleiseksi" sillä turnauksen keskeyttäminen on meillä nyttemmin melko harvinainen tapaus. SHä hämmästyttävämpää on, että kaikesta valistuksesta huolimatta itse Suomen kirjepelimestaruusturnauksessa on sattunut keskeyttämistapaus, joka osoittaa, kuinka pinnallista hyvän shakkitavan omaksuminen meillä eräissä tapauksissa vielä on. Tapaus on seuraava: Käynnissäolevaan Suomen kirjepehmestaruusturnaukseen 'Osallistuva kansainvälisten turnausten championluokan pelaaja - jottg viattomat eivät joutuisi aiheettomasti epäluulosta kärsimään, mainittakoon nimikin - F. R. Soi n i n enon syytä ilmoittamatta keskeyttänyt turnauksen. Päättyneistä kuudesta pelistä Soininen sai kaksi tasapeliä, muut olivat hävlöitä. Yksi peli (A. G. Ojasta vastaan) tuomittiin Soinisen häviöksi sen jäl,keen kun Soininen oli ylittänyt miettimisajan kahdesti ja jättänyt vastaamatta Ojasen kortteihin - Scininen oli lähetin häviöllä ja asema oli toivoton. Tämän johdosta minun on vakavasti varolettava kirjepelaajia ottamasta Soinista esimerkiksi. Ei ole pelaajan vallassa keskeyttää turnausta, milloin vaan katsoo itselleen sopivaksi. Eihän asia ele yksinomaan häntä koskeva, se koskee kaikkia kanssapelaajia, se koskee kcko turnausta, vieläpä enemmän, se koskee,koke kirjeshakin menestystä ja tulevai'suutta. Tällainen pela.aja aiheuttaa pelitovereilleen paitsi turhia rahallisia kustannuksia ja suurta.ajanhukkaa ennen kaikkea harmia ja kyllästymistä kirjeshakkiin. Jos pelaaja saa parikin tämän lajin pelaajaa vastapelaajikseen, niin ihmeteltävä ei ole, jos hän menettää halunsa koko kirjepeliin. Sen vueksi on jy~kästi puututtava asiaan, milloin tähaista omavaltaisuutta havaitaan. Tähän jos mihin sopivat maailman kirjeshakkiliiton turnausjohtajan Erik La r s s 0 n i n v Fernschachin n:ssa 6kirjoittamat sanat: " 75 % kaikista kes,keyttämisistä johtuu siitä, että asianemainen pelaaja toteaa menettäneensä kaikki mahdollisuudet sijoittumiseen. Pidän tarpeellisena, että jokainen kes,beyttäminen aiheuttaa yhden vuoden kilpailukiellon, räikeissä, epäurheilullisissa tapauksissa tietenkin vielä enemmän". ICCF:n kansainvälisesti sitevat päätökset antavat tehokkaat aseet vallattomuuden kurissapitämiseksi ja pelaajakunnan puhdistamiseksi epäterveistä SUOMEN SHAKKI 79 aineksista. Kilpailukielto, joka koskisi vain asianomaisen maan kansallisia turnauksia, ei paljoa auttaisi, jos pelaajalla elisi mahdollisuus edelleen esallistua kansainvälisiin turnauksiin. Sen vuoksi en säädetty, että kilpailukieho on voimassa kaikissa turnauksissa. Samalla kun en syvästi valitettava tapahtunutta turnauksen keskeyttämistä on lausuttava vakava teivomus, että jokainen kirjeshakin harrastaja aina ja kaibssa tapauksissa pitäisi kunnia-asianaan turnauksen leppuun pelaamisen. Skandaali Saksankin kirjepelimaailmassa. Fernschach julkaisee tämän vuoden huhtikuun numerossaan tri Dyckhoffin muistoturnauksen kutsuryhmässä pelaavien shakkimestarien Lothar S c h m i d i n ja Herman He em s '0 t h i nallekirjoittaman päivätyn avoimen kirjeen Saksan kirjepeliliitolle. Siinä he syvästi pettyneinä ilmeittavat Saksan kirjepehlii:ton presidentin tri E. A d a m i n, joka on osallistunut turnaukseen samassa ryhmässä, syyllistyneen menettelyyn, joka aina on tunnettu kirjeshakin pahana vitsauksena ja jota aina - nähtävästi turhaan - on yritetty kitkeä pois: siirtojen ja kirjeiden vastaamatta jättämiseen ja turnauksen keskeytbämi'seen. Selostettuaan tapausta allekirjoittajat lopuksi ilmoittavat, etteivät he tule enää osallistumaan ainoaankaan Saksan kirjepeliliiton turnaukseen tri Adamin presidenttikauden aikana. On sangen hämmästyttävää lukea shakkimestarien Schmidin ja Heemsethin avoimen kirjeen syytöstä. Kirjeessä mainitun menettelyn tuntevat monet meikäläisetkin kirjepelaajat, jotka ovat joutuneet vastapelaajiensa samanlaisen vastuuttoman menettelyn uhriksi. Se on herättänyt heissä oikeutettua harmia ja suuttumusta, mutta että siihen syyllistyy mies, jolla on erinomaisen suuret. ansiot kirjeshakin kehottamis'eksi koko maailman käsittäväksi harrastukseksl, se on jo järkyttävää. Tri Adam on brjepeliliitolle antamassaan selityksessä ilmeittanut keskeyttämisen syyksi sairauden ja työtaakan. Tämä selitys joutuu kuitenkin outoon valoon, kun avoime'sta 'kirjeestä ilmenee, että hän on Schmidin pelin ke~keyttänyt kaksi,kuukautta muita aikaisemmin ja että hän ei c:l~.v::stap~la~!lll~en. mitään ilmoittanut, eipä vastannut edes kirjattuihinkaan brjelslm. Kleltamatta turnausjohto on 'Ollut erittäin kiusallisessa asemassa. Turnausjohtaja E. Wilhelm ilmoittaa pitkän ja kypsän harkinnan jälkeen tehneensä ratkaisun, jonka mukaan tri Adamia ei pyyhitä turnauksesta, mutta hänelle merkitään turnaustaulukkoon nollat kaikista peleistään, - siis häpeäpaaluun tri Dyokhoffin ohjeen mukaan. Tri Adamin presidenttikausi ei voine enää pitkälle jatkua. Suomen kirjepelimestaruusturnaus. Tuloksia: F. R. Soininen-A. G. Ojanen 0-1 (häviö kahdesta ajanylityksestä). Soininen on keskeyttänyt jäljellä olevat pelit, minkä vuoksi hänelle on merkitty niistä nollat. Maaottelut. Maaettelu Suomi-Englanti lähestyy loppuaan. Kesken on vielä kaksi peliä (Päivärinnan ja Ojasen pelit). Tilanne: Suomi 13 1 h p. Englanti 4 1 / 2 p. Tri Dyckhoffin muistoturnaus. Turnauksen arvokkaimmassa ryhmässä, championluokan kutsuryhmässä, johtaa kansainvälinen shakkimestari Lothar Se h m i d 13 pisteellä eikä hänen voittoaan voi enää kukaan uhata. Seuraavat ovat O'Kelly 11, J. Nielsen 9,1 h ja B. Koch 9 pistettä.

11 80 SUOMEN SHAKKI Taideshakkia Toimit!. MATTI MYLLYNIEMI, Helsinki, Otaniemi A 23, STIG LINDERBORG, Kuusankoski 1 Eero Saa r e n hei m 0 : SUOMEN SHAKKI KESKIAJAN ARABlALAISISTA SHAKKITEHTÄVISTÄ JA HIUKAN EUROOPPALAISISTAKIN J. Beszczynski Puola 2 matti 1002 A. Caliani Italia 2 matti 1005 M. Marysko Tshekkoslovakia 3 matti 1000 L. Hautakangers Soso 2 matti 1003 W. May Saksa 2 matti 1006 J. C. Morra Argentiina 3 matti 1001 Dr. L. A. Garaza Venezuela 2 matti 1004 H. Faust Saksa 2 matti 1007 R. Heiskanen Helsinki Voitto (Alkoi numerossa 5/1955 jatkuen numerossa 2/1956) Toinen hyvä vaikutus, joka en johtunut tehtävien veikkausluonteesta, en nappulaluvun väheneminen. Veikkauksen kannalta pieni nappulaluku teki luonnollisesti selvemmän vaikutuksen Mutta tärkeämpi syy uudistukseen eli se, että nyt ei tarvittu enää niin paljon kuin arabialaisessa tehtävässä mustia voimia, jotka olivat tehneet mansuban virheettömäksi loppu pelinä, koska eurooppalaiset tehtävät eivät vaatimuksiltaan olleet enää voittoja vaan matteja määrätyssä siirtoluvussa. Saatettiinpa mennä voimien säästämisessä niinkin pitkälle, että jopa valkea kuningas jätettiin pois, milloin sen läsnäoloa ei ehdottomasti kaivattu, kuten edellä selostetun tehtävän alkuasemassa. Tämä voimien kevennys on ollut eräs tärkeä askel tehtäväshakin historiassa. Seurauksena oli, että eräät todelliset herkkupalat, kuten esim. n:e 4, saattoivat jo tällöin nähdä päivänvalon. (Tehtävässä Lll liikkuu kuten arabialainen alfil. Se siis pääsee kuvion asemassa ruutuihin d3 ja h3. Näin ollen tehtävän molemmat matit: 1. - Ke6 2. KeS. KeS Te7 matti ja Kc6 2. KeS KeS 3. Te7 matti, ovat mallimatteja.) Kokonaisuutena katsoen eurooppalainen tehtävä kuitenkin merkitsi huononnusla arabialaiseen mansubaan verrattuna. Vedonlyönnin vuoksi teemojen huolellisuus laiminlyöntiin, toisin siis kuin arabialaisessa tehtävässä, jolle idean ja ratkaisun selväpiirteisyys olivat luonteenomaisia. Tehtävien korrektiuteen ei nää kiinnitetty samanlaista huomiota kuin ennen, tulipa muodiksi julkaista virheellisiä tehtäviä juuri niiden virheellisyyden takia. Sellaista arabialaiset eivät olisi suvainneel. Tehtävien veikkaus Tehtävä N:o 4 B. Sociuksen käsikirjoituksesta 3 matti 1. Ld3! näkökohdasta oli seurauksena, että eurooppalaiset laatijat lastasivat asetelmaansa kaikenlaisia ehtoja (matti määrätyllä nappulalla, määrätyssä ruudussa jne), jolloin usein jouduttiin ulkopuolelle varsinaisen shakkistrategian. Shakkitehtävien historiassa keskiaikaa kestää aina ISOO-Iuvun puolivälin paikkeille, jolloin vasta luotiin nykyaikaisen tehtävä shakin perusteet pääasiassa arabialaisten ja Bonus Soeiuksen laskemalle pohjalle. Mitään varsinaista uutta ei ollut ilmestynyt yli puolen vuosituhannen kuluessa Bonus Sociuksen ja Civis Bononiaen päivien jälkeen. Arabialaistenkin tehtävien vaikutus lakkasi valitettavasti liian aikaisin. Kun 1400-luvun lopussa shakkipeli kiteytyi suunnilleen nykyisiin muotoihinsa, arabialaiset tehtävät tulivat tavallaan käyttökelvottomiksi niille, jotka eivät tunteneet arabialaisten nappuloiden liikkeitä. Arabian vanha tehtäväkoulu kuoli vähitellen, ja kun uudet shakkipelin säännöt vuorostaan Euroopasta saapuivat Hämaille, siellä ei syntynyt samanlaista vireätä tehtäväharrastusta kuin ensimmäisen vuosituhannen loppupuoliskolla.

12 82 SUOMEN SHAKKI ENSIPAINOKSIA 1008 W. May. Saksa: Ke8, Te7, g6, Ld8, Ra7, e4, se4, e5, e3, 13 - Ke5, Da3, Ta6, h6, Lg7, Rf2, sa5, d3, e6, 15, 2matti W. May: Kd7, De6, Tel, d3, Le7, Ra5, ei, se4, d2, d6, g2 Ke5, Dh3, T15, Lal, bl, Re2, sa2, b3, b4, d5, 17, g3. 2 matti A. Caliani, Italia: Kh4, Dh3, Tb5, h5, Ld7, Re4, e5, se6, d3 - Kd4, Tbl, Lal, h7, Rel, sc2, e7, 15, g3. 2 matti A. Caliani: Kg8, Da2, Td2, f6, Lh7, Rf2, se4, e4, g5, - Ke5, Ldl, 18, Rd8, gl, sb5, e2, e6, e7, g4. 2 matti A. L. Popovski. Jugoslavia: Kb3, Tel, g6, Lal, h7, Rf2, 18, se5, d2, e3 - Kd5, Lh2, Re3, sb4, e6, e5, matti A. L. Popovski: Kf6, Da3, Ta4, g5, Lg6, Re7, 12, sd2 - K14, Th6, Lb4, e4, R15, sb3, e5, d3, e5, 13, h5. 2 matti S. Mitrinovic. Jugoslavia: Kel, Dh7, Ta5, dl, Ld5, h2, Ra4, e4, sd2, 12 Kd4, Ta6, d3, LlI, Rb5, se6. 2 matti P. Tak6:cs. Unkari: KaI, De2, Tc6, Lh7, Re6, f2, sg5 - Ke5, De3, Ta3, a4, s02, d5. 2 matti R. Dees. Saksa: Ke7, Dh8, Tg2, RdS - Kf3, s16. 3 matti J. C. Morra. Argentiina: Kh2, Ld7, h6, Re2, g7 - Kh4, Rd3. 3 matti. Tänä kertaa on toimittaja tyhjentänyt "mappiaan". Useimmat numeron ensipainoksista ovat joutuneet odottamaan pitkän ajan julkaisemistaan. 999 on vanhan hyvän ajan vaihdeimatehtävä, 10,00 samoin kuin ovat elämiskelpoisia lähinnä hyvän alkusiirtonsa ansiosta. WOl:ssä nähdään omalaatuinen v'eräjäpari valko'katkoin. Paras 2-siirtoisista on 1004, jossa on lähinnä kysymys siitä, minkä nappulan valbea alkusiirrollaan asettaa e6:een. W05:ssä uhan horisontaalimatti muuttuu hienosti vertikaaliseksi on mainiouhkainen. Vuoden 1952 lopputehtäväkiipailumme voittaja osoittaa tehtävässään erinomaista laudanhailin~aa. Toivottavasti tulevaisuudessa nähdään hänen töitään useimmin 1 ENSIP AINOSTEHTÄ VIEN RATKAISUJA N:o 7-8/ ja 2/1956 Ratkaisuja: 972 (Ahues) 1. Th4 1 ; 973 (Bezczynski) 1. Te6 1 ; 974 (Hasenzahl) 1. Re4!; 975 (Hjelle) 1. Ll2 1 ; 976 (Musante) 1. Dg7 1 ; 977 (Petite) 1. ThS I; 978 (Oksala) 1. Rh5!; 979 (Faust) 1. Dhl!; (2. Dal +), 1. - Ta7 (Tf!) 2. Rxf5 (Le3) +; 980 (Wirtanen) 1. - gxh8d 2. elt Df6 matti.!. Df8 gxf8l 2. elr Lxe5 matti (Ahues) 1. Del!; 982 (Ellerman) 1. De?!; 983 (Goldschmeding) 1. Re7l; 984 (Hermanson) 1. Rxe6 1 ; 986 (Oksala) 1. De2!; 987 (Mona) 1. Rh5!; 988 (Nevanko) 1. Te4!; 989 (Hällström) 1. HI7!; 990 (Dijk) 1. b7 1 ; 991 (Pelite) 1. Rd5 1 ; 992 (Morra) 1. e4 1 ; 993 (Apro) 1. Rxe7!; 994 (Garaza) 1. Ld6 1 ; 995 (Limbach) 1. Ll2 1 ; 996 (Ljungman) 1. Tg2!; 997 (Hällström) 1. Te8 Txbl 2. Le7 TaI 3. Dd2+ Kxd2 matti. 998 (Koppelomäki) 1. Rh7!+ Kh6 2. gxf7 Lg7 3. g5+ Kh5 4. La4 1 Txe5 5. f8d Txg5+ 6. Rxg5 Lxf8 7. Re6 1 Lh6 8. Le8 matti. Nuor en laatijan tekemäksi kerrassaan mainio mattihyökkäys! H. Moser lisää tehtäväänsä 969 msg5:n sivuratkaisun. 1. Le4 estämiseksi. KOTIMAISIA ERINOMAISIA T ASKUSHAKKEJA (koko käännettynä 9,9x14 sm ja laudan koko 13xl3 sm.) hintaan mk 500: kpl. (nappuloineen) välitetään suoraan tekijältä. Rahan seuratessa tilausla lähetys postivapaasti. Tilaukset Suomen Shakin toimitukseen os. HELSINKI, Messeniuksenk 7 B 50. Postisiirtotili Uutisosasto SUOMEN SHAKKI 83-1 Toimittaa A L T T I S A LOI L A, Helsinki Messeniuksenk. 7 B 50 YLLÄTYSRIKAS SUOMEN MESTARUUSTURNAUS 1956 Helsingissä pääosaltaan Viipurilaisessa ~~ ~ ~ ~C".Ioot-t-t-t-t-(Ol1':Ilf':)-.:::t!"<:;fi~ osakunnassa välisenä ai,kana pelattu SM-turnaus ei ollut ainoastaan mitä tasaväkisin, vaan myös mitä yllätysrikkain kil II II II II II II II II II II II II II II pailu - sanalla sanoen kilpailullisesti mitä erinomaisin turnaus. Osanotto näihin kilpailuihin oli ensimmäistä kertaa rajoitettu eri liittojen asetettua niille jaettujen kiintiöiden perusteena määrätyn määrän pelaajia "käytettäväksi". Järjestelmä toimi ainakin tällä kertaa hyvin. Turnaus oli samalla karsinta Moskovan syyskuussa pelattaviin olympi-alaisiin lähtevän joukueen nimeämiseksi. Suomen Keskusha,kkiliiton päätöksen mukaisesti oli neljä parasta ol eva itseoikeutettuja olympiajoukkueeseen. Oheisen tulostaulukon tarkastelu osoittaa turnauksen tuottaneen oikein suuryllätyksen jyväskyläläisen vastikään mestarinarvon saavuttaneen V.eikko Hän n i sen jakae-s,sa ensimmäisen tilan "Topi Salon kans-sa. IHänen peleilleen olivat ominaisia sommitteluvalmius ja uudenaikaisten av-ausmuunnelmien käyttö. Myöskin Salo yllätti taval1a-an positiivisesti - oltuaan alkukierrosten jälkeen jumbona hän saavutti kahdeksasta viimeisestä pelistä 7 1 h pistettä! Erittäin vaarallinen kilpailija kahdelle voittajalle oli kauniista sommitelmistaan kuulu Ilmari N i e m elä, joka pienen epävarmuuden takia jäi puolen pisteen päähän. Hänen kannoillaan seurasi viimevuotinen mestari Aatos F red, joka ei tällä kertaa ollut pa~haassa kunnossaan. Viimeiset palkintosijat ja,koivat keskenään hyökkäyshaluinen Juuso F a s t b e r g, idearikas Erkki Hei n 0 n e n, jonka sijoittumisen vieläkin korkeammalle vain eräät aikapulahäviöt estivät. Turnauksen toinen suuryllätys Leo Häll s t r ö m, joka vasta tämän tuloksensa perusteella korotettiin mestariehdokkaasta mestariksi ja Fredin tavoin hieman alle odotusten pelannut Matti Ra n tein e n. Palkinnotta jääneistä oli P a s t uho f f i n tulos tasan SO-prosenttisena kohtalainen. Alinin ensi,kertalaisuuden huomioonottaen laatuunkäypä, mutta Kahran sens ijaan viimevuotisen kolmannen sijan muistaen epäilemättä pettymys. Häntäpäähän jäivät tasaisen hyvistä tuloksis'taan tunnettu Katajista, joka kuitenkin joutui osallistumaan vastoin lää.kärin nimenomaista kieltoa, lahjakas mutta vailla tarpeellista kovuutta pelaava Laakso ja kilpailun aikana sairastunut Ridala.

13 84 SUOMEN SHAKKI Suomen Keskusshakkiliiton päätöksen mukaisesti pelaavat Salo ja Hänninen neljä peliä käsittävän ottelun Suomen mes,taruudesta. Suunnitelmien mukaan oli määrä suorittaa kaksi ensimmäistä peliä helluntaina Jyväskylässä ja toiset kaksi viikkoa myöhemmin Helsingissä. Turnaustoimikunnan puheenjohtajana toimi jälleen kerran Gerh. Li n d" s t r ö m ja varapuheenjohtajana P. J. M a r k koi a sekä jäseninä N. Eri k s s 0 n, E. K a r tt u n e n, K. M a r t t i n e n, H. 0 h 1st r ö m, V. L. R a a. t i k a i n e n, T. S i i m e s, E. S ö der I u n d ja E. W i k m a n. Turnauksen positiivisen puolen vastapainona oli kaksi seikkaa: toisaalta ei järjestäjien ollut onnistunut saada mukaan ainoatakaan maan koimesta kansainvälisestä mestarista ja toisaalta oli järjestelypuoles'sa parantamisen varaa. Mitä,ensinmainittuun seikkaan tulee on siihen tietenkin aina pätevänä selityksenä: leipähuolet. Mitään epäilystä ei kuitenkaan ole siitä etteikö heidän mukaantulonsa vuoden arvokkaimpiin,kotimaisiin kilpailuihin huomattavasti lisäisi mielenkiintoa tätä tapahtumaa kohtaan ja samalla ulkopuolisenkin yleisön mielenkiintoa shakkipeliin yleensä. Ottavathan sellaisetkin s.uuruudet kuin tri Euwe ja Reshevsky osaa maansa mestaruuskilpailuihin. Mitä tulee järjestelypuoleen on todettava valittaen, kenen ja minkä elinten syy sitten lieneekin, että viimeiset kierrokset jouduttiin pelaamaan sattumanvaraisesti milloin missäkin ja ratkaisevan tä~keän viimeisen kierroksen aikapulavaiheessa kaiken li'säksi siirtämään pelit huoneesta toiseen! Ottaen huomioon tämäntapaisen turnauksen merkityksen voidaan pitää alkeellisena vaatimuksena, että pelit saadaan suorittaa rauhallisessa, lämpimässä ja riittävän tilavassa huoneessa. Lisäksi ei palaajia tällä kertaa oltu eristetty yleisöstä mi'kä seikka osoittautui varsin häiritseväksi. Ei ole suinkaan hauska pelata aikapulassa mej.kein poski-poskessa yleisön kanssa! Eräitä muitakin puutleemsuuksia esiintyi. Mutta pelkkä negatiivinen arvostelu, jota monesti on esitetty tällaisissa yhteyksissä, ei auta. Ilmeises.ti on niin, että maassamme aliarvioidaan organisatioshakin merkitystä ja että tämä ilmiö on saanut aikaan,käsi,tyksen, että kaikki on hyvin kunhan pelit vain saadaan jotenkuten pelatuksi eikä mitään ilmitappeluja synny. Näin ei suinkaan ole asianlaita. Kilpailujen sääntökysymysten ja järjestelyjen hoitamisella on mitä suurin merkitys ei vain pelaajien peiirauhan, vaan myöskin kilpailujen arvon kannalta. Organisatioshakin asemaan olisi vastedes kiinnitettävä suurta huomiota ja Suomen Keskusshakkiliiton sekä perusliittojen harkittava toimenpiteitä tämän maan shakkielämän tämänhe'tkisen Akilleen kantapään parantamiseksi. E. R ida I a. AKATEEMISEN SHAKKILIITON MESTARUUS. Akateeminen henkilökohtainen mestaruusturnaus 1956 päättyi seuraaviin tuloksiin: A-sarja mestari J. H aan pää (ESO) 6 (7:stä), 2. P. Kajaste (TY) 5, 3-4. A. Lahti (HO) ja 1. Kanko (TY) 4 1 / 2, sitten D. Lardot (VN) 4, E. Rahikainen (KyO) 2, L. Sammalisto (ESO) ja A. Vahtera (VSO) 1. B+ C-sarja L. E s k eli n en (TY) 6 1/ 2 (7:stä), K. Alho (TY), T. Kukko (TY), T. Perman (VN) ja J. Punnonen (SavO) 4 1/ 2, edeheen J. Tolonen (SavO) 2, J. Sälevaara (KY) ]1/ 2 ja T. Rissanen (HO) O. Shakkimestari Jorma H aan pää on aikaisemmin ollut osallisena Eteläsuomalaisen Osakunnan joukkuemestaruuteen neljästi, viimeksi viime vuonna joukkueen ankkurina, multa henkilökohtaisessa tämä on hänen ensimmäinen mestaruutensa. - Uuden akateemisen mestarin shakillisen uran ansioluettelosta mainittakoon: nousu 1. luokkaan v ja mestariksi v sekä 3. palkinto HMturnauks,essa Syntynyt hän on ja opiskelee lakia. Gambiitin jäsen. Tunnettu aikapulapelaaja. B+C-sarjan voittaja teekkari L. E s k eli n enon 21-vuotias ja kotoisin Kemijärveltä. Hän ei ole ns. luokiteltu pelaaja, mutta saavutetun tuloksen perusteella hänet on sijoitettava ainakin 2. luokkaan. SUOMEN SHAKKI 85 EHDOKASTURNAUS AMSTERDAMISSA 1956 Smyslov uudelleen maailmanmestariehdokkaaksi V. Smyslov 1f2 1/2 % V2 V2 0% 112 V2 % 1 1 Vz = 11% P. Keres. %Y2 1h jl %% %% %V~ 11.dii % (j 111.! 1 V2 = 10 D. Bronstein h V2 1/ % 11/2 %% % 1 = 9% E. Geller. o 0 %% ljz % % % 1 llh = 9% T. Petrosjan 1h 1/ 2 %% 1% o 1 Vd2 %% 11/ 2 V2% 1V2 = 9V2 B. Spasski 1% %V2 % 1 0% V2% 0% %% 1h 1h % 1 = 9% L. Szabo. ljz% 1/2 V2 ljzlj.! % % 1% h 1/ 2 o 1 = 9% M. Filip % 0 1h 1 0% o 0 0% %V2 1 V2 1 0 % 0 = 8 O. Panno o 1;2 o l/2 % 112 % II %V2 %% %% o 1 l1f2=8 H. Pilnik.. % 0 o 1h 1f2 0 o V2 OVi! % % 1 0% - =5 Amsterdamin välisenä aikana pelattu ehdokas turnaus osoittautui lopputulokseen nähden enemmän tai vähemmän odotusten mukaiseksi _ voittajaksi selviytyi eräs etukäteen nimetyi'stä suosikeista minkä lisäksi Neuvostoliiton edustajat selviytyivät kaikki kärkeen. Tosin pieniä yllätyksiäkin oli: David B ron s te i n jota ehkä us,eimmat olivat etukäteen ennustaneet voi 'tajaksi pääsi "vain" jaetulle tilalle ja unkarilainen Szabo nousi ehkä hl ")_ man odottamatta yhtä korkealle. Vasili S m y s I 0 v i n voi tto oli kieltämättä hyvin ansaittu, vaikka etumatkan muodostuminen Keresiin peräti 1 1 /2 pisteeksi oli ehkä hieman onnella saavutettu. Kahden perättäisen ehdokasturnauksen voittaminen on joka tapauksessa harvinaislaatuinen suursaavutus. On oleva mielenkiintoista nähdä pystyykö maailmanmestari M. Bo t v i n n i k ensi keväänä pelattavassa 24 pelin maailmanmestaruusottelussa vielä kerran torjumaan ainutlaatuisella peliteknillisellä taidollaan häntä huomattavasti nuoremman haastajan pyrkimykset shakkimaailman valtaistuimelle. Viime kerralla ei Smyslovilla lopullisesta tasatuloksesta huolimatta ollut maailmanmestarin arvo hetkeäkään käden ulottuvilla, mutta mikäli hän tällä kertaa onnistuu paremmin ei voida ainakaan sanoa etteikö uusi maailmanmestari olisi tätä arvoa aikaisemmilla saavutuksillaankin ansainnut. V. Smyslov. TurnaU'ksen keskivaiheilla näytti jo siltä, että Paul K e r e s i n onnistuisi uusia maailmanmestariehdokkuutensa vuodelta Seurasi kuitenkin odottamatta us,eita lyhyitä tasapelejä ja Smyslov "ajoi ohi". Tulos ei voi olla olematta melkoinen pettymys viime tammikuussa 40, vuotta täyttäneen kannalta, sillä nuoruus on nykyisin valttia suurmestarienkin 'keskuudessa. Alkuvaiheessa oli pitkän aikaa johdossa Bronsteinin viimekesäisen Göteborgin alueidenvälisessä turnauksessa saavuttamansa voiton jälkeen vaarallisimmaksi kilpailijaksi mainitsema E. G e II e r. Mutta keskivaiheilla seurasi odottamattomia häviö itä ja voitontoiveet häipyivät saman tien. Geller sai seuraa odottamattoman epävarmasti pelanneesta Bronsteinista, varovaisesti mutta tehok kaasti pisteitä kokoavasta Tigran P e t r 0 s jan i s t a, Smysloville ainoan häviön aiheuttaneesta nuoresta Boris S p a s s k i s t a ja sommittelu valmiista L. S z a bo s t a. Tyydyttävät 8 pistettä saivat kokoon alussa yllättäen kärjessä pysytellyt mutta sitten väsähtänyt tshekki M. F i I i P ja ennen turnauksen alkua aiheetto- Jatkuu sivulla 89

14 86 SUOMEN SHAKKI SHAKIN MESTAREITA Allekirjoittaneen toimittaessa shakkipalstaa Suomen Aliupseeri--nimiseen aikakauslehteen vuosina (jolloin lehti mainitun nimisenä lakkasi ilmestymästä) ja Aseveli lehteen vuosina 1940'-1945 (jolloin lehti la,kkasi ilmestymästä) näissä molemmis,sa palstoi,ssa julkaistiin sarjaa, joka,kantoi nimeä SHAKIN MESTAREITA. Ensinmainitussa esiteltiin suomalaisia shakkimestareita ja muistelen esitellyiksi tulleen mm_ seuraavat: Anatol T s h e p u r n 0 f f, Edgar Li n d r 0 0 s, Eino Hei I i m 0 jne_ Aseveljessä esiteltiin kuka kulloinkin ja mikä mistäkin, jonkinlaista omakohtaisuutta kuitenkin perusteena pitäen, Esimerkkinä mainittakoon muutamia: Valentin M ari n (Espanjan vanhimman shakkipolven ehkä tunnetuin nimi -- tehtävämestarina), Yrjö 1 s o-p u 0 n t i (neljäs kansallinen tehtävämestarimme v:lta 1937), Osmo Kai 1 a, Matti Ra n ta n e n jne_ Nämä e,sittelyt olivat lukijoiden suuressa suosiossa, jopa niin, että näihin aikoihin kehihelimme suunnitelmaa kahden teoksenkin kustantamiseksl Niille oli jo nimetkin valmi.ina: Suomalaisia shakin mestareita sanoin, pe],ein ja kuvin sekä vastaavasti ulkomaisia pelaajia esittelevä: Shakin suurmestar' ita sanoin pelein ja kuvin_ Tämä suunnitelma ei sittemmin - ainakaan toistaiseksi - valmistunut, sillä meillä ei ole shakkimesenaatteja ja shakillinen kustannustoiminta ei yleensä meillä kannata Suomen Shakin vuosikerroissakin on henkijöesittelyjä ollut, mutta ei kuitenkaan yhdenmukaisena ja jatkuvana sarjana_ Tätäkin on suunniteltu, multa osaksi lehtemme tilanpuutteen ja ehkäpä vähin toimittajien ajanpuutteenkin takia, toisaalta kuitenkin myös tarvittavien täydellisten tietojen käsille saamisen vaikeudesta johtuen suunnitelma on jäänyt toteuttamatta, Panemme s,en nyt alulle ja toivotaan, että Suomen Shakin tulevat toimittajat voivat 'sarjaa jatkaa_ Alkuun pääsemisen helppoudesta saamme kiittää shakkimestari Pekka M a s s i s t a, joka lahtelaisessa shakkipalstassaan muutamia vuosia' sitten julkaisi mestareitamme esiitelevän sarjan MESTARIT KERTOVAT ja asianmukaisella luvalla, johon myös tässä numerossa esiteltävä kv_mestari Eero B ö ö k on antanut suostumuksensa', käytämme tässä sarjassa julkaistuja tietoja hyväksemme_ Massinen antoi esiteitävien itsensä kertoa osan esittelystään täydentäen niitä tarvittaes,sa_ Annamme siis puheenvuoron diplins, Eero Böökille ja loppulauseessa shakkimestari P. Massiselle. A. S. 1. Kansainvälinen shakkimestari Eero E. B ö ö k "Olen ilmeisesti oppinut shakkipelin 7-vuotiaana isältäni, sillä muistan ilostuneeni tavattomasti saadessani omat nappulat jouluksi Alkuvuosilta en muista mitään mainittavaa, multa v:sta 1921 lähtien, siis ll-vuotiaasta, merkitsin muistiin tärkeimmät pelinl Kun nyt joskus tarkastelen niitä, totean, että mikään ihmelapsi en ainakaan ollut shakin alalla. Hyvin nuorena aloitin shakkikirjallisuuden hankkimisen. Se oli suurimmaksi osaksi vieraskielistä, josta oli myöhemmin se etu, että vieraat kielet eivät koulus'sa tuottaneet mainittavia vaikeuksia. Vakinaiset vastustajani tähän aikaan olivat luokkatoverini Antti H i i d e n hei m 0 (kaatui Jatkosodassa), joka mm. innosti minut kirjoittamaan shakkipelin oppikirjani sekä serkkuni E. W a ron e 1'1 (Nykyisin Helsingin kaupunginsihteeri). Viimeksimainittu johdatti minut 12-vuotiaana Helsingin Shakkiklubiin, jossa ensimmäinen pelini oli häviö tunnettua 1. luokan pelaajaa Eino Ta 1'1 n eri a vastaan. En kuitenkan osallistunut pitkään aikaan muihin kuin koululaiskilpailuihin. Uuden Suomen järjestämässä kirjepeliturnauksessa kiipesin 3. luokkaan 19-24, Vasta pelasin ensimmäisen kilpailun HSK:ssa voit- SUOMEN SHAKKI 87 taen 3_ lk:n turnauksen ja saaden korotuksen 2, luokkaan_ Shakkinäytäntöjen pikapeli'turnauksissa olin sensijaan jo pitkän aikaa ollut vabtuinen vieras ja Akateeminen Shakkiklubikin oli nuoruudestani huoltimatta minulle varsin tuttu paikka_ Muistan edkoisesti, e:itä suurmestari Rudolf S p i e I m wn 1'1 i 1'1 pelatessa Imainitussa klubissa joulukuussa 1925,kolmea neuvott-elevaa joukkuetta vastaan, minutkin kutsuttiin mukaan ja olin siinä ainoassa pelis,sä, jossa suurmestari 'sai tyytyä tasape-liin, Vuonna 1927, jolloin tulin ylioppilaaksi, osallistuin Suomen Shakkiliiton 2, I-k:n liittoturnaukseen jääden siinä kuitenkin toiseksi. Seuraavana keväänä osallistuin turnaukseen akateemisesta mestaruudesta, jossa hävisin uusinnan E. C a 1'1 d 0' Iin i l I e_ Sitten seurasi voitto HSK:n vahvassa syys turnauksessa ja seuraavana vuonna jaettu 2. palkinto itsensä ilkämestari A. TshepurnoHin voittaessa_ Onnistuin kuiten,kin voittamaan pelini häntä vastaan, mitä pidin hyvänä enteenä, sillä ko_ peli osoitti selvästi avauskäsittelyni oll-een paremman, josta kiitos ahkerille shakkiopinnoiueni. Sitten alkaakin varsinainen julki-sempi shakkiurani, sillä 5_ yleissuomalaisessa turnauksessa 7_ _ 1930 Helsingissä voi:tin L Ik:n mikä samalla merkitsi shabkimestarin arvoon nousua ja Suomen mestarin haastamisoikeutta titteliotte1uun. Tähän ai.kaan shakki oli minulle kaikki kaikessa ja kos'kapa terveyteni näihin aikoihin teki lisäksi vakavaa kiusaa, sujuivat opin toni Te,knmisess-ä Korkeakoulussa sangen hitaasti luvun puoliväli oli Suomelle shakillisesti menestyksellistä aikaa_ Silloin Suomi murtautui shakkiolympialaisissa keskitason shakkimaiden joukkoon ja itsenikin Eero B ö ö k. onnistui silloin tehdä eräitä kansainvälisestikin huomattavia tuloksia_ Näin jälkeenpäin ajatelien kenties huomattavin kilpailu oli T-aIrinnan saksalaisen shakbklubin 50,-vuotis-juhlaturnaus kesäkuussa 1935_ Sen voitti P, Se h m i d t (myöhemmin mm_ pari Saksan mestaruutta voittanut), toisena oli Paul K e r e s ja kolmannen tilan jakoivat riikalainen T, B e r g ja Ruotsin vakinainen tukipylväs G_ Dan i G l s s 0 1'1, Selviydyin jakamaan vasta viidennen sijan_ Turnauksessa oli mukana mm, suurmestari F. S ä m i s c h, Näitten vuosien shakkiolympialaisissa solmittiin paljon uusia shakkisuhteita_ joista maall-emme myöhemmin on ollut suurta hyötyä. Sattui monta huvittavaakin tapausta, joista pmas lienee argentiinalaisen mestari Roberto G r a u- 1'1 i 1'1 hyvästijättö Tu,kholman sha.kkiolympialaisten päättäjäisissä 1937, Tämä pieni, pyöreä, hyvinvoivan näköinen ja mitä moitteettomimmin pukeutunut ja kammattu herra tuli juhlaillallisten päätyttyä luokseni ravintolan aulassa lausuen hiu,kan espanjaan vivahtavalla saksallaan: "Herra Böök - Buenos Aires 1939 ~ suuria sikaareja- hyviä viinejä - kauniita naisia - keskiyön tcmgo," Kaiken tämän ihanuuden ystäväni Grau selosti eloisasti kuvaavin elein päättäen esityksen tietenkin aito argentiinalaisiin tangoaskeliin_ Valitettavasti en voinut noudattaa kutsua shakkiolympialaisiin Buenos Airesissa 1939, sillä Suomi ei osallistunut näihin kilpailuihin.

15 88 SUOMEN SHAKKI Todennäköisesti paras pelini tältä ajalta ja ehkä yleensäkin on vohtoni Sam. R e s h e v s k y ä vastaan Kemerin kansainvälisesä turnauksessa Latviassa kesällä Peli oli vastustajalleni tavattoman tärkeä, sillä käsillä oli viimeinen kierros ja Salo F 10 h r sekä latvialainen P e t r 0 v olivat vain 1/2 pisteen takana. Ollakseen varma jokamattomasta 1. palkinnosta Reshevs,kyn oli voitettava ja hän yrittikin mus{illa pelaten parhaansa, mutta minäkin pelasin kerrassaan innostunesti - syynä ehkä juuri pelin al'kamishetkiuäkotimaasta saapunut tieto perheeni esikoisen syntymästä - ja keskeytysasemassa minulla oli sotilaan ylivoima T-loppupehssä. Flohr ja Petrov olivat tehneet tasapelin. Jatkossa onni6- tuin pelaamaan parhaalla tavalla, joka pudotti USA:n mestarin samaan tulokseen Flohrin ja Petrovin kanssa. Tästä latvialaiset isännät olivat 'kerta ka~kkiaan riemuissaan, pääsihän heidän oma miehensä voittosijalle ja se oli suuri saavutus tällaisessoo suurkilpailussa. Käsiäni puristettiin, taputettiin dialle, sain suuren kimpun maan kansalliskukkia päivänkakkaroita ja lopuksi tuli eräästä kulmapöydästä - jossa huomasin käydyn tärkeätä neuvonpitoa - muuan turnaustoimikunnan jäsen ilmoittamaan, että tunnustukseksi erinomaisesta urheilullisesta panoksestani minulle annetaan eri'koispalkinto, ei tosin julkisesti, ettei vain suurmestari Reshevskyä loukattaisi Joka tapauksessa minun kävi säöli kuuluisaa vastustajaani, joka menetti pelissä kymmenen kertaa niin paljon kuin itse vohin. Tukholman shakkiolympialais,ten jälkeen lopetin varsinaise.sh enemmän kilpailemisen joo vasta sodanjälkeinen aika ulkomaanmatkojen suomine tunluvine etuine.en sai minut jäl1en areenalle. Sodan aikana minulla ei ollut tilaisuutta pelaamiseen, mutta olin laatinut näitten vuosien kuluessa omien pelieni kokoelman, joka sitten ilmestyi "Shakkistrategiaa ja -taktiikkaa"-nimisenä. Menestyin kai juuri tämän kirjajh.sen työn suom= harjoituksen avulla yllättävän hyvin. Voitin pohjoismaisen mestaruuden 1947 ja seuraavana vuonna osallistuin Saltsjöbadenin maailmanmestaruuskarsintoihin saavuttaen 5.0 %:n tuloksen. Olin vähällä saada puoli pistettä enemmän, mutta kärsin tuomarihäviön ruotsalaista Ståhlbergia vastaan pelissä, jonkoa jatkosta väärinkäsityksen vuoksi myöhästyin. Shakillisesti tämä liene'e ollut melkoinen vahinko, mutta itseäni se ei ole looinkaan surettanut. Pääsinhän näin eroon enemmistä rashtavista karsinnoista ja saatoin omistautua paremmin työheni satamasuunnittelijana ja -rakentajana. Saltsjöbadenin jälkeen olen osallistunut vain kahteen vakavaan kilpailuun, nimittäin maajoukkueen mukana Dubrovnikin shakkiolympialaisissoo 1950 ja Helsingissä Minkäänlaisia suunnitelmia tuleviin kilpailuihin nähden minulloo ei ole. Järjestäjäthän korvaavat osanoltajalle yleensä va,in suoranaiset kulut, mutta kilpailuun tarvittu aika ja vaiva on osanottajan omina kustannuksina. Koska nykyään en enää mie.lelläni uhraa, kesälomiani kilpailumatkoihin, on luonnollisesti seurauksena,että melko säännöllisesti kieltäydyn kilpailukutsuista. Yleensä,kin lienen kilpailut paljon vähemmän kuin useimmat suomalaiset pelaajat. Esim. Suomen mestaruudesta olen khpaillut vain 6 kertaa ja pohjoismaisesta 2. Parhainta shakkisaavutustani voinen tuskin nimetä. Kaksi on kuitenkin, joille annan arvoa, nimittäin se mitä olen aikaansaanut suomalaista shcikhkirjallisuutta, ja toiseksi He koulutus työ, jonka tuloksena Suomalaisessa Shakkikerhossa 193.o,.luvulla kehittyi Suomen shakkimaajoukkueen nykyinen runko, jonka muodostavat kerhon silloiset jäsenet Ojanen, Kaila ja Salo." Shakkimestari P. Massisen loppulause: "Böäkin saavuttamanshakkimestarin arvon jälkeen hänen os=ottonsa SM-turnauksiin tällä vuosikymmenenä oli lähes jokavuotista ja mitä meneslyksellisintä: 1931 Suomen mestari (Böök-Tshepurnoff 5 1/2-4 1/2), 1932 ottelussa Suomen mestaruudesta Böök-Krogius 3-6, 1933~34 ylivoimainen voitto 8-liiUoturnauksessa ja ottelussa Suomen mestaruudesta 1934 Böök-Rasmusson (joka oli voittanut me.staruuden Krogiukselta) /2, Tämä muuten oli viimeinen SUOMEN SHAKKI 89 haasteottelujärjestelmän mukaan pelattu SM-ottelu ylivoimainen voitto SM-turnauksessa (SSL:n 9. liittoturnaus), 1936 jälleen vakuuttavasti Suomen mestari. Vuonna 1936 Böök sai 2. palkinnon Helsingissä pelatussa Pohjoismaiden Shakkiliiton turnauksen maajoukkueluokassa (1. E. Lundin). Vuosina seurasivat kansainväliset turnaukset Kemerissä ja Margatessa. Varsovan kansainottelu8'sa 1935 Böök pelasi joukkueemme 1. pöydällä tuloksen 61,1 '10' joka oli mainitun pöydän kuudenneksi paras. Milnchenin shakkiolympialaisissa 1936 tuli jälleen 1. pöydällä yli 5Q. '10 tulos. Tukholman shakkiolympialaisissa pöydällä 58,3 % ja Helsingin shakkiolympialaisissa jälleen 1. pöydällä tasan 50 '10 tulos, joka oli mainitun pöydän tuloksista kahdestoista kahdestakymmenestäviidestä. Kansainvälisen mestarin arvon Böök sai Saltsjöbadenin alueidenvälisen turnauksen osanottajana 1948 Maailman Shakkiliiton ensimmäis'essä jakelussa, joka oli Kun Suomen Keskusshakkiliiton shakin ansiomerkki perustettiin Böök sai ensimmäisessö jakelussa kultaisin somain SSL:n 25-vuotisjuhlassa Mutta Böök ei ole tunnehu vain pelaajana, sillä myös hänen järjestöshakilliset ansionsa ovat huomattavat. Tulkoon vain mainituksi toimintansa SSL:n hallituksessa ja jäheen 1953 SKSL:n edustajistossa ja Suomalaisen Shakkikerhon johtokunnassa (myös perustajajäsen). Uudelleen henkiinheräämisestä saa Böökiä kiittää myös Kotkan Shakkikerho, jonka puheenjohtaja hän nykyisinkin on. Lopuksi emme saa unohtaa Böökin monipuolista ja tuotteliasta toimintaa kotimaisen shakkikirjallisuuden alalla: oppikirjoja, turnauskirjoja, G. Stoltzin elämäkerta, Uuden Suomen shakkiosasto, Suomen Shakki (päätoimittaja ja 1943 alkaen vakinainen avustajana) jne. Böök ei ole myöskään unohtanut tehtäväshakkia. Böökin kirjoittamien kirjojen täydellinen luettelo (huomioiden myös eri painosten ilmestymisen) on seuraava: Ottelut Suomen shakkimestaruudesta (1934), Shakkipelin oppikirja 1 (1936, 1947, ja 1954), Shakkipelin oppikirja II (1937, 1948 ja 1956), Torneo internacional de Ajedrez Helsinki 1946 (1947), suomalaisvenäläinen shakkiturnaus Helsingissä ]0946 (1947), 19. pohjoismainen kongressiturnaus Helsingissä 1947 sekä jatko-ottelu Böök-Stoltz (1949), Shakkistrategiaa ja -taktiikkaa (l945), Schackmästaren Gösta Sloltz (1947), 120 lyhyttä loistopeliä (1949) ja 77 valittua peliä (1952). EHDOKASTURNAUS (Jatko sivulta 85.) man suuresti mainostettu argentiinalainen O. Pan n 0, jolla tällä kertaa oli sentään suhteellisen vähän kokemusta tämäntapaisista suurista turnauksista. Viimeiseksi jäi odotetusti Pannon maamies H. PiI n i k, joka eräistä viimeaikaisista hyvistä tuloksistaan huolimatta sittenkin kuuluu vain "pienten" suurmestari en joukkoon. Turnaus pelattiin edesmenneen maailm=mestarin, tri Alexander Aljechinin muistoturnauksena. Ennen hlpailun alkamista kokoontuivat osanottajat sekä Maailman Shakkiliiton edustajia Pariisiin Montparnassen hautausmaalle, jossa paljastettiin Alj.echinin muistomerkki. Turnauksen arvovaltaisena ylituomarina toimi entinen maailmanmestari,tri Max Eu we. SUOMEN SHAKIN vanhoja vuosikertoja on vielä muutamia saatavissa täydellisenä: esim , 1946, 1947 (0 150: -), 1950 (350: -), 1952, 1953, 1954 ja 1955 (0 400: -). Rahan seuratessa tilausta lähetys postivapaasti.

16 90 SUOMEN SHAKKI KOROTUKSIA.. (jatk. 2. kansisivulta.) Sompasaaren 1. kesäturnauksessa hän v oli toinen, ja seuraava menestys oli Suomen Shakkiliiton ensimmäinen nuorten mestaruus v (aikukilpailussa maksimi voitto, mutta ryhmänvoiltajien ottelussa oli uusittava J. H aan pää n kanssa). NuorIen ensimmäisessä MM-turnauksessa Birminghamissa v Nyren jakoi kunniakkaan 4-6 palkinnon. Akateemisesta henkilökohtai~ sesta mestaruudesta hän on pelannut kahdesti vv ja 1953, ja näillä peräkkäiskerroilla hän myös voitti mestaruuden. VV vaihteessa pohjoismaiset nuoret pelasivat turnauksen Trondheimissa, jossa nykyinen Pohjolan mestari Bent La r sen voitti ja Nyren oli toinen. Ulkomaanmatkoja on edelleen ollut Liverpooliin v ja Brusseliin v JUS:n akateemisiin joukkuekilpailuihin.... Vuosi 1954 oli täydellisen shakkitauon aikaa, multa Suomen Shakktl!lton 1. luokan kulsuturnaukseen vuodenvaihteessa Nyren tuli mukaan. Aärimmäisen tasaväkisen 'kilpailun jälkeen hän jäi palkinnolle ~6 pistettä voittajakolmikosta perässä. Keväällä 1955 hän voitti HYS:n mestaruuden, mutta viime syksynä hän muutti Helsingin Shakkiklubin kantajäseneksi Pelaajana Bo Nyren kuuluu lahjakkaimpiimme, oli kysymyksessa m1ka pelm vaihe tahansa. Hyvän vaistonsa ja asemasilmänsä ansiosta hän pystyy todellisiin pitkän tähtämen sommitelmiin, ja hän osaa oltaa as~mast:r i~li lä~e.~ kaiken saatavissa olevan. Eri asia on, että uudella mestanlla e1 ama r!lta intoa tehdä parhaansa. Leo Hällström (Gambiitti) korotettiin shakkimestarin arvoon SSL:n hallituksen tokemällä päätöksellä ja SM-turnauksessa 1956 yli 5.0 % tuloksin saavuttamansa palkintosijan perusteella. Ensimmäinen nuorten Suomen mestari Hällström on järjestyksessä 60:s shakkimestari maassamme. Hän on syntynyt Perkjärvelä. Liittyi Järvenpään Shakkikerhoon v Korotluminen 1. luokkaan tapahtui SSL:n liittoturnauksessa Hangossa v Saman kesän Sompasaaren turnauksessa hän 1. luokan ryhmässä jakoi palkt~non ja vuodenvaihteessa pelatussa SSL:n nuorten mestaruusturna~ksessa hcm voitti mestaruuden v Kahdesti aikaisemmin ei! vuosma 1952 Ja han jo osallistui tähän turnaukseen ja viimeksi mainitt.una vuonna. ryh:nc:nvoltto oli käden ulottuvilla, mennen jatko-ottelussa kmtenkm L. ISJumoffm mm!ln. Heikki Malikka (Kotkan Työväen Shakkikerho) voitti Työväen Shakkiliiton Kotkassa pelatun liitloturnauks,en mestaruus luokan, jonka perusteella hän on saanut shakkimestarin arvon - järjestyksessä 61:n ja liittonsa 21:n. - Heikki Matikka on ammatiltaankauppaedustaja. Syntynyt Koivistolla Korottuminen 1. luokkaan tapahtui Kaakkois-Suomen henkilökohtaisessa mestaruusturnauksessq v Kotkassa,. Saavutti samana vuonna Sompasaaren kutsu turnauksessa palkmtosijan yhdessä turkulaisen A. AHnin,kanssa, mutta hävisi tälle jatko-ottelussa tuloksin 2-3, nousten täten kuitenkin mestariehdokasluokkaan. Kaakkois-Suomen mestaruusturnauksessa v Matikka oli kolmas. Seuraavana vuonna hän jakoi E. Böökin kanssa tilan, mutta hävisi hä ::<ejle jatko-ottelun tuloksin 0-2. Kotkan Työväen Shakkikerhon mestaruuden Matikka on voittanut kolmasti. Valmentajanaan hänellä on ollut kv. mestari E. Böök. Suomen Keskusshakkiliitto. Pj. K. Mölder, H ki, Taivaskalliontie 4 a B 3 (61338, ko ). Siht. O. Kaila, Hki Lauttasaari, Haahkatie 13 A 5 (674522). Postisiirtotili Suomen Shakkiliitto. Pj. P. Lihtonen, Hki, Fredrikink. 60 A 24 (ko , to 25851). Varapj. Reino Nuotio Hki, Vuoriko 3/Elit Oy. (ko , to 27937). Siht. O. Kaila (kts. SKSL). Ruots.siht. Gerh. Lindström, H:fors, Kaserng. 8 D (12191, hem 35342). TaLh. F. Laitine:1, Hki, P. Roobertink. 2 (499608). Postisiirtotili Työväen Shakkiliilto. Pj. Unto Laakso, Hki Mäkelänk. 86. P / 41 to, kolo Varapj. Seppo Salmio, Kotka, Kolkankatu 9 (1111). Siht. M. Laaksonen, Hki, 3 linja 20. B. 303 ( kolo Tath. Esko Virtanen, Hki, Pohjolank. 30 ( ). Postisiirtotili VR:n Shakld (Rautatieläisten Shakkiliitto) Pj. V. Reini Hki, Hämeentie 72 B. Siht. B. Breider, Pasila, VR-talo 4 C 3. Suomen Tehtäväniekat. Pj. A. Rautanen, Hki, Oikokatu 6 A 5. Siht. M. Myllyniemi, Hki-Otaniemi A 23 (461001/208). Postisiirto Akateeminen Shakkiliitto. Pj. B. J 0- hansson, Pohjois-Haaga, Ohjaajantie 6 (ko ). Sihl O. Pöyhönen, Hki, Kiskontie 16 A 23. Helsingin Shakkiliitto. Pj. Gerh. Lindström, Hki, Kasarmink. 8 D (35342). Siht. R. Nuolio, H:ki, Vuorik. 3/Elit (25156). Alkon Shakkikerho. Pj. Melen, Hki Vironk. 11 B 24 (66360 to). Siht. P. Haatainen, Hki, Isokaari 2 B 23 (30781/289 to, ko). Pelaa: Itämerenk. 51 ma ja to Helsingin Shakkiklubi. Pj. H. Hindström, Kauniainen (12611 to kolo Siht. N. von Essen, Hki, Sepänkatu 15 B (13.]43 to, kolo Pelaa: Iso Roobertink. 36 D 51 ma ja to Helsingin Shakkimiehel. Pj. F. Laitinen, HkL P. Roobertinkatu 2 (ko 28484, to ). Siht. T. Rissanen, Hki Lauttasaari, Isokaari 20 A 22 (to 25062). Pelaa Ruotsalainen Tyttölyseo, Bulevardi 18 ti ja pe Suomalainen Shakkikerho. Pj. R. EnarvL Hki, Museok. 26, Basis (499550). Pelaa: Mikonkatu 3, rav Perämies ke ja pe 18,30. Helsingin Työväen Shakkikerho. Pj. V. Sorri, Hki, Lielahdenlie 7 b A 9 (674284). Siht. T. Siimes, Hki, Kammiokatu 2 B 28 (443864). Pelaa: Mannerheimintie II/Rata Oy:n ruokala (21968). Helsingin Yleinen Shakkiseura. Pj. K. Mölder, H:ki, Taivaskallionlie 4 a (61338, ko ). Siht. K. Lembidakis, Kilo ( ). Pelaa Mikonkatu 3 Ravintola Perämies ma ja to Helsingin Rautatieläisten Shakkikerho. Pj. Veikko Reini, Hämeentie 72 B. 36 (776135). Siht. K. Neuvonen, Hki Aino Acktentie 7. Haminan Shakkikerho. Pj. Johannes Nyrkiö. Kirj.vaihto A. G. Ojanen (1281 ja 1578). Molempien os. Hamina. Pelaa: Kahvila Pirkka li ja pe Hämeenlinnan Shakkikerho. Pj. K. Sipi (3541). Siht. V. Mustonen (2028 ja ilt. 2165). Pelaa: Raittiusravintolan talo, Rauhank. 12 ke Hämeenlinnan Työväen Shakkikerho. Pj. E. Salo, Linnank. 1. Siht. A. Liukka, Katuma D 57. Pelaa: Työväentalon kerhohuone, 3 kerro to ja su 15. Iisalmen Shakkikerho. Pj. Eino Heilimo, Iisalmi (330). Pelaa: Savonk. 22 Säästöpankki ke 18. Imatran Shakki -48. Pj. O. Jonsson, Imatrankoski, Rautatehdas B 97. (502lj. Siht. E. Kauppinen. Iakobs!ads Schackklubb. Pj. E. Sjöholm, Pietarsaari, Loveret I (43,). Siht. B. Grönroos, Isok. 15 (156). Pelaa: Strengbergin juhlas. ti Joensuun Shakkikerho. Pj. M. Rinne, Kirkkok. 8 A 1 (3176). Siht. A. Kyheröinen, Huvilak. 7 A 9 (2875). Pelaa: Hotelli Pielishovi ma Jyväskylän Shakkikerho. Pj. Urho Arhio, J:lä, Oy. Keskus (to 4150,,ko 4312). Siht. Sauli Korhonen, J:lä Kauppako 41 (2624). Pelaa: Kauppak. 35, Kauppalaisseura (1011) ma 18. Jyväskylän Työväen Shakkikerho. Pj. O. Peippo, Tellervonk. 19 C 24 (to 4720) Siht. V. Huttunen, Tellervonk. 17 B 12. Pelaa: Työväentalo ma

17 !latli Vir ko Co 12. Pe- Karhulan T"ltr<tcren ;::".""l<,lterho. Pj. A. Kiviharju, Karhula, Otsola. Siht. M. Puustinen. Pelaa: Karhulan Tehtaan Sos.osasto ma Kouvolan Shakkikerho. Pj. M. Sorvari, Puutarhurink. 28 A 8 (ko ja to 2947). Siht. L. Vallasvuo, Männistöntie 3. Pelaa: Kymen Kartano ma ja pe Kokkolan Shakkikerho. Pj. K. M. Uitto, Pitkäsillank. 33 B. Siht. E. E. Korhonen, Pitkäsillank 33 A. Pelaa: Hotelli Seurahuone ma ja pe Kotkan Shakkikerho. Pj. E. Böök, Kirkkok. 10 (ko 11706, to 11220). Siht. O. Tikka, Gutzeilintie 10 D. Pelaa: Svensk Samlinngen, Keskuskatu ma Kotkan Työväen Shakkikerho. Pj. T. Kallio Ollll). Siht. H. Matikka, Kirkkoko 19 D 86 (1574). Pelaa: Tehtaank. 19 su ll-14, ti ja ke Kuopion Shakkikerho. Pj. H. Heikinheimo, Kuninkaank. 26 B (2339). Siht. N. Saadetdin, Ruotsinkatu 50, (4680). Pelaa: Kaupunginhotelii ti 18.3,0-23. Lahden Shakkikerho. Pj. Pekka Massinen, Lahti. Siht. Pekka Eloranta, Kariniemenk. 35 B 23. Rah.h. r. Oranne, Hämeenk Pelaa: Maakuntatalon kerhohuone (Mariankatu). Lahden Työväen Shakkikerho. Pj. A. Laaksonen, Kaupungin talo (4672 ja 5081/17). Pelaa: Kaupungintalo, VPK:n kerhohuon. ma ja to lamminpään Shakkimiehe!. Pj. Väinö Saari, Tampere, Litukank. 12 (6787). Siht. H. Miettinen, Lamminpää, Voima. Pelaa: Osuuskunnan talo to Lappeenrannan Shakkikerho. Pj. S. KaIpa, P. K. Asuntola (914). Siht. P. Valpas, Kouluk. 47 A 5 (l02). - Pelaa: Hotelli Patria ma Lapuan Shakkiseura. Pj. V. Talosela, Lapua, Koulukatu. Siht. N. Jouppila, Lapua, as. Mikkelin Shakkikerho. Pj. A. Kuronen, Mikkeli, Varuk. (2361/24). Siht. P. Nummi, Nuijamiestenk. 24 A 1. Pelaa: Ravintola Porrassalmi ma ja to Mäntän Shakkikerho. Pj. K.-E. Ehnwall, Mänttä, Mänlylinna B 8. Siht. E. M. Suhonen, Etelätie 2 B 10. Pelaa: Mäntän Klubi ti 18.30, Ammattikoulu to Paraisten Työväen Shakkikerho - Pargas Arbetares Shacklubb. Pj. Erik Höglund, Prästgårdsmalm 9 B. Siht. T. Takatupa, Parsby. Pelaa: PK Oy:n kerhohuone ma ja to Riihimäen Shakinystävät. Pj. P. Äijälä, Keskusvankila (245). Siht. O. Paronen, Oy. Sako Ab. (to 3801, ko 3376). Tampereen seudun shakkipiiri. Pj. A. Ahlstedt, Epilä (8834). Siht. ja kirjeenvaihto: P.-E. Aalto, Pyynikin tori 4 G 84, Tampere (2550). Rah.h. T. Pajunen, Nyyrikintie 9 E 47 (5500/492). Tampereen Shakkiklubi. Pj. K. Kulmala, T:re, Tukku Oy. (3468). Siht. P.-E. Aalto, T:re, Tek.opisto (2550,). Pelaa: Ravintola Tuotanto, Hämeenk. 26 ma ja pe Tampereen Työväen Shakkikerho. Pj. E. Hindberg, Teiskontie 13 E 59. Siht, T. Romppanen, Oikok. 3. Pelaa: Työväentalo, huone 3 ma Valmet Oy:n Shakkikerho. Pj. Y. Kivipensas, Härmälä, Nuolialantie 29. Siht. T. Sainio, Tampere, Tuomiokir~ konk. 10. Toijalan Shakkikerho. Pj. V. Salonen (371). Siht. U. E. Kourunen (504). Pelaa: Rautatieläisten lukutupa Ii Turun Shakinystävät. Pj. V. Säilä, Tku, Linnank. 57'D 7. Siht. R. Rantala Tku, Puolalanpuisto 1 BIO. Pelaa: Mi~ kael Agricola Hospits ma ja pe Turun Työväen Shakkikerho. Pj. A. Lehtinen, Veistämöntori 2. Siht. T. Kerppo, Kristiinank. 5 (2190), kirjeenvaihto sihteerille. Pelaa: Muitavierunk. 5 (0347) ma, ke, pe ja su Vaasan Shakkiseura:. Pj. J. Lehto, Rantak. 14 (2796) ko 2567). Siht. K. Vahevaara Karjalank. II (ko 3891). Pelaa: Pitkäk. 26, Kahvila Keskus ti ja pe 19 (3287). Viialan Shakldkerho. Pj. V. Saaristo. Siht. ja kirjeenvaihto Leo Kanerva, Viiala, Viilatehdas (l30). f I I I, i 75:- Mj,kkelissä Oy. Länsi-Savon Kirjaopaoino.