Katsaus visualisointitekniikoihin
|
|
- Akseli Kähkönen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus visualisointitekniikoihin Pohjautuen artikkeliin: Heer, J., Bostock, M., & Ogievetsky, V A Tour through the Visualization Zoo. ACM Queue 8, 5. Saatavissa: Hypermedian jatko-opintoseminaari Informaation visualisointi Antti Kortemaa TTY/IISLab
2 Lähtökohtia 1 (4) Yhteiskunta tuottaa digitaalista informaatiota hämmästyttävää tahtia Datatulvan joukossa on runsaasti arvokasta informaatiota Informaation hyödyntämiseksi on löydettävä tapoja datan tutkimiseen, yhdistämiseen ja viestimiseen mielekkäästi 2
3 Lähtökohtia 2 (4) Visualisoinnin tavoitteena on tukea datan ymmärtämistä tukeutumalla ihmisen näköjärjestelmän kehittyneeseen kykyyn nähdä hahmoja, havaita kehityssuuntia ja tunnistaa poikkeamia Hyvin suunnitellut visuaaliset esitystavat voivat korvata kognitiivisen laskennan yksinkertaisilla havaintokykyyn perustuvilla johtopäätöksillä ja kehittää ymmärrystä, muistia ja päätöksentekoa Tekemällä datan saavutettavammaksi ja houkuttelevammaksi visuaaliset esitystavat voivat myös auttaa monipuolisempia yleisöjä osallistumaan tutkimiseen ja analysointiin Haasteena on luoda datalle sopivia tehokkaita ja kiinnostavia visualisointeja 3
4 Lähtökohtia 3 (4) Visualisoinnin luomiseksi on päätettävä, mitä halutaan kysyä, tunnistettava sopiva data sekä valittava tehokas visuaalinen koodaus (visual encoding) datan arvojen kuvaamiseksi graafisiksi ominaisuuksiksi Haaste: mille tahansa joukolle dataa koodauksessa on vaihtoehtoja valtavan suuri määrä Tietojenkäsittelyopissa, psykologiassa ja tilastotieteessä on tutkittu, miten hyvin erilaiset koodaukset edistävät datatyyppien ymmärrystä 4
5 Lähtökohtia 4 (4) Artikkeli tarjoaa lyhyen katsauksen erilaisiin visualisointeihin ( visualization zoo ) esitellen tekniikoita erilaisten datajoukkojen visualisointiin ja niiden kanssa vuorovaikuttamiseen Artikkeli ei yritä esitellä kaikkia mahdollisia visualisointitekniikoita Artikkelissa keskitytään tavallisten visualisointien sijasta edistyneempiin ja epätavallisempiin tekniikoihin Kaikkia mahdollisia tekniikoita ei ole vielä edes löydetty Näkökulmina: aikasarjadata, tilastollinen data, kartat, hierarkiat ja verkostot Useimpiin artikkelin visualisoinneista on artikkelissa liitetty vuorovaikutteinen esimerkki Esimerkit luotu käyttäen Protovis-kirjastoa, jolla datasta voidaan luoda SVG-grafiikkaa Esityksen kuvat artikkelista 5
6 Aikasarjadata Yksi yleisimmistä tallennetun datan muodoista: joukko ajan myötä muuttuvia arvoja Keskeisessä roolissa monilla aloilla, kuten taloudessa, tieteessä ja yhteiskuntapolitiikassa Usein tarpeena vertailla suurta määrää aikasarjoja samanaikaisesti Valittavissa joukko visualisointeja 6
7 Aikasarjadata: visualisointitekniikoita 1 (4) Index charts Raaka-arvot vähemmän tärkeitä kuin suhteelliset muutokset Vuorovaikutteinen viivakaavio, jossa näytetään prosentuaaliset muutokset joukolle aikasarjoja suhteessa valittuun indeksipisteeseen (index point) 7
8 Aikasarjadata: visualisointitekniikoita 2 (4) Stacked graphs (pinottu) Joidenkin aikasarjojen datan voi nähdä paremmin yhteen koottuna päällekkäin pinottuna Kuvaa kokonaisuuden kaavamaisuuksia ja tukee usein syventymistä alijoukkoon yksittäisiä sarjoja Rajoitteita: ei tue negatiivisia lukuja; merkityksetön datalle, jota ei ole tarkoitettu yhteenlaskettavaksi; saattaa vaikeuttaa kehityssuuntien tarkkaa tulkintaa (avuksi vuorovaikutteinen haku ja suodatus) 8
9 Aikasarjadata: visualisointitekniikoita 3 (4) Small multiples (kerrannaiset) Usean aikasarjan sijoittaminen samaan kaavioon voi heikentää luettavuutta Vaihtoehtoinen lähestymistapa, jossa jokaisella aikasarjalla on oma pieni kaavionsa Normalisoimalla arvot kussakin kaaviossa voidaan yleiset kehityssuunnat ja kaavamaisuudet havaita tarkemmin Tuloksena usein tehokkaampi visualisointi kuin jos kaikki data olisi yritetty sijoittaa yhteen kaavioon 9
10 Aikasarjadata: visualisointitekniikoita 4 (4) Horizon graphs Kasvatetaan aikasarjan näkymän datan tiheyttä säilyttäen resoluutio Positiiviselle puolelle peilattu kaavio jaetaan nauhoihin (band), jotka asetetaan päällekkäin Oppiminen vie aikansa, mutta huomattu olevan tehokkaampi kuin tavallinen kaavio koon käydessä melko pieneksi 10
11 Tilastolliset jakaumat Joukon lukuja jakautuminen Auttaa datan tilastollisten ominaisuuksien ymmärtämisessä Data voidaan haluta sovittaa tilastolliseen malliin hypoteesin testaamiseksi tai tulevien arvojen ennustamiseksi, jolloin sopimattoman mallin valinta voi johtaa vääriin ennustuksiin Tavallisia visualisointitekniikoita mm. Histogrammi (arvojen yleisyys ryhmiteltynä) Box-and-whisker plot ( laatikkokaavio, ilmaisee esim. keskiarvon, mediaanin, ) 11
12 Tilastolliset jakaumat: visualisointitekniikoita 1 (4) Stem-and-leaf plots ( runko & lehti ) Vaihtoehto histogrammille Ryhmittelee luvut ensimmäisen merkitsevän numeron mukaan ja ryhmän sisällä lajittelee toisen merkitsevän numeron mukaan 12
13 Tilastolliset jakaumat: visualisointitekniikoita 2 (4) Q-Q plots (quantile / kvantiili) Edellisiä tehokkaampi työkalu taajuusjakauman arviointiin Vertaa kahta todennäköisyysjakaumaa kuvaamalla niiden kvantiilit toisiaan vastaan Rajoitteena tehokkaan käytön vaatima tilastotieteen tuntemus 13
14 Tilastolliset jakaumat: visualisointitekniikoita 3 (4) SPLOM (Scatter plot matrix) Tapa visualisoida useiden muuttujien suhteita toisiinsa monimuuttujaisessa datassa Eri muuttujien suhteet toisiinsa näytetään muuttujaparettain Mahdollisuus visuaalisesti tarkastella minkä tahansa parin korrelaatiota Tukena vuorovaikutteiset tekniikat: toisiaan vastaavat datapisteet korostetaan kaikissa kaavioissa (brushing and linking) 14
15 Tilastolliset jakaumat: visualisointitekniikoita 4 (4) Parallel coordinates (rinnakkaiset koordinaatistot) Data kuvataan rinnakkaisilla akseleilla ja toisiinsa liittyvät datapisteet yhdistetään murtoviivalla Risteävät viivat viittaavat usein käänteiseen korrelaatioon Tukena vuorovaikutteiset tekniikat ja akselien uudelleenjärjestäminen Etuna myös suhteellisen tehokas tilankäyttö 15
16 Kartat Luonnollinen tapa esittää maantieteellistä dataa Pitkä ja vaiheikas suunnitteluhistoria Monet kartat perustuvat karttaprojektioihin (cartographic projection) Kuvaus maapallon 3-ulotteisesta geometriasta 2- ulotteiseksi kuvaksi Jotkin kartat tietoisesti vääristelevät tai yleistävät maantieteellisiä ominaisuuksia kerronnan rikastamiseksi tai tietyn datan korostamiseksi 16
17 Kartat: visualisointitekniikoita 1 (4) Flow maps (virtauskartat) Määrän liikkumisen kuvaaminen tilassa ja epäsuorasti ajassa asettamalla virtausviivoja kartan päälle Virtausviivat pitävät yleensä sisällään paljon monimuuttujaista informaatiota Karttaa voidaan myös hieman vääristellä virtausten mahduttamiseksi tai korostamiseksi 17
18 Kartat: visualisointitekniikoita 2 (4) Choropleth maps Alueittain kootun ja yhdistetyn datan visualisointi alueittain värikoodatulla kartalla Käyttö vaatii huolellisuutta Tiheyskarttaa toteutettaessa käytettävä normalisoituja arvoja Alueen pinta-ala voi vaikuttaa havaintoihin 18
19 Kartat: visualisointitekniikoita 3 (4) Graduated symbol maps Vaihtoehto edelliselle Kartan päälle sijoitetaan symboleita Vältetään maantieteellisen pintaalan sekoittuminen datan arvoihin ja tehdään monipuolisempi visualisointi mahdolliseksi Yksinkertaisten symbolien lisäksi voidaan käyttää monimutkaisempiakin symboleja 19
20 Kartat: visualisointitekniikoita 4 (4) Cartograms (karttapiirrokset) Vääristellään maantieteellisen alueen muotoa niin, että se suoraan kuvaa datamuuttujaa Monia erilaisia karttapiirroksia olemassa 20
21 Hierarkiat Suurin osa datasta voidaan järjestää luonnolliseksi hierarkiaksi Jopa dataan, jolla ei ole ilmeistä hierarkiaa, voidaan soveltaa tilastollisia menetelmiä datan järjestämiseksi empiirisesti Visualisointitekniikoiden avulla voidaan tehdä mikrotason havaintoja yksittäisistä elementeistä ja makrotason havaintoja suurista ryhmistä 21
22 Hierarkiat: visualisointitekniikoita 1 (7) Node-link diagrams (solmu-yhteys) 2-ulotteinen puu Monia erilaisia asetteluja (layout) Esim. Reingold- Tilford-algoritmi tuottaa siistin tuloksen, jossa on vähän tuhlattua tilaa 22
23 Hierarkiat: visualisointitekniikoita 2 (7) Node-link diagrams (solmu-yhteys) Vaihtoehtoinen visualisointimalli on dendrogram-algoritmi (cluster), joka asettaa puun lehtisolmut samalle tasolle Käyttämällä napakoordinaatistoa karteesisen koordinaatiston sijaan visualisoinnista saadaan esteettisesti miellyttävä käyttäen tila samalla tehokkaasti 23
24 Hierarkiat: visualisointitekniikoita 3 (7) Node-link diagrams (solmu-yhteys) Sisennettyä puuta käytetään esim. hakemistorakenteen kuvaamiseen Mahdollistaa puun tehokkaan vuorovaikutteisen tutkimisen tietyn solmun löytämiseksi, vaikka vaatiikin mm. paljon pystysuoraa tilaa Mahdollistaa myös nopean solmujen nimien silmäilyn ja monimuuttujaista dataa voidaan esittää hierarkian rinnalla 24
25 Hierarkiat: visualisointitekniikoita 4 (7) Adjacency diagrams (vierekkäisyys) Tilantäyttävä muunnelma edellisistä Solmut piirretään täytettyinä alueina (joko kaarina tai palkkeina), joiden sijoittuminen suhteessa naapurisolmuihin kertoo niiden paikan hierarkiassa Esim. jääpuikkoasettelu (icicle layout), jossa juuri on ylhäällä ja solmut sen alla hierarkiana Solmujen leveyttä voidaan käyttää visualisoinnin lisäulottuvuutena 25
26 Hierarkiat: visualisointitekniikoita 5 (7) Adjacency diagrams (vierekkäisyys) Sunburst-asettelu vastaa edellistä, mutta käyttää napakoordinaatistoa Molemmat toteutettu käyttäen jakoasettelua (partition layout), jolla voidaan myös tuottaa solmu-yhteys-kaavio (node-link diagram) Vastaavasti aiempaa ryhmäasettelua (cluster layout) voidaan käyttää luotaessa tilantäyttävä vierekkäisyyteen perustuva kaavio joko karteesisessa tai napakoordinaatistossa 26
27 Hierarkiat: visualisointitekniikoita 6 (7) Enclosure diagrams (sisältyvyys) Myös tilantäyttävä, mutta käyttää sisältyvyyttä hierarkian esittämiseen Puukartta (treemap) jakaa alueen rekursiivisesti nelikulmioihin Vierekkäisyyteen perustuvien kaavioiden tapaan minkä tahansa solmun koko puussa käy nopeasti selväksi Erilaisia algoritmeja, joita käytetään vaihtelevasti 27
28 Hierarkiat: visualisointitekniikoita 7 (7) Enclosure diagrams (sisältyvyys) Nelikulmioiksi jakamisen sijaan voidaan käyttää sisäkkäisiä ympyröitä Tilankäytöltään ei yhtä tehokas kuin edellinen, mutta circle-packingasettelussa tuhlattu tila tuo tehokkaasti esiin hierarkian Samalla solmujen kokoja voi nopeasti vertailla 28
29 Verkostot Datan suhteiden visualisointi Teoreettisesti hierarkia on verkoston erikoismuoto Osin samoja visualisointitekniikoita (node-link diagram) voidaan käyttää, mutta hierarkian puuttumisen takia tarvitaan eri algoritmi solmujen asetteluun Graafi: muodollinen termi kuvaamaan verkostoa matematiikassa Keskeinen haaste graafin visualisoinnissa on tehokkaan asettelun laskeminen Yleensä toisiinsa liittyvät solmut yritetään sijoittaa lähekkäin ja toisiinsa liittymättömät riittävän etäälle toisistaan suhteiden erottelemiseksi Jotkin visualisointitekniikat saattavat yrittää optimoida muita visuaalisia ominaisuuksia (esim. risteävien viivojen määrän minimointi) 29
30 Verkostot: visualisointitekniikoita 1 (3) Force-directed layouts (voimaohjattu) Hyvä lähtökohta yleisen suuntaamattoman graafin rakenteen ymmärtämiseen Tavallinen ja intuitiivinen lähestymistapa verkoston asetteluun on mallintaa graafi fysikaalisena järjestelmänä Solmut varautuneita, toisiaan hylkiviä hiukkasia Yhteydet vaimennettuja jousia, jotka vetävät toisiinsa liittyviä solmuja yhteen Voimien fysikaalinen simulaatio määrittää solmujen sijainnit Tukena vuorovaikutteisuus: käyttäjä voi vaikuttaa asetteluun ja heiluttaa solmuja yhteyksien selkeyttämiseksi 30
31 Verkostot: visualisointitekniikoita 2 (3) Arc diagrams (kaari) 1-ulotteinen solmujen asettelu, jossa pyöreät kaaret edustavat yhteyksiä Ei ehkä tuo graafin kokonaisrakennetta yhtä tehokkaasti esiin kuin 2- ulotteinen asettelu Hyvällä solmujen järjestyksellä merkittävät ryhmät ja solmut (cliques & bridges) ovat helposti tunnistettavissa Sisennetyn puun tapaan solmujen rinnalla voidaan esittää monimuuttujaista dataa 31
32 Verkostot: visualisointitekniikoita 3 (3) Matrix views (matriisi) Graafia voi ajatella sitä vastaavana matriisina (adjacency matrix) Matriisia voidaan käyttää visualisointina Käyttämällä värejä tekstin sijaan yhteyksiin liittyvät arvot havaitsee nopeammin Polkujen seuraaminen on matriisissa vaikeampaa, mutta matriiseilla on muita etuja Verkoston koon ja yhteyksien määrän kasvaessa matriisi on yhä luettavissa Hyvällä rivien ja sarakkeiden järjestyksellä merkittävät ryhmät ja solmut (cliques & bridges) ovat helposti tunnistettavissa Vuorovaikutteinen ryhmittely ja uudelleenjärjestely helpottaa verkoston rakenteen vieläkin syvällisempää tutkimista 32
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
Keskeiset ladonta-algoritmit verkostoanalyysityössä
Keskeiset ladonta-algoritmit verkostoanalyysityössä Verkostoanalyysi 2011 TTY Jarno Marttila Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedialaboratorio TUT / HLAB 1 Sisällys Graafien piirtämisestä Ladonnasta
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä
Luku 7 Verkkoalgoritmit Verkot soveltuvat monenlaisten ohjelmointiongelmien mallintamiseen. Tyypillinen esimerkki verkosta on tieverkosto, jonka rakenne muistuttaa luonnostaan verkkoa. Joskus taas verkko
Sosiaalisten verkostojen datan notaatio. Notation for Social Network Data
Sosiaalisten verkostojen datan notaatio Notation for Social Network Data Jari Jussila 14.11.2008 2 Notaatio Notaatiota tarvitaan / auttaa kuvaamaan: toimijat tai toimijoiden muodostamat joukot, toimijoiden
Algoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 8 Ke 1.2.2017 Timo Männikkö Luento 8 Järjestetty binääripuu Solmujen läpikäynti Binääripuun korkeus Binääripuun tasapainottaminen Graafit ja verkot Verkon lyhimmät polut Fordin ja Fulkersonin
MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi
MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi 2016
MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi
MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi 2016
TIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN
TIEDON VISUALISOIN- NIN PERUSTEET REITITIN-HANKE, METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 21.10.2013 PÄIVI KERÄNEN PÄIVÄN TAVOITTEET Mitä tiedon visualisointi on? Mitä visualisoinnilla voidaan saavuttaa? Miten hahmotamme
Tilastojen visualisointi Excelillä. PiKe-kehittämiskirjasto Leena Parviainen
Tilastojen visualisointi Excelillä PiKe-kehittämiskirjasto Leena Parviainen 11.4.2018 Mitä tilastoilla voi tehdä? Parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta Ohjata resursseja, hankintoja ja materiaalivirtoja
MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi
MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016,
Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria
Graafit ja verkot Suuntamaton graafi: eli haaroja Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja Suunnattu graafi: Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Haaran päätesolmut:
Jäsenyysverkostot ominaisuudet, toimijoiden ja tapahtumien samanaikainen analyysi. Sisältö ja tavoitteet. Osallistujien ja tapahtumien ominaisuudet
Jäsenyysverkostot, toimijoiden ja tapahtumien samanaikainen anal Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 3.4.2009 Antti Syvänen TaY / antti.syvanen@uta.fi 1 Sisältö ja tavoitteet Esitellään jäsenyysverkostojen,
Algoritmit 2. Luento 5 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 5 Ti 26.3.2019 Timo Männikkö Luento 5 Puurakenteet B-puu B-puun korkeus B-puun operaatiot B-puun muunnelmia Algoritmit 2 Kevät 2019 Luento 5 Ti 26.3.2019 2/34 B-puu B-puut ovat tasapainoisia
KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.
VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten
R intensiivisesti. Erkki Räsänen Ecitec Oy
R intensiivisesti Erkki Räsänen Ecitec Oy Päivän tavoitteet Yleinen perehdytys R:ään; miten sitä käytetään ja mitä sillä voi tehdä Ymmärrämme yleisimpiä analyysimenetelmiä ja osaamme tulkita tuloksia Madallamme
Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä
Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 20.3.2009 Jaakko Salonen TTY / Hypermedialaboratorio jaakko.salonen@tut.fi
Matematiikka vuosiluokat 7 9
Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa
A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT VERKOT ELI GRAAFIT Lähteet: Timo Harju, Opintomoniste Keijo Ruohonen, Graafiteoria (math.tut.fi/~ruohonen/gt.pdf) HISTORIAA Verkko- eli graafiteorian historia on saanut
Kartan etuja verrattuna muihin sijaintitietoa välittäviin kuvaustapoihin
Kartan etuja verrattuna muihin sijaintitietoa välittäviin kuvaustapoihin - kartografisin keinoin luotu havainnollisuus - suuren tietomäärän esittäminen pienessä tilassa - alueellisia kokonaisuuksia hahmottava
Algoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 9 Ti 7.2.2017 Timo Männikkö Luento 9 Graafit ja verkot Kaaritaulukko, bittimatriisi, pituusmatriisi Verkon lyhimmät polut Floydin menetelmä Lähtevien ja tulevien kaarien listat Forward
Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät
Kytkentäkentät, luento - Kolmiportaiset kentät Kolmiportaiset kytkentäkentät - esitystapoja ja esimerkkejä Kytkentäkenttien vertailuperusteet Estottomuus, looginen syvyys, ajokyky Closin -verkko Paull
Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja
Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Jouni Tervonen, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti 14.3.2016 Johdanto Tavoite yhdessä määritellä miten data-analytiikkaa voi auttaa
Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3
Pinot, jonot, yleisemmin sekvenssit: kokoelma peräkkäisiä alkioita (lineaarinen järjestys) Yleisempi tilanne: alkioiden hierarkia
Pinot, jonot, yleisemmin sekvenssit: kokoelma peräkkäisiä alkioita (lineaarinen järjestys) Yleisempi tilanne: alkioiden hierarkia Kukin alkio (viite) talletettuna solmuun (node) vastaa paikan käsitettä
A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PUURAKENTEET, BINÄÄRIPUU, TASAPAINOTETUT PUUT MIKÄ ON PUUTIETORAKENNE? Esim. Viereinen kuva esittää erästä puuta. Tietojenkäsittelytieteessä puut kasvavat alaspäin.
Suunnatut, etumerkilliset ja arvotetut graafit Sosiaalisten verkostojen analysoinnin näkökulmalla
Suunnatut, etumerkilliset ja arvotetut graafit Sosiaalisten verkostojen analysoinnin näkökulmalla Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 12.12.2008 Jaakko Salonen jaakko.salonen@tut.fi TTY / Hypermedialaboratorio
T Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät Stokastinen analyysi
T-79.179 Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät Stokastinen analyysi 12. maaliskuuta 2002 T-79.179: Stokastinen analyysi 8-1 Stokastinen analyysi, miksi? Tavallinen Petri-verkkojen saavutettavuusanalyysi
Algoritmit 2. Luento 6 Ke Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 6 Ke 29.3.2017 Timo Männikkö Luento 6 B-puun operaatiot B-puun muunnelmia Nelipuu Trie-rakenteet Standarditrie Pakattu trie Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 6 Ke 29.3.2017 2/31 B-puu
Aki Taanila AIKASARJOJEN ESITTÄMINEN
Aki Taanila AIKASARJOJEN ESITTÄMINEN 4.12.2012 Viivakaavio Excelissä voit toteuttaa viivakaavion kaaviolajilla Line (Viiva). Viivakaavio onnistuu varmimmin, jos taulukon ensimmäisessä sarakkeessa ovat
10. Painotetut graafit
10. Painotetut graafit Esiintyy monesti sovelluksia, joita on kätevä esittää graafeina. Tällaisia ovat esim. tietoverkko tai maantieverkko. Näihin liittyy erinäisiä tekijöitä. Tietoverkkoja käytettäessä
Johdatus verkkoteoriaan 4. luento
Johdatus verkkoteoriaan 4. luento 28.11.17 Viikolla 46 läpikäydyt käsitteet Viikolla 47 läpikäydyt käsitteet Verkko eli graafi, tasoverkko, solmut, välit, alueet, suunnatut verkot, isomorfiset verkot,
Sosiaalisten verkostojen data
Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä
13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?
13.11. tulosten arviointi Tulosten arviointi voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? onko osa saaduista tuloksista sattumanvaraisia? mitkä OSAT puusta ovat luotettavimpia? 1 KONSENSUSDIAGRAMMI Useita yhtä
PARITUS KAKSIJAKOISESSA
PARITUS KAKSIJAKOISESSA GRAAFISSA Informaatiotekniikan t iik seminaari i Pekka Rossi 4.3.2008 SISÄLTÖ Johdanto Kaksijakoinen graafi Sovituksen peruskäsitteet Sovitusongelma Lisäyspolku Bipartite matching-algoritmi
DBN Mitä sillä tekee? Dynaamisten Bayes-verkkojen määrittely aikasarja-analyysissä Janne Toivola jtoivola@iki.fi
DBN Mitä sillä tekee? Dynaamisten Bayes-verkkojen määrittely aikasarja-analyysissä Janne Toivola jtoivola@iki.fi Historiaa Bayesin kaavan hyödyntäminen BN-ohjelmistoja ollut ennenkin Tanskalaisten Hugin
Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät
Kytkentäkentät, luento - Kolmiportaiset kentät Kolmiportaiset kytkentäkentät - esitystapoja ja esimerkkejä Kytkentäkenttien vertailuperusteet ƒ Estottomuus, looginen syvyys, ajokyky Closin -verkko Paull
Datatähti 2019 loppu
Datatähti 2019 loppu task type time limit memory limit A Summa standard 1.00 s 512 MB B Bittijono standard 1.00 s 512 MB C Auringonlasku standard 1.00 s 512 MB D Binääripuu standard 1.00 s 512 MB E Funktio
MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN
MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN Matematiikka ja matematiikan soveltaminen, 4 osp Pakollinen tutkinnon osa osaa tehdä peruslaskutoimitukset, toteuttaa mittayksiköiden muunnokset ja soveltaa talousmatematiikkaa
Ratkaisu. Tulkitaan de Bruijnin jonon etsimiseksi aakkostossa S := {0, 1} sanapituudelle n = 4. Neljän pituisia sanoja on N = 2 n = 16 kpl.
iskreetti matematiikka, syksy 00 arjoitus, ratkaisuista. seta 8 nollaa ja 8 ykköstä renkaaksi niin, että jokainen yhdistelmä 0000, 000,..., esiintyy täsmälleen kerran. Vihje: Tulkitse de ruijnin jonon
j(j 1) = n(n2 1) 3 + (k + 1)k = (k + 1)(k2 k + 3k) 3 = (k + 1)(k2 + 2k + 1 1)
MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Tentti ja välikokeiden uusinta 10.11.015 Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi ym. tiedot! Laskimia tai taulukoita ei saa käyttää tässä kokeessa!
pitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon
Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )
Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,
Tilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
811312A Tietorakenteet ja algoritmit Kertausta jälkiosasta
811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2018-2019 Kertausta jälkiosasta V Hashtaulukot ja binääriset etsintäpuut Hashtaulukot Perusajatus tunnettava Tiedettävä mikä on tiivistefunktio Törmäysongelman hallinta:
Tietorakenteet, laskuharjoitus 7, ratkaisuja
Tietorakenteet, laskuharjoitus, ratkaisuja. Seuraava kuvasarja näyttää B + -puun muutokset lisäysten jälkeen. Avaimet ja 5 mahtuvat lehtisolmuihin, joten niiden lisäys ei muuta puun rakennetta. Avain 9
Seuraavassa taulukossa on annettu mittojen määritelmät ja sijoitettu luvut. = 40% = 67% 6 = 0.06% = 99.92% 6+2 = 0.
T-6.28 Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely Vastaukset, ti 7.2.200, 8:30-0:00 Tiedon haku, Versio.0. Muutetaan tehtävässä annettu taulukko sellaiseen muotoon, joka paremmin sopii ensimmäisten mittojen
Dynaamiset regressiomallit
MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Heikki Seppälä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2015 Viikko 6: 1 Kalmanin suodatin Aiemmin käsitellyt
Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila
Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 24.4.2017 1 Kategoriset muuttujat Lukumääriä Prosentteja (muista n-arvot) Pylväitä 2 Yhteenvetotaulukko (frekvenssitaulukko) TAULUKKO 1. Asunnon tyyppi
Tilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Tilastotieteen kertaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Reaalimaailman ilmiöihin liittyy tyypillisesti satunnaisuutta ja epävarmuutta Ilmiöihin liittyvien havaintojen ajatellaan usein olevan peräisin
Testit järjestysasteikollisille muuttujille
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit järjestysasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit järjestysasteikollisille muuttujille >> Järjestysasteikollisten
CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat
Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona
Tilastollinen vastepintamallinnus: kokeiden suunnittelu, regressiomallin analyysi, ja vasteen optimointi. Esimerkit laskettu JMP:llä
Tilastollinen vastepintamallinnus: kokeiden suunnittelu, regressiomallin analyysi, ja vasteen optimointi Esimerkit laskettu JMP:llä Antti Hyttinen Tampereen teknillinen yliopisto 29.12.2003 ii Ohjelmien
Luku 2. Datasta tietoon: mitä dataa? mitä tietoa?
1 / 14 Luku 2. Datasta tietoon: mitä dataa? mitä tietoa? T-61.2010 Datasta tietoon, syksy 2011 professori Erkki Oja Tietojenkäsittelytieteen laitos, Aalto-yliopisto 31.10.2011 2 / 14 Tämän luennon sisältö
Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.
[MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, kevät 2019 https://coursepages.uta.fi/mtttp1/kevat-2019/ HARJOITUS 3 Joitain ratkaisuja 1. x =(8+9+6+7+10)/5 = 8, s 2 = ((8 8) 2 + (9 8) 2 +(6 8) 2 + (7 8) 2 ) +
Paretoratkaisujen visualisointi. Optimointiopin seminaari / Kevät 2000 Esitelmä 11 Petteri Kekäläinen 45305L
Paretoratkaisujen visualisointi Optimointiopin seminaari / Kevät 2000 Esitelmä 11 Petteri Kekäläinen 45305L 1. Johdanto Monitavoiteoptimointitehtävät ovat usein laajuutensa takia vaikeasti hahmotettavia
1 Kannat ja kannanvaihto
1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko Tehtävä (L): Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske
MICROSOFT EXCEL 2010
1 MICROSOFT EXCEL 2010 Taulukkolaskentaohjelman jatkokurssin tärkeitä asioita 2 Taulukkolaskentaohjelmalla voit Käyttää tietokonetta ruutupaperin ja taskulaskimen korvaajana Laatia helposti ylläpidettäviä
MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi
MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016,
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.
[MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, Syksy 2017 http://www.uta.fi/sis/mtt/mtttp1/syksy_2017.html HARJOITUS 3 viikko 40 Joitain ratkaisuja 1. Suoritetaan standardointi. Standardoidut arvot ovat z 1 =
811312A Tietorakenteet ja algoritmit Kertausta jälkiosasta
811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2016-2017 Kertausta jälkiosasta IV Perustietorakenteet Pino, jono ja listat tunnettava Osattava soveltaa rakenteita algoritmeissa Osattava päätellä operaatioiden aikakompleksisuus
Graafin 3-värittyvyyden tutkinta T Graafiteoria, projektityö (eksakti algoritmi), kevät 2005
Graafin 3-värittyvyyden tutkinta T-79.165 Graafiteoria, projektityö (eksakti algoritmi), kevät 2005 Mikko Malinen, 36474R 29. maaliskuuta, 2005 Tiivistelmä Artikkelissa käydään läpi teoriaa, jonka avulla
Department of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology. Arvostus Verkostoissa: PageRank. Idea.
Arvostus Tommi Perälä Department of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology 8..0 in idea on määrittää verkoston solmuille arvostusta kuvaavat tunnusluvut. Voidaan ajatella
Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari
Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola
TIE Tietorakenteet ja algoritmit 261
TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 261 12 Graafit Seuraavaksi tutustutaan tietorakenteeseen, jonka muodostavat pisteet ja niiden välille muodostetut yhteydet graafiin. Keskitymme myös tyypillisimpiin
2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2
Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä
Älykäs datan tuonti kuljetusongelman optimoinnissa. Antoine Kalmbach
Älykäs datan tuonti kuljetusongelman optimoinnissa Antoine Kalmbach ane@iki.fi Sisällys Taustaa Kuljetusongelma Datan tuominen vaikeaa Teoriaa Tiedostojen väliset linkit Mikä sarake on mikäkin? Ratkaisutoteutus
Etunimi. Sukunimi. Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa.
1 Magneettiset navat Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa. 1. Nimeä viisi esinettä, joihin magneetti kiinnittyy. 2. Mitä magneetin
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 22. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 22. marraskuuta 2007 1 / 17 1 Epäparametrisia testejä (jatkoa) χ 2 -riippumattomuustesti 2 Johdatus regressioanalyysiin
Kurssikoe on maanantaina 29.6. Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.
HY / Avoin ylioisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 201 Harjoitus 7 Ratkaisut palautettava viimeistään perjantaina 26.6.201 klo 16.00. Huom! Luennot ovat salissa CK112 maanantaista 1.6. lähtien.
E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2
2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto
Puumenetelmät. Topi Sikanen. S ysteemianalyysin. Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
Puumenetelmät Topi Sikanen Puumenetelmät Periaate: Hajota ja hallitse Jaetaan havaintoavaruus alueisiin. Sovitetaan kuhunkin alueeseen yksinkertainen malli (esim. vakio) Tarkastellaan kolmea mallia Luokittelu-
Visuaaliset työpöydät - lisää voimaa liiketoimintaan suurten datamassojen ketterästä analysoinnista
Visuaaliset työpöydät - lisää voimaa liiketoimintaan suurten datamassojen ketterästä analysoinnista Tomas Rytkölä Presales Leader Business Analytics 2013 IBM Corporation Agenda 1 Miten saadaan lisää voimaa
Luento 7 Taulukkolaskennan edistyneempiä piirteitä Aulikki Hyrskykari
Luento 7 Taulukkolaskennan edistyneempiä piirteitä 25.10.2016 Aulikki Hyrskykari Luento 7 o Kertausta: suhteellinen ja absoluuttinen viittaus o Tekstitiedoston tuonti Exceliin o Tietojen lajittelu, suodatus
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
Tilastografiikan sudenkuopat - millaista on hyvä tilastografiikka?
Tilastografiikan sudenkuopat - millaista on hyvä tilastografiikka? Datajournalismin kurssi 25.11.2011 Heli Mikkelä heli.mikkela@tilastokeskus.fi Tilastotiedon esittämistavat Miksi grafiikkaa? Tilastografiikan
Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:
Frégier n lause Simo K. Kivelä Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Suorakulmaisen kolmion kaikki kärjet sijaitsevat paraabelilla y = x 2 ; suoran kulman
Juha Haataja 4.10.2011
METROPOLIA Taulukkolaskenta Perusteita Juha Haataja 4.10.2011 Lisätty SUMMA.JOS funktion käyttö (lopussa). Tavoite ja sisältö Tavoite Taulukkolaskennan peruskäytön hallinta Sisältö Työtila Omat kaavat,
Laskennallinen data-analyysi II
Laskennallinen data-analyysi II Ella Bingham, ella.bingham@cs.helsinki.fi Kevät 2008 Muuttujien valinta Kalvot perustuvat Saara Hyvösen kalvoihin 2007 Laskennallinen data-analyysi II, kevät 2008, Helsingin
9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa
9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.
Algoritmit 1. Luento 7 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 7 Ti 31.1.2017 Timo Männikkö Luento 7 Järjestetty binääripuu Binääripuiden termejä Binääripuiden operaatiot Solmun haku, lisäys, poisto Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 7 Ti 31.1.2017
T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )
T-79144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet 11-22) 26 29102004 1 Ilmaise seuraavat lauseet predikaattilogiikalla: a) Jokin porteista on viallinen
Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa
Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin
Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko
Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa
Tilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
1 Vrms 2 Skewness 3 Kurtosis 4 Amax 5 Amin. 11 A4xbf 12 A7xbf 13 A14xbf 14 A1xrotf 15 A2xrotf. 16 A3xrotf 17 A4xrotf 18 A1to4xrotf 19 Vrms10to100
JAVO mittaukset 4..006 -Primaari-ilmapuhallin I - keruutaajuus.56 x khz, kiihtyvyysmittaus - aikasarjan talletus, T 1s, 15 min välein, 500 kertaa 8 6 4 5 7 1 'PA fan 1, motor current' 'PA fan, motor current'
Oppijan saama palaute määrää oppimisen tyypin
281 5. KONEOPPIMINEN Älykäs agentti voi joutua oppimaan mm. seuraavia seikkoja: Kuvaus nykytilan ehdoilta suoraan toiminnolle Maailman relevanttien ominaisuuksien päätteleminen havaintojonoista Maailman
Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.
Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta L1, L3, L5
Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi
Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen
Vaasan yliopisto (11) Tietotekniikan ja tuotantotalouden kandidaattiohjelma Valintakoe
Vaasan yliopisto 1.6.2015 1(11) Valintakoe Vastaajan nimi: Tällä hetkellä olen kiinnostunut valitsemaan pääaineeksi Tietotekniikan Tuotantotalouden En tiedä vielä HUOM! Vastauksesi ei ole mitenkään sitova,
SSL syysseminaari 29.10.2013 Juha Hyssälä
SSL syysseminaari 29.10.2013 Juha Hyssälä Lääketieteellisessä tutkimuksessa on perinteisesti käytetty elinaika-analyysissä Coxin suhteellisen vaaran mallia ja/tai tämän johdannaisia. Kyseinen malli kuitenkin
Tilastolliset toiminnot
-59- Tilastolliset toiminnot 6.1 Aineiston esittäminen graafisesti Tilastollisen aineiston tallentamisvälineiksi TI-84 Plus tarjoaa erityiset listamuuttujat L1,, L6, jotka löytyvät 2nd -toimintoina vastaavilta
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 11. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 11. lokakuuta 2007 1 / 15 1 Johdantoa tilastotieteeseen Peruskäsitteitä Tilastollisen kuvailun ja päättelyn menetelmiä
Tehtävän V.1 ratkaisuehdotus Tietorakenteet, syksy 2003
Tehtävän V.1 ratkaisuehdotus Tietorakenteet, syksy 2003 Matti Nykänen 5. joulukuuta 2003 1 Satelliitit Muunnetaan luennoilla luonnosteltua toteutusta seuraavaksi: Korvataan puusolmun p kentät p. key ja
Rakenteellinen tasapaino ja transitiivisyys
1 Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 Rakenteellinen tasapaino ja transitiivisyys 20.2.2009 Seppo Pohjolainen 2 Rakenteellinen tasapaino Käsitteitä: Arvotettu graafi (signed graph) (+ tai - ) Suuntaamaton
SISÄLTÖ. Vuokko Vanhala-Nurmi, 2013 Excel jatko
Excel 2013 Sisällysluettelo SISÄLTÖ PIVOT-TAULUKKO... 2 Pivot-taulukkoraportti... 2 Pivot-taulukon kokoaminen... 2 Pivot-taulukon muokkaaminen... 4 Kenttien otsikoiden ja jäsentelypainikkeiden piilottaminen...