Tuotantolautakunta LIITTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotantolautakunta LIITTEET 11.6.2014"

Transkriptio

1 Tuotantolautakunta LIITTEET

2

3 Mikkelin pty ja Pertunmaan pty 1 Sotepalveluselvitys / Toimipisteselvitys Loppuraportti versio 1.1 Laura Käsmä

4 Sisällys 1. Yhteenveto 4 2. Johdanto 8 Selvityksen tarkoitus ja kohde Selvityksen toteutus Raportin sisältö 3. Palveluiden nykytila kustannusten näkökulmasta 14 Keskeiset Maisematulokset v Optimointivara (laskennallinen ero keskimääräisiin ja tehokkaisiin Maisemakuntiin) 4. Nykyinen palveluverkko ja väestörakenne 19 Väestörakenne Palveluverkko palveluittain 5. Henkilöstökysely 27 Fyysinen palveluverkko Taloudelliset resurssit Henkilöstön kuuleminen muutoksessa Muutoksen johtaminen Palvelujen laatu ja saatavuus 6. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen 34 Johdanto 35 Terveyspalvelut 36 Vanhuspalvelut 52 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 60 Aikuissosiaalityö 67 Vammaispalvelut 72 Ennaltaehkäisevä työ (lapset ja nuoret) 77 Erikoissairaanhoito 80 Poikkihallinnolliset toimenpide-ehdotukset 88 Henkilöstökyselyssä esiintuodut toimenpide-ehdotukset 89 2

5 3 Liitteet Liite 1 Projektisuunnitelma Liite 2 Keskeiset tulokset (Kuntamaisema 2012 ja Keskisuuret kaupungit) Liite 3 Väliraportti Liite 4 Henkilöstökysely Liite 5 Henkilöstötarkastelut Liite 6 Toimenpide-ehdotukset

6 Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyisen palveluverkon toiminnasta ja tehokkuudesta ja tietoa ja ehdotuksia tulevaisuuden palveluverkon suunnitteluun Selvityksessä toteutettiin toimipistekohtainen tarkastelu seuraavista toimipisteistä: Vastaanoton hoitaja- ja lääkärivastaanotot Suun terveydenhuollon toimipisteet jaottelulla Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala, Pertunmaa Tehostetun palveluasumisen omat yksiköt Akuuttihoidon yksiköt osastoittain Mielenterveyspalveluiden omat yksiköt jaottelulla Mielenmaja, Tellus, Kinnari, mielenterveysvastaanotto Mielenterveyspalveluiden ostopalvelut Toimipistekohtaiset tarkastelut on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3 (Väliraportti) Toimipistekohtaisten tarkastelujen lisäksi selvityksessä käytiin läpi rakenteellisia eroja Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n sosiaali- ja terveyspalveluissa suhteessa muihin Kuntamaiseman asiakaskuntiin ja analysoitiin kustannuseroja selittäviä tekijöitä ja tätä kautta muodostettiin toimenpide-ehdotuksia Yhteenveto Selvityksen toteutus Henkilöstöä kuultiin henkilöstökyselyn muodossa

7 Vastaanottopalvelujen osalta hoitaja- ja lääkärivastaanotto on kokonaisuudessaan vertailuaineistoon nähden tehokkaasti toteutettu huolimatta pienistä toimintayksiköistä. Vastaanoton henkilöstöresurssi on sekä lääkäreiden että hoitajien osalta tehokkaasti käytössä. Alueen avopalveluiden ongelmana on kuitenkin se, että ohjautuminen erikoissairaanhoitoon ja myös päivystykseen on voimakasta. Terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutuspaikkojen ja vanhuspalvelujen lyhytaikaispaikkojen yhteenlaskettu määrä on alueella n. 1,85% 75 vuotta täyttäneiden määrästä, mikä on riittävä määrä erikoissairaanhoidon käytön minimoimiseksi. Akuuttihoitoa tuotetaan tällä hetkellä useassa eri yksikössä, joista monet ovat melko pieniä. Keskittäminen vähintään 35-paikkaisiin yksiköihin antaa parhaat edellytykset tehokkaalle palvelutuotannolle. Suun terveydenhuolto on myös kokonaisuudessaan vertailuaineistoon nähden tehokkaasti toteutettu huolimatta pienistä toimintayksiköistä. Mikkelin suun terveydenhuollon peittävyydet ovat matalat ja yksityinen palvelutuotanto täydentää merkittävästi julkista palvelua. Ostopalvelujen osuus suun terveydenhuollossa on ollut korkea. Mikkeliä lukuun ottamatta työn painopiste on alueella hammaslääkärien toteuttamassa työssä. Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n vanhuspalveluissa tehostetun palveluasumisen toteutus on seudulla tehokkaasti hoidettu, peittävyydet ovat hyvällä tasolla ja asiakkaiden kuntoisuuteen nähden kustannukset edulliset. Tehostetun palveluasumisen keskimääräinen hoitopäiväkustannus on Kuntamaiseman vertailussa matala ja ostopalvelujen osuus suuri. Kotihoidon osalta kustannus on asiakasta kohden korkea Kuntamaiseman vertailussa, mikä ei aiheudu siitä että asiakasta kohden kotihoidon käyntejä olisi paljon vaan välittömän työajan mataluudesta. Työ painottuu myös muita kuntia enemmän tilapäisten asiakkaiden saamaan palveluun. Sairaanhoitajien asiakasmäärissä on suuria vaihteluja alueittain Yhteenveto Selvityksen keskeiset tulokset

8 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kustannukset ovat Mikkelin ja Pertunmaan pty:ssä kalliit, mikä johtuu asumispalvelujen painottumisesta kalliiseen tehostettuun palveluasumiseen kevyempien asumismuotojen sijaan ja erikoissairaanhoidossa psykiatrisen osastohoidon suuresta määrästä. Aikuissosiaalityössä työmarkkinatuen kuntaosuus on kallis vertailussa. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajien lisäksi myös saajaa kohden maksettu kulu on noussut voimakkaasti ja on Kuntamaiseman vertailussa korkea. Vammaispalvelut ovat vertailussa kalliit vammaisten määrään nähden ja kehitysvammahuollon kustannukset Mikkelissä kehitysvammaisten määrään nähden kohtuulliset ja Pertunmaalla kalliit. Vammaisten palveluasumisessa asiakkaiden määrä on keskitasoa ja kevyempien asumisen palvelut painottuvat suhteessa muihin kuntiin. Vammaispalvelujen asiakaskohtaisen hinnan kalleus aiheutunee siis vammaispalvelulain muista etuuksista, kuten kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisten avustajien käytöstä. Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän työn (erityisesti neuvolapalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto) resursointi soten palveluissa on hyvää tasoa ja korjaavien palvelujen kulut vertailussa pienet. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat korkeat ja niitä nostavat ennen kaikkea alueen pienehkö väestöpohja suhteessa tarjottaville erikoissairaanhoidon palveluille. Pienten erikoisalojen yksikköhinnat nousevat korkeiksi, polikliinisten avopalvelujen käyttö on runsasta ja psykiatrian kustannukset niin lasten ja nuorten psykiatriassa, aikuispsykiatriassa kuin geropsykiatriassa runsaan käytön myötä kalliit Yhteenveto Selvityksen keskeiset tulokset

9 Selvityksen perusteella suositeltavat toimenpiteet kohdistuvat niihin rakenteellisiin tekijöihin, joiden kautta suurin säästöpotentiaali olisi toteutettavissa. Näitä ovat: Mielenterveys- ja päihdepalvelut, erityisesti asumispalvelujen purkaminen ja keventäminen ja aikuispsykiatrian osastohoidon purkaminen erikoissairaanhoidossa. Rakenteellinen säästöpotentiaali n. 1,6 milj. Erikoissairaanhoidossa lisäksi vanhusten akuuttisairaanhoidon integroiminen yhteen perusterveydenhuollon kanssa, pienten erikoisalojen mahdollisen ylikapasiteetin purkaminen, lasten ja nuorten psykiatrian käytön ja kapasiteetin vähentäminen. Rakenteellinen säästöpotentiaali n. 5 milj. Aikuissosiaalityössä työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun kääntäminen laskuun. Rakenteellinen säästöpotentiaali n. 0,5 milj. Vanhuspalveluissa kotihoidon tehostaminen. Rakenteellinen säästöpotentiaali 0,6 milj. Vammaispalveluissa vaikeavammaisten palvelujen asiakaskohtaisen kustannuksen lasku (kriteerien läpikäynti ja tarkistaminen) Rakenteellinen säästöpotentiaali 1,2 milj. Raportissa on kappaleessa 5 esitelty sekä näihin tekijöihin että kustannusvaikutuksiltaan pienempiin tekijöihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia tarkempine perusteluineen ja kustannusvaikutuksineen Rakenteelliset säästöpotentiaalit viittaavat tässä siihen, miten optimaalisen palvelurakenteen ja todellisten kustannusten väliseen eroon. Käytännön toimenpiteillä näitä säästöpotentiaaleja voi olla lyhyellä aikavälillä vaikea saavuttaa, tai niiden saavuttaminen on riippuvainen muusta kuin kunnallisesta toimijasta. Tämän johdosta jäljempänä esitettyjen toimenpide-ehdotusten kustannusvaikutukset on arvioitu osin maltillisemmiksi. Esim. vammaispalveluissa jo olemassa olevia etuuksia ei ole mahdollista purkaa. Henkilöstön näkemys kustannustehokkuuden nostosta kohdistui työn organisoinnin parantamiseen, yhteistyön tehostamiseen ja palveluohjauksen kehittämiseen Yhteenveto Selvityksen keskeiset tulokset

10 1. Johdanto 8

11 9 1. Johdanto Selvityksen tarkoitus ja kohde Sotepalveluselvityksen tavoitteena on ollut selvittää, millä rakenteellisilla ja toimintatapojen muutoksilla voidaan turvata kuntalaisten lakisääteiset palvelut ottaen huomioon Mikkelin kaupungin ja seudun muiden kuntien kantokyky. Kuntamaiseman toimipisteselvitys toimii osana tätä laajempaa selvitystä ja sen tarkoituksena on ollut tuottaa: Tietoa soten nykyisestä palveluverkosta ja sen palveluyksiköiden toiminnasta ja tehokkuudesta Tulevaisuuden palveluverkon suunnittelua tukevaa tietoa Konkreettisia malleja palveluverkon toteuttamiseksi tulevaisuudessa Tämä selvitys pitää sisällään Mikkelin, Hirvensalmen, Puumalan ja Pertunmaan (ei Kangasniemen ja Mäntyharjun) sotepalvelut. Työtä ohjanneen ohjausryhmän tehtäväksi kirjattiin (muistio kokouksesta ) esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja ja toimenpide-ehdotuksia, joiden perusteella asianosaiset viranhaltijat ja luottamushenkilöt tekevät toimintasuunnitelmia. Kuntamaiseman toimipisteselvityksen tavoitteeksi kirjattiin samassa kokouksessa: saada soten palveluverkosta tietoa yksikkötasolla: toiminta, tehokkuus, kustannusvaikuttavuus, tulevaisuus. Analysoidun tiedon pohjalta esitetään erilaisia palveluverkkomalleja. Prosessissa otetaan huomioon henkilöstön mielipiteet.

12 Selvitystyö käynnistettiin lokakuussa 2013 ja sille nimettiin työtä suuntaavaa ohjausryhmä. Ohjausryhmän jäseniksi nimettiin seuraavat henkilöt: Maritta Oinonen, tuotantolautakunta, Mikkeli PTY (Puumalan ja Hirvensalmen kuntien edustaja) Satu Pulkkinen, tuotantolautakunta, Mikkelin PTY Pekka Moilanen, tuotantolautakunta, Mikkelin PTY, puheenjohtaja Markku Aholainen, tuotantolautakunta, Mikkelin PTY Minna Pöntinen, Mikkelin kaupunginhallituksen edustaja Ari Hämäläinen, Mikkelin aluejohtokuntien edustaja Tiia Rautpalo, henkilöstöjärjestöjen edustaja Pekka Auvinen, järjestäjälautakunta, Mikkeli Tapani Nykänen, järjestäjälautakunta, Kangasniemi Markku Turkia, järjestäjälautakunta, Mikkeli, varapuheenjohtaja Raimo Leppäkumpu, Mäntyharjun PTY Helvi Valtonen, Puumalan kunta Kirsi Vekkeli, Pertunmaan kunta Johdanto Selvityksen toteutus

13 Ohjausryhmän esittelijänä on toiminut sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen ja sihteerinä hyvinvointikoordinaattori Pirjo Syväoja ja kokouksesta lähtien kehittämispäällikkö Riitta Manninen Ohjausryhmä on kokoontunut selvityksen kuluessa kuusi kertaa. Kuntamaiseman edustajana ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut Laura Käsmä, sekä kokoukseen Ville Niukko ja kokoukseen Julia Luoma Virkamiehistä koostuva projektiryhmä on osallistunut ohjausryhmän kokouksiin sekä valmistellut kokouksia ja niihin liittyvää materiaalia yhdessä Kuntamaiseman kanssa sote-johtoryhmä piti työpajan, jossa kartoitettiin mahdollisia toimenpiteitä. Kuntamaiseman edustajana Laura Käsmä osallistui työpajaan Kuntamaiseman ja projektiryhmän välisiä videoneuvotteluja on toteutettu kuusi kappaletta Lisäksi on järjestetty asukkaille kuntalaisinfo sekä aluejohtokuntien kuuleminen selvitystyöstä Johdanto Selvityksen toteutus

14 Selvityksen päättäminen Lopulliset johtopäätökset valittujen toimenpiteiden vaikutuksista Tietojen täydentäminen 2013 TP:n mukaisiksi Loppuraportin kirjoittaminen Tuotos: Loppuraportti toimenpideehdotuksineen Johdanto Selvityksen toteutus Aloitus Tiedonkeruu ja analyysi Vaihtoehtoisten toimenpiteiden valinta Henkilöstön kuuleminen ohjausryhmän kokouksessa projektisuunnitelman hyväksyminen Sovitaan selvityksessä käytettävät pohjatiedot Tuotos: Hyväksytty projektisuunnitelma Kootaan olemassa oleva tieto palveluista (Kuntamaiseman raportit, Kuntaliiton vertailut). Käsittely ohjausryhmän kokouksessa sotejohtoryhmän työpaja - alustavien toimenpideehdotusten valinta Tiedonkeruu sovituista pohjatiedoista: Maisemajärjestelmä, toimipistekortit, erilliset kyselyt Tuotos: Alustava toimenpidelistaus ohjausryhmän kokouksessa ohjausryhmä käsittelee alustavan toimenpidelistauksen: priorisointi Väliraportin kokoaminen Tuotos: Väliraportti, jossa analysoitua tietoa yksiköiden toiminnallisista tiedoista sekä kiinteistötaloudesta Henkilöstökyselyjen toteutus ja analysointi (Mikkelin pty, Pertunmaan pty) ohjausryhmän kokouksessa päätetään jatkoselvitykseen valittavat toimenpideehdotukset Henkilöstötarkastelut Aineiston käsittely ja johtopäätökset ohjausryhmän kokouksessa Tuotos: Yhteenveto henkilöstökyselystä ja henkilöstötarkasteluista

15 Tässä raportissa esitellään yhteenvedonomaisesti selvitystyön kuluessa muodostuneet keskeiset havainnot, johtopäätökset ja tuotokset Tarkemmat toimipiste- ja palvelukohtaiset tarkastelut esitetään liitemateriaalissa, erityisesti väliraportissa (liite 3) Kappaleessa 5 esitetään Kuntamaiseman tarkastelujen keskeiset havainnot ja toimenpide-ehdotuksia perustelevat tiedot, sekä toimenpide-ehdotukset kustannusvaikutuksineen Kappaleessa 5 esitetään kaikki sotepalveluselvityksen kuluessa muodostuneet toimenpide-ehdotukset kustannusvaikutuksineen. Kappaleeseen 5 on yhdistetty Kuntamaiseman toimipisteselvityksen tuottamat ehdotukset ohjausryhmässä käsitellyt muut ehdotukset henkilöstökyselyn tuottamia ehdotuksia Selvityksen analyysit pohjautuvat: Kuntamaiseman kuntavertailuraporttiin ja Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailuun Tilinpäätöksen 2012 tietoihin, joita täydennettiin 2013 tilinpäätöksen tiedoilla sen valmistuttua Talousarvion 2014 tietoihin Toimipistekortteihin kirjattuihin tarkempiin tietoihin esim. henkilöstöstä Tehtyyn henkilöstökyselyyn Johdanto Raportin sisältö

16 2. Palveluiden nykytila kustannusten näkökulmasta 14

17 Kuntamaiseman kuntavertailuraportin 2012 keskeiset tulokset Mikkelin kustannustaso on 1,4% vertailun keskitasoa pienempi Mitä on jo tehty: Mikkelin hoito- ja hoivapalveluissa rakennemuutos pois laitoshoidosta avopainotteisiin palveluihin Perhepalveluissa kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus on maltillinen Missä eniten perattavaa: Mielenterveyspalvelujen ja kehitysvammahuollon järjestäminen alueella vaatii eniten rakennemuutoksia Erityisesti mielenterveysasumispalvelut Erikoissairaanhoito painottuu kalliiksi ja erityisesti pienet erikoisalat nostavat kustannuksia. Myös erikoissairaanhoidon resurssien ja työnjaon optimointia tulee tehdä Useissa palveluissa kuntien rakenteet ovat edelleen hyvin erilaiset Palveluiden nykytila kustannusten näkökulmasta

18 16 2. Palveluiden nykytila kustannusten näkökulmasta Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset v Aikuispsykosos. palv. Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Hammashoito Vammaispalvelut Vastaanotto Mikkeli KM /as ka /as -1,4% Keskisuuret (ikävakioitu) /as ka /as -1,4%

19 Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n sosiaali- ja terveyspalvelut on muihin Maisemakuntiin nähden pääsääntöisesti tehokkaasti toteutettu. Laskennallista optimointivaraa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen laskien ei löydy, vaan alueen palvelut on toteutettu n. 7 milj. euroa Maisemakuntien keskiarvoa tehokkaammin. Keskimääräistä tehokkaampaan Maisemakuntaan nähden optimointivaraa on kuitenkin 1,7 milj. euroa. Laskennallista kustannusten optimointivaraa Maisemakuntien keskiarvoon ja tehokkaaseen Maisemakuntaan nähden löytyy seuraavista palveluista: Mielenterveys- ja päihdepalvelut Aikuissosiaalityö Erikoissairaanhoito Keskimääräistä tehokkaampaan kuntaan nähden optimointivaraa on löydettävissä myös seuraavista palveluista: Hoito ja hoivapalvelut Vammaispalvelut Palveluiden nykytila kustannusten näkökulmasta

20 2. Palveluiden nykytila kustannusten näkökulmasta Laskennallinen optimointivara * MIKKELI 2012 MIKKELI 2012 Vertailu Maisemakuntien keskiarvoon 2012 Vertailu keskimääräistä tehokkaampaan Maisema-kuntaan MIKKELI, HIRVENSALMI JA PERTUNMAA 2012 Vertailu Maisemakuntien keskiarvoon 2012 MIKKELI, HIRVENSALMI JA PERTUNMAA 2012 Vertailu keskimääräistä tehokkaampaan Maisema-kuntaan Aikuispsykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Hammashoito Vammaispalvelut Vastaanotto YHTEENSÄ *) Optimointivara on teoreettinen tapa verrata kuntien säästöpotentiaalia. Siinä lasketaan kunnan eri tuoteryhmien asukaskohtaisten kustannusten ero ns. hyviin toimintamalleihin ja kerrotaan tämä kunnan asukasluvulla. Hoito- ja hoivapalveluissa suhteutus vain yli 75-vuotiaisiin ja mielenterveyspalveluissa 20-vuotta täyttäneisiin. Perhepalveluissa suhteutus on tehty alle 18-vuotiaisiin asukkaisiin. Muiden suurtuotteiden kohdalla kertojana on asukasluku. Optimointivarasta esitetään kaksi vaihtoehtoista tarkastelua: ensimmäisessä optimointivara on laskettu suhteessa Maisemakuntien keskimääräisiin kustannuksiin ja kuntavertailun perusteella keskimääräistä tehokkaammin palvelunsa järjestäneeseen suurempaan Maisema-kuntaan. 18

21 3. Nykyinen palveluverkko ja väestörakenne 19

22 Terveyspalveluiden palveluverkko on melko hajanainen ja toimipisteiden väestöpohjat vaihtelevat asukkaan välillä. Sosiaalipalveluiden (aikuissosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut) palveluverkko on jo keskittynyt Mikkelin keskustaajamaan Puumalan ja Hirvensalmen sosiaalityötä lukuun ottamatta. Mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivat myös hajanaisesti 7 eri toimipisteessä. Lisäksi asumispalveluita ostetaan runsaasti yksityisiltä tahoilta ja ostot ovat jakautuneet useaan yksikköön. Palveluverkon näkökulmasta keskeistä on myös hyvät yhteydet erikoissairaanhoitoon ja muihin palveluntarjoajiin (esim. A-klinikka). Vanhuspalveluiden palvelutuotanto tapahtuu varsinkin asumisen osalta hyvin hajanaisesti tuotettuna. Vanhuspalvelut nojaavat asumisen osalta vahvasti yksityiseen palvelutuotantoon. Omaa asumista n. 12 yksikössä. Palveluverkko toimii kuitenkin kustannustehokkaasti Nykyinen palveluverkko ja väestörakenne Yhteenveto

23 Suomessa keskimäärin 132 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa 100 työssäkäyvää kohti Nykyinen palveluverkko ja väestörakenne Väestörakenne 250 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE

24 Nykyinen palveluverkko ja väestörakenne Väestörakenne 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 7-17 v 0-6 v ,0 % 60,0 % ,0 % 20,0 % 0,0 % v ,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % v v Ikä Pertunmaa 0-6 v v v v v Yht

25 Nykyinen palveluverkko ja väestörakenne Palveluverkko - Terveyspalvelut Bruttokulut, n. (ilman hallinto- ja tukipalveluja) Lääkäri- ja hoitajavastaanotto Pankalampi 5,1 milj. Ristiina 1,0 milj. Suomenniemi 0,1 milj. Hirvensalmi 0,4 milj. Puumala 0,5 milj. Anttola 0,2 milj. Haukivuori 0,4 milj. Yhteispäivystys 3,3 milj. Ensineuvo 0,9 milj. Pertunmaa 0,6 milj Neuvolat (Mikkeli sis. Anttola ja Haukivuori) Mikkeli 1,7 milj. Ristiina 0,2 milj. Hirvensalmi 0,1 milj. Puumala 0,1 milj. Koulu- ja opisk.th yht. 1,5 milj. Pertunmaa 0,1 milj. Suun terveydenhuolto (Mikkeli sis. Pankalampi, Otava, Rantakylä) Mikkeli 4,6 milj. Ristiina 0,3 milj. Hirvensalmi 0,1 milj. Puumala 0,2 milj. Anttola 0,1 milj. Haukivuori 0,1 milj. Pertunmaa 0,2 milj

26 24 3. Nykyinen palveluverkko ja väestörakenne Palveluverkko - Sosiaalipalvelut Bruttokulut, n. Aikuissosiaalityö (ilman hallinto- ja tukipalveluja ja toimeentulotukea) Mikkeli 1,2 milj. Hirvensalmi 0,06 milj. Puumala 0,02 milj. Mielen maja 0,2 milj. Tellus 0,1 milj. Kinnari 0,3 milj. Mielenterveysvastaanotto 1,2 milj. Pertunmaa (koko sos.työ) 0,1 milj. Lapsiperheiden sosiaalityö Mikkeli 1,3 milj. Lasten kehityksen tukiyks. 0,6 milj. Havurinne 0,7 milj. Olkkari 0,2 milj. Hirvensalmi 0,1 milj. Puumala 0,1 milj. (Vammaispalveluiden sosiaalityö - Kustannusten erittelyä toimipisteittäin ei saatu)

27 25 3. Nykyinen palveluverkko ja väestörakenne Palveluverkko Vanhuspalvelut (oma tuotanto) Bruttokulut, n. Asumispalvelut ja laitoshoito Haukivuoren palvelukeskus 2 milj. Pääskylä 0,2 milj. Suonsaaren vanhainkoti/teh. 3,2 milj. Graanin palvelutalo 1,6 milj. Vuolingonhovi (osa vuodesta) 0,7 milj. Dementiayksikkö 1 milj. Vaarinsaari Anttolan palvelukeskus 0,8 milj. Suomenniemen Metsätähti 0,8 milj. Puumala tehostettu 1,4 milj. Poukama/Suvanto 1,6 milj. Hirvensalmi tehostettu 1,2 milj. Pertunmaa Kissankulma 0,5 milj. Pertunmaa Vaskikello 0,4 milj. Kotihoito ja päivätoiminta Mikkeli pty kotihoito kaikki, n. 14,5 milj. Seniorisentteri 0,2 milj. Kiiskinmäen ja Rantakylän päiväkeskus 1,5 milj. Hoitotarvikejakelu 1 milj. Puumala muu pa. 1 milj. Hirvensalmi muu pa. 0,5 milj. Pertunmaa kotihoito 0,8 milj. Pertunmaa päiväkeskus 0,1 milj.

28 26 3. Nykyinen palveluverkko ja väestörakenne Kaavoituksen suuntaviivat Pitkän ajan ennusteissa Mikkelin väkiluvun on ennustettu laskevan hienoisesti. Viime vuosina keskusta-alueelle on muuttanut yhä enemmän ihmisiä palveluiden perässä jolloin kaupunkialueen väkiluku kasvaa. 50% tulomuuttajista tulee Etelä-Savon ulkopuolelta. Mikkelin kaupunki kasvaa pääsääntöisesti nykyisten asutuskeskittymien kautta, eikä painetta palveluverkon laajentamiselle tätä kautta ole. Kuitenkin uudisrakentamisen näkökulmasta kaupungin tulisi lisätä tonttitarjontaa kaupunkirakenteen eheyttämiseksi ja jotta tulevaisuudessa palveluiden tuottaminen olisi kustannustehokkaampaa. Vuoteen 2030 suunniteltu tonttituotanto suuntautuu 90%:sti Mikkelin keskustaajamaan Lähitulevaisuudessa ( ) Mikkelin taajama täydentyy erityisesti Annilan ja Launialan suuntiin Haukivuoren, Anttolan ja Suomenniemen tonttivaranto vastaa kysyntää, Ristiinassa myös tonttivarantoa Keskustaajaman lisäksi aluetaajamista elinvoimaisimpia eli väestökehitykseltään mahdollisesti kasvavia ja itsenäisiä aluekeskuksia näyttäisivät olevan Ristiina ja Anttola Annilan alueen rakentuminen jouduttaa Mikkelin ja Ristiinan välin maankäytön kehitystä.

29 4. Henkilöstökysely 27

30 4. Henkilöstökysely Selvityksen kuluessa toteutettiin kaksi erillistä henkilöstökyselyä, toinen Mikkelin pty:n henkilöstölle ja toinen Pertunmaan pty:n henkilöstölle Kyselyn tarkoituksena oli kuulla henkilöstön näkemyksiä mahdollisten muutosten tarpeesta ja toteutustavoista, suhtautumisesta muutokseen sekä konkreettisia ehdotuksia kustannustehokkaammista tavoista tuottaa palveluja. Kysely jakautui viiteen teemaan: fyysinen ympäristö taloudelliset resurssit henkilöstön kuuleminen muutoksessa muutoksen johtaminen palveluiden laatu ja saatavuus Kyselyyn saatiin Mikkelin osalta 294 vastausta, Pertunmaalta 26 vastausta Vastausprosentit jäivät näin varsinkin Mikkelin osalta pieniksi (26%, Pertunmaa 46%) Taajamissa työskentelevien osalta vastausprosenttikin nousi Vastanneet antoivat runsaasti myös ehdotuksia säästötoimenpiteistä, jotka keskittyivät eniten työn organisointiin, työnkuviin ja yhteistyöhön. Yleistä muutosvastarintaa ei ilmennyt ja työntekijät ovat kiinnostuneita olemaan itse mukana muutoksen toteutuksessa Viime vuodet heijastuivat kuitenkin toiveessa että muutoksiin käytettäisiin riittävästi aikaa ja ne tehtäisiin pitkäjänteisesti ja perustellen Kritiikkiä seutusotea ja Mikkeliä kohtaankin esiintyi Palvelujen tai palvelupisteiden karsimista ei kannatettu, mutta uskottiin työjärjestelyjen ja työnkuvien joustavuudella saavutettaviin säästöihin Säästötoimenpiteitä oli työntekijöillä ehdottaa paljon 28

31 Monivalinnat Tyytyväisimpiä vastaajat olivat arkirutiinien toimimiseen tiloissaan Yli puolet vastaajista ei ollut tyytyväinen yksikkönsä tilojen kuntoon Myös tilojen muunneltavuus erilaisiin käyttötarpeisiin sekä yhteiskäytön lisääminen koettiin varsin vaikeaksi. Tilojen koon koki työn tarpeisiin nähden sopivaksi hieman alle puolet, eli 45 % vastaajista, 51% vastaajista piti tiloja hieman tai liian ahtaina. Liian tilaviksi työskentelytilat kokee vain alle 4% vastaajista Kuntataajamien sotepalveluiden yhdistäminen sai hieman enemmän kannatusta kuin vastustusta. Vähiten sitä kannattivat kuntataajamissa työskentelevät. Pertunmaalaiset vastustivat ajatusta voimakkaimmin. Avoimet vastaukset: Sähköisten palvelujen mahdollisuuksia korvata fyysiset palvelupisteet epäiltiin Palvelupisteitä ei oltu juurikaan valmiita karsimaan Tilaratkaisujen säästöpotentiaalia epäiltiin 4. Henkilöstökysely - 1. Fyysinen ympäristö - Yhteenveto

32 Monivalinnat Työntekijöiden tietoutta yksiköidensä budjeteista voitaisiin parantaa. Noin puolet oli sitä mieltä, että varat käytetään jo nyt tarkoituksenmukaisesti, eikä tehostamisen varaa juurikaan ole. Pertunmaalaiset kokivat tietävänsä budjettinsa paremmin Avoimet vastaukset Ehdotuksia säästötoimenpiteistä annettiin paljon Eniten vastaajat luottivat työn organisoinnin säästöpotentiaaliin, palveluita ei oltu halukkaita karsimaan Myös asennekysymys 4. Henkilöstökysely - 2. Taloudelliset resurssit - Yhteenveto

33 Monivalinnat Muutos on mahdollisuus! Vain noin 4 % vastaajista koki muutokset turhina. Lähes kolme neljännestä näki muutokset mahdollisuutena saada aikaan jotain parempaa tai jopa innostui muutoksesta Henkilöstö haluaa tulla huomioiduksi ja kuulluksi muutoksia suunniteltaessa. Kyselyn perusteella noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei heidän näkemyksiään kuulla suunnitteluvaiheessa. Avoimet vastaukset Oman elämän tasapaino ja työyhteisön tuki tärkeimmät Aikaa, suunnitelmallisuutta ja perustason asiantuntemusta muutosten toteutukseen 4. Henkilöstökysely - 3. Henkilöstön kuuleminen muutoksessa - Yhteenveto

34 4. Henkilöstökysely - 4. Muutoksen johtaminen - Yhteenveto Henkilöstön avoin suhtautuminen muutokseen näkyy myös kyselyn tässä osiossa. Noin puolet vastaajista on sitä mieltä, että johtamisen vastuut ovat selkeät ja toimivat, ja että muutostilanteissa varmistetaan henkilökunnan ymmärtävän muutoksen tarpeet ja tavoitteet. Näissä ilmenee kuitenkin myös vielä parantamisen varaa Kuntataajamien ja Mikkelin keskustaajamien vastaajien mielipiteet erosivat tässä selvästi: taajamissa puutteita johtamisen vastuissa ja esimiesten tuessa Pertunmaalla muutoksen johtamiseen oltiin tyytyväisimpiä

35 Toimintaa koskevaan ohjeistukseen perehdytty ja käytetty hyvin. Vain hieman yli puolet vastaajista pitää kuitenkaan ohjeistusta ajan tasalla olevana. Yli 70 % vastaajista kertoi lisäksi, että asiakkailla on mahdollisuus antaa säännöllisesti palautetta vastaajan työyksikön toiminnasta. Hieman pienempi osuus vastaajista oli sitä mieltä että sitä hyödynnetään. Pertunmaalla kriittisempiä toimintaa ohjaavan ohjeistuksen suhteen Välimatkojen pidentyessä eniten kannatusta sai liikkuvien palveluiden hyödyntäminen. Yli 60 % vastaajista piti myös sähköisten palveluiden sekä etäpalveluiden hyödyntämistä toimivana vaihtoehtona. Noin 10% vastaajista piti näitä vaihtoehtoja heikkoina keinoina turvata palveluiden saatavuus, Pertunmaalla hieman enemmän Resurssien mahdollisesti pienetessä tärkeinä pidettiin palveluohjauksen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön tehostamista sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamista Ei-lakisääteisten palveluiden ja palveluverkon karsimista sekä asiakkaan oman vastuun lisäämistä kannatti 30-55% 4. Henkilöstökysely - 5. Palveluiden laatu ja saatavuus - Yhteenveto

36 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen 34

37 Selvityksen kuluessa on ilmennyt fyysisen palveluverkon karsimisen suhteellisen pieni säästöpotentiaali suhteessa palvelujen rakenteellisiin muutostarpeisiin. Toimenpide-ehdotuksista karsiutui väliraportin perusteella Haukivuoren ja Anttolan lääkäri- ja hoitajavastaanottojen keskittäminen keskustaajamaan, sillä selvityksen perusteella näiden yksiköiden toiminnalliset tai taloudelliset tunnusluvut eivät eroa alueen muista terveysasemista ainakaan epäedulliseen suuntaan. Vastaava hammashoitoloiden tarkastelu osoitti samansuuntaisia tuloksia. Asia kuitenkin otettiin loppuraporttiin vielä tarkasteluun mm. hallituksen rakennepoliittisessa selonteossa esitetyn aikuisten hammashuollon säästötoimien sekä tuoreempien tietojen (tilinpäätös 2013) valossa. Tämän johdosta selvityksessä painottui projektisuunnitelmassa ennakoitua enemmän palvelujen rakenteellisten tekijöiden tarkastelu Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Johdanto Tähän kappaleeseen on koottu: Keskeiset selvityksessä ilmenneet kustannuksia selittävät tai toiminnan tehokkuuteen vaikuttavat tekijät Toimenpide-edotukset näiden tekijöiden vaikuttamiseksi Taulukkomuotoisesti toimenpide-ehdotusten alustavat kustannusvaikutusten arvioinnit Taulukkomuotoisiin toimenpide-ehdotuksiin on yhdistetty Kuntamaiseman toimipisteselvityksen tuottamat ehdotukset ohjausryhmässä käsitellyt muut ehdotukset henkilöstökyselyn tuottamia ehdotuksia

38 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Terveyspalvelut Hoitaja- ja lääkärivastaanotto Yhteenveto vastaanottopalveluista Mikkelin ja Pertunmaan pty:n vastaanottotoiminta on tehokkaasti toteutettu. Optimointivaraa Maisemakuntien keskiarvoon tai tehokkaisiin Maisemakuntiin nähden ei ole Alueen keskimääräinen terveyskeskuksen väestöpohja on pieni (7900 as/ta) ja vaihtelee asemittain Alueella toimipisteiden koko ja väestöpohja ei suoraan korreloi niiden kustannuksiin Anttolan suoritekohtaiset hinnat näyttäisivät olevan edullisimmat v Hirvensalmi, Puumala ja Haukivuori ovat asiakaskohtaiselta hinnaltaan vertailussa kalliit, mutta käyntiä kohden keskitasoa Pankalammen asiakaskustannuksen lisäksi käyntihinta korkea, mihin saattaa kuitenkin vaikuttaa kustannusten epätarkka jako kirjanpidossa Ristiinan toiminta kallista Vastaanoton henkilöstöresurssi on sekä lääkäreiden että hoitajien osalta tehokkaasti käytössä Mikkelin pty:ssä. Pankalammen terveyskeskuksen lääkärikohtaiset asiakas- ja käyntimäärät näyttäisivät olevan matalimmat, Anttolassa ja Haukivuorella korkeimmat. Alueen lääkäri- ja hoitajamitoitus on lähellä laskennallista optimia (27 lääkärin, 38 hoitajan työpanos) Alueen avopalveluiden ongelmana on kuitenkin se, että ohjautuminen erikoissairaanhoitoon ja myös päivystykseen on voimakasta. Pienten terveyskeskusten vaikutus erikoissairaanhoidon lähetteisiin ja taajamien päivystyksen käyttö saattaa olla kustannuksia nostava tekijä. V tilinpäätöksen mukaan päivystyksen käyntien osuus on n. 31% kaikista lääkärikäynneistä. Hyvin toimivan päivävastaanoton turvin osuus on laskettavissa n. 20%:iin. Toimenpide-ehdotus Mikkelin päiväaikaisen vastaanoton tehokkuuden parantaminen entisestään ja sitä kautta päivystyksen käytön vähentäminen. Erikoissairaanhoidon avohoidon käytön vähentäminen edellyttää toimenpiteitä myös erikoissairaanhoidossa. Mikkelin osalta toimenpiteenä pienten terveyskeskusten toimivuuden selvittäminen erikoissairaanhoidon ja päivystyksen käytön näkökulmista. 36

39 37 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Terveyspalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Päiväaikaisen vastaanoton tehokkuuden parantaminen entisestään ja sitä kautta päivystyksen käytön vähentäminen. Keinoina: sairaanhoitajien kiireellisen ajanvarausvastaanoton kehittäminen Vastaanottotyön kehittäminen niin, että lääkärin työaika tulisi käytettyä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti Kaikkein eniten palveluita käyttäville asiakkaille nimetään palveluohjaajat, jotka koordinoivat asiakkaidensa palvelukokonaisuutta. (Palveluohjausyksikön rooli) Erikoissairaanhoidon avohoidon käytön vähentäminen edellyttää toimenpiteitä myös erikoissairaanhoidossa. Mikkelin osalta toimenpiteenä pienten terveyskeskusten toimivuuden selvittäminen erikoissairaanhoidon ja päivystyksen käytön näkökulmista. - Päivystyksen käyntimäärä optimitasolla 20% tklääkärikäynneistä eli Mikkelin pty:n osalta n käyntiä/vuosi, mikä tarkoittaisi vähennystä 2013 tasoon 9000 käyntiä. Päivävastaanotolla toteutettuna säästö nykykustannukseen n Heijastumat erikoissairaanhoidon käyttöön ja sitä myötä kustannustasoon + toiminnalliset muutokset voivat edellyttää sairaanhoitajatyövoiman lisäämistä

40 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Terveyspalvelut Hoitaja- ja lääkärivastaanotto Terveysasemakohtainen väestöpohja (keskim.) ja väestövastuukustannus / asukas Alueen väestöpohjaan nähden Pankalammen, Anttolan ja Hirvensalmen kustannus on edullinen 38

41 Väestövastuukustannus / asiakas Korkea väestövastuukustannus sekä asiakasta että käyntiä kohden Matala väestövastuukustannus asiakasta kohden, korkea käyntiä kohden Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Terveyspalvelut Hoitaja- ja lääkärivastaanotto KUSTANNUS /KÄYNTI JA KUSTANNUS/ ASIAKAS Ristiinan TA 13 Korkea väestövastuukustannus asiakasta kohden, matala käyntiä kohden 300 Haukivuoren TA 13 Puumalan TA 13 Hirvensalmen TA 13 Pankalammen TA 13 Pankalammen TA Matala väestövastuukustannus sekä asiakasta että käyntiä kohden 250 Ostopalvelut Anttolan 13 TA 13 Ristiinan TA Haukivuoren TA Puumalan Ostopalvelut TA Hirvensalmen TA Anttolan TA Väestövastuukustannus / käynti V Anttolaa lukuun ottamatta käyntihinnat ovat aineistossa vertailuaineiston keskitasoa kalliimmat. Asiakaskohtainen hinta on Pankalammella hieman keskimääräistä korkeampi V erot terveyskeskusten välillä ovat pienemmät, mutta asiakaskohtaiset kustannukset ovat nousseet korkeiksi Huom! Kustannusten kohdentuminen terveysasemien kesken ei täysin vastaa todellista, Pankalammelle kirjautuvat mm. erityistyöntekijät (diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti) sekä mikkeliläisten käynnit muissa seudun ulkopuolisilla Vertailukuntien terveysasemakohtaisia hintoja Joensuusta, Raaseporista, Naantalista, Raisiosta, Ruskolta, Imatralta, Keravalta, Uudestakaupungista, Riihimäeltä sekä Kuuma-seudulta vuodelta 2012.

42 Mikkelissä on Kuntamaiseman aineistoon nähden päivystyskäyntien osuus kaikista lääkärikäynneistä keskimääräistä hieman korkeampi, vaikkakin laskenut v Kunta Päivystys Kaikki Päivystyskäyntien osuus% Mikkeli ,5 % Hirvensalmi ,5 % Ristiina ,1 % Suomenniemi ,9 % Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Terveyspalvelut Hoitaja- ja lääkärivastaanotto Päivystyskäyntien osuus kaikista lääkärikäynneistä 60% Päivystyskäyntien osuus kaikista lääkärikäynneistä 50% 40% 30% 20% 10% 0% Pertunmaa 2012

43 41 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Terveyspalvelut Yhteenveto akuuttihoidosta Mikkelin seudulla oli akuutti- ja lyhytaikaishoidon paikkoja v ,85 % 75-vuotta täyttäneistä. Terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutuspaikkojen ja vanhuspalvelujen lyhytaikaispaikkojen yhteenlasketun määrän pitäminen lähellä tasoa 1,8-2.0 % 75 vuotta täyttäneiden määrästä on suositeltavaa erikoissairaanhoidon käytön minimoimiseksi. Akuuttihoitoa tuotetaan tällä hetkellä useassa eri yksikössä, joista monet ovat melko pieniä Keskittäminen vähintään 35-paikkaisiin yksiköihin antaa parhaat edellytykset tehokkaalle palvelutuotannolle. Erikoissairaanhoidon sisätautien käyttö yli 65-vuotiaiden ikäluokassa on hieman laskenut vuonna Kaikkiaan vanhimpien ikäluokkien erikoissairaanhoito on kuitenkin kallista, mutta tämä aiheutuu enemmän pienistä erikoisaloista ja psykiatriasta kuin sisätautien tai kirurgian käytöstä. Toimenpide-ehdotus Akuuttihoidon keskittäminen, pitkällä tähtäimellä integroiminen erikoissairaanhoitoon

44 - erikoissairaanhoidon osastohoidon käytön optimoimisella mahdollisuus kustannussäästöihin. - Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös se vaihtoehto, että erikoissairaanhoidon sisätautien, kirurgian ja terveyskeskuksen akuuttihoidon osastoja voidaan käyttää joustavasti kuormitustilanteiden mukaan. Akuuttiterveyskeskusvuodeosastohoidon keskittämisestä keskussairaalaan yhteyteen saadaan paras mahdollinen terveyskeskustasoinen akuuttihoito taattua. Alueelliset yksiköt esim. Aininkoti Hirvensalmella jäisivät liian pieniksi, jotta niissä hoidollinen taso saadaan turvattua kohtuullisin kustannuksin Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Terveyspalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Akuuttihoidon keskittäminen, pitkällä tähtäimellä integroiminen erikoissairaanhoitoon +-Yksikköhintaa tarkastelemalla ei suoranaisesti voi laskea keskittämisellä saatavan säästöjä Mikkelissä. Mikkelin akuuttihoidon hoitopäivähinnat ovat Kuntamaiseman vertailussa selvästi alemmat.

45 Osuus yli 75 vuotiaista akuuttihoidossa Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Terveyspalvelut 3,0 % ERIKOISSAIRAANHOIDON SISÄTAUTIOSASTO (+75 V.) SEKÄ AKUUTTI-, KUNTOUTUS- JA LYHYTAIKAISHOITO Hirvensalmi ,0 % Puumala 2013 Hirvensalmi 2012 Mikkeli 2013 Ristiina 2012 Mikkeli 2012 Akuuttihoidossa olleiden määrä on seudulla v vertailun keskitasoa Sisätautien hoitopäivien määrä on vuonna 2013 laskenut 1,0 % Pertunmaa 2012 Suomenniemi ,0 % 0,02 0,52 1,02 1,52 Sisätautien hoitopäivät / 75 vuotta täyttäneet

46 Akuutti- ja kuntoutuspaikat jakautuvat useaan yksikköön, jotka lähes kaikki ovat epätarkoituksen mukaisen pieniä 2012 Kyyhkylää lukuun ottamatta (huom! Talousarviomuutos 2014) Kyyhkylän kuntoutusosasto on riittävän suuri ja on hinnaltaankin edullinen Kalliita yksikköjä ovat akuuttiosasto, osasto 1 ja dementiayksikkö. Ristiinan ja Hirvensalmen osastojen hinnat ovat edulliset, mutta ovatko oikeasti kykeneviä todelliseen akuuttihoitoon? Hoitopäivien keskihinnan keskiarvo vuonna 2012 akuuttihoidossa on 210 /hoitopäivä, mikä on vertailussa melko pieni. 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Terveyspalvelut Kyyhkylä / intervalli Akuuttiosasto Kyyhkylän kuntoutusos asto Osasto 1 Osasto 2 Dementiayksikkö Ristiinan osasto Laitoshoito Hirvensalmi Laitoshoito Puumala Suonsaaren osastot Hoitopäivät TP TA TP Laskennalliset paikat TP 12 2,6 20,1 38,1 21,8 16,6 13,8 10,4 10,9 134,4 TA 14 21,2 25,0 21,6 19,9 15,0 15,0 12,0 8,0 24,0 161,8 TP 13 0,2 19,7 37,2 21,7 18,3 9,9 11,4 10,7 8,0

47 45 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Suun terveydenhuolto Yhteenveto suun terveydenhuollosta Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n suun terveydenhuolto on muihin Maisemakuntiin nähden tehokkaasti toteutettu. Suun terveydenhuollon kustannus asukasta kohden 2013 Mikkeli 89 Hirvensalmi 84 Puumala 103 Pertunmaa 125 Mikkelin suun terveydenhuollon peittävyydet ovat matalat ja yksityinen palvelutuotanto täydentää merkittävästi julkista palvelua Hammaslääkäreiden keskimääräiset asiakas- ja käyntimäärät ovat keskitasoa kaikissa toimipisteissä. Asiakkaiden määrä on laskenut Puumalan suoritemäärät näyttäisivät olevan korkeimmat. Korkeimmat asiakaskohtaiset kustannukset ovat Mikkelin (Pankalampi, Lähemäki, Rantakylä, päivystys) hammashoidossa Ostopalvelujen osuus suun terveydenhuollossa on korkea. Haukivuorella ja Hirvensalmella turvauduttu runsaasti ostopalveluihin. Haukivuoren asiakaskohtainen kustannus on myös korkea, ja siellä ostopalveluiden käyttö muodostaa valtaosan kustannuksista. Huoneistokulujen osuus asiakaskohtaisista kuluista on keskimäärin 8,4 Mikkeliä lukuun ottamatta työn painopiste on hammaslääkärien toteuttamassa työssä ja suuhygienistien työpanos jää Pertunmaan, Hirvensalmen ja Ristiinan sekä Suomenniemen osalta pieneksi. Hammaslääkärien lukumäärä alueella on lähellä laskennallista optimia 14,5

48 46 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Suun terveydenhuolto Toimenpide-ehdotus Haukivuoren ja Anttolan palvelupisteiden keskittäminen keskustaajamaan tai palvelun toteuttaminen suuhygienistin työpanoksella (pl. kouluhammashuolto) Suun terveydenhuollon toimintojen keskittäminen yhteen toimipisteeseen sairaalan alueelle (v mennessä) konsultaatiomahdollisuuksien tehokkaampi hyödyntäminen eri ammattiryhmien ja suun terveydenhuollon eri erityisalojen välillä. Suuhygienistien työpanoksen osuuden nostaminen, tavoitteena esim. hammaslääkäri/suuhygienistiasiakassuhteen nostaminen kaikilla alueilla tasoon 1,5-2 hml-asiakasta jokaista suuhygienistiasiakasta kohden.

49 47 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Suun terveydenhuolto Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Palveluverkon muutokset Haukivuoren ja Anttolan palvelupisteiden keskittäminen keskustaajamaan tai palvelun toteuttaminen suuhygienistin työpanoksella (pl. kouluhammashuolto) Suun terveydenhuollon toiminnot keskitetään yhteen toimipisteeseen sairaalan alueelle (v mennessä) konsultaatiomahdollisuuksien tehokkaampi hyödyntäminen eri ammattiryhmien ja suun terveydenhuollon eri erityisalojen välillä. +- Mikkelin pty:n hammaslääkäriresurssi on tehokkaasti käytössä myös pienemmillä asemilla, joten suurta taloudellista hyötyä pelkästä keskittämisestä on vaikea laskea saatavan kovinkaan paljon. - Keskittämistä tukee kuitenkin: Mahdollisuus karsia ostopalveluiden kustannuksia suuremmassa yksikössä, johon työvoiman saatavuus on tulevaisuudessakin helpompi turvata. Tukitoimintojen: potilastoimiston, laite- ja välinehuollon tehokkaampi käyttö Toiminnalliset muutokset Suuhygienistien työpanoksen osuuden nostaminen, tavoitteena esim. hammaslääkäri/suuhygienisti-asiakassuhteen nostaminen kaikilla alueilla tasoon 1,5-2 hml-asiakasta jokaista suuhygienistiasiakasta kohden. Erityisesti Pertunmaan, Suomenniemen, Ristiinan ja Hirvensalmen toimipisteiden toiminta on hammaslääkäripainotteista - Laskennallinen optimaalinen hammaslääkärimitoitus nykyisilläkin peittävyyksillä14,5 hml:ä (koko alueella Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala, Pertunmaa) - suuhygienistien työn osuuden kasvattaminen esitettyyn tasoon tarkoittaisi 1,5 hammaslääkärin työpanoksen vähenemisen nykyisestä.

50 Peittävyys yli 18v. Peittävyys alle 18v Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Suun terveydenhuolto Puumala 2013 Pertunmaa 2012 Mikkeli 2011 Kontiolahti 2012 Hirvensalmi 2013 Iisalmi 2012 Joensuu 2012 Ylä-Savo 2012 Kemi 2012 Mikkeli 2013 Imatra 2012 Raisio 2012 Hirvensalmi 2012 RAS 2012 Järvi-Pohjanmaa Mikkeli 2012 Naantali 2012 Oulunkaari 2012 Kangasniemi 2012 Kerava 2012 Okuli 2012 MLI Seutusote 2012 Suomenniemi 2012 Lieksa 2012 Lieto 2012 Kempele 2012 Ristiina 2012 Mäntyharju 2012 Kallio 2012 Raasepori % 10% 20% 30% 40% 50% 60% Puumala 2013 Suomenniemi 2012 Ristiina 2012 Hirvensalmi 2013 Mikkeli 2011 Mikkeli 2013 Kerava 2012 MLI Seutusote 2012 Okuli 2012 RAS 2012 Joensuu 2012 Raisio 2012 Imatra 2012 Kontiolahti 2012 Iisalmi 2012 Pertunmaa 2012 Lieksa 2012 Mikkeli 2012 Ylä-Savo 2012 Kangasniemi 2012 Raasepori 2012 Kallio 2012 Järvi-Pohjanmaa Kempele 2012 Hirvensalmi 2012 Lieto 2012 Kemi 2012 Oulunkaari 2012 Naantali 2012 Mäntyharju % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

51 Käyntejä / hammaslääkäri Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Suun terveydenhuolto Tehokkuus: Asiakkaat ja käynnit / hammaslääkäri Paljon käyntejä hammas-lääkäriä kohden, vähän hml-asiakkaita Paljon käyntejä ja asiakkaita hammas-lääkäriä kohden Puumala 13 Vähän käyntejä ja asiakkaita hammas-lääkäriä kohden Vähän käyntejä hammas-lääkäriä kohden, paljon hml-asiakkaita Puumala Ristiina Anttola Mikkeli 13 Hirvensalmi Mikkeli Hirvensalmi 13 Anttola Asiakkaita / hammaslääkäri Kaikki hammashuollon yksiköt alueella näyttivät tehokkailta hammaslääkärikohtaisia suoritemääriä tarkasteltaessa v V hammaslääkärikohtaiset asiakasmäärät pääsääntöisesti hieman pienemmät ja käyntimäärät suuremmat Hammashoito Mikkeli sisältää: Pankalampi, Lähemäki, Rantakylä, Päivystys (asiakas- ja käyntitietoja ei ole tällä yksikköjaolla tiedossa) Haukivuorta ei esitetä pienen hammaslääkärimitoituksen vuoksi

52 Mikkelin (sis. Pankalampi, Lähemäki, Rantakylä, päivystys) asiakaskohtainen kustannus on selvästi korkein. Haukivuoren kustannuksia nostaa ostopalvelujen suuri osuus. Myös Hirvensalmella ostopalvelujen osuus on huomattava Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Suun terveydenhuolto KUSTANNUKSET / ASIAKAS (2012) 300 Muut kulut Palveluiden ostot Henkilöstökulut Huoneistokulut HH Mikkeli HH Haukivuori HH Puumala HH Hirvensalmi HH Ristiina HH Anttola Keskiarvo MIN MAX Huoneistokulut/asiakas Henkilöstökulut/asiakas Palveluiden ostot/asiakas Muut kulut/asiakas Haukivuori ei ole ostopalvelupainotteisena mukana lasketuissa viitearvioissa muita kuluja lukuun ottamatta. Puumalan ja Haukivuoren huoneistokulut eivät ole tiedossa.

53 Kustannus / asiakas Mikkelissä on suuhygienistien työpanosta eniten käytössä suhteessa hammaslääkäreiden työpanokseen. Kustannus / käynti Kunnan suuterveydenhuollon asiakassuhde ja käynnit ovat sitä suuhygienistipainotteisemmat, mitä enemmän vasemmalla kuvissa kunnan asema on. Pertunmaa 2013 tiedot varauksella vasemmanpuoleisessa kuvassa (asiakkuuksien kirjauksissa epäselvyyttä) Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Suun terveydenhuolto 350 AMMATTIRYHMIEN TYÖNJAON VAIKUTUS ASIAKASKUSTANNUKSIIN 135 KÄYNTITYYPIN SUHDE 300 Hirvensalmi 2013 Mikkeli 2013 Puumala Mikkeli Hirvensalmi Puumala Pertunmaa Pertunmaa Asiakassuhde (hml:t / (shg:t + hh:t) Käynnit (hammaslääkärit / (suuhygienistit + hammashoitajat)

54 Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n vanhuspalvelut ovat muihin Maisemakuntiin nähden tehokkaasti toteutettu. Optimointivaraa Maisemakuntien keskiarvoon ei ole, vaan palvelut on tuotettu näitä pienemmin kustannuksin. Kuitenkin yksittäiseen tehokkaaseen Maisemakuntaan nähden vanhuspalvelut ovat alueella n. 5 miljoonaa euroa kalliimmat. Erot aiheutuvat pitkälti palveluiden peittävyyksien eroilla. Tehostettu palveluasuminen Kaikkiaan tehostetun palveluasumisen toteutus on seudulla tehokkaasti hoidettu, peittävyydet ovat hyvällä tasolla ja asiakkaiden kuntoisuuteen nähden kustannukset edulliset. Mikkelin pty:ssä ja Pertunmaan pty:ssä vanhusten tehostettua palveluasumista tuottaa n. 20 yksikköä, joissa laskennallisia paikkoja on n Tehostetun palveluasumisen keskimääräinen hoitopäiväkustannus on Kuntamaiseman vertailussa matala. Ostopalveluna toteutetun tehostetun palveluasumisen osuus kaikesta tehostetusta palveluasumisesta on alueella vertailussa toiseksi korkein. Tulevaisuuden tehostetun palveluasumisen paikkatarve alueella on vuoteen 2020 mennessä noin 660 paikkaa. Kotihoito Kotihoidon osalta kustannus on asiakasta kohden korkea Kuntamaiseman vertailussa, mikä ei aiheudu siitä että asiakasta kohden kotihoidon käyntejä olisi paljon vaan välittömän työajan (vertailussa työtunteja/asiakas) mataluudesta. Käynnissä olevan toiminnanohjaushankkeen avulla tavoitteeksi on asetettu välittömän työajan huomattava nostaminen. Kotihoidon asiakasmäärät työntekijää kohden vuoden aikana ovat korkeat, mutta tämä aiheutuu siitä että työ painottuu muita kuntia enemmän tilapäisten asiakkaiden saamaan palveluun. Sairaanhoitajien asiakasmäärissä on suuria vaihteluja alueittain Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Vanhuspalvelut Yhteenveto

55 53 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Vanhuspalvelut Toimenpide-ehdotukset Tehostettu palveluasuminen: Peittävyyden pitäminen tulevaisuudessakin suositusten mukaisessa tasossa. Anttolan palvelukeskuksen laajentaminen Kotihoito Kotihoidon toimistotilaa vähennetään v. 2014: Laajalammen toimisto siirtyy Otavankadulle, Puumalan kotihoito siirtyy palvelukeskukseen v aikana. Vuoden arvioidaan kriittisesti myös muiden toimistotilojen tarve. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja vakituisten työntekijöiden välittömän työajan nosto lähihoitajien osalta 60 %:iin ja sairaanhoitajien 40 %:iin. Työnkuvien uudelleenmäärittely: kotihoidon sairaanhoitajan työnkuva yhtenäistetään koko alueella

56 + Tehostetun palveluasumisen lisätarve alueella vuoteen 2020 mennessä on n. 120 paikkaa nykyisillä peittävyyksillä, mikä tarkoittaa nykyisilläkin hoitopäivähinnoilla laskettuna n 4 milj. lisäkustannusta. Anttolan palvelukeskuksen laajentaminen 19 asiakaspaikkaan laajentamiseen jälkeen Anttolan arvioitu bruttohoitopäivä 135 /hpv ja netto 109 /hpv on omien tehostetun palveluasumisen yksiköiden keskitasoa ja Kuntamaiseman ja vähentyneet vuokrakustannukset huomioiden vuositason - Anttolan palvelukeskuksen hoitopäivähinta on nykyisellään vertailussa kallis. vertailuaineistossa myös lähellä keskiarvoa. - Mikkelin kaupunki on laskenut tälle vaihtoehdolle lisääntyneet asiakastuotot säästöt investoinnilla Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Vanhuspalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Tehostettu palveluasuminen Peittävyyden pitäminen tulevaisuudessakin suositusten mukaisessa tasossa. - Kaikkiaan tehostetun palveluasumisen toteutus on seudulla tehokkaasti hoidettu, peittävyydet ovat hyvällä tasolla ja asiakkaiden kuntoisuuteen nähden kustannukset edulliset.

57 55 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Vanhuspalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Kotihoito Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja vakituisten työntekijöiden välittömän työajan nosto lähihoitajien osalta 60 %:iin ja sairaanhoitajien 40 %:iin. Käytännössä tehostaminen tarkoittaa ilman uusien asiakkaiden huomioimista htv:n työpanoksen poistumista v Kun huomioidaan asiakasmäärän kasvun vaikutus henkilöstömäärään ja järjestelmän käyttökustannukset arvio todellisesta säästöstä 2015 olisi n Kotihoidon toimistotilaa vähennetään v. 2014: Laajalammen toimisto siirtyy Otavankadulle, Puumalan kotihoito siirtyy palvelukeskukseen v aikana. Vuoden arvioidaan kriittisesti myös muiden toimistotilojen tarve. Kotihoidon huoneistokustannukset TP 2013 Puumalan kotihoito: euroa Laajalammen toimisto: ei tilakustannustietoa Työnkuvien uudelleenmäärittely Kotihoidon sairaanhoitajan työnkuva yhtenäistetään koko alueella Ei kustannusvaikutuksia, sairaanhoitajien määrä säilyy ennallaan.

58 Kotihoidon kustannus asiakasta kohden Kuviossa on esitetty Kuntamaiseman kuntien tehostetun palveluasumisen yksiköiden laskennallisten paikkamäärien ja hoitopäivän hinnan suhdetta Mikkelin, Hirvensalmen, Puumalan ja Pertunmaan yksiköt punaisella Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Vanhuspalvelut

59 57 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Vanhuspalvelut KOTIHOITO: KÄYNNIT JA TYÖTUNNIT ,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Käynnit / asiakas 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Työtunnit / asiakas Käyntejä asiakasta kohden on vaihtelevasti Asiakkaan luon suoritettujen työtuntien määrä alhainen Pertunmaan käyntejä tai tunteja ei ole tiedossa.

60 Tavoite 60 % Huom! Palvelukeskuksissa (Graani, Anttola, Suomenniemi, Haukivuori, Ristiina) henkilökunta hoitaa myös palvelutalon asukkaita Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Vanhuspalvelut 80% Välitön työaika 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%

61 Kuvassa säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon asiakkaat on mitoitettu pelkästään sairaanhoitajaa kohden Lisäksi tunnusluku kertoo asiakkaiden kokonaismäärän koko henkilökuntaa kohden Kuvasta puuttuvat Suomenniemi ja Kotiutustiimi (ei sairaanhoitajia) Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Vanhuspalvelut Kotihoito: asiakasmitoitus sairaanhoitajaa kohden ja koko henkilökuntaa kohden Säännöllisen kotihoidon asiakkaita / sairaanhoitaja Tilapäisen kotihoidon asiakkaita / sairaanhoitaja Asiakkaita yhteensä / työntekijät Vertailutiedoksi Raisio 2012 koko vuoden asiakkaat: Säännöllisen kotihoidon asiakkaita / sairaanhoitaja 27 Tilapäisen kotihoidon asiakkaita / sairaanhoitaja 56 Asiakkaita yhteensä / työntekijät 12

62 Lisäksi erikoissairaanhoidossa osastohoidon purkaminen, käsitelty erikoissairaanhoidon osiossa Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Mielenterveys- ja päihdepalvelut Yhteenveto Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat muihin Maisemakuntiin nähden kalliit. Optimointivara Maisemakuntien keskiarvoon nähden on 2,4 milj. euroa (ilman erikoissairaanhoitoa). Mielenterveyspalveluasumisen kustannukset ovat Mikkelin ja Pertunmaan pty:ssä kalliit, mutta tämä ei johdu niinkään asukkaiden määrästä kokonaisuudessaan, vaan asumisen painottumisesta kalliiseen tehostettuun palveluasumiseen kevyempien asumismuotojen sijaan. Kuntamaiseman kuntien keskiarvoon nähden palveluasumisen hoitopäiviä muodostuu yli 20-vuotiasta asukasta nähden itse asiassa hieman vähemmän (Huomioitava tosin, että alueella on lisäksi päihdeasumista runsaasti), mutta hoitopäivähinnat nousevat tehostetun palveluasumisen painotuksesta johtuen korkeiksi. Myös erikoissairaanhoidon laitospainotteinen rakenne aiheuttaa kustannuspainetta. Toimenpide-ehdotukset: 15 asukkaan siirtäminen tehostetusta palveluasumisesta kevyempään asumiseen (2014). Mielenterveyspalveluasumisen purkaminen kotiin vietävien palvelujen tukemana. Tueksi perustetaan mielenterveystyöhön suunnattu kotihoidon yksikkö

63 - Mikkeli on arvioinut kokonaisjärjestelyn (Tupalantien kotikuntoutusyksikön kulut huomioiden säästöksi vuositasolla huomioiden asumisen ostopalvelujen vähenemisen vuodessa ( tuotantoltk) Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Mielenterveys- ja päihdepalvelut/lyhyen aikavälin tavoitteet Vuoden 2014 tavoitteeksi sovittu 15 asukkaan siirtäminen tehostetusta palveluasumisesta kevyempään asumiseen asukkaan siirtäminen tehostetusta palveluasumisesta tukiasumiseen tarkoittaisi noin kustannussäästöä ja kotiin annettavien palveluiden varaan n kustannussäästöä

64 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Mielenterveys- ja päihdepalvelut/lyhyen aikavälin tavoitteet Tilojen keskittäminen Vaihtoehto 1 Luovutaan mielenterveysvastaanoton tiloista Pankalammelta ja Matkakeskukselta Luovutaan sosiaalikeskuksen tiloista Mielen Maja talo jää Päämajan koulun tiloihin ja Tellus Ristiinassa oleviin tiloihin Kinnarin asumispalveluyksikkö ja Kotikuntoutus Tupalantie toimivat yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena vaikkakin eri pisteissä Vaihtoehto 2, edellisten lisäksi A-klinikkasäätiö luopuu omista tiloistaan samoin Esshp:n omista tiloistaan etsitään yhteiset tilat, joihin sijoittuvat Mikkelin mielenterveysvastaanoton koko henkilöstö, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaaja sekä 2 toimistotyöntekijää ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja. Lisäksi samoihin tiloihin sijoittuisivat Esshp:n osalta psykiatrian poliklinikan henkilöstö ja psykoosipoliklinikan henkilöstö sekä A- klinikkasäätiön henkilöstö. Tilakustannukset mielenterveysvastaanotto: e/vuosi, v arviolta n e. Tilakustannusten mahdollinen säästö riippuu korvaavien tilojen kustannuksista. Epäsuorat kustannusvaikutukset: asiakkaan palvelun tehostumisen ja päällekkäisyyksien poistumisen kautta. 62

65 63 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Mielenterveys- ja päihdepalvelut/pitkän aikavälin tavoitteet Pitkän aikavälin toimenpiteenä rakenteelliset muutokset: mielenterveyspalveluasumisen purkaminen ja rakenteen keventäminen. Keinoina mm. Palveluasumiseen sijoitusten kriteerien yhdenmukaistaminen ja asiakkaiden palvelutarpeen yhdenmukainen arviointi Kotona asumisen tukitoimien vahvistaminen - Mikäli mielenterveyspalveluiden asumispalvelut saadaan tasolle 0,69 hpv/20+asukas nykyisestä 0,96:sta, tarkoittaisi se asumispalvelujen nykykustannustasolla pienempää kustannusta. Laskennallisesti tämä tarkoittaa n. 20 asiakaspaikan vähennystä. Tueksi perustetaan mielenterveystyöhön suunnattu kotihoidon yksikkö + Muutokset edellyttävät kuitenkin kotiin annettavien palvelujen riittävää mitoitusta. Kotihoidon mitoituksen hyvänä taso Kuntamaiseman kunnissa on pidetty keskimäärin 12 työntekijän tiimiä/ asukasta, eli alueella (Mikkelin pty + Pertunmaan pty) 7,3 työntekijää. Asiakkaiden suuri määrä voi edellyttää tätä hieman suurempaa panostusta.

66 Psykoosissairastavuusindeksi Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Mielenterveys- ja päihdepalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden kustannukset / yli 20v asukas ja psykoosisairastavuus Hirvensalmi 2012 Ristiina 2012 Puumala 2013 Mikkeli Mikkeli Suomenniemi Hirvensalmi 2013 Pertunmaa Mikkelin ja Puumalan kustannukset ovat vertailun kalleimpia Aikuisten mielenterveyspalveluiden kustannukset / +20v. asukas

67 25 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Mielenterveys- ja päihdepalvelut Palvelurakenne v TP Hoitopäivät per asukas 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 Suositus Toteuma Maisema-kuntien keskiarvo 0,3 0,2 0,1 0 Laitoshoito Palveluasuminen Suositus = psykoosi-indeksillä korjattu laskennallinen taso (Kuntamaisema Oy: Pirkanmaan psykiatrisen hoidon selvitys 2009) Suosituksen muk. hoitopvät Todelliset hoito-päivät Hoitopäivän hinta Ero, hoitopvä tai käynti Ero, Laitoshoito Palveluasuminen

68 Palveluasumisen kustannus / +20v. asukas Tehostettu palveluasuminen; 55% Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Mielenterveys- ja päihdepalvelut Palveluasuminen Palveluasumisen hoitopäivä- ja asukaskohtainen kustannus Palveluasumisen asiakkaiden sijoittuminen 2013 ka/kk Kotipalvelu; 12% RAS 2012 Mikkeli 2012 Mikkeli 2013 Tukiasuminen; 15% Kemi 2012 Puumala Okuli 2012 Oulunkaari 2012 Imatra Järvi-Pohjanmaa Joensuu Ylä-Savo 2012 Kallio 2012 Kontiolahti Raisio Kempele 2012 Raasepori 2012 Palveluasuminen; 17% 40 Lieksa 2012 Kerava 2012 Naantali Ristiina Iisalmi Lieto Hirvensalmi Palveluasumisen kustannus / hoitopäivä Asumispalvelun hoitopäivän hinta on korkea, asiakkuuksien painottuessa kalleimpaan tehostettuun palveluasumiseen

69 Yhteenveto Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n aikuissosiaalityön kustannusten laskennallinen optimointivara Maisemakuntien keskitasoon nähden on 1,2 milj.. Tehokkaaseen Maisemakuntaan nähden laskennallista optimoitavaa ei ole. Erityisesti työmarkkinatuen kuntaosuus on kallis vertailussa. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajien lisäksi myös saajaa kohden maksettu kulu on noussut voimakkaasti ja on Kuntamaiseman vertailussa korkea Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Aikuissosiaalityö Toimenpide-ehdotukset: Toimeentulotuen työmarkkinatuen kuntaosuuden kääntäminen laskuun: Jatketaan aktivointitoimenpiteitä työvoimapalvelujen ja kolmannen sektorin kanssa. Aktivointitoimenpiteiden kohdentaminen erityisesti työmarkkinatuella 500 päivää olleisiin. Soten vastuulla erityisesti kuntouttavan työtoiminnan tehostaminen.

70 68 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Aikuissosiaalityö Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Aikuissosiaalityö Toimeentulotuen työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun kääntäminen laskuun: jatketaan aktivointitoimenpiteitä työvoimapalvelujen ja kolmannen sektorin kanssa. Aktivointitoimenpiteiden kohdentaminen erityisesti työmarkkinatuella 500 päivää olleisiin. Soten vastuulla erityisesti kuntouttavan työtoiminnan tehostaminen. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajien määrän lasku - vuoden 2011 tasolle (n. 800 saajaa) tarkoittaisi tasolla 2000 /saaja/vuosi vähennystä nykykustannukseen n /vuosi - 40 saajan vähennys tasolla 2000 /saaja/vuosi vähennystä nykykustannukseen n /vuosi

71 Työmarkkinatuen kunnan osuus on laskenut vuosien 2009 ja 2010 aikana, mutta kääntynyt sen jälkeen taas nousuun Aluejaotus vuodelta 2014 Lähde: Kelasto-raportit Kela / tilastoryhmä / / NIT089A Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Aikuissosiaalityö Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Työmarkkinatuen määrä, kunnan osuus : Mikkeli

72 Työmarkkinatuen määrä / työmarkkinatuen saaja (kunnan osuus) Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Aikuissosiaalityö Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Mikkelin ja Puumalan työmarkkinatuen kuntaosuutta maksetaan paljon saajaa kohden Kunta Työmarkkinatuki %-osuus (raportin kuluista) MLI Seutusote ,1 % Mikkeli ,3 % Hirvensalmi ,3 % Ristiina ,0 % Suomenniemi ,2 % Kangasniemi ,6 % Mäntyharju ,7 % Pertunmaa ,9 %

73 Työmarkkinatuen kuntaosuus saajaa kohden on kehittynyt maltillisesti vuosien 2008 ja 2011 välillä, mutta lähtenyt sitten selvään kasvuun. Kasvu vuosien 2012 ja 2013 välillä on kuitenkin jo pienempi kuin välillä Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajien lukumäärä on laskenut selvästi vuodesta 2008 aina vuoteen 2012 asti, mutta kääntynyt sen jälkeen taas jyrkkään nousuun. Aluejaotus vuodelta 2014 Lähde: Kelasto-raportit Kela / tilastoryhmä / / NIT089A Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Aikuissosiaalityö Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki / saaja (kunnan osuus) : Mikkeli saajien lukumäärä: Mikkeli

74 Yhteenveto vammaispalvelusta Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n vammaispalvelut (vammaiset ja kehitysvammaiset yhteensä) ovat kustannuksiltaan lähes tarkalleen Maisemakuntien keskitasossa. Optimointivaraa Maisemakuntiin nähden ei siis ole. Tehokkaaseen Maisemakuntaan nähden laskennallinen optimointivara on kuitenkin 1,3 milj. euroa. Tarkasteltaessa vammaispalveluja ja kehitysvammapalveluja erikseen, voi kuitenkin todeta vammaispalvelujen olevan vertailussa kalliit vammaisten määrään nähden ja kehitysvammapalvelujen puolestaan Mikkelissä kehitysvammaisten määrään nähden kohtuulliset ja Pertunmaalla kalliit. Vammaisten palveluasumisen osuus kustannuksista on muihin Maisemakuntiin nähden keskitasoa, mutta asiakkaista hieman keskitasoa enemmän on ollut palveluasumisen piirissä. Vammaisten palveluasumisen hoitopäivähinta muodostuu keskitasoa hieman edullisemmaksi, mikä puolestaan johtunee kevyempien asumisen palveluiden painottumisesta suhteessa muihin Maisemakuntiin. Vammaispalvelujen asiakaskohtaisen hinnan kalleus suhteessa muihin Maisemakuntiin aiheutunee siis muusta kuin palveluasumisesta: vammaisten lukumäärän lisäksi esim. kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisten avustajien käytöstä Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Vammaispalvelut Toimenpide-ehdotus Vammaispalvelulain mukaisten etuuksien myöntämiskriteerien yhdenmukaisuuden tarkistaminen

75 73 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Vammaispalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Vammaispalvelut Vammaispalvelulain mukaisten etuuksien myöntämiskriteerien yhdenmukaisuuden tarkistaminen erityisesti muut etuudet kuin palveluasuminen Kustannusvaikutukset realisoituvat vasta pidemmällä ajanjaksolla, sillä subjektiivisia etuuksia ei ole mahdollista purkaa.

76 25 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Vammaispalvelut Palveluasumisen osuus vammaispalveluista TP 12 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% Palveluasumisen osuus vammaispalveluista - asiakkaat 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Palveluasumisen osuus vammaispalveluista - kustannukset

77 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Vammaispalvelut Vammaisten ja kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivän hinta TP 12 Vammaisten palveluasuminen Kehitysvammaisten palveluasuminen 25 / hpv

78 Vammaispalvelu / asiakas Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Vammaispalvelut Vammaiset ja vaikeavammaiset: kustannus / asiakas Mikkeli 2013 Mikkeli 2012 MLI Seutusote 2012 Mikkeli 2011 Asiakaskohtainen kustannus on Mikkelissä kallis Tässä vertailussa poistettu vammaispalveluiden kotihoidon kustannukset ja asiakkaat Pertunmaa 2013 Hirvensalmi 2013 Pertunmaa 2012 Suomenniemi 2012 Hirvensalmi 2012 Ristiina Kerava Vaikeavammainen / asiakas Vaikeavammaisella tarkoitetaan vammaispalvelulain piiriin kuuluvaa henkilöä. Hänellä on siis subjektiivinen oikeus palveluun. Vammaisten palvelut ovat kunnan oman harkinnan ja sosiaalihuoltolain mukaisesti hoidetut.

79 Yhteenveto lasten ja nuorten ennaltaehkäisevästä työstä Perhepalveluiden kustannukset ovat Kuntamaiseman vertailussa matalat Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n alueella. Lastensuojelun sijoitusten määrä on kohtuullinen, ja ne ovat Mikkelissä painottuneet perhesijoituksiin. Laitoshoidon hoitopäivähinta on myös matala. Neuvolan ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon panostukset ovat hyvät. Muissa kuin soten palveluissa panostukset ovat keskitasoa tai sitä pienemmät Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Ennaltaehkäisevä työ lapset ja nuoret Toimenpide-ehdotus: -

80 Ehkäisevien palveluiden kustannuksiin on laskettu mukaan: Ehkäisevä lastensuojelu, terveysneuvonta, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä oppilashuolto, lukion oppilashuolto, liikunta-avustukset sekä nuorisotyö (poislukien erityisnuorisotyö). 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Ennaltaehkäisevä työ lapset ja nuoret Ehkäisevät palvelut / 0-17v asukas Ehkäisevä lastensuojelu Terveysneuvonta Perusopetuksen AP/IP-toiminta Perusopetuksen oppilashuolto Lukion oppilashuolto Liikunta-avustukset Nuorisotyö

81 Korjaavien palveluiden kustannuksiin on laskettu mukaan: Perhepalveluiden Maisema-kuntavertailuraportin mukainen kokonaisuus poislukien ehkäisevä lastensuojelu ja perheneuvola. 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Ennaltaehkäisevä työ lapset ja nuoret Korjaavat palvelut / 0-17v asukas

82 Yhteenveto erikoissairaanhoidosta Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n erikoissairaanhoito on kustannuksiltaan Maisemakuntien keskitasoa kalliimpaa. Tehokkaaseen Maisemakuntaan nähden laskennallinen optimointivara v on koko alueella 6,5 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kustannuksia nostaa ennen kaikkea alueen pienehkö väestöpohja suhteessa tarjottaville erikoissairaanhoidon palveluille. Ongelmana ei pieniä erikoisaloja lukuun ottamatta ole niinkään yksittäisten suoritekustannusten hinta vaan se, että palveluiden runsaasta kapasiteetista johtuen myös niiden käyttö on runsasta. Erityisesti pienten erikoisalojen yksikköhinnat nousevat siis kuitenkin korkeiksi. Näiden osuus erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista on Mikkelin seudulla korkea (yli 30%) Polikliinisten avopalvelujen käyttö on runsasta. Asukkaiden käyntejä erikoissairaanhoidossa on enemmän kuin perusterveydenhuollossa terveysasemilla. Psykiatrian osuus kustannuksista on suuri kaikissa ikäluokissa johtuen palveluiden runsaasta käytöstä Vanhusten erikoissairaanhoidossa kustannukset ovat nousseet yli 75-vuotiasta asukasta kohden %. Vuoden 2013 osalta nousua on aiheutunut eniten kirurgiasta ja neurologiasta. Sisätautien käyttö ei ole kasvanut ja se on kustannuksiltaan Maisemakuntien keskitasossa Toimenpide-ehdotus Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio etenee Esso (Esper) hankkeen myötä. Tämän selvityksen näkökulmasta keskeisiä ovat erityisesti: Akuuttihoidon keskittäminen Erikoissairaanhoidon avopalveluiden käytön vähentäminen Psykiatrian käytön ja kustannusten vähentäminen, sekä lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, aikuispsykiatria Pienten erikoisalojen käytön ja kustannusten vähentäminen Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Erikoissairaanhoito

83 81 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Erikoissairaanhoito Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Erikoissairaanhoito (tarkemmat toimenpiteet ja kustannusvaikutukset Esper- ja Esso-hankkeiden myötä) Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integroiminen, tämän selvityksen näkökulmasta tavoitteena erityisesti: Akuuttihoidon keskittäminen Psykiatrian käytön ja kustannusten vähentäminen, sekä lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, aikuispsykiatria Pienten erikoisalojen käytön ja kustannusten vähentäminen Psykiatria: Esper-hankkeen mukaan Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tavoitteena on laskea psykiatrian laitospaikkojen määrää n. 60:een. Mikäli laitoshoidon taso saadaan tasolle 0,28 hpv/20+asukas nykyisestä, tarkoittaisi se n pienempää kustannustasoa (nykyisen kustannustason pohjalta laskettuna).

84 82 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Erikoissairaanhoito ERIKOISSAIRAANHOIDON ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Sisältää kalliinhoidontasaus- ja erityisvelvoitemaksun Keuhkosairaudet Kirurgia Lastentaudit Muut erikoisalat Neurologia Aikuispsykiatria Sisätaudit Kalliin hoidon tasaus- ja erityisvelvoitemaksut, ensihoito ym. Erikoissairaanhoito on kustannuksiltaan kallista Erityisesti pienten erikoisalojen kustannus painottuu Kunta ESH kulut Mikkeli Hirvensalmi Puumala Pertunmaa

85 ERIKOISSAIRAANHOIDON KUSTANNUKSET / YLI 75-VUOTIAAT Mikkeli Hirvensalmi Puumala Pertunmaa Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Erikoissairaanhoito Sisätaudit Aikuispsykiatria Neurologia Kirurgia Keuhkosairaudet Yli 75-vuotiaiden erikoissairaanhoidon kustannukset ovat keskitasoa kalliimmat. Neurologia, aikuispsykiatria ja keuhkosairaudet painottuvat Kunta ESH kulut 75v

86 Hoitopäiviä / asukas Runsaasti hoitopäiviä ja avokäyntejä Vähän hoitopäiviä, paljon avokäyntejä Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Erikoissairaanhoito AVOHOITO- JA VUODEOSASTOPALVELUIDEN KÄYTTÖ / ASUKAS 1,0 0,8 Pertunmaa 2013 Kemi 2013 Sonkajärvi 2013 Vieremä 2013 Puumala 2013 Raahe 2013 RAS 2013 Joensuu Hirvensalmi 2013 Pyhäjoki Ylä-Savo 2013 Alavieska 2013 Mikkeli 2013 Imatra 2013 Iisalmi 2013 Nivala 2013 Siikajoki 2013 Kiuruvesi 2013 Kallio 2013 Runsaasti hoitopäiviä, avokäyntejä vähän Vähän hoitopäiviä ja avokäyntejä Ylivieska 2013 Kontiolahti 2013 Raasepori ,5 0,7 1,2 1,7 2,2 Avokäynnit / asukas

87 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Erikoissairaanhoito Suurten ja pienten erikoisalojen kustannusjakauma erikoissairaanhoidossa 85 Sonkajärvi 2013 Imatra 2013 Kemi 2013 Kiuruvesi 2013 Ylä-Savo 2013 Iisalmi 2013 Raasepori 2013 Raahe 2013 Alavieska 2013 RAS 2013 Pertunmaa 2013 Pyhäjoki 2013 Hirvensalmi 2013 Siikajoki 2013 Nivala 2013 Puumala 2013 Vieremä 2013 Kallio 2013 Mikkeli 2013 Joensuu 2013 Ylivieska 2013 Kontiolahti % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sisätaudit Neurologia Kirurgia Aikuispsykiatria Lastentaudit ja lastenneurologia Keuhkosairaudet Pienet erikoisalat Kunta Sisätaudit Kirurgia Aikuispsykiatria Lasten- ja nuortenpsykiatria Mikkeli Hirvensalmi Puumala Pertunmaa

88 HP/As Käynnit / As VOS /As PKL /As Kulut yht/as Mikkeli ,29 0, Iisalmi ,19 0, Kemi ,35 0, Pertunmaa ,20 0, Puumala ,23 0, Joensuu ,31 0, Raasepori ,11 0, Raahe ,35 0, Hirvensalmi ,16 0, Kallio ,31 0, Imatra ,26 0, Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Erikoissairaanhoito Aikuispsykiatrian kustannus- ja suoritetietoja 2013 Suhteutettu yli 20-vuotiaisiin asukkaisiin.

89 Lasten- ja nuortenpsykiatrian kustannus- ja suoritetietoja 2013 HP/As Käynnit / As VOS /As PKL /As Kulut yht/as Pertunmaa ,28 0, Mikkeli ,21 0, Raasepori ,11 0, Puumala ,26 0, Joensuu ,19 0, Kemi ,08 0, Hirvensalmi ,00 0, Iisalmi ,17 0, Imatra ,11 0, Kallio ,09 0, Raahe ,05 0, Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Erikoissairaanhoito Suhteutettu vuotiaisiin asukkaisiin.

90 88 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Poikkihallinnolliset toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Palveluohjauksen tehostaminen palveluohjausyksikön perustaminen Palveluun pääsyn kriteerit ja niiden noudattaminen tehostuvat, mikä tuo kustannussäästöä. Ei arvioitavissa Anttolan, Hirvensalmen, Puumalan, Haukivuoren, Ristiinan ja Suomenniemen toimintojen johtaminen Epäsuorat vaikutukset, ei arvioitavissa Vammais- ja vanhuspalveluiden hallinnollisen yhdistämisen selvittäminen Epäsuorat vaikutukset, ei arvioitavissa. Yhdistämisen myötä välilliset vaikutukset esim. kotihoidon resurssien käytön joustavoitumisena. Sosiaalityön ja ohjauksen palvelut kuntataajamissa erityisosaamisen keskittäminen Epäsuorat vaikutukset, ei arvioitavissa Sähköisen asioinnin käyttöönoton laajentaminen, etä- ja liikkuvien palveluiden käyttöönoton suunnittelu Kustannusvaikutukset riippuvat käyttöönotettavien palvelujen laajuudesta ja käyttöönoton kustannuksista. Tilojen läpikäyminen ja vähentäminen Toimitilojen vuokrakustannukset alenevat. Esim. 5 %:n tilojen käytön tehostuminen toisi säästöjä n henkilötyövuoden vähentäminen Henkilömäärän väheneminen 30:llä tarkoittaa koko vuoden osalta n. 1 milj. :n vaikutusta.

91 89 5. Toimenpide-ehdotukset perusteluineen Henkilöstökyselyssä esiintuodut toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Työn organisointi ja toimenkuvien uudelleenmäärittely, esim. Kotihoidon sairaanhoitajien ja lähihoitajien työnjako Kotihoidonohjaajien työtehtävät Sosiaalityön osaamisen parempi hyödyntäminen Epäsuorat vaikutukset henkilöstön työn tehostumisena, ei arvioitavissa Taloustietoisuuden lisääminen Budjetin systemaattinen käsittely ja seuranta yksikköjen sisällä Epäsuorat vaikutukset, ei arvioitavissa Henkilöstöä osallistavan suunnittelun lisääminen muutostilanteissa Muutosten parempi kohdentuminen Henkilöstön motivointi Ei arvioitavissa Muiden henkilöstökyselyssä esiintuotujen toimenpide-ehdotusten läpikäynti ja toimiviksi arvioitujen ehdotusten toteutus Ei arvioitavissa

92

93 Mikkelin pty ja Pertunmaan pty Loppuraportti Liite 6 1 Sotepalveluselvitys / Toimenpide-ehdotukset

94 Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) 2 Terveyspalvelut Päiväaikaisen vastaanoton tehokkuuden parantaminen entisestään ja sitä kautta päivystyksen käytön vähentäminen. Keinoina: sairaanhoitajien kiireellisen ajanvarausvastaanoton kehittäminen Vastaanottotyön kehittäminen niin, että lääkärin työaika tulisi käytettyä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti Kaikkein eniten palveluita käyttäville asiakkaille nimetään palveluohjaajat, jotka koordinoivat asiakkaidensa palvelukokonaisuutta. (Palveluohjausyksikön rooli) Erikoissairaanhoidon avohoidon käytön vähentäminen edellyttää toimenpiteitä myös erikoissairaanhoidossa. Mikkelin osalta toimenpiteenä pienten terveyskeskusten toimivuuden selvittäminen erikoissairaanhoidon ja päivystyksen käytön näkökulmista. - Päivystyksen käyntimäärä optimitasolla 20% tklääkärikäynneistä eli Mikkelin pty:n osalta n käyntiä/vuosi, mikä tarkoittaisi vähennystä 2013 tasoon 9000 käyntiä. Päivävastaanotolla toteutettuna säästö nykykustannukseen n Heijastumat erikoissairaanhoidon käyttöön ja sitä myötä kustannustasoon + toiminnalliset muutokset voivat edellyttää sairaanhoitajatyövoiman lisäämistä

95 - erikoissairaanhoidon osastohoidon käytön optimoimisella mahdollisuus kustannussäästöihin. - Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös se vaihtoehto, että erikoissairaanhoidon sisätautien, kirurgian ja terveyskeskuksen akuuttihoidon osastoja voidaan käyttää joustavasti kuormitustilanteiden mukaan. Akuuttiterveyskeskusvuodeosastohoidon keskittämisestä keskussairaalaan yhteyteen saadaan paras mahdollinen terveyskeskustasoinen akuuttihoito taattua. Alueelliset yksiköt esim. Aininkoti Hirvensalmella jäisivät liian pieniksi, jotta niissä hoidollinen taso saadaan turvattua kohtuullisin kustannuksin. 3 Terveyspalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Akuuttihoidon keskittäminen, pitkällä tähtäimellä integroiminen erikoissairaanhoitoon +-Yksikköhintaa tarkastelemalla ei suoranaisesti voi laskea keskittämisellä saatavan säästöjä Mikkelissä. Mikkelin akuuttihoidon hoitopäivähinnat ovat Kuntamaiseman vertailussa selvästi alemmat.

96 4 Suun terveydenhuolto Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Palveluverkon muutokset Haukivuoren ja Anttolan palvelupisteiden keskittäminen keskustaajamaan tai palvelun toteuttaminen suuhygienistin työpanoksella (pl. kouluhammashuolto) Suun terveydenhuollon toiminnot keskitetään yhteen toimipisteeseen sairaalan alueelle (v mennessä) konsultaatiomahdollisuuksien tehokkaampi hyödyntäminen eri ammattiryhmien ja suun terveydenhuollon eri erityisalojen välillä. +- Mikkelin pty:n hammaslääkäriresurssi on tehokkaasti käytössä myös pienemmillä asemilla, joten suurta taloudellista hyötyä pelkästä keskittämisestä on vaikea laskea saatavan kovinkaan paljon. - Keskittämistä tukee kuitenkin: Mahdollisuus karsia ostopalveluiden kustannuksia suuremmassa yksikössä, johon työvoiman saatavuus on tulevaisuudessakin helpompi turvata. Tukitoimintojen: potilastoimiston, laite- ja välinehuollon tehokkaampi käyttö Toiminnalliset muutokset Suuhygienistien työpanoksen osuuden nostaminen, tavoitteena esim. hammaslääkäri/suuhygienisti-asiakassuhteen nostaminen kaikilla alueilla tasoon 1,5-2 hml-asiakasta jokaista suuhygienistiasiakasta kohden. Erityisesti Pertunmaan, Suomenniemen, Ristiinan ja Hirvensalmen toimipisteiden toiminta on hammaslääkäripainotteista - Laskennallinen optimaalinen hammaslääkärimitoitus nykyisilläkin peittävyyksillä14,5 hml:ä (koko alueella Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala, Pertunmaa) - suuhygienistien työn osuuden kasvattaminen esitettyyn tasoon tarkoittaisi 1,5 hammaslääkärin työpanoksen vähenemisen nykyisestä.

97 + Tehostetun palveluasumisen lisätarve alueella vuoteen 2020 mennessä on n. 120 paikkaa nykyisillä peittävyyksillä, mikä tarkoittaa nykyisilläkin hoitopäivähinnoilla laskettuna n 4 milj. lisäkustannusta. Anttolan palvelukeskuksen laajentaminen 19 asiakaspaikkaan laajentamiseen jälkeen Anttolan arvioitu bruttohoitopäivä 135 /hpv ja netto 109 /hpv on omien tehostetun palveluasumisen yksiköiden keskitasoa ja Kuntamaiseman ja vähentyneet vuokrakustannukset huomioiden vuositason - Anttolan palvelukeskuksen hoitopäivähinta on nykyisellään vertailussa kallis. vertailuaineistossa myös lähellä keskiarvoa. - Mikkelin kaupunki on laskenut tälle vaihtoehdolle lisääntyneet asiakastuotot säästöt investoinnilla. 5 Vanhuspalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Tehostettu palveluasuminen Peittävyyden pitäminen tulevaisuudessakin suositusten mukaisessa tasossa. - Kaikkiaan tehostetun palveluasumisen toteutus on seudulla tehokkaasti hoidettu, peittävyydet ovat hyvällä tasolla ja asiakkaiden kuntoisuuteen nähden kustannukset edulliset.

98 6 Vanhuspalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Kotihoito Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja vakituisten työntekijöiden välittömän työajan nosto lähihoitajien osalta 60 %:iin ja sairaanhoitajien 40 %:iin. Käytännössä tehostaminen tarkoittaa ilman uusien asiakkaiden huomioimista htv:n työpanoksen poistumista v Kun huomioidaan asiakasmäärän kasvun vaikutus henkilöstömäärään ja järjestelmän käyttökustannukset arvio todellisesta säästöstä 2015 olisi n Kotihoidon toimistotilaa vähennetään v. 2014: Laajalammen toimisto siirtyy Otavankadulle, Puumalan kotihoito siirtyy palvelukeskukseen v aikana. Vuoden arvioidaan kriittisesti myös muiden toimistotilojen tarve. Kotihoidon huoneistokustannukset TP 2013 Puumalan kotihoito: euroa Laajalammen toimisto: ei tilakustannustietoa Työnkuvien uudelleenmäärittely Kotihoidon sairaanhoitajan työnkuva yhtenäistetään koko alueella Ei kustannusvaikutuksia, sairaanhoitajien määrä säilyy ennallaan.

99 - Mikkeli on arvioinut kokonaisjärjestelyn (Tupalantien kotikuntoutusyksikön kulut huomioiden säästöksi vuositasolla huomioiden asumisen ostopalvelujen vähenemisen vuodessa ( tuotantoltk) 7 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Mielenterveys- ja päihdepalvelut/lyhyen aikavälin tavoitteet Vuoden 2014 tavoitteeksi sovittu 15 asukkaan siirtäminen tehostetusta palveluasumisesta kevyempään asumiseen asukkaan siirtäminen tehostetusta palveluasumisesta tukiasumiseen tarkoittaisi noin kustannussäästöä ja kotiin annettavien palveluiden varaan n kustannussäästöä

100 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Mielenterveys- ja päihdepalvelut/lyhyen aikavälin tavoitteet Tilojen keskittäminen Vaihtoehto 1 Luovutaan mielenterveysvastaanoton tiloista Pankalammelta ja Matkakeskukselta Luovutaan sosiaalikeskuksen tiloista Mielen Maja talo jää Päämajan koulun tiloihin ja Tellus Ristiinassa oleviin tiloihin Kinnarin asumispalveluyksikkö ja Kotikuntoutus Tupalantie toimivat yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena vaikkakin eri pisteissä Vaihtoehto 2, edellisten lisäksi A-klinikkasäätiö luopuu omista tiloistaan samoin Esshp:n omista tiloistaan etsitään yhteiset tilat, joihin sijoittuvat Mikkelin mielenterveysvastaanoton koko henkilöstö, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaaja sekä 2 toimistotyöntekijää ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja. Lisäksi samoihin tiloihin sijoittuisivat Esshp:n osalta psykiatrian poliklinikan henkilöstö ja psykoosipoliklinikan henkilöstö sekä A- klinikkasäätiön henkilöstö. Tilakustannukset mielenterveysvastaanotto: e/vuosi, v arviolta n e. Tilakustannusten mahdollinen säästö riippuu korvaavien tilojen kustannuksista. Epäsuorat kustannusvaikutukset: asiakkaan palvelun tehostumisen ja päällekkäisyyksien poistumisen kautta. 8

101 9 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Mielenterveys- ja päihdepalvelut/pitkän aikavälin tavoitteet Pitkän aikavälin toimenpiteenä rakenteelliset muutokset: mielenterveyspalveluasumisen purkaminen ja rakenteen keventäminen. Keinoina mm. Palveluasumiseen sijoitusten kriteerien yhdenmukaistaminen ja asiakkaiden palvelutarpeen yhdenmukainen arviointi Kotona asumisen tukitoimien vahvistaminen - Mikäli mielenterveyspalveluiden asumispalvelut saadaan tasolle 0,69 hpv/20+asukas nykyisestä 0,96:sta, tarkoittaisi se asumispalvelujen nykykustannustasolla pienempää kustannusta. Laskennallisesti tämä tarkoittaa n. 20 asiakaspaikan vähennystä. Tueksi perustetaan mielenterveystyöhön suunnattu kotihoidon yksikkö + Muutokset edellyttävät kuitenkin kotiin annettavien palvelujen riittävää mitoitusta. Kotihoidon mitoituksen hyvänä taso Kuntamaiseman kunnissa on pidetty keskimäärin 12 työntekijän tiimiä/ asukasta, eli alueella (Mikkelin pty + Pertunmaan pty) 7,3 työntekijää. Asiakkaiden suuri määrä voi edellyttää tätä hieman suurempaa panostusta.

102 10 Aikuissosiaalityö Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Aikuissosiaalityö Toimeentulotuen työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun kääntäminen laskuun: jatketaan aktivointitoimenpiteitä työvoimapalvelujen ja kolmannen sektorin kanssa. Aktivointitoimenpiteiden kohdentaminen erityisesti työmarkkinatuella 500 päivää olleisiin. Soten vastuulla erityisesti kuntouttavan työtoiminnan tehostaminen. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajien määrän lasku - vuoden 2011 tasolle (n. 800 saajaa) tarkoittaisi tasolla 2000 /saaja/vuosi vähennystä nykykustannukseen n /vuosi - 40 saajan vähennys tasolla 2000 /saaja/vuosi vähennystä nykykustannukseen n /vuosi

103 11 Vammaispalvelut Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Vammaispalvelut Vammaispalvelulain mukaisten etuuksien myöntämiskriteerien yhdenmukaisuuden tarkistaminen erityisesti muut etuudet kuin palveluasuminen Kustannusvaikutukset realisoituvat vasta pidemmällä ajanjaksolla, sillä subjektiivisia etuuksia ei ole mahdollista purkaa.

104 12 Erikoissairaanhoito Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Erikoissairaanhoito (tarkemmat toimenpiteet ja kustannusvaikutukset Esper- ja Esso-hankkeiden myötä) Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integroiminen, tämän selvityksen näkökulmasta tavoitteena erityisesti: Akuuttihoidon keskittäminen Psykiatrian käytön ja kustannusten vähentäminen, sekä lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, aikuispsykiatria Pienten erikoisalojen käytön ja kustannusten vähentäminen Psykiatria: Esper-hankkeen mukaan Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tavoitteena on laskea psykiatrian laitospaikkojen määrää n. 60:een. Mikäli laitoshoidon taso saadaan tasolle 0,28 hpv/20+asukas nykyisestä, tarkoittaisi se n pienempää kustannustasoa (nykyisen kustannustason pohjalta laskettuna).

105 13 Poikkihallinnolliset toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Palveluohjauksen tehostaminen palveluohjausyksikön perustaminen Palveluun pääsyn kriteerit ja niiden noudattaminen tehostuvat, mikä tuo kustannussäästöä. Ei arvioitavissa Anttolan, Hirvensalmen, Puumalan, Haukivuoren, Ristiinan ja Suomenniemen toimintojen johtaminen Epäsuorat vaikutukset, ei arvioitavissa Vammais- ja vanhuspalveluiden hallinnollisen yhdistämisen selvittäminen Epäsuorat vaikutukset, ei arvioitavissa. Yhdistämisen myötä välilliset vaikutukset esim. kotihoidon resurssien käytön joustavoitumisena. Sosiaalityön ja ohjauksen palvelut kuntataajamissa erityisosaamisen keskittäminen Epäsuorat vaikutukset, ei arvioitavissa Sähköisen asioinnin käyttöönoton laajentaminen, etä- ja liikkuvien palveluiden käyttöönoton suunnittelu Kustannusvaikutukset riippuvat käyttöönotettavien palvelujen laajuudesta ja käyttöönoton kustannuksista. Tilojen läpikäyminen ja vähentäminen Toimitilojen vuokrakustannukset alenevat. Esim. 5 %:n tilojen käytön tehostuminen toisi säästöjä n henkilötyövuoden vähentäminen Henkilömäärän väheneminen 30:llä tarkoittaa koko vuoden osalta n. 1 milj. :n vaikutusta.

106 14 Henkilöstökyselyssä esiintuodut toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Työn organisointi ja toimenkuvien uudelleenmäärittely, esim. Kotihoidon sairaanhoitajien ja lähihoitajien työnjako Kotihoidonohjaajien työtehtävät Sosiaalityön osaamisen parempi hyödyntäminen Epäsuorat vaikutukset henkilöstön työn tehostumisena, ei arvioitavissa Taloustietoisuuden lisääminen Budjetin systemaattinen käsittely ja seuranta yksikköjen sisällä Epäsuorat vaikutukset, ei arvioitavissa Henkilöstöä osallistavan suunnittelun lisääminen muutostilanteissa Muutosten parempi kohdentuminen Henkilöstön motivointi Ei arvioitavissa Muiden henkilöstökyselyssä esiintuotujen toimenpide-ehdotusten läpikäynti ja toimiviksi arvioitujen ehdotusten toteutus Ei arvioitavissa

107

108 Haukivuoren aluejohtokunta esittää lausuntonaan, että terveyskeskuksen edullisten peruspalvelujen säilyminen tulevaisuudessa on myönteistä. Lisäksi tulisi huomioida se, että lääkäripalvelun ylläpitäminen tulevaisuudessakin vakituisena mahdollistaa pitkäkestoiset potilas-lääkäri asiakassuhteiden olemassaolon. Nämä seikat omalta osaltaan vaikuttavat erikoissairaanhoidon kustannuksiin vähentävästi. Mikkelin perusterveyden hammaslääkäripalveluja tulee lisätä nykyisestä siten, että se kattaa myös aikuisväestön tarvitseman hammashuollon. Haukivuoren terveysaseman tiloihin ja välineisiin ei tarvitse investoida, sillä ne ovat varsin hyvät ja laitteet nykyaikaiset. Kiinteistössä ei ole myöskään sisäilmaongelmia. Palvelujen ylläpitämisessä tulee huomioida myös kokonaiskustannusvaikutus ja siinä tulee huomioida myös asukkaille aiheutuvat matkakustannukset taajamasta keskustaan sekä hoitokäyntiin käytettävä aika. Aluejohtokunta esittää myös, että Haukivuorella tarvitaan lisää omatoimiasuntoja ikäihmisille ja Haukivuoritalon tyhjänä oleva asuntosiipi tulisi muuttaa tähän käyttötarkoitukseen. Lisäksi haukivuorelainen vanhus tulee, hänen tai lähiomaisten niin halutessaan, sijoittaa aina ensisijaisesti Haukivuorella sijaitsevaan hoitokotiin. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä läheskään aina edes mahdollista, että kotiin jäävän vanhuksen pitäisi matkustaa esim. Mikkeliin puolisoaan katsomaan, avustamaan ruokailussa jne. Haukivuorella toimiva ensivastetoiminta tulee edelleen säilyttää ja tarvittaessa laajentaa, jos toiminnan laajentaminen kustannuksellisesti on edullista.

109 Sotepalveluselvityksen loppuraportti Ristiinan aluejohtokunta esittää lausuntonaan, että fyysisen palveluverkon ylläpitäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa Ristiinassa pidettäisiin nykyisellä tasolla, joka on riittävä. Terveyspalvelujen vastaanotto toiminnan tehostaminen kustannusten alentamiseksi, ei saa johtaa palvelun heikkenemiseen, vaan tavoite on toteuttava muilla keinoin. Raportissa esitettyjen toimintojen osalta keskeiset peruspalvelut on toteutettava lähipalveluina riittävällä henkilöstömitoituksella ja tuottavasti. Laitospalvelutoimintaa vähennettäessä on avohoidon ja kotona asumisen tukipalveluja lisättävä. Asiakkaan tarpeisiin perustuva oikea hoidon porrastus on ratkaisevan tärkeää. Erityisesti tämä korostuu terveydenhoidon ja vanhuspalvelujen kohdalla. Aikuissosiaalityön osalta tulee huolehtia kuntouttavan työtoiminnan edelleen kehittämisestä. Kustannustehokkuuden nostamiseksi työn organisointia, yhteistyön tehostamista ja palveluohjauksen kehittämistä on edelleen parannettava. Ristiinassa Ristiinan aluejohtokunta

110 Suomenniemen aluejohtokunnan lausunto, koskien Sotepalveluselvityksen loppuraporttia: Laadittu loppuraportti antaa seikkaperäisen kuvan toiminnan nykytilasta ja löydetyistä kehittämiskohteista. Raportin toimenpide-ehdotukset ovat perusteltuja ja oikean suuntaisia. Aluejohtokunnan havaintoja: - Oleellista on, että raportissa esitettyjen toimintojen osalta keskeiset peruspalvelut myös Suomenniemellä tuotetaan edelleen lähipalveluina riittävällä henkilöstömitoituksella - Kun laitospainotteisuutta puretaan, on avohoidon ja kotona asumisen tukipalveluja lisättävä. Asiakkaan tarpeisiin perustuva oikea hoidon porrastus on ratkaisevan tärkeää. Erityisesti tämä korostuu terveydenhoidon ja vanhuspalvelujen kohdalla. - Aikuissosiaalityön osalta tulee huolehtia kuntouttavan työtoiminnan edelleen kehittämisestä. - Toimintojen johtamista kehitettäessä tulee huomioida se, että operatiivinen johtaminen tapahtuu siellä missä palvelut tuotetaan. Muilta osin Suomenniemen aluejohtokunnalla ei ole raporttiin huomautettavaa. Suomenniemellä 2. kesäkuuta 2014 Suomenniemen aluejohtokunta

111 PALVELUSELVITYKSEN YHTEENVETO Palveluselvityksen pohjalta on laadittu 14 toimenpidekorttia, joiden perusteella toimintaa kehitetään tulevina vuosina ja haetaan sekä taloudellisista että toiminnallista tehokkuutta. Toimenpidekortit sisältävät seuraavat kokonaisuudet: 1. Akuuttiosaston keskittäminen 2. Anttolan palvelutalon laajennus 3. Suunterveydenhuollon keskittäminen ESPER 4. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kääntyminen laskuun 5. Vaikeavammaisten palvelujen asiakaskohtaisten kustannusten lasku 6. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton vaikutus 7. Säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon kriteerit 8. Keskitetty palveluohjausyksikkö 9. Sähköinen asiointi 10. Mikkelin päiväaikaisen vastaanoton tehostaminen 11. Lasten ja nuorten psykiatrian käytön ja kapasiteetin vähentäminen 12. Aikuispsykiatrian palvelujen vähentäminen ja kustannusten karsinta 13. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluiden vähentäminen 14. Henkilöstön mukaan ottaminen kehittämistoimintaan ja muutokseen Toimenpidekorteissa on kuvattu toimenpide ja sen vaikutus asiakkuuksiin, talouteen, henkilöstöön sekä sidosryhmiin. Taloudellisista vaikutukset vuosittain ovat seuraavat: Toimenpide Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Tulosalue Akuuttiosaston keskittäminen Terveyspalvelut Anttolan palvelutalon laajennus Vanhuspalvelut Suunterveydenhuollon Terveyspalvelut keskittäminen ESPER Työmarkkinatuen Sosiaalipalvelut kuntaosuuden kääntyminen laskuun Vaikeavammaisten palvelujen Sosiaalipalvelut asiakaskohtaisten kustannusten lasku Toiminnanohjausjärjestelmän Vanhuspalvelut käyttöönoton vaikutus Säännöllisen ja tilapäisen Vanhuspalvelut kotihoidon kriteerit Keskitetty palveluohjausyksikkö tulosaluetta Sähköinen asiointi Mikkelin päiväaikaisen vastaanoton tehostaminen Terveyspalvelut

112 Toimenpide Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Tulosalue Lasten ja nuorten psykiatrian Sosiaalipalvelut käytön ja kapasiteetin vähentäminen Aikuispsykiatrian palvelujen Sosiaalipalvelut vähentäminen ja kustannusten karsinta Mielenterveys- ja Terveyspalvelut päihdepalveluiden asumispalveluiden vähentäminen Henkilöstön mukaan ottaminen kehittämistoimintaan ja muutokseen Vaikutus yhteensä Talouteen liittyvät riskit: Toimenpiteet arvioidaan onnistuvan sillä edellytyksellä, että henkilöstön rekrytointia riittävässä määrin palveluiden tuottamiseen voidaan tehdä. Henkilöstömäärän riittävyyden arviointia tarvitaan mm. vastaanottopalveluissa päiväaikaisen toiminnan tehostamisessa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa kotiin vietävien palveluiden saatavuuden turvaamisessa ja kotihoidossa. Lisäksi ympärivuorokautiset yksiköt tarvitsevat tietyn henkilöstövahvuuden tai paikkalukua joudutaan vähentämään, mikäli henkilökuntaa ei saada riittävästi. Jos omaan toimintaan ei panosteta riittävällä henkilöstöllä, palvelut joudutaan ostamaan joko erikoissairaanhoidosta tai muista erityispalveluista. Mikäli kuntalaiset eivät saa palveluita peruspalveluista, he ohjautuvat kalliimpien palveluiden piiriin. Palveluiden mitoitus on myös laskettu nykyisillä asiakasmäärillä. Mikäli asiakasmäärä kasvaa esimerkiksi asumispalveluissa, odotettuja säästöjä ei suunnitellussa laajuudessa saada. Asumispalveluiden asiakasmäärien vähentämiseen vaikuttaa myös kotihoidon korvaavien palvelujen resurssin riittävyys. Muita toimenpiteiden toteutumiseen liittyviä seikkoja: Akuuttiosastojen keskittäminen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tiloihin tuo toiminnan yhdistymisen kautta myöhemmin myös toiminnallista säästöä. Anttolan palvelutalon laajennus ei tuo varsinaisia säästöjä, mutta toiminnan tehokkuuteen tulee säästöjä, kun palvelut tuotetaan suuremmassa yksikössä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa haluttaisiin tiivistää Anttola-talon tiloja vielä enemmän, mutta tilaratkaisuista päätetään sivistystoimen koulurakennuksen ratkaisuiden yhteydessä. Työmarkkinatuen kuntaosuuden laskuun vaikuttaa keskushallinnossa tehtävät elinvoima- ja kilpailukykyyksikön mm. kumppanuussopimuksen toimenpiteet. Arvio saatavista säästöistä perustuu heidän arvioonsa. Tällä hetkellä vuoden 2014 osalta on euron ylitysriski kuntaosuuden ylityksessä.

113 Säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon kriteerit tavoitetaso hoidettaville on STM:n suositusten mukainen ja myös Mikkelin PTY:n tavoitetaso, ja on hyväksytty valtuustoissa seudullisen vanhuspalvelujen toimintaohjelman myötä. Tavoite on, että yli 75 vuotiaista 92 % asuu omissa kodeissaan ja säännöllisen kotihoidon piirissä on yli 75 -vuotiaista %. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä tavoitetaso oli 15,7 %. Säästöt on laskettu 13 %:n tavoitetasolla, joka tarkoittaa 25 asiakkuutta vähemmän nykytasosta. Palveluohjausyksikkö tuomat säästöt on arvioitu muiden vastaavien yksiköiden mm. Iisalmessa ja Oulussa tuottamiin säästöihin 1-3 %:a. Säästö edellyttää, että asiakasmäärät eivät kasva. Lasten ja nuorten psykiatrian käytön vähentämistavoite tarkentuu, kun toimintamalli on saatu rakennettua. Tällä hetkellä erikoissairaanhoitoon varataan nykyisen ennusteen mukaisesti määrärahaa, koska vähentämistavoitetta ei tiedetä. Aikuispsykiatrian palvelujen vähentäminen näkyy mm. asumispalveluissa kun kotiin vietäviin palveluihin panostetaan ja päällekkäiset prosessit erikoissairaanhoidon ja perusterveyden hoidon osalta saadaan purettua. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluiden vähentäminen edellyttää lisäresurssointia kotiin vietäviin palveluihin.

114 Sotepalveluselvityksen toimenpidekortti Toimenpiteen nimi: Vastuuhenkilö: Toimenpiteen kuvaus: Tavoitetaso: Toimenpiteen aikataulutus: Arviointi- ja seurantasuunnitelma: Akuuttihoidon keskittäminen, pitkällä tähtäimellä integroiminen erikoissairaanhoitoon Tapio Anttonen ja Minna Mutanen Terveyskeskussairaala osasto 1:n siirtyminen keskussairaalan tiloihin. Tämä muutos on osa ESPER-hanke kokonaisuutta. Ensi vaiheessa koko osaston toiminta henkilöstö mukaan lukien muuttaa keskussairaalan tiloihin. Näin saadaan kaikki akuuttisairaalahoito keskitettyä fyysisesti yhteen paikkaan sekä toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Samalla tämä järjestely tukee ja mahdollistaa keskussairaalan sisäistä tuottavuushanketta (VOS- hanke), jolla tavoitellaan merkittäviä säästöjä erikoissairaanhoidon kuntalaskutukseen. Osaston 1 toimintamalli muutetaan samankaltaiseksi kuin tällä hetkellä keskussairaalantiloissa olevan akuuttiosaston toiminta on. Osaston potilaspaikkamäärä nousee yhdellä ja henkilöstömitoitus on vastaava kuin akuuttiosastolla. Ensimmäisessä vaiheessa 50 potilaspaikkaa sijoitetaan Mikkelin keskussairaalan tiloihin. Jatkossa akuuttiosastoilla hoidetaan kaikki keskussairaalan yleislääkäritasoista akuuttihoitoa tarvitsevat potilaat. Tämä edellyttää että perusterveydenhuollon akuuttisairaala toiminnallisestikin liittyy muun keskussairaalaan toimintaan. Hyväksytty uusi sote-malli myös edellyttää sairaalatoimintojen integraatiota. Akuuttiosasto muuttaa kesäkuun 2014 alussa osaston 26 tiloihin. Terveyskeskussairaalan osasto 1 siirtyy keskussairaalan osasto 25 tiloihin elokuussa 2014, jonka jälkeen kaikki akuuttisairaalan toiminta sijoittuu keskussairaalaan. Intergraatioratkaisut liittyvät valtakunnalisen sote ratkaisun aikatauluun. Tavoitteena on että paikallinen integraatio tapahtuu vuoden 2016 alusta. Muutosaikataulussa huomioidaan myös ESPER hankkeen eteneminen. Muuttosuunnitelman kokoukset on sovittu ja toteutus on aikataulussa. Osaston 25 remontti on suunniteltu toteuttevaksi kesä-heinäkuu Suunnitelma on tällä hetkellä aikataulussa. Muutokseen liittyvät sopimukset ovat työn alla. Tämä muutos liittyy ESPER- hankkeeseen, johon on oma aikataulutus. Osaston toimintaa mitataan ja arvioidaan osaston kuormitusprosentilla, keskimääräisellä hoitoajalla ja potilasvaihdon luvuilla sekä euroilla. Ennakkovaikutusten arviointi J Vaikutukset asiakkaisiin: Kaikki akuttisairaalahoito on keskitetty, jolloin vältetään potilaiden siirtoa paikasta toiseen. Erikoissairaanhoidon palvelut ovat joustavasti saatavilla. Hoidon laatu paranee. Kotiutukset nopeutuvat ja tehostuvat.

115 J Taloudelliset vaikutukset: Kustannusten osalta jäädytysjärjestelmän remontti maksaa noin euroa, se kustannus lisätään vuokraan. Jatkossa remontoidun osaston vuokrakustannus on vuodessa. Nykyisin osasto 1 maksaa vuokraa vuodessa ja vuokrakustannukset vähenevät Kustannusten osalta tulee myös kustannussäästöä, siitä että potilaiden kuljetukset keskussairaalan ja terveyskeskussairaalan välillä loppuvat kokonaan. Kustannuksia tuo lisää se, että mahdolliset erikoislääkäreiden konsultaatio kustannukset lisääntyvät, toisaalta nämä konsultaatiot korvaavat kalliita Moision osastoilta tehtäviä päivystyspoliklinikka käyntejä. Arvioitu taloudellinen vaikutus +/- 0. Vanhustenpalvelut voi luopua Suonsaaren käytöstä kokonaan ja keskittää keskeisen kaupunkialueen lyhytaikaisen laitoshoidon kokonaisuudessaan Moisiontielle. Tästä syntyy myös todennäköisiä säästöjä. J Vaikutukset henkilöstöön: J Vaikutukset sidosryhmiin- /vaikutukset muihin toimintoihin Henkilöstön määrä pysyy ennaallaan, ei tarvita lisää henkilöstöä. Osastojen henkilöstön yhteiskäyttö; vaikutus varahenkilöstön käyttöön. Järjestely antaa mahdollisuuden työssä kehittymiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Tehostunut toiminta edellyttää henkilöstön työskeskentely- ja toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä. Yhteistyön vahvistaminen erikoissairaanhoidon kanssa sekä yhteisten toimintamallien kehittäminen. Uusi toimintamalli edellyttää jatkohoidon tehokasta järjestämistä (yhteistyökumppaneina SAS-ryhmä, vanhusten palveluiden lyhytaikaishoitoyksiköt ja kotihoito). Kotisairaala tukee vahvasti tätä toimintamallia. Tärkeää on, että kaikki palveluketjun tuottajat huomioivat nämä muutokset oman toiminnan suunnittelussa. Hoitoketjun sujuva toimivuus tuottaa säästöjä kun hoitoajat kalleimmilla paikoilla jäävät lyhyiksi.

116 Sotepalveluselvityksen toimenpidekortti Toimenpiteen nimi: Vastuuhenkilö: Toimenpiteen kuvaus: Tavoitetaso: Toimenpiteen aikataulutus: Arviointi- ja seurantasuunnitelma: Anttolan palvelukeskuksen laajentaminen Minna Mutanen, Sari Kärkkäinen ja Niina Kaukonen Anttolan palvelukeskuksen laajentaminen; nykyinen tehostetun asumisen paikkaluku on 13 (+ 2 lyhytaikaispaikkaa), ja tavoite on saada tehostetun palveluasumisen paikkoja lisää 4, jotta toiminta on kustannustehokkaampaa, yhteensä 19 asumispaikkaa muistisairaille. Neuvolan toiminta olisi mahdollista keskittää yhteen paikkaan, mutta sivistystoimen toivomuksesta neuvolatilat on hyvä säilyttää koululla ja Anttola-talossa. Hammashoito jää nykyisiin tiloihin Anttola-taloon, koska uuden hammashoidon tilojen rakentaminen on kallista käytiin asiaa läpi tilahallinnon kanssa ja päädyttiin siihen, että kokonaiskustannusten takia ei ole järkevää laajentaa palvelukeskukseen enää lisää tilaa terveyspalveluihin, koska Anttola-talon tilat jäävät tyhjiksi. Nyt laajennus suunniteltu niin, että tilat tehokkaassa käytössä asumispalveluun. Anttola-taloon varataan terveyspalveluun tarvittavat tilat, tiivistetään tilojen käyttöä ja hammashoito jää entisiin tiloihin. Palvelukeskuksen tilojen laajentaminen viedään suunnitelman mukaan ja nopealla aikataululla (syksy 2014) muutetaan päivätoiminnan tiloiksi henkilökunnan nykyinen sosiaalitila ja tehdään varastohuoneesta pienempi taukotila henkilökunnalle. Näin mahdollistetaan tilojen tehokkaampi käyttö ja voidaan ottaa päivätoiminnan asiakkaita palvelukeskukseen nopealla aikataululla. Rakentaminen etenee kaupungin investointisuunnitelmaan. SOTEN käytössä olevat tilat ovat tehokkaassa käytössä, tuo kustannussäästöä ja mahdollistaa henkilöstön joustavan käytön. Palvelukeskuksen laajentamisesta investointipäätös TA 2015 valmistelun yhteydessä Investointipäätöksen jälkeen tehdään tarkempi arviointi- ja seurantasuunnitelma. Ennakkovaikutusten arviointi J Vaikutukset asiakkaisiin: Avoterveydenhuollon palvelut turvataan Anttolassa, lähipalveluna. Vastataan tehostetun palveluasumisen tulevaisuuden tarpeeseen, vuoteen 2015 tarvitaan noin 4-7 paikkaa lisää Anttolan alueella suhteessa yli 75- vuotiaisiin. Saman katon alla moniammatillinen henkilökunta mahdollistaa asiakkaiden joustavan palvelun. Mahdollistetaan tilojen tehokas käyttö ja aloitetaan päivätoiminta, mm. Hurissalon päivätoiminta asiakkaat voivat käydä Anttolassa, eikä Puumalassa ja säästetään kuljetusmaksuja.

117 J Taloudelliset vaikutukset: J Vaikutukset henkilöstöön: J Vaikutukset sidosryhmiin- /vaikutukset muihin Tehostetun palveluasumisen hoitopäivähinta on nykyisin TA 2014 mukaan arvioitu 157 (brutto) ja 131 (netto). Paikkaluvun kasvattamisen myötä hoitopäivien määrä lisääntyy (5 475 > 6 935), jolloin hoitopäivähinta laskee 135 (brutto) ja 109 (netto). Vuositasolla katettavaa tulee noin lisää, mutta toiminta tehostuu, koska tulevina vuosina vanhusten ympärivuorokautisen hoidon tarve kuitenkin lisääntyy. Henkilökunnan joustava käyttö ja moniammatillinen konsultointi helpottuu ja tuo tehokkuutta toimintaan ja vähentää tilapäisen työvoiman tarvetta. Osaamisen vahvistaminen ja henkilökunnan joustava toimintatapa saman katon alla ja turvalliset ja toiminnalliset tilat. Mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden moniammatillisen työskentelyn. Yhteistyö tiivistyy tulosalueiden välillä ja moniammatillinen työskentely mahdollistuu paremmin yhteisissä tiloissa, mutta yhteistyötä voidaan kehittää myös muutoin, samassa palvelukeskusalueella.

118 Sotepalveluselvityksen toimenpidekortti Toimenpiteen nimi: Vastuuhenkilö: Toimenpiteen kuvaus: Tavoitetaso: Toimenpiteen aikataulutus: Arviointi- ja seurantasuunnitelma: Suun terveydenhuollon palvelujen osittainen keskittäminen Tarja Rutkiewicz Kantakaupungin alueella sijaitsevat hoitolat (Pankalampi, Lähemäki ja Rantakylä) lakkautetaan ja suun terveydenhuollon palvelut keskitetään siten, että ne järjestetään Mikkelin keskussairaalaan saneeratuissa tiloissa muiden avoterveyspalvelujen ja suusairauksien erikoissairaanhoidon yhteydessä. Tämä muutos on osa ESPER-hanke kokonaisuutta ja tapahtuu mahdollisesti aikaisintaan vuonna Keskittämisen jälkeen Anttolan ja Haukivuoren väestölle lähipalveluna tarjotaan mahdollisesti ainoastaan suuhygienistipalveluja. Suunnitelmissa on ratkaistava suun terveydenhuollon päivystysjärjestelyt. Kuluvana vuonna 2014 Haukivuoren ja Anttolan hammashoitopalveluja arvioidaan kriittisesti ja tarvittaessa supistetaan toimintaa. Anttolan hammashoitolan käyttöaste lisääntyy ainakin hetkellisesti. Tällä hetkellä Puumalan kunnan asukkaita ohjataan käyttämään ko. hoitolan palveluja Puumalan hammaslääkäriresurssien heiketessä Puumalan oman hammaslääkärin jäädessä eläkkeelle vuoden 2015 alusta. Haukivuoren asukkaille pyritään tarjoamaan lähipalvelut koululaisille ja lapsille sekä ikäihmisille vähintäänkin suuhygienistin palvelut. Ostopalveluista on luovuttu vuoden 2014 alusta lähtien. Lisäksi selvitetään mahdollisuus vuokrata terveysasemien tiloja yksityisille. Aikatauluun keskittämisen osalta vaikuttaa ESPER-hankkeen eteneminen, koska suun terveydenhuollon palvelut kuuluvat terveydenhuollon avopalveluihin. Valtakunnalliset sote-järjestelyt on otettava huomioon. Vuoden 2014 aikana suunnitellaan lähipalvelujen laajuus ja tuottaminen Anttolan ja Haukivuoren osalta. Anttolan hammashoitolan käyttöastetta seurataan kuukausittain. Syksyllä 2014 on Haukivuoren osalta arvioitava suun terveydenhuollon palvelujen järjestämisen laajuus ja sisältö. Kantakaupungissa annettavien palvelujen keksittämisen arviointi- ja seuranta ovat osa ESPER- hankkeeseen aikataulutusta. Ennakkovaikutusten arviointi J Vaikutukset asiakkaisiin: Suuremmissa yksiköissä potilaan valinnanmahdollisuus lisääntyy. Hoitoon pääsy turvataan paremmin, koska työvoiman saatavuudesta aiheutuva haavoittuvuus vähenee. On mahdollisuus hyödyntää työskentelytapaa, jossa erilaiset osaajat ovat tarvittaessa potilaan käytettävissä: ongelmanratkaisu nopeutuu ja hoidosta etsitty tulos saavutetaan tehokkaammin ja taloudellisemmin myös potilaan kannalta.

119 Erikoishammashoidon ja erikoissairaanhoidon palvelut ovat joustavasti saatavilla. Hoidon laatu paranee ja potilasturvallisuus lisääntyy. J Taloudelliset vaikutukset: J Vaikutukset henkilöstöön: J Vaikutukset sidosryhmiin- /vaikutukset muihin toimintoihin Tässä vaiheessa ESPER- hankkeen toteutumisesta aiheutuvat muutokset vuokrakustannuksissa eivät ole vielä selvillä. On mahdollista, että tilakustannuksissa syntyy säästöjä: toimintojen yhdistämisen ja uudelleenjärjestelyjen jälkeen on mahdollista tarjota palvelut nykyistä pienemmissä tiloissa. Sote-palveluselvityksestä kävi ilmi, että suurta taloudellista hyötyä sivupalvelupisteiden (Anttola ja Haukivuori) lakkauttamisesta ei pystytä osoittamaan. Terveysaseman lakkauttaminen ei vaikuta Anttolan seudun asukkaiden hammashoitotarpeeseen, hammashoito vain siirtyy muualla toteutettavaksi. Henkilöstökuluihin ei toimipisteen lakkauttamisella näin ollen ole vaikutusta. Sivupisteiden lakkauttamisen myötä säästöä kertyy vuokrakuluista ( euroa), henkilöstön matkakustannusten (-3000 euroa) sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden(-4000 euroa) hankintakustannusten osalta. Keskittäminen tuo toiminnallisia etuja, jotka todennäköisesti hillitsevät kustannusten nousua ja saattavat lisätä potilastuloja. Potilaille voidaan turvata riittävä ja tasokas hoito henkilöstön määrää kasvattamatta. Turvataan työpaikat nykyiselle henkilöstölle. Mahdollisuus työssä kehittymiseen ja osaamisen vahvistamiseen lisääntyy. Konsultaatiomahdollisuus paranee. Työviihtyvyys paranee, kun tunne työnhallinnasta lisääntyy. Yhteistyön vahvistaminen muun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa, josta seuraa molemminpuolista hyötyä. Konsultaatiomahdollisuudet lisääntyvät. Tähän sisältyy mm. osastopotilaille suun terveydenhuollon palvelujen tarjoaminen "lähipalveluna", jolloin vältytään potilaiden kuljetuksilta ja lisätään potilasturvallisuutta. Synergiaedut välinehuollon, laitehuollon, hoitotarvike- ja lääkejakelun sekä laboratorio-ja röntgenpalvelujen järjestämiseen mahdollistuvat.

120 Sotepalveluselvityksen toimenpidekortti Toimenpiteen nimi: Vastuuhenkilö: Toimenpiteen kuvaus: Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun kääntäminen laskuun Niina Helminen (sote), Soile Kuitunen ja Pekka Patama (Elinvoima ja kilpailukykypalvelut) Työmarkkinatuen kuntaosuuden maksut vähenevät nykytasosta seuraavilla toimenpiteittä: 1. kuntouttavan työtoiminnan volyymin kasvattaminen (kaupungin omat paikat, lisäresurssia hoitamaan kuntouttavan työtoiminnan tehtäviä: sosiaaliohjaaja, Reitin 3 palveluohjaa jaa, toimistosihteeri muodostavat 5 henkilön tiimin, ostetaan enemmän kuntouttavaa työtoimintaa), 2. Eläkeselvityksiä tehdään aktviisemmin 3. Työllistämispalkkio yrityksille, joka palkkaa työmarkkinatukilistalla olevan pitkäaikaistyöttömän, 4. Uusi tukirakenne järjestöille työllisyyden hoitoon (Kehittämiskumppanuussopimus KH ). Selvitetään hallinnollinen ratkaisu, Elinvoima- ja kilpailukyky-yksikkö vai sote, v talousarvion yhteydessä. Tavoitetaso: Työmarkkinatuen kuntaosuus tulee puolittaa. Eli kustannukset saada 2,5 miljoonasta (TP 2013) tasolle 1,25 miljoonaa. Listalla olevien määrän tulee puolittua. Listalla 3/ henkilö (listalla tullut uusia 41, poistunut 20, nettolisäys 21 hlöä). Maaliskuu henkilöä, eli kasvua 95 henkilöä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä lisääntyy 35 henkilöllä kuukaudessa. Vuonna 2013 ollut 205 henkilö kuntouttavassa työtoiminnassa. Kuntouttavan työtoiminnan piirissä ollut keskimäärin noin 90 hlöä samanaikaisesti vuonna Tilanne henkilö, eli kasvua 87 henkilöä. Toimenpiteen aikataulutus: Arviointi- ja seurantasuunnitelma: Kaikki toimenpiteet on saatu käynnistettyä ja ovat täysimääräisesti käytössä maaliskuusta 2014 alkaen. Seurantaa varten on perustettu työllisyysjaos, joka seuraa ja raportoi tuloksia kaupunginhallitukselle säännöllisesti kolme kertaa vuodessa. Työllisyysjaos kokoontuu klo Seurantaa kehitetään edelleen. Ennakkovaikutusten arviointi J Vaikutukset asiakkaisiin: Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on enemmän. Asiakasta aktivoidaan nopeammin ja jämäkämmin kuin aikaisemmin. Estetään syrjäytyminen työvoiman ulkopuolelle ja mahdollisimman monelle löytyy mielekästä tekemistä ja polku opiskeluun, työtoimintaan, työkokeiluun tai työhön.

121 J Taloudelliset vaikutukset: J Vaikutukset henkilöstöön: J Vaikutukset sidosryhmiin- /vaikutukset muihin toimintoihin Kaupungin tekemät toiminnalliset muutokset näkyvät työmarkkinatuen sekä toimeentulotukimenojen laskuna. Vaikutukset kohdentuvat täysimääräisesti työmarkkinatuen listaan jatkossa. Vuonna 2013 kaupungin työllistämisbudjetti oli 1,65 miljoonaa euroa ja 2014 määräraha 1,1 miljoonaa euroa. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö vähenee tulevaisuudessa (esim. päihde- ja mielenterveyspalvelut). Selvitetään työmarkkinatuen kuntaosuuden siirtäminen työllisyyspalveluihin Henkilöstön tehtävänkuvat ovat muuttuneet ja uusi toimintatapa vaatii joustavuutta ja avoimuutta. Työmäärä "lisääntyy" asiakasvolyymin kasvaessa. Kehittämiskumppanuus avaa uusia toimintatapoja ja yhteistyö jäsentyy ja tiivistyy tavoitteellisemmaksi.

122 Sotepalveluselvityksen toimenpidekortti Toimenpiteen nimi: Vastuuhenkilö: Toimenpiteen kuvaus: Tavoitetaso: Toimenpiteen aikataulutus: Arviointi- ja seurantasuunnitelma: Vaikeavammaisten palvelujen asiakaskohtaisen kustannuksen lasku Niina Helminen ja Anne Hyytiä-Hassinen Vaikeavammaisten palveluiden, joita ovat kuljetuspalvelut, asunnonmuutostyöt, henkilökohtainen avustaja, saattajapalvelu ja kotipalvelu, asiakaskohtaisen kustannuksen laskuun pyritään seuraavilla toimenpiteillä: 1. Selvitetään ko. palveluiden kustanukset suhteessa muihin keskisuuriin kuntiin ja selvitetään kustanuserojen syyt yhteisseminaareissa. Pyydetään kunnilta heidän mahdolliset lain soveltamista ohjaavat tarkemmat kriteerit. Jos Mikkeliin verrattuna tiukempia kriteereitä löytyy, otetaan ne käyttöön välittömästi. Myöntämisperusteet viittaavat vammaispalvelulakiin kaikissa tähän asti saaduissa vastauksissa. Erityisiä myöntämisperusteita ei ole tehty. KULJETUSPALVELUT: Tehdään analyysi kustannuksista ja eroja selittävistä syistä. Perustetaan MYK matkojen välitys- ja yhdistelykeskus omana toimintana Tavoiteltu kuljetuskustannusten leikkaus pidemmällä aikavälillä on /vuodessa. Kaupunki panostaa palveluliikenteen kehittämiseen osana kuljetuspalveluita. Kuljetuspalvelua myönnettäessä hyödennetään arvioinnissa fysioterapeutin tai muun ammattihenkilön arviota asiakkaan mahdollisuutta käyttää julkista joukkoliikennevälinettä (bussi). HENKILÖKOHTAINEN AVUSTAJA. Palkanlaskenta kotiutetaan omaksi toiminnaksi, säästö nykykustanuksiin vuodessa, toteutuen 2015 aikana. Kaikkien asiakkaiden palvelusuunnitelmat tarkistetaan. Epäselvissä tapauksissa otetaan käyttöön avustajakokeilu hyödyntäen kotipalveluhenkilöstöä. KOTIPALVELU. Toiminann ohjausjärjestelmän avulla saavutetaan välittömän työajan osuuden nousua ja kustannussäästöä. Katsomalla kaikki kotihoidon asiakkuudet yhdessä keskitetyssä palveluohjauksessa, kritieerit tiukentuvat, työntekijät ja työt jakautuvat tasaisemmin ja tilapäisen työvoiman käyttö vähenee. Ostopalveluita puretaan palkkaamalla 3 lähihoitajaa korvaamaan ostopalveluita, arvioitu vuosisäästö noin /vuosi. Tarkistetaan vaikeavammaisten PÄIVÄ- TOIMINNAN saajien palvelusuunnitelmat ja saadun päivätoiminnan määrä. Asiakkaita Tp henkilöä. Käynnistetty neuvottelut Validian kanssa päivätoiminnan mahdollisista uusista järjestämistavoista. PAL- VELUOHJAUSYKSIKÖSTÄ oma toimenpidekortti. Asiakaskohtaiset kustannukset laskevat nykytasosta. Toimenpiteet toteutetaan 2014 vuoden aikana. Palveluohjausyksikkö ja MYK-toiminta käynnistyy 2015 vuoden alusta. Seuranta toteutetaan osana talousseurantaa ja talousarvio- ja tilinpäätösprosessia.

123 Ennakkovaikutusten arviointi J Vaikutukset asiakkaisiin: J Taloudelliset vaikutukset: J Vaikutukset henkilöstöön: J Vaikutukset sidosryhmiin- /vaikutukset muihin toimintoihin Asiakkaiden palveluiden määrä ja/tai taso voivat laskea. Oikaisuvaatimusten määrä lisääntyy. Kustannukset laskevat, mutta vaikutukset nähtävissä vasta pidemmällä aikavälillä. Arvioitu kustannusten lasku 2015 yhteensä noin euroa ja 2016 noin euroa. Vanhojen asiakkaiden tilanteiden uudelleen arviointi tiukennetuilla kriteereillä työllistää henkilöstöä. He joutuvat vastaanottamaan asiakkaiden kielteisen palautteen. Vammaisjärjestöt, vammaisneuvosto, autoilijat ja tilitoimistot reagoivat muutoksiin.

124 Sotepalveluselvityksen toimenpidekortti Toimenpiteen nimi: Vastuuhenkilö: Toimenpiteen kuvaus: Tavoitetaso: Toimenpiteen aikataulutus: Arviointi- ja seurantasuunnitelma: Kotihoidon tehostaminen toiminnanohjauksella, johon liitetään myös sähkölukkopalvelu asiakkaiden oviin. Kotihoidon esimies Ulla Yli-Karro ja Niina Kaukonen. Asiantuntijana Sari Luukkonen. Toiminnanohjauksella ohjataan kotihoidon työntekijäresurssia niin, että resurssit ovat tehokkaassa käytössä, työt kohdistuvat tasapuolisesti työntekijöille huomioiden omahoitajuuden, matkat ja työntekijän rajoitteet. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla pyritään lisäämään työntekijöiden välittömän työn aikaa asiakkaan luona. Lähihoitajilla tavoite on 60 %, sairaanhoitajilla 40 % välitöntä työaikaa työvuorossa. Kotihoidon kustannustehokkuuden lisääminen. Sairaanhoitajien työn jakaminen tasaisesti. Mikkelin seutu on ollut toinen pilotti paikkakunnista ja kehittämistyö on alkanut keväällä v Tarkoitus on toukokuun 2014 loppuun saada koko Mikkelin palvelutuotantoyksikkö toiminnanohjauksen piiriin. Optimointia jatketaan vielä. Tällä hetkellä optimoinnista toimii omahoitajuus, joka on jo hyvin iso asia järjestelmässä ja helpottaa työnjärjestelyä suuresti. Vielä on kehitteillä matkojen ja hoitajan rajoitteiden optimointi sekä raportointi koulutus esimiehille. Toisen vaiheen asiat otetaan käyttöön syksyn (esim. yle lehti, labra ja muut erikoislehdet Efficassa.) Sähkölukkojen kilpailutus on syksyllä Toiminnanohjauksen muutoksen seuranta ohjausryhmän online kokouksien kautta. Esimiesten ja työnjärjestelijöiden palavereja on tarvittaessa, vähintään parin kuukauden välein. Kun raportointi saadaan toiminnanohjauksen kautta, seurataan työntekijöiden välittömän työajan osuutta kuukausittain. Työnjakajat arvioivat päivittäin toimintaa ja tekevät tiivistä yhteistyötä kotihoidon esimiesten kanssa. Arvioidaan myös toimintatavan muuttumista, mikään laite ei muuta toimintaa, vaan edellyttää esimiehiltä muutosjohtamista. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä voidaan seurata viikkotasolla esimerkiksi työvuorojen määränä tai pidemmällä aikavälillä osuutena työvoimasta (kapasiteetista) tai kotihoidon henkilöstökustannuksista. Ennakkovaikutusten arviointi

125 J Vaikutukset asiakkaisiin: Toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan vaikuttaa hoitajan työhön niin, että työ tasoittuu hoitajien kesken, jolloin voidaan rauhoittaa hoitajan antama aika asiakkaalle ja asiakas saa sen ajan, joka on hänelle tarkoitettu palvelusuunnitelmassa. Tuo turvallisuutta ja toiminnan varmuutta, kun nähdään, että asiakkaan luokse mennään sovitusti. J Taloudelliset vaikutukset: J Vaikutukset henkilöstöön: J Vaikutukset sidosryhmiin- /vaikutukset muihin toimintoihin Välittömän työajan tasaus ja lisäys tuo mukanaan sen, että samalla työvoimalla voidaan hoitaa enemmän asiakkaita. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sijaistyövoimaa ei tarvitse palkata, kun työt voidaan suunnitelmallisesti järjestellä koko alueen kesken. Työnjärjestelijät näkevät koko alueen asiakkaat ja hoitajat. Nyt toukokuu 2014 mennessä tehostusta on 4:n työnjärjestelijän (lähihoitajan) verran, heillä ei ole sijaisia kentällä. Tästä syntyvä säästö on noin vuodessa. Välitön työaika on tehostunut lähihoitajille 45 %:sta 55 65%:iin. Sairaanhoitajilla prosentit ovat säilyneet suurin piirtein ennallaan eli 20 30% välillä. Vaihtelut ovat sairaanhoitajien kohdalla suuria 20 65% välillä. Sairaanhoitajien asiakastyö jaetaan tasaisesti jatkossa, toukokuussa perustettiin toiminnanohjaukseen oma sairaanhoitajatiimi. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla pystytään järjestelemään hoitajien poissaoloja niin, että kaikkiin poissaoloihin ei tarvita sijaista varahenkilöstöstä tai ulkopuolelta. Tämä menojen vähennys koskee tilapäisen työvoiman käytön vähentämistä. Tämän hetken tietojen mukaan vähennystä menoista voi arvioida, että noin 20 % sairauspoissaoloista voidaan järjestellä ilman sijaista, mikäli kotihoidon asiakasmäärä ei kasva merkittävästi. Tästä tuleva n (8-9 työntekijän palkkakustannus vuodessa) Toiminnanohjausjärjestelmä ei ole vielä toiminut kokonaista vuotta täysillä, joten tilannetta ei voi vielä luotettavasti ja tarkasti arvioida koko vuoden osalta. Olettamus on, että säästöjä saadaan henkilöstömenojen osalta, näkyy tilapäisen työvoiman käytön vähenemisenä. Kokonaisuudessa arvioitu säästö on n Toiminnanohjausjärjestelmä tasaa työtä työntekijöiden kesken. Työntekijä saa helposti ja nopeasti apua kesken päivän, jos yllättävää tapahtuu. Kirjaamiseen menee vähemmän aikaa, kun mobiilissa tilastoidaan käynnit ja ne siirtyvät suoraan potilastietojärjestelmään. Kaikelta toimistolla tehtävältä kirjaustyöltä ei tietenkään vältytä. Hoito- ja palvelusuunnitelmat on laadittava ja muutokset käynneillä kirjattava. Kotihoidon resurssi on arvioitavissa, joten vaikuttaa mm. varahenkilöstön resurssin käyttöön ja ei rasita muita yksiköitä resurssipyynnöillä.

126 Sotepalveluselvityksen toimenpidekortti Toimenpiteen nimi: Vastuuhenkilö: Toimenpiteen kuvaus: Tavoitetaso: Toimenpiteen aikataulutus: Arviointi- ja seurantasuunnitelma: Säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon kriteereiden tarkastelu Ulla Yli-Karro, Juha Kiesilä ja Niina Kaukonen Kotihoidolle on laadittu yhteiset hoitoon pääsyn myöntämisperusteet. Myöntämisen perusteet koskee koko Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimea. Säännöllisen kotihoidon kriteereitä tarkastellaan vuosittain, seurataan säännöllisen kotihoidon peittävyyttä ja arvioidaan asiakkaiden määrän kasvua suhteessa valtakunnan tasoon, vertaillaan keskisuuriin kaupunkeihin ja Maisemakuntiin toteumaa. Kuntaliiton vetämässä työryhmässä päätavoitteena on kotihoidon kehittäminen ja pohdintaan myös kotihoidon pääsyn kriteereitä. Mikkelin sote on mukana tässä kehittämistyössä. Tavoitetaso hoidettaville on STM:n suositusten mukainen ja myös Mikkelin PTY:n tavoitetaso, ja on hyväksytty valtuustoissa seudullisen vanhuspalvelujen toimintaohjelman myötä. Tavoite on, että yli 75 vuotiaista 92 % asuu omissa kodeissaan ja säännöllisen kotihoidon piirissä on yli 75 -vuotiaista %. Nykyisillä kotihoidon myöntämisperusteilla varmistetaan, että kotihoidon eurot ja palvelut eivät kasva hallitsemattomasti. v TP säännöllisen palvelun prosentti on 15,7 % eli 938 asiakasta. Pääsy 14 %: iin tarkoittaa n. 16 asiakkaan vähennystä ja pääsy 13%:iin tarkoittaa n. 25 asiakasta vähemmän. Arvioidaan myös säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon kriteereitä, voidaanko niitä tiukentaa. Käydään läpi asiakkuuksia, joilla säännöllisiä käyntejä on harvoin. Jatkossa uudet asiakkuudet kulkevat keskitetyn palveluohjausyksikön kautta. Kotisairaalakäynnit kirjaantuvat tilapäiseen kotihoitoon, joten jatkossa erotellaan muu tilapäinen kotihoito ja arvioidaan, voiko kriteereitä tiukentaa? Vuonna 2020 yli 75-vuotiaiden arvioitu määrä on n , jolloin 13 % on 941 asiakasta ja 14 % asiakasta säännöllisen kotihoidon piirissä. Riittävä, hyvin toimiva ja oikein kohdennettu kotihoito on ehdoton edellytys sille että vanhusten palveluiden ja muiden erityisryhmien palveluketjut toimivat. Tämä tavoitetaso on voimassa joka vuosi toistaiseksi ja on kirjattu valtuuston hyväksymään vanhuspalvelujen seudulliseen toimintaohjelmaan Vuosittain käydään läpi kaikki kotihoidon asiakkakuudet, uudet asiakkaat tulevat keskitetyn palveluohjausyksikön kautta. Vuosittain seurataan säännöllisen kotihoidon peittävyyttä Maisema taulukossa. Myöntämisperusteiden kiristäminen ei välttämättä auta, vaan voi johtaa siihen, että jos henkilö ei saa apua ajoissa, hänen tilansa huononee nopeammin ja riski joutua raskaamman huolenpidon piiriin liian aikaisin. Tarve on aina

127 arvioitava yksilöllisesti ja palvelurakennetta on arvioitava kokonaisuutena. Palveluohjausyksikön perustamisella saatetaan. saavuttaa tuo alempi prosentti (13 14 %) sillä, että palvelunarvioijat ovat samoja henkilöitä joka puolella palvelutuotantoyksikköä ja noudattavat sovittuja kriteereitä Ennakkovaikutusten arviointi J Vaikutukset asiakkaisiin: J Taloudelliset vaikutukset: J Vaikutukset henkilöstöön: J Vaikutukset sidosryhmiin- /vaikutukset muihin toimintoihin Asiakkaat saavat kunnallista kotihoidon palveluita tasapuolisesti, mutta tiukennetun kriteeristön perusteella. Pääsy 14 %: iin tarkoittaa n. 16 asiakkaan vähennystä ja pääsy 13 %:iin tarkoittaa n. 25 asiakasta vähemmän. Talouden puolella tarkoittaa 14 %:lla nettona /vuosi (v nettokustannus/asiakas oli 8.977, joten 16 x 8.977= ) ja 13 %:lla tarkoittaa /vuosi (25 x 8.977= ) kustannuksia vähemmän. Henkilökuntaresurssia ohjataan toiminnanohjauksella, ja mikäli asiakasmäärä vähenee keskitetyn palveluohjauksen ja tarkistettujen kriteereiden myötä, sopeutetaan henkilökuntaa ja tilapäisen työvoiman tarve vähenee. Henkilöstö toimii yhteisten myöntämisperusteiden ohjaamana, jolloin palveluiden saanti on helpompi perustella asiakkaalle. Jatkohoitopaikat ja muut kotiuttavat yksiköt tietävät kotihoidon myöntämisperusteet ja voivat suhteuttaa omaa toimintaansa niihin. Kotihoidon toimivuus vaikuttaa koko palvelurakenteeseen.

128 Sotepalveluselvityksen toimenpidekortti Toimenpiteen nimi: Vastuuhenkilö: Toimenpiteen kuvaus: Tavoitetaso: SOTEN Keskitetty palveluohjausyksikkö Niina Kaukonen ja Niina Helminen Tarkempi kuvaus ppe- esityksessä. Luodaan keskitetty SOTE-palveluiden palveluohjausyksikkö, jonka kautta sovitut asiakkuudet kulkevat ja annetaan palveluohjausta puhelimella ja/tai asiakastapaamisella, tehdään palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelma, hoidetaan asiakasmaksut sekä tarvittavat päätökset keskitetysti. Keskitetään laskutus yhteen tiimiin ja varmistetaan osaaminen. Asiakkaat pääsevät palvelutarpeen arviointiin ja saavat palveluohjausta tasapuolisesti, kokonaisvaltaisesti ja oikea-aikaisesti riippumatta siitä, mihin asiakasryhmään kuuluu. Palvelurakenne painottuu entistä enemmän kevyempiin palveluihin ja voidaan hidastaa kustannusten kasvua. Palvelutarpeen arviointi tehdään yhdenmukaisella tavalla. Palveluun pääsyn kriteerit yhtenäistyy ja täsmentyy kaikille. Järjestöjen ja 3. sektorin toiminta hyödynnetään entistä tehokkaammin. Vanhusten osalta asiakkaiden määrän kasvaessa tehostetun palveluasumisen peittävyyden pitäminen tulevaisuudessakin suositusten mukaisessa tasossa tai jopa alle. Toimenpiteen aikataulutus: Uuden toimintatavan suunnittelu v Uusi toiminta alkaa Arviointi- ja seurantasuunnitelma: Uutta toimintaa arvioidaan systemaattisesti ja seurataan kustannusvaikutuksia, asiakasmäärien kehitystä ja palveluiden peittävyyttä. Laaditaan yhtenäiset seurantalomakkeet asumispalveluihin ja kotiin annettaviin palveluihin. Palvelun laatua arvioidaan systemaattisella omavalvonnalla. Tehdään talousarvioseurannan yhteydessä kuukausittain. Ennakkovaikutusten arviointi J Vaikutukset asiakkaisiin: Lisätään kuntalaisten tietoisuutta palveluista ja helpotetaan palvelun löytyminen. Asiakas tietää, mihin ottaa yhteyttä, jos tarvitsee tietoa SOTE - palveluista ja saa yhdestä paikkaa palveluohjausta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Vähentää asiakkaan monen luukun kautta kulkemista ja monilta yhteydenotoilta. Varmistaa palveluun pääsyn oikeaaikaisesti. Uudistus tuo asiakkaille jatkuvuutta, sillä palveluohjaus ei yhden työntekijän varassa.

129 J Taloudelliset vaikutukset: Palveluun pääsyn kriteerit ja niiden noudattaminen tehostuu ja vaikuttaa kustannuskehitykseen, kustannuskehitys hidastuu. Palveluiden ja resurssien ohjaamista ja kohdentamista palveluketjun eri vaiheissa siten, että asiakkaalle on tarjolla vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, painopisteenä kevyemmät, avohoitopainotteisemmat palvelut. Välittömän työajan osuus palvelutuotannossa lisääntyy, koska asiakas tulee palveluitten piiriin valmiin palvelusuunnitelman ja asiakasmaksupäätösten kanssa. Tilapäisen työvoiman tarpeen arvioidaan vähenevän jonkin verran. Päällekkäisten töiden ja päätöksenteon moniportaisuus pienenee ja voi tuoda henkilötyövuosien säästöä. Alustavan suunnitelman mukaan 1 SAS hoitaja vähenee (eläköityminen) Esimiehiä ja hallinnollisia työtehtäviä (vammaispalvelun kotihoito + erityistyöntekijä) tällä hetkellä osaksi tekeviä siirtyy kokonaan käytännön työhön. Tämän arvioidaan vähentävän tilapäisen työvoiman tarvetta noin 1 henkilötyövuoden verran (säästöä yhteensä noin euroa vuodessa). Toimistotehtävät keskittyvät sihteereille ja mm. sosiaalityöntekijät keskittyvät asiakastyöhön. Päätökset ja asiakasmaksut ja huojennukset tehdään keskitetysti yhteisten kriteerien ja ohjeiden mukaisesti. Tilakustannukset: Yksittäisistä tiloista voidaan luopua, tilat tehokkaassa käytössä, säästöä noin euroa/v. verraten nykyisiin tilavuokriin soten osalta. Vapautuvat tilat on käytettävissä muihin toimintoihin virastotalolla. Pitkällä aikavälillä, kun toiminta vakiintuu ja palveluohjaus toimii, ja jos toimintoja voidaan keskittää enemmän kevyempiin palveluihin, säästöjä voidaan arvioida syntyvän v noin 1-3 % pienemmillä nettokustannuksilla tehostetussa asumispalveluissa, eurosäästö noin Paikkalukuna tarkoittaa vanhuspalveluissa 5-15 paikkaa, vammaispalvelussa 0,5 1,5 paikkaa, kehitysvammaisten asumisessa 1-3,5 paikkaa vähemmän tehostettua palveluasumista (Vapa ja Vammaispalvelu, TP 2013 tiedoilla, nettokustannuksista). Vanhuspalveluissa tavoite on haasteellinen, koska väestö ikääntyy ja muistisairaiden osuus kasvaa ja tuo painetta tehostettuun palveluasumiseen. Tehostetun palveluasumisen lisätarve alueella vuoteen 2020 mennessä on n. 120 paikkaa nykyisillä peittävyyksillä, mikä tarkoittaa nykyisilläkin hoitopäivähinnoilla laskettuna n 4 milj. lisäkustannusta. Mikäli tehostamista saadaan 3 %, on kasvuennuste pienempi ja vaikuttaa kustannuksiin. Peittävyyden pitäminen tulevaisuudessakin suositusten mukaisessa tasossa tai alle tuo säästöä. Vammaispalveluissa ylitysriski on vuonna 2014, joten säästö tulee laskea toteutuneista kustannuksista ja huomioida TA Kokonaissäästö on noin vuositasolla nykykustannuksiin verraten ja v asiakasmäärillä. Kotiin annettavien palveluiden ja mielenterveysasumispalveluiden osalta on omat toimenpidekortit.

130 J Vaikutukset henkilöstöön: J Vaikutukset sidosryhmiin- /vaikutukset muihin toimintoihin Uudenlainen toimintatapa aiheuttaa muutoksia tehtäväkuviin, työskentelytiloihin ja työtapoihin. Tuo muutosta esimiestyöhön. Mahdollistaa palveluohjauksellisen työtavan ja moniammatillisen tiimin. Päätöksenteon tukena on sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Henkilöstön työaikaa vapautuu asiakastyöhön, koska palveluohjausyksikössä ratkaistaan asiakkaan asiat kokonaisvaltaisesti. Sidosryhmillä on yksi paikka, mihin ottavat yhteyttä. Tiivistää sidosryhmien ja tulosalueiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja selkeyttää työskentelyä. Erikoissairaanhoidon ja 3.sektorin kanssa yhteistyön tiivistyminen. Tärkeää on, että kaikki palveluketjun tuottajat huomioivat muutokset oman toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä, keskitetty palveluohjaus vaikuttaa kaikkiin soten toimintoihin.

131 Sotepalveluselvityksen toimenpidekortti Toimenpiteen nimi: Vastuuhenkilö: Toimenpiteen kuvaus: Tavoitetaso: Toimenpiteen aikataulutus: Arviointi- ja seurantasuunnitelma: Sähköinen asiointi Arja Väänänen ja Riitta Manninen Sähköisen asioinnin kehittäminen ja lisääminen yhteistyössä Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin Hyvis -hankkeen ja Lupauksen kanssa. Uusia palveluita otetaan käyttöön ja entisten käyttöönottoa laajennetaan. Uudet palvelut olisivat soittopyyntölomake ja chat, joka mahdollisesti otetaan käyttöön. Laajennetaan kansalaisen ajanvaraus, turvallinen viestinvälitys ja sähköiset lomakkeet. Tänä vuonna otetaan käyttöön 1-2 kokonaan uutta palvelua ja laajennetaan käytössä olevia palveluita uusille toimialoille. Toteutuneiden käyttöönottojen määrä, laajennuksien määrä puolivuosittain. Ennakkovaikutusten arviointi J Vaikutukset asiakkaisiin: J Taloudelliset vaikutukset: J Vaikutukset henkilöstöön: J Vaikutukset sidosryhmiin- /vaikutukset muihin toimintoihin Tarjotaan uusi asiointimuoto, joka ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Helpottaa yhteydensaantia. Edellyttää toimivia yhteyksiä ja tiettyä osaamista. Mahdollistaa yhteyden saannin täsmällisesti oikealle henkilölle. Käyttöönottokustannukset ovat jo maksettu kansalaisen ajanvarauksen, sähköisten lomakkeiden ja turvallisen viestinvälityksen osalta. Palveluiden laajennukset eivät aiheuta lisäkustannuksia. Lomakkeiden sähköistämiseen on varattu raha sairaanhoitopiirin budjettiin (pienkehitys). Chat tukipalvelu on kustannuksiltaan 700 /3-5 käyttäjää/vuosi. Työntekijöiden työpanos eri toimintoihin muuttuu. Chat mahdollistaa työntekijän hoitaa useamman asiakkaan asioita samassa ajassa kuin perinteisellä tavalla yhden asioita. Kustannussäästöt tulevat toiminnan järkevöittämisestä, sähköisten palveluiden vapauttaessa henkilöresursseja muihin toimintoihin. Vaatii uutta osaamista, koulutusta ja positiivista asennetta sähköisen asioinnin käytön lisäämiseen. Vaatii taitoa opastaa asiakkaita ja motivoida heitä käyttämään sähköisiä palveluita. Omien toimintaprosessien tarkastelu palvelukohtaisesti: mm. Ensineuvo, vastaanotto, puhelinajat. Resurssien uudelleenarviointi. Sidosryhmien, yhteistyökumppaneiden ja kuntien muiden työntekijöiden, henkilöstön informointi palveluiden muuttumisesta.

132 Sotepalveluselvityksen toimenpidekortti Toimenpiteen nimi: Vastuuhenkilö: Toimenpiteen kuvaus: Tavoitetaso: Toimenpiteen aikataulutus: Arviointi- ja seurantasuunnitelma: Mikkelin päiväaikaisen vastaanoton tehokkuuden parantaminen entisestään ja sitä kautta päivystyksen käytön vähentäminen Hans Gärdström ja Minna Mutanen Pankalammella sijaitsee pääterveyskeskus. Pankalammen terveysasemalla toimii erikoislääkäreiden ja -hoitajien vastaanottopisteet. Pankalammella on myös röntgen ja laboratoriopalvelut arkisin. Anttolassa, Haukivuorella, Suomenniemellä ja Ristiinassa toimii terveysasemat, joissa on lääkäri- ja hoitajapalvelut. Vastaanotoilla on riittävä hoitaja- ja lääkäriresurssi. Pankalammen terveysasemalla toimii neljä tiimiä (aluejaon mukaisesti). Tiimit hoitavat alueensa väestönsä terveyteen ja sairauteen liittyvät asiat; niin pitkäaikaisseurannat kuin kiireelliset asiat oikea-aikaisesti. Laboratoriokustannusten laskeminen - 5% (= ); edellyttää ettei ISLAB nosta hintoja. Yhteispäivystykseen ohjautuu vain triagen mukaisesti kuuluvat potilaat. Tavoitetaso on päivystyksen kustannuksista - 5 % (= ); edellyttää, että kuntalaiset vastaanotolle terveysasemilla pääsee. Tiimitoimintamalli on käynnistynyt maaliskuussa 2014, joten toiminnassa on vielä käyttöönottovaihe. Toimintamallia muokataan kokoajan toimivammaksi; ammattilaisten ja asiakkaiden palautteen mukaisesti. Koko vastaanottotoiminnan muutos on osa ESPER- hanketta, jossa vastaanottopalvelut toimivat tulevaisuudessa sairaalakampusalueella yhdessä sairaalan poliklinikkojen kanssa yhdessä. Tämän muutoksen aikataulu on viimeistään Muutosaikataulussa huomioidaan koko ESPER hankkeen eteneminen. Tiimikokouksissa arvioidaan toimintaa, kuten myös tiiminvetäjien ja esimiesten välissä palavereissa. Tämä muutos liittyy ESPER- hankkeeseen, johon on oma aikataulutus. Vastaanoton toimintaa mitataan ja arvioidaan asiakasmäärillä, käyntimäärillä ja puheluiden määrillä sekä euroilla. Ennakkovaikutusten arviointi J Vaikutukset asiakkaisiin: J Taloudelliset vaikutukset: Potilaiden oikea-aikainen hoitaminen, jolloin hoidon laatu paranee. Toiminta tehostuu, kun aidosti ne potilaat, jotka kuuluvat peruspalveluiden piiriin, ohjautuvat myös niiden palveluiden piiriin. Rakentamisen osalta syntyy lisäkustannuksia. Laboratoriokustannusten laskeminen - 5% (= ). Päivystyksen kustannuksien vähentäminen - 5 % (= );

133 J Vaikutukset henkilöstöön: J Vaikutukset sidosryhmiin- /vaikutukset muihin toimintoihin Uusi toiminta antaa mahdollisuuden työssä kehittymiseen ja osaamisen vahvistamiseen sekä mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhön. Vaatii henkilöstöltä muutosvalmiutta ja rohkeutta kokeilla uusia tapoja toimia. Yhteistyön vahvistaminen erikoissairaanhoidon kanssa sekä yhteisten toimintamallien kehittäminen. Kun toimitaan samalla kampuksella (pth kuin päivystys) on helpompi ohjata kuntalainen oikeaa hoitoyksikköön.

134 Sotepalveluselvityksen toimenpidekortti Toimenpiteen nimi: Vastuuhenkilö: Toimenpiteen kuvaus: Tavoitetaso: Toimenpiteen aikataulutus: Arviointi- ja seurantasuunnitelma: Lasten ja nuorten psykiatrian käytön ja kapasiteetin vähentäminen Johanna Will-Orava ja Hans Gärdström Vahvistetaan perustason palveluita, Lasten ja nuorten hoidon toimintamallit, prosessit ja resurssit sekä hoitoon pääsyn kriteerit käyty läpi, kuvattu, täsmennetty ja selkiytetty => luodaan uudet sekä lasten että nuorten hoidon toimintamallit (matalan kynnyksen, perustason erityispalvelun ja erikoissairaanhoidon palvelut) sekä kohdennetaan resurssit oikein. Resurssit kohdennettu oikein perustason ja erikoissairaanhoidon kesken uuden toimintamallin mukaisesti, matalan kynnyksen oikea-aikainen ja nopea tuki sekä jalkautuvat palvelut lasten, nuorten ja perheiden kasvu- ja kehitysympäristöihin mahdollistuu, lasten ja nuorisopsykiatrian kustannukset alenevat Tähän tilastotietoa; lasten kehityksen tukiyksikkö, nuorten mielenterveyspalvelut, lasten ja nuorisopsykiatria; lähettävät tahot, asiakasmäärät, käyntimäärät ja kustannukset Kesän ja syksyn 2014 aikana lasten ja nuorten hoidon toimintamallit, prosessit ja resurssit sekä hoitoon pääsyn kriteerit käyty läpi, kuvattu, täsmennetty ja selkiytetty ja uudet toimintamallit luotu, palveluohjauksen vahvistaminen (vuosi 2014), Uudet sovitut toimintamallit käytössä osittain jo vuonna 2014 ja edelleen Toimintamalleja arvioidaan systemaattisesti kuukausittain. Seurataan kustannuskehitystä, asiakasmäärien ja käyntien kehitystä. Talousseuranta kuukausittain. Ennakkovaikutusten arviointi J Vaikutukset asiakkaisiin: J Taloudelliset vaikutukset: J Vaikutukset henkilöstöön: Palveluihin pääsy oikea-aikaisesti ja nopeasti perustasolla vahvistuu. Tuki lasten, nuorten ja perheiden kasvu- ja kehitysympäristöissä mahdollistuu. Uuden toimintamallin myötä palveluihin ohjautuminen selkiytyy. Lasten ja nuorisopsykiatrian käyttö ja kustannukset alentuneet, perustason kustannukset tietyin osin lisääntyneet oikein kohdennettujen resurssien myötä. Selkeät uudet toimintamallit tehostavat toimintaa. Tarkat kustannuslaskelmat saadaan laskettua, kun uudet toimintamallit on luotu ja resurssit kohdennettu sen mukaisesti. Tukipalvelut matalalla kynnyksellä tuodaan peruspalveluiden yhteyteen ja tuki perustason työntekijöille myös mahdollistuu, lasten ja nuorten matalan kynnyksen toimintojen resurssointi olemassaolevaa toimintaa uudelleen järjestelemällä, esimerkkinä lasten matalankynnyksen

135 perheyksikkö poikkihallinnollisin resurssein; ennaltaehkäisevä ls, perhetyö, varhaiskasvatus, neuvola, perusopetus. Samoin erikoissairaanhoidon nuorten välimaaston työryhmän resurssin kohdentaminen perustasolle matalan kynnyksen toiminnaksi Olkkarin yhteyteen. J Vaikutukset sidosryhmiin- /vaikutukset muihin toimintoihin Lasten 0-13 v ja nuoret v. uudet toimintamallit tukevat yhteistyötä ja ohjautumista oikean palvelun piiriin.

136 Sotepalveluselvityksen toimenpidekortti Toimenpiteen nimi: Vastuuhenkilö: Toimenpiteen kuvaus: Tavoitetaso: Toimenpiteen aikataulutus: Arviointi- ja seurantasuunnitelma: Aikuispsykiatrian palvelujen vähentäminen ja kustannusten karsiminen Hans Gärdström ja Anri Tanninen Perustason vahvistaminen, palveluohjauksen tehostaminen, kotiinvietävien palvelujen vahvistaminen ja palveluasumisen vähentäminen ja pth:n ja esh:n päällekkäisten prosessien purkaminen, Mielenterveystalohanke Erikoissairaanhoidon käynnit pysyvät vuoden 2013 tasolla. Kustannustaso on alhaisempi. Vuodeosastopäivien määrä 10% alhaisempi verrattuna vuoteen Erikoissairaanhoidon kustannukset tältä osin 5% alhaisemmat verrattuna vuoteen Pth:n ja esh:n päällekkäisten prosessien purkaminen, palveluohjauksen vahvistaminen (vuosi 2014), kotiinvietävien palvelujen vahvistaminen (vuosi ), palveluasumisen vähentäminen ja keventäminen (oma toimenpidekortti, vuosi ), Mielenterveystalohanke Talousseuranta kuukausittain. Käyntimäärien seuranta työntekijätasolle saakka. Hoitosuunnitelmat kaikille asiakkaille (suunnitelmassa huomioitava palvelujen keventämisen aikataulu). Ennakkovaikutusten arviointi J Vaikutukset asiakkaisiin: J Taloudelliset vaikutukset: J Vaikutukset henkilöstöön: Päällekkäisten prosessien purkaminen myötä asiakkaat ohjautuvat palveluihin yhden oven periaatteella. Palveluohjauksen vahvistamisen myötä asiakas ei "putoa" tuensaannin ulkopuolelle. Palveluasumisen vähentämisen ja kotiinvietävien palvelujen vahvistamisen myötä asiakkaat pystyvät asumaan omissa kodeissaan kotiinvietävien palvelujen turvin. Päällekkäisten prosessien purkaminen tehostaa toimintaa. Tällä vaikutusta talouteen. Palveluasumisen ostopalveluun käytetyt eurot vähevät kotiinvietävien palvelujen vahvistamisen myötä (Palveluasumisen vähentämisesta ja keventämisesta oma toimenpidekortti, jossa taloudelliset vaikutukset siltä osin) Kotiinvietävien palvelujen vahvistaminen vaatii henkilöstön lisääntymistä ja vastavuoroisesti asumispalveluostot vähenevät. Pth:n ja esh:n päällekkäisten prosessien purkaminen tuo henkilöstölle uudenlaiset työskentelymallit ja uudenlaiset osaamisvaatimukset. Päällekkäisten prosessien purkamisen myötä esh:n ja pth:n yhteenlaskettu kokonaishenkilöstömäärä vähenee.

137 J Vaikutukset sidosryhmiin- /vaikutukset muihin toimintoihin Vähentää asiakkaiden muita sotepalvelujen ja esh:n palvelujen käyttöä

138 Sotepalveluselvityksen toimenpidekortti Toimenpiteen nimi: Vastuuhenkilö: Toimenpiteen kuvaus: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen vähentäminen ja keventäminen Minna Mutanen ja Anri Tanninen Mielenterveys- ja päihdepalveluissa toteutetaan palvelurakennemuutos. Palvelurakenne painottuu kevyempiin palveluihin. Eritasoisten asumispalvelujen palvelurakennetta kevennetään tehostetusta palveluasumisesta tukiasumisen ja oman kodin suuntaan. Lisätään kotiinvietäviä palveluja tukemaan kotona asumista. Tavoitetaso: Palveluselvityksen mukainen asumispalvelujen tavoitetaso: 0.69 hpv/20+asiakas (nykyinen taso: 0.96 hpv/20+asiakas). Tavoitetasoon pääsemiseksi vaaditaan 20 paikan vähentämistä nykyisestä 128 paikkamäärästä. Nykyinen paikkamäärä sisältää 73 tehostetun palveluasumisen paikkaa, johon 20 paikan vähennystarve kohdennetaan. Palveluverkkoselvityksen mukaiseen tavoitetasoon pyritään vuoden 2019 loppuun mennessä. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat ohjataan eri tasoisiin asumispalveluihin keskitetysti. Asumisessa suositaan ensisijaisesti omaa asuntoa ja kotiinvietäviä tukipalveluja. Toimenpiteen aikataulutus: Selvitystyö aloitettu jo vuoden 2013 lopussa ja jatkuu edelleen. Koko palvelurakennemuutos mielenterveys- ja päihdepalveluissa toteutetaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Vuosi 2014: Asumispalveluihin ohjautumisen prosessi käyty läpi. Eritasoisten palveluasumisten asiakkuuksista(tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen, tukiasuminen) on vuoden loppuun mennessä selvitetty, ketkä selviytyvät kevyemmässä asumismuodossa. Intervallihoidot lakkautettiin tehostetussa palveluasumisessa ja palveluasumisessa alkaen. Palveluasumisessa tapahtuvan intervallin tilalle on kehitetty kuntouttava päiväintervalli. Kevyempien asumismuotojen (palveluasuminen, tukiasuminen) ja kotiinvietävien palvelujen kilpailutusta valmistellaan. Tehostetusta palveluasumisesta palveluasumiseen kotiutetaan 15 asiakasta. Vuosi 2015: Kevyempien asumismuotojen ja kotiinvietävien palvelujen kilpailutus käynnistyy Asiakkaita ohjataan kevyempiin asumismuotoihin edelleen. Mahdollisesti käynnistyvä palveluohjausyksikkö jatkaa aloitettujen toimenpiteiden toteuttamista. (kts. palveluohjausyksikön toimenpidekortti) Tavoitetaso: mikäli 4 asukasta saadaan kotiutettua tehostetusta omaan asuntoon, lisätään 1 työntekijä kotiinvietäviin palveluihin.

139 Arviointi- ja seurantasuunnitelma: Asiakkaiden lukumääriä ja euroja seurataan eri palveluasumisen muodoissa. Ostopalvelupaikkoihin tehdään suunnitellusti valvontakäyntejä, joiden perusteella tehdään palvelutuottajan kanssa suunnitelma laatuun ja toimintaan liittyvistä asioista. Taloudenseuranta kuukausittain. Moniammatillinen SAS-työryhmä kokoontuu viikottain. Ennakkovaikutusten arviointi J Vaikutukset asiakkaisiin: J Taloudelliset vaikutukset: Asiakkaat ovat oikeanlaisissa ja tarpeenmukaisissa palveluissa. Asuminen määräytyy asiakkaan tarpeen mukaan ensisijaisesti kevyemmissä vaihtoehdoissa. Asuminen kodinomaista. Omassa kodissa asuminen on mahdollista kotiinvietävien palvelujen turvin. Asiakkaiden palvelujen saatavuus ja palvelujen monipuolisuus lisääntyy. Hoitovastuu yhdellä taholla. Asumispalvelujen palvelurakennetta kevennetään. Asumispalveluostot vähenevät seuraavasti: Vaihtoehto 1: 20 asiakasta pois tehostetusta palveluasumisesta palveluasumiseen, kustannusvaikutus on / vuosi. Vaihtoehto 2: 20 asiakasta pois tehostetusta palveluasumisesta tukiasumiseen, kustannusvaikutus on / vuosi. Tässä vaihtoehdossa asumiseen liittyvä tuki on laskettu jo kustannusvaikuttavuuteen. Vaihtoehto 3: 20 asiakasta pois tehostetusta palveluasumisesta omaan kotiin, kustannusvaikutus asumisen osalta on / vuosi. Tässä vaihtoehdossa asiakas tarvitsee lisäksi kotiinvietävää palvelua tukemaan kotona selviytymistä, alkuvaiheessa tuki hyvinkin tiivistä, jopa useamman kerran päivässä tapahtuvaa. Vuosi 2014: Tehostetusta palveluasumisesta palveluasumiseen siirtyy 15 asiakasta. (vuositason säästö / vuosi, vuoden 2014 säästö riippuu kotiuttamisen ajankohdasta). Intervallihoidot lakkautettiin tehostetussa palveluasumisessa ja palveluasumisessa alkaen. Kustannusvaikutus on vuositasolla / vuosi. Vuonna 2014 kustannusvaikutus on Vuosi 2015: Tehostetun palveluasumisen paikkamäärä ei lisäänny. Neljän asukkaan kotiuttaminen palveluasumisesta kotiin lisää yhden henkilön panostuksen kotiinvietäviin palveluihin. Huomioiden yhden henkilön palkkausvaikutus järjestelystä tulee vuosisäästö. Vuosi : Palveluasumisen paikkamäärää vähennetään edelleen. Pyritään siihen, että 5 asiakasta kotiutuu vuodessa palveluasumisesta omaan kotiin kotiinvietävien palvelujen turvin. Vuonna 2019 päästään palveluselvityksen mukaiseen 0.69 tavoitetasoon. Säästö vuoteen 2019 mennessä Kokonaissäästö vuonna 2014: Vuosi 2015: Säästö vuosina on

140 J Vaikutukset henkilöstöön: J Vaikutukset sidosryhmiin- /vaikutukset muihin toimintoihin Mielenterveys- ja päihdepalveluissa otetaan käyttöön uudenlaisia toimintamalleja, jotka vaikuttavat työn laaja-alaisuuteen ja monipuolisuuteen. Vaatii henkilöstöltä uudenlaista osaamista. Palvelurakenteen muuttaminen kotona tuettavaan asumiseen vaatii yhden henkilön / vuosi lisäresurssoinnin kotiinvietäviin palveluihin neljää asiakasta kohden. Aiemmin kuvattu toimintamalli edellyttää tehokasta jatkohoidon järjestämistä, jossa avainasemassa SAS-työryhmä. Mielenterveys- ja päihdeavohoidon palvelujen tarve lisääntyy. Yhteistyön vahvistaminen erikoissairaanhoidon kanssa. Toimintamalli vaikuttaa ostopalvelukumppaneiden toimintaan.

141 Sotepalveluselvityksen toimenpidekortti Toimenpiteen nimi: Vastuuhenkilö: Toimenpiteen kuvaus: Tavoitetaso: Henkilöstön mukaan ottaminen kehittämiseen ja muutostyöhön, henkilöstön kehittämisehdotusten huomioiminen Katriina Halmeaho Henkilöstökyselyissä (sotepalveluselvityksen kysely sekä kaupungin työhyvinvointikysely keväällä 2014) nousi erityisesti esille kolme asiaa: 1)Henkilöstön halu nostaa omaa taloustietoisuutta ja halu ottaa omalta osaltaan vastuuta taloudesta, 2) Kuntataajamissa halutaan toimia yhtenä henkilöstönä ja ottaa vastuuta kuntataajaman palveluista palvelukokonaisuutena ja 3) Vaikka tyytyväisyys esimiestyöhön oli noussut, haluttiin kirkastaa esimiestehtävät, esimiesportaita ei tule olla liikaa ja toisaalta niiden jotka ovat esimiehiä, tulee ottaa kokonaisvastuu esimiestyöstä. Erityisesti nämä henkilöstön kehittämisehdotukset otetaan huomioon, arvioidaan ja toteutetaan kehittämistyössä. Kaikissa tulosyksiköissä on käyty henkilöstön kanssa keskustelutilaisuudet kehittämisehdotuksista ja niiden toteuttamisesta. Toimenpiteen aikataulutus: Sote-palveluselvityksen osalta viimeistään kesän aikana. Jatkossa vuosittaiset kehittämiskokoukset, jotka kirjataan muistioksi ja toteuttamista seurataan tulosalueiden johtoryhmissä. Arviointi- ja seurantasuunnitelma: Tulosalueiden johtoryhmät seuraavat tulosyksikkökohtaisesti kehittämistoiminnan toteutumista ja henkilöstön osallisuutta. Henkilöstötyöryhmä palvelussuhdepäällikön johdolla seuraa koko sotealueen osalta toteutumista. Ennakkovaikutusten arviointi J Vaikutukset asiakkaisiin: Ei välitöntä vaikutusta. J Taloudelliset vaikutukset: J Vaikutukset henkilöstöön: J Vaikutukset sidosryhmiin- /vaikutukset muihin toimintoihin Taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida, osallisuus voi lisätä henkilöstön työtyytyväisyyttä ja siten vähentää sairauspoissaoloja. Osallisuus lisää työtyytyväisyyttä. Henkilöstön osaaminen tulee hyödynnetyksi ja lisää koulutushalukkuutta. Ei välittömiä vaikutuksia

142

143 ESPER-hanke tilasuunnitelma Toiminta Nykyinen toimipaikka Suunniteltu toimipaikka Perustelut muutokselle Muuta lisätitetoa Lääkärivastaanotot Alueelliset vastaanottotiimit Pankalampi Mikkelin keskussairaala Nyk. rakennuksen huono kunto Ensineuvo Pankalampi Mikkelin keskussairaala Nyk. rakennuksen huono kunto Hallinto, Pankalampi Mikkelin keskussairaala Nyk. rakennuksen erityistyöntekijät ja huono kunto tukipalvelut Fysioterapia Pankalampi Mikkelin keskussairaala Kiinteä yhteistyö Mielenterveysvastaanot to (Pankalampi ja Matkakeskus) Pankalampi ja Matkakeskus Mikkelin keskussairaala fysiatrian kanssa Mielenterveys- ja päihdeavohoidon sekä psykiatrian sijaitseminen toistensa läheisyydessä tuo synergiaetua, päällekkäiset toiminnot pystytään purkamaan, yhteistyö tiiviimpää Yhteistyö sairaalan eri poliklikkojen kanssa; konsultaatiot jne. Kiinteä osa vastaanottotoimintaa Kiinteä osa vastaanottotoimintaa Siirtyy jo syksyllä 2014 Perustervdeynhuollon mielenterveys- ja päihdeavohoito, erikoissairaanhoidon psykiatria ja A-klinikka tulee sijaita toistensa välittömässä läheisyydessä. Mipä-sosiaalityö Virastotalo Mikkelin keskussairaala; mielenterveys- ja päihdevastaanoton hoidon läheisyyteen Suun terveydenhuolto Sosiaalityö on tiivis osa mielenterveys- ja päihdeavohoitoa

144 Hammashoitola 1 Pankalampi (ns. alatalo); Kiiskinmäenkatu 5-7 (Saattotien puoli) Keskussairaala Keskittämisen hyödyt: Mainitut edut koskevat synergiaedut (mm. kaikkia hoitoloita. väline-ja laitehuolto), Keskussairaalaan hoitoprosessin keskitetään Rantakylän, tehostuminen, Anttolan ja Haukivuoren osaamisen yksiköt keskittäminen, toiminnan turvaaminen myös henkilöstöpulan aikana Hammashoitola 2 Rantakylän HH Pankalampi(TK:n Keskussairaala päärakennus); Kiiskinmäenkatu 5-7 Rantakylä, Jokipolku 1 Keskussairaala Lähemäen HH Lähemäkitalo,Rauhankatu Keskussairaala 10 Terveysneuvonta Itäinen nla (äitiys/lasten) Rauhankatu 10 Jää ennalleen Hyvät neuvolan tilat. Pankalammen nla (äitiys/lasten) Kiiskimäenkatu 5-7 Pankalampi Pankalammen ja Rantakylän neuvola yhdistymien Rantakylän koulun yhteyteen uusi iso neuvola. Sisäilmaongelmat. Pankalammen ja Rantakylän neuvolan äitiys-ja lastenneuvolan yhdistymien yhdeksi toimivaksi neuvolakokonaisuude ksi. Tarvitaan isot terveet tilat vähintään 6-7 th ja lääkärin tilat. Tilaa tarvitaan enemmän jos myös seulontatoiminta PAPA siirtyy uuteen neuvolan

145 Pankalammen nla (perhesuunnittelu) Pankalampi 1)vastaanoton yhteyteen tai2) Itäisen neuvolan yhteyteen.silloin löydyttävä lisätilaa.neuvola täysi. Muu neuvolatoiminta Pankalammelta siirtyy pois. Sisäilmaongelmat. Perhesuunnitteluneuv ola on oltava asikkaiden kannalta hyvin tavoittettavassa olevassa paikassa. Asiakkaina paljon nuoria. Vastaanoton yhteydessä:lääkärin työvoiman ollessa lähellä perhesuunnitteluneuvola n tiloja niin konsultaatio helppoa. Välinehuoltoa tarvitaan paljon. Pankalammen nla (seulonta/papa) Rantakylän nla (äitiys/lasten) Pankalampi Rantakylä Jokipolku 1 Rantakylän uuden neuvolan yhteytyyn tai Itäinen neuvola Pankalammen ja Rantakylän neuvola yhdistymien Rantakylän koulun yhteyteen uusi iso neuvola. Sisäilmaongelmat. Pankalammen ja Rantakylän neuvolan äitiys-ja lastenneuvolan yhdistymien yhdeksi toimivaksi neuvolakokonaisuude ksi..pankalammen ja Rantakylän neuvolan äitiys-ja lastenneuvolan yhdistymien yhdeksi toimivaksi neuvolakokonaisuude ksi rantakylän koulun saneerettaviin tiloihin Välinehuoltoa tarvitan päivittäin. Tarvitaan isot terveet tilat vähintään 6-7 th ja lääkärinla tilat. Tilaa tarvitaan enemmän jos myös seulontatoiminta PAPA siirtyy uuteen neuvolan Sairaalapalvelut Osasto 1 Moisiontie Mikkelin keskussairaala Muutto elokuussa 2014 Vanhuspalvelut Kotisairaala Terveyskeskus/P-lampi ESPER hankkeeseen liittyvä päivystyksen läheisyyteen Tiivis yhteistyö päivystyksen kanssa auttaa potilaita kotiutumaan nopeammin

146 Kotiutustiimi Yöpartio Terveyskeskus/P-lampi ESPER hankkeeseen liittyvä päivystyksen läheisyyteen Terveyskeskus/P-lampi ESPER hankkeeseen liittyvä päivystyksen läheisyyteen Muistipoliklinikka Kiiskinmäenkatu 2 ESPER hankkeeseen liittyvä. Tiivis yhteistyö päivystyksen kanssa auttaa potilaita kotiutumaan nopeammin Tiivis yhteistyö päivystyksen kanssa auttaa potilaita kotiutumaan nopeammin Muitipolin yhdistäminen. Resurssien ja osaamisen yhdistäminen. Potilaille helpompaa kun ei ole kuin yksi paikka jossa asiat hoituvat. Ei tarvitse erillistä tilaa vaan toimii kotisairaalan tiloissa. Samaan tilaan erikoissairaanhoidon geriatrisen ja muistipolin kanssa. Kotihoidon lääkärit Hoitotarvikevarasto Sosiaalipalvelut Terveyskeskus/P-lampi ESPER hankkeeseen liittyvä päivystyksen läheisyyteen Terveyskeskus/P-lampi ESPER hankkeeseen liittyvä. Lääkäreiden työpanoksen yhteiskäyttö. Voidaan paremmin sopia yhteistyöstä ja sopia työnjaosta. Olisiko hyödyllistä yhdistää erikoissairaanhoidon hoitotarvikevaraston kanssa yhteen Kotihoidon lääkärit voivat työskennellä muiden lääkäreiden kanssa samoissa tiloissa, ei tarvita omia erillisiä tiloja Tarvitsee tilan johon asiakas voi melko helposti tulla, esteetön kulku ja parkkipaikka, jotta kuljettaja voi odottaa asiakasta hetken. Tarvitsee muutaman paikan odotustilan.

147 Lapsiperheiden sosiaalityö Kaupungin virastotalo Esperin kampus, läheinen sijainti lasten ja nuorten psykitarian kanssa, lasten kehityksen tukiyksikön sekä perheoikeudellisten palveluiden kanssa Omana toimintana olevien palvelujen saaminen yhteen tilaan lähellle toisiaan; yhteistyö helppoa ja päällekkäinen työskentely jää pois. Uuden toiminta- ja työmallin kehittäminen lasten- ja nuorten psykiatrian toimijoiden kesken. Perheoikeudelliset palvelut Lasten kehityksen tukiyksikkö Rantakylätalo Lähemäkitalo Esperin kampus, läheinen sijainti lasten ja nuorten psykitarian kanssa, lastensuojelun ja lasten kehityksen tukiyksikön kanssa. Esperin kampus, läheinen sijainti lasten ja nuorten psykitarian kanssa, lastensuojelun ja perheoikeudellisten palveluiden kanssa Sosiaalipäivytys Havurinne Esso-hanke selvittää vaihtoehtoiset mallit sosiaalipäivystyksen toteuttamiselle ja kustannukset, Esperin kampus ja yhteinen päivystys terveydenhuollon kanssa tai sen rinnalla vaihtoehtona Kts. yllä. Kts. yllä. Synenergia terveydenhuollon päiväystyksen kanssa.

148

149 KUMPPANUUSSOPIMUS LUONNOS Sopimuksen osapuolet: Sopimuksen tarkoitus: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö (Y ), jäljempänä Mikkelin palvelutuotantoyksikkö PL 33, Mikkeli Mikkelin Setlementti ry ( ), jäljempänä yhdistys Mikkelin palvelutuotantoyksikkö ja yhdistys toteuttavat tiivistä kumppanuusyhteistyötä vuodesta 2014 alkaen. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa eläkeikäisten sekä muiden eläkkeellä olevien toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen kohdennettu Ikäihmisten kohtaamispaikka -toiminnan jatkuvuus Mikkelissä. Kumppanuussopimus sisältää: 1. Mikkelin Setlementti ry:n tarkoitus 2. Mikkelin Setlementti ry:n toiminta 3. Mikkelin Setlementti ry:n toiminnan vaikutukset Mikkelin strategisiin tavoitteisiin 4. Kumppanuussopimuksen tavoite 5. Kumppanuussopimuksen taloudellinen arvo 6. Sopimuksen voimassaolo ja tarkastaminen kesken sopimuskauden 7. Sopimuksen irtisanominen 1. Mikkelin Setlementti ry:n tarkoitus Mikkelin Setlementti ry on Mikkelin monipuolisin ikäihmisten toimintakykyä edistävä kolmannen sektorin toimija sekä vapaaehtois- ja vertaistoimijoiden omaehtoisten toimintamahdollisuuksien ja aktiivisen toiminnan edistäjä. Mikkelin Setlementti ry on Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistys ja osa kansainvälistä setlementtiliikettä. Suomalaisen setlementtiliikkeen perustehtävät ovat: Yksilön elämänhallinnan edistäminen Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen Ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja lähimmäisyyden edistäminen Yhteisöllisyyden toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistävien toimintamuotojen kehittäminen Mikkelin Setlementti ry on toiminut Mikkelissä vuodesta Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on heikommassa asemassa olevien auttaminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja tavoitteen saavuttamiseksi tehtävä yhteistyö kunnan ja muiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa. Vuosien aikana Mikkelin Setlementti ry:n toiminta on profiloitunut paikallisen setlementtityön toteuttamiseen siten, että painopistealueina ovat ikäihmisten toimintakykyä, hyvinvointia, osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä edistävät matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja vaikeasti ja työllistettävien työllistäminen. Yhdistys on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.

150 Mikkelin Setlementti ry on Mikkelissä ennaltaehkäisevän vanhustyön toimijana ammatillisesti toimiva aktiivinen yhteistyökumppani sekä yhdistysten keskinäisen että kolmannen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön edistäjä. Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona selviytyminen mahdollisimman pitkälle vanhuuteen. Mikkelin Setlementti ry:ssä kehitetään jatkuvasti asiakaslähtöistä toimintaa yhdessä ikäihmisten ja laajan yhteistyöverkoston kanssa sekä toimimalla mm. Suomen Setlementtiliiton seniori- ja vanhustyön verkostossa. Asiakaskyselyt tehdään vuosittain toiminnan vaikuttavuuden ja kehittämisen kartoittamiseksi. 2. Mikkelin setlementti ry:n toiminta Mikkelin seudulla eläkkeensaajien ja ikäihmisten osuus väestöstä on selvästi muuta maata korkeampi. Mikkelin Setlementti ry:n päämääränä on myös ennakoida väestön ikääntymisen tuomat haasteet kehittämällä ikäihmisille suunnattua toimintaa ajan hengen mukaiseen ja modernimpaan suuntaan. Mikkelin setlementti ry ylläpitää Ikäihmisten kohtaamispaikka Sentraalia Mikkelissä Porrassalmenkadulla, Takkatupaa Haukivuoressa ja Olokoloa Ristiinassa. Vuonna 2013 näissä kolmessa Ikäihmisten kohtaamispaikassa kirjattiin yhteensä lähes asiakaskäyntiä. Kohtaamispaikkojen asiakkaiden ikäjakauma on vuotta. Pääosa asiakkaista on vuotiaita. Leskiä asiakaista on noin puolet. Mikkelin Setlementti ry ylläpitää Mikkelin toimipaikkojen lisäksi Ikäihmisten kohtaamispaikkatoimintaa Kangasniemellä sekä Mäntyharjussa. Sentraali, Haukivuoren Takkatupa sekä Olokolo tarjoavat arkipäivisin monipuolisia aktiviteettejä alueidensa ikäihmisille. Toiminta on matalankynnyksen tavoitteellista toimintaa ja se on kaikille avointa ja maksutonta. Vuonna 2013 näissä kolmessa Ikäihmisten kohtaamispaikassa kirjattiin yhteensä lähes asiakaskäyntiä. Pääasiallinen rahoitus toimintaan tulee Ray:n avustuksista. Mikkelin Setlementti ry:n kohtaamispaikkojen toiminta-ajatuksen mukaisesti ikäihmisten elämänlaatua voidaan parantaa edistämällä heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, omatoimisuutta, osallisuutta sekä elämänhallinnan ja turvallisuuden tunnetta. Asiakkaat ovat parhaita kokemusasiantuntijoita oman hyvinvointinsa edistämisessä, joten heidän osallistumisensa toiminnan sisällön kehittämiseen mahdollistetaan. Ikäihmisten kohtaamispaikat toimivat myös matalankynnyksen työllistäjänä pitkäaikaistyöttömille, sosiaalitoimen kautta työllistyville sekä vähemmistöryhmille, kuten romaneille ja maahanmuuttajille. Mikkelin Setlementissä työskenteli v viisi kokoaikaista ja yksi osa-aikainen palkkatyöntekijä, 16 palkkatuella työllistettyä henkilöä sekä yksi sosiaalitoimen kautta työllistynyt. Kaupungille tämä merkitsee säästöjä ns. sakkomaksujen osalta ja työllistetyille hyvinvointia omanarvon tunteen ja ammatillisuuden kehittymisen myötä. Ikäihmisten kohtaamispaikat toimivat myös alueidensa järjestöjen yhteistyöfoorumeina, kuten eri järjestöjen yhteinen Tiistaitupa Haukivuoressa ja eri järjestöjen toiminnan esittelyja esiintymispaikkoina.

151 3. Mikkelin Setlementti ry:n toiminnan vaikutukset Mikkelin strategisiin tavoitteisiin Mikkelin Setlementti ry:n tuottamien ikäihmisten ennaltaehkäisevän toiminnan tuottaminen tukee omalta osaltaan kaupungin hyvinvoinnin strategiaa ja on linjassa muidenkin strategisten kehittämistoimenpiteiden kanssa. toiminnan vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin ja asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen Mikkelin Setlementti ry:n kohtaamispaikat tarjoavat edellytykset kuntalaisten oman hyvinvoinnin lisäämiseen, osallisuuden tunteeseen, yhteisöllisyyden kokemiseen, virkistäytymiseen, kulttuurielämyksiin sekä eri ohjelmiin osallistumiseen. Ulkopuoliset ammatilliset luennoitsijat ja esiintyjät käyvät kertomassa iän mukanaan tuomien vaivojen ja ongelmien ennaltaehkäisystä ja hoidosta sekä muista ikääntymiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Mikkelin Setlementti ry:n kohtaamispaikat tarjoavat monipuoliset edellytykset ikäihmisten omaan hyvinvoinnin lisäämiseen, ulkoiluun, virkistäytymiseen, kulttuurielämyksiin sekä ohjelmiin osallistumiseen. Kohtaamispaikat mahdollistavat myös ikääntyneiden eri alojen taitojen ja osaamisen jakamisen yhteiseksi iloksi ja hyödyksi toimimalla vertaistoimijoina tai erilaisissa ryhmissä. Mikkelin Setlementti ry:n Ikäihmisten kohtaamispaikat tarjoavat asiakkaille henkilökohtaista tietokoneen käyttöopastusta ja neuvontaa ja Sentraalissa toimii tietokonekahvila, josta voi varata ohjaustunnin päivittäin. Tietotekniikan opastusta ikäihmisille mm. sähköisten lomakkeiden opastus, internetin käyttö, sähköpostit, ipadin käyttöopastus, Skypen käyttö, joka lisää yhteydenpitoa läheisiin jolloin yksinäisyys vähentyy. Mikkelin Setlementti ry:ssä toimii myös Kirjastorinkipalvelu, jonka avulla liikuntarajoitteiset tai muusta syystä estyneet ikäihmiset voivat käyttää kirjastopalveluja monipuolisesti. Kirjastoringin työntekijä hoiti lähes lainausta v Monelle Kirjastoringin asiakkaalle toiminta tuo sen ainoan mahdollisuuden nauttia kulttuurista kodin seinien sisällä. elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima Mikkelin Setlementti työllistää toistakymmentä pitkäaikaista työtöntä vuosittain erilaisiin tehtäviin. Yleensä vuoden pituisissa työsuhteissa käydään läpi työntekijän koulutus mahdollisuudet. Mukana ovat myös vähemmistöryhmät esim. romaanit ja maahanmuuttajat. Hyöty kaupungille on säästyneet sakkomaksut ja eriarvoisuuden väheneminen. 4. Kumppanuussopimuksen tavoite Mikkelin sosiaali- ja terveystoimi on tukenut järjestöä vuokratuen muodossa vuodesta 2010 lukien. Kumppanussopimuksen tavoitteena on mahdollistaa edelleen toimitilojen tukemisen muodossa ennaltaehkäisevien matalan kynnyksen palvelujen tuottaminen ikäihmisille sekä tukea sitä kautta ikäihmisten osallisuutta ja toimintakyvyn ylläpitämistä.

152 5. Kumppanuussopimuksen taloudellinen arvo Mikkelin palvelutuotantoyksikkö antaa toiminta varten vuokratukea, jonka arvo vuonna 2014 on järjestön Mikkelin yksikön toiminnan osalta euroa sekä Olokolon osalta euroa. Mikkelin Setlementti ry:n toimesta toimitilaa voi käyttää myös muut kolmannes sektorintoimijat ja järjestöt tilankäyttömaksua vastaan Mikkelin Setlementti ry:n toimintaajan ulkopuolelta tai sovitusti yhtä aikaa Mikkelin Setlementti ry:n Sentraalin toimintojen kanssa. 6. Sopimuksen voimassaolo ja tarkastaminen kesken sopimuskauden Sopimuksen voimassaoloaika on v ja sen arvo tarkistetaan vuosittain. Sopimus on sidottu tässä sopimuksessa mainittuihin toimintoihin ja vuosittain järjestön on toimitettava avustushakemuksen yhteydessä selvitys toiminnan laajuudesta, vaikuttavuudesta sekä kaupungin strategian mukaisuudesta. 7. Sopimuksen irtisanominen Tämä sopimus voidaan irtisanoa päättymään, mikäli toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia eikä sopimuksen mukaista toimintaa enää ylläpidetä. Sopimus tulee irtisanoa tällöin syyskuun loppuun mennessä ja sopimus on voimassa irtisanomisvuoden loppuun asti. Sopimusta on tehty kaksi samanlaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. ALLEKIRJOITUKSET Mikkelissä.päivänä kuuta 2014 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Mikkelin Setlementti ry

153 SOTE, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-4/ 2014, ulkoiset ja sisäiset erät 14/ Huhtikuun Huhtikuun Laskennal. Johdon Johdon ennuste Huhti tot. TULOSLASKELMA JA TP (Käyttös.) TA toteuma toteuma ennuste Johdon ennuste ennuste / / Huhti TOTEUTUMISENNUSTE TA 2014 TP 2013 tot. 13 Toimintatuotot Myyntituotot ,0 % 95,8 % 112,6 % Maksutuotot ,8 % 104,7 % 102,5 % Tuet ja avustukset ,0 % 109,9 % 103,5 % Muut toimintatuotot ,0 % 17,0 % 31,0 % Toimintatuotot yhteensä ,9 % 94,9 % 104,8 % Valmistus omaan käyttöön ,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot ,5 % 103,0 % 104,8 % Palkat ja palkkiot ,5 % 104,0 % 105,5 % Henkilöstösivukulut ,5 % 99,9 % 102,5 % Eläkekulut ,5 % 97,0 % 101,9 % Muut henkilöstösivukulut ,5 % 120,7 % 107,4 % Palvelujen ostot ,3 % 97,0 % 102,5 % josta ulkoiset ,7 % 97,7 % 100,3 % josta sisäiset ,7 % 91,9 % 120,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 101,7 % 76,2 % Avustukset ,8 % 110,1 % 106,1 % Muut toimintakulut ,0 % 100,3 % 109,4 % Toimintakulut yhteensä ,0 % 99,4 % 103,0 % Toimintakate ,3 % 100,5 % 102,6 % Tulosalueiden ennuste: SOPA TEPA VAPA JOTUPA ESSHP Sote yht. Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Palvelujen ostot josta ulkoiset josta sisäiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate

154 YHTEENVETO: Myyntituotot SOPAssa myyntituoto toteutuvat käyttösuunnitelman mukaisesti. TEPAssa toteutuvat suunnittelusti. VAPAssa toteutuvat suunnitellusti. Maksutuotot Sopassa toteutuvat suunnittelusti. Tepan mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakkaiden omavastuuosuudet kasvavat suhteessa palveluiden käyttöihin ja ennusteen mukaan tulevat ylittymään arviolta euroa. VAPAssa toteutuvat suunnittelusti. Tuet ja avustukset Toteutuu suunnittelusti. Muut toimintatuotot TEPAssa alittumassa mielenterveys- ja päihdepalveluissa vuokratuotot euroa ei toteudu toimintamallin muutoksesta johtuen. VAPassa vuokratuottojen osuus on euroa, joka ei toteudu samasta syystä. Tuotot yhteensä Toimintatuotot toteutuvat alkuvuodesta hitaasti ja hitaus näkyy kirjanpidossa alhaisena toteutumisprosenttina vain 29 %. Ennusteen mukaan kuitenkin vain vuokratuotot, jotka on virheellisesti budjetoitu toimintamallin muutoksesta johtuen jäävät toteutumatta eli -1,2 milj.euroa. Jos palvelutasoa ei lasketa, tulojen ennustetaan kasvavan käyttösuunnitelmaan verrattuna 0,8 milj. euroa. Henkilöstömenot SOPAssa alittumassa avoimmista vakansseista johtuen euroa. TEPAssa henkilöstömenot pysyvät budjetissa, vaikka lääkärirekrytointia tehdään avoimiin virkoihin. VAPAssa ylitysriski euroa johtuen palkkojen jaksotuksesta viime vuodelta tälle vuodelle. Kokonaisuudessaan henkilöstömenoissa ennusteen mukaan olisi ylittymässä eurolla + sotukulut = euroa. Palvelujen ostot SOPAssa ylittymässä 2 milj. euroa johtuen lastensuojelun laitoshoidossa, vammaispalveluiden asumispalveluissa sekä kuljetuspalveluissa. TEPAssa mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluissa ylitysriski on edelleen 0,7 milj.euroa. Osa ylityksestä voidaan kattaa terveyspalveluiden sisältä, mutta noin 0,2 milj.euroa ei pystytä kattamaan toiminnan sisältä. VAPAssa sisäisissä erissä jäänyt budjetoimatta euroa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirn laskutuksessa on 3,5 milj.euron ylitysriski. Kokonaisuudessaan palveluiden ostojen ennustetaan ylittyvän euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Toteutuvat talousarvion mukaisesti. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin laskutus jäljessä, johtuen heidän varasto-ohjelman muutoksesta. Avustukset SOPAssa työmarkkinatuen kuntaosuudessa on euron ylitysriski. TEPAssa ja VAPAssa toteutuvat suunnitellusti. Kokonaisuudessaan avustukset olisivat ylittymässä euroa. Muut toimintakulut Toteutuvat suunnittelusti. Toimintakulut yhteensä Toimintakuluissa suurimmat ylitysriskit ovat palveluiden ostoissa, joissa ylitysriski on 5,8 milj.euroa. Kokonaisuudessaan tulot olisivat ylittymässä euroa ja menojen ylitys olisi euroa ja toimintakate oli euroa huonompi.

155 Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta alh/t/ 201t KANNANOTTO TOISEN TOIMINTATERAPEUTIN VAKANSSISTA Perusterveydenhuollossa on yksi toimintatera peutin vakanssi, joka kattaa koko Mikkelin alueen. Seutusoten ja kuntaliitosten myota alue on laajentunut, ja sen asiakas- ja ty6maiire huomattavasti lisaantynyt. TellS hetkelle jonot toimintaterapeutille ovat kohtuuttoman pitkat Uopa vuoden), ja ensisijaisesti toimintaterapeutin arvioihin peasevet esikouluikdiset lapset. Nein varhainen puuttuminen nuorempien lasten osalta iiia liian myohdiseksi. Peivahoidossa on paljon lapsia, jollla on tarkkaavuuden, keskittymisen, hahmottamisen, toiminnanohjauksen ja motoriikan pulmia. Toim intaterapeutin varhainen arviointi, konsultaatio ja tuki on terkea osa lapsen kuntoutuksessa ennen oppivelvollisuusikas. Tasta johtuen on terkea saada perusterveydenhuoltoon toinen toim intaterapeutin vakanssi. Saanniilliset toimintatera peutin kuntoutusjaksot kuuluisivat ensisijaisesti toteuttaa perusterveydenhuollossa. Talle hetkells siihen ei ole mahdollisuutta, koska toimintaterapeutin ty6aika kuluu paeasiassa arviointien tekemiseen. Toisella toimintaterapeutin vakanssilla tuetaan varhaista puuttumista ja edistetaen lasten ja perheiden hyvinvointia Mikkelissii. M ikkelisse 3L.L.2Ot4 KiertAvet erityislastentarhanopettajat: Riitta Kaikosuo Marketta Laaksometse Anne Pontinen Jaana Romppanen Jaana Vainio Tuija Vehetiitto

156 KANNANOTTO TOISEN TOIMINTATERAPEUTIN VAKANSSISTA Vajaaliikkeisten Kunto ry:n Mikkelin asiantuntiiatoimikunta kannanaa tehtya kannanottoa toisesta toimintaterapeutin vakanssista. M ikkelissii '1, 4../---/---> /.nlz, /t.a 44---*z-,r.,,r(77yf.,.!bi,-Y._ %d \_q-- Pirkko Karttunen-Lewandowski Puheenjohaja 'frlaila-ldena Marja-Leena Rahikainen Sihteeri

157 Vajaaliikkeisten Kunto ry: n M ikkeli n asiantuntijatoimikunnan kokoonpano 2OI Pirkko Karttunen-Lewandowski Lastenneurologian ylilidkiri pi sh p.[ faana Romppanen KierLJivi erityislastentarhaopetttaja Merja Lantta kuntoutusohjaaja esshp. fi L2345 Marja-Leena Rahikainen ft/liikunnanopettaja Mal I u. rahikai n otmail.com tLL6 Terttu Mdkeliinen Erityisopettaja terei. makel ai surffi.fi Maija Rautio kuntoutusohjaaja M a fi 9_ Sil j a lkone_n_ luheter:apeutti Si-l j o40lbo0829 Veera Pitkiin n Irttyl sl u okan o pettaj a veerc+ltka o_50 592s346 Yhteyshenkilo: M-erja Lantta

Mikkelin ja Pertunmaan sotepalveluselvitys Vastaanotto, suunterveys

Mikkelin ja Pertunmaan sotepalveluselvitys Vastaanotto, suunterveys Mikkelin ja Pertunmaan sotepalveluselvitys Vastaanotto, suunterveys Versio 31012014 Kustannustehokkuus (kaikki sotepalvelut) Kustannustehokkuus Yhteenveto Näkökulma Diat Taloudellisuus 4,5 Mikkelin pty:n

Lisätiedot

Loppuraportti Liite 3. Mikkelin seutusote Taustamateriaalia Sotepalveluselvitykseen 2013-2014 Väliraportti ohjausryhmälle

Loppuraportti Liite 3. Mikkelin seutusote Taustamateriaalia Sotepalveluselvitykseen 2013-2014 Väliraportti ohjausryhmälle Loppuraportti Liite 3 Mikkelin seutusote Taustamateriaalia Sotepalveluselvitykseen 2013-2014 Väliraportti ohjausryhmälle Versio 08022014 Kustannustehokkuus (kaikki sotepalvelut) Kustannustehokkuus Yhteenveto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012 Sotepalveluselvitys Ohjausryhmä 9.12.2013 Loppuraportti Liite 2 Laura Käsmä Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 1 2 2 1 4

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut HOITO- JA HOIVAPALVELUT 5 400 KOTIHOITO: HOITOSUUNNITELMAN PIIRISSÄ OLEVAT Puumala Panostukset kokonaisuutena melko korkeat, mutta asiakasta kohden matalat Panostukset sekä kokonaisuutena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 2012 Sotepalveluselvitys Ohjausryhmä 9.12.2013 Laura Käsmä Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportin ja Kuntaliiton keskisuurten kaupunkien raportin keskeiset tulokset 1 2 2 1 4 1 1 4 5 1 1 6 1 0 4 1

Lisätiedot

Loppuraportti Liite 5. Henkilöstötarkastelut

Loppuraportti Liite 5. Henkilöstötarkastelut Loppuraportti Liite 5 Henkilöstötarkastelut Ohry 18.3.213 Vastaanottopalvelut Henkilöstötarkastelu Optimointi laskennallinen lääkäri- ja hoitajamitoitus Laskennan parametrit: Väestöpohja n. 61 (Mikkeli,

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo

Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Tasapainoinen kasvu ja talous. Timo Talo Luottamushenkilökoulutus 15.4.2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Tasapainoinen kasvu ja talous Timo Talo Mikkelin PTY ja talouden haasteet - Mikkelin PTY:n kunnat sotekustannusten osalta erilaisia

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Loppuraportti Liite 1 Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Projektisuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena

Lisätiedot

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisema-raportti Mikkelin seutu versio 2106 Mikkeli Ristiina Suomenniemi Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Mikkelin seutu 2014 Versio 18.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Mikkelin seutu Versio 18.6.2015 Mikkeli Hirvensalmi Puumala JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Kuntavertailu: Vastaanottopalvelut Tiedä Vertaa - Ohjaa

Kuntavertailu: Vastaanottopalvelut Tiedä Vertaa - Ohjaa Kuntavertailu: Vastaanottopalvelut Tiedä Vertaa - Ohjaa Vastaanottopalveluihin kuuluvat terveyskeskusvastaanotto, terveysneuvonta sekä avohoidon tukipalvelut eli laboratorio, kuvantaminen ja ensihoito.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 28.1.2015 3 Liite 1. Käyttösuunnitelma 2015. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 28.1.2015 3 Liite 1. Käyttösuunnitelma 2015. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Tuotantolautakunta LIITTEET 28.1.2015 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 28.1.2015 3 Liite 1 Käyttösuunnitelma 2015 Mikkelin palvelutuotantoyksikkö SISÄLLYSLUETTELO Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Alustava hankesuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa 1. Tietoa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Joensuun seudun kuntajakoalue Versio 29082013

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. Joensuun seudun kuntajakoalue Versio 29082013 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti Joensuun seudun kuntajakoalue Versio 29082013 Polvijärvi 2012 Joensuu 2012 Kontiolahti 2012 Okuli 2012 JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 / osa 2

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 / osa 2 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisema-raportti Mikkelin seutu / osa 2 versio 2106 Mikkeli Ristiina Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa Kuntavertailu: Perhepalvelut Tiedä Vertaa - Ohjaa Perhepalveluihin kuuluvat ehkäisevä

Lisätiedot

Maisema-raportti Kauniainen 2011

Maisema-raportti Kauniainen 2011 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisema-raportti Kauniainen versio 26062012 Versio 2 - kommentoitu Kauniainen Kauniainen 2009 JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

Sotepalveluselvitys. Ohjausryhmä 16.1.2014

Sotepalveluselvitys. Ohjausryhmä 16.1.2014 Sotepalveluselvitys Ohjausryhmä 16.1.2014 Muutoksen perustelu Ehdotus toimenpiteiksi toiminnalliset Toimenpiteide n taloudelliset 1. Anttolan, Hirvensalmen, Puumalan, Haukivuoren, Ristiinan ja Suomenniemen

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Maisema-raportti. JYTA 2011 Versio 04022013 Kommentoitu

Maisema-raportti. JYTA 2011 Versio 04022013 Kommentoitu Maisema-raportti JYTA Versio 04022013 Kommentoitu JYTA JYTA:n kunnat JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt brutto- ja nettokustannukset sekä toimintatiedot ovat kunnan tilinpäätös- ja toimintakertomusta

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys Tiivistelmäosio

Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys Tiivistelmäosio Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys Tiivistelmäosio Kuntamaisema Oy 29.5.2014 Sisällysluettelo Toimeksiannon tausta 3 Yleistä Loimaan sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. RAS 2014 Versio 8.6.2015 (sisätautien ja kirurgian hoitojaksot korjattu)

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti. RAS 2014 Versio 8.6.2015 (sisätautien ja kirurgian hoitojaksot korjattu) Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema-raportti RAS Versio 8.6.2015 (sisätautien ja kirurgian hoitojaksot korjattu) RAS RAS 2013 Raahe Siikajoki Pyhäjoki JOHDANTO JA SISÄLLYSLUETTELO Raportissa esitetyt

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAAJAN ESITYS 2015 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 4 700 5 200 5 923 26 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 243 242 242-1

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi

Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi 1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti 18.3.2013 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

Selvityshanke 11/2014-8/2015

Selvityshanke 11/2014-8/2015 Selvityshanke 11/2014-8/2015 Tavoitteena selvittää Jokilaaksojen alueen kuntien sellaiset toimivat sote-palveluiden tuotanto- ja tuottajarakennevaihtoehdot, jotka täyttävät valmistelussa olevan soterakennelain

Lisätiedot

Koko sosiaali- ja terveyspalveluissa tuet ja avustukset toteutuvat talousarvion mukaisesti.

Koko sosiaali- ja terveyspalveluissa tuet ja avustukset toteutuvat talousarvion mukaisesti. Tuotantolautakunta LIITTEET 14.5.2014 Mikkelin kaupunki SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TUOTANTOLAUTAKUNTA TALOUDEN TOTEUMINEN, SEURANTARAPORTTI 1.1.- 31.3.2014 TUOTANTOLAUTAKUNTA YHTEENSÄ SEKÄ MIKKELI Toimintatuottojen

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8.2015

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8.2015 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.8. Yhteistyötoimikunta 26.10. Omistajaohjausryhmä 26.10. Yhtymähallitus 28.10. Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Maisemaraportti Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Kuhmalahti ja Juupajoki 2008 versio 310110

Maisemaraportti Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Kuhmalahti ja Juupajoki 2008 versio 310110 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisemaraportti Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Kuhmalahti ja Juupajoki 2008 versio 310110 Tiedä Vertaa Ohjaa Vertailukuntien ikärakenne Soini 2008 Kuhmalahti 2008 Sonkajärvi Eno 2008

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen Osavuosikatsaus 03/2014 Keskeiset huomiot Yksityiskohtaiset tilaustaulukon toteumat raportoitu kaupunginhallitukselle, löydettävissä kaupungin nettisivuilta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema -raportti. RAS 2015 Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki Versio Kommentoitu versio

Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema -raportti. RAS 2015 Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki Versio Kommentoitu versio Sosiaali- ja terveyspalveluiden Maisema -raportti RAS Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki Versio 22062016 Kommentoitu versio RAS RAS 2014 Raahe Siikajoki Pyhäjoki SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 Maisema-kuntien yleiset

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Tuottajan viesti tilaajalle: Vastaanottotoiminnan kehys sisältää vain 1 akisääteiset perusterveydenhuoltoon sisältyvät palvelut.

Tuottajan viesti tilaajalle: Vastaanottotoiminnan kehys sisältää vain 1 akisääteiset perusterveydenhuoltoon sisältyvät palvelut. a Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava yli lää kari Tilaajan Esitys %MuutosTA TILAUS TA214 Ennuste2l4 215 214/TA2O1S Vastaanotto Avohoito-/vastaanottoasiakkaat 77 77 8 2 6% Vastaanotto

Lisätiedot

PERHEPALVELUT KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETTUJEN JA AVOHUOLLON KUSTANNUKSET. kodin ulkopuolelle sijoitetut / 0-17 v. asukas

PERHEPALVELUT KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETTUJEN JA AVOHUOLLON KUSTANNUKSET. kodin ulkopuolelle sijoitetut / 0-17 v. asukas Perhepalvelut PERHEPALVELUT 530 KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETTUJEN JA AVOHUOLLON KUSTANNUKSET Hirvensalmi Korkeat panostukset avohuollossa, matalat kodin ulkopuolelle sijoittamisen Korkeat sekä avohuollossa

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Talousarviomuutokset 2014 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan ja terveydenhuollon vuoden 2014 talousarvion

Lisätiedot

Kuntaturva-selvitys 22.3.2016. Kuntamaisema Oy Laura Käsmä

Kuntaturva-selvitys 22.3.2016. Kuntamaisema Oy Laura Käsmä Kuntaturva-selvitys 22.3.2016 Kuntamaisema Oy Laura Käsmä 1 Sisällysluettelo 1. Selvityksen tarkoitus ja sisältö 3 2. Keskeiset havainnot 4 3. Puolanka, Tohmajärvi ja Rääkkylä ennen ulkoistusta 8 4. Palveluiden

Lisätiedot

Kunnanhallitus 144 16.06.2014 193/00.04.01/2014. Kunnanhallitus 144. Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen

Kunnanhallitus 144 16.06.2014 193/00.04.01/2014. Kunnanhallitus 144. Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen Kunnanhallitus 144 16.06.2014 Lausuntopyyntö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän jäsenkunnille kuntayhtymän vuoden 2015 ja talousarvion vuosien 2016-2017 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 193/00.04.01/2014

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine Sosiaali- ja perhepalvelut, koko linja 14.10.2015 2 Sosiaali- ja perhepalvelut, tulosyksiköt 14.10.2015 3 Sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus Palvelusisältöjen ja kustannusten määrittelytyön tärkeys taloudellisuus- ja tuottavuusvertailuissa. Kokemuksia kuutosvertailuista Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuus seminaari, Valtionvarainministeriö

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

75 000-44,8 750 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 989 3 000 203,3 367 Aikuispsykososiaaliset Netto 135 066

75 000-44,8 750 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 989 3 000 203,3 367 Aikuispsykososiaaliset Netto 135 066 Asiakas: Jyta Palvelu: Keijo Salminen/Pekka Kauppinen Vastuuhenkilö: Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Tilinpäätös 165 113 Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Perusturvalautakunta 24 20.02.2014 Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Ptltk 24 Talouspäällikkö Anna-Liisa Vesa on laatinut seuraavansisältöisen Lumijoen kunnan talouden

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Vanhus- ja vammaispalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Maisema-malli. yleisesittely. Nopea näköala parempaan palvelukokonaisuuteen

Maisema-malli. yleisesittely. Nopea näköala parempaan palvelukokonaisuuteen Maisema-malli yleisesittely Nopea näköala parempaan palvelukokonaisuuteen Maisema-mallin kehitys Kuntamaisema Oy perustetaan keväällä 2008 Syksy 2006: Kumppaniksi löytyy Sitra ja Maisemahankkeissa 21 kuntaa

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot