SHAKKI YHDY PANKKI LUOTETTAVIA SHAKKIKELLOJA. Uudistak-aa tilauksenne vuodelle 1971! SI1(Jm(!.n. 'luottamuspankki

Transkriptio

1 SI1(Jm(!.n ~l~~j~ ~-~ ( N:o 6 LOKAKUU 1970 J SHAKKI LUOTETTAVIA SHAKKIKELLOJA Erittäin edullisesti suoraan maahantuojalta. Alan liikkeille myös tukuttain. Maahantuoja: Helsinki 25, Topeliuksenkatu 13 Puh YHDY PANKKI 'luottamuspankki Uudistak-aa tilauksenne vuodelle 1971!

2 on tilata SUO M E H SOSIAlI 0 EM OKRAA TTI Se on nykyajan lehti nykyajan ihmistä varten ~~ Helsingin Suomoloinen Sööstöponkki toriooo töydellisfö ponkkipolveluo ~ELSI~GI~ ' SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI Kluuvikatu 8, puh uorji EN 1-1 A K K I N:o 6 Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton, Suomen Kirjeshakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkain äänenkannattaja. PostisiirtotiIin n:o Pankki: Hei Suom Sp - Pohjantalon konttori. Päätoimittaja Taloudenhoitaja Levikki ja markkinointi Julkaisutoirn ikunta MATTI NUKARI JORMA Vl'iHl'iTUPA 1 LMAR I BRANDER VISA KIVI Kasavuorentie 12 D 16 Kaarikuja 2 SiDO Huvilakatu 27 A 26 MAUNO LAISAARI S I M 0 NUOTIO Kauniainen He'lsinki 94 Helsinki 15 A L TT I SALOlLA puhelin puhelin puhelin MATTI UITTO PERUSLIITTOJEN ERIKOISNUMERO , Tervetuloa uuteen P~MJI ~~ Lapinmäentie 1 Erik Asplund SKSL:n puheenjohtaja Sll.OlDen shakinpelaajille Lähes 100. erikoisliikkeen yksilöllistä palvelua Asiantuntija Värikaupasta KUN POHJOLASSA VAKUUTAT ]\;II~ KALLlOLLE RAKENNAT Pääkonttori ja Llutovuhlnkojen tark33tusaserna:' Lapinmäentie 1, Helsinki 30, puh Keskustan toimisto: Aleks<lnterinkatu 44, puh Aloitettu uusi vuosikymmen on monilla eri aloilla ja monissa eri yhteyksissä julistettu uuden ja ripeän toiminnan vuosikymmeneksi. Ottakaamme myös me shakinpelaajat tämä sanottu ohjenuoraksemme ja kantakaamme jokainen oma, kortemme yhteiseen kekoon shakkityön edistämisen saralla. Suomen Keskusshakkiliitto pyrkii omalta osaltaan toimimaan tällä hetkellä niin, että shakki lopultakin tunnustettaisiin sellaiseksi toiminnaksi, joka olisi oikeutettu saamaan pysyvää tukea myös valtiovallalta, Kuten tiedämme, ei tämä työ ole helppoa, mutta tällä hetkellä tehdääu tämän asian hyväksi työtä»täysin rahkein». Jotta tällä tärkeällä asialla olisi onnistumisen mahdollisuuksia, edellyttää se myös jokaisen shakinpelaajan aktiivista apua joka suhteessa ja yksi näistä mahdollisuuksista on shakkityön tunnetuksi tekeminen, Nykyaikaisessa yhteiskunuassa on jokaisella oltava oma»äänitorvensa» ja meillä on ikioma lehtemme Suomen Shakki. Katsoisin, että kun nyt olemme päässeet hyvään vauhtiin järjestäytymistyössä ja suurin osa aktiivisista pelaajistamme rupeaa olemaan mukana järjestäytyneessä shakkityössä, niin olisi vielä eräs asia, joka olisi saatava järjestykseen. Vetoan jokaiseen järjestäytyneeseen suomalaiseen shakinpelaajaan. Tilaa, lue ja levitä Suomen Shakkia, omaa lehteäsi. Tällä tavalla cdistät omalta osaltasi shakkityömme eteenpäinviemistä maassamme ja autat järjcstöämme pääsemään»tunnettujen toimintojen» piiriin ja näin ollen myös tunnustetuksi jopa valtiovallan taholta juuri siksi toimintarikkaaksi ja pirteäksi harrastustoiminnaksi jota se todella on. Suomen shakki on meidän oma äänenkannattajamme ja mitä enemmän me sitä tilaamme, sitä paremmaksi on sen sisältö tuleva vastaisuudessa - hyödyksi koko maamme shakkielämälle.

3 168 SUOMEN SHAKKI AVAUSTEORIAA SUOMEN SHAKKI 169 Pertti Lindgren Suomen Shakkiliiton puheenjohtaja Taso korkealle Jokaisen shakinpelaajan tavoitteena on voitto - seuraavan turnauksen voitto tai vain voitto seuraavassa yhteenotossa vakituisesta vastustajasta. Shakki on kuitenkin peli, jossa voittoa ei saavuteta hyvällä onnella vaan hyvällä pelitaidolla. Helpoin tie pelitaidon kehityksessä on teorian opiskelu, mestareiden pelien tutkiminen ja shakkistrategian ja -taktiikan opiskelu. Henkilökohtaisen pätevän opetuksen saanti on mahdollista vain harvoille. Itseopiskelulle antaa Suomen Shakki kuitenkin mitä parhaimman mahdollisunden tuoreilla asiatiedoillaan pätevän toimitusknnnan ohjauksella. Suomen Shakki on lisäksi uutislehtenä niille, jotka osallistuvat turnauksiin ja seuraavat shakkitapahtumia, parhain ja milteipä korvaamaton tiedonlähde. Tehdyn gallnp-tntkimuksen mukaan (Suomen Shakki 1970 n:o 3) harrastaa yli 16- vuotiaista suomalaisista shakkia, vieläpä niin aktiivisesti, että he keskimäärin 17 kertaa vnodessa istuvat pclilaudan ääressä. Shakkikerhojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on ainoastaan n ja Suomen Shakin tilaajia vain n Karu tilasto osoittaa, että aktiivipelaajistakin valtaosa -- puhumattakaan laajoista massoista - jää vaille sitä uutis- ja teoriatietoa, mitä Suomen Shakki tarjoaa. Snomen Shakkiliiton kerhot ja pelaajat, ryhdistäytykää, tilatkaa oma äänenkannattaj anne ja tarjotkaa sen tilausta myös työpaikkojenne shakinharrastajille! Oma taitonne paranee ja sen ohella lehden taso tilaajamäärän kasvaessa. Mauno Laisaari Työväen Shakkiliiton puheenjohtaja B. Voronkov ja B. Shatzkes ENGLANTILAISEN PELIN TEORIAA III. 5.e3. Valkea valmistautuu pelaamaan Rge2 sekä d2 -d4. Jos musta yrittää estää tätä, saa valkea paremman pelin (keskustan paremmuus ja aktiivinen Lg2), esim Rf6? 6.Rge d4 d a6 9.b3 Tb8 10.Lb2 Ld7. Musta jättää kaikki siirron b7- b5 valmistelut. Seuraa l1.tc1! (G. Goldberg b5 12.exb axb 13.dxe dxe 14.Re4! RXe4 15.Lxg7 Kxg7 (15. RXf2? 16.Lxf2 Kxg7 17.Txe5) 16.Lxe4 ilmeisesti valkean eduin. Tämän jälkeen tutkimme muutamien mustan puolustussiirtojen perusominaisuuksia: 5. - Rh6 (A) ja 5. - e5 (B), joka estää etenemisen d2-d4, mutta myös 5. - e6 (C), mikä mahdollistaa d2-d4:n jälkeen vastauksen d7 -d5. A Rh6 6.Rge2 Rf jne.) d5 12.a3 dxe 13.axb Lxg7 Rxg7 15.bxe Td8 16.e6! Dxe6 (tai Lxe6 17.Rd4 f5 18.Rxe6 Dxe6 19.d3!) 17.Rd4 Dd7 18.Lxe4! Dh3+ 19.Ke2 Dg4 + ja valkea säilyttää sotilaan ja toiveensa, mutta kuningas on oudossa paikassa Pelissä Simagin-Stein, Kislovodsk 1966, musta jatkoi menestyksellisesti 7. - Tb8 8.d3 b6 9.a3 Lb7 IO.Tb1 d6 11.b4 Dd7 12.b5 Ra5 ja 13.e4? Rd4 14.R X d4 e X d 15.Re Ld2 f5! jälkeen valkealle ilmaantui vaikenksia. Mutta pelissä Kimmelfeldt-Sluzkii, Harkov 1967, valkea pelasi hyvin 13.Lh3! e6 14.e4 Rd4 15.R X d4 e X d 16.Re2 De7 (heikko olisi Lb2 jne.) 17.Lb2 DeS 18.Rf4 ja valkean asema on parempi. 8.b3! b6. Myös oli mahdollista pelata 8. - a6 9.Tbl Tb8 10.Lb2 d6. (Valkean eduksi olisi b5 l1.exb axb 12.Re4 Lxb2 13.T X b2 Db6 14.Rf4 jne.) l1.d3 Ld7 12. Rd5! Lxb2 13.Txb2 b5 14.Rde3 e615.tbl De7 16.Dd2 f6 17.Re4 ja valkean painostus jatkuu. 9.Lb2 Lb7 10.Tbl. Valkea pyrkii toteuttamaan suunnitelmansa mustilla kulkevien lähettien vaihtamiseksi. Musta ei yksinkertaisesti pysty vastustamaan tätä. Esim d6 I1.Re4! e5 12.R2e3 Rfe7 (12. - a6 13. Rd5) 13.Rb5! Re8 14.d4! Pelissä Geller Byrne, Sousse 1967, musta jatkoi e6, jota seurasi 11.Rf4 d6 12.Re4! Lx b2 13. T X b2 De7 14.Da1! ja tilanne vaikuttaa levottomalta. B e5 6.Rge2 Rge7. Syksy on 1nlln1 ja shakkikilpailut jatkuvat meillä ja muualla yhä kiihtyvällä vauhdilla. Pelitaso nousee, uusia kykyjä kasvaa kuin sieniä sateella ja entiset putoavat hevosen selästä saappaat jalassa. Mistäs tuollainen vauhti? Lisääntyvästä tiedosta! Vanhat pelaajat seuraavat suu ammollaan kuin puuttuvan shakkikirjan aukko kirjahyllyssä nuorten salamannopeata aloitus-, keski- tai loppupelianalysointia. Siirtoja tulee toisensa jälkeen pam, pam, pam. Jos yrittää syrjästä huomauttaa, että tuossa on Dg4 parempi kuin Rh5, saa vastauksen pam, pam, pam ja matti. Suo m e n S h a k k i on se lähde, josta tiedot pulppuavat. Monellakaan ei ole mahdollisuuksia hankkia tai seurata ulkomaisia shakkilehtiä. Sen vuoksi on jokaisen Työväen Shakkiliitonkin pelaajan kiireesti ryhdyttävä tilaamaan ja levittämään Suomen Shakkia. Jos niin teemme ja toiset eivät seuraa esimerkkiämme, ovat muiden pelaajien suuret saavutukset pian kuin kuihtuva harmaa karva nelistävän hevosen selässä. Vauhtia tilauksiin pam, p a m. Kuten jatkosta tullaan huomaamaan, on valkealle edullista vaihtaa mustilla kulkeva lähettinsä pois. Tämä mielenkiintoinen idea toteutui pelissä Tukmakov -Murei, Riika 1968, jo ennen linnoitusta: 7.b3 b6 8.Lb2 Lb7 9.Dbl De8 IO.Re4 Rb4!? (mielenkiintoista on, miten musta pyrkii nopeasti vaihtamaan valkoiset lähetit) I1.Kfl! (välttäen jatkon I1.L xg7 R xg7 12.a3 f5! 13.a X b e X b

4 170 SUOMEN SHAKKI SU.OMEN SHAKKI a3. Valkea suunnittelee toimintaa kuningatarsivustalla. Toinen mahdollisuus oli ja sitten 8.a3 d6. Jatko 8. - a6 johtaa mielenkiintoiseen sotilaan uhraukseen, joka esiintyi pelissä Nikolajevski -Popov, Varna 1968, 9.b4! exb 10.axb RXb4 11. La3 Rbe6 (11. - Ree6 l2.lxe6!) l2.ld6 Te8 l3.rb5! Rf5 l4.le7 De7 l5.ree3 e4 l6.rd5 De5 17.Lb6 D X e4 18.Rbe7! ja valkea voitti. 9.Tbl Le6! (Botvinnikin idea. Heikompi olisi 9. - Lf5 10.d3 Dd7 11.b4 Tab8 12.Re4!) 10.Rd5 Lf5! l1.r X e7 + (tahi 11.d3 R X d5 12.e X d Re7 tasoittaen) D X e7 12.d3 e4! 13.Rf4 e xd 14.e4 Le6 ja hankkien eteentyönnctyn d4:ään saa musta mukavan pelin. Siirto 7.b3 luo peliin suljetun luonteen ja keskipelistä tulee raskas ja komplisoitu. Tästä esimerkkinä peli Polugajevski - Bobotsov, le Havre 1966, 7. - d6 8.Lb a6 1O.d3 (ei 10.Rd5 Rxd5 l1.exd Re7 j'. ehkä vielä 12.c14 exd 13.exd b5! kuten tapahtui pelissä Byrne - Reshevski, 1964) Tb8 l1.dd2 b5 12.Tfc11 Da5 13.Tacl Le6 14.Re4! D Xc12 (huono on D X a2? 15.Ta1 D X b3 16.Rel Db4 17.Le3) 15.T X d2 Tfd8 ja huolimatta kuningattarien vaihdosta peli tuntuu vaikealta d6 8.Tbl 0-0. Mahdollista oli myös pelata 8. - Le6. Kun valkea ei ole linnoittanut syntyy puolustuksessa taktillisia käänteitä, esim. 9.b4 exb 10.axb Rd5 b5! 12.exb (12.Rxe7+ Rxe7 13.Lxa8 Dxa Lh3 jne. tahi 12.Rxe7+ R X e7 13.e X b Tb8 14.Re3 d5!) Lx c15 13.L X d5 R X d5 14.b X e Db6! 15.b5 a6 16.Db3 Rc7 ja mustalla on hyvä peli. 9.d3 Le6. Pelissä Danov-Botvinnik, Moskova 1965, Botvinnik jatkoi 9. - a5 ja sai hyvän aseman seuraavan jatkon jälkeen: Tb8 Il.Ld2 Lf5! 12.De2 Dd7 13.Rd5 b6 14.Tfe1 RXd5 15.exc1 Re7. 10.Rd5 Tb8 1 t.b4 b5! Tämä oli mahdollista sen vuoksi, että valkea kuningas oli vielä e1:ssä. 12.Ld2. Toinen mahdollisuus: 12.b Xc d X e 13.R X e7 + R X e7 14.e X b Da Dd2 (15.Ld2 Dxa3) Txb5 16.Dxa5 Txa5 jne Ld2 Lf5 13.e4 Lg4! 14.f3 Le6. VaIkean lähetin edessä ovat omat sotilaat, mustalla on vartioinnin kohteena d4-piste ja hän saattaa rauhassa katsoa tulevaisuuteen. Klaman-Faibysowitseh, Leningrad C e6. Musta jatkaa säilyttäen symmetrian. Vastauksena mahdolliseen d2-d4:ään hän siirtäisi d7 -d5. Perusteluna tämän systeemin valintaan on mustalla se, että valkea ei tässä saavuta varsinaisesti mitään reaalista etua. 6.Rge2 Rge d4 c xd. 9.R X d4. Tietysti on mahdollista myös 9.e xc1?, mutta öe ei ole suositeltava. Jatkuisi 9. - d5 10.e xd R xd5! (Jatkossa e X d? musta vuorostaan erehtyisi) 11.R X d5. [Peli Buehman-Suetin, NL:n mest.turn. 1964, jatkui 11.Db3? Ra5! 12.De2 Lc17! (asemallisin uhkauksin Ld7-e6) 13.Rxd5 e X d 14.De5 (huono olisi 14.L X d5 Lg4 15. Lg2 Te8 jne.) Te8 15.D xd5 Lg4 (15. - T xe2 16.Lg5! De7 17.Lf4 tasapelin) (16.Rf4 Lxd4 l7.h3 H5 18.Td1 Lg7 mustan eduin.] e X d 12.Db3 (paremmalta näyttää 12.Rc3 RXd4 13.RXd5) Lg4! [Parempi kuin RXd4? 13.Rxd4 Lx c14 14.Lh6 Lg7 (Tragikoomisen jatkon sai peli Bareza-O'Kelly, Havanna 1968,: Te8 15.Tad1 Df6? 16.Da4 ja musta luovutti) 15.L xg7 K X g7 16.L X d5 hyvin näköaloin.] 13.Re3 Rxd4 14.Dxd5 Dxd5 15.Lxd5 Tfe8! 16.Lf4 (16.Lxb7? Tab8 17. Le4 Le2! 18.Te1 T X e4! 19.R xe4 Rf3+ jne.) Te7 17.f3 Lh3 18.Tfe1 Td7 19.Tedl Tad8! ja 20.Le4:n jälkeen ratkaisee Re d5. Musta ei voi välttää yksinkertaistamista. Peli Kirillov-Belinkov, Riika 1968, jatkui 9. - a6 10.Re2! (d7 -d5:ttä vastaan) De7 11.Ld2 b6 12.Tc1 Lb7 13.e4 Re5 14.Re3! ja musta joutui vaikeuksiin. Jatko Rd3 15.Te2 Rb4 16.Red5!. ei mustalle riitä. 10.c X d R X d5 I1.Tfel! Absoluuttiseen tasapainoon johtaa Il.Rxd5 R Xd3! 12.exd e X d 13.Le3 Le6 14.Db3 Dd7 15.Tfel Tfe8 jne. Larsen-Matulovic, &1"0 E. Böök: Mestarin _ietteitä 'Siegen Vaikka en ollut tilaisuudessa osallistumaan Siegenin olympialaisiin, ehdin kuitenkin alussa parin päivän aikana seuraamaan otteluja ja tapaamaan vanhoja tuttuja. Suomen ensimmäisen kierroksen kamppailu Hollantia vastaan oli tavattoman kova ja pelien ratkaisu pitkään veitsen terällä. Asemallisesti korkealuokkainen oli 2. pöydän ottelu, jossa K. Ojanen, kenties livo Nein valmennuksen perusteella, käytti erästä erittäin vaikeata kuningasintialaisen puolustuksen muunnelmaa. Pelitapa vaatii kummaltakin puolelta samalla kertaa sekä äärimmäistä varovaisuutta että terävää iskuvalmista aktiivisuutta, joten tilanteen vaatimukset hetkestä hetkeen voivat mitä yllättävimmin vaihdella. Peli sujuukin erittäin jännittävänä, mutta suurin piirtein meikäläiselle edullisena, kunnes hollantilaisen Reen voimat pettävät ja Ojanen saa lopullisesti pitävän ratkaisevan otteen, joka tuo kotiin tärkeän pisteen. Toivottavasti lukijan kärsivällisyys riittää seuraaviin laajahkoihin analyyseihin; tutustumiseen KUNINGASINTIALAINEN PUOLUSTUS Shakkiolympialaisten alkuerä III, 1. kierros, Siegen H. Ree - K. Ojanen Hollanti Suomi l.d2-d4 Rg8-f6 2.c2-c4 g7 -g6 3.Rblc3 Lf8 -g7 4.e2 -e4 d7 -d6 5.f2 -f3 Sämischin muunnelma, joka alkaa pelisiirrolla, on jatkuvasti vilkkaan mielenkiinnon R xd4! Symmetrian jatkaminen olisi vaarallista: Te8 12.Rxc15 Rxd4 13.eXd exd 14.Txe8+ Dxe8 15.RXd5 Dd7 (15. - Dd8 l6.df3!) l6.df3 Lxd4 17.Lh6Lg7 (huono olisi Lxb2? 18.Tdl Df5 19.L X f7 + K X f7 20.Db3 + jne) 18. Lx g7 K x g7 19.Tdl ja hienoisia vaikeuksia mustalla. 12.exd Db6 13.Lxd5 exd 14.Rxd5 kohteena. Valkea varmistaa itselleen kauniin sotilaskeskustan ja takaa kuningatarsivustan upseereille esteettömän liikekannallepanon. Kuningassivustan laita ei sen sijaan ole yhtä hyvin. Kuningaslähetti jää pitkäksi aikaa toimettomaksi oman sotilasketjun sisäpuolelle eikä kuningasratsuliekaan ole helppoa löytää hyvää sijoitusta. Mikäli valkea pyrkii kuningashyökkäykseen, on hänen ilmeisesti linnoittauduttava kuningatarsivustalle, mikä taas antaa mustallekin hyökkäysmahdollisuuksia. Jos kuningas sen sijaan sijoittuu turvalliselle kuningassivustalle, ei vaikealla ole tällä sivustalla yleensä läpimurtomahdollisuuksia. Mustan puolustustehtävä ei kuitenkaan ole helppo sillä jatkuvasti on lähellä vaara joutua kuolleeseen, kehityskyvyttömään asemaan, joka ei tarjoa mahdollisuuksia aloitteisiin. Silloin pääsee valkea rauhassa suorittamaan läpimurron kuningassivustalla tai keskustassa Lcl-e3 b7-b6 Aikaisemmin oli tapana pelata 6. - e5 keskustan haltuunottamiseksi, mutta näissä pelitavoissa näyttää valkea pääsevän hiukan paremmalle puolelle, koska suuren halkaisijan sulkeuduttua lähetiltä mustan vastamahdollisuudet kuningatarsivustalla jäävät vähäisiksi. VaIkealla on usein myös mahdollisuus avata keskusta edukseen vahtamalla sotilaat e5:ssä. Mikäli musta nykyään aikoo pelata e5-siirron, on tapana valmistaa sitä pelaamalla ensin Rc6, Tb8, Te8, a6 ja keskustasotilaan eteneminen vasta tilanteessa, jossa se on omiaan tukemaan mustan vasta- Dxd4 15.Dxd4 Lxd4 16.Rc7. Pelissä Petrosjan -Geller, Moskova 1966, jatko oli Tb8 17.Rb5 Lb6! 18.Lh6 Td8 19.Lg5 f6!! Vapauttava taktillinen siirto. 20.Lf4 Ta8:n jälkeen mahdollisuudet ovat tasan. Venäläisestä shakkilehdestä Shahmatnyi Bjulleten no:ista 11 ja 12/1969 suomensi Matti Nukari.

5 172 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 173 peliä. Pelisiirto on eräs nykyaikaisimmista järjestelmistä. Musta tyytyy siinä melko ahtaaseen asemaan, mutta valkean on vaikeata käyttää sitä hyväkseen, koska hänen kuninkaansa turvallisuuden vuoksi on linnoituttava kuningassivustalle. 7.Lfl-d3 Lc8-b7 7. -es saa vastaukseksi 8.eS ja sitten Le4 johtaen laadun menetykseen. Se on myös ilmeisesti parempi aikaisemmin kokeiltua 7. -a6:tta. 8.Rgl-h3 Boleslavski esittää kirjassaan»königsindiseh bis Grtmfeldverteidigung,) tavallisernpaan siirtoon 8.Rg-e2 seuraavanlaisen päämuunnelman: 8. -es 9.dS e6 10.LgS Rb-d7 11. b3! a6 12.a4 h6 l3.lh4 Te De7 ls.dd2 jne. Must8. saa tyytyä odottamaan, mitä valkea pystyy aikaan saamaan kuningassivustalla. Tehtävä on tavatonta kärsivällisyyttä ja vastaiskuvalmiutta vaativa. Valkean järjestelmään sisältyy tässä menetelmässä takaisinlyöminen ds:een e-sotilaalla, jolloin musta jää vaille läpimurtomahdollisuutta kuningatarsivustalla c7-c5 9.d4-d5 Ellei valkea etene sotilaalla, musta jatkaa Re6 ja es sijoittaen ratsun lujasti d4:ään e7-e e6xd5 11.c4x d5 Rb8-d7 Todennäköisesti on Boleslavskin teoksessaan esittämä mustan e-sotilaan välittömään etenemiseen tähtäävä 11.-a6 12.a4 De7! paras siirtojärjestys, sillä l3.b3 ei kelpaa 13.-Rg4:n takia. Muunnelma jatkuu asiantuntijamme mukaan 13.Tel e4 l4.le2 Rb-d7 ls.rbl bs 16.b3 ReS! l7.b xe4 M! ja mustalla on korvauksena uhratusta sotilaasta mainio asema. Mustan hitaanpaan pelisiirtoon olisi valkea voinut vastata 12.LgS Te8 13.a4 a6 14.Rf2 De7 IS.b3!, mikä estää mustan sotilaiden etenemisen. Hollantilainen valitsee sen sijaan kuningashyökkäykseen pyrkivän jatkon jättäen mustan aikeet huomioonottamatta. KUVIO 12.Ddl-d2 Tf8-e8 13.Le3-h6 Lg7 -h8 Useimmiten sivustoitu lähetti on tarpeen sekä kuningassivustan puolustamiseksi että uhkaamaan pitkällä halkaisijalla vastustajan kuningatarsivustaa. Käsillä olevassa asemassa nämä seikat eivät kuitenkaan paina vaa'assa yhtä paljon kuin mustan aseman ahtaus. Mustan olisi sen vuoksi pitänyt jatkaa 13.-Lxg6! 14.Dxh6 a6 ls.a4 ReS 16. Le2 e4! 17.Rf2 bs! ja musta saa kuningatarsivustalla voimakkaan aloitteen. Lähettisiirron jälkeen valkea olisi voinut varmistaa kuningatarsivustan jatkamalla l4.'1'b1! De7 ls.b3! ReS 16.Le2 c4 17.b4! jne. Kuningatarsivusta on sen jälkeen lukossa ja valkea voi kaikessa rauhassa kohdistaa huomionsa mustan kuningasasemaan. 14.Tal-el a7 -a6 15.a2 -a4 Ta8 -c8 16.Rh3-f2 Valkea olisi vielä voinut yrittää mustan vastamahdollisuuksien tukahduttamista siirrolla 16.b3. Se ei kuitenkaan enää onnistuisi, sillä jatkossa 16.-ReS 17.Le2 e4 l8.m as1 19.bS Rf-d7! jne. musta saa upseerit tehokkaasti peliin. Jos valkea sen sijaan olisi 14.siirrossa sijoittanut kuningatartornin bl :een, ei musta olisi päässyt tekcmään tärkeätä siirtoa a6-as c5-c4! 17.Ld3-c2 Rd7-c5 Mustan painostus keskustassa estää valkean f-sotilaan etenemisen, mikä olisi tarpeen aloitteen ottamiseksi. 18.Lh6-g5 Dd8-c7 19.Dd2-f4 Rc5-d7 20.Df4-h4 Dc7-c5 21.Rc3-dl Dc5-b4 Aloite on nyt mustan hallussa. Uhkaa 22. -RXdS, mikä valkean on torjuttava. 22.Tel-e3 Lh8-g7 23.Lg5-h6 Db4-d2! Tässä asemassa on selvää, ettei musta tarvitse kuningaslähettiään, sillä vaihdon jälkeen jäävät keskustan mustat ruudut varmasti mustan haltuun tukikohtina käytettäväksi. 24.Lc2-bl Lg7xh6 25.Dh4xh6 b6-b5 26.a4 X b5 a6 X b5 Mustan kuningatarsivusta on herännyt eloon. 27.Dh6-f4 Te8-e5 28.Rf2-g4 Rf6 X g4 29.f3 xg4 29.D X g4 Rf6 30.Df4 Kg7 ei olisi parempi, sillä valkean upseerit ovat kerrassaan sidotut. 2: Tc8-f8 30.Te3-a3! Dd2 xf4 31.Tfl xf4 Rd7-c5 3S.Ta3-a7 Kg8-g7 33.Rdl -c3 Lb7 -a ~.1_.1. ~,~~~J ~~~ ~. ~,~,~ 111 0",,~ W ~~?f,i...?i 1 ~ ~ l1~ ~:t:~ ~' ~ ~ ml.;,... - ~ ; I _1.l1~Jll ~"'0~ Wf! ~ ~~ ~...?i.l1~~ ~ >:...% W:~'Z~ ~~. ~ ;;,-;-:~ - 34.Rc3-a2 Valkea oli ilmeisesti aikapulassa, sillä muuten hän epäilemättä olisi valinnut jatkon 34. Le2!, joka riittänee tasapeliin. Esim b4 3S.Ra4 R X a4 36.L X a4 Le8 37.h3! gs 38. Tfl Txe4 39.Tel Te2 40.Txe4 Txb2 41. Le6! ja vaikealla on tasoitukseen riittävä aloite. Mustan olisi tämän takia pitänyt pe- SM-KILPAILUT 1971 Suomen Keskusshakkiliitto julistaa shakkijärjestöjen haettaviksi seuraavien kilpai- 1 u j en j ärj estämisoikeudet: 1. Avoin SM-turnaus SM-turnaus 1971 miehille, naisille ja nuorille. :3. Joukkuepikapelin SM-turnaus Kilpailujen järjestämisoikeutta koskevat anomukset on toimitettava Suomen Keskusshakkiliiton hallitukselle menncssä os. SKSL:n sihteeri Voitto Liukkonen, Arkadiankatu 3S B 38, Helsinki 10. * * *»Ojanen vastaa»-osasto jää tällä kertaa pois kv.mestari Kaarle Ojasen shakkiolympiamatkan johdosta. Seuraavassa numerossa palaamme taas entisille linjoille. lata 32. -Kg7:n sijasta 32. -Le8!. Lähetti olisi päässyt kuten pelijatkossa sijoittumaan d7:ään vapauttaen mustan kuningastornin f7-sotilasta vartioimasta. Seuraavan siirtojentoiston aikana ei kumpikaan mestari aluksi huomaa oikeata ideaa, mutta 37. siirrossa Ojanen valitsee oikean jatkon La6-c8 35.Ra2-c3 Lc8-a6 36.Rc3-a2 La6-c8 37.Ra2-c3 Lc8-d7! 38.h2-h4 Tf8-b8 39.Rc3-dl h7-h6 40. Rdl-e3 Tb8-b7! 41.Ta7-a8 Torninvaihtoa seuraisi 41.T X b7 R X b7 42. Rd1 Re5 43.Rf2 Te8 44.Tf3 M 4S.Te3 Ta8 46.Tel TaI 47.Kfl Ra4 ja musta voittaa g6-g5 42.h4xg5 h6xg5 43. Tf4-f3 Rc5 xe4 44.Lbl xe4 Te5 xe4 45. Ta8-a6 Ld7 xg4 46.Tf3-g3 Mielenkiintoiseen loppuun olisi johtanut 46.Rxg4 Txg4 47.TXd6 e3! 48.bxe3 (Viivyttävämpi 48.b3). b3 49.Tfl b2 50. Tb1 Ta4, sillä valkean toinen torni ei pääse mukaan alarivin puolustustamiseen Lg4-d7 45.Ta6xd6 g5-g4 48.Tf3-g3 b5-b4 49.Re3-fl Tb7-c7 50. Tg3-e3 Te4-f4+ 51.Kf2-el c4-c3 52. b2 xc3 b4 xc3 53.Rfl-g c3-c254.rg3-e2 Ld7 -b5! 55. Valkea antautui. Musta saa uuden kuningattaren, sillä SS. Rc1 Tfl + S6.Tell johtaisi mattiin. kehityksen ia~n- VOInnln merkki la i SUUR-HELSINGIN OSUUSPANKKI

6 174 SUOMEN SHAKKI PELIOSASTO Toimittavat: HEIKKI WESTERINEN ja ILMARI BRANDER Huvilakatu 27 A 26, Helsinki 15, puh KUNINGASINTIALAINEN PUOLUSTUS K. Ojanen -Perefz (Israel) Siegen B-loppukilpailun 3 kierros Vaikka Suomi hävisikin Israelille 1 Y2-2Y2 niin seuraava Ojasen voitto on kerrassaan lohduttava pistesaalis, sillä musta todella joutuu aidon»saalistuksem kohteeksi. Avaus on modernia systeemiä, jossa musta syyllistyy avausepätarkkuuteen ja valkea saa aloitteen, joka kestääkin loppuun saakka, loppuun, jolloin musta kenties oli kuvitellut selvinneensä ja saaneensa aloitetta... 1.c2-c4 Rf8-f6 2.d2-d4 g7-g6 3. Rbl-c3 Lf8-h7 4.e2-e Lfl-e2 d7-d6 6.Lcl-g5 c7-c5 7.d4-d5 e7-e6 8.Rgl-f3 e6xd5 9.c4xd5 Tf8-e8 Avaus on ollut Ojasen mielellään käyttämää, jo vuonna 1966 Havannan shakkiolympialaisissa muotiin saatettua muunnelmaa, jonka terä ei suinkaan ole vieläkään lopullisesti taitettu. Kuitenkaan turnauskäytäntö on osoittanut, että välisiirto h7--h6 sopivasti tahdistettuna ajaa LgS:n epäedullisimmille ruuduille, jolloin mustan peli helpottuu. Nyt valkea ehtii pelata Rf3-d2 ja musta ei kykenekään enää vaihtamaan pois lähettiä kuten»oikeat» teoriamuunnokset näyttävät: 8.-h6 9.L114 gs 10.Lg3 RhS. Siksi jos 8. h6, niin valkea joutnu vetämään lähettinsä ruutuun d2. Pelissä tapahtunut T-siirto suo aloitteen pitkään valkealle. 10.Rf3-d2 b7-b Rb8-a6 IS. Le2-b5 Tämän jälkeen voidaan todeta valkean voittaneen avauksen ja mustan joutuvan yhä ahtaammalle kai astelemaan. IS.- -Te8-e7 13.Ddl-f3 Te7-e5 14. Lg5-f4 Te5-h5 15.Df3-g3 Lg7-h6 16. Lf4 xh6 Th5 xh6 Musta on todella erikoisesti vaihtanut pois K-lähettinsä ja tornin sijainti h6:ssa on mitä erikoidn. Nyt valkea voittaa sotilaan, torjuu mustan K-hyökkäysyrityksen ja tekee matin, siinä pelin lopputapahtumat, jotka kuitenkin vaativat mitä suurinta osaamista. 17.Rd2-c4 Rf6-h5 18.Dg3 xd6 Dd8-h4 19.Rc3-e2 Vaikea siirto, ratsu lähenee J\:-sivuslk puolustukseen. Nvt ei kä\' 19.--D X e-l sillä 20. Dd8+ Kg7 2i.Rd6 n';pcin ratkaisuin Lc8-g4 20.f2-f3 Ta8-d8 21. Dd6-e5 Lg4-c8 22.g2-g3 Dh4-h3 23. Tfl-f2 Ja näin on kaikki välittömät uhat valkean I\:-ascmaan poistettu Td8-f8 24.Rc4-d6 Ra6-c7 25. Rd6xc8 Dh3xc8 26.Lb5-c6 Dc8-d8 27. g3-g4 Vaikealla on te1"\'c sotilas enemmän.-- tervehtyminen vaatii kymmenkunta siirtoa; osoitus siitä miten pienet seikat saattavat vaikuttaa aloitteen siirtymiseen puolelta toiselle --- joten pelin luisto on hyvä.valkea jatkaa suunnitelmiensa toteuttamista niinkuin mitään sotilaan voittoa ei olisi tullutkaan, lähes aina ainoa oikea tapa johtaa peli voittoon f7-f6 28.De5-c3 Rh5-g7 29. e4 -e5! f6 X e5 30.Dc3 xe5 Rg7 -e8 Valkean asema on nyt ylivoimainen, joten nopea ratkaisu on luonnollinen. 31.Re2-g3 Re8-d6 32.Ta1-el Rd6-f7 36.De5-e7 Valkean sotilaan enemmyys sallii tämän vaihtotarjouksen. Musta päättää palauttaa materiaalitasapainon, ja Rc7 xd5 34.Lc6 xd5 Dd8 xd5 35.Rg3-e4 Dd5-d4 36.Re4-f6+ Kg8-g7 37.g4-g5 Th6 xh2 :Ylustan on lähes onnistunut tasoittaa, mutta valkea on jo laskenut, ei asettaan, vaan kolmen siirron matin: 38.De7 xfs + ja musta laski aseensa. (1-0). I. Brander 330. GRUNFELDIN PUOLUSTUS R. Naranja - L. Portisch Siegen IV ryhmä 9. kierros Pieni avausepäjohdonmukaisuus jättää valkean kehityksen jälkeen. Muuta ei tarvitakaan, musta saa aloitteen ja hauskan taktisen käänteen avulla voittaa upseerin. l.d2-d4 Rg8-g6 2.c2-c4 g7-g6 3. Rbl-c3 d7 -d5 4.c4 X d5 Rf6 X d5 5.e2 -e4 Rd5xc3 6.b2xc3 Lf8-g7 7.Lfl-c4 c7-c5 Rgl-e2 Rb8-c6 9.Lcl-e h2-h4 Kaikki on tähän mennessä tapahtunut nuottien mukaisesti, mntta valkean viimeinen siirto on paikallaan vasta, jos musta on pelannut esim. 8.-b6. Nyt se on kutakuinkin isku tyhjään c5 X d4 11.c3 X d4 Dd8 -d6 12. TaI-cl Tf8-d8 13.d4-d5 Rc6-e5 14. Ddl-b3 LcS -d f3 b7 -b5 16. l..c4-d3 Nyt pieni pisto päättää pelin Dd6-b4+ valkea antautui. (0-1). I. Brander 331. JUGOSLAVIALAINEN PUOLUSTUS H. Wesferinen - D. Sutfles Sombor 1970 l.e2-e4 d7 -d6 2.d2-d4 g7 -g6 3.Rb1- c3 Lf8-g7 4.Lcl-e3 Rb8-d7 Musta hidastelee kuningassivustansa kehittämistä välttääkseen manööverin S.Dd2 ja 6.Lh6. 5.Ddl-d2 c7 -c6 6.a2 -a4 Tällä siirrolla valkea estää mustan tilaedunta voittelut 6. - bs knningatarsivnstalla ja uhkaa tilaisuuden tullen itse pelata a4 -as Mnstan pelaama erikoisen tuntuinen siirto tähtää valkean keskustan välittömään murtamiseen. Nyt ei 7.Lc4 käy 7.-fxe4 8.R X e4? ds:n vnoksi Joustava siirto oli 7.f3 mahdollisuuden säi- SUOMEN SHAKKI 175 lyttämiseksi lyhyeen linnoitukseen ja keskustan tukemiseksi. Vastasiirtoa 7.-Rgf6 seuraisi tällöin edullisesti 8.Lc4. Parempi jatko olisi 7. -DaS tarkoituksena vastata 8.Lc4:ään 8. - bs:llä; valkea jatkaisi kehitystään rauhallisesti 8.Rh3:lla Dd8-a5 8.e4xf5 Valkea halusi mahdollistaa siirron 9.Lc g6 xf5 9.Lfl-c4 b7 -b5 Johdonmukaista. Jos musta pelaa rauhallisesti vain 9. -RgfG jne. valkea saa lujan painostuksen e-linjalla pelaamalla 10.Rf3 ja 11.Thel. 10.a4xb5 Da5-al+ 11.Rc3-bl Rd7-b6 Jos 11.-cxbS 12.LXbS Tb8, niin seuraa vahvasti 13.Db4 uhkauksin 14.L X d7 + ja 14.Da3. 12.Dd2-c3 Huomiota ansaitsi 12.Db4, jotta musta ei voittaisi tempoa 12. -Rf6 ja 13. -Re4:llä. Valkea pelkäsi jatkoa 12. -Ld7 13.b xe6 Lxc6, mutta syyttä. sillä 14.Rh3:n jälkeen hän saa nhkauksen IS.Rf4 johdosta erinomaisen aseman. Pclisiirron jälkeen valkea vastaa 12.-Ld7:ään edullisesti 13.bxe6 Lxc6 14.L X g8 Lx g2 IS.Le6 L xh1 16.f3; 12. Tb8:n jälkeen valkea taasen voi pelata 13.Le2 Le6 14.b3. ~ Rg8-f613.b5xc6 Tämä laadunnhraus tarjoaa valkealle parhaat mahdollisnudet. Mahdolliuen oli tosin myös 13.Rh3 Tb8 14.Ld f5-f4 14.Le3xf4 Rf6-e4 15. Dc3-b3? Johdonmukainen jatko oli IS.Da3 D xa3 16.Rxa3 Rxf2 IS.Rf3 Rxh1 16.Txh1 sekä sitten 17.Tel valkean tuntuvin loppupeliednin Th8-f8 16.Lf4-e3 Re4 xf2? Musta pyrkii liian ahneesti laadun voittoon. Oikein oli 16.-Rxc4 17.Dxc4 Tb8 18.b3 dsi (hävinneen suositus). Tämän jälkeen vaikealla on seuraavia mahdollisnuksia: a) 19. Dfl T X f2 20.Del T X b3 ja musta tekee matin. b) 19.c7 Tb6 20.Dd3 La6 21.e4 (tai 21.Rf3 Kd7 22.c4 L xc4) 21.-R xf2 22.L xf2 T xf2 ja musta voittaa. c) 19.Da4 D X a4 20.b X a4 RXf2 21.Lxf6 Txf6 22.Rf3 LfS 23.Rbd2 Tb6 24.R114 Lg4 2S.Tdfl Lx d4 mustan suurin loppupeliednin. d) 19.D X ds 1 D X b Kxbl Rc3+ 21.Kb2 RxdS 22.Rf3 Tb6 (ei myöskään 22. -Lg4 23.c4 Rf4 24.Tal R X g2 2S.Rd2 ole sen parempi) 23.Ta1 a6 24.TaS Rxe3 2S.fxe3 Txc6 26.e4 molemminpuolisin mahdollisuuksin. 17.Rg1-f3! Liian vaarallista olisi ollut 17.L X f2 T X f2 18.Rf3 Lg4 mustan vahvoin hyökkäyksin.

7 176 SUOMEN SHAKKI Rf2xh118.Tdlxhl Rb6xc4 Myöskään toiset siirrot eivät enää auta uhkausta 19.Tel ja 20.LgS vastaan, esim. 18.-Lg4 19.Tel Lxf3 20.LgS Tf6 21.gxf3 Lh6 22.L xh6 T xh6 23.Ld3 mattiuhkauksin 24.Dg Db3 X c4 Ta8 - b8 20.b2 - b3 DaI - a5 Daamilla ei ole a1:ssä enää mitään tekemistä. 21.Thl-el Da5-b4 Siirto T X f3 kumoutuu 22.Ld2:een, mutta parempaa vastarintaa musta olisi voinut tarjota 21. -Lf6:lla. 22.Le3 - g5 e7 - e5? Nyt syntyvän loppu pelin musta häviää ilman muuta. Jatko 22.-Lf6 23.Lxf6 TXf6 24.Dg8+ TfS 2S.D Xh7 on yhtä toivoton. Sensijaan Tf7 olisi tarjonnut vielä jännittäviä käänteitä: 23.Txe7+ Txe7 24. Dg8 + Lf8 2S.L X e7 K X e7 26.D X h7 + Ke8 (26. - Kf6 27.e7 Ta8 28.Rbd2 LfS 29.DM + I{g7 30.DgS + Lg6 31.RM tai 28. -ds 29.ReS) 27.Dg6+ Ke7 (27.-Kd8 28.Df7 Lh Kb2) 28.RgS Del + 29.Kb2 Le6 30.h4! ja musta on voimaton uhkausta 31.Dh7 + Ke8 32.dS vastaan. 23.c6-c7 Tb8-b7 24.Dc4 xb4 Tb7 xb4 25.d4xe5 Ke8-d7 26.e5xd6 Lg7-f6 27.Lg5 xf6 Tf8 xf6 28.Te1-e7 + Kd7 xd6 29.Te7 xh7 Lc8-f5 30.Rb1-c3 Tf6-f8 31.Th7-h6+ Kd6-d4 Sillä 31.-Kxe7 kulnoutuu tietenkin 32. RdS+:iin. 3S.Rf3-e5+ Kd7-c8 33.Rc3-d5 Tb4- e4 34.Re5-c4 Te4-e6 35.Rc4-d6+ Te6 Xd6 36.Th6 xd6 Lf5-e4 37.Td6-d8+ Tf8 X d8 38.c7 X d3d + Kc8 X d8 39.Rd5 -f4 Musta antautui. (1-0) Huomautukset kv. mestari R. Hiibnerin ja voittajan ESPANJALAINEN PELI Kupreitsik - Planinc Sombor l.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.Lb5 Le Rf6 5.Tel. Peli Westerinen - Planinc jatkui S. Re3 Rd4 6. RXd4 exd4 7.eS dxe3 8.exf6 Lx f6 9.Te1 + Le7 1O.De2 valkean eduin. 5.- d6 6.c d4 Ld7 8.h3 Te8 9. Rbd2 Lf8 10.Lc4 e X d4 11.c X d4 d5 12.Lb3 dxe4 13.Lxf7+?! Kxf7 14.Db3+ Kg6? Oleellisesti parempi oli 14.- Le6 ls.rgs + Kg8 16.Rxe6 RaS! eikä mustan asemassa ole mitään vikaa. 15.Rh4+ Kh5 16.R xe4! Valkea uhkaa shakata kuningattarellaan joko f3:sta tai f7:stä Txe4 17.Txe4 g5 18.Df7+ Kh6 19.Rf5+ Musta laski aseensa (1-0)/ H. "\:Vesterinen BOGOINTIALAINEN PUOLUSTUS M. Vukic - U. Andersson, Sombor 1970 l.d4 Rf6 2.c4 e6 3.Rf3 Lb4 + 4.Rbd2 b6 5.e3 Lb7 6.Ld3 Re4 Tavanomaisempi siirto olisi ollut 6. -es f5 8.a3?! Epäselviin asemiin olisi jouduttu jatkossa 8.De2 Lxd2 9.Rxd2 Dh Lxd2 9.Rxd2 Dg5 10.Rf3 Dh5 11. Le Re5 De Rf6 14.b4 Valkean tuli jotenkin yrittää toteuttaa siirto e3-e d6 15.Rd3 Rbd7 16.Rf2 a5 17.Lb2 Dg6 Asemat ovat suunnilleen tasoissa. Suljetussa asemassa valkean lähettipari ei pääse oikeuksiinsa. 18.Lc3 a4!? 19.Ld3 e5! 20.Ta2? Valkean tuli yrittää 20.Le2, vaikka musta pelaamalla rohkeasti bs saa lupaavia taktisia mahdollisuuksia Tae8 Erittäin hyvä oli bs. 21.Ld2 c5! 22.b X c5 b X c5 23.d5 e4 Mustalla on vapaammat kädet eikä kestä kanankaan, ennenknin hän on jo kehittänyt etnnsa voittoasemaksi. 24.f X e4 f X e4 25.Le2 Re5 26.Lc3 Lc8 27.L xe5 T xe5 28.Rhl Tg5 29.g3 h5! 30. Tf4 Lg4 31.Rf2? L xe2 3S.T xe2 h4133. Rh3 Jos :33.TxM, niin tietenkin 33.- Txg Tg4 34.T X g4 D X g4 35.Rf2 Df3 36.g xh4? Tämän jälkeen valkea häviää välittömästi. Piti yrittää 36.Tel Rg4! 37.Del Toivoton oli myös 37.Rxg4 Dxg Khl T Re5 Uhkaa 38. -_. Tf6. 38.Rd1? Rd3 (0-1) Valkea antautui. Huomautukset voittajan ja Westerisen yhdessä laatimat K-INTIALAINEN PUOLUSTUS H. Hurme - H. Broman HTS:n yhteisliittoturnaus, ME-luokka, 3 k., Helsinki Tässä pelissä uusin shakkimestarimme Harri Hurme mitä selvimmin osoittaa shakillisen kypsyytensä. Keskustaläpimurto suureen tyyliin sotilasvierityksin ja -uhrauksin e4-es ja f4-fs a la Ojanen - Keres, Penrose - TaI ja Petrosjan - Gligorie, on osoitus aidosta osaamisesta. Lopulta mustan K-asema avautuu, upseeri menee, siinä päh kinänkuoressa seuraavan todella hyvän asemapelin tapahtumat. l.d2-d4 Rg8-f6 2.c2-c4 g7 -g6 3.Rblc3 Lf8-g7 4.e2-c4 d7-d6 5.f2-f3 b7-b6 Lfl-d3 Lc8-b7 7.Rgl-e Lcl-g5 Valkean valitsema siirtojärjestys voittaa tempon, jos musta haluaa olla paljastamatta suunnitelmiaan liian aikaisin on S paikallaan. Näinkin minimaaliset poikkeamiset voivat johtaa helposti korkeammalla tasolla huonompaan asemaan c7 -c5 9.d4 -d5 e7 -e Rb8-d7 11.f3-f4 Jo tässä valkean hyödyntämä tempo näkyy selvästi, normaalimuunnoksissa joissa. valkea ei sanottavasti etua saa, valkean D-lähetti on sijoitettuna ruutuun e3. Lisäksi eräs valkean monista tunnustetusti hyvistä jatkoista on hävitä tempo ja pelata 9.-e6:n jälkeen 10. Le3 - gs; siis vaikealla on tosiasiallisesti kaksi siirtoa taltioituna, osoitus Hurmeen avauskäsittelyn järkevyydestä. Pelisiirto aloittaa keskustavyörytyksen, jonka onnistumisen edellytykset luotiin jo e111. tcmpotaistoissa. l'elisiirrolla 1l.f4 on kyllä omat vaara.nsakin, jos se tehdään liian aikaisin, mutta juuri valkean etumatka eliminoi tämänkin haitan. H. - - e6xd5 12.c4xd5 h7-h6 13. Lg5-h4 a7 -a6 14.a2-a4 Dd8-c7 15. Kgl-hl c5-c4 16.Ld3-c2 Tf8-e8 17. Lh4 -fs Rd7 -c5 18.Re2 -g3 h6 -h5 Valkea on valmistellut keskustaetenemistä ja siitä johtuvaa K-hyökkäystä viimeisten kuuden siirron ajan, kun taas mustan ponnistelut ovat keskittyneet vastapelin saamiseen D-sivustalla ja pisteen e4 painostami SCCll. 19. Ddl-f3 Rc5-d7 Mustan asema on jo vaikea, on huono koska yksinkertaisesti ls.hge g3. 20.Tal-dl Ta8-b8 Ja näin on pelin huippukohta saavutettu. Valkea on valmistellut seuraavaa siirtoaan todella huolellisesti, ja niinpä se tuokin hetimiten tuloksia. KUVIO 21.e4-e5! d6 xe5 22.f4-f5! e5-e4 Musta antaa sotilaan heti sovinnolla takaisin, hyvä päätös, sillä sotilas es vain kahlitsisi mustan peliä ja turvaisi lisäksi valkean ratsuille oivan tukipisteen ruudussa e4. 23.Rg3 xe4 Tämän jälkeen peliä voidaan pitää valkean voittona, vaikka musta pystyykin sotilaan SUOMEN SHAKKI 177 takaisinuhraukscn johdosta vielä luomaan pieniä uhkauksia valkean asemaa vastaan Rf6 -g4 24.Lf2 -g3 Rd7 -e5 25.Df3-e5 h5-h4 Epätoivoa. Nyt riittäisi useampikin valkean vastaus, mutta pc1isiirto on kenties tehokkain, sillä se eliminoi mustan vastauhkaukset kutakuinkin täydellisesti. 26.Lg3 X e5 Rg4 X e5 27.f5 X g6 f7 X g6 28.Re4-f6+ Ja nyt vaihtuu mustan tärkeä lähetti, K asenla on täysin avoin Lg7 xf6 29.Tfl xf6 Kg8-g7 30.Tdt -fl Te8-f8 31.Tf6-e6 h4-h3? 32. Tft xf8 ja musta antautui (1-0), sillä upseeri 111ene(". Kaunista asemallista shakkia. 1. Brandcr 335. K-INTlALAINEN PUOLUSTUS K. Honkanen - V. Niemi HTS:n yhteisliittoturnaus, ME-Iuol,ka, 7. k., Helsinki Tässä lyhytpelissä tapahtuu paljon. Kuten yleensäkin näin pian päättyvissä kamppailuissa ratkaisu perustuu oikosulkuun, mutta ko. pelissä musta hauskasti onnistuu lmmoamaan valkean liian suoraviivaisen»siitä vaan» peliajauelun. l.rgl - 13 Rg8 - f6 2.g2 - g3 d7 -d5 3. Lfl-g2 g1-g Lf8-g7 5.d2-d Rbl-d2 Tf8-e8 7.e2-e4 d5xe4 8.d3xe4 c1-c6 9.Ddl-e2 e7-e5 10.Tf1 -dl Dd8-c1.'cvausta sen enempiä analysoimatta voidaan vain todeta, että se on merkillisesti väänetty K-intialaisen raiteille. Mustalle on syntynyt heikkous d6:een, jota valkea kiirehtii hyödyntämään välittömästi. 11.Rd2-c4 Lg7-f8 Tämän L-siirron ansiosta mustan asema muodostuu yllättävän potentiaaliseksi. Valkea

8 178 SUOMEN SHAKKI kiirehtii asioita liikaa ja joutuu vaikeuksiin. Mustan asema on mahdollisesti ahdas, muttei missään tapauksessa kypsä suoraan häviöön. 12.Lel-g5 Rb8-d7 13.Lg2-h3 Jo tämä siirto vaikuttaa ennenaikaiselta, parempi olisi ollut pyrkiä peliin d-linjalla b7 -b5!? 14.Re4 xe5 Osoittautuu sommitelmassa olevan aukon tähden täysin virheelliseksi»kaatoyritykseksi», mutta vasta hauskojen käänteiden jälkeen. Parempi ja mustan 13. siirron aiheuttamia heikkouksia joustavasti hyväksikäyttämä oli yksinkertainen peräytyminen 14. Rcd2 noin tasa-asemin Rd7 xe5 15.Lh3 xe8 Re5 xf3+ 16.De2 X f3 Rf6 X e4 Mustan vastasommitelman ensimmäinen ydinsiirto. 17.Tdl-d7 Vuorostaan valkean sommitelman ydin, mutta tässä ydinsodassa mustan sommitelmaketjureaktio on tuhoavampi Re4 X g5 Mustan toinen ydinveto, suojaa pisteen f7. 18.Df3-f6 De7-e5 19.Df6xe5 Rg5- f3+ 20.Kgl-g2 Rf3 xe5 21.Tal-el Ta8 X c8 ja valkea antautui (0-1). Hauskaa ilotulitus ta. 1. Brander Jatkoa sivulta 180 lattu! 13.Kdl R xf7 d3! Valkea luopui, sillä 15.Rd6+ Txd6! 16.exd6 Da4! 17.b3 Dg4+ 18.f3 Dxg2 jne. (0-1) Analyysit Deutsche Schachzeitung 8/69 mukaan vapaasti kääntäen BIRDlN AVAUS K. Funek - R. Honkaniemi HTS:n yhtisliittoturnaus, I/e, 9. k., Helsinki Lyhyt pelinäyte ryhmänsä voittajan käsialasta. Kyllä I.f4 on tehokas avaussiirto, käyttäähän sitä mm. Larsen säännöllisesti, mutta avaus tulee tuntea erittäin hyvin. Jos vielä vastustaja suosiollisesti myötävaikuttaa tapahtumien kulkuun ovat tällaiset alisiirtoiset pelit avauksen satona hyvin tyypillisiä. Valkea johtaa hyökkäyksen näppärästi loppuun saakka. 1. f2-f4 d7-d5 2.Rgl-f3 RgS-f6 3. e2-e3 e7 -e6 Eräs varmimpia,'astauksia valkean valitsemaan pelitapaan. 4.b2-b3 Rb8-d7 Tässä olisi odottanut, kuten tiheästi jatkossakin, siirtoa 4.-c5 ja sitten esim. 5.-Rc6. 5.Lel-b2 LfS -e7 6.Rbl -c3 a7 -a6 Hidastelua, vaikka valkean painostus kehittyykin hitaasti sekin, se on systematisoitua ja tehokasta. Näinollen rnustankin tuli järjestelmällisesti saada pelinsä kuntoon esim. pelaamalla heti Rc3-e Re2-g3 h7-h6 Mustan»odottavien» siirtojen ansioista valkea on saanut ratsunsa nopeasti K-hyökkäysalueelle. 9.Lfl-d3 Rd7 -e5 10.Rf3 -e5 Rc5 X d3+? Tämä on jo ratkaiseva asemallinen virhearviointi, c-linja avautuu valkean mahdolliseen käyttöön ja valkea saa lisäsotilaan keskustaan, mutta toisaalta Ld3 vaikutti uhkaavalta mustan K-asemaan ampuessaan. 11.e2 xd3 Rf6-h7 Vielä oli c5 mahdollinen. 12.Ddl-g4 Rh7 -f6 13.Dg4-f3 e7 -e6 Tämä sinetöi asemaa yhä enemmän. 13. c5 oli yhä pelattavissa vastapelin saamiseksi ja yrityksenä tukkia Lb2:n mainioita näköaloja. Nyt musta tyytyy vain odottamaan mitä tuleman pitää Rf6-d7 15.Re5 xd7 Le8 xd7 16. Rg3-h5 f7-f6 17.Df3-g3 Tf8-fS 18. e2-e4 Mustan joukkojen ollessa sidottuja pääasiassa K-aseman puolustukseen, tämän keskusta-aloitteen voima moninkertaistuu d5 xe4 19.d3 xe4 Dd8-a5 20.e4-e5! Uhkaa 21.Rf f6-f5 21.Rh5-f6+ Kg8-hS 22. Dg3-g6 musta antautui (1-0). Tehokasta Birdiä ja Lb2:n riemuvoitto! 1. Brander KIRJESHAKKIOSASTO SUOMEN IGHjESHAKKILIITTO - FKF r.y. Toimittaa Olavi IIalme, Nauristie 16, Järvenpää Suomen mestaruusturnaus Kuluvan vuoden SM-turnaukset ovat vähitejllen kallistumassa loppuaan kohden. Julkaisemme seuraavassa väliaikatietoja, jotka ovat olleet ticc10ssamme heinäelokuun vaihteessa. SM-70: R YIiettinen 6/9, A. Ruotanen 5/9, G. Lågland 4,5/7, G. Venäläinen 4/5, T. l'erman 3,5/9, A. Kiyiaho 3,5/10, M. Uitto 3/7 SMjM-70:.. Jouko Aijälä 8/9 (tulos oikeuttaa osanottoon vuoden 1971 SM-turnaukseen), G. Hesse ja A. Wideman 4,5/7, H. Tuominen 4/7, M. Piuv" 3,5/4 SM!ME-70: Y. Louhi 5/8, K. Vi tikkala 4,5/5, T. Haapala 4/5, T. Aalto 3,5/7, A. H.uuttula 2,5/3 SM/I-70: S.. Salonen 8/9, R Kotka 6,5/8, T. Nylund 6,5/10, R. Lindroos 5/11, H. Hakal" 4/4, K. I{uivasto 4/5 SM/H-70: H. Pietilä 9,5/12 (lopputulos), T. Karyi 6,5/10, M. Peltoniemi 6/8, V. Jääskeläinen 5,5/9, E. Suolinna 5/11,.\. Haapaniemi 4/6..\. Lehtinen -Jc/7 SMjHl-70: S, Haapala 8,5/10, Y. Laiho 7,5/10, B. Söderman 7/10, H. Lillberg 7/11, E. Koskineu 6/8,,\. Isotalus 5,5/IO,K. Bäckman 5/8, T. 1{05kela 4/10 SMjIV-70: ]. E. Lindström 7/8, T. Karjarinta 6/8, K Mannonen <1/10 (lopputulos), T. Nurmi 5,5/8. K. Ruuhila 5/6, 1. Laine 5/8 SUOMEN SHAKKI 179 Suomi-Ranska maaottelu :'I1aaliskuun 1. päivänä 1970 alkoi kirjeshakkimaaottelu Suomen ja Ranskan välillä. Maaottelu pelataan 35 pelaajan voimalla ja jokainen pelaaja pelaa kaksi peliä vastustajansa kanssa vuorovärein. Peliaika on kaksi vuotta ja maaottelun ylituomarina toimii P. Diaconescu Romaniasta. Suomen joukkueen kapteeni on Jorma Visanko (Oulu) ja Ranskan Andre Giraudet (Epinaysur-Seine). 1. G. Lågland-A. Sansas (QUILLAN) 2. A. Björkqvist-Cap. Lartigu (PARIS) 3. A. Ruotanen-~H. Reyss (LAUSANNE) 4. J. Sorri-P. Bouttier (LE PLESSIS- ROBINSON) 5. O. Lampela-J. Negro (NICE) 6. A. Johansson-CI.Miclot (VICOMTE) 7. T. Perman-M. Gaudicon (FONTAINE BLEAU) 8. R. Miettinen-P. Vasselon (SAINT ETIENNE) 9. M. Uitto--J. Pasek (HOUILLES) 10. V-M. Huuskonen--J. Remise (SAINT MAUR) 11. Pa. Hietanen-C. Bouquet (SAILLAGOUSE) 12. A. Kiviaho-J. R. Chandon-Moet (HA UTVILLIERS) 13. O. Harald-NL Emberger (VILLEMONBLE) 14. L. Kuutti-J. M. Girardey (MARSEILLE) 15. E. Olli-P.Lewandowski (HOUDAIN) 1<1. Y. Louhi~F.Trommsdorff (BOURGES) 17. A. Ahlberg-G. Rouverol (MAH.8EILLE) 18. O. Halme-~A.Dulhauste (MONT-de MARSAN) 19. R. Pohjonen--J. Sango (LES CLA YERS-s-BOIS) 20. M. Valli---M. Brum (FREYMING) 21. H. Wikman-de Zolotiloff PRIGONRIEUX) 22. M. Ketola-de Saint-Germain (FONTENA Y-aux-ROSES) 23. A. Harju -Cl. Moreau (EVREUX) 24. P. Henriksson--M. Gouel (USSEL) 25. F. Säily ~ J.Cazzitti (LALINDE) 26. R. Lindroos-F.Alozy (LEZIGNAN) 27. H. Hakala-M. Marciniak(per6) (LIEVIN) 28. V. Huttunen-J. Corre (VICHY) 29. S. Snellman-M. Marciniak(fils) (LIEVIN)

9 180 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI T. Linden-G. Marot (TOULOSE) 31. N. Nyström-Dr. G. Hauptmann (STRASBOURG--MEINAU) 32. E. Nuutilainen-A. Koltz (AJACCIO) 33. J. J oensuu-m. Frigere (BEZIERS) 34. B. Söderman-R. Giappesi (SAINT -ANDRE-cle-C UBZAC) 35. M. Virtanen-J. Meslage (CHATEAUROUX) 337. MARSHALLIN GAMBIITTI A. Gurwitsch (N-liitto) - F. Grzeskowiak (L-Saksa) IV. Euroopan mestaruusturnaus l.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.Lb5 a6 4.La4 Rf Le7 6.Tel b5 7.Lb3 0-0 S.c3 d5 9.exd5 Rxd510.Rxe5 Rxe511.Txe5 c6 12.d4 Ld6 13.Tel Oh4 14.g3 Oh3 15.Le3 Lg4 16.Dd3 TaeS 17.Rd2 Te6 IS.Oft Oh5 19.a4 f TfeS 21.a X b5 T X e3 22. T X e3 T X e3 23.b X c6!! Tähän asti teoria on pitänyt parempana 23.b xa6 Lb8 24.a7 Lxa7 25.Txa7 De8! 26.Ta1 Te227.Rc4 kaksiteräisin asemin Te2 Tämä siirto perustuu suurmestareiclen BoJeslavski ja Suetinin ar al yyseihin, toteamuksella, että mustalla on etu, mutta L X d5 + Kf8 Myös Kh8 25.h3! jälkeen musta häviää L xh3 26. U3! A) 26.-Dg6 27.DXe2 Dxg Khl B) 26.-Lxfl 27.Lxh5 Txcl2 28. Kxfl Txb2 29.Txa6 g6 30.Le2 Tb3 31. Ta8 + (Tai :31.e4 T X g3 32.c7 Lx c7 33. Ta8+ Kg7 34.Ta7) 31.--Kg7 32.Ta7 + 1<16 33.Td7 Lb8 34.c7 II T X d2 26. D X ag A) Te2 27.De8 + De8 (27. - Tc8 28.Ta8) 28.Dxe8+ Txe8 29.hxg4 B) 26. -De8 27.hxg4 a) 27.-g5 (g6) 28.c7! b) 27.-fxg4 28.Db7 c) 27.-Txb2 28. gxf5 h5 29.1'6! gxfg 30.e7 Lxc7 31. Dx 16 + Kh7 32.DI5 + Kg7 (32. - Kh8 tai Kh6 33.Le4!) 33.Le4! uhkauksena 34.Dh7+ Kf835.Ta7. 25.h3!! Tällä odottamattomalla siirrolla tulee mustan hyökkäys torjutuksi. 25.-L xh3 Myöskään muut siirrot eivät auta: L xf4 2G.D xf4 D xh3 27.Dd6+ mattilopuin II 25. -D xh3 26.D xh3 Lx h3 27.I~c4 seuraavana 28.1' X a T X d2 2G.D X a6 A) 26. -Ldl 27.e7! B) D X h3 27.Dc8+ Ke7 28.Ta7 + mattilopuin C) Te2 27.De8 + Te8 28.Dd7 Dg6 (28. Lb8 29.h X g4) 29.h X g4 0) 2G. - Td L + 27.Txd1 Lxd1 28.Dc8+ De8 (28.-Ke7 29.DeG+) 29.D xf5+ Ke7 30.De6+ E) 26.-De8 27.hxg4 a) 27.-g5 28.c7! b) 27.. fxg4 28.Db7 c) 27.-Txb2 28.gxf5 h5 29.f6h4 30.fxg7+ Kxg7 31.Da7+ Kh6 (31. - Kh8 32.Dd7 De Kh1 La3 34. Dg4) 32.Dd7 De3+ (32.-Dg6 33.DeG) 33.Kh1 Th2+ 34.K xb2 h xg3+ (34.. -D X g3+ 35.I\:h1) 35.Kh1 26.Lf3! Lxfl Jos 26.-Dg6 27.DXe2 D X g Kh 1 L X f4, niin valkean siirrot 29.Rfl! Dh4 30.Rh2 ratkaisevat pelin. 27.Lxh5 Txl12 28.Kxfl Txb2 29. T X a6 g6 30.Le2 LbS 31.Ta5 Torni on matkalla d7:ään h5 32.Td Td8+ Ke7 :H. Td7 + Ke8 35.g X 114 Lx f4 36.Tg7 musta luopui. Uhkaus ta 37.e7 vastaan ei ole mitään riittävää puolustussiirtoa, 36. -Kd8 seuraa yksinkertaisesti 37.1' X gg ja enempi va,;tarinta on turhaa. (1- ~0). Huomautukset /\. Gurwitsehin nmk',.anj Fernschach 7j RANSKALAINEN PUOLUSTUS S. Aarseth -H. Rittner VI. MM-loppukilpailu l.e4 e6 2.d Rc3 Lb4 4.e5 c5 5.Dg4 Re7 6.d X c5 Rbc6 7.Rf3(?) Terävä muunnelma, jota - huolimatta tämän pelin saamasta arvostelusta _... tuskin vielä hylätään. 7.-d4 8.Lb5 Oa5 9.Lxc6+ bxc6!! Tähän asti on huomioitu ainoastaan valkean etuun johtava 9.-Rxc6 IO.Dxg7. Tekstisi,rto, joka on Estrinin suosittelema, on paljon vahvempi, koska siirto La6! voidaan tehdä välittömästi. 10.D xg7 Nykyään ei enää oikein hyvä. Kuitenkin on myös - Euwen I)Losbladigem mukaan - 10.D xd4 I\15! valkealle epätyydyttävä: 1l.De4 L xc3+ 12.b xe3 D xc3+ 13.Kdl Tb8 jne. tai I1.Dc4 LaG 12.Db3 Db5! Musta tunsi tämän analyysin, valkea taas ei tuntenut TgS 11.0 X h7 11.-La6! 15.Rg5 Lxc3+! Hienosti pe Jatkuu si,l. 178 I SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. Puheenjohtaja Osmo Kaila, Haahkatie 13 A 5. HELSINKl 20 (674522) Toimittaja Tauno Nylund, Tarvonsaarenpuisto 4 A 17 RAUMA ( ) AMERIKKALAISVIERAILU Elokuun lopulla vieraili maassamme eräs USA:n tunnetuimmista laatijoista, tri Newman Guttman. Alun toista sataa kaksisiirtoista ja jonkin verran apumatteja laatinut tri GuUman on Maailman shakkiliiton (FIDE) tehtävätoimikunnan jäsen ja kansainvälinen tehtävätuomari. Bellin instituutissa Chicagossa tutkijana työskentelevä tri Guttman oli Tukholmaan suuntautuneeseen alansa kongressimatkaan liittänyt vierailun N:o 420 Newman Guttman 4. p. Kv. joukkuelaadintakil ~54 N:o 421 Newman Guttman 3. p. Problem 1962 t... ~ tehtävämaana hyvin tunnettuun Suomeen. Ensimmäisenä kohteena oli Turku, jossa syntyneen tehtävävieraan ja hänen biokemisti-rouvansa isäntänä oli Olavi Riihimaa. Matkan jatkuessa Poriin oli allekirjoittaneella muiden I)satikaisten» mukana ilo tutustua vieraaseen henkilökohtaisesti Matti Myllyniemen kotona. Tampereella oli vieraan isäntänä Jan Hannelius sekä Helsingissä Osmo Kaila. Ja sitten pari näytettä vieraamme tuotannosta: ~Il.1. 8ft. 2=1= 14+5,8=1= 2+5 N:o 420 Guttman, on mainitun laadintakilpailun 2-siirtoissarjan kolmannesta osasta, jossa teemana olivat matinmuutokset. Mustan siirtoihin 1. - Lx b4 (K X d4)jrd3 on vaikealla valmiina matit 2.Re3jLaG. Alkusiirron l.da4!, joka uhkaa 2.b X a5 ja jota 1. K X d4 ei torju, jälkeen seuraavat mustan puolustuksia 1. -I<.c13jR X d5 nyt muuttuneet matit 2.Re3jLa6=1=. Lisänä ovat 1.-Lxb4j Lxb62.Dxb4jb5=1=. N:o 421, Guttman. Korkealuokkaista teknistä taitamista osoittaa tämä albumista poimittu apumatti, jossa valkean ainoana upseerina on lähetti! Ja kas, näin se käy!: 1.Kc4 Ke1, 2.Kd3 Kd1, 3.Dh2 Kcl, 4.Ke2 Kc2 (Jo toisen kerran musta kuningas katkoi omaa linjanappulaansa mahdollista en myös valkean kuninkaan pääsyn tälle linjalle!), 5.g3 N:o 422 Eugene Albert Sahovski glasnik 1963 lll?il LXd4 6.Kfl+ Kd3, 7.g2 Ke3 (molemminpuolista katkomista (8. Kg! Ke2 =1=. N:o 422 Albert. Esitettäköön vielä toinen edellisenkaltainen hieno minimaali: l.tgi Lf3, 2.T7g3! (kuten myöhemmin näemme tarvitaan g2-ruutu tempoa varten) Lg4, 3.Kb4 Kg5, 4.Kc3 Kf4, 5.Kd2 Lf3, 6.Kcl Ke3 7.Kfl Kd2, 8.T3g2 Le2=1=. LISÄÄ AMERIKKALAISTA Verraten selvän kuvan amerikkalaisesta (USA) 2-siirtoistuotannosta tarjoaa Kenneth S. Howard'in toimittama valikoima Spectacular Chess Problems, New York Teos sisältää 200 kaksisiirtoista vuosisadan alusta aina viime vuosiin saakka. Seuraavassa eräitä poimintoja mainitusta kirjasta:

10 182 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 183 N:o 423 Murray Marble 1. p. La Strategie 1909 N:o 424 Geoffrey Mott-Smith Chess Review o 0 0 o o ii:l"o 0 0 o ~ -- N:o 425 Frederick Gamage 1. p. Meredith tourney The Chess Correspondent OgO m. o ~~ o wä 0 0.ä... o [1 [~ 0.Sll. [~ Oä * N:o 423 Marble. Kilpailun teemana oli: musta puolustautuu valkean uhkausta vastaan lyömällä samaan ruutuun mahdollisimman monella eri nappulalla. Ja näin siis voittanut tehtävä: 1.Le4! (uhkaa 2.D XdS, joka uhkaus on torjuttavissa vain lyömällä lähetti c4:stä). Näppärät lukijat varmasti löytävät itse kaikki muunnelmat, mutta kiireisimmät voivat katsoa tästä: 1. d X e4/k X e4/te X e4} Tf X e4/rf X e4/rg X e4jd X e4 2. Dd8/Tc4j Tcl/RfS/Thd3/Re6jTc2 *. N:o 424 Mott-Smith. Tämän miniatyyrin sisältö on shakkivaarassa. Mustan siirtoa 1.-Da3 + vastaan vaikealla on valmis matti 2.D X a3. Alkusiirron 1.Ka2! jälkeen on mustalla kaksi uutta shakkausruutua Dc4j DdS +, joita seuraavat matit 2.D X c4j RXdS*. Musta voi torjua valkean uhan 2.Db3 myös.0. muuten: 1. -Db4jDbSjDb6 N:o 426 L. Maslanka 1. p. Gaz. Czestoeh o 0;;10 ~~ R R o m 0 0 o m mgo 0 f MIELENKIINTOISIA LOPPUTEHTÄVIÄ N:o 426 Maslanka. Pystyykö valkean korottuva daami estämään myös mustaa ko- A. Kraemer Schaeh der Naehr * 2. De2/Dd4/RdS *, sensijaan ratsun lyöminen 1.-D xe3 ei torju uhkausta. N:o 425 Gamage. Ottaen huomioon valkean erittäin voimakkaan linjanappulamateriaalin, tuntuu lähes uskomattomalta, että valkea onnistuu pyrkimyksessään vain uuden patterin rakentavalla ja kuninkaalle toisen pakoruudun antavalla alku siirrolla 1.Tf4!, johon musta sitten yrittää: l.-g6jgsjgxh6j Kxh6/Kxh8, mutta saa vastaansa: 2.Tf7j Tc6jTc8/TM/Te8 *. KORJAUS Henry Tanner, Pori, on osoittanut Suomen Shakissa n:o 3/70 julkaistun Antti Pyhäläu 100 dollarin teeman apumatin sivuratkaistavaksi (tehtävä n:o 392) I.Lh6 + K-, 2.Lfg7 Le4, 3.Kf8 LgfS, 4.Kg8 - -,5.Tf8 LXh7*. N:o 427 N:o 428 C. M. Bent.i. Tidskrift 1969 OäO 0 0._ OiO 0! m 0 o OgO o ;;1 o rottamasta? 1.Ke2! ottaa mustalta pois helpon voiton Kbl, jota seurasi c2 ja välitön korottuminen. 1. -g4 (tämä on selvästi parempi kuin 1. -e4, jota seuraisi valkean helppo voitto jatkolla 2.R X es, joka ei nyt käy) 2.RaS! tätä tietä syntyy mattiuhka, joka jatkossa antaa valkealle ratkaisevan tempon, 2. -g3, 3.Rb3 + Ka2, 4.Rc1 +! L X ei (pakko, koska muuten olisi seurannut Re2), S.b7 g2, 6.b8D (tässä oli ratsu-uhrauksen ydin: musta ei voi korottua, vaan sen on torjuttava bl :stä uhkaava matti.) 6.-Lb2, 7.Dg8+ KaI, 8.D X g7 voittaen. N:o 427 Kraemer. Ensisilmäys materiaalisuhteisiin panee toki cpäilem:ään valkean voittoa. Helpompi on sensijaan havaita valkean tasapelijatko l.r X f7 + 2.R Xh8 jne, mutta että voitto...?! 1.Rg4+ Kg7, 2. Re6+ Kg8, 3.Kf4! (ja siinä sitä ollaan..., mustan kuningas on patti, jos jompikumpi musta ratsu siirtyy, seuraa matti. Miten pärjäävät mustan kolme sotilasta? Sotilasloppupeleihin tutustuneet tietävät kyllä, että (mustan kuninkaan ollessa patti) valkea voittaa, jos se mustan sotilasasemassa a4, b4, c4 pääsee tekemään kuninkaallaan siirron Kbl! Senjälkeen seuraa mustan sotilassiirtoja a3jb3/e3 valkean kuningassiirrot a2jb2/c2 ja musta joutuu siirtopakolla mcnettämään kaikki sotilaat.) 3. -as. Mustan muut siirrot eivät ole sen kummempia. 4.Ke3 tämän jälkeen peli jakautuu: A) 4. -a4 S.Kd2! (mutta ei S.Kd4? bs 6.Kc3 es! 7.Kb2 e4! tai 7.Ke2 a3! mustan voitoin) ja taas on mustalla valinnan varaa: I. S.-a3 6.Ke3 bs 7.Kb3 b4 8.Ka2 es 9.Kb3 e Ka2! voittaen. n. S.-bS 6.Ke2! b4 7.Kbl!! (tämä olisi seurannut myös jos musta olisi pelannut 6.-eS) 7.-cS (tai jos 7.-a3, niin 8.Ka2 jne.) 8.Kb2! e4 9.Kbl! voittaen. lii. S.-eS 6.Ke2! e4 (jos 6.-b4, niin katso kohta II), 7.Kbl bs (pakko) 8.Kb2! voittaen. Jatkoa sivulta 194. Kilpailutoimikunnan puheenjohtajat 1956 B. Muurimaa 19S7 Arne Jonsson ja Lars Törnwall 1958 Lars Törnwall ja Kalle Markkanen 19S9 Lars Törnwall 1960 Lars Törnwall 1962 Olli Forssen 1964 Olli Forssen 1966 Olli Forssen 1968 Olli Forssen ja Eino Eloranta 1970 Eino Eloranta ja Olli Forssen B) 4. -cs S.Kd2 I. S.-c4 6.Kc3 bs 7.Kc2 voittaen. II. 5.-a4 6.Kc2! (6.Kc3? b5 7.Kc2 a31 8.Kb3 b4, ja musta voittaa, koska valkea on siirtovuorossa) 6. -bs (e4 7.Kbl!) 7.Kbl! voittaen. UI. 5. -bs 6.Kc2! a4 (tai b4 7.Kb3, tai c4 7.Ke3) 7.Kbl! aina vain valkean voitoin. C) 4. - bs S.Kd2 1. S. -a4 6.Kc2! jos musta nyt pelaa a3, tapahtuu, kuten jo on osoitettu, 7.Kb3 bs 8.Ka2 es 9.Kb3. Jos taas b4jc4, niin valkea voittaa patcnttisiirrollaan 7.Kbl! II. S.-b4 6.Kc2! a4(!) 7.Kb1! voittaen. fil. 5. -cs 6.Kc2! ylläolevan kaltaisin voitoin. Jatkot :~. -bs:n tai 3. -cs:n jälkeen voi itsekukin tämän jälkeen helposti tutkia. Todella arvokasta tehtävän muotoon puettua sotilasloppupeliteoriaa! N:o 458 Bent. Valkea on kyllä materiaalin suhteen pahasti»jaloissa,), mutta... 1.Ta7 +! (rauhallisempi peli ei valkeata auta, koska sillä on kaksi upseeria»5uissa».) 1.-Rxa7 2.b7+! Txb7 3.axb7+ Kxb7 4.Ee4 fs+ (jollei musta pelaa tätä, jää sille kuitenkin vain kolme kevyttä upseeria valkean kahhl vastaan, jolloin peli on tasapeli.) S.KxfS Ld7+ 6.Kf4! Lxh3 (Nyt pitäisi näyttää hyvältä mustalle. On nimittäin osoitettu, että kolme kevyttä upseeria voittaa yhden, olipa lähettien tai ratsujen suhde mikä tahansa, mutta...) 7.Kg3! (erikoisasema on aina erikoisasema, kuten tässäkin on laita) 7.-Lfl 8.Kf2 Lh3 9.Kg3! ja tasapeli siirtotoistoin. J 05 musta siirtää lähettiään jonnekin muualle valkean ratsu haarukoi sen joko ilmaiseksi tai vaihtaen. Voisiko yksi ratsu enää paremmin lähettiä hallita vapaalla laudalla? Raumalla Istonpäivänä 1970 Tauno Nylund TOIMITUKSELLE SAAPUNUTTA KIRJAL LISUUTTA Adelboclen, Clare Benedict-turnaus (1. Hollanti)»Premier Grand Prix d1echecs di Lugano (1. Bent Larsen) 37. Sowjetisehe Meistersehaft Mcs'{au 1969 (1. Petrosjan). Kaikki kolme ovat Sveitsiläisen»Schweizer Schaehdienst Z(irieh» -yhtymän toimituksia. Sama yhtymä julkaisee myös kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvää lähteä»sehaeh Express - Chess Express». Osoite: Schweizer Schachdienst Zurich, Hönggerstrasse 80, 8037 Z(irich, Schweiz.

11 184 SUOMEN SHAKKI I. Brander: SM-TURNAUS 1970, HIUKAN Ketola = = Morant 41= Westerinen = Äijälä = 22-31= 5. Kivipelto = 41= 22-29= = 24= 20= 6. Kanko 28= 28= = 7. Ahonen 21= 20= =- 8. Kiviaho 24= 42= 42= = 23= 16= 33= Gostowski 24= 19= 33= 34= Lahti 21= 42= 19= = 30= 42= 33= Havansi 28= 20=, 42= 33= = = 12. Tuomainen 34-28= = 46= Venäläinen = = = 69= Rantanen = = = Saren 41= = 29-33= 22= Siirrot/kierros keskim.s./kierr Turnaustaulukkoa, jossa pelaajat on jo asetettu paremmuusjärjestykseenkin, tutkiskellessa tekee usein mieli saada tietää vaikkapa vain pähkinänkuoressa, edes hiu~ kan enemmän turnauksen kulusta. Oheiseen taulukkoon olen onnistunut ahtamaan tavallista kosommin turnaustapahtumia, ja toivonkin, että ko. järjestelmä saisi niin arvostelua kuin hyväksymistäkin osalleen. Ensinnäkin taulukon luvut ilmaisevat pelin pituuden, +, - tai = luvun jäljessä kertoo onko kyseessä voitto-, häviö- vai tasapeli. Lisäksi etsimällä kutakin kierrosta symbolisoivasta pystyrivistä saman siirto- Erkki Havansi: HUOMIOITU SUOMENMESTARUUS-TUR NAUKSESTA 1970 Kotimaisen shakkimme vuotuinen arvotapahtuma n:o 1, miesten SM-turnaus (Helsinki ). sai tällä kertaa tavallista paremmat ulkoiset puitteet. Järjestelyistä vastannut Shakkikodin Kannatusyhdistys ry. oli paneutunut tehtäväänsä yksityiskohtia myöten huolellisesti ja viitseliäästi, minkä tuloksena pelaajat saivat nauttia poikkeuksellisen miellyttävistä peliolosuhteista. Oli tilaa, valoa, siisteyttä, ravitsemusta, rauhaa, rahaakin enemmän kuin tavallisesti. Kilpailutoimikunnan nimilista ansaitseekin julkisuuden: Gerh. Lindström, L. Lahdenmäki, S. Lahti, S. Helle, K. Holmen, O. Kaila, H. Koskinen, K. Marjamäki, E. Pääkkönen, T. Salo, L. Suuronen, J. Vähätupa ja rva K. Örlund. Mitä itse turnaukseen tulee, oli siinä kilpai- määrän omaava peli, saadaan keskinäinen peli selville. Tosin joskus harvoin samalla kierroksella sattuu kaksi samanpituista peliä, mutta pienellä harjoittelulla kunkin kierroksen parit ja värit kyllä käyvät taulukosta selville. Kunkin pystyrivin alla on kierrosten totaalinen siirto määrä ja kierroksen pelien keskimääräinen pituus. Sarakkecsta A käy selville pelaajien käyttämä kokonaissiirtomäärä, sekä keskimääräinen siirtomäärä peliä kohti. Vielä saman sarakkeen alin lukupari ilmaisee koko turnauksessa pelattujen siirtojen määrän sekä lui1 alkaessa vain yksi voittajaehdokas: KvM Heikki Weslerinen (s. 1944, fil.kand., SSI\), joka loistavasti pitikin pintansa. Jännityksen kannalta olikin ikävää, ettei KvM 1vo Nei (viisumisyistä) päässyt mukaan. Muitakin merkittäviä poisjäämisiä oli: Ojanen säästeli voimiaan Olympia-Siegeniin, Böök taa:i lienee jo luopunut pitkistä tiukkatahtisista turnauksista, ja mestaruuden puolustaja Sirkiäkin katsoi parhaaksi osallistua turnaukseen vain viikonloppuisin - katsomosta käsin! Pelaajien määrä jäi 15l:een, onneksi, 6illä näin jokainen sai sentään pienen hengähdvstauon. Tulostaulukko on julkaistu jo viime numerossa, ja se osoittaa \Vesterisen täydellisen ylivoiman: 1:3 %/14 eli 96,3 %! Vain Kivipellon onnistui verottaa hiukan Heikin pistetiliä (7. kierroksella) pelissä, jossa siinäkin HW pääsi niskan päälle, mutta tuli jähäneeksi voittosiirron»varastooll». Mestarimme ei yhdessäkään pelissä ollut häviövaaras:icl - SIIRTOLUKUMÄÄRÄTILASTOA A = / = 50= 563/ / / / = 22= / = / = 21= 501/ = / = / / / = / = 57= 50= 579/ = / / kaikkien pelien keskipituuden. Sarake B kertoo kunkin pelaajan voittojen lukumäärän, voittojen kokonaissiirtomäärän, sekä voittopelien keskimääräisen pituuden. Kunkin pelaajan häviöiden määrä on seuraavana ja sitten tuleekin tasapelien lukumäärä, tasapeleihin käytetty kokonaissiirtoluku kutakin pelaajaa kohti ja kunkin pelaajan keskimääräinen tasapelien pituus. Sarakkeen alle on koottu kokonaisluvut. Sarake C sitten lopuksi kertoo kunkin pelaajan loppupistemäärän. Tilastollisten johtopäätösten ohella, joita ovat huomiot voittopelien tasapelejä suuehkä peliä HW - Ketola lukuunottamatta? - ja näppäriä sommitelmia nähtiin tuon tuostakin. Vakuuttava suoritus! Kakkossijaa piti kauan hallussaan Unto Venäläinen (1944, kirjapainotyöntekijä, LahTS). Hän sammui kuitenkin loppupuolella, alamäen alettua 9. kierroksella Tuomaisen kauneuspalkintohyökkäyksen tuotettua lahtelaiselle ensimmäisen nollan. Venäläinen putosi lopulta 6-7 sijalle, mutta kestävyyden ja rutiinin karttuessa mitalisijoja alkanee tulla, sillä hän on mielestäni kehityskelpoisimpia mestareita, mitä meillä on. Venäläisen väsähtämisestä huolimatta näytti aivan loppuun saakka siltä, että kakkossija silti menee Lahteen, Lahdelle. Sitkeä ja varovainen AhiLahti (1931, matematiikan maisteri, LahSK) teki 8 ensimmäisessä pelissään 7(!) remissiä, mutta kiri sitten peliotettaan terävöitettyään yksin kakkoseksi ennen viimeistä kierrosta. Hän kompastui kuitenkin lopussa Kankoon ja jäi jakamaan 3. sijaa. SUOMEN SHAKKI 185 B C + 2 ( 75/37.50)-9=3 (119/39.67) 3% + 2 ( 71/35.50) -9=3 (156/52.00) 3 % +13 (536/41.23)-0=1 (40/40.00) 13% + 5 (234/46.80)-7=2 (55/27.50) ( 69/34.50) -6=6 (195/39.00) (212/35.33)-3=5 (117/23.40) 8% + 5 (220/44.00) -5 =4 (93/23.25) (205/51.25)-1=9 (261/29.00) 8% + 4 (185/46.25)-5=5 (132/26.40) 6% + 5 (146/29.20)-2=7 (233/33.29) 8% + 6 (215/35.83) -2=6 (214/35.67) (108/36.00)-8=3 (108/36.00) 4% + 5 (231/46.20) -4=5 (246/49.20) 7 % + 3 (133/44.33) -5=6 (241/40.17) (188/37.60) -4=5 (140/28.00) 7% / /33.57 voitto % = 35,3 tasapeli % = 29,4 remmasta pituudesta ym., voidaan kunkin pelaajan turnausaseman kehityksestä tai kehittymättömyydestä tehdä mielenkiintoisia johtopäätöksiä, jotka saavatkin jäädä lukijan tehtäväksi. Jos olisi ollut mahdollista saada vielä taulukkoon mukaan käytetyt pejiajat, niin kunkin pelaajan käyttämä energia turnauksen eri vaiheissa olisi tullut korostetummin esille. Taulukon voitto - % ei tarkoita todellista voittoprosenttia, vaan voittopelien siirtomäärän prosentuaalista osuutta kokonaissiirto määrästä. Turnauksen tasapeliprosentti oli 33.3 %. Se, joka tästä»kahden kaupasta» nappasi»korvapuustin» eli hyötyi eniten, oli Erkki Havansi (1941, varatuomari, SSK). Allekirjoittanut nousi nimittäin kehnosta startista (2/5) huolimatta yksin 2. sijalle, voitettuaan viimeisellä kierroksella Kivipellon (ks. peliosastoa).»hopeaan» riitti suht. vaatimaton pistemäärä eli 9/14 (=64,3 %) ja suht. vaatimaton (= rauhallinen, vastustajan virhettä odotteleva) asematyyli. 3. sijan jakoivat Lahden kanssa Ilkka Kanko (1934, dipj.ins., HSM) ja Allan Kiviaho (1935, kirjastonhoitaja, HSK). Kiviaho pääsi»remissiruhtinaaksi» (9 tasapeliä 14:sta) kovin varovaisella avauskäsittelyllään, joutuen»iaskemaan aseensa» vain Westerisen K-hyökkäyksen edessä. Kanko ei näytä saavuttaneen takavuosien varmuuttaan; hapuilu kilpailun alkupuolella esti paremman sijoituksen. IlMa Saren (1940, faktori, SSK) täydensi 6-7. sijallaan SSK:n hyvää panosta. Avaus-

12 186 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 187 teoreettisesti hyvin varustautunut Saren kärsi alkukierroksilla väsymysvirheistä ja ilmestyi vasta viimeisellä kierroksella yli 50 % rajan. Eekka Ahonen (1930, kauppias, Vamm-SK) noukki pisteitä tasaista 50 %:n tahtia. Hyvä saavutus vailla kunnon harjoittelumahdollisuuksia olevalta vammalalaiselta. Rauli Gostowskin (1946, työmies, KulttSh- 58) vaisuhko esitys oli pieni yllätys. Keskittyminen ei tainnut onnistua parhaalla tavalla? sijan jakoivat nestori ja kuopus eli Matti Rantanen (1911, mallipuuseppä, TaSY) ja Jorma Aijälä (1947, opiskelija, RiiSY). Matti starttasi surkeasti (Yz/5), mutta sitten alkoi hänen sitkeä puolustusvoittoinen pelityylinsä tuoda pisteitä (mm. 3 Yz/4 oman liiton pelaajilta). Jorma Aijälän esitykset hänen ensimmäisessä mestariluokan kilpailussaan olivat rutiinin puutteesta johtuen kovin epätasaisia: oli hyviä esityksiä, mutta myös pahoja sokeuksia. Joka tapauksessa tyydyttävä ensiesiintyminen. Kaj Kivipelto (1945, varastomies, Gamb) sai alussa aikapulapikapelinsä sangen hyvin hoidetuksi, mutta»blikstasi» 12. kierroksella koko pisteen Kiviaholle, menetti konseptinsa ja hävisi vielä loputkin 3 peliään. Ilmari Tuomainen (1940, ulkoministeriön virkamies, TuTS) kuului kilpailun yritteliäimpiin pelaajiin. l)sein tosin meni»pieleem (8 häviötä), mutta korvaukseksi tuli kaunis hyökkäysvoitto Venäläisestä, pelin saadessa erikoispalkinnon turnauksen julkaisukclpoisimpana pelinä (2. palkinnon sai Westeriuen pelistä HW -Ketola). Jumbosijan jakoivat Xlaus Ketola (1937, pankinprokuristi, SSK) ja Paul1vlorant (1945, työmies, TuTS). Edellinen on SSL:n mestari v. 1969, jälkimmäinen TShL:n mestari 1970! I<etolan epäonnistuminen oli turnauksen suurin negatiivinen yllätys. Vastustamaton häviökierre alkoi hänen kohdallaan 7. kierroksella, lupaavan aseman Ahosta vastaan käännyttyä äkkiä häviöksi. Myös Morant oli tällä kertaa poissa raiteiltaan paria valoisaa hetkeä lukuunottamatta. Yleisvaikutelmana voinee todeta, että pelien taso oli keskimäärin hyvää kansallista luokkaa. Varovaisuutta esiintyi enemmän kuin reipasta yrittämistä, ja etenkin alkupuoliskolla oli remissiprosentti melko korkea, jääden lopuksi kuitenkin»vaim 33,3 % :ksi. Värikkyydestä vastasi lähinnä Westerinen;»Aatm Niemelä ei osallistunut... UUTISIA NORTHSTATE on täyttä tupakkaa SUOMEN TUPAI<KA O.Y. Vuorineuvos Gunnar Zilliacus suorittamassa öljy-yhtiöiden välisen turnauksen avaussiirtoa. Vasemmalla Seppo Järvinen Esso ja oikealla Einari Nielsen Shell. Hieman»öljyshakista» yleensä Öljy-yhtiöiden shakkikerhot muodosta nevat erään tuoreimmista työpaikallisista yhteyksistä. Yhtiöiden toiminnan samankaltaisuus määrittää alueen, jossa harrastusrenkaiden synty on luonnollinen, mutta se, että eräs niistä on juuri shakillinen, sitä tervehdittäköön myönteisesti. Esson Shakkikerhon (lyhennyttejen nimien käyttö sallittaneen yksiselitteisyytensä vuoksi) aloitteesta saatiin neuvotteluteitse aikaan ne kriteerit, jotka antoivat öljyyhtiöiden väliselle shakkitoiminnalle periodisesti sulkeutuvan muodon sekä - _. mikä tärkeintä - jatkuvan luonteen. Lähipeli: Helmi-maaliskuussa pelataan 4-miehisin joukkuein öljy-yhtiöiden välisestä mestaruudesta. Pelinopeus on 1 h + 1 h, ja pelin on myös päätyttävä tuossa ajassa. Idea on luonnollisesti se, että säästytään kuoripeleiltä. Turnaus pelataan täydellisenä ja kilpailun tuloksen ratkaisee ensisijaisesti joukkuepisteet ja vasta niiden ollessa tasan, pelipisteet. Pikapelit: Marraskuussa pelataan öljy-yhtiöiden välisestä henkilökohtaisesta pikapelimestaruudesta. Pelaajat jaetaan kahteen ryhmään A ja B, joista ensinmainitussa pelaavat kaikki luokkapelaajat. B-ryhmän voittajalla on oikeus osallistua seuraavana vuonna A ryhmään. Kilpailut: 1. Ensimmäinen öljy-yhtiöiden välinen shakkiturnaus alkoi helmikuun 4. päivänä 1969 Esson toimiessa isäntänä. Avaussiirron suoritti»tiikerimäisesti» vuorineuvos Gunnar Zilliacus (kuva). Tästä siirrosta alkoi kamppailu Esson lahjoittamasta kiertopalkinnosta. Tulokset: 1. Esso I 2. Bp-Petko 3. Shell 4. Neste 5. E-Öljyt 6. Esso II 7. Esso III 19 pistettä (12 joukkuepistettä ratkaisi) 19,5 15,5 12 7,5 6,5 2

13 188 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI Marraskuun 22. päivänä 1969 pelattiin öljy-yhtiöitten välisestä henkilökohtaisesta pikapelimestaruudesta Esson toimiessa isäntänä. Tulokset: A-sarja 1. Orri Alivirta 2. Seppo Järvinen 3. Einari Nielsen 4. Armas Laitinen 5. Veikko Reini 6. Tatu Pohjanpalo 7. Paavo Koli B-sarja 1. Kalevi Gran 2. Jarmo Pajunen 3. Olavi Nordman 4. Pentti Joutsi 5. Alpo Salo 6(6) Esso 4,5 Esso 4 Shell 3,5 BP-Petko 1 Esso 1 E-Öljyt 1 Teboil 9(9) BP-Petko 8 Polttoaine 8 BP-Petko 7 BP-Petko 6 E-Öljyt 6. Harri Rantasalo 5 Polttoaine 7. Esko Still 3y:! E-Öljyt 8. Lasse Lindberg 3 y:! Esso 9. Paavo Kataja 3 Esso 10. Jaakko Heiskari 1 E-Öljyt 11. Arvo Tapola 1 Shell pelattiin toisen kerran öljy-yhtiöitten välisestä joukkuemestaruudesta Shellin toimiessa vuorostaan isäntänä. Kilpailut avasi toimitusjohtaja J. van den Luur, joka hauskassa puheessaan mainitsi mm. kunnioittavansa kaikkea toimintaa, jolla on jotain tekemistä aivojen kanssa, rinnastaen liikkeenjohdon ja shakin samattoimisiksi! Pelipaikkana oli heidän uuden pääkonttorinsa suojissa sijaitseva Shell-killan huoneisto»simpukka», joka tarjosikin turnaukselle todella»superpuitteet». Tulokset Öljy-yhtiöiden välinen shakkiturnaus Nimi Neste y:! 2 Esso j Esso II... 3 ly:! Shell BP-Petko Shell II Neste II %1% 1 E-Öljyt... 8 Y2 1 4 Tällaisen shakkirenkaan taidon määrittäminen on erittäin vaikeata. Eräs mittaus tapa on osallistuminen SPS:n järjestämiin kilpailuihin, joissa vaatimukset ovat jo huomattavan korkeat. Alkuaskelet on otettu, mutta tulokset ovat olleet korkeintaan tyydyttäviä. Ystävyysottelut tarjoavat myöskin mahdollisuuden tentata kehitysastetta, ja mielihyvällä voidaankin panna merkille ko. otteluiden suosion kasvu. Eräs aivan yllättävä menestys voidaan kirjata kansainväliseltä alueelta. Shell sijoittui heidän sisaryhtiöittensä kirjepelitnrnauksessa voittajamaan, Hollannin, jälkeen toiseksi! Todella»supersuoritus»! Myös lähipelien osalta on jo kansainvälisiä yhteyksiä otettu, ja onkin vain ajan kysymys milloin ensimmäinen»maaotteln» todella pelataan. Eräänlaisena yhteenvetona tulkoon luettelomaisesti todetuksi sellaisia tosiasioita, jotka antavat oikeuden suhtautua»öljyshakim tulevaisuuteen positiivisesti: - Yhtiöiden johtoportaiden erittäin myötämielinen suhtautuminen shakkiin; 0 y:! 4 Joukkue voitot Pisto Sija 2 4 1y:!3% 9 17, % , , % , , ,5 5 - yhtiöiden antama taloudellinen tuki saa vaiti onkin punastumaan; - pelipaikkojen»erinomaisuus» mahdollistaa myös opetustoimen; - hyvät kansainväliset yhteydet; - potentiaalisen shakkitaidon aktivoiminen on tuonut päivänvaloon pelaajia, jotka pystyvät erinomaisiin suorituksiin vaativissakin koitoksissa. Loppulauseeksi sopinee seuraava sanaton laulu (vain allekirjoittanut piti pöytäkirjaa) : 339. SISILIALAINEN PUOLUSTUS O. Alivirta-O. Pinomaa l.e4 c5 2.Rf3 Rc6 3.d4 e x d4 4.R x d4 d6 5.Re3 a6 6.Le4 Rf6 7.Lg5 Db6 8.Rb3 e Le7 10.Le3 De7 1l.a4 Ra5 12.Ld3 Ld7 13.Rxa5 Dxa5 14.f4 Le6 15.h3 h5 16. Dd2 Te8 17.b4 De7 18.b5 Ld7 19.Re2 a xb5 20.a xb5 b6 21.Ta6 Tb8 22.Tfal Le8 23.Ta7 Dd8 24.Rd4 Lb7 25.Re6 L x e6 26. b x e6 De8 27.e exb8D Dxb8 ja musta luovutti samalla. Orri Alivirta HARRI HURME MESTARIKSI Helsingin Työväen Shakkikerhon ]atjestämien Mauno Laisaaren 60-vuotiskilpailujen ME-luokan lopputulokset: 1. H. Hurme (SSK) 7/9, 2. O. J ohani (HSK) 6 y:!, 3. Y. Rantanen (TaSY) 6 (47,5 Buchholz-pistettä), 4. E. Nyström (KajTS) 6 (47), 5. Saaresmäki (MikkSK) 6 (45,5), 6. P. Lehikoinen (SSK) 6 (43), 7. M. Räikkönen (HSM) 6 (42,5), 8. K. Peljo (MikkSK) 5 y:! (40,5; 22 Sonneborn Berger-pistettä), 9. A. Kalteinen (K-S 58) 5 y:! (40,5; 20,5), 10. H. Broman (SSK) 5, J. Aaltonen (RiiSY), E. Hintikka (JyvSK), K. Honkanen (SSK), R. Joutsen (HTS), K. Lamminen (HSM), S. Lehto (ViiaSK), U. Mäki (MäntSK) ja V. Särkilahti (TaSY) 4 y:!, V. Niemi (ViiaSK), E. Raaste (LappSK) ja A. Toivonen (KäYS) 4, 22. L. Linden (LohSK) 3 y:!, B. Ahlbäck (PietSK), J. Havunen (KäYS), S. Järvinen (HTS) ja O. Nykänen (MikkSK) 3 sekä K. Kivi (KaISK) ja O. Sillanpää (HTS) 1 y:!. Harri Hurme, Turussa syntynyt teekkari, saavutti 113. suomalaisen shakkimestarin arvon, 1. luokan koepelaajaksi hän tuli v. 1965, 1. luokan 1966, ME:ksi ME-luokassa hänen pistesaavutuksensa ovat olleet: HTS 19695, Naantali ja nyt 7, kaikki 9:stä. Akateeminen mestaruus Hurmeella, joka on eturivin tehtäväniekkojamme, hyvä pikapelaaja ja ASLn toimihenkilö, on v:1ta 1968 ja 1969.»NUMEROLUOKAT» l/a 1. P. Vehviläinen (RiiSY) 6,5/9, 2. E. Pursiainen (TaRauS) 6, 3. A. Fröberg (Kuo SK) 5,5, 4. A. Vahtera (SSK) 5, A. Pihlajamäki (HSK) ja R. Räty (JoeSK) 4,5, 7. B. Fagerström (KäYS) 4, N. Eriksson (G) ja J. Ranta (HTS) 3,5, 10. T. Toivola (SSK) 2. l/b 1. A. Lilja (KäYS) 8/8!, 2. P. Leskelä (G) 5,5, 3. R. Vuorinen (I-HSK) 5, M. Kilpelä (SSK), S. Kulmala (HTS) ja T. Väyrynen (JyvTS) 3,5, O. Koskinen (HTS) ja J. Pesola (HSK) 3, 9. L. Lindholm (Tikk SM) 1. l/c 1. K. Funck (HSK) 6/8, O. Neuvonen (KaISK) ja T. Riihonen (SSK) 5,5, 4. K. Lindström (K-S 58) 4,5, 5. U. Mäkelä (HTS) 4, 6. P. Jalo (KäYS) 3,5, A. Kulmala (I-HSK) ja J. Tolonen (LahSK) 3, 9. R. Honkanen (PavVSK) 1. l/d 1. S. Mäki (HTS) 7/8, 2. J. Palenius (PSY) 6,5, 3. L. Karttunen (JoeSK) 5,5, 4. M. Uimonen (ToijSK) 4,5, 5. S-O. Hagren (G) 4, A. Suvela (PavVSK) ja T. Tuomala (SSK) 3, 8. A. Alenius (LohSK) 1,5, 9. A. Nilsson (HTS) 1. 2/A 1. H. Autio (HSK) 7/8, 2. K. Karhapää (SSK) 6,5, 3. M. Nuortimo (KäYS) 5, 4. P. Juuso (HTS) 4, 5. T. Lehti (HTS) 3,5, J. Dufva (KarhTS) ja E. Piimies (G) 3, 8. M. Majamäki (K-S 58) 2,5, 9. V. Jääskeläinen (EspSK) 1,5. 2/B E. Luoma (HSK) ja R. Sutela (LohSK) 7,5/8, 3. A. Lähteenmäki (EspSK) 5,5, 4. Å. Skogster (TammSK) 4, T. Aalto (HTS) ja M. Paasipuro (HTS) 3,5, 7. S. Hujala (K-S 58) 2,5, 8. A. Rontu (SSK) 2, 9. P. Häkkinen (KuoSM) O. 2/C 1. V. Loikkanen (G) 6/8, 2. L. Nyström (EspSK) 5,5, 3. H. Rissanen (KuoSM) 5, M. Järvinen (LahTS) ja A. Valtanen (HTS) 4,5, T. I(arjarinta (MikkSK) ja P. Rusanen (SSK) 3, 8. N. Sääski (K-S 58) 2,5, 9. S. Satukangas (HTS) 2. 2/D M. Laaksovirta (K-S 58) ja E. Vilen (TikkSM) 6/8, 3. L. Kanerva (E-KSK) 5,4. V. Rantanen (ViiaSK) 4, O. Heikkilä (HSK), V. Leikas (EspSK) ja P. Turunen (JoeSK) 3,5, 8. T. Vainio (SSK) 2,5, 9. U. Kollin (HTS) M. Valtonen (HTS) 8/9, 2. T. Laaksonen (SSK) 7,5, 3. M. Haikola (TikkSM) 5,5, 4. V. Haapanen (TikkSM) 5, P. Lähdesmäki (I-ITS), S. Lyly (HTS), A. Palonen (HTS) ja K. Räisänen (SSK) 4, 9. J. Suvinen (HSK) 3,5, P. Ihonen (KäYS) ja A. Somerkallio (HTS) 3, 12. E. Seppänen (TikkSM) 2,5. JoukkuepikapeIin SM-kilpailut Joensuussa Kun joukkuepikapelin SM-kilpailujen järjestämisoikeus v myönnettiin SKSLn edustajistossa Joensuun Shakkikerholle sen 25-vuotisjuhlakilpailuksi monet lausuivat epäilyksensä etäällä shakkikeskuksista sijaitsevan kaupungin sopivuudesta SM-kilpailujen näyttämöksi. 88 joukkueen saapuminen Pohjois-Karjalan läänin pääkaupunkiin osoitti kuitenkin epäilyt aiheettomiksi ja todisti taas kerran, että shakkiväki kaipaa kokoontumistilaisuuksia. Vuoden 1967 kilpailuja varten E. Elorannan johdolla turkulaiset järjestäjät loivat kilpailujärjestelmän, jota erinomaisella tavalla sovellettiin myös Vaasassa v Tästä syystä herätti hiukan kummastusta, kun järjestäjät kilpailujen alkaessa ilmoittivat käytössä olevan ns. kiertävän järjestelmän, jota menestyksellä on käytetty eri paikkakunnilla henkilökohtaisten kilpailujen yhteydessä. Systeemin soveltaminen joukkuekilpailuun on periaatteessa yhtä helppoa, mutta kuten karvaat kokemukset myös henkilökohtaisissa kilpailuissa osoittavat,

14 190 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 191 ovat virhemahdollisuudet varsin suuret. Näin voitiin todeta myös lauantaina alkukilpailujen yhteydessä. Uuden systeemin käytäntöönotto edellyttää normaalisti harjoittelua pienemmissä puitteissa ja tällaisessa suurkatselmuksessa pitäisi kaiken sujua jo rikkeettä. Olisi ollut varmasti parasta pitäytyä SKSL:n myös viralliseksi määräämässä järjestelmässä. Sunnuntaina J. H. Tawastin johtama kilpailu toimikunta selvisi kuitenkin kaikella kunnialla vaativasta tehtävästä. Kilpailun tuomari O. Särkilahti selvisi vaikeasta tehtävästään kiitoksen ansaitsevasti. Itse kilpailu sujui, kuten paria poikkeusta lukuunottamatta aikaisemminkin on tapahtunut, täysin helsinkiläisjoukkueiden merkeissä. Merkille on kuitenkin pantava uusien yrittäjien Vammalan Shakkikerhon, Vaasan Shakkiseuran ja Äänekosken Shakkikerhon selviytyminen 20 parhaan joukkoon. Suomalainen Shakkikerho näytti vievän jopa kaksoisvoiton, mutta parilla viime kierroksella Helsingin Shakkiklubin ja Gambiitin ykkösjoukkueet pystyivät sentään ohittamaan _ SSK II:n. Lopputulokset : SM-finaali: 1) Suomalainen Shakkikerho 1 (E. Havansi, I. Saren, K. Ketola ja O. Alivirta) 52 Y2/76 2) Helsingin Shakkiklubi 1 (J. Ovaskainen, P. Ojanen, B. Nyren ja S. Nuotio) joukkuepist. 3) Gambiitti 1 (K. Kivipelto, H. Koskinen, G. Kvist ja T. Ristoja Y2 joukkuepist. 4) SSK II (T. Porras maa, H. Hurme, J. Kasanen ja H. Broman) 47Y2 5) HSK II (A. Kiviaho, E. Aaltio, O. Johani, K. Funek) 44 6) Kalevan Shakkikerho 1 (H. Matikka, J. Juntunen, O. Neuvonen ja P. Lunden) 41 Y2 7) Riihimäen Shakinystävät ) Tampereen Shakinystävät I 40 9) Helsingin Työväen Shakkikerho I 39 10) Turun Shakinystävät I 28 Y2 11) Ku'lttuurishakki-58 I 38 12) Imatran Shakki-48 I 37 Y2 13) Turun Työväen Shakkikerho I 36Y2 14) Porin Shakinystävät ) Jyväskylän Työväen Shakkikerho ) Lappeenrannan Shakkikerho 32Y2 17) Lapuan Shakkiseura 29 18) Vaasan Shakkiseura 1 28Y2 19) Vammalan Shakkikerho 25 20) Äänekosken Shakkikerho 24. Sijoitusryhmä Hyvinkään Shakkikerho Gambiten II 23. Kuopion Shakkimiehet Hangon Työväen Shakkikerho Mikkelin Shakkikerho 26. Jyväskylän Shakkikerho I 27. Forssan Shakkikerho Valkeakosken Shakkikerho Turun Shakin ystävät II Kalevan Shakkikerho II Lahden Työväen Shakkikerho Turun Shakinystävät III Oulun Shakkiseura IV Joensuun Shakkikerho Tampereen Rautatieläisten Shakkikerho Helsingin Shakkiklubi III Oulun Shakkiseura I Tampereen Shakkiklubi Tampereen Shakkiklubi II Hangon Työväen Shakkikerho II 28.5 Sijoitusryhmä Suomalainen Shakkikerho III 42. Rauman Shakinystävät 43. Porin Shakinystävät II 44. Helsingin Työväen Shakkikerho II 45. Pieksämäen Shakkikerho 46. Jyväskylän Työväen Shakkikerho II 47. Åminnefors Schackklubb 48. Hyvinkään Shakkikerho II 49. Imatran Shakki-48 II Tikkurilan Shakkimiehet Vaasan Shakkiseura II Salon Shakkikerho Suomalainen Shakkikerho IV Valkeakosken Shakkikerho II Strömbergin Shakkikerho Viialan Shakkikerho II Riihimäen Shakinystävät II Äänekosken Shakkikerho II Ekenäs Shackklubb Jakobstads Shackklubb Sijoitusryhmä Kuopion Yleinen Shakkiseura 62. Toijalan Shakkikerho 63. Mäntän Shakkikerho Tampereen Rautatieläisten Shakkikerho II Forssan Shakkikerho II Jyväskylän Shakkikerho II Järvenpään Shakkikerho Oulun Shakkiseura III Turun Työväen Shakkikerho II Imatran Shakki-48 Tampereen Shakinystävät II Porin Shakinystävät III Joensuun Shakkikerho II Lempäälän Shakkikerho Virtain Shakki Savonlinnan Shakkikerho Turun Shakinystävät IV Joensuun Shakkikerho III Y2 45Y Y Y2 39Y Y2 36Y Y2 31 Y Y Imatran Shakki -48 IV Mäntän Shakkikerho II 9.0 Sijoitusryhmä Oulun Shakkiseura Jyväskylän Työväen Shakkikerho III Kouvolan Shakkikerho Kuopion Shakkimiehet II Hangon Työväen Shakkikerho Porin Shakinystävät IV Vii alan Shakkikerho II Hangon Työväen Shakkikerho IV / IIIl5 Y2 13 Y2 8Y2 3Y2 Henkilökohtaisia tuloksia Loppukilpailun finaaliryhmän eri pöytien parhaat: 1 pöytä 1. E. Ha vansi SSK 1 13 Y2 2) M. Sirkiä TSY ) A. Kiviaho HSK II 12 Y2 4-6) K. Kivipelto Gamb 1, A. Paasu HTS I ja 1. Tella ImS pöytä: 1) 1. Saren SSK ) Jorma Äijälä I~iiSY I 13 Y2 3) P. Ojanen HSK ) P. Poutiainen KultS 12 Y2 5) H. Koskinen Gamb 1 11 Y2 6-7) H. Hurme SSK II ja V. Lifländer ImS III pöytä: 1) B. Nyren HSK 1 14Y2 2-4) K. Ketola SSK I, J. Kasanen SSK II ja O. Johani HSK II 145) O. Neuvonen Kaleva 1126) Y. Rantanen TaSY 111. IV pöytä: 1) H. Broman SSK II 15Y2 2) T. Ristoja Gamb ) S. Nuotio HSK ) P. Toivonen KultS ) P. Lunden Kaleva I O. Helander TaSY, S. Lahti HTS ja J. Luoma LapSS 10 Y2. Eri pöytien parhaita tuloksia: 1 pöytä K. Frey ÅminnefSK 13+15=28/36 E. Havansi SSK I Y2=27 Y2/36 A. Heikkilä HyvSK Y2=27 Y2/36 M. Sirkiä TSY =27/36 K. Kivipelto Gamb 14+12=26/36 U. Mäki MäntSK 11+15=26/36 II pöytä 1. Saren SSK I S. Miettinen HangTS 1 P. Ojanen HSK 1 H. Koskinen Gamb 1 H. Hurme SSK II Jorma Äijälä RiiSY III pöytä K. Ketola SSK 1 J. Kasanen SSK II V. Liukkonen SSK III J. Pihla jinen J yvs K 1 B. Nyren HSK I O. Johani HSK II 15+15=30/ Y2=27 Y2/ =28/36 14 Y Y2=26/ =26/ Y2=25Y2/ =29/36 14 Y =28 Y2/ =28/35 12 Y2+ 15 =27 Y2/36 12Y2+14Y2=27/36 12 Y =26 Y2/35 IV pöytä T. Ristoja Gamb I 15+14=29/35 O. Nykänen MikkSK 16+13=29/36 S. Nuotio HSK I 14Y2+13=27Y2/36 H. Broman SSK II 12+15Y2=27Y2/36 R. Sallinen LahTS I 12+14=26/36 J. Luoma LapSS 14Y2+10Y2=25/36 Ensiksimainittu tulos on alkukilpailusta, jälkimmäinen loppukilpailusta. TAPIOLAN LOPPUTULOKSET Helsingin Shakkiliiton 1. ja 2. luokan yhteisliittoturnauksen tulokset. I/A: T. Väyrynen (Jyväskylän TS) 7 (7), Henry Lindroos (Gambiten) 4,5, E. Wilen (Tikkurilan SM) 4, V. Nieminen (Forssan SK) SK) 3,5, B. Fagerström (Käpylän YS) ja E. Hyvärinen (Penninki) 3, R. H.uponen (HSK) 2 ja L. Suuronen (SKK) 1. I/B: H. Lehto (Valkeakosken SK) ja V. Liukkonen (SSK) 6 (7), M. Uimonen (Toijalan SK) 4, T. Toivola (SSK) 3, J. Elfving (Gambiten) ja A. Kulmala (ltä-h:gin SK) 2,5 sekä A. Kopperi (SSK) ja J. Ranta (HTS) 2. I/C: S-O. Haggren (Gambiten) ja O. Johani (HSK) 6 (7), P. Jalo (Käpylän YS), A. Pihlajamäki (HSK) ja T. Riihonen (SSK) 4, U. Edman (Hyvinkään SK) 2, M. Jokinen (Porin SY) 1,5 (keskeytti sairauden takia) ja A. Nilsson (HTS) 0,5. 2/A: K. Karhapää (SSK) ja V. Majamäki (KulttSh) 5 (7), lähinnä U. Reunanen (Porin. SY) 4 ja L. Åström (Gambiten) 3,5. Mainittakoon, että kilpailun aikana vasta 15 vuotta täyttänyt Juhani Pääkkönen (Forssan SE:)! keräsi kokoon hyvät 3 pistettä. 2/B: J. Solin (Penninki) 6 (7), lähinnä E.. Mikkola (Gambiten) 5,5, M. Peltoniemi (HSK) 4 ja P. Juuso (HTS) 3,5. 2/C: V. Nieminen (Pasilan VS) 5,5 (7), lähinnä L. Nyström (Espoon SK) ja 1. Pitkänen (SSK) 5 sekä V. Heino (Gambiten) 4. Kilpailutoimikunnan puheenjohtajana toimi HSL:n pj., osastopääli. O. Aulis ja tuomarina tark. Gerh. Lindström. Korotusseuraamuksista päättää Suomen Keskusshakkiliitto. I<.uotsissa on ilmestynyt uuden shakkileh- den ensimmäinen näytenumero.»schacknyttl)-niminen lehti ilmestyy vielä tänä vuonna viisi kertaa. Lehti on monistettu. Päätoimittaja on nimeltään Lars Grahn. Lehden tilaushinta on 15 Ruotsin kruunua..

15 192 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 193 Olli Forssen NAANTALI Vuonna 1955 herätti silloinen Naantalin Shakkikerhon puheenjohtaja L. Ojanen ajatuksen kesäturnauksen järjestämisestä Naantalissa. Olihan Naantali jo silloin suhteellisen tunnettu kesäkaupunki ja näinollen sillä oli edellytyksiä toimia lähinnä kevyen lomaturnauksen kilpailupaikkana. Naantalin Shakkikerhon omat resurssit tällaisten kilpailujen järjestämiseen olivat tosin melko niukat ja siksi käännyttiinkin Lounais-Suomen Shakkiliiton puoleen asiantuntija-avun saamiseksi. Näin yhdessä suunniteltiin tulevien kilpailujen muotoa ja tarkoitusta. Tämän vuoden kilpailuissa esiintyikin Lounais-Suomen Shakkiliitto järjestäjänä yhdessä Naantalin Shakkikerhon kanssa. Päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että ainakaan aluksi ei tähdätä mihinkään suurkilpailuihin, vaan tuollaisiin leppoisan tunnelman hallitsemiin lomaturnauksiin. Niinpä kilpailujen nimeksi annettiin Naantalin Kesäturnaus. Tehdyn suunnitelman mukaan päätettiin kilpailut pelata vuosittain kesäkuukausien aikana, ensisijaisena tavoitteena juhannuksen jälkeinen viikko. Heti alkuun tästä jouduttiin kuitenkin yhteensattumien vuoksi luopumaan, mutta kilpailujen myöhempinä vuosina tässä onnistuttiin paremmin. Aluksi kilpailut olivat puhtaasti suomalaisia pelaajia varten tarkoitetut. Neljänä ensimmäisenä vuotena ei näin ollen kilpailuissa ollutkaan yhtään ulkolaista osanottajaa. Vuonna 1960 kuitenkin päätettiin laajentaa kilpailut käsittämään kaikki Pohjoismaat ja lähinnä Pohjoismaiden Shakkiliiton suosituksesta kilpailuihin kutsuttiin myös muitten Pohjoismaiden edustajia. Näin saivat alkunsa kansainväliset kilpailut Naantalissa. Kilpailujen nimi oli jo kolmantena järjestyskertana muuttunut Naantalin Kylpyläturnaukseksi, jota nimeä käytettiin aina vuoden -66 kilpailuihin saakka. Tämän jälkeen tapahtui jälleen nimenmuutos ja puhuttiin pelkästään Naantalin Turnauksesta syystä, että kylpylätoiminta Naantalissa tuolloin päättyi eikä sanalle kylpyläturnaus enää ollut konkreettista taustaa. Näin siis kilpailut kansallisista kilpailuista muuttuivat kansainväliseksi ja myöhempinä vuosina arvo sen kuin nousi. Vuonna 1964 mestariehdokasluokka pelattiin yhteisliittoturnauksena, joka käytännössä merkitsi sitä, että luokan voittajalla oli edessä korotus mestariksi. Samoin ensimmäinen ja toinen luokka pelattiin yhteisliittoturnauks.ena. Kilpailu j en muuttuessa kansainvälisiksi harveni myös tahti sikäli, että vuoden 1960 jälkeen kilpailuja ei enää järjestetty vuosittain vaan joka toinen vuosi. Syy tällaiseen muutokseen oli se, että arveltiin ulkolaisen osanoton supistuvan olemattomiin sellaisina vuosina jolloin pelataan Pohjoismaiden mestaruudesta. Senvuoksi päädyttiin ratkaisuun, että Naantalin turnaus järjestetään Pohjoismaitten mestaruuskilpailujen välivuosina ja näin ollen siis joka toinen vuosi. Hyvin järjestettyjen kilpailujen ansiosta Naantali sai järjestettäväkseen vuonna 1966 Suomen mestaruuskilpailut ja tässä yhteydessä järjestäjien ehdotuksesta pelattiin ensimmäinen n.s. B-mestaruuskilpailu. SMkilpailu valitettavasti jäi, jos niin voi sanoa, tynkäkilpailuksi, sillä osanottajia oli vain 11. B-mestaruuskilpailuun sallittiin myös ulkolaisten pelaajien osallistua ja tämän ryhmän voittikin ruotsalainen kv-mestari Erik Lundin. Suomen ensimmäisen B-mestarin tittelin voitti nuori turkulainen Mauri Sir Idä sijoittuessaan Erik Lundinin jälkeen kunniakkaalle toiselle sijalle vain puoli pistettä edellämainitulle hävinneenä. Vuonna 1968 arvokilpailujen sarja jatkui, sillä silloin N aan tali sai j ärj estettä väkseen avoimet SM-kilpailut, joihin ensimmäisen kerran kilpailujen historiassa osallistui ulkolaisia osanottajia m.m. virolainen kv-mestari Iivo Nei, joka myös voitti kilpailun. Ja tänä vuonna oli jälleen vuorossa yhteisliittoturnaus mestariehdokasluokassa samoin kuin 1 ja II luokassa. Mestariluokan kilpailu oli avoin kaikille ja niinpä Naantalissa jälleen nähtiin ulkolaisia osanottajia, jotka olivat jo aikaisemminkin osallistuneet kilpailuihin. Mainittakoon, että ruotsalainen kv-mestari Erik Lundin osallistui nyt kolmannen kerran Naantalin turnaukseen. Näin on Naantalissa pelattu 10 turnausta ja voidaan tyydytyksellä todeta, että ne eivät suinkaan ole olleet toistensa toisintoja, vaan turnaus on kerrasta toiseen muuttanut muotoaan ja luultavasti vain postitiiviseen suuntaan. Tällaiset pienen kaupungin shakkikerhon järjestämät kilpailut yleensä syntyvät ja kuolevat sen mukaan kuinka aktiivisia ja innokkaita miehiä shakkikerhossa on mukana. On valitettavaa, jos tällainen pitkä ja jo maineikas kilpailusarja pääsee katkeamaan. Nähdäkseni Naantalin kilpailujen kehitys on osoittanut selvästi että tämäntyyppisellä kilpailulla on jatkuvasti kannatusta ja onkin mielenkiintoista nähdä, minkälaisia kilpailumuotoja tulevaisl'lus tuo tullessaan. Vankka pohja on rakennettu. Kilpailun järjestäminen on aina myös taloudellinen ongelma eikä Naantalikaan tässä suhteessa ole ollut poikkeus. Naantalin kaupunki ansaitsee koko shakkiväen ja erikoisesti Naantalin Shakkikerhon vilpittömän kiitoksen erittäin positiivisesta suhtautumisestaan shakinharrastajiin. Vuodesta 1964 lähtien on kaupunki joka kerta järjestänyt kerhon käyttöön erittäin hyvät pelitilat, aluksi Kalevanniemen retkailymajassaja nyt tänä vuonna Naantalin Yhteiskoululla. Lisäksi Naantalin Kaupunki on rahallisesti tukenut kilpailuja erittäin merkittävällä tavalla. Alkuvuosien kilpailupaikkana toimi n.s. Siltapaviljonki ja Oy Juurikassokerin ruokala ja näitten pelipaikkojen omistajille on syytä myös antaa lämmin tunnustus harrastuksen tukemisesta, sillä nämä pelipaikat on myös saatu käyttöön veloituksetta. Tällaiset edut kuin ilmainen pelihuoneisto ja suora rahallinen apu eivät kuitenkaan yksinään riitä takaamaan kilpailujen taloudellista onnistumista ja siksi joudutaan turvautumaan käsiohjelman ilmoitushankintaan ja jopa pyytämään suoranaisia lahjoituksia. Tekstin yhteydessä olevista taulukoista näkyvät osanottajamäärät luokittain, kilpailutoimikuntien puheenjohtajat sekä voittajat luokittain. Tässä yhteydessä lienee paikallaan myös Naantalin Turnauksen osanottajat luokittain KvM M } 8 Me Yht. 16 Ulkolaisia Voittajat luokittain 1956: M- Me - 1. Ik 2. Ik 1957: M- Me - 1. Ik 2. lk 3. Ik 1958: M- Me - 1. Ik 2.lkA 2.1kB 3. lk } J julkaista yksi Naantalin kilpailujen alukaikojen peli vuodelta ENGLANTILAINEN PELI 1. Solin - R. Suominen Naantalin kesäturnaus l.c4 e5 2.g3 Rf6 3.Lg2 d5, (Vähän käytetty, mutta pelikelpoinen on myös 3. - e6,) 4.c X d5 R X d5 5.Rc3 Rb6, (Valkean etuun johtaisi 5.- Rxe3 6.bxe3 e6 7. Rf3 Rd e4!) 6.d3 Le7 (Jos 6.- e5 niin terävästi 7.f4!) 7.Rf3 Rc Le3 Le6 10.Rd2 (Ra4 olisi ollut aktiivisempi ja jatko 10.- Rd5 11. LeS Tb8 12.Tel oli hiukan edullisempi valkealle.) 10.- f5! 1l.f4 exf4 12.gxf4 (Kovin onnistuneelta ei tämä siirto vaikuta, sillä valkean oma kuningasasema jää avonaiseksi ja tarjoaa aina mahdollisuuksia mustalle.) 12.Kh8 13.Rf3 Lf6 14.Lc5 Tf7 15.e3 Td7 16.d4 Rd5 17.De2 Dg8! 18.Rxd5 Lxd5 19.b3 b6 20.La3 Te8 21.Re5 L X e5 22.f X e5 g6 23.Lb2 De6 24.e4? (Liian valmistelematon siirto, nyt linjat avautuvat mustalle edullisesti) L X e4 25.L X e4 f X e4 26.D X e4 Dd5 27.Dh4 Rxd4 28.e6 Txe6 29.Tf8+ Kg7 30.Tafl c5 31.Df4 g5! 32.Tg8! (Valkea keksii nerokkaita siirtoja liian myöhään!) Kh6 33.Df8 + Kh5 34.L X d4 D X d Khl De Kgl Td2 ja valkea antautui. Musta on pelannut yllättävän tarmokkaasti ja huolellisesti. - P. Simonen } Ilmari Solin.... R. Tähtinen... R. Nieminen.... Aimo Jussila.... L. Ojanen.... A. L. Mattsson.... Pentti Palmo.... R. Suominen Mattila.... HYS MieSK TuTS NonSK NaaSK TamSK RanSY UudSK MynSK 5 1/2/7 6/7 8/9 5/7 5/5 7/9 7/8 7 1/2/8 7/8

16 \ 194 SUOMEN SHAKKI 1959: k 3. lk 1960: M Mc- 1. lk 2. lk 3. lk 1962: M Me 1. lk A 1. lk B 1. lk C 1964: M Me 2.1kA 2.1kB 3. lk 1. lk A 1. lk B 1. lk C 2.1kA 2. lk B 1966: SM-kilpailu V. Tirkkonen/R. Lindeman.... M. Elmeranta.... Kaarle Ojanen.... Pentti Palmo.... K. Ranta.... Pauli Perkonoja Kaarle Ojanen.... Allert Kerje.... Henrik Sabel.... E. Aronen.... R. Suominen.... P. Halin.... J. Sellborg.... U. Turklin.... HcikkiWesterinen.... Raimo Lindeman TSY/Timo Nurminen Oni Alivirta SSK/Eino Eloranta.... E. Laihonen.... S. Virta.... O. Johani.... Mauri Sirkiä TSY /T. Ranta.... TSY TuTS Gamb IZanSY Gamb Euotsi SS Rcmis TSY [;uclsk TuTS VaaSS TuTS SSI( l(crsh TSY TuTS KouSK KerSK TSY 5/6 4/6 9/10 8/10 7/9 7/8 61/2/7 6/7 G/8 5/8 6/8 6 1/2/8 6/7 5 1/2/9 8 y'~/ll 7/9 6 1/2/9 6 1/2/8 7 1/2/9 6/8 7/8 Heikki Westerinen... SSK 7/10 Matti Rantanen KalSK 61/2 Aki Lahti... LahSK 6 Juhani Soni LahSK 5 1/2 Täydellinen taulukko on julkaisiu Suomen Shakissa syyskuussa B.,mestaruus Erik Lundin Mauri Sirkiä Ruotsi TSY Torben Kjeldsen... Tanska Orri Alivirta... SSK Täydellinen taulukko on julkaistu Suomen Shakissa syyskuussa Me Aimo Jussila TuTS 1. Ik A Holger Brantberg PSY /Kauko Nikkilä TamSK 1. lk B R. Teppo VaaSS 1. Ik C T. Laitinen... LahSK 1968: Avoin SM-kilpailu 7 1/2/9 7 <11/ /2/9 G 1/2/9 6 1/2/9 7 1/2/9 Tivo Nei... Viro 8 1/2/9 Heikki Westcrincn SSK 7 Täydelliset tulokset on julkaistu Suomen Shakissa 4/68. Jatkuu siv. 183 Shakkikuvioleimasimia sekä muita leimasimia ja tarvikkeita shakinpelaajille edullisesti. V ITl.QDi], LEllllaASIN '[j'i [3 C::J IIDffi0 Om. shakkimestari Turo Kerppo, Turku, Kristiinankatu 5, puh Käsinetehdas Arno Sauso Järvenpää. Puh Tilaushinnat 1/1-vuosi 10,- 1/2-vuosi 5, Irtonumerot 2,- Kahdeksan numeroa vuodessa Jokaiselle uudelle kokovuositilaajalle kaksi edellisen vuoden viimeista numeroa ilmai seksi. Maksuton näytenumero saatavissa taloudenhoitajalta. LAHJAKSI, PALKINNOKSI, MUISTOKSI, TULIAISIKSI Vanhat vuosikerrat 1967 lähtien (ilman postik.) irtonumeroina 10,-, kluuuikansiin sidottuina 15,-, tilaukset taloudenhoitajalie. jokaiselle useamman vuosikerran tilaajalle 10 % alennus!

17 SUURI KIRJA- 1, TALO _ II!] Runsaat valikoimat mm. eri maiden s h a k k i - k i r j ali i suu t t a. Pyytäkää meiltä kirjaluettelo. AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA Suuri kirjataio Keskuskatu 1 Puh Pääedustaja Suomessa OY SUOMEN AUTOTEOLLISUUS AB SHAKKI PE LEJÄ Paperiosastolla on runsas valikoima shakkipelejä - pienistä taskukokoisista tyylikkäisiin jalopuupeleihin. STOCKMANN Suuri tavaratalo Paasipaino, Helsinki 1970