Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmastonmuutos ja ilmastomallit"

Transkriptio

1 Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari

2 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön voimistuminen Ilmastonmuutosten ennustaminen : mitä ovat ilmastomallit ja miten niitä käytetään miten mallien luotettavuutta voidaan arvioida Millaisia ilmastonmuutoksia mallit ennustavat tapahtuvan kuluvan vuosisadan aikana?

3 Luonnollinen kasvihuoneilmiö Ilmakehä läpäisee auringonsäteilyä hyvin mutta maanpinnan ja (ilmakehän itsensä) säteilemää lämpösäteilyä huonosti Tämän ansiosta maapallon keskimääräinen pintalämpötila on n. 33 C korkeampi (+14 C) kuin se muuten olisi (-19 C) Pääsyyllisiä kasvihuonekaasut : vesihöyry (H 2 O), hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), ilokaasu (N 2 O) ym.

4 Kasvihuoneilmiön voimistuminen CH 4 CO 2 N 2 O CO 2 -pitoisuus: v. 1750: 280 x 10-6 ; 2003: 376 x 10-6 (+34%) 2100: x 10-6 (nykyiset arviot) Myös CH 4 ja N 2 O lisääntyneet (vaikutus pienempi) Vesihöyrykin ilmeisesti lisääntynyt (seuraus lämpenemisestä) Hiukkasten (aerosolit) lisääntyminen ilmeisesti kumonnut toistaiseksi melkoisen osan kasvihuonekaasujen lisääntymisen lämmitysvaikutuksesta

5 Säteilypakote (W / m 2 ), IPCC (2001) -0-1 (1) (3) -2 (2) 1) Kasvihuonekaasut (CO 2, CH 4, N 2 O ) - hyvin hallussa 2) Hiukkasten lisääntyminen - erittäin suuri epävarmuus 3) Aurinko

6 Tulevien ilmastonmuutosten ennustaminen Kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöt Oletukset väestönkasvusta, teknologisesta kehityksestä ym. Kasvihuonekaasuja hiukkaspitoisuudet Hiilenkiertomalli ym. Ilmastonmuutos Ilmastomalli

7 Tulevat CO 2 -päästöt ja -pitoisuudet? Päästöt (10 9 t / vuosi) Pitoisuus (miljoonasosia) Useita eri skenaarioita! Väestön ja talouden kasvu kasvattavat päästöjä ainakin lyhyellä tähtäimellä; myöhemmin suuri epävarmuus CO 2 -pitoisuus reagoi päästöjen muutoksiin viiveellä kasvu jatkuu joka tapauksessa Toisin kuin CO 2, hiukkaset lyhytikäisiä: parempi tekniikka pienemmät päästöt pienemmät pitoisuudet jäähdytysvaikutus heikkenee?

8 Ilmastonmuutosten ennustaminen, II Kasvihuonekaasujen ja hiukkasten pitoisuudet ajan funktiona IlmaK Maa Meri Jää Ilmastomalli = luonnonlait + virheitä Pitkä sääennuste Ilmasto = sään tilastolliset ominaisuudet

9 Ilmastomallin komponentit Ilmakehä Maa Meri Merijää Lämmön ( ), veden ( ) ja liikemäärän ( ) vaihto mallin osien välillä Kullakin mallikomponentilla oma (rikas) sisäinen elämänsä!

10 Ilmakehämallin rakenne Globaali 3-ulotteinen hilapisteikkö ( λ ~ ϕ ~ 3 ~ 300 km; ~20 tasoa) Primitiiviyhtälöt lämpötilan, tuulen, kosteuden, paineen ym. hetkelliset muutosnopeudet kussakin pisteessä Aikaintegrointi (Esim. 30 min aika-askel, esim. 100 vuotta. Uudet muutosnopeudet joka askeleella.) 30 min 100 vuotta

11 Ilmakehämallin primitiiviyhtälöt x F fv x p u y u v x u u t u + + Φ = ω F y fu y p v y v v x v u t v + Φ = ω p c p Q p c RT p T y T v x T u t T + + = ω ω p RT = Φ p = p y v x u ω S q p q y q v x q u t q + = ω S X p X y X v x X u t X + = ω Sama yhtälöryhmä kuin säänennustusmalleissa Periaatteessa hyvin tarkka kuvaus ilmakehän fysiikasta Ennustettavia suureita: tuuli (u, v, ω), lämpötila (T), ilman vesihöyrypitoisuus (q), ilmanpaine (p) jne, kaikkialla ilmakehässä esim. 30 minuutin aika-askeleella

12 Parametrisointiongelma Mallissa erottumattomien ilmiöiden vaikutus mallissa mukana oleviin ilmiöihin on arvioitava mukana olevien ilmiöiden perusteella Mallin erottamat ilmiöt Erottumattomien ilmiöiden tilastolliset ominaisuudet Esimerkkejä: pilvisyys säteilyenergian kulku alustan ja ilmakehän välinen energian, veden ja liikemäärän vaihto Mallien erotuskyvyn paraneminen lievittää parametrisointiongelmaa mutta ei poista sitä

13 Ilmastojärjestelmän kaoottisuudesta Sään ennustettavuus enintään 2 viikkoa ilmastosimulaatioidenkin päivittäiset yksityiskohdat (millainen sää ?) taatusti pielessä Sään tilastollisten ominaisuuksien ennustettavuus (esim. kasvihuonekaasujen lisääntymisen vaikutus keskilämpötilaan Suomessa 2050-luvulla?) parempi. Toki tässäkin jonkinmoinen satunnaisvirhe. Analogia: auringonsäteilyn määrän vaikutus vuodenaikojen vaihteluun.

14 Miten mallien luotettavuutta voi arvioida? Nykyisen ilmaston simulointi tärkeää mallien kehittämisen kannalta kompensoivien virheiden vaara ( säätäminen ) Havaittujen ilmastonmuutosten simulointi periaatteessa parempi Keskinäinen vertailu eri ilmastomallien välillä ei täysin vedenpitävä testi, mutta monissa asioissa hyödyllinen Täydellistä testausmenetelmää ei ole, mutta eri menetelmät tukevat toisiaan

15 Tähänastisten lämpötilanmuutosten simulointi Aurinko + tulivuoret Kasvihuonekaasut, hiukkaset ja otsonikato Luonnolliset tekijät ja ihmiskunnan vaikutus yhdessä (Huomattava kuitenkin: monet pakotteet tunnetaan epätarkasti)

16 Tulevat muutokset mallien mukaan 1) Maapallon keskilämpötilan muutos v C ~ ero nykyajan ja jääkauden välillä 1.4 C ~ 2-kertaisesti luvun lämpeneminen Laskelmassa otettu huomioon - eri arviot kasvihuonekaasu- ja hiukkaspäästöjen suuruudesta - erot eri ilmastomallien välillä Molemmat epävarmuudet suunnilleen yhtä tärkeitä

17 Lämpötilanmuutosten jakauma Seuraavat 70 vuotta, keskimääräinen päästöskenaario, keskiarvo 20 eri ilmastomallin tuloksista Voimakas lämpeneminen * Pohjoinen Jäämeri (etenkin syksy ja talvi) jää vähenee * Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosat (etenkin talvi) lumi ym. * Mannerten sisäosat 40 N tienoilla (kesä) maan kuivuminen Heikompi lämpeneminen * meret yleensä haihtuminen kuluttaa lämpöä * Eteläinen valtameri, pohjoisin Atlantti suuri lämpökapasiteetti, merivirrat?

18 Sademäärän muutokset Seuraavat 70 vuotta, keskimääräinen päästöskenaario, keskiarvo 20 eri ilmastomallin tuloksista Koko maapallon keskisademäärä kasvaa hiukan Suurin kasvu korkeilla leveysasteilla Myös alueita, joilla sateet vähenevät (Etelä-Eurooppa!?) Suurempi epävarmuus kuin lämpötilan muutoksissa

19 Vuosikeskilämpötilan muutos eri malleissa

20 Heikkeneekö Golf-virta? Useimpien mallien mukaan heikkenee, muttei pysähdy ainakaan seuraavan 100 vuoden aikana Useimmissa malleissa Pohjois-Eurooppa lämpenee Golf-virran heikkenemisestä huolimatta Joitakin yksittäisiä mallikokeita, joissa Golf-virran heikkeneminen suunnilleen kumoaa kasvihuonekaasujen lisääntymisen suoran lämmitysvaikutuksen Tärkeä epävarmuustekijä, muttei ehkä kuitenkaan niin tärkeä kuin monesti ajatellaan

21 Ilmastonmuutos Etelä-Suomessa seuraavien 70 vuoden aikana: vertailua 20 eri ilmastomallin välillä Sademäärän muutos (%) Lämpötila nousee kaikissa malleissa Sademäärä kasvaa melkein kaikissa malleissa joskin vaihtelu mallista toiseen on varsin suuri Lämpötilan muutos ( C)

22 Helsingin säät alkaneella vuosisadalla? Lämpötila ( C) Sademäärä (mm) Ennuste laadittu olettamalla, että (1) Keskimääräinen lämpötila nousisi 4 C ja sademäärä 15% sadassa vuodessa (tämä on vain yksi vaihtoehto) (2) Vuosienvälinen vaihtelu toistuisi samanlaisena kuin 1900-luvulla (tosiasiassa yksittäisten vuosien säitä ei voi ennustaa!)

23 Yhteenveto Ilmastomallit Fysikaalisia simulointimalleja Lähisukua säänennustusmalleille, mutta ajot paljon pidempiä Tuloksissa kiinnostavaa sään tilastolliset ominaisuudet (keskiarvot, vaihtelevuus ym.), eivät päivittäiset yksityiskohdat Kasvihuoneilmiön voimistumisen vaikutus ilmastoon mallitulosten valossa Maapallon lämpeneminen jatkuu Muutoksia monissa muissakin ilmastosuureissa Yksityiskohdissa vielä melko paljon epävarmuutta Muutosten suuruus riippuu (pitkällä tähtäimellä) päästöjen suuruudesta

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA

MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA MAAILMANLAAJUISIIN ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄSKENAARIOITA SETUKLIM-hankkeen 1. osahankkeessa laadittiin arvioita Suomen ilmaston tulevista muutoksista tuoreimpien maailmanlaajuisten

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT Page 1 of 29 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos MUUTTUVA ILMASTO JA METSÄT -SEMINAARI 9.XII 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEKAASUSKENAARIOT

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1 ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Kuutiosenttimetri kaupunki-ilmaa Kaasut: Yksittäisiä molekyylejä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90

Lisätiedot

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013 AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia

Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia Maataloustieteen päivät 2016. www.smts.fi 1 Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia Kimmo Ruosteenoja 1), Jouni Räisänen 2), Ari Venäläinen 1) ja Matti Kämäräinen 1) 1) Ilmatieteen laitos, PL 503,

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

LUENTO Kyösti Ryynänen REAALITODELLISUUS ILMASTOMALLIT HILA HILA PARAMETRISOINTI

LUENTO Kyösti Ryynänen REAALITODELLISUUS ILMASTOMALLIT HILA HILA PARAMETRISOINTI LUENTO 6.3.2013 Kyösti Ryynänen 1. MALLIT JA TODELLISUUS 2. TIETEIDEN KEHITTYMINEN 3. ILMASTOMALLIEN KEHITTYMINEN 4. LASKENTATEHON KEHITTYMINEN 5. HAVAINTOJEN KEHITTYMINEN 6. ILMASTOMALLIEN RAJOITUKSET

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT

ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT ILMASTONMUUTOS JA ILMASTOSKENAARIOT Page 1 of 19 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ILMASTOTEKOJA VAI JOTAKIN MUUTA -SEMINAARI 12.X 2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 19 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

ACCLIM II hankkeen yleisesittely http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman

Lisätiedot

40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta

40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta 40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 2.2.2012 Esityksen sisältö Ilmastojärjestelmän energiatasapainosta ENSO ja NAO Havaitut ilmaston muutokset

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA

TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA TUTKIMUS ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVISTÄ ASENTEISTA JA TIEDOISTA Niklas Tapper Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukio GE7 GLOBE 1. Johdanto Tässä tutkimuksessa selvitettiin lukioikäisten nuorten

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions 1.9.2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos TAUSTA TTY teki Ympäristöministeriölle v. 2008 selvityksen, jossa tuotiin esiin useita

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa

Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa Ilmastonmuutos ilmiönä ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Ilmastomuutokset. Parin viime vuosisadan aikana ihmisen teollinen toiminta on tullut yhdeksi maapallon MAAPALLO POTILAANA

Ilmastomuutokset. Parin viime vuosisadan aikana ihmisen teollinen toiminta on tullut yhdeksi maapallon MAAPALLO POTILAANA MAAPALLO POTILAANA Ilmastomuutokset Eero Holopainen Ö ljyn ja hiilen käyttö lisää ilman hiilidioksidipitoisuutta ja ilmassa leijuvien aerosolihiukkasten määrää. Nykytiedon mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Onko Grönlannin sulamisen kynnys ylitetty?

Onko Grönlannin sulamisen kynnys ylitetty? Onko Grönlannin sulamisen kynnys ylitetty? http://www.satuhassi.net/2007/onko-gronlannin-sulamisen-kynnys-ylitetty/ Läksin Brysseliin aamulennolla, mikä tarkoitti, että jouduin Tampereella heräämään noin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/20 08 17/07/2009 1 Ilmakehän koostumuksen muutokset: Hiilidioksidi Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä viimeisten 10000

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Lapissa Ilmastotietoa ja -vinkkejä lappilaisille

Ilmastonmuutos Lapissa Ilmastotietoa ja -vinkkejä lappilaisille Ilmastonmuutos Lapissa Ilmastotietoa ja -vinkkejä lappilaisille LAPIN LIITTO Lapin liitto Julkaisunumero A32/2012 ISBN 978-951-9244-64-8 Rovaniemi 2012 Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset Lapissa Luonnollinen

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos

Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista Ennuste kesälle 2014 Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos 22.5.2014 Säätiedoissa tulisi ottaa huomioon paikalliset lumitykit,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, 9.12.2014 Mikko Peltoniemi, Annikki Mäkelä, Tuomo Kalliokoski, Aleksi Lehtonen, Sanna Härkönen, ym. www.metla.fi/life/climforisk

Lisätiedot

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen tutkimus Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö Sisältö Johdanto: Aerosolien vaikutus ilmastoon Käytetyt mallit: ECHAM5-HAM

Lisätiedot

Lappi ilmastoennuste Ilmastonmuutoksen fysikaalinen tausta Ilmastomallit ja -skenaariot

Lappi ilmastoennuste Ilmastonmuutoksen fysikaalinen tausta Ilmastomallit ja -skenaariot Lappi ilmastoennuste Ilmastonmuutoksen fysikaalinen tausta Maapallon ilmasto on muuttunut lukemattomia kertoja luonnollisten syiden kautta sen koko pitkän historian aikana. Maapallon ilmastohistoriasta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta

Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta FORS-seminaari 16.12.2011 Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta Tommi Ekholm 2 Esityksen sisältö Taustaa: 2 C-tavoite ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pohjoisessa

Ilmastonmuutos pohjoisessa Ilmastonmuutos pohjoisessa Ilmastoennuste 2070-2100 Miten luotettava ennuste on? Kirkon ympäristövastaavien neuvottelupäivä, Oulu 17.4.2008 Leena Neitiniemi-Upola, meteorologi Ilmatieteen laitos, Rovaniemi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri

Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset Matti Heinonen, Migri Tampere 30.9.2015 Matti Heinonen 2 "Tulevaisuus ei ole jokin paikka, johon olemme menossa, vaan paikka, jonka me luomme. Polkuja tulevaisuuteen

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi

Lisätiedot

Tiesääennusteet ja verifioinnit

Tiesääennusteet ja verifioinnit Janne Miettinen Asiakaspalvelut, Liikenne ja Media Ilmatieteen laitos Tiesääennusteet ja verifioinnit Tiesääpäivät, Kouvola 3.6.2015 Tiesääennusteet 3.6.2015 2 Tiesääennustepalvelu ELY:n tilaama tiesääennustepaketti

Lisätiedot

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta. 3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos missä nyt menemme

Ilmastonmuutos missä nyt menemme Ilmastonmuutos missä nyt menemme Esityksen tiedot pohjautuvat IPCC5 raportin tietoihin sekä ilmatieteen laitoksen tutkijoiden työhön. Lisätietoa löytyy Ilmasto-opas sivustolta http://ilmasto-opas.fi/fi/etusivu

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot