SHAKKI YHDY PANKKI LUOTETTAVIA SHAKKIKELLOJA. Uudistakaa tilauksennie vuodelle 1970! SIl(Jm<2n. "luottamuspankki

Transkriptio

1 SIl(Jm<2n..&aWJ ";II} ~~A, ( N:o I TAMMIKUU 1970 ) SHAKKI LUOTETTAVIA SHAKKIKELLOJA Erittäin edullisesti suoraan maahantuojalta. Alan liikkeille myös tukuttain. Maahantuoja: Helsinki 25, Topeliuksenkatu 13 Puh, YHDY PANKKI "luottamuspankki Uudistakaa tilauksennie vuodelle 1970!

2 on tilata SUO M E N SOSIALI 0 EM OKRAA TTI Se on nykyajan lehti nykyajan ihmistä varten (@ ~~ Helsingin Suomoloinen SööstHponkki toriooo föydellisfö ponkkipolveluo HELSINGIN---- SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI I MATTI U 0 )\/) EN ;-1 A K K ) N:o 1 Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton, Suomen Kirjeshakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkojen äänenkannattaja. PostisiirtotiIin 0: Pankki: Hei Suom Sp - Pohjan talon konttori Päätoimittaja Taioudenhoitaja Ju I kaisu toi mi ku n ta N U KARI JORMA VÄHÄTU PA VISA KIVI MAU NO LAISAARI Kasavuorent. 12. D. 16 Kaarikuja 2. S. 100 ALTTI SALOlLA Kauniainen Helsinki 94 OSMO SÄRKI LAHTI puhelin puhelin MATTI UITTO Kluuvikatu 8, puh Tervetuloa uuteen HJi~I\' Nl Lapinmäentie 1 ALKAJAI I Lähes 100. erikoisliikkeen yksilöllistä palvelua Asiantuntija Värikaupasta KUN POHJOLASSA VAKUUTAT NIIN KALLIOLLE RAKENNAT Pääkonttori ja autovahinkojen tarkastusasema:. lapinmäentie 1, Helsinki 30, puh Keskuslan toimisto: Aleksanterinkatu 44, puh Toimituksessamme vallitsee silloin tällöin runsauden pula Julkaistavaksi tarkoitettua materiaalia kertyy nykyään usein enemmän kuin saamme lehteen mahtumaan. Poikkeuksen muodostavat vain kotimaan shakkiuutiset, joita --- kutcn niin usein olem111e valittaneet ~ ei toimitukseen sanottavasti saavu. Olisi tietysti lukijain kannalta varmasti miellyttävää saada lehden numerot mahdollisimman palesuina ja sisältörikkaina. Tähän tulee mahdollisuus silloin, kun tilaajamäärä tulee tarpeeksi suureksi. Kuten lehtemme taloudenhoitaja viime vuoden puolella tällä paikalla kirj oitti, tarvitsemme entisten tilaajicmme lisäksi vielä ~loo uutta tilaajaa. Nämä uudet on tähän mennessä. miltei saavutettu, mutta vanhat tilaajat ovat olleet varsin hitaita. Ehkäpä he entiseen tapaan suorittavat tilauksensa vielä pitkin kevättä. Suomen Shakin toimittamisen osalta tilausten viivästyminen kuitenkin häiritsee, emme näet uskalla ensimmäistä tai ensimmäisiä numeroita paisuttaa liikaa tilausmaksujen viivästycssä. Eräs lisä tulkoon kuitenkin jo tässä mainituksi. Olemme saaneet kansainvälisen mestarin Kaarle Ojasen vakinaiseksi avustajaksemme. Hän on lupautunut toimittamaan n.s. I)Ojanen vastaal)-nimistä osastoa, jossa hän vastaa lukijoitten kysymyksiin. Nämä kysymykset saavat kosketella mitä tahansa shakin alalta, avausteoriaa, loppupeliä, shakin historiaa jne. Aloitammc jo helmikuun numerosta, jos kysymyksiä siihen mennessä (31.1.) on tullut. Kysymyksct on kysyjän nimellä varustettuna lähetettävä yllä olevalla päätoimittajan osoitteella.

3 4 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 5 Raa~hin alueiurnauksesia Taritessamme tästä turnauksesta emme valitettavasti voi menetellä siten, kuin kohteliaisuus ja vieraanvaraisuuden kunnioittaminen normaalisti vaatisivat, so. että mahdolliset isäntien pikku epäonnistumiset turnauksen yleisen viihtyvyyden ja shakillisen johdon suhteen lausuttaisiin vain peitetysti rivien välistä. Päinvastoin tämä teema käsittää huomattavan osan katsaustamme. Turnausjohdon asiantuntemustaso ja käyttäytyminen oli hämmästyttävän heikkoa. Ybbsin ylioppilaskisoissa 1968 pelanneet saivat jo ennakkomakua itävaltalaisesta shakkijohdosta. Huolimatta nyt alueturnauksen kysymyksessäolosta oli johto vieläkin heikompi kuin Ybbsissä. Kaikki kolme turnauksen johtoon kuulunutta olivat jo aikoja sitten eläkeiän sivuuttaneita herroja. Turnauksen ylituomari, entinen kapteeni (Rittmeister). oli paikallistenkin henkilöiden mielestä liian vanha ja sairas. Ainakin henkisesti hän oli epänormaali täysin mukautumattomana, liian itsetärkeänä ja huolimatta Fiden kv.shakkituomarin arvosta, tuntematta sääntöjen sovelluttamista juuri lainkaan. Kapteeni suhtautui meihin kuin alokkaisiin. Puuttuessamme joihinkin epäkohtiin hän kieltäytyi ymmärtämästä asiaa, vetosi omiin oikeuksiinsa ylituomarina ja uhkasi diskvalifioida rettelöitsijät turnauksesta. Ruotsalainen shakkitoimittaja Jan Berglund saapui viikkoa turnauksen alkamisen jälkeen ja kysyi ensimmäiseltä vastaansa osuneelta turnausj ohtaj alta, pelattiinko kyseisessä rakennuksessa alueturnausta.»kyllä, mutta ette pääse enää mukaan, sillä turnaus on jo alkanut», oli vastaus. Turnausjohdon ei tarvinnut moittia yleisöä liian kovasta äänenkäytöstä, niinkuin joissakin turnauksissa voi sattua. Yleisöllä ei nimittäin ollut vapaata pääsyä turnausta seuraamaan, mikä tiettävästi johtui pelisalin pienuudesta sekä yrityksistä vetää sensuurin verhoa epäkohtien ylle. Mutta pelaajien taasen useinkin oli pakko esittää pontevia vastalauseita turnausjohtajien aiheuttamasta häirinnästä. Erikoisen kovaksi häirintä kävi aikapulavaiheessa. Kapteeni joko vaati pelaajia pitämään äärimmäisessä aikapulassa pöytäkirjaa tai tekemään kuorisiirron, milloin gongi oli kumahtanut viisi minuuttia liian aikaisin. Katselijat hän sai usein hymyilemään, muttei suinkaan aina pelaajia, sillä varsinkaan huonommassa asemassa oleva pelaaja ei aina ymmärrä leikkiä. Fiden sääntöjen mukaisesti olisi ollut syytä suorittaa järjestetty arvonta siten, että samasta maasta olevat pelaajat olisivat joutuneet ensimmäisellä kierroksella vastakkain. Tarvinnee tuskin mainitakaan, että tällainen 'hienous' jäi tietenkin ottamatta huomioon. Pikemminkin ihmetyttää, että peliohjelma käsittäen toistuvasti kolme kierrosta, keskeytyneitten päivän, kolme kierrosta, keskeytyneitten päivän ja sitten vapaan päivän vastasi Fiden määräyksiä. Tosin silloin tällöin muulloinkin heräteltiin pelaajia aamulla keskeytyneitään pelaamaan. Keskeytyneitten päivänä jatkopelit klo 8.15 ja klo Edellisenä iltana julisti turnausjohto aina jatkopelien parijaon aamun sekä iltapäivän istuntoon. Kuitenkin aamulla jatkamaan mennessään sai pelaaja todeta vastustajansa olevan hyvin usein eri pelaajan kuin mihin oli varautunut. Sattui jopa niinkin, että pelaaja oli varautunut nukkumaan pitkään ja analysoimaan vasta aamupäivällä klo alkavaksi ilmoitettua kuoripeliään, kun hänet armotta herätettiinkin sentähden, että tuntemattomista syistä (= ilman syytä) pelin alku oli siirretty klo 8.15 tapahtuvaksi. Turnausjohto ei ollut ainoa seikka, joka ansaitsi moitteita. Asuimme nimittäin hyvin ankaran sisäkurin alaisena ns. Bundesheim Raaehissa, joka normaalisti on internaattityyppinen koulutuskeskus nuorille. Meillä oli hiljaisuus klo 23, jolloin ulko-ovi ja kaikki yleiset oleskelu tilat suljettiin. Aamulla oli herätys kovaäänisellä keskusradion välityksellä. Ruokailuihin kutsuttiin myös keskusradion välityksellä ja marginaali, jonka aikana sai ruokaa, oli hyvin lyhyt. Etsimättäkin tulee mieleen sotilaskasarmi. Koska Raaeh oli hyvin pieni kylä sijaiten täysin eristettynä vuoristossa, vaikutti sisäkuri vieläkin tyrmäävämmin, kun ei ollut minkäänlaisia rentoutumismahdollisuuksia. Lisäksi olimme Bundesheimin johtajan määräysvallan alaisina, jota hän käytti yhtä lailla kuin lukukausien aikana koululaisiinsa. Bundesheimin henkilökunnan taholta emme myöskään saaneet osaksemme joustavaa käytöstä. Vakiovastaus pikku pyyntöihin heidän taholtaan oli:»en voi tehdä sitä, sillä johtaja moittisi minua siitä.» Eräs tarjoilijana toiminut 18-vuotias tyttö oli illalla lähdössä erään pelaajan kanssa ulos kävelylle. Johtaja sattui»yllättämään» tytön. Seurauksena oli tytölle välittömät potkut Bundesheimin palveluksesta»sukupuolisen holtittomuuden» vuoksi. ),Eihän Bundesheim ole mikään porttola», sanoi johtaja. Tähän on kuitenkin totuuden nimessä lisättävä, ettei syy yksinomaan ole Bundesheimin sisäkurissa, vaan myös itävaltalaisissa moraalikäsitteissä yleensäkin. Edellä mainittu Berglund kirjoitti matkakirjeitä ruotsalaisiin päivälehtiin turnaukseen liittyvistä huonoista olosuhteista. Itävallan Tukholmassa oleva suurlähettiläs sattui myös lukemaan mainittuja artikkeleja. Tämän johdosta hän otti diplomaattiteitse yhteyden Wieniin pyytäen selvitystä tapahtumista. Itävallan ulkoministeriöstä tuli sitten Bundesheimin johtajalle tiedustelu. Diplomaattisella selkkauksella oli jossain määrin parantava vaikutus epäkohtiin. Euroopan toisen alueen varapresidentti itävaltalainen Dorazil kutsuttiin Puerto Ricon kongressista Raachiin tutkimaan turnansjohdon shakillisia kömmähdyksiä. Bnndesheimin johtaja luopui erääseen pelaajaan kohdistamastaan pernsteettomasta anteeksipyynnön vaatimuksesta ja mnnttui hieman asiallisemmaksi, vaikkei lnopunut sisäjärjestyksestä tuumaakaan. Tri Dorazil esitti, ettei alueturnaukselle ollut löytynyt järjestäjää muualtakaan, joten tähän oli ollut pakko tyytyä. Kapteenia täytyy ymmärtää hänen ikänsä vuoksi. Ellei häntä olisi otettu, oltaisiin jouduttu kustantamaan ulkomailta joku kv. turnausjohtaja, jatkoi hän. Kaksi parannusta tohtori sai kuitenkin aikaan. Hän velvoitti kapteenin peluuttamaan kuoripelit kierrosjärjestyksessä sekä määräsi aikapulavaiheessa kapteenin viemään vain kirjekuoren laudan viereen ja sitten välittömästi poistumaan. Tohtori totesi nimittäin sen paljon pienemmäksi epäkohdaksi, että pelaajat itse kontrolloivat ajan ja panevat kuoreen silloin kuin haluavat verrattuna aikaisempiin kapteenin apulaisineen aikaansaamiin epäkohtiin. Jos tri Dorazilin mainitsema järjestäjäpula on syynä, että alueturnauksista todellakin loogisesti tulee tällaisia, pitäisi koko nykyinen MM-systeemi romuttaa ja siirtyä vaikkapa Bent Larsenin esittämään tapaan, jossa ehdokasotteluihin pelaajat valittaisiin suoraan kaikkien vapaiden turnausten perusteella. Pelataanhan maailmassa nykyisin hyvin paljon erinomaiset ehdot täyttäviä turnauksia ja voitaisiinhan varmaan jokin tyydyttävä matemaattinen rangilistan sovellutus kehittää. Huolimatta vaikeista ulkonaisista olosuhteista, joissa alueturnaus pelattiin, tai ehkäpä juuri niiden vuoksi, olivat kaikkien pelaajien keskinäiset suhteet erittäin hyvät. Siinä mielessä kyllä vallitsi Fiden»Gens Una Sumus» henki. Mutta se ei yksin riitä. Turnauksen jälkeen olivat kaikki pelaajat erittäin kyllästyneitä, ja tästä oli seurauksena, että noin puolet viimeisen kierroksen peleistä oli jo pelattu etukäteen, sillä kukaan ei halunnut jäädä paikan päälle pitemmäksi aikaa kuin oli ehdottomasti välttämätöntä. Myös päättäjäisissä vallitsi hyvin suuri osanottajakato. Tuloksia tarkastellessa huomaa, että turnauksen suurin positiivinen yllättäjä oli tietenkin Ruotsin 18-vuotias Ulf Andersson. Hän on viime aikoina kehittynyt kovasti ja pelasi Raachissa loistavaa shakkia. Olemme analysoineet hänen suorituksnsa suomalaisia vastaan lehteemme. Stålbergin mantteiin perijällä oli turnauksessa psykologisena etuna se, etteivät kehnot ulkonaiset olosuhteet varmaankaan häneen koululaisena tehneet niin lamauttavaa vaikutusta kuin parempiin oloihin tottuneisiin ammattipelaajiin. Pohjoismaisista pelaajista pelasivat hänen lisäkseen hyvin myös Islannin Sigurjonsson, Norjan Zwaig sekä toinen ruotsalainen Jansson. Härmäläiset menestyivät tällä kerralla huonosti. Molemmat edustajamme aloittivat lupaavasti, mutta väsyivät loppua kohden pahemman kerran. Tulee jo mieleen erään suomalaisen shakkitoimittajan esittämä epäilys, kuinka kauan maallamme voi tällä menolla säilyä kaksi paikkaa alueturnauksessa. Esim. Norjalla on vain yksi paikka. Samainen shakkitoimittaja esitti jo tutkimuksen suorittamista heikon menestyksemme syistä. Luonnollisesti voidaan aina syyttää huonoa tuuria, muttei se tietenkään mitään selitä. Niinpä Aki Lahdella oli voittoa lupaava torninloppupeli Portischia vastaan, muttei hänen onnistunut saada kuin tasapeli. Minulta vastaavasti meni erittäin monta voittopeliä sivu suun, useimmat häviöiksi. Esim. MatanoviCin olisin voinut voittaa yksinkertaisella sommitelmalla. Katso kuviota! Musta jatkoi tässä 31.-Txg2+? ja peli päättyi 37. siirrossa. Voittojatko kuului tietenkin 31.-Rh3+ 32.Khl Rf2+! 33.Kgl Rxe4 jne. Pohjolan mestari tanskalainen Jakobsen ei myöskään saavuttanut turnauksessa erikoisempaa menestystä. Hänen menestymistään verottivat muutamat 'sormivirheet'. J a kobsen teki todennäköisesti turnauksen kolme 'huonointa siirtoa'. Hän syötti puhtaan kuningattaren Matanovicia vastaan, lähetin Anderssonia vastaan sekä teki seuraavan koomisen kömmähdyksen Adamskia vastaan.

4 6 SUOMEN SHAKKI Matanovic - 'ivesterinen Asema valkean siirron 31. Le8 X f8 j älkecn oli seuraava: Jakobsen - Adamski Koko pelin ajan on J akobscn painostanut. Aikapulavaiheessa hän menetti jonkin verran etuaan, muttei kuitenkaan tehnyt pahempia virheitä. Kuvion asema saavutettiin aikapulan juuri loputtua. Nyt ei Jakobsen mieti kauankaan, ennenkuin siirtää 41. R X e7?? Kaikki katselijat huomaavat, mistä kenkä puristaa, ja osittain ovat puulla päähän lyötyjä, osittain pidättelevät nauruaan. Aluksi istuu Jakobsen tyytyväisen näköisenä paikallaan, mutta sitten hän rupeaa ihmettelemään katselijoiden outoa liikehtimistä, hätkähtää ja ehdottaa tasapeliä. Adamski on jo tilanteen tasalla, naurahtaa vain ja siirtää 41.-Tfl +. Oli koomista tämän jälkeen nähdä J akobsenin välittömästi antavan luunapin kuninkaalleen. Berliiniläinen Dueball puhkui usein tarmoa ja tyytyväisyyttä. Milloin hänellä oli hyvä asema, siirsi hän usein hyvin nopeasti, lähti heti tarmokkaasti kävelemään ja selitteli ideoitaan samalta paikkakunnalta olevalle Heehtille ja muillekin. Kerran hän joutui toteamaan, että liika varmuus voi olla pahasta. Hän voitti nimittäin melko yksinkertaisesti Drimeriltä jo avausvaiheessa upseerin, jolloin Drimerin asema meni käytännössä luovutuskuntoon. Drimeriä suututti kuitenkin Dueballin käyttäytyminen ja hän jatkoi kurillaankin. Monta siirtoa ei senjälkeen kulunutkaan, ennenkuin Dueball joutui luovuttamaan! Esitämme pelin seuraavassa sanattomana lauluna Dueball-Drimer, l.e4 es 2.Rf3 Re6 3.d4 e X d4 4.R X d4 RfG S.Re3 d6 6.LgS Ld7 7.Dd2 Te8 8.f4 R X d4 9.D xd4 DaS 10.eS d xes ll.f xes Le6 12.b4 De7 13.e X f() g X f6 14.Ld2 Td8 ls.df2 DeS+ 16.Le2 Lh617.Td1 LXd2+ 18.Txd2 D xe3 19.Ld3 D xb4 20.D xa7 Tg821.Tg1 TgS 22.Kd1 TaS ja valkea laski aseensa. Nykypäivän turnauspeli päättyy korkeammissa luokissa mestariluokasta puhumattakaan hyvin harvoin mattiin. ] os näin käy, on useimmiten syynä shakkisokeus. Varsinaista itsepintaista luovutuksesta kieltäytymistä ja mattiin asti pelaamista näkee siis harvoin. Pelkästään tällaisesta erikoisuudesta esimerkkinä otamme seuraavan aseman. Uhlmann - Adamski Tässä musta teki kuorisiirron 41.-1' X e4. Tämä häviää pakottavasti, niinkuin näemme, mutta mustan peli ei ollut muidenkaan siirtojen jälkeen pelastettavissa. Seurasi: 42. Dd8+ Kg7 43.Df6+ Kh7 44.T xe4 R xe44s. D xf7 + Kh8 46.Df6+ (Viimeistään tässä olisi mustan luullut luovuttavan, mutta ei!) SUOMEN SHAKKI 7 RAACHIN LOPPUTULOKSET S S P. Sija 1. UhJmann, I-Saksa IS Andersson, Ruotsi S. 3.lvkov, Jugosl S. 4. Portiseh, Unkari S. 5. Smejkal, Tshekkoslov Sigurjonsson, Islanti Heeht, L-Saksa Raduloff, Bulgaria Espig, I-Saksa Jansson, Ruotsi Matanovic, Jugosl. 1212Yz 0 Yz Drimer, Romania Dueball, L-Saksa Zwaig, Norja Yz ls. Barezay, Unkari Yz ls. 16. Diiekstein, Itävalta Yz Yz Westerinen, Suomi Jacobsen, Tanska Adamski, Puola Yz Yz Hartoeh, Hollanti Yz 0 0 Yz Lahti, Suomi Camilleri, Malta Kg8 47.Lf7 + Kf8 48.Lg6+ Kg8 kuitenkin puolihuolimattomasti 18.D Xh7!? 49.Df7 + Kh8 (Tällä kohtaa kuiskasi itäsak- gs 19.Lg3 laskettuani vain muunnelman salaisten sekundantti Platz minulle:»saat Dd7 20.Dd3? D X d3? 21.e X d3 T X d3 tepa nähdä, että Uhlmann pelaa nyt SO.Df8 22.Lh2 valkean loppupelivoitoin. Nyt musta matti, sillä SO.Dh7 matti ei olisi suurmestaril- todella siirsi 19.-Dd7 ja huomasin kauhuklinen matti.» Niin kävikin.) SO.Df8 matti. seni, että 20.Dd3? häviää välittömästi vas- Esimerkkinä siitä, miten joskus voi löytyä tauksen 20.-De6! johdosta. Mikä nyt n')uyllättävä paradi, on oma pelini»touho» Ca- voksi, sillä musta uhkaa tehdä matin tai voitmilleria vastaan. taa upseerin lyömällä kuningattarellaan g2:een. Mietin tässä asemassa puoli tuntia ja olin aluksi jo lähellä luovuttaa»touholle». Pelastava paradi löytyi kuitenkin. Ideana oli se, että valkean vaikeuksien syy, liian syrjässä sijaitseva kuningatar oli mahdollista yllättäen aktivoida. Seurasi: 20.b3! Dd (b2 D X g2 22. e6!! D xh1 (Parempi oli 22.-D X g3, mutta silloinkin vaikealla on riittävästi vastapeliä, esim. 23.e X f7 Df3 24.Te1! jne.) 23.c X f7 Df3 24.L X e7 + Kf8 (Häviää heti, muttei enää muutenkaan ollut puolustusta, esim. 24.-Ka7 2S.Dg8 Ta8 26.Ld6 D xh3 27.D xa8+ K xa8 28.f8D+ Ka7 29.LeS + b6 30.Dg7 + Ka8 31.L X b6 Westerinen - Camilleri jne.) 2S.Dg7! (Musta voisi jo luovuttaa, mutta tekee vielä kaksi pilasiirtoa.) 2S.-Df2 2G.L X d8 ReS 27.f8D ja musta antautui. Turnauksen voittaja dresdeniläinen Uhlmann oli hankkinut vakuuttavan pistejohdon jo useita kierroksia ennen loppua, joten VaIkealla on tässä sotiias enemmän ja hyvä peli, joten mitään turhia riskejä ei oikeastaan olisi kannattanut ottaa. Esim. yksinkertainen siirto 18.b3 oli varmasti paikallaan. Jatkoin viimeisillä kierroksilla hänellä oli varaa jo vähän höllätäkin. Sensijaan muista jatkopaikoista käytiin ankaraa taistelua, eikä viimeinen kieitoskaan tuonut niiden jakautu-

5 8 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 9 AVAUSTEORIAA 1 LMARI BRAN DE R: Uusia tuulia Harva nykyajan avaus on niin monikasvoinen kuin sisilialainen puolustus. Siinä muunnelmat poikkeavat toisistaan kenties enemmän kuin jotkut eri nimikkeiden alle purkitetut avaukset. Ajateltakoon vain esimerkiksi moderneja Paulsenin, Rauserin ja Lohikäärmemuunnoksia. Hastingsin turnaus oli perinteellisyytensä lisäksi historiallinen myöskin sisilia1aisen puolustuksen kannalta sikäli, että siellä romanialainen suurmestari Florin Gheorghiu johti avauksemme käsittelyn suurmestaritasolla kokonaan uusille urille Rauserin muunnoksessa, peleissään Suetinia ja Keeneä vastaan. (Tosin Larsenin tiedetään kokeilleen tätä systeemiä jo 1964). Analysoiva shakkimaailma pani tapauksen kiitollisuudella merkille, ja materiaalia onkin nyt kertynyt tarpeeksi lyhyttä yhteenvetoa varten, joskohta muunnoksen lopullinen pelikelpoisuus on vielä hivenen hämärän peitossa. Avaussiirtojen 1.e2-e4 c7-c5 2.Rg1-f3 d7 - d6 3.d2 - d4 c5 X d4 4.Rf3 X d4 Rg8 - f6 5.Rbl-c3 Rb8 -c6 6.Lc1-g5 jälkeen uuden ajatuksen muodostaa mustan D-siiven välitön liikekannallepano antamatta valkealle tilaisuutta hyötyä 6. -e6:n jälkeisestä Rf6:n kiinnityksestä ja olla välittämättä f-linjalle mahdollisesti syntyvästä kaksoissotilaasta. Lisäksi joissakin muunnoksissa nopeutettu kvaliteetinuhraus ruudussa e3, miten tyypillistä juuri sisilialaisessa, antaa mustalle mainiot mahdollisuudet vähintään helppoon tamiseen selvyyttä. Toista sijaa jakamaan sijoittui nimittäin neljä miestä, vakiosuurmestarit Portiseh ja Ivkov sekä toistaiseksi ilman titteliä olevat yllättäjät Andersson ja Smejkal. Erikoistunnustuksen raivokkaasta loppukiristään ansaitsee lvkov, joka mm. parilla viimeisellä kierroksella kukisti mustilla pahimmat kilpakumppaninsa Portisehin ja Heehtin. Mainituista neljästä pääsee kaksi jatko-ottelussa parhaaksi osoittautuvaa Palmassa vuoden lopulla pelattavaan alueiden väliseen turnaukseen. Jos jatko-ottelussa pelaajia sijoittuu samaan piste määrään, määrää turnauksen Sonneborn-Berger-pistejärjestys jatkopaikat. Mainittu järjestys on sisilialaisessa sapeliin, tapa sekin voittaa l.e4:n asettama avausprobleema. Siis jo lähijatko Lc8-d7 7.Dd1-d2 Ta8-c Rc6 X d4 9.Dd2 X d4 Dd8 -a5 sisältää ja ennakoi näitä ajatuskulkuja. Kuvio 1 Kuvion 1 tilanteesta vaikealla on valittavanaan useita jatkoja, jotka vievät pelin hyvin mutkikkaille urille: A 10.Lg5 xf6, B 10.Lg5-e3 tai 10.Lg5-d2 ym ja C 10. f2-f4. A 10.Lg5 xf6. Mustan peli-idean ensiesiintymisen jälkeenkin jonkinverran pelattu jat- 1m, mutta joka ei anna valkealle mitään mahdollisuuksia pysyvään avausetuun juuri edellä mainittu Portiseh, 1 vkov, Andersson, Smejkal. Julkisuudessa esitettyjen lehtitietojen mukaan on pidetty selvänä, että jatko-ottelu pelataan neljän miehen kesken. Mielenkiintoista on kuitenkin todeta, että Fiden maailmanmestaruusjärjestelmää koskevien sääntöjen 12. pykälän kohta 2. D) kuuluu seuraavasri: Ei ole välttämätöntä ottaa jatko-otteluihin enempää kuin kolme niihin oikeutettua pelaajaa. Pelaajat, joiden mukaanpääsy tulisi kysymykseen seuraavien SljOjen perusteella, luokitellaan suoraan Sonneborn-Berger-järjestelmän mukaan. Toivotamme Anderssonille parasta menestystä. H. Westerinen. 17 X f6 11.f2 -f4 (Muunnelman kantapelissä Keene-Gheorghiu, Hastings jatkettiin l1.kbl DeS 12.Dd2 (12.f4 takaisi tasa-aseman) 12.-fS 13.ef LxfS! 14.LbS+ Kd8 ls.ld3 Le6 (eikä IS. -Lg7, sillä 16.DgS) 16.Re4 Db6 17.RgS Lg7 18.Rxe6 fe 19.e4 Ld4 20.f4 es 2l.fe Lx es 22.The1 TeS 23.g3 as mustan ratkaisevin eduin.) Lf8-g7. Tilanteen näin se1kiydyttyä mustan L-parin vaikutus kääntää pelin pian hänen edukseen, etenkin koska valkean mustat ruudut jäävät vaille suojaa. 12.Kcl -bl Da5-c5 13.f4-f5 De5 xd4 14.Tdl xd4 h7 -h5 15.Lfl-b5 Ld7 xb5 16.Rc3 xb5 a7 -a6. Näin valkea on tosin vaihtanut pois mustan vahvan lähettiparin, mutta mustan mustilla ruuduilla kulkeva lähetti osoittautuu piankin valkean ratsua vahvemmaksi. 17.Rb5-c3 ;Lg7-h6 18.Td4-b4? (vahvempi oli 18.RdS) b7-b5 19.a2- a4 (vieläkin 19.Rd5 oli mahdollinenl 19.- Lh6 -d2 20.a4 X b5 a6 X b5 21. Tb4 X b5 Ld2 X e3 22.b2 X c3 Th8 - g8 23. g2 -g3 Tg8 -g4 mustan ratkaisevin eduin jälleen. (Damjanovi6 -Stein, Tallinna 1969.) Voimme siis todeta, ettei valkea saa mitään etua vaihtamalla 1O.LgS X f6, vaan päinvastoin mustan mahdollisuudet ovat mitä parhaimmat. B 10.Lg5-e3 (kuvio 1). Tätä jatkoa yritti Suetin Gheorghiuta vastaan Hastingsissa ilman merkittävämpää menestystä, sillä musta pelasi yksinkertaisesti a7 -a6. Sitten: 11.f2-f3 e7 -e612.dd4-b6 Da5 xb6 13.Le3xb6 Ld7-e6 14.Lfl-c4 Lc6xe4 tasa-asemin. Jos toisaalta 10.Lg5-d2, niin a7-a6 11.Lfl-e4 Da5-c5 12.Dd4xe5 Tc8 X c5 ja jälleen peli on vähintään tasoissa kuten Bcnkö-Byrne, USA 1968, osoitti. Näinollen ei ole ihme, että jatko C 10. f2 -f4 (kuvio 1) on esiintynyt eniten muunnelman nykyturnauskäytännössä. Nyt kiirehtiminen D-vaihtoon heti on mustan kannalta virhe, Da5-c5?, kuten peli Palermo-R. Garcia, Mar del Plata 1968 näytti: 11.e4-e5! DeS xd4 12.Td1 xd4 d6xes 13.f4 xes Tc8-eS (jos 13.-Rg4, niin 14.e6!!) 14.Lfl-bS! valkean selvin eduin. Myöskin rauhallista kehitysjatkoa e7 -e6 on yritetty vastauksena valkean siirtoon 10.f2 -f4, mutta menestyksettä, pelin Jansa-Simagin, Polaniea-Zdroj 1968 ollessa siitä takeena: 11.Kc1-bl Ld7 -e6 12.LgS xf6 g7 xf6 13.Lfl-e4 Th8-g8 14.f4-fS Le6-d7 ls.le4-b3 Lf8-e7 16.Dd4-e3 valkean eduin. Tässä muunnelmassa mustan sotilas d6 tuotti hänelle turhia huolia. Koska jatko C 1 0.f2 - f4 aiheutti ilmeisiä vaikeuksia mustalle, jos tämä yritti reagoida siihen suhteellisen rauhallisin kehityssiirroin, on vain luonnollista, että alettiin etsiä jotain väkivaltaisempaa vastauksena valkean kymmenenteen siirtoon. Monta-Carlossa 1968, pelissä Gheorghiu -Hort, musta uhrasi heti kvaliteetin Tc8 xc3! saaden hurjasti vastapeliä: 1l.b2xc3 (Eikä 1l.LXf6 sillä Te7 12.L X g7 es 1) e7 -e5 12.Dd4-b4 Da5xb413.e3xb4 Rf6xe4 Kuvio II Kuvion II tilanteessa mustalla on sotilas kvaliteetista, joka huolimatta hänen asemansa näennäisestä kehittymättömyydestä takaa viimeisimmän turnaus käytännön mukaan tasa-aseman. VaIkealla on nyt valittavanaan kaksi jatkoa, joko 14.Lfl -c4 tai 14.Lg5-h4. Cl 14.Lfl-c4 f7 -f5 (Tämä tuntuu varmemmalta kuin pelissä Janosevi6-Larsen, Beograd 1964, tapahtunut bs. Jatko oli 15.Ld5 Re3 16.feS h6 17.Lh4 gs 18.Lg3 Re2+ 19.Kb2 Rxg3 20.hg3 Lg7 tasa-asemin. On huomattava, että 14. -Rf2 ei käy koska valkea saa todella valtavan kehitysedun pelaamalla ls.fes R X h1 16.ed6.) 15.Th1-e1 Re4 X g5 (Mustan korvaus kvaliteetista on nyt sotilas ja L-pari.) xg5 g7 -g6 17.Lc4-d5 Ld7 -c8 18.c2-c4 e5-e g3 h7-h6 20.g5xh6 Lf8xh6+ 21.Kc1-e2 Ke8-e7 22.Kc2-b3 Lh6-g7 23.Te1-e2 b7 -b6 24.b4-b5 a7 -a5 suunnilleen tasa-asemin. (Mashdukevitseh - Furman, Leningrad 1969.) C2 14.Lg5 - h4. Näin valkea välttää, ainakin hetkeksi, mustilla ruuduilla kulkevan lähettinsä vaihtumisen. Em. pelissä Gheurghiu -Hort tapahtui nyt 14.- Re3 ls.te1

6 10 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 11 Rxa2+ 16.Kb2 Rxb4 17.feS ds 18.Tdl Le7 19.L x e7 K x e7 ja tässä epäselvässä tilanteessa pelaajat sopivat tasapelistä. Mielestäni valkean olisi kannattanut jatkaa. Kuvion II tilanteessa Tai siirsi 14.Lh4:n jälkeen 14.-f5, mutta olisi ollut vaikeuksissa, jos Bagirov valkeilla olisi keksinyt oikean jatkon IS.feS des 16.TdS. Itse pelissä, joka pelattiin N-liiton mestaruusturnauksessa Alma Atassa , tapahtui IS.Lc4? ef4 16.Thel Le7 pelin ollessa tasoissa. Edelliset kaksi peliesimerkkiä eivät ole antaneet vastausta kysymykseen voiko musta vaihtaa valkean D-Iähetin ratsuunsa 14.Lh4:n jälkeen. Ainoastaan tällöin mustalle jäisi kenties voittoonkin riittävät mahdollisuudet. Peli Unzicker-Gheorghiu, Monte-Carlo 1969, vastaa: g7 -g5! 15.f4 xg5 16.Lf8-e7. Musta pyrkii vaihtamaan Lh4:n pois ja saa heti vastamahdollisnnksia. 16.Tdl-el d6-d5 17.Lfl-d3 h7-h618.c2-c4 h6xg519.c4xd5 Th8xe4 20.Tel xe4 Th4xe4 21.Ld3xe4 f7-f5 22. Le4-c2 Le7 xb4 23.h2-h4 g5 xh4 24. Thl xh4 Lb4-a3+ 25.Kcl-d2 Ke8-e7 ja tasapelistä sovittiin. Munnnelmaa voidaan siis pitää mustalle täysin pelikelpoisena. On selvää, että valkea voi poiketa omille teilleen jo esim. seitsemännessä tai kuudennessa siirrossa, mutta yllättävää kylläkin muutamat esimerkkipelit antavat edun mustalle. Kuvio II! Kuvion III asemassa (1.e4 cs 2.Rf3 d6 3.d4 cd 4.R X d4 Rf6 S.Rc3 Rc6 6.LgS Ld7) on yritetty mm. siirtoja 7.f2-f4 ja 7.Rd4- b3. 7.Rd4-b3 h7-h6 8.Lg5-h4 Ta8-c8 9.Lft-e2 g7-g5 10.Lh4-g3 h6-h5! Ilo h2-h4 g5-g4 12.Lg3-f4. Tilanne on nyt epäselvä, musta on vallannut tilaa K-siivellä ja on nyt valmis myös toteuttamaan alkuperäistä suunnitelmaansa d-sivustalla. Peli Damjanovic-Stein, Tallinna 1969, jatkui: Rc6-e5 13.Ddl-d4 Re5-g6 14.Lf4-g5 Lf8-g Kenties lyhyt tornitus oli pikemminkin paikallaan a7 -a5! 16.Kcl-bl Dd4 -e3 a5 -a4 ja mustalla oli etu. Valkea ei ole myöskään menestynyt kuvion III asemassa jatkon f4 avulla. Pelissä Polugajevski-Stein, Riika 1968 edistyttiin näin: Rf6-g4! 8.Rd4-b3 Dd8-b6 9.Ddl-e2 Rc6-d4 10.De2-d2 Jos 10.Rd5, niin 10.-Rxe2 11.Rxb6 ab6 12.K X e2 h6 13.Lh4 g5 mustan eduin. (Matulovic--Masic, Sombor 1968.) Rd4xb3 l1.a2xb3 Db6-e3+ 12.Dd2xe3 Rg4 xe3 13.Kel-d2 Re3 xfl + 14.Thl xft e7 -e6 mustan eduin. Lopuksi poikkeamat valkean kuudennessa siirrossa johtavat jo täysin itsenäisiin sisilialaisen puolustuksen muunnoksiin, joiden käsittely on tämän tutkielman ulkopuolella. Näiden muutaman esimerkkipelin luomassa valossa tämä uusi tuuli sisilialaisessa vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta kokeilla niin pika- kuin turnauspeleissäkin. } alkoa sivulta 26 SOMMITELMIEN RATKAISUT 1. Siirtojen 1.Dg3 DgS 2.D xgs h xg5 3.1'cl jälkeen on mustalla varastossa tehovastaus 3.-g4!!, jonka ajatus kätkeytyy muunnelmaan 4.Le4 Rxc6 S.Lxc6 1'd8! mustan voitoin. Niinpä valkean on tyytyminen jatkoon 4.L xg4 R X e6. 5.1' xc2 Rd4 tai jatkoon 4.1' X c2 g X f3 5.c7 Tc8. 2. Kyllä vaan: 27.-Rf3+ 28.Kg2 DeS (28.-Re5 29.f4) 29.1'a8! Rd7 (ainoa) 30.Da7! ReI+ 31.Kfl 1'e8 32.1'Xe8+ Dxe8 33. DaI!! Luultavasti Petrosjan oli jo laskenut hienon pakkosiirtoisen voittojatkon knntoon, mutta huonoksi onnekseen unohti ensin vaihtaa tornit kohtalokkain seurauksin. 3. Musta kumosi valkean sommitelman siirrolla 1. - Dg6 +!! joka pakotti valkean heti antautnmaan. Oikeastaan erittain yksinkertaista, mutta kaunista! Mainittakoon, että mustalla oli todella onnea asemassa,sillä pelin jälkeen hän tunnusti, ettei asiaa oliu t laskettu etnkäteen. 4. Se oli 53.Tbl Tc2! 54.TbbS T xg2+ 5S.Khl Kf4 56.TxdS Kg3 S7.1'g5+ hxg5 valkea antautui. Sotilaan h6 merkitys mustan voittomanööverissä kävi varmasti jo selville, kun taasen h3-sotilas on välttämätön patin välttämiseksi. PELIOSASTO Toimittavat: HEIKKI WES1'ERINEN ja ILMARI BRANDER Huvilakatu 27 A 26, Helsinki IS, puh RANSKALAINEN PUOLUSTUS U. Andersson - A. Lahti Raachin alueturnaus l.e2-e4 e7-e6 2.d2-d4 d7-d5 3. Rbl -d2 Rg8-f6 4.e4-e5 Rf6-d7 5.c2-c3 c7 -c5 6.Lfl-d3 Rb8-c6 7.Rgt-e2 Ikivanha teoriajatko. Leningradin turnanksessa 1967 Kortsnoi esitti pelissään UdovCicia vastaan mielenkiintoisen ajatuksen: 7.Rgf3 Dd c X d4 9.c X d4 R X d4 10.R X d4 D X d4 I1.Rf3 Db6 12.Da4 DM 13.Dc2. Valkean asema on sotilaan 'väärtti', jota käsitystä tukee myös peli Westerinen Brander, Helsinki Tietenkään ei mustan tarvitse ottaa sotilaanuhrausta vastaan, vaan hän voi jatkaa kehitystään. Tällöin ansaitsee huomiota Gufeldin käyttämä muunnelma: 8.-Le7 9.Tel O-O? 10.c4! (Gufeld -Arulaid, Tallinna 1969) Dd8-b6 8.Rd2-f3 Lf8-e7?! Musta halnaa välttää päämunnnelman 8. -c Xd4 9.c X d4 f Re2-f4 c5 xd4 11.c3 xd4 Rc6-d8 Mnsta pyrkii vapanttamaan peliään f sotilaan etenemisellä; siitä tämä valmisteleva siirto. Toinen mahdollisuus e6-sotilaan suojaamiseksi on 11.-Rb4, esim. I2.Lbl f6 13.a3 Ra6I4.exf6 RXf61S.Tel Ld7 16.Rg5 Rc7 17 Dd3 h6 18.Dh7 +!! (Zeljandinov Gusev, SNTL 1967). Käytännössä mustan ainoa mahdollisuns on pyrkiä mainittuun f-sotilaan etenemiseen, sillä passiivinen pelitapa 11.-Te8 12.RhS Rf8 13.Dd2! antaa valkealle ratkaisevan hyökkäyksen uhkauksen 14.Rxg7 johdosta. 12.Rf4-h5 17 -f5 13.e5 xf6 g7 X f6? Parempi oli 13.-Rxf6, esim. I4.RgS g6 IS.R X f6+ T X f6! ja vaikka vaikealla kieltämättä onkin parempi peli, ei ole nähtävissä, kuinka hän saisi ratkaisevan edun. Mustan on onnistunnt horjuttaa valkean ylivaltaa keskustassa, mutta vaikeuksia se ei ole poistanut. Valkea kehittää jatkossa kaikki upseerinsa tehokkaisiin hyökkäysasemiin, koomillista kyllä, kaikki keveät upseerinsa h linjalle. 14.Lcl-h6 Tf8-f7 15.Ddl-d2 e6-e5 Mnstan oli huomattava nhkaus 16.Df4. Tähän tarkoitukseen oli toinen mahdollisuus IS.-Ld6 jatkonaan esim. 16.RM Rf8 (parempi oli 16.-Kh8) 17.RXf6+! Txf6 18.Dg5+ 1'g619.Rxg6 hxg6 20.Lxg6 Dc7 21.Le8+! Kh7 22.1'acl De7 23.Dxe7 Lxe7 24.Lxf8 LXf8 25.Tc7+ Kh6 26.Tfcl ja valkea voittaa upseerin ja pelin. Näyttää kuitenkin siltä, että mustan oli sallittava siirto Dd2-f4. Analyysiemme perusteella 'välttämätöntä ja riittävää' pllolustustehon maksimoinnille oli IS.--Lf8. 16.Ld3-f5 Rd8-e617.Tal-cl Rd7-f8 Jos 17.-Rxd4? niin 18.Txc8+! 18.Lf5-h3 e5-e4 Lähetinsiirtonsa jälkeen valkea uhkasi jo lyödä e5:een. 19.Rf3-h4 Lc8-d7 20.Dd2-e3 Rf8-g6 Miksi musta ei pelannut 20. -D X d4-siirtoa? Ruotsinmaalainen Tidskrift för schack esittää:»nyt ei käynyt D X d4? 21. D xd4 Rxd4 22.LXf8 Lxh3 23.Lxe7 jne.» Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Musta voi nimittäin pelata 22. -L xh3:n tilalta paremmin 22.-Kxf8! 23.Lxcl7 fs! Mielestämme valkean paras jatko on 21. kehityksen ia~n- VOInnln merkki SUUR-HELSINGIN OSUUSPANKKI

7 12 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 13 Dg3+ Kh8 22.Tc7! uhaten 23.TXd7, jota 22. -DeS ei torju. Selvää on, että torni c7 on tabu: R X e7 23.Lg7 +. Samasta syystä kumoutuu myös 22. -fs: 23.R X fs TXfS 24.LXfS Rxe7? 2S.Lg7+. Mustan paras jatko on Td8, esim. 23.L X f8 Rxf8 24.Lxd7 Rxd7 2S.TXd7! Txd7 26.RfS Dd2 (26.-DeS 27.Rh6!) 27.Rxe7!! ja valkea voittaa. Hienoa, mutta valitettavasti muunnelmassa on aukko. Senjohdosta valkean on tyytyminen siirtoon 23. T X b7! joka antaa hänelle epäilemättä paremman pelin. Mustan aseman ahtauden huomioonottaen voi hyvinkin olla mahdollista, että käytännön pelissä 20. -D X d4 ansaitsi huomiota siinä missä pelijatkokin 20. -Rg6. 21.Rh4-fS Le7 -d8 Kysymykseen tuli heti 21.-Kh8 tarkoituksella saada myös kuningatartorni peliin esim Tg8:11a. 22.b2-b3 Kg8-h8 23.f2-f31 Re6-gS Kevennysyritys, joka ei kuitenkaan paljoa auta. Ainoa mahdollisuus sotilaan säilyttämiseksi olisi tietenkin ollut 23. -e X f3, esim. 24.Txf3 Tc8 2S.Txc8 Lxc8 26.Rfg7!? ja analyysiemme mukaan valkea voittaa. Paras jatko on 26.-RXd4 27.Lxe8 Rxf3+ 28.gxf3 Dxe3+ 29.Lxe3 Txg7 30.Rxg7 K X g7 31.L X b7 valkean ilmeisin voitoin. 24.Lh6 X gs Ld7 X fs 2S.Lh3 X fs f6 X gs 26. f3xe4 dsxe4 27.De3xe4 Tf7-e7 Helpotusta mustan asemaan ei olisi tuonut myöskään jatko 27. -Lc7, sillä 28.L X g6 Dxg6(28.-TXfl+ 29.Txfl hxg6 30. Tf6!) 29.Dxg6 Txfl+ 30.KXfl hxg6 31.T X e7 g X hs 32.T X b7 ja valkea voittaa. 28.LfS xg6! Uhkaa mattia h7 xg6 29.Tfl-f8+ Kh8-h7 30.De4-g4! Te7 -c7 3l.Tcl-ft Db6-d6 32.RhS - f6 + Ld8 X f6 33.Dg4 -h3 +! Musta antautui. Anclerssonin kauttaaltaan erinomaisesti pelaama.peli, jolle Aki Lahtikin antoi täyden tunnustuksen. - Huomautukset Porrasmaan ja Westerisen ESPANJALAINEN PELI Westerinen - U. Andersson Raachin alueturnaus e2-e4 e7-es 2.Rgl-f3 Rb8-c6 3.LflbS a7 -a6 4.LbS-a4 Rg8-f6 S.O-O Lf8-e7 6.d2-d3 Teoriakirjat mainitsevat siirron d2 -d3 yleensä vain yhtä siirtoa aikaisemmin suoritettuna. Usein on, varsinkin nuorta pelaajaa vastaan, psykologisesti perusteltua valita huonommassa maineessa oleva siirto, jonka salaisuuksiin kuitenkin itse on perehtynyt b7 -bs 7.La4-b3 0-0 Tämän siirron jälkeen valkea pääsee mieleisilleen poluille. Hänelle epämiellyttävämpi olisi ollut 7.-cl6, joka uhkaamalla Re6- as X b3 ehkäisisi manööverin Rb1-c3 -ds. Siirron 7. -d6 jälkeen peli voisi kehittyä esim. seuraavasti: 8.e3 RaS 9.Le2 cs 10.Te1 Re6 l1.a4 Le6! 12.cl4 c X cl4 13.c X d4 Lg4, Boleslavski-Pachman, Moskova Rbl -c3 d7 -d6 Pelissä Hoen - Westerinen, Lidköping 1969, musta jatkoi 8. -Lb7, 9.RdS RaS, mutta jäi jatkossa 10.Rxe7+ Dxe711.Rh4 huonommalle puolelle. 9.a2-a4 Lähetti b3:ssa pitää tietenkin säilyttää bs-b4 Järjetön oli 9. - Tb8, sillä sotilasvaihdon jälkeen valkea saisi vielä a-linjankin haltuunsa. Mielenkiintoinen oli sensijaan 9. -RaS, esim.10.axbsrxb31l.cxb3lcl712.bxa6 De8 tai 1O.La2 b4 11.RdS R X ds 12.LdS e6 13.La2 b3!? Siirto 9.-Lg4 taasen näyttää epäilyttävältä, sillä mustan vastapeli jatkossa 10.a XbS Rd4 l1.b X a6 De8 12.Le3 tuskin piisaa. 10.Rc3-dS Lc8-e6 Kysymykseen tuli myös 10. -as, mutta valkea voi tällöinkin tavoitella avausetua joko I1.R xe7 +:lla lähettiparinsa avulla tai I1.Rcl2:11a pyrkien f2 -f4:ääu. 11.a4-aS Rf6-d7 Mustan on vaikeata löytää tyydyttävää suunnitelmaa. Vaihto ds:ssä ei lupaa hänelle mitään erikoisen hyvää: 11. -L X ds 12.e X cls Rb8 13.Ld2 es 14.d X e6 R X e6 IS.La4 R X as 16.L X b4 valkean tuntuvin eduin. 12.Lcl-d2 Huomiota ansaitsi myös 12.La Ta8 -b8 13.Lb3 -c4 Rd7 -cs 14. c2-c3 Luovuttuaan suoraan sotilaan voittoon tähtäävästä pelitavasta Lb3-a4:n avulla vallcea pyrkii saavuttamaan yliotetta keskustassa. Kaikesta huomaa, ettei musta ole täysin onnistunut avauskäsittelyssään b4xc3 IS.b2xc3 Kg8-h8 16.Tf1 -el Musta suunnitteli vastapeliä f7 -fs:llä, mutta pelisiirto eliminoi sen: 16.-fS? 17. exfs LxfS 18.Rxe7 Dxe7 19.d4 valkean tuntuvin eduin Le6-g4 17.h2-h3 Lg4xf3 18. Ddl X f3 Rc3 -b3 19.Lc4 X b3 Tb8 X b3 20.Df3-dl Tb3-b2 21.Ld2-e3 Mustan onnistui siis saada kaksi kevyttä upseeria vaihdetuiksi, mutta valkean erittäin vahvan aseman vuoksi se ei tuonut oleellista helpotusta. Miettiessään muita asioita valkea ei ensinkään huomannut, että hän olisi nyt voinut voittaa laadun pelaamalla 21.Rb4. Tämä oli oikeastaan onneksi, sillä jatkossa 21.Rb4 Rxb4 22.cxb4 ds 23.Le3 Txb4 24.L X b4 Lx b4 2S.Te2 d4 mustan asema jäisi niin lujaksi, että sen murtaminen valkean voitoksi olisi voinut tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia Dd8-c8 Vaikeaa keksiä mitään parempaakaan, koska mustan aseman valkeat ruuclut ovat toivottoman heikkoja ja hänen asemansa ahdas. 22.Le3-cl Tb2-b8 23.Ddl-a4 Dc8-b7 24.Tel-e2 Le7 -d8 2S.Te2 -b2 Db7 -a8 26.Tal-bl h7 -h6 27.Lcl-e3 Kh8-h7 Mustalla ei todellakaan ole helppoa. Aikapula kova, asema kehno ja kuningatar työttömyyskortistossa. 28.d3-d4 Tb8xb2 29.Tbl xb2 Rc6-b8 Virhe, joka helpottaa valkean voittoa. Parempi oli tehdä joku temposiirto. 30.d4 xes d6 xes 31.Da4-b4 Rb8-d7 32. Db4-b7 Da8 xb7 33.Tb2 xb7 f7 -fs Mustan asema on jo luovutuskypsä, mutta aikapulassa hän vielä jatkaa pelaamista. 34.e4 X f5 Tf8 X f5 3S.RdS X c7 TfS -f7 36.Rc7 -e6 Ld8 xas 37.Tb7 xd7 Tf7 xd7 38.Re6-f8+ Kh7-g8 Aikapulassaan musta siirsi ensin Kg6 ja painoi kelloa - tietenkin vahingossa. Kysymys sääntömiehille: Kuinka turnausjohtajan on suhtauduttava tilanteeseen, jos pelaaja aikapulatilanteen huomioon ottaen tekisi vastaavan sääntöloukkauksen tahallisesti? 39.Rf8 X d7 LaS X c3 40.Kgl - ft Kg8 - f7 41.Kfl-e2 a6-as 42.Ke2-d3 Musta antautui. Varsinkin avaukseltaan mielenkiintoinen peli. - Huomautukset Porrasmaan ja Westerisen KUNINGASINTIALAINEN PUOLUSTUS FI Gheorghiu - L. Kavalek IBM-turnaus, Amsterdam 1969 Uskon, että seuraava pelini, jossa käytän Westerisen m u unnelmaa Sämiseh -varian tissa, kiinnostaa häntä ja Suomen Shakin lukijoita. 1. l.d2 -d4 Rg8 -f6 2.c2 -c4 g7 -g6 3.Rb1 -c3 Lf8-g7 4.e2-e4 d7-d6 S.f2-f Lcl-e3 Rb8-c6 7.Rgl-e2 Ta8 -b8 8.Ddl-d2 Tf8-e8 9.Tal-dl a7 -a6 10.Re2-cl e7-es t1.d4xes Rc6xeSl2. Lfl-e2? Tämä on virhesiirto, vaikkapa Petrosjankin pelasi sen. Siirron 12.b3 jälkeen mustalla ei olisi käytettävissään pelijatkossa esiintyviä taktillisia mahclollisu uksia. Kääntäjän huomautus: Peli Petrosjan Westerinen, Palma 68, jatkui 12. -Le6(?) 13.b3 bs 14.cXbS axbs IS.LxbS e616.le2 ds! mustan saadessa aloitetta uhratun sotilaan korvaukseksi b7-bs! Pelisiirto periytyy nuorelta saksalaiselta pelaajalta Maederilta. 13.c4x bs a6 X bs14.le2 X b5 Pelissä Ligterink- Juhnke, Zutphellin nuorten joukkuekilpailut 1969, tapahtui 14.R X bs Rxf3+! IS.gxf3 Rxe4! 16.fxe4 Dh4+ 17.Lf2 D xe4 18.DdS! (18.Tgl:tä seuraa 18.-TxbS ja ?:a 18.-Lb7! matein) 18.-Db4+ (18.-DxdS? 19.TxdS Lb7 20.Rxe7!) 19.Kfl? (Parempi oli 19.Dd2! joko 19.-TxbS tai 19.-De4! tasapelein) 19. -Lh Kgl TeS 21.Rd3 TxdS 22.Rxb4 Txd1+ 23.Lxdl TxbS ja musta voitti 36. siirrossa Rf6xe4 ls.f3xe4 Tb8xb5! 16. Rc3 xbs Re5-c4 17.Dd2-f2 l'uolustussiirtoa 17. Dd3 seuraa R X b2 18.De2 Dh Lf2 DhS 20.Rd4 T X c4 + tai DhS 20.Rxe7 Df3 21.Rxe8 Dxhl+ 22.Kd2 Dg2+ 23.Rc2 La Te8 xe Rc4 xe3 19. Df2xf7+ Kg8-h8 20.Df7xc7 Dd8xc7 21.RbSxc7 Re3xdl 22.Tft xdl Lg7- d4+ 23.Kgl-fl? Tämän jälkeen peli päättyy välittömästi Lc8-g4 24.Tdl-d2 Ld4-e3 2S.Td2-c2 Te4-d4 Valkea antautui (0-1) Mielenkiintoista, mutta voivatko lukijat kertoa minulle, mitä tulee vastauksena siirtoon 12.e4 -es (12.Le2:n asemesta)? Kääntäjän huomautus: Matanovic esittää 12.eS?! ds 13.RxdS Rxd5 14.DxdS Df6. Viimeisen siirron sijasta tulee kuitenkin vahvasti kysymykseen 14. -De7 mahdollisuuden f7 -fs säilyttämiseksi myöhemmin käytettäväksi. Mustan aloite korvaa epäilemättä uhratun sotilaan. Huomautukset suurmestari L. Kavålekinf H. Wcsterinen 283. BENONI Ole Jakobsen, Tanska - H. Westerinen, Suomi Pohjolan turnaus Lidköpingissä 1969,1. kierr. 1. d2-d4 Rg8-f6 2.c2-c4 c7-cs 3.d4- ds b7 -bs?! "Vesterinen pelaa terävästi voittoa. Hän haluaa ilmeisesti revanssia kahdelle aikaisem-

8 14 SUOMEN SHAKKI min kärsimälleen tappiolle. 4.e4 X b5 a7 -a6 5.b5 xa6 Le8 xa6 6.Rbl-e3 g7 -g6. Nyt muistuttaisi asema erästä kuningasintialaisesta puolustuksesta tuttua gambiittia, mikäli valkea tekisi siirron e2-e4. Tämän etenemisen jättää valkea tietenkin suorittamatta, ei niinkään siitä syystä, ettei linnoituksen menetys olisi sallittavissa, vaan pikemminkin, koska on tärkeätä, ettei musta missään olosuhteissa saa valvontaansa ruutua d3. 7.g2-g3 Lf8-g7 8.Lfl-g Rgl -f3 d7-d Rb8-d7 11. Ddl-e2 On mielenkiintoista todeta, että ds-sotilaan heikkouden jätti samaan tapaan kuin oheisessa pelissä valkea myös huomioimatta pelissä Johansson-Westerinen, Dresden 1969, joka jatkui I1.Tbl Db6 12.Ld2 Lc4 13.b3 Lx ds 14.R X ds R X ds IS.RgS e6 mustan eduin (hävinneen huomautus) Dd8-b612.Tal-bl? VaIkealla on sotilas enemmän ja hän syyllistyy tavanomaiseen virheeseen: pelaa liian huolettomasti. Siirron 12. Td 1! jälkeen on vaikealla käsitykseni mukaan voittoasema. Mustalla ei ole käytettävissään tavanomaista vastapeliä es -c4:llä, ja valkea jatkaa siirroin Tal-bl ja b2-b3. Nyt pelisiirron jälkeen peli kehittyy, niinkuin saattaa odottaakin, t.s. en osaa suhtautua uudella tavalla ja joudun hyvin nopeasti häviöasemaan. Lukuisat pelit on hävitty juuri tällä tavalla. Kaikkein vaikeinta shakissa lienee mukautua uuteen tilanteeseen, varsinkin jos säilyttää materiaalietunsa Db6-b7! Vastaus 12.-Lc4:ään on 13.Rd2 Lxa2 14.Tal ja valkea voittaa. 13.Lel-g5 Luonnollinen siirto 13.Tdl saa vastauk~ekseen vahvasti 13. -Lc4!, esim.: a) 14.Rd2 Lxa2 IS.Tal LxdS! mustan voittoasemin. b) 14.b3 Lx ds IS.R X ds R X ds eikä valkea voi hyötyä kiinnityksestä. Kumpikaan näistä muunnelmista ei antanut valkealle vastapeliä ja ne täytyi niin muodoin hylätä Rd7-b6! Jatkossa 13.-Lc4 14.Rd2 Lxa2 ls.tal LxdS 16.RxdS RxdS 17.Lxe7 valkea selviää. 14.Lg5 xf6 Rumannäköinen siirto, mutta 14.Tfdl:een musta voi vastata joko 14. -Lc4 tai 14. Rf X ds. VaIkealla on huono asema, jotenhän pyrkii monimutkaistamaan asemaa mahdollisimman paljon. Voidakseen hyötyä _pelisiirrosta täytyy mustan seuraavassa vaihtaa vahva kuningaslähettinsä, eikä taasen ole varmaa, onko mustalla halua siihen Lg7xf6 15.Tfl-dl Lf6xe3! Musta välttää viekkaan ansan 15. -Lc4 16.b3 LxdS 17.RxdS RxdS IS.RgS!! e6 19.Re4 Le7 20.Rc3. 16.b2xe3 La6-e4 t7.tbl-b2 Db7-a6! 18.De2-c4 Da6-a4! 19.Tdl-bl 19.Tbd2 Lxa2 20.Dxe7 Rc4 on toivoton eikä 19. T 1 d2 L X ds myöskään piisaa Rb6xd5? Tämän näennäisesti hyvän siirron jälkeen musta voi huolellisella pelillä pitää tasapelin! Kuvioasemassa voi musta oletettavasti voittaa pelin pelaamalla 19. -L X ds, esim.: 20.Dxe7 Rc4 21.RgS eikä nyt 21.-Rxb2 22.LxdS eikä 21.-Lxg2 22.TbS!! vaan TaeS ja musta voittaa. Hienon pelinsä jälkeen olisi \-Vesterinen rehellisesti ansainnut voittaa tämän pelin, mutta maailman meno ei aina suju ansioiden mukaan! 20.Rf3-d2! Seuraavassa käy, kumma kyllä, niin, että valkea jättää mustan painostuksen yhä kauemmaksi taakseen mustan hävitessä pakottavasti laadun! Le4xa2 Tai 20.-Rxc3 21.Dxc4 l<xbl 22.LxaS. 21.Tbl-al! Sillä eihän 21.Txa2 Dxe4! 22.LXe4 Txa2 menette1e Rd5 xe322.de4-e3!! Näennäisesti voi valkea voittaa upseerin pelaamalla 22.Dxa4 Txa4 23.Tc2, sillä 23. Rxe2+ 24.Khl:n jälkeen on musta kolmen sotilaan korvauksestaan huolimatta alakyn- Jatkuu sivulla 19. Suomen 14. ratkaisijamestaruuskilpailu J ä r j e s t ä j ä: Suomen Tehtäväniekat r.y. Suomen Keskusshakkiliiton luvalla. Te h t ä vie n vai i t s i j aja yli tuo m ari: Osmo Kaila. Tuo m ari: Bruno Breider. Kilpailu alkaa 15. l ja päättyy Suomen mestaruudesta kilpailevat Suomen kansalaiset ryhmässä A,jonka osanottomaksu on 8:-, mihin sisältyy ST:n vuoden 1970 jäsenmaksu. Palkinnot: Suomen mestaruus + 100:-,50:-, 30:-,20:- ja 10:-. Ryhmään B voi osallistua kuka tahansa. Osanottomaksu on 5:-, mihin sisältyy ST:n vuoden 1970 jäsenmaksu. Kaikkien kesken, jotka ovat saavuttaneet 10 pistettä vähintään kahdesta tehtävästä kertyneenä, arvotaan palkinnot 50: -, 30: -, 20: - ja 10: -. Tähän arvontaan osallistuvat automaattisesti myös A-ryhmän ratkaisijat. Tulokset ST:n johtokunta ottaa huomioon luokitellessaan ratkaisij 0 i ta. HUOM.! Kaikki maksut suoritetaan postisiirtotalletustilille , osoite Suomen Tehtäväniekat r.y., Unto Murtovaara, Louhentie 18 E 40, Tapiola, ennen kilpailuajan päättymistä. Ratkaisut on lähetettävä viimeistään osoitteena Bruno Breider, Siuntionkatu 7, as. 21, Helsinki 51. Lähetetyt ratkaisut, joihin on liitettävä merkintä ryhmästä, saa vain yhden kerran korjata. Ratkaisuohjeet: l. Kaksisiirtoisissa tehtävissä on ilmoitettava alkusiirto tai alkusiirrot, jos niitä on useampia kuin yksi. Pisteet: kaksi kustakin alkusiirrosta. 2. Kolmisiirtoisissa tehtävissä on ilmoitettava: a) jos tehtävässä on vain yksi ratkaisu: alku siirto ja kaikki mustan puolustussiirrot, jotka aiheuttavat valkealle erilaiset toiset siirrot, sekä valkean vastaavat toiset siirrot. Mustan puolustussiirtoja ja valkean toisia siirtoja ei tarvitse ilmoittaa, jos viimeksi mainitut ovat mattisiirtoja. Muutenkaan ei tarvitse ilmoittaa mattisiirtoja. Erilaisiksi toisiksi siirroiksi katsotaan eri nappulain siirrot, saman nappulan siirrot eri ruuduille ja saman sotilaan eri korotukset samalla ruudulla. Yhtä useampien siirtomahdollisuuksien tarjolla ollen riittää yhden mahdollisuuden merkintä. Pisteet: kolme alkusiirrosta ja yksi kustakin jatkosta. b) jos tehtävässä on yhtä useampia ratkaisuja: kaikki alkusiirrot, mutta ei eri jatkoja. Pisteet: kolme kustakin alkusiirrosta.

9 Kolmen siirron matti (3 =l= ) Kolmen siirron matti (3 =l= ) 7. 8.

10 3. Monisiirtoisissa tehtävissä on ilmoitettava: a) jos tehtävässä on vain yksi ratkaisu: alku siirto, mustan puolustussiirrot ja valkean erilaiset toiset siirrot kuten kolmisiirtoisissa ja lisäksi jokaiseen toiseen siirtoon yksi sellainen jatko (ilman vaihtoehtoja), joka johtaa mattiin vaaditussa siirtoluvussa. Mattisiirtoja ei tarvitse ilmoittaa. Myöskään ei tarvitse ilmoittaa mustan puolustussiirtoja eikä valkean toisia siirtoja jatkoineen niissä tapauksissa, joissa matin voi saada aikaan vaadittua siirtolukua lyhemmin. Pisteet: neljä alkusiirrosta ja yksi kustakin jatkosta. b) jos tehtävässä on yhtä useampia ratkaisuja: ainoastaan alkusiirrot. Pisteet: neljä kustakin alkusiirrosta. 4. Lopputehtävissä on ilmoitettava: a) jos tehtävässä on vain yksi ratkaisu: alkusiirto ja enintään neljä ratkaisijan parhaaksi arvostamaajatkoa (ilman vaihtoehtoja). Jokainen jatko voi olla haarautuma mistä siirrosta tahansa. Pisteet: kolme alkusiirrosta ja kolme kustakin päämuunnelmaksi katsottavasta jatkosta. b) jos tehtävässä on yhtä useampia ratkaisuja: kaikki alkusiirrot kukin yhdellä muunnelmalla perusteltuna. Pisteet: neljä kustakin ratkaisusta. 5. Mattitehtävissä on huomattava, että mattiin vaadittua siirtolukua nopeammin johtava alkusiirto arvostetaan samoin kuin muut alkusiirrot, jotka kaikki myös on ilmoitettava. 6. Kaikissa tehtävissä on huomattava, että a) jos tehtävä on ratkaisuton, se on todettava merkinnällä ratkaisuton. Pisteet: kaksisiirtoisista kaksi, kolmisiirtoisista kolme, monisiirtoisista neljä ja loppu tehtävistä viisi. Lähempää todistusta ei tarvita. b) jollei tehtävän alkuasema ole sääntöjen mukaisin siirroin johdettavissa pelin alkuasemasta, aseman laittomuuden toteamisesta annetaan neljä pistettä riippumatta siitä, onko tehtävä ratkaistavissa vai ei. Asema katsotaan laittomaksi, jos valkea ei voi olla siirtovuorossa. Todistusta ei tarvita. 7. Jos ratkaisija ilmoittaa tehtävään vaaran alkusiirron tai vaaran jatkon, häntä kussakin tapauksessa rangaistaan yhden pisteen vähentämisellä. Jos ratkaisija aiheetta väittää tehtävää ratkaisuttomaksi tai asemaa laittomaksi, häntä kussakin tapauksessa rangaistaan kolmen pisteen vähen tämisellä. 8. Tuomareiden antamat pistetulokset on saatettava kaikkien ratkaisijoiden tietoon viimeistään Niiden suhteen tehtävät valitukset on viimeistään lähetettävä kirjallisina ja perusteltuina ylituomarilie osoitteena Osmo Kaila, Haahkatie 13 A 5, Helsinki 20. Ylituomari päättää harkintansa mukaan tapauksissa, joista ei ole määrätty näissä ohjeissa eikä Maailman Shakkiliiton hyväksymissä tehtäväshakin säännöissä. WEIUN+GööS nessä. Musta voi kuitenkin voittaa pelin seuraavasti 23.-Lbl!! 24.Txbl Rxbl 2S. Txbl Tai 26.Tb2 c4! 27.Le4 c3 28.Tb3 Te8 29.Le2 Ta2 30.Ra3 Ta Da4-d4 Mustalla ei ole parempaakaan. Esim. 22. Da3 23.Tb3 tai 22.-Rdl? 23.Tb xa2 D xa2 24.Txa2 Rxe3 2S.Txa8 ja valkea voittaa helposti. 23.De3 X d4 cs X d4 24.Lg2 X a8 Tf8 X a8 2S.Rd2 -c4 Hc3 X e4 26.1'b2 X a2 1'a8-c8 27.Ta2-a8 1'c8 xa8 28.Tal xa8+ Kg8-g7 29.Kgl-fl Re4-cS. Tämä asema on tietenkin tasapeli, mutta "Vesterinen oli vakavassa aikapulassa ja pelaa jatkossa sangen epätäsmällisesti. 30.Ta8-a3 e7-e5(?) Yksinkertaisin oli 30. -hs! 31.Ta3-a8 Kg7-f6(?) 31. -hs oli yhä hyvä. 32.g2-g4! d4-d3 33.e2xd3 Rc5xd3 34.Ta8-h8 d6-d5 35.Th8 xh7 d5-d4 36. f2-f3 Rd3-f4 Erittäin yksinkertainen tasapelijatko oli 36.-e4! 37.fxe4 ReS 38.h3 Kg5 jne (hävinneen huomautus). 37.Th7 -h8 Rf4-e6? Siirron 37.-gS jälkeen on aseilla tasapeli. 38.h2-h4 e5-e4? xe4 Kf6-e5 40. Th8-h7! Re6-d8? Minun oli nyt tehtävä kuorisiirto ja kysymys olisi oikeastaan ollut laskea, kävikö 41.b5 heti. Vakuuttaueluin siitä, että siirtoon 41. Th8 oli ReB pakko. Samaten uskoin, ettei mustalla myöskään ollut ollut parempaa siirtoa kuin Ka8. Ei siis ollut mitään syytä tutkia, voittiko 41.hS. Analyysinpoikanen osoittaa, että 41.h5! voittaa helposti, esim.: 41.-gxhS 42.gxhS Km 43.Th8 Re6 44.Tg8! ja valkea saa uuelen kuningattaren. 41.Th7 -h8(?) Rd8-e6 42.Th8-h7! Näet 42.h5 Kf4! 43.Ke2 K xg4 ei piisaa. 42.-Ke5-f6 43.Kfl-e2 Re6-f8? Jopa tällaisessa pitemmän päälle hävityssä asemassa on joka tapauksessa uskomatonta, että niinkin rutinoitu pelaaja kuin West crinen siirtyy seuraavaan täysin toivottomaan sotilasloppupeliin. (Mitäpä muutakaan?) hävinneen huomautus). 44. Th7 - h8 Kf6 - g7 45. Th8 X f8 Kg7 X f8 46.Ke2 - d3 Kf8 - e7 47.Kd3 X d4 Ke7 - e6 48.e4-e5 f7-f6 49.e5xf6 Ke6xf6 50. Kd4-d5 Kf6-e7 51.Kd5-e5 Ke7-f7 52.Ke5-d6 Kf7 -f6 53.g4-g5+ Musta antautui (1-0). Siirtoa 53. -Kf5 seuraa 54.Ke7 ja muuten valkea voittaa säilyttämällä opposition. Huomautukset voittajan Skakbladetista 10/69. SUOMEN SHAKKI 19

11 20 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 21 KIRJESHAKKIOSASTO S.UOMEN KIRJESHAKKILIITTO - FKF r.y. Toimittaa Olavi Halme, Nauristie 16, Järvenpää Aarne Ruotanen uusi Suomen mestari Vuoden 1969 Suomen mestaruuden on voittanut Tornion Aarne Ruotanen 7 Yz pisteellä (11). Lahden Juhani Sorrilla on mahdollisuus päästä Ruotasen kanssa samaan pistemäärään, sillä hänellä on kesken peli V-M. Huuskosta vastaan, mutta Ruotanen voittaa hänet kilpailussa ensisijaisesti käytettävän Sonneborn-Bergerin vertailun avulla. Ruotaselle mestaruus on ensimmäinen ja hänen tuloksensa positiivinen yllätys, kun otetaan huomioon, että hän vasta vuonna 1968 koroittui maajoukkueluokkaan ja tämä kilpailu oli ensimmäinen siinä. Tulos osoittaa samalla tason levenemistä, mikä ilolla todettakoon. Parhaat onnittelut sinne pohjoiseen! Lopullisiin tuloksiin ja turnaustaulukkoon palaamme senjälkeen, kun peli Huuskonen Sorri on päättynyt. Turnausjohtaja määräsi cm. pelin pelattavaksi ratkaisuun saakka, koska pelillä on vaikutusta myös muihin pajkintosijoihin. Asema on seuraavannäköinen ja lukijat voivat puntaroida, kumpi pelaajista on niskan päällä: M-Iuokka Mestariluokan kilpailun voitti uudelleen pelaamaan innostunut Olav Harald Ykspihlajasta ja mikäpä muu innostaa jatkamaan kuin tämän kaltainen voitto. Haraldin voitto oli sangen ylivoimainen, sillä voitettuaan kahdeksan (!) ensiksi päättynyttä peliään, hänellä oli varaa hellittää loppujen pelien kohdalla. Onnittelumme! Merkille pantavaa on myöskin toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneiden Hessen ja Ollin sijoitukset, jotka tuloksillaan osoittivat pelivah vu u tensa. 1. Olav Harald, Ykspihlaja 9Yz (11) 2. GUnter Hesse, Rauma 7 Yz 3. Erkki Olli, Seinäjoki 6Yz 4. Urpo Nurmi, Jokela 6 5. Seppo Räsänen, Kuopio 6 6. S-O. Willberg, Tammisaari 5 Yz 7. Usko Peltonen, Järvenpää 5 Yz 8. Lasse Eriksson, Kokkola 5 9. Pekka Valve, Rauma Anton Multala, Heinola 4 Yz 11. Stig Miettinen, Tammisaari Jorma Pihlajinen, Törnävä 2 (31,75) (29,25) (26,75) (24,00) (24,25) (23,00) I luokka Yhtä ylivoimaisesti voitti Aarne Ruuttula Kokkolasta 1 luokan mestaruuden. Ruuttulan tulos osoittaa, että hänellä on jo riittävää varmuutta pelata ME-Iuokassakin, johon hän sai koroituksen jo vuosi sitten. 1. Aarne Ruuttula, Kokkola Kalle Vitikkala, Järvenpää 9 3. Per Henriksson, Tammisaari 9 4. Tauno Nylund, Rauma 9 5. Nils Nyström, Hanko 7 Yz 6. Raimo Lindroos, Järvenpää 7 Yz 7. Leif Åström, Helsinki 7 8. Tor Linden, Teerijärvi 6Yz 9. Rauno Tuominen, Helsinki 4 Yz 10. Birger Wikman, Rauma Sakari Leino, Kerava Kenneth Baekstl'öm, H:ki Eero Hintikka, Rautalampi 0 (12) (43,50) (42,00) (41,00) (31,50) (30,75) Muiden luokkien tuloksiin palaamme myöhemmin. SISILIALAINEN PUOLUSTUS 284. A. Ropoli - L. Nowinszky 9. Unkarin kirjeshakkimest.turnaus 1.e4 e5 2.Rf3 d6 3.d4 c X d4 4.R X d4 Rf6 5.Re3 g6 6.Le3 Lg7 7.f3 Re6 8.Dd Le4 Ld7 10.Lb3 Da5 11.g4 Tfe Re513.h4 Rc414.Dd3 Rxe315. Dxe3 De5 16.h5!? Lohikäärmemuunnoksen mielenkiintoinen muunnelma. Tämä asema esiintyi myös peleissä Adorjin-Haig, Unkarin joukkuemestaruusturnaus 1967 ja Birezay Kavalek, Salgotarjan Kummassakin pelissä musta pelasi 16. -e5 ja jäi alakynteen. Pelijatko on SM Barczan ja Adorjinin suosittelema a5! 17.h X g6 h X g6 18.a4 b5! Huomautuksen päätteeksi Adorjan esittää:»sekavissa asemissa mustalla on hyvät mahdollisuudet.» Tässä pelissä suositusta ensi kertaa sovellettaneen käytännössä. 19.axb5 e5! 20.Rf5 gxf5 21.Dg5 a4! 22.Th8 +!? Näyttää vahvalta, mutta kumoutuu mustan 24. siirtoon. 22.-K xh8 23. Lxf7 Rh7 24.Thl Dgl+' 25.Txgl Rxg5 26.Thl+ Lh6! Jatkossa 26.-Rh7 27.Rd5! vaikealla olisi lupaava hyökkäys. 27.T X h6 + Kg7 28.T xd6 R xf7!? 29.T xd7 a3 30.Kbl f X g4 31.f X g4 Th8? Musta pelaa voittoasemassa epätarkasti. Oikein oli Teb8! 32.b X a3 T X a3 33.Kb2 Taa8 34.Rd5 Ta4 35.Rc3 Tc4! 36.Rd5 T X e4 37.b6 T X g4 38.c3 Tai 38.e4 Tg3! 38.-Tg6 39.Tc7 Te6 40.b7 Tb8 41.c4 e4 42.c5 e3 43.R X e3 T X e3 44.c6 Kf8! 45. antautui. Palaamme pelin kriittiseen kohtaan eli mustan 21. siirron jälkeiseen asemaan ja valkean muihin mahdollisuuksiin siinä R xa4 Db4! 23.Th8+ K xh8 24. L xf7 Rh7 25.Dh5 25.Th1? Del Txa4 26.c3 Txe3+! 27.Kb1 27.Kd2 Dxb2 28.Ke1 Te3+ 29.Kfl Txf3+ 30.Kg1 Df2+ 31.Kh1 Tg Tea3 28.Th1 28.Lg6 TaI + 29.Ke2 De4+ 30.Kd2 TXd1+ 31.KXdl Dd Kel TaI + 33.Kf2 Dd Kg3 Tg Kh3 Th Kg3 f4 matti TaI + 29.Ke2 De5+ 30.Kd3 Dd4+ 31.Ke2 31.Ke2 Lxb Df2+ 32.Kd3 D xf3+ jne.. Poikkeama: 26.Kb1 Da5 27.c3 TaI + 28.Ke2 Txdl 29.Lg6 29.Kxdl Lxb5 30.Lg6 Dal+ 31.Ke2 La4+ 32.b3 Txe3+ 33.Kb2 Dd Da4+ 30.b3 Da2+ 31.K X dl Db Kd2 Db Kd1 D X b Ke2 L X b Kf2 De Kg3 f4+ 37.Kh3 UI +. II 22.Rd5!? Rxd5 23.Txd5 Df2! 24.Td2 axb3!! 24.-Dxf3?? 25.Th8+! Kxh8 26.Dh5 + Kg8 27.D X f7 + Kh8 28. Th T X f2 Tai + 26.Kd2 T X c Ke3 f Kd3 L xb5 matti. Aitoa kirjepeliä! Huomautukset L. Nowinszkyn mukaan O. Kaila/Helsingin Sanomat GRUNFELDIN PUOLUSTUS W. Ruschnikow (N-liitto) - H. Linert (DDR) Europa/M/kirjeturnaus 1.d4 Rf6 2.e4 g6 3.Re3 d5 4.e X d5 R X d5 5.e4 R xe3 6.b xe3 e5 7.Le4 Lg7 8.Re Re6 10.Le3 e X d4 11.e X d4 Lg4 12.f3 Ra5 13.Ld3 Le6 14.d5!? Tunnettu suurmestari Bronsteinin kvaliteetinuhraus, mitä hän menestyksellä käytti SM Boleslavskia vastaan Uhrauksen korrektisuudesta eivät shakkitoimittajat ole vieläkään päässeet yksimielisyyteen. Paehman ja tri Euwe pitävät sitä epävarmana. Sen vuoksi on valkealle annettava erikoinen tunnustus tämän kriitillisen muunnelman käytöstä kirjepelissä. 14. L xal 15.D xal f6 16.Ld2! Luotettavia vaihtoehtoja ovat 16.Lh6, 16.Rd4!?, 16.Del ja 16.Kh1, kun taasen Paehman ehdottaa 16.Dbl! valkean parhaimpana jatkona. Valkean uutuuden avulla peli saa teoreettista merkittävyyttä. 16.-Ld7 Jos 16.-Lf7, niin valkea saisi kvaliteetin takaisin välittömästi: 17.Del! b6 18.Lh6 Te8 19.Lb5 ja vaikealla on parempi peli. 17.Del! b6 18.Lh6 Te8 19.e5! De7 20.e6 I_b5 21.Le4! Tac8 22.M! Dc4 Näyttää aivan siltä, että musta saisi kuningatarsivustalla riittävää vastapeliä. Mutta valkea sovittaa kuitenkin näyttämölle esikuvallisen mattihyökkäyksen, joka kahdeksassa siirrossa

12 22 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 23 saattaa mustan kuningas aseman puolustuskyvyttömäksi. 23.0g3! Kh8 Jos 23.-Dx32?, niin 24. L xg6 jälkeen voisi musta jo luovuttaa. 24.h5! g5 Jälleen ratsu oli tabu, sillä lyöntiä olisi seurannut 2S.hxg6! 25.0g4!! Oxe2 26.Df5 0 X e4 27.f X e4 L X f1 28.e5!! Jälleen loistavasti sommiteltu Tel 29.e X f6 Ld Kh2 musta luopui, sillä vaikka hänellä L X fs jälkeen on kaksi tornia ja ratsu enemmän, häviää hän välittömästi: 31.Lg7 + Kg8 32.f7 + K X g7 33.f X e8d seuraavina joko D X e7 + tai Df7 +. Loistopeli! Huomautukset H. Heemsothin mukean/ Schhach-Echo 22/ STAUNTONIN GAMBIITTI G. Tsehumitsehew - J. Sehaposehnikow VII N-liiton mestaruusturnaus l.d4 f5 2.e4 f X e4 3.Re3 Rf6 4.Lg5 Re6 5.d5 Re5 6.0d4 Rf7 7.L xf6 e xf6 8.R xe4 f5 9.Rg3 g Myös Lh6 l1.hs 0-0 ei saa aikaan mitään häiriötä mustan nappuloiden kehittelyssä. 10.-Lh6+ lt.f Rf3 Panow esittää teoriakirj assaan tämän aseman valkealle tyydyttävänä. Esilläoleva peli vahvistaa minun käsitystäni, että ei vaikealla, vaan mustalla on parempi peli, varsinkin vahvan Lh6:n tehon vuoksi. 12.-Lg7 13.Dd2 b5! Signaali hyökkäykseen! 14.Rd4 Rd615.e3 Tb816.Rb3 a5! 17.R xa5 Ta8 18.M 18.-Txa5! Kvaliteetti ja sotilas ei ole ollenkaan liian suuri hinta valkean kuningasaseman pirstoamisesta. 19.b xa5 Lb7 20.0b2 Oa8 21.0b4 L xd5 Nyt musta aikoo jatkaa hyökkäystä Tc8:lla ja cs:llä. 22.L xb5! R xb5! Huonompi on 22.-Tb8, sillä 23.a4! 23.0 X b5 e6 24.0e5 Tb8 25. Txd5! Jos 2S.c4, niin senraa 2S.-Db7. Tekstisiirron jälkeen valkea toivoi jatkon olevan 2S.-TbS 26.DxbS! cxbs 27.Thdl täysin puolustuskuntoisin asemin. 25.-exd5 26.Tdl d4! 27.Re2 Oe4 28. Oe4+ Kh8 29.0d3 Ob7 Missään tapauksessa ei 29. -D X g2 ole hyvä, sillä 30.c X d4 jälkeen vaikealla on vahva a-sotilas. 30.Td2 d X e3 31.R X e3 Oe7 Tämä kaksoisuhkaus, joka kohdistuu Rc3-een ja f4- sotilaaseen, ratkaisee pelin. 32.Te2 0 xf4+ 33.Kdl 0 xh2 34.0e3 d5 35.Df2 d4 36.Rb5 d3 Ratkaiseva isku alkaa. 37.Tc7 Dxc7! 38. Rxc7 Tbl+ 39.Kd2 Tb2+ 40.Ke3 Ld4+ 41.Kxd4 Txf2 42.K X d3 T X a2 43.a6 f4 44.I<:e4 gs 4S.Kf3 Kg7 46.Ke4 Kg6 47. Valkea luopui. (0-1). Huomautukset J. Schaposchnikowin mukaan/fernschach 12/1969. Jatkoa sivulta 25 N:o 365 N:o 366 A. Wotawa A. Hildebrand Deutsche Schachzeitung kum. Schackbulletinen g n 8 8 B08'8 2+S ' ~~ 8 8 II 8 8 N:o 365 Wotawa, 1.Tg7! b3 2.Tg8! b2 3.Kc2 bld+ (jos Ke2, niin 4.Te8+ Kfl S.Tg8 =) 4.K xbl Ke2 S.Te8+ Kd36.Td8+ Ke4 7.Te8+ KdS 8.Td8+ Ke6 9.Tdl! KeS 1O.Tfl Ke4 I1.Txf2 =. N:o 366 Hildebrand, 1.Kc7! Le3 (uhkasi voittoisa Ta2+) 2.Ta2+! sittenkin! 2.-La7 3.Tg2 (nyt sama voittouhkaus vaakariviltä) 3. -Lb8+ 4.Kb6! (Uhka säilyy, muuttaen vain suuntaa, vrt. Zeplerin tehtävä n:o 3S9!) 4.-La7+ S.Kc7 =. Raumalla Lucianpäivänä Tauno Nylund SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. Puheenjohtaja Osmo Kaila, Haahkatie 13 A S. HELSINKI 20 (67 4S 22) Toimittaja Tauno Nylund, Tarvonsaarenpuisto 4 A 17 RAUMA ( ) VALKEA PATTERI 2-SIIRTOISESSA Suomen Shakissa (n:o 1/69) käsittelimme valkean patterin rakentamista 2-siirtoistehtävissä. Seuraavassa esitämme muutaman nautittavan tehtävän, joissa tämä patteri jo on valmis. Kauniina ideana ovat mattimuun- N:o 352 O. Winter 2. kmu. BCPS 1922 N:o 353 Vesz, 1.Dg8! alkusiirrollaan vaikea luopuu valmiista patterista muodostaen kuitenkin samalla uuden, uhaten 2.Dd8 (Jos musta daamillaan siirtyy torjumaan uhkaa, seuraa 2.Rc3) 1. -Rc2/Rd3 avaa puolustavan linjan daamille. Nyt seuraa kuitenkin 2.T4eSI Td4 Valkea ei käytäkään patteriaan! N:o 354 Lipton, Tässä esittää Lipton vain ls nappulalla samat ideat, joiden esittämiseen edellä tarvittiin nappulaa: omat kaksoistukinnat sekä ratsun suorittama T päästö. 1.Lb2! (uhkaa 2.ReS) 1.-LxbS/ T X bs/e X d3/t X d3/rc6/rd7 2.Td7/Tcl41 TeS/TdcS/T X b4 =F N:o 355 Salazar, Käsitellessämme patterin rakentamista (SS 1/69) arvelimme olevan mahdotonta suorittaa ybdistelmäsiirto taakse ja väliin. Tässä Salazarin tehtävässä on tämä kombinaatio esitetty kaksivaiheisena: toinen houkutuksena, toinen ratkaisussa. l.dg2? f()! siksi l.txf7! 1.-Ke4/Ke6 2.Dg2/Tf3 =F. N:o 353 T. Vesz S. kulll. Chess Circle nelmat, jotka ratkaisuissa esiintyvät. N:o 352 Winter, l.rbs? -Lb4! siksi 1.Re8! (uhkaa Dxe7) 1.-DfS/fS/LXd3/TX d3 2.TSe4/Td6/TbS/TeS Mustan puolustuksissa kaksi erilaista tukintaa strategisissa ruuduissa d3 ja is. N:o 354 M. Lipton 1. Imm, BCF 1969 N:o 355 F. Salazar 2 p. Die Schwalbe 1967

13 24 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 25 N:o 356 Rehm, Esitellessämme syklistä paikanvaihtoa apumateissa (SS7/69), totesimme, ettei sitä vielä oltu esitetty vaikein tornein. Vaikeutena lienevät olleet lähinnä lukuisat sivuratkaisut. Vastailmestyneessä Feenschachissa kuitenkin Rehm näin: l.b3 Tg4 2.bxa2 Thg3 3.h3 Th4 4.Kxh2 Th X h3 =1=. Konstruoimalla laillisen sotilasaseman, jossa kumpikin kuningas on,)piukassa,), on Rehm eliminoinut sivu ratkaisut. Vai onko? Edellisessä oli onnistuttu laatimaan tehtävä, jota jo kauan oli yritetty. Kauan on myöskin jo yritetty laatia viiden (5) siirron apuamattia, jossa sekä mustan että valkean sotilas lähtee alkuasemastaan korottuen ratsuksi. Tällaisen tehtävän laatijalie on tiettävästi joku amerikkalainen luvannut 100 dollarin palkinnon. Tarjouksen pitäisi kai olla vieläkin voimassa. Niinpä onkin mainittu tehtävä saanut lempinimen,)sadan dollarin tehtävä,). Äskettäin USA:ssa järjestettiin tätä koskeva kilpailu, johon osallistui 21 tehtävää, ja - kaikki sivuratkaistavia! Seuraava BartoloviCin tehtävä on kyllä korrekti, mutta siinä mainittu vaatimus toteutuu vain melkein. Mustan korottuva sotilas kun ei lähde d7:stä, vaan d6:sta. N:o 357 Bartolovic, l.d5 a4 2.d4 a X b5 3.d3 bxc6 4.d2 cxd7 5.dIR! (shakkauksen vuoksi ei käy D- eikä L-korotus, korottuva T taas ottaa valkean korottumisruudun d8) d8r! =F' N:o 359 Dr. Zepler Die Schwalbe II ~~ 1.t II 5=F N:o 360 W. Speckmann Neue Ziircher Zeitung =F 2+9 N:o 361 W. Speckmann Aachener Nachrichten 1960 N:o 356 H.-P. Rehm Feenschach 1969 N:o 357 N:o 358 V. Bartolovic Die Welt 1969 A. Lapierre L'Eclairer du Soir 1923 imii._ v~ milll tiiilw._ ~~ rli~...1 ~.~.1.a: 3=F N:o 362 E. M. H. Guttman 2 p. Deutsche Schachzeitung 1959 N:o 363 R. Trautner (A. Kraemerin mukaan) Die Schwalbe [l! 1 gll IIl~~ II.1 1.~ II rj 5=F N:o 364 L. Prokes Olympiade Leipzig ~~1 g. II MINIMAALITEHTÄVIÄ Erotukseksi miniatyyritehtävästä (tehtävä, jossa on enintään 7 nappulaa) tarkoitetaan minimaalitehtävällä tehtävää, jossa vaikealla kuninkaan lisäksi on vain yksi ainoa uappula. FIDE:n tehtäväshakillisen toimikunnan kongressissa viime syyskuussa Varnassa tehtiin suomalaisten aloitteesta minimaalikäsitteeseen se täsmennys, että se tarkoittaa vain ja nimenomaan tehtävää, jossa vai k e a 11 a on kuninkaan lisäksi yksi nappula. Selvää on, että materiaalin erikoislaatuisuuden vuoksi ovat minimaalimattitehtävät luonteeltaan usein yksinomaan loogisia, koska muunnelmien rikkauteen yms. ei vähäisen materiaalin puitteissa voida päästä. N:o 358 Lapierre, 1.Th5! e5 2.Kb6 ald 3.Th8 =F Tämän Lapierren pienen, vaati- mattoman tehtävän pohjalta lienee Zepler laatinut seuraavan jo paljon nautittavamman luomuksen: N:o 359 Zepler, l.kc7! d5 2.Kb6! d4 3.Kc7 d5 4.Kb6 ja nyt on musta jo voimaton uhkauksen 5.Tg8 edessä. Valkea kuningas»petasi,) aseman tosi tehokkaasti ja kauniisti! N:o 360 Speckmann, 1.Lh3? Tg4! Puolustava torni on eliminoitava 1.Lc8! Ta7 2.Le6! Rc7 3.Lh3 ja 4.Lg2 =F Koska ratsu c7:ssä estää tornin pääsyn g7:ään. N:o 361 Speckmann, muunnos edellisestä siirtoa pidemmin ratkaisuin. l.lg4? Tb3! 1.Lf5? Te7! (1. -Rc3? 2.Lg4!) siksi 1.Le6! Rc7! (Rb4/Rc3/Td7? 2.Lg4!) 2.Lf5 Rc3 3.Lg4 Tb2 ja 4.Lf3 + sekä 5.L X g2 =F. N:o 362 Guttman, Alkusiirrolla on valkean daamin siirryttävä niin, että se pitää g4:n estäen mnstaa knningasta karkaamasta. I.Dh3? Lg4! siksi 1.Dc8! Lc2! 2.Dd7 Ld3! (estää sekä Df5:n että Ddl:n) 3.De6 Le4 ja nyt - 4.Dh3!, jonka jälkeen seuraa matti joko f5:stä tai f3:sta. N:o 363 Trautner, Ennen pääaietta Dg6 on valkean rajattava mustan tornin liikkuma-alaa. Jos heti l.dg6?, niin 1.-Tg5! (Th7? 2.Ke7? Thl!, mutta 2.Kf8! 3.Df7 4.Dg8), siksi: 1.Dg4! Th7 ja vasta nyt 2.Dg6! Le3 3.Kf8 (uhaten 4.Df7) 3. -Lh6 (jos nyt 4.Df7?, niin g5 +) 4. Ke7! Mustan Lh6 katkoo nyt kriittisesti tornin h7 liikettä ja seuraa 5.De8 =F. LOPPUTEHTÄVIÄ Tämänkertaisten lopputehtävien osalta noudatamme,)minimaaliteemaamme'). Oheiset lopputehtävät on kaikki poimittn FIDE:n albumeista ja edustavat ne ainakin tässä mielessä hnippuluokkaa. Kaikille näille on yhteistä se, että niissä on valkea taistelemassa mustan ylivoimaista sotilas- tai muuta materiaalia vastaan saavuttaen tasapelin. N:o 364 Prokes, l.tf2 Kd4 2.Ta2 Kd3 3.Ta3 Kd2 4.Ta4! Kd3 (jos c2, niin 5.Txc4 =) 5.Ta3 = aseman uusiutuessa. Musta voi tietenkin heti alussa yrittää pelata toisin 1.-Kb4 2.Te2 Kb3 3.Te3 Kb2 4.Te4 Kb3 5.Te3 = näin sama jatko myös toiselta puolelta. Jatkuu sivulla 22

14 26 SUOMEN SHAKKI SOMMITELMIA 1. Porrasmaa-Hurme Kevyt peli Musta on viimeksi pelannut e3-e2. Pelissä valkea sommitteli itselleen voittoaseman vapaasotilaansa väkeen perustuen seuraavasti: I.Dg3 Tg8 2.e7 T X g3 3.h X g3. Mustan asema näyttää muutenkin hävityltä, esimerkkinä muunnelma 1.Dg3! Dg5! 2.D X g5 h X g5 3.Tel b4 4.Txc2 1.J3! 5.Tb2 Te8 6.Txb3 Rxe6 7.Lxe6 Txe6 8.Th3+! Kg8 9.f3! jossa vaikealla on erinomaiset voiton mahdollisuudet. Kuitenkin mustalla 011 yllättävä pelastumismahdollisuus. Mikä? 2. Petrosjan -Gligoric Maaottelu Jugoslavia-SNTL, Beograd Kaikkein huomattavimmatkin mestarit tekevät silloin tällöin törkeitä virheitä. Niinpä Petrosjankin jatkoi knvion asemasta hämmästyttävästi 26.Lh6?? ja jontui mnstan vastanksen T X ei + jälkeen laskemaan aseensa paukkujen lopnttua. Pelaamalla kuvion asemassa 26. T X e8 + D X e8 27.Lh6 näyttää valkea saavan upseerin. Todellako? 3. Tämän eräästä ruotsalaisesta joukkueottelusta peräisin olevan aseman on lähettänyt ruotsalainen avustajamme A. Bergdahl. Valkea sommitteli 1.T xa6 ja uskoi saavuttaneensa voittoaseman. Mutta...? 4. Ivanov-Averkin Dresdenin ylioppilaskilpailut Kuvion asemassa valkea siirsi 53.Tbl uhaten 54.Tbb5. Mustan nyt seuraavassa voittomanööverissä molemmilla h-sotilailla oli tärkeä merkitys. Mikä oli mainittu manööveri? Ratkaisut sivulla 10 SUOMEN SHAKKI 27 Shakin 1ervehdyttäDlinen Muumioiden istunnoista 20. vuosisadan mheiluksi Shakin pelisääntöjä on pidettävä erittäin onnistuneina, sillä niihinhän ei ole tarvinnut tehdä mitään oleellisia muntoksia viimeisten 500 vuoden aikana. On tosin totta, että vaikealla on aloitus siirron etuoikeuden takia tiettv etu mustaan nähden. Mutta kuten huipl.lupelaajien väliset kaksin ottelut todistavat tämä etu ei ole niin suuri, että musta olisi tuomittu häviämään. Mustilla on vain jonkin verran vaikeampi voittaa ja,miton väkisin pelaaminen aiheuttaa suurempia riskejä mustilla kuin valkeilla pelattaessa. Tästä epäkohdasta päästäisiin tekemällä peli vielä monimutkaisemmaksi laajentamalla lautaa ja lisäämällä nappuloita, mutta tähän ei kuitenkaan liene todellista aihetta. Toinen, joskin onneksi vain luuloteltu, epäkohta on pelko shakin remissikuolemasta luvulla luultiin yleisesti, että suuret mestarit muka hallitsevat pelin niin täydellisesti, että melkein kaikki heidän välisensä pelit päättyisivät auttamattomasti tasan. Koko ongelma johtui kuitenkin vain huippupelaajien omaksumasta suppeasta avausvalikoimasta (Ortodoksinen D-gambiitti ja Slaavilainen puolustus). Sisilialaisen ja Kuningasintialaisen puolustuksen sekä monen muun avauksen tulo näyttämölle sodan jälkeen muutti pelin jälleen niin teräväksi, että rcmissikuoleman pelko osoittautui turhaksi. Tosin meidänkin päivinämme pelataan suurturnauksissa usein hyvin runsaasti remissejä, mutta syynä on tiettyjen suurmestarien laiskuus ja pelkuruus sekä se, että monissa turnauksissa riittää jokin tietty prosenttltulos jatkoon pääsemiseen tai luokkakorotukseen. Ei tarvita muita todistuksia remissikuoleman pelon aiheettomuudesta kuin kirjepelin maailmanmestaruusturnaukset, joissa remissiprosentti on aina sangen alhainen siitä huolimatta, että kirjepeli tarjoaa paljon paremmat mahdollisuudet suhteellisen virheettömään pelaamiseen kuin lähishakki. Muumiot Eräässä suhteessa shakkipeli on kuitenkin jäänyt pahasti kehityksestä jälkeen. Pelinopeus on edelleen sama kuin mitä se oli jo ISOO-luvulla. Peli etenee niin verkkaista vauhtia, että maallikko saa väkisinkin mielikuvan elottomista muumioista katsellessaan turnauspelaajia. Amatöörioloissa ja etenkin Suomessa aiheuttaa tämä epämielekkään hidas pelinopeus ja siitä seuraavat pitkät peliajat niin pahoja haittoja, että niistä olisi mitä pikimmin päästävä. Selvimmin nämä haitat esiintyvät helsinkiläisissä kilpailuissa. Helsingin kasvaessa nopeata vauhtia yhä suurempi osa shakinpelaajistakin asuu kaupungin äärialueilla. Tästä seuraa, että matkoihin pelipaikalle ja takaisin kuluu niin pitkä aika, että pelaaja joutuu aivan liiallisen henkisen ja fyysisen rasituksen alaiseksi, koska hänelle ei jää lainkaan elpymisaikaa. Olettakaamme, että kierros kestää 4 % tuntia, klo 18,30-23, joka on tavallinen meikäläisten kilpailujen aikataulu. Pelaaja saapuu työstä kotiin klo 17. Jos matka kilpailupaikalle on pitkä, hänelle jää aikaa syömiseen ja vaatteiden vaihtamiseen vain hieman yli % tuntia. Perheen kanssa ei ehdi vaihtaa juuri sanaakaan. Pelit päättyvät kuorisiirtojen jälkeen usein vasta n. klo 23,15. Pelaaja on kotona vasta n. klo 24 ja saa ehkä unen päästä kiinni klo 01 maissa - jos ollenkaan. Herätys on klo 6-6,30. Kiireisten aamutoimien jälkeen seuraa lähtö työhön ja jatko on edellisen kertausta. Kun tätä on jatkunut 1 % viikkoa, on helppo ymmärtää, että kovakuntoinenkin mies alkaa olla sekä henkisesti että fyysisesti täysin poikki. Jos hän tuntee vastuuta varsinaisen leipätyönsä hoitamisesta, hänen on pakko»lyödä lossiksi» pelaaminen, so. viimeiset pelit pelataan konel1laisesti vailla mielenkiintoa ja todellista yritystä, joka on shakkipelin halventamista. On tietysti pelaajia, jotka ovat siinä onnellisessa asemassa, että he asuvat lähellä pelipaikkaa, ovat ehkä sellaisessa työssä, että voivat jäädä osittain pois siitä tai muuten helpottaa tahtia (esim. opiskelijat) eivätkä omista vielä perhettä. Tällainen henkilö, jos hän lisäksi on nuori ja vahva, saattaa jaksaa pelata turnauksen täydellä teholla loppuun. Shakki on kuitenkin erittäm rasittavaa työtä kaikissa olosuhteissa. Ammattipelaajatkin, jotka eivät käy turnauksen aikana työssä (eivätkä ehkä muulloinkaan), ovat herkkiä valittamaan turnauksen rasittavuutta heti, kun välissä ei ole riittävästi vapaapäiviä... Tietysti voidaan kysyä, miksi pelaajat e1- vät ota turnauksen ajaksi lomaa. Shakkiturnaukset kestävät kuitenkin niin kauan, että suuri osa pelaajista ei ole halukas tuhlaamaan kesäloma ansa paikkakunnalla pelattavaan

15 28 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 29 turnaukseen. Ainakin suurissa kaupungeissa pelattavissa turnauksissa on osanottajien enemmistö työssä turnauksen aikana. Sitäpaitsi yhä useammat yritykset ja laitokset siirtyvät pakonomaiseen yleislomaan,)putiikki kiinni heinäkuuksi,). Varmasti suurin osa suomalaisista shakinpelaajista myöntää edelläkerrotun todeksi ja on itsekin kokenut samantapaista. Esim. v Suomen mestaruusturnauksen viimeisen viikon aikana oli huomattava osa pelaajista menettänyt lähes täysin mielenkiintonsa kilpailuun ja toivoi vain sen pikaista loppumista. Tietenkin kuitenkin sellainen pelaaja, jolla on vielä hyvät mahdollisuudet voittoon tai korkeaan palkintosijaan, yrittää väsyneenäkin kaikkensa. Pelin tuottamasta nautinnosta ei kuitenkaan hänenkään kohdallaan enää voida puhua. Se, että pelaajalla ei ole turnauksen aikana juuri lainkaan vapaa-aikaa, johtaa mm. siihen naurettavaan tilanteeseen, että ainoa mahdollisuus kuoripelien analysoimiseen on tutkia niitä kierroksen aikana vastapelaajan ollessa miettimisvuorossa. Tällaista tapahtui mm. edellämainitussa SM-turnauksessa. Viiteen tuntiin supistuneesta yö unesta kun ei enää voi tinkiä! Väitteet Iyhennettyjä peli aikoja vastaan Tiedän, että on olemassa joitakin henkilöitä, jotka jyrkästikin vastustavat lyhyempiä peliaikoja. Tavallinen perustelu on se, että,)pelien laatu alenee'). Tiettävästi ei kukaan ole tehnyt tutkimusta siitä, miten pelaajan peliteho laskee miettimisajan lyhentyessä. Missään tapauksessa pelitehon lasku ei ole lineaarisessa suhteessa miettimisajan lyhenemiseen. Onhan tunnettua, että esim. simultaanissa pelaaja saavuttaa melko hyviä tuloksia itseään pelitaidossa vain vähän heikompia vastaan, vaikka hä~ joutuu antamaan huomattavan aikatasoituksen. Jopa minuutin pikapeleissä syntyy usein niin korkeatasoisia pelejä, että niitä ei jälkeenpäin usekoisi pikapeleiksi. Mm. neuvostoliittolaisissa shakkilehdissä on vuosittain esimerkkejä korkeatasoisista pikapeleistä. Toisaalta kirjepelikin, jossa saatetaan yhtä siirtoa miettiä jopa 15 tuntia, on kaikkea muuta kuin virheetöntä. Shakkipelin virheetön pelaaminen on kerta kaikkiaan korkealla inhimillisten kykyjen yläpuolella. On siis tyydyttävä vain suhteellisen hyvään peliin. Kuka on määrännyt, että pelien on oltava niin hyviä kuin mitä syntyy pelinopeudessa 40 siirtoa 2 Y2 tunnissa? Miksi ei kelpaa sellainen laatu, joka syntyy vauhtia 45 siirtoa 1 Y2 tunnissa? Pelien laatu kysymyksen tekee sitäpaitsi epäoleelliseksi se seikka, että pelien normaali rytmi on sellainen, että ensin tehdään siirtoa salamavauhtia, sitten mietitään seuraavia 10 siirtoa 2 tuntia ja loput 15 siirtoa huiskitaan puolessa tunnissa mitä vaikeimmissa asemissa. Jos pelaajan aivotoiminnasta voitaisiin tehdä filmi (ei vain toiminnan vilkkaudesta vaan myös siitä, mitä pelaaja ajattelee), todettaisiin varmaankin, että suuren osan ajasta pelaajan ajatukset askartelevat peliin kuulumattomien asioiden parissa. Neuvosto!. suurmestari ja psykologi, prof. N. Krogius on todennut, että ihminen kykenee miettimään shakkiasemaa tehokkaasti korkeintaan 15 minuuttia, sen jälkeen hänen on voitava irtautua joksikin aikaa, muussa tapauksessa teho alkaa laskea. Suurkilpailuja seurannut tietää, että kun saapun kierrosta I t 45 min ennen loppua, suurin osa peleistä on edennyt melko vähän matkaa ja ne ovat vaikeasti arvioitavissa. Vasta viimeisen min. kuluessa alkaa todella tapahtua. Silloin voittaa yleensä kokeneempi ja paremmat hermot sekä kestävyyden omaava pelaaja, varsinkin, jos hänellä on ollut mahdollisuus sellaiseen ylellisyyteen kuin riittävään yöuneen. On selvää, että pelin kiireisissä ratkaisu vaiheissa syntyy runsaasti virheitä. Tällöin ei peliin käytettävissä olevalla kokonaisajalla ole kovin suurta merkitystä. Jopa MM-otteluissakin pelataan useita sangen heikkotasoisia (parempi sanonta: virheellisiä) pelejä, joihin on syynä ajankäytön epätasaisuus ja ottelun aiheuttama hermopaine. Toinen suosittu argumentti pelinopeuden lisäämistä vastaan on väite, että on pelattava samoin ajoin kuin muuallakin pystyäksemme pelaamaan tasapäisesti ulkomaalaisia vastaan. Pystymmekö me pelaamaan ulkomaalaisia vastaan tasapäisesti? Jos tarkastellaan vaikkapa alueturnausten tuloksia, on valitettavasti todettava, että kv. mestareita lukuunottamatta ei meillä kenelläkään ole mitään sanomista kansainvälisillä areenoilla. Miksi ei? Kenties siksi, että pelaajiemme kilpailu- ja harjoitteluaktiviteetti on hyvin alhainen. Johtuuko tämä taas siitä, että pitkien peliaikojen takia shakista puuttuu urheilullisuus, se koetaan vastenmielisenä työnä, j ota tehdään silloin tällöin vain siksi, että satutaan olemaan shakinpelaaja. Neuvostosuurmestarit pelaavat muuten mielellään har- joituspelejä ja pikku harjoitusturnauksia pelinopeuksin 45 siirtoa 1 Y2 tunnissa. Mikä muuten todistaa, että pelin 40 siirtoa 2 Y2 tunnissa paras harjoittelumuoto on samoin ajoin pelattu peli?. Ainoa todella ymmärrettävä puolustus PItkille peliajoille on se, että ulkopaikkakuntalaisilla on vapaa-ajan ongelmia ja heille on sitä mieluisampaa, mitä suurempi osa päivästä kuluu pelaamiseen. Mutta lyhyistä peliajoista on ulkopaikkakuntalaisillekin eräs suuri etu. Vaikka 4 Y2-5 tunnin peliaika on liian pitkä työpäivinä, on lasten leikkiä pelata vaikkapa 6 tuntia sellaisina päivinä, jolloin pelaajan ei tarvitse olla työssä. Nykyisinä vapaiden lauantaiden aikoina voitaisiin kahtena viikonloppuna pelata yhteensä 8 (!) kierrosta. Kun loput kierrokset pelataan väliin jäävinä arkipäivinä saadaan melkoinen turnaus pelatuksi vähän yli viikossa. Tämähän olisi eittämätön etu vieraspaikkakuntalaisille loma-ajan ja asumiskustannu' ten säästön muodossa. Shakkipelin suosion säilyttäminen ja lisääminen On vielä eräitä tärkeitä syitä, jotka vahvasti puoltavat nopeampaan pelitahtiin siirtymistä. Pelin ollessa sellaista junnaamista ja jahkaamista kuin mitä se nyt on, on luonnollista, että nuoriso enimmäkseen vieroksuu sitä. Tosin nuoriso yleensä tuntee puolittain mystistä kiinnostusta shakkipeliä kohtaan elämänsä jossain vaiheessa, mutta ehkä useammat saataisiin pelaamaan sitä jatkuvasti (onko shakin pelaaminen hyödyllistä ja toivottavaa vai ei, ei kuulu tämän esityksen piiriin), jos pelissä olisi enemmän urheilun ja leikin kuin tappavan työn leima. Nykyinen pelinopeus ei myöskään ole omiaan houkuttelemaan turnauksiin yleisöä. Jugoslavian Shakkiliitto on perustanut,)shakin kehittämiskomiteam, jonka eräänä tärkeänä tehtävänä on peliaikojen lyhentäminen. Suurmestari Andrei Matanovi6 on kirjoittanut komitean työstä lehdessä,)shahmaty v SSSR,) (1968):10, s. 9. Lainaamme kirjoituksesta peliaikoja koskevan osan: A. Matanovi6:,)Eikö sitä asiaa, että turnauksissa käytetään 40 siirtoon aikaa 5 tuntia, ole pidettävä vanhentuneena? Näin pelattiin 100 vuotta sitten ja näin pelataan yhä edelleen. Sata vuotta sitten pelaajat joutuivat tämän viiden tunnin aikana kehittämään teoriaa ja avaamaan uusia uria shakkipelissä. Toisin sanoen, kamppailu alkoi ensimmäisestä siirrosta. Nykyisin hyvät teoreetikot aloittavat varsinaisen kamppailun vasta siirrossa - kuitenkin heillä on edelleen käytettävissä viisi tuntia. Ajan merkitys sinänsä ei myöskään ole enää sama kuin sata vuotta sitten. Meidän päivinämme on mahdollista ylittää Atlantin valtameri muutamassa tunnissa. Viisi tuntia merkitsee nykyisin merkittävästi enemmän kuin sata vuotta sitten. Jopa traditionaalinen japanilainen teatterikin, jonka näytännöt kestivät ennen seitsemän tuntia, on ollut pakotettu lyhentämään esitysaikansa ajan vaatimusten mukaisiksi. Ei pidä myöskään unohtaa shakin harrastajia, shakkiyleisöä. Ei pidä irroittaa shakkipeliä elämästä ja ympäristöstään. Katsoja, joka istuttuaan viisi tuntia turnaussalissa joutuu toteamaan, että hänen suosikkinsa peli meni kuoreen, tuskin enää palaa sinne.') Jatkaisin tähän, että jos peli kestää vain 3 tuntia ja katsoja tulee paikalle 2 tuntia ennen loppua, hänellä on tilaisuus nähdä runsaasti jännittäviä tapahtumia. Jos kierros lisäksi päättyy klo 22 tai, mikä vielä parempi, jo klo 21,30, sekä yleisö että pelaajat ehtivät vielä viettää normaalia kotielämää tai ainakin ehtivät ajoissa nukkumaan. Jos kierros alkaa klo 18 ja päättyy klo 23, on todennäköistä, että useimmat valitsevat mieluummin elokuviin menon shakkiturnauksen sijasta. Kehityksen jarrut Mikä sitten on estänyt jo aikoja sitten siirtymästä lyhyempiin peliaikoihin? Varmaankin ihmisen luontainen vastenmielisyys uudistuksia kohtaan. Ehkä myös se seikka, että shakkielämässä shakkijohtajat tekevät säännöt ja kilpailujärjestelmät mutta lähinnä pelaajat tuntevat epäkohdat nahoissaan. Shakinpelaajat ovat taas ainakin meillä sellaisia, että harvoja poikkeuksia lukuunottamatta heitä eivät kiinnosta mitkään muut seikat kuin itse pelaaminen. Joka väittää vastaan ajatelkoon vaikkapa sitä tosiasiaa, että vähintään 90 % meikäläisistä shakkimestareista alempien luokkien pelaajista puhumattakaan ei ole vaivautunut opettelemaan sinänsä niin alkeellista ja kuitenkin jokaiselle pelaajalle tärkeätä asiaa kuin Schurigin järjestelmän (turnausten kierrosjärjestysten) periaatteita. Eteenpäin! Ehdotan, että liitot ottaisivat asian mahdollisimman pian käsiteltäväksi ja peliajat lyhennettäisiin 3-3 Y2 tuntiin. Luonnollinen pelinopeus olisi 45 siirtoa 1 Y2 tunnissa, yhteispeliaika siis 3 tuntia. Tällöin kuoripelien

16 30 SUOMEN SHAKKI nopeus olisi 30 siirtoa tunnissa ja yhteen siirtoon käytettävissä oleva keskimääräinen aika tasan 2 minuuttia. Kierroksci saataisiin aikaan 18,30--21,30, jolloin pelaajalle jäisi molempiin päihin sopivasti omaa aikaa. Lisäksi voitaisiin vapaapäivinä pelata kaksi kierrosta (esim. klo ja ), mikä lyhentäisi turnansten kestämisaikaa huomattavasti. Voisimme aivan hvvin oua edelläkävijöitä tässä asiassa, kutc"n pikapeli- ja Monrad-säännöissäkin. Muussakin maailmassa epäilemättä siirrytään nopeampaan vauhtiin. Jos halutaan kuulla vielä lisää auktoriteetteja, viittaan edelläolevan MatanoviCin kirjoituksen lisäksi suurmestari Bent Larsenin haastatteluun, joka on jnlkaistu Erkki Havansin toimesta Suomen Shakissa 1969:2. Larsen:»Pelikohtaista kestoaikaa voitaisiin myös lyhentää. Mielestäni 40 siirtoa 1 % tunnissa kävisi hyvin päinsä. lvluua turnausten järjestäjät ovat yleensä hyvin vanhoillista joukkoa». Huomattakoon, että Jugoslavian Shakkiliitto on säännöissään hyväksynyt korotuskelpoisiksi aina mestariluokkaa myöten turnaukset, joissa käytetään niinkin suurta pelinopeutta kuin 25 siirtoa tunnissa ("Jugoslavcnski Sahovski Glasnibi 1964:2, sivu 47). Peliolosuhteitten muututtua inhimillisemmiksi kasvaisi ehkä turnausshakin harrastus jälleen ja vähentäisi nykyisin liiallisena r8- hoittavaa pikapeliä. Shakin on toki olt:1va hauska ja virkistävä harraste kilpailunakin, eikä sen pidä olla uuvuttavaa ja kyllästyttävää työtä. A llan Kiviaho TÄMÄ NUMERO ON VIIMEINEN, JONKA TOIMITAMME MYÖS VIIME VUODEN N~.ILLE TILAAJILLE, JOTKA EIVÄT VIE LA OLE UUSINEET TILAUSTAAN. VAR MISTAKAA MAAMME VIRALLISEN SHAKKILEHDEN SAANTI MYÖS KULU VANA VUONNA MAKSAMALLA POSTI SiiRTOTILILLE ,-! VOITTE KÄYTTÄÄ HYVÄKSENNE NUMERON 5/ 1969 VÄLISSÄ OLEVAA TILlLLEPANO KORTTIA. KILPAILUKALENTERI SSLn mest.turn. miehet, naiset ja nuoret, Helsinki. SSL:n mest.turn. ME, 1 ja II, Riihimäki. TShL:n mest.turn. M, ME, I, II, naiset ja nuoret, Tamp. Yhteisliittolurnalls 1 ja II, Kajaani. % + % t. avoin turn, Turku. Pohjois-Suomi - Norbotten ottelu, Oulu Pohjois-Suomen mest.turn., Kemi Yhteisliittoturnalls 1 ja II, Viiala SM-turnaus miehet, naiset, Helsinki SM-turnaus nuoret, Kutsuturnaus 11, Tampere Naantalin turnaus M, ME, I, II Kuurojen MM-kilpailut, Turku _ Yhteisliittoturnaus 1 ja II, Kuopio. Heinä-elole Helsingin Työväen Shakkikerho (ei Jopull. päätöstä) Yhteisliittoturnaus 1 ja n, Tapiola Joukkuepikapelin SYr-turnaus Joensuu Shakkiolympialaiset, Länsi Saksa :3. 9. Pohjois-Suomi-Itä-Suomi, Kajaani Pohjois-Suomen hcnkilökoht. pikapelimest.turn., Kajaani Pohjois-Suomen mest. turn., Raahe. :) [tä-suomen joukkucmest. turu SS1.,:n henkilökoht. pikapelimcst. turn., Helsinki. Shakkikuvioleimasimia sekä muita leimasimia ja tarvikkeita shakinpelaajille edullisesti. '1::rQ:Dm. f1 LElIIIa,ASIN CO" [äj en IIDffi0 - Om. shakkimestari Turo Kerppo, Turku, Kristiinankatu 5, puh Käsinetehdas Arno Sauso Järvenpää. Puh Tilaushinnat 1970 Ilmoitushinnat 1970 (netto) 1/1-vuosi 10,- 1/2-vuosi 5, lrtonumerot 2,- Kahdeksan numeroa vuodessa Vuosi-ilmoitukset l/l-sivu 800,- 1/2-sivu 400, l/4-sivu 200,- Kertaiimoitukset 1/1-sivu 200,- 1/2-sivu 100,- 1/4-sivu 50,- Vanhat vuosikerrat 19671älttien (ilman postik.) irtonumeroina 10,-, kluuttikansiin sidottuina 15,-, tilaukset taloudenhoitajalie. Jokaiselle useamman vuosikerran tilaajalle 10% alennusl

17 Pääedustaja Suomessa OY SUOMEN AUTOTEOLLISUUS AB SUURI KI RJA TALO SHAKKI PE LEJÄ Runsaat valikoimat mm. eri maiden s h a k k i - k i r j ali i suu t t a. meiltä kirja Pyytäkää luettelo. AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA Suurikirjataio Keskuskatu 1 Puh Paperiosastolla on runsas valikoima shakkipelejä - pienistä taskukokoisista tyylikkäisiin jalopuupeleihin. STOCKMANN Suuri tavaratalo Paasipaino, Helsinki 1970