Loppuraportti Liite 3. Mikkelin seutusote Taustamateriaalia Sotepalveluselvitykseen Väliraportti ohjausryhmälle

Transkriptio

1 Loppuraportti Liite 3 Mikkelin seutusote Taustamateriaalia Sotepalveluselvitykseen Väliraportti ohjausryhmälle Versio

2 Kustannustehokkuus (kaikki sotepalvelut)

3 Kustannustehokkuus Yhteenveto Näkökulma Diat Taloudellisuus 5,6 Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n sosiaali- ja terveyspalvelut on muihin Maisemakuntiin nähden pääsääntöisesti tehokkaasti toteutettu. Laskennallista optimointivaraa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen laskien ei löydy, vaan alueen palvelut on toteutettu n. 7 milj. euroa Maisemakuntien keskiarvoa tehokkaammin. Keskimääräistä tehokkaampaan Maisemakuntaan nähden optimointivaraa on kuitenkin 1,8 milj. euroa. Palveluittain tarkasteltuna laskennallista kustannusten optimointivaraa Maisemakuntien keskiarvoon ja tehokkaisiin Maisemakuntiin nähden löytyy kuitenkin seuraavista palveluista: Mielenterveys- ja päihdepalvelut Aikuissosiaalityö Erikoissairaanhoito Näiden yhteenlaskettu optimointivara Maisemakuntien keskiarvoon nähden on n. 3,8 milj. Keskimääräistä tehokkaampaan kuntaan nähden optimointivaraa on löydettävissä myös seuraavista palveluista: Hoito ja hoivapalvelut Vammaispalvelut Tarkastelu on suuntaa-antava, ja sen tarkoituksena on antaa osviittaa mihin palveluihin kustannussäästön tavoittamiseksi olisi sotepalveluselvityksessä hyvä kohdentaa toimenpiteitä.

4 OPTIMOINTIVARALASKELMA OPTIMOINTIVARAT Optimointivara on teoreettinen tapa verrata kuntien säästöpotentiaalia laskemalla tarkastelun kohteena olevan kunnan eri tuoteryhmien asukaskohtaisten kustannusten ero ns. hyviin toimintamalleihin ja kertomalla tämä kunnan asukasluvulla. Hoito- ja hoivapalveluissa suhteutus tapahtuu vain yli 75-vuotiaiden asukaslukua käyttäen ja mielenterveyspalveluissa 20-vuotta täyttäneisiin. Perhepalveluissa suhteutus on tehty alle 18-vuotiaisiin asukkaisiin. Muiden suurtuotteiden kohdalla kertojana on koko asukasluku. Optimointivarasta esitetään kaksi vaihtoehtoista tarkastelua: ensimmäisessä optimointivara on laskettu suhteessa Maisema-kuntien keskimääräisiin kustannuksiin vuodelta 2012, toisessa vastaava vertailu on tehty kuntavertailun perusteella keskimääräistä tehokkaammin palvelunsa järjestäneeseen suurempaan Maisemakuntaan. Lisäksi laskelmat on tehty erikseen Mikkelille vuoden 2012 tiedoilla, sekä Mikkelille, Hirvensalmelle ja Pertunmaalle yhteensä. Luvut ovat muutoksen suuntaa antavia, mutta eivät absoluuttisen oikeita. 4

5 OPTIMOINTIVARALASKELMA OPTIMOINTIVARAT Mikkeli 2012 Vastaanotto Mikkeli, Hirvensalmi ja Pertunmaa 2012 Vastaanotto Vammaispalvelut Vammaispalvelut Hammashoito Hammashoito Perhepalvelut Perhepalvelut 0 Vrt. keskiarvoon Kuntoutus Keskim. tehokkaampi Maisema-kunta Hoito ja hoiva 0 Vrt. keskiarvoon Kuntoutus Keskim. tehokkaampi Maisema-kunta Hoito ja hoiva ESH ESH Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö Aikuispsykosos. palv. Aikuispsykosos. palv

6 OPTIMOINTIVARALASKELMA OPTIMOINTIVARAT MIKKELI 2012 MIKKELI 2012 MIKKELI, HIRVENSALMI JA PERTUNMAA 2012 MIKKELI, HIRVENSALMI JA PERTUNMAA 2012 Vertailu Maisema-kuntien keskiarvoon 2012 Vertailu keskimääräistä tehokkaampaan Maisema-kuntaan Vertailu Maisema-kuntien keskiarvoon 2012 Vertailu keskimääräistä tehokkaampaan Maisema-kuntaan Aikuispsykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Hammashoito Vammaispalvelut Vastaanotto YHTEENSÄ Kokonaisuutena nähdään, että Mikkeli on selvästi Maisema-kuntien keskiarvoa tehokkaampi, ts. kustannukset ovat keskiarvoa pienemmät. Yksittäiseen, keskimääräistä tehokkaampaan kuntaan nähden optimointivaraa sen sijaan teoriassa on. Mikkelin kustannukset ovat jo nyt molempia verrokkeja edullisemmat vastaanotossa ja suunterveydessä, sekä hoito- ja hoivapalveluissakin keskiarvoon nähden. Aikuispsykososiaalisissa palveluissa Mikkelin kustannukset ovat kuitenkin molempia verrokkeja korkeammat (tässä aikuispsykososiaalisiin palveluihin ei ole laskettu sairaanhoitopiirien tuottamaa erikoissairaanhoitoa). 6

7 Väestön ikärakenne ikäluokat Anttola Haukivuori Rantakylä Otava Ristiina Suomenniemi Mikkeli "muu" 0-6 v v v v v Hirvensalmi Puumala MPY yht

8 Väestötarkastelu TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE Suomessa keskimäärin 132 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa 100 työssäkäyvää kohti. 8

9 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 7-17 v 0-6 v v v v Väestön ikäjakaumat alueittain Rantakylä ja Otava ovat lapsivoittoisimpia alueita. Anttolassa on alle 7-vuotiaita suhteellisesti vähiten (4,3% väestöstä). Suomenniemellä ja Haukivuorella on 7-17-vuotiaita suhteessa vähiten (9,7% ja 9,9%) Työikäisiä on eniten Mikkelin keskustaajamassa, Rantakylässä ja Otavassa Vain Mikkelin keskustaajamassa työikäisiä on yli 60% väestöstä Suomenniemellä ja Haukivuoressa työikäisiä vähiten suhteessa alueen väestöön Haukivuorella, Suomenniemellä, Puumalassa ja Pertunmaalla yli 65- vuotiaiden osuus on yli 30% Väestöllinen huoltosuhde? 9

10 Vastaanottopalvelut

11 Vastaanottopalvelut Nykyinen palveluverkko suhteessa väestökysyntään Terveyspalveluiden toimipisteet 8 neuvolaa 8 hammashoitolaa 6 lääkäri- ja hoitajavastaanottoa Väestöpohjat N asukasta

12 Vastaanottopalvelut Nykyinen palveluverkko suhteessa väestökysyntään

13 VASTAANOTTOPALVELUT - Yhteenveto Näkökulma Diat Taloudellisuus 5,6 Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n vastaanottotoiminta on muihin Maisemakuntiin nähden tehokkaasti toteutettu. Optimointivaraa Maisemakuntien keskiarvoon tai tehokkaisiin Maisemakuntiin nähden ei ole, vaan palvelut on tuotettu näitä pienemmin kustannuksin. Henkilöstö Vastaanoton henkilöstöresurssi on sekä lääkäreiden että hoitajien osalta tehokkaasti käytössä Mikkelin pty:ssä. Asiakkaita työntekijää kohden on selvästi Maisemakuntien keskitasoa enemmän. Pertunmaalla asiakasmäärät lääkäriä kohden ovat kuitenkin pienet sekä v että arvioituna talousarviossa Pankalammen terveyskeskuksen lääkärikohtaiset asiakas- ja käyntimäärät näyttäisivät olevan matalimmat, Anttolassa ja Haukivuorella korkeimmat. Optimaalinen henkilöstömitoitus: 27 lääkäriä ja 38 hoitajaa. Terveysneuvonta (Mikkelin pty): Henkilöstötarkastelussa on mukana myös neuvoloiden hoitajat. Myös neuvolan hoitajaa kohden asiakasmäärät Mikkelissä ja Hirvensalmella ovat korkeat. (Kokonaispanostus terveysneuvontaan on kuitenkin alueella keskimääräistä korkeampi neuvolaan sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon on panostettu paljon alle 18- vuotiaiden määrään nähden.) Laskennallinen äitiys- ja lastenneuvolaterveydenhoitajien mitoitus (KM-laskenta) 11,3 htv ja neuvolalääkäreiden 1,3 htv. Todellinen hoitajamitoitus?

14 VASTAANOTTOPALVELUT - Yhteenveto Näkökulma Diat Palveluverkko ja tilat Koko seutusoten keskimääräinen terveysaseman väestöpohja on pieni (7900 as/ta) ja vaihtelee. Kuntamaiseman aineiston perusteella kustannustaso laskee väestöpohjan kasvaessa ja optimitaso on n asukasta (VATT). Haukivuoren ja Anttolan vastaanottotoiminnan tehokkuus näyttäisi muihin alueen yksiköihin verrattuna olevan samaa tasoa niin käynti- ja asiakaskohtaisten kustannusten osalta, Anttola näyttäisi jopa asiakaskohtaisen kustannuksen osalta selvästi edullisimmalta. Asemakohtaista tarkastelua kuitenkin häiritsee se, että kustannusten jakoa kirjanpidossa ei saada aidosti asemittain. Pankalammelle kirjautuu asemien yhteisiä kustannuksia. Toiminnalliset tekijät: Päivystys ja ostopalvelut Huoneistokustannusten osuus terveyskeskusten kustannuksista on 5,3%, joten potentiaaliset suorat säästöt tilakustannuksista jäävät pieniksi. Asiakasta kohden tarkasteltuna Pankalammen ja Anttolan huoneistovuokrien kustannustaso on korkein (15-16%), mutta erot tässä tarkastelussa jäävät pieniksi. 23, 25 Päivystyksen käyttö Mikkelissä on hieman runsasta, TP 12 mukaan 31,3% (TA 14 33,9%). Optimaalisesti toimivan päivävastaanoton turvin päivystyksen käyntimäärä on n % kaikista lääkärikäynneistä. Ostopalveluiden osuus kustannuksista on 58,9%, mikä on Kuntamaiseman aineistossa korkea.

15 Tiedä Vertaa - Ohjaa Henkilöstö Vastaanottopalvelut

16 Vastaanottopalvelut Henkilöstötarkastelu Optimointi laskennallinen lääkäri- ja hoitajamitoitus Laskennan parametrit: Väestöpohja n (Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala, Pertunmaa) Peittävyys 60% Päivystyskäyntien osuus lääkärikäynneistä 20% Asiakkaiden määrä/tk-lääkäri/vuosi 1200 kpl Hoitajien itsenäisesti hoitamat asiakkaat 10% Hoitajia/lääkäri 1,4 Optimi Todellinen Lääkärit 27 htv 26 (Mikkelin pty) 0,9 (Pertunmaan pty) Hoitajat 38 htv 32,5

17 VASTAANOTTOPALVELUT Asiakkaita / lääkäri Maisema-kuntien keskiarvo vuonna 2012 oli noin 1220 lääkäriasiakasta lääkäriä kohden. Mediaani oli noin 1250 asiakasta / lääkäri Mikkelissä asiakkaita lääkäriä kohden on selvästi Maisema-kuntien keskiarvoa enemmän, noin 1550 asiakasta lääkäriä kohden (laskettu Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen asiakkaat ja tässä selvityksessä käytetyt vuoden 2013 lääkärimäärät) Pertunmaalla asiakkaita lääkäriä kohden vertailussa vähiten. Vuoden 2014 TA: mukaan lääkärikohtainen asiakasmäärä on 705. Hirvensalmen ja Puumalan tiedoissa puutteellisuuksia 17

18 VASTAANOTTOPALVELUT Hoitaja-asiakkaita / hoitaja Maisema-kuntien keskiarvo vuonna 2012 oli noin 500 hoitaja-asiakasta hoitajaa kohden. Mediaani oli hieman pienempi, noin 430 asiakasta / hoitaja Mikkelissä (kuvassa vuoden 2012 Mikkeli) asiakkaita hoitajaa kohden on selvästi Maisema-kuntien keskiarvoa enemmän, noin 713 asiakasta hoitajaa kohden Pertunmaalla asiakkaita hoitajaa kohden myös keskimääräistä enemmän 18

19 Käyntejä / lääkäri VASTAANOTTOPALVELUT YKSIKKÖVERTAILU TEHOKKUUS: ASIAKKAAT JA KÄYNNIT / LÄÄKÄRI Paljon lääkärikäyntejä mutta vähän asiakkaita lääkäriä kohden Paljon käyntejä ja asiakkaita lääkäriä kohden Haukivuoren TA Anttolan TA Suomenniemen TA Vähän käyntejä ja asiakkaita lääkäriä kohden Vähän lääkärikäyntejä mutta paljon asiakkaita lääkäriä kohden Puumalan TA Ristiinan TA Hirvensalmen TA Pankalammen TA Asiakkaita / lääkäri Laskelmassa käytetyt lääkärimäärät: Pankalampi 19 Anttola 0,5 Haukivuori 1 Hirvensalmi 1,5 Ristiina 2,5 Suomenniemi 0,1 (lääkäri vain joka toinen tiistai) Puumala 1,5 19

20 Tiedä Vertaa - Ohjaa Palveluverkko ja tilat Vastaanottopalvelut

21 VASTAANOTTOPALVELUT Terveysasemakohtainen väestöpohja (keskim.) ja väestövastuukustannus / asukas Kuvassa esitetty keskimääräinen terveysaseman väestöpohja kunnittain Kuntamaiseman vertailukunta-aineistossa vuonna Seutusoten terveysasemakohtaisissa, keskimääräisissä väestöpohjissa on suuria vaihteluita. Keskiarvo (väestöpohja/terveysasemien määrä) on n asukasta Mikkeli sis. Pankalampi, Haukivuori, Anttola. Kustannusten jakoa asemittain ei tässä tehty kirjanpidon epätarkkuuksien vuoksi. Juho Aaltosen (VATT 2006) terveyskeskusten tehokkuuseroja selvittäneen tutkimuksen mukaan optimaalinen väestöpohja terveyskeskukselle olisi noin asukasta. Kuntamaiseman aineistossa on myös nähtävissä korrelaatiota väestöpohjan ja asukaskohtaisen kustannuksen välillä. Pienen väestöpohjan terveysasemien alueella kustannusvaihtelut suurempia kuin suurten väestöpohjien alueella. 21

22 Väestövastuukustannus / asiakas VASTAANOTTOPALVELUT - YKSIKKÖVERTAILU KUSTANNUS /KÄYNTI JA KUSTANNUS/ ASIAKAS Korkea väestövastuukustannus asiakasta kohden, matala käyntiä kohden Korkea väestövastuukustannus sekä asiakasta että käyntiä kohden 300 Pankalammen TA Matala väestövastuukustannus sekä asiakasta että käyntiä kohden Matala väestövastuukustannus asiakasta kohden, korkea käyntiä kohden 250 Ristiinan TA Haukivuoren TA Puumalan Ostopalvelut TA Hirvensalmen TA Anttolan TA Väestövastuukustannus / käynti Anttolaa lukuun ottamatta käyntihinnat ovat aineistossa vertailuaineiston keskitasoa kalliimmat. Asiakaskohtainen hinta on Pankalammella hieman keskimääräistä korkeampi Huom! Kustannusten kohdentuminen terveysasemien kesken ei täysin vastaa todellista, Pankalammelle kirjautuvat mm. erityistyöntekijät (diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti) sekä mikkeliläisten käynnit muissa seudun ulkopuolisilla Vertailukuntien terveysasemakohtaisia hintoja Joensuusta, Raaseporista, Naantalista, Raisiosta, Ruskolta, Imatralta, Keravalta, Uudestakaupungista, Riihimäeltä sekä Kuumaseudulta vuodelta

23 VASTAANOTTOPALVELUT Vastaanoton yksiköiden kustannusrakenteet (Res TP 2012 mukaisesti) KUSTANNUKSET / ASIAKAS 400 Muut kulut Palveluiden ostot Henkilöstökulut Huoneistokulut Suomenniemen TA Pankalammen TA Ristiinan TA Haukivuoren TA Puumalan TA VO-toiminta / ostopalvelut Hirvensalmen TA Asiakasta kohden Suomenniemen ja Pankalammen kustannukset ovat korkeimmat Kustannuksista suurimman osuuden muodostaa palveluiden ostot, keskimäärin 59% kustannuksista Henkilöstökulujen osuus keskimäärin n. 24% Huoneistokulujen osuus vaihtelee 4-8% välillä Anttolan TA Keskiarvo MIN MAX Huoneistokulut/asiakas Henkilöstökulut/asiakas Palveluiden ostot/asiakas Muiden kulut/asiakas Listatut arvon on laskettu huomioiden vain tiedossa olevat luvut: Esimerkiksi Suomenniemen puuttuvat huoneistokulutiedot eivät vaikuta laskelmaan. Ostopalveluiden kyseinen summa ei ole mukana ostopalveluiden keskiarvossa, minimissä tai maksimissa. 23

24 VASTAANOTTOPALVELUT Vastaanoton yksiköiden huoneistokulut (Res TP 2012 mukaisesti) HUONEISTOKULUT / ASIAKAS 18 Huoneistokulut / asiakas Pankalammen TA Anttolan TA Haukivuoren TA Ristiinan TA Hirvensalmen TA Huoneistokulujen asiakasta kohden laskettu kustannus vaihtelee terveysasemien välillä hieman Suomenniemi ja Puumala, sekä ostopalvelut: huoneistokuluja ei tiedossa. 24

25 Tiedä Vertaa - Ohjaa Päivystys Vastaanottopalvelut

26 VASTAANOTTOPALVELUT Päivystyskäyntien osuus kaikista lääkärikäynneistä 60% Päivystyskäyntien osuus kaikista lääkärikäynneistä 50% 40% 30% 20% 10% 0% Mikkelissä on Kuntamaiseman aineistoon nähden päivystyskäyntien osuus kaikista lääkärikäynneistä keskimääräistä hieman korkeampi Päivystyskäynnit jakautuvat tarkastelussa siten että: Terveysaseman ns akuuttikäynnit ajanvarausvastaanotolla eivät tule mukaan tähän tarkasteluun vaan sisältyvät normaaleihin vastaanottokäynteihin Mikäli terveysasemilla on virka-aikana erillinen tai erillisiä päivystyspisteitä niiden tiedot tulevat tähän Mikäli kunnassa on oma päivystysyksikkö osa- tai ympärivuorokautisena niiden käynnit ovat tässä mukana Perusterveydenhuoltotasoisen yhteispäivystyksen käynnit tulevat tähän mukaan Kunta Päivystys Kaikki Päivystyskäyntien osuus% Mikkeli ,5 % Hirvensalmi ,5 % Ristiina ,1 % Suomenniemi ,9 % Pertunmaa

27 Tiedä Vertaa - Ohjaa Terveysneuvonta Vastaanottopalvelut

28 Tterveysneuvonta, kustannus / asiakas VASTAANOTTOPALVELUT TERVEYSNEUVONTA: ASUKAS- JA ASIAKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Asiakaskohtainen kustannus korkea, asukasta kohden matala Sekä asiakasettä asukaskohtaiset kustannukset korkeat Pertunmaa 2012 Sekä asiakasettä asukaskohtaiset kustannukset matalat Asiakaskohtainen kustannus matala, asukasta kohden korkea Suomenniemi 2012 Ristiina 2012 Mikkeli 2012 Hirvensalmi 2012 Panostukset terveysneuvontaan (sisältää äitiys- ja lastenneuvolan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon) ovat alle 18-vuotiaisiin suhteutettuna vertailussa korkeat. Asiakkaiden määrä on kuitenkin korkea, joten tavattua asiakasta kohden kustannus ei ole kallis Terveysneuvonta, kustannus / 0-17v. asukas 28

29 VASTAANOTTOPALVELUT Terveysneuvonnan asiakkaita / hoitaja Maisema-kuntien keskiarvo vuonna 2012 oli noin 580 terveysneuvonnan asiakasta hoitajaa kohden. Mediaani oli hieman pienempi, noin 530 asiakasta / hoitaja Mikkelissä (kuvassa vuoden 2012 Mikkeli) asiakkaita hoitajaa kohden on selvästi Maisema-kuntien keskiarvoa enemmän, noin 1180 asiakasta hoitajaa kohden 29

30 Toimenpide-ehdotukset ja kustannusvaikutukset Toimenpide-ehdotus Palveluverkon muutokset Haukivuoren ja Anttolan terveysasemien keskittäminen keskustaajamaan Toiminnalliset muutokset Päiväaikaisen vastaanoton tehokkuuden parantaminen ja sitä kautta päivystyksen käytön vähentäminen. Keinoina: sairaanhoitajien kiireellisen ajanvarausvastaanoton kehittäminen Vastaanottotyön kehittäminen niin, että lääkärin työaika tulisi käytettyä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti Kaikkein eniten palveluita käyttäville asiakkaille nimetään palveluohjaajat, jotka koordinoivat asiakkaidensa palvelukokonaisuutta. (Palveluohjausyksikön rooli) Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) - Terveysaseman väestöpohjan ollessa vähintään , laskennallinen kustannus Maisemakuntien aineiston perusteella on asukasta kohden n Teoreettinen tehostamispotentiaali fyysistä palveluverkkoa karsimalla olisi tällöin n. 1,3 milj. euroa. (Asukaskohtainen kustannus 212 v. 12). Anttolan ja Haukivuoren yksikköjen toiminnalliset tai taloudelliset tunnusluvut eivät eroa alueen muista terveyskeskuksista ainakaan epäedulliseen suuntaan, joten niiden perusteella keskittämistä ei voi perustella. Johtopäätösten tekoa varten vaadittaisiin kuitenkin todellinen kustannusten jakautuminen. + toiminnalliset muutokset voivat edellyttää sairaanhoitajatyövoiman lisäämistä - Päivystyksen käyntimäärä optimitasolla 20% tklääkärikäynneistä eli Mikkelin pty:n osalta n käyntiä/vuosi, mikä tarkoittaisi vähennystä TA 2014 tasoon käyntiä (0,6 milj eur). - Heijastumat erikoissairaanhoidon käyttöön ja sitä myötä kustannustasoon arvioitava erikseen Ennaltaehkäisevän työn lisääminen Seudun neuvolapalvelujen palvelut ovat jo nyt runsaat alle 18-vuotiaiden määrään nähden Kuntamaiseman vertailussa.

31 Suun terveydenhuolto

32 Suun terveydenhuolto - Yhteenveto Näkökulma Diat Taloudellisuus 5,6 Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n suun terveydenhuolto on muihin Maisemakuntiin nähden tehokkaasti toteutettu. Optimointivaraa Maisemakuntien keskiarvoon tai tehokkaisiin Maisemakuntiin nähden ei ole, vaan palvelut on tuotettu näitä pienemmin kustannuksin. Henkilöstö Hammaslääkäreiden keskimääräiset asiakas- ja käyntimäärät ovat korkeat kaikissa toimipisteissä. Puumalan ja Ristiinan suoritemäärät näyttäisivät olevan korkeimmat. Mikkeliä lukuun ottamatta työn painopiste on hammaslääkärien toteuttamassa työssä ja suuhygienistien työpanos jää Pertunmaan, Hirvensalmen ja Ristiinan sekä Suomenniemen osalta pieneksi. Palveluverkko ja tilat Kuntamaiseman aineistossa suun terveydenhuollossa kustannukset korreloivat yksikön väestöpohjan suuruuteen, mutta korrelaatio on heikompi kuin esimerkiksi vastaanotoilla. Aineiston perusteella suuremmissa yksiköissä kustannusten vaihtelu on kuitenkin huomattavasti pienempää kuin pienissä, alle 5000 asukkaan väestöpohjan yksiköissä. Korkeimmat asiakaskohtaiset kustannukset ovat Mikkelin (Pankalampi, Lähemäki, Rantakylä, Päivystys) hammashoidossa. Näiden kustannuksia ei ole eriteltävissä. Haukivuoren asiakaskohtainen kustannus on myös korkea, ja siellä ostopalveluiden käyttö muodostaa valtaosan kustannuksista. Huoneistokulujen osuus asiakaskohtaisista kuluista on keskimäärin 8,4 Toiminnalliset tekijät 37 Ostopalvelujen osuus suun terveydenhuollossa on korkea. Haukivuorella ja Hirvensalmella turvauduttu runsaasti ostopalveluihin.

33 Suun terveydenhuolto Nykyinen palveluverkko suhteessa väestökysyntään Osioon tulossa yhteenveto kartan ja väestötietojen pohjalta

34 Tiedä Vertaa - Ohjaa Henkilöstö Suun terveydenhuolto

35 Käyntejä / hammaslääkäri SUUN TERVEYDENHUOLTO Tehokkuus: Asiakkaat ja käynnit / hammaslääkäri Paljon käyntejä hammaslääkäriä kohden, vähän hml-asiakkaita Paljon käyntejä ja asiakkaita hammaslääkäriä kohden Vähän käyntejä ja asiakkaita hammaslääkäriä kohden Vähän käyntejä hammaslääkäriä kohden, paljon hml-asiakkaita HH Puumala HH Ristiina HH Anttola HH Hirvensalmi HH Mikkeli Asiakkaita / hammaslääkäri Kaikki hammashuollon yksiköt alueella näyttäisivät tehokkailta hammaslääkärikohtaisia suoritemääriä tarkasteltaessa. Hammashoito Mikkeli sisältää: Pankalampi, Lähemäki, Rantakylä, Päivystys (asiakas- ja käyntitietoja ei ole tällä yksikköjaolla tiedossa) Haukivuori kohdassa 3480 ; 4020 (ei kuvassa) -> vertailuluku tulee suureksi hyvin pienen hammaslääkärimitoituksen vuoksi 35

36 SUUNTERVEYDENHOITO Hammaslääkäriasiakkaita / hammaslääkäri Maisema-kuntien keskiarvo vuonna 2012 oli noin 920 hammaslääkäriasiakasta lääkäriä kohden. Mediaani oli pienempi, noin 800 lääkäriasiakasta / hammaslääkäri Mikkelissä (tässä selvityksessä käytetyt lääkäri- ja asiakasluvut, pl. Haukivuori jossa hyvin pieni lääkärimiehitys) asiakkaita lääkäriä kohden on jonkin verran Maisema-kuntien keskiarvoa enemmän, noin 1150 asiakasta lääkäriä kohden. 36

37 Kustannus / asiakas Kustannus / käynti SUUN TERVEYDENHUOLTO AMMATTIRYHMIEN TYÖNJAON VAIKUTUS ASIAKASKUSTANNUKSIIN KÄYNTITYYPIN SUHDE 430 Pertunmaa Pertunmaa Mikkeli Mikkeli 2012 Hirvensalmi 2012 Suomenniemi 2012 Ristiina Suomenniemi 2012 Ristiina 2012 Hirvensalmi Asiakassuhde (hml:t / (shg:t + hh:t) Käynnit (hammaslääkärit / (suuhygienistit + hammashoitajat) Mikkelissä on suuhygienistien työpanosta eniten käytössä suhteessa hammaslääkäreiden työpanokseen. Kunnan suuterveydenhuollon asiakassuhde ja käynnit ovat sitä suuhygienistipainotteisemmat, mitä enemmän vasemmalla kuvissa kunnan asema on. 37

38 Tiedä Vertaa - Ohjaa Palveluverkko ja tilat Suun terveydenhuolto

39 SUUN TERVEYDENHUOLTO Asemakohtainen väestöpohja (keskim.) ja kustannus / asukas Kuvassa vain Mikkeli kokonaisuutena, sillä hammashoitoloiden kustannusjakoja ja väestöpohjia ei tiedossa. Mikkeli pärjää nykyiselläänkin kustannusvertailussa saman väestöpohjan asemien joukossa hyvin. Kuvasta näkyy 49 Maisema-kunnan suunterveydenhuollon asukaskohtainen kustannus vuodelta 2012 sekä asemakohtainen, keskimääräinen väestöpohja. Vastaavanlainen tarkastelu vastaanottopalveluista on osoittanut varsin vahvan korrelaation (noin -0,5 vuosina 2012 ja 2011) suuremman asemakohtaisen väestöpohjan ja pienenevien asukaskohtaisten kustannusten välillä. Suunterveydenhuollossa korrelaatio ei ole yhtä voimakas (-0,23) kuin vastaanottopalveluissa, mutta kuitenkin vastaavansuuntainen. 39

40 SUUN TERVEYDENHUOLTO Suunterveydenhoidon yksiköiden kustannusrakenteet (Res TP 2012 mukaisesti) KUSTANNUKSET / ASIAKAS 300 Muut kulut Palveluiden ostot Henkilöstökulut Huoneistokulut HH Mikkeli HH Haukivuori HH Puumala HH Hirvensalmi HH Ristiina HH Anttola Mikkelin (sis. Pankalampi, Lähemäki, Rantakylä, päivystys) asiakaskohtainen kustannus on selvästi korkein. Haukivuoren kustannuksia nostaa ostopalvelujen suuri osuus. Myös Hirvensalmella ostopalvelujen osuus on huomattava Keskiarvo MIN MAX Huoneistokulut/asiakas Henkilöstökulut/asiakas Palveluiden ostot/asiakas Muut kulut/asiakas Haukivuori ei ole ostopalvelupainotteisena mukana lasketuissa viitearvioissa muita kuluja lukuun ottamatta. Puumalan ja Haukivuoren huoneistokulut eivät ole tiedossa. 40

41 SUUN TERVEYDENHUOLTO Yksiköiden huoneistokulut (Res TP 2012 mukaisesti) HUONEISTOKULUT / ASIAKAS 16 Huoneistokulut / asiakas HH Mikkeli HH Anttola HH Hirvensalmi HH Ristiina Suun terveydenhuollon huoneistokulujen osuus asiakaskohtaisesta hinnasta on keskimäärin 6% Haukivuori ja Puumala: huoneistokuluja ei tiedossa. 41

42 Toimenpide-ehdotukset ja kustannusvaikutukset Toimenpide-ehdotus Palveluverkon muutokset Haukivuoren ja Anttolan palvelupisteiden keskittäminen keskustaajamaan Suun terveydenhuollon toiminnot keskitetään yhteen toimipisteeseen sairaalan alueelle (v mennessä) konsultaatiomahdollisuuksien tehokkaampi hyödyntäminen eri ammattiryhmien ja suun terveydenhuollon eri erityisalojen välillä. Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) +- Mikkelin pty:n hammaslääkäriresurssi on tehokkaasti käytössä myös pienemmillä asemilla, joten suurta taloudellista hyötyä pelkästä keskittämisestä on vaikea laskea saatavan kovinkaan paljon. - Keskittämistä tukee kuitenkin: Mahdollisuus karsia ostopalveluiden kustannuksia suuremmassa yksikössä, johon työvoiman saatavuus on tulevaisuudessakin helpompi turvata. Tällä hetkellä ostopalvelujen käyttö esim. Haukivuorella ja Hirvensalmella on runsasta. Tukitoimintojen: potilastoimiston, laite- ja välinehuollon tehokkaampi käyttö Toiminnalliset muutokset Suuhygienistien työpanoksen osuuden nostaminen, tavoitteena esim. hammaslääkäri/suuhygienisti-asiakassuhteen nostaminen kaikilla alueilla tasoon 1,5-2 hml-asiakasta jokaista suuhygienistiasiakasta kohden.

43 Vanhuspalvelut

44 44

45 Vanhuspalvelut - Yhteenveto Näkökulma Diat Taloudellisuus 5,6 Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n vanhuspalvelut ovat muihin Maisemakuntiin nähden tehokkaasti toteutettu. Optimointivaraa Maisemakuntien keskiarvoon ei ole, vaan palvelut on tuotettu näitä pienemmin kustannuksin. Optimointivaralaskelmassa on huomioitu kuntien erilaiset ikärakenteet Kuitenkin yksittäiseen tehokkaaseen Maisemakuntaan nähden vanhuspalvelut ovat alueella n. 5 miljoonaa euroa kalliimmat. Erot aiheutuvat pitkälti palveluiden peittävyyksien eroilla: Kotihoidossa Mikkelissä enemmän satunnaisen kotihoidon asiakkaita Tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon yhteenlaskettu peittävyys Mikkelissä hieman korkeampi (v. 2012) 9,0% yli 75-vuotiaista, ja vertailukunnassa 8,2%. Pitkäaikaisen laitoshoidon hoitopäivähinta on Mikkelissä korkeampi Tehostettu palveluasuminen Yksikkökokotarkastelu: Kuntamaiseman aineiston perusteella tehostetun palveluasumisen paikkaluvun vaikutus hoitopäivähintaan on pieni. Kuitenkin aineistosta on nähtävissä, että hoitopäivähinnan vaihtelu tasaantuu yksikkökoon kasvaessa. Yli 40-paikkaisissa yksiköissä toiminnan tasalaatuisuus ja kustannusten hallinta on helpommin toteutettavissa kuin tätä pienemmissä. Mikkelin pty:ssä ja Pertunmaan pty:ssä vanhusten tehostettua palveluasumista tuottaa n. 20 yksikköä, joissa laskennallisia paikkoja on n Tehostetun palveluasumisen keskimääräinen hoitopäiväkustannus on Kuntamaiseman vertailussa matala. Ostopalveluna toteutetun tehostetun palveluasumisen osuus kaikesta tehostetusta on alueella vertailussa toiseksi korkein. Tulevaisuuden tehostetun palveluasumisen paikkatarve alueella on vuoteen 2020 mennessä noin 660 paikkaa.

46 Vanhuspalvelut - Yhteenveto Näkökulma Diat Akuuttihoito Mikkelin seudulla oli akuuttipaikkoja v ,7 % 75-vuotta täyttäneistä eli hieman niukasti. Terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutuspaikkojen paikkojen pitäminen lähellä tasoa 1,8-2.0 % 75 vuotta täyttäneiden määrästä on suositeltavaa erikoissairaanhoidon käytön minimoimiseksi vuotta täyttäneiden käytössä on paikkoja 0,5 % ko. ikäryhmästä. Terveyskeskuksen akuuttipaikkojen lisätarve 1,8% peittävyydellä on vuoteen 2020 menneessä yhteensä 41 paikkaa ja vuoteen 2030 vielä 50 paikkaa Kotihoito Kotihoidon osalta kustannus on asiakasta kohden korkea Kuntamaiseman vertailussa, mikä ei aiheudu siitä että asiakasta kohden kotihoidon käyntejä olisi paljon vaan välittömän työajan (vertailussa työtunteja/asiakas) mataluudesta. Käynnissä olevan toiminnanohjaushankkeen avulla tavoitteeksi on asetettu välittömän työajan huomattava nostaminen.

47 Vanhuspalvelut Yli 65-vuotiaiden ennustettu väestönkehitys (Mikkeli, Hirvensalmi, Pertunmaa) Yli 65-vuotiaiden määrän on ennustettu kasvavan vuodesta 2012 vuoteen 2030 mennessä noin 40 % vuotiaiden kasvun ennustetaan taittuvan vuoden 2020 paikkeilla, tällöin kasvu painottuu erityisesti yli 75-vuotiaaseen väestöön Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2012 iän ja sukupuolen mukaan alueittain ( 47

48 Vanhuspalvelut Hoitopaikkatarpeen ennuste (Mikkeli, Hirvensalmi, Pertunmaa) Kuvassa on esitetty tehostetun palveluasumisen, laitoshoidon ja akuuttihoidon hoitopaikkatarve, ennustetulla väestönkehityksellä ja ajopuumallilla, jossa palveluiden peittävyydet pidetään nykytasolla (palveluasuminen 7,8 %, laitoshoito 1,5%, akuutti 1,7 1,8%). Palveluiden laskennallinen lisätarve väestökehityksen pohjalla vuoden 2012 tilanteeseen nähden vuonna 2020: Akuuttihoito 40 Laitoshoito (pitkäaik.) 22 Tehostettu palveluasuminen 118 paikkaa 48

49 Tiedä Vertaa - Ohjaa Tehostettu palveluasuminen Vanhuspalvelut

50 Kustannus / +75 vuotias asukas Vanhuspalvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Suomenniemi Hirvensalmi 2012 Tehostetun palveluasumisen hoitopäivähinnat ovat kuntavertailussa pääsääntöisesti edulliset v Mikkelissä kokonaispanostukset tehostettuun palveluasumiseen ovat keskitasoa hieman pienemmät Ristiina 2012 Pertunmaa 2012 Lieksa 2012 Mikkeli Kemi Kempele Kustannus / hoitopäivä 50

51 HOITO- JA HOIVAPALVELUT Tehostettu palveluasuminen: henkilöstökulut ja ostopalvelut (res TP2012) Henkilöstökulujen ja ostopalvelukustannusten %-jakautuminen 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Henkilöstökulut Ostopalvelut Toiminta ostopalvelupainotteista Toiminta painottuu oman henkilöstön käyttöön 51

52 Vanhuspalvelut Tehostettu palveluasuminen: hoitopäivän kustannukset (TA2014) ja hoitopaikat Kuviossa on esitetty Kuntamaiseman kuntien tehostetun palveluasumisen yksiköiden laskennallisten paikkamäärien ja hoitopäivän hinnan suhdetta Mikkelin, Hirvensalmen, Puumalan ja Pertunmaan yksiköt punaisella 52

53 Vanhuspalvelut Tehostettu palveluasuminen: hoitopäivän kustannukset* (TA2014) ja pitkäaik. hoitopaikat YKSIKKÖ KUSTANNUS / HPV (brutto) KUSTANNUS/HPV (netto) TODELLINEN / LASKENNALLINEN PAIKKAMÄÄRÄ Muut ostopalvelut Graanin palvelutalo (huom! v.13 23) Anttolan palvelukeskus Palveluasunto Poukama/Suvanto Pappilanpuisto Tehostettu pa. Puumala Kyyhkylä Lounatuuli Lavilanhovi Haukivuoren palvelukeskus Metsätähti Suomenniemi Annakoti R-koto Kissankulma, Pertunmaa Vetrea Teh.palv.as.Ristiina Teh. palv.as. Hirvensalmi Vanhusten perhehoito Ristiina Ryhmäkoti Vaskikello, Pertunmaa Pietarinpirtti Vuolingonhovi * Ostopalvelut ja oma toiminta eivät suoraan verrannollisia, ostopalveluista nettohoitopäivähinta, omassa toiminnassa vuokrat ja ateriat

54 Vanhuspalvelut Tehostetun palveluasumisen omien yksiköiden kustannusrakenteet (Res TP 2012 mukaisesti) KUSTANNUKSET / HOITOPÄIVÄ (Bruttohinta) Muut kulut Palveluiden ostot Henkilöstökulut Huoneistokulut Suonsaaren kustannuksista ei oltu eritelty huoneistokustannusten osuutta ollenkaan ja Muu palveluasuminen Hirvensalmi kustannuspaikan huoneistokulut vaikuttavat pienuutensa perusteella virheellisiltä Keskiarvo MIN MAX Huoneistokulut/vrk Henkilöstökulut/vrk Palveluiden ostot/vrk Muut kulut/vrk

55 Tiedä Vertaa - Ohjaa Akuuttihoito Terveyspalvelut

56 Osuus yli 75 vuotiaista akuuttihoidossa HOITO- JA HOIVAPALVELUT 3,0 % ERIKOISSAIRAANHOIDON SISÄTAUTIOSASTO (+75 V.) SEKÄ AKUUTTI-, KUNTOUTUS- JA LYHYTAIKAISHOITO Akuuttihoidossa olleiden määrä on seudulla hieman vertailuaineistoa pienempi Sisätautien hoitopäivien määrä on vastaavasti Hirvensalmella, Mikkelissä ja Ristiinassa korkeahko. Hirvensalmi ,0 % Ristiina 2012 Mikkeli ,0 % Pertunmaa 2012 Suomenniemi ,0 % 0,02 0,52 1,02 1,52 Sisätautien hoitopäivät / 75 vuotta täyttäneet 56

57 Maisemassa olevat akuutti- ja lyhytaikaispaikat Mikkelissä Kyyhkylä / intervalli Akuuttiosasto Kyyhkylän kuntoutus osasto Osasto 1 Osasto 2 Dementiayksikkö Ristiinan osasto Laitoshoito Hirvensalmi Laitoshoito Suonsaaren Puumala osastot Hoitopäivät TP TA Laskennalliset paikat TP 12 2,6 20,1 38,1 21,8 16,6 13,8 10,4 10,9 134,4 TA 14 21,2 25,0 21,6 19,9 15,0 15,0 12,0 8,0 24,0 161,8 Akuutti- ja kuntoutuspaikat jakautuvat useaan yksikköön, jotka lähes kaikki ovat epätarkoituksen mukaisen pieniä 2012 Kyyhkylää lukuun ottamatta (huom! Talousarviomuutos 2014) Kyyhkylän kuntoutusosasto on riittävän suuri ja on hinnaltaankin edullinen Kalliita yksikköjä ovat akuuttiosasto, osasto 1 ja dementiayksikkö. Ristiinan ja Hirvensalmen osastojen hinnat ovat edulliset, mutta ovatko oikeasti kykeneviä todelliseen akuuttihoitoon? Hoitopäivien keskihinnan keskiarvo vuonna 2012 akuuttihoidossa on 210 /hoitopäivä, (talousarvio /hoitopäivä), mikä on vertailussa melko pieni.

58 Case: Toimivan terveyskeskuksen akuuttihoito-osaston tunnuslukuja Terveyskeskuksen kuntoutus- ja vuodeosastohoito Työntekijät yht. 31,0 Sairaanhoitajat lkm 18,0 Perushoitajat lkm 8,0 Muu henkilökunta lkm 5,0 hoitaja/paikka 0,79 sairaanhoitaja /paikka 0,55 koko henkilökunta/paikka 0,94 Henkilöstökulut /hoitopäivä 183 Laboratorio /hp 7 Ravintopalvelut /hp 19 Potilaskuljetukset /hp 3 Tilojen vuokrat ja kiinteistohuolto /hp 11 Apteekkipalvelu /hp Hoitotarvikkeet /hp 18 Pesulapalvelut /hp 3 muut /hoitopäivä 7 hoitopäivän hinta 251 Laskennassa käytetty toteutuneita hoitopäiviä ja siitä laskettu paikkamäärä eli 100 % kuormituksella. Esimerkkimallissa yksikön virallinen paikkamäärä on 35 ja kuormitus n 90%. Terveyskeskustasoisen yksikön muita resurssitarpeita: lääkärityön määrä on 32 tuntia/viikko/35 -paikkainen akuuttiosasto Yöllä oltava sairaanhoitaja, illassa 1-2 sairaanhoitajaa Tehokkaan yksikön hoitopäivähinnan vaihtelut /vrk (vuoden 2013 kustannuksilla)

59 Vanhuspalvelut Akuuttihoidon yksiköiden kustannusrakenteet (Res TP 2012 mukaisesti) KUSTANNUKSET / HOITOPÄIVÄ 300 Muut kulut Palveluiden ostot Henkilöstökulut Huoneistokulut Akuuttiosasto Osasto 1 Osasto 2 Dementiayksikkö Ristiinan osasto Laitoshoito Hirvensalmi Keskiarvo MIN MAX Huoneistokulut/vrk Henkilöstökulut/vrk Palveluiden ostot/vrk Muut kulut/vrk

60 Tiedä Vertaa - Ohjaa Kotihoito Vanhuspalvelut

61 Kustannus / +75 vuotias asukas HOITO- JA HOIVAPALVELUT KOTIHOITO: HOITOSUUNNITELMAN PIIRISSÄ OLEVAT Ristiina 2012 Säännöllisen kotihoidon asiakasta kohden kustannus on seudulla korkea Pertunmaa 2012 Mikkeli Hirvensalmi 2012 Suomenniemi Kustannus / asiakas 61

62 HOITO- JA HOIVAPALVELUT KOTIHOITO: KÄYNNIT JA TYÖTUNNIT ,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Käynnit / asiakas 120,0 Työtunnit / asiakas 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Käyntejä asiakasta kohden on vaihtelevasti Asiakkaan luon suoritettujen työtuntien määrä alhainen Pertunmaan käyntejä tai tunteja ei ole tiedossa. 62

63 HOITO- JA HOIVAPALVELUT Kotihoito: kotikäyntitunteja asiakasta kohden - poikkileikkaustieto Kotikäyntitunteja / asiakas Työtunnit / (säännöllisen kotihoidon asiakkaat + tilapäisen kotihoidon asiakkaat) 63

64 HOITO- JA HOIVAPALVELUT Kotihoito: asiakkaita työntekijää kohden - poikkileikkaustieto Tilapäisen kotihoidon asiakkaita / työntekijä Säännöllisen kotihoidon asiakkaita / työntekijä Kuvassa kotihoidon alueet, joissa on sekä säännöllisen että tilapäisen kotihoidon asiakkaita. Kotiutustiimissä ja Kotisairaalassa on vain tilapäisen kotihoidon asiakkaita ( Kotiutustiimi 121 asiakasta / työntekijä, Kotisairaala 196 asiakasta / työntekijä) Työntekijöihin laskettu kaikki muut ammattiryhmät paitsi esimiehet 64

65 HOITO- JA HOIVAPALVELUT Kotihoito: välitön työaika 80% Välitön työaika 70% 60% 50% Tavoite 60 % 40% 30% 20% 10% 0% Huom! Palvelukeskuksissa (Graani, Anttola, Suomenniemi, Haukivuori, Ristiina) henkilökunta hoitaa myös palvelutalon asukkaita 65

66 HOITO- JA HOIVAPALVELUT Kotihoito: asiakasmitoitus sairaanhoitajaa kohden ja koko henkilökuntaa kohden 300 Säännöllisen kotihoidon asiakkaita / sairaanhoitaja Tilapäisen kotihoidon asiakkaita / sairaanhoitaja Asiakkaita yhteensä / työntekijät Kuvassa säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon asiakkaat on mitoitettu pelkästään sairaanhoitajaa kohden Lisäksi tunnusluku kertoo asiakkaiden kokonaismäärän koko henkilökuntaa kohden Kuvasta puuttuvat Suomenniemi ja Kotiutustiimi (ei sairaanhoitajia) Vertailutiedoksi Raisio 2012 koko vuoden asiakkaat: Säännöllisen kotihoidon asiakkaita / sairaanhoitaja 27 Tilapäisen kotihoidon asiakkaita / sairaanhoitaja 56 Asiakkaita yhteensä / työntekijät 12 66

67 Toimenpide-ehdotukset ja kustannusvaikutukset Toimenpide-ehdotus Akuuttihoidon keskittäminen Esim. Aininkoti Hirvensalmella Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) +-Yksikköhintaa tarkastelemalla ei suoranaisesti voi laskea keskittämisellä saatavan säästöjä Mikkelissä. Mikkelin akuuttihoidon hoitopäivähinnat ovat Kuntamaiseman vertailussa selvästi alemmat. - erikoissairaanhoidon osastohoidon käytön optimoimisella säästöt voidaan kuitenkin laskea merkittäviksi. Akuuttihoidon määrän nostamisella tasoon 1,8-2,0% yli 75-vuotiaiden määrästä turvataan erikoissairaanhoidon osastohoidon käytön pysyvä väheneminen. (Vuoden 2014 talousarviossa jo määrä n. 1,8%) - Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös se vaihtoehto, että erikoissairaanhoidon sisätautien, kirurgian ja terveyskeskuksen akuuttihoidon osastoja voidaan käyttää joustavasti kuormitustilanteiden mukaan. (Tulevaisuudessa kirurgian hoitopaikkojen määrä tulee laskemaan ja sisätautien paikkojen käyttö on nykyisellään runsasta.) Akuuttiterveyskeskusvuodeosastohoidon keskittämisestä keskussairaalaan yhteyteen saadaan paras mahdollinen terveyskeskustasoinen akuuttihoito taattua. Alueelliset yksiköt esim. Aininkoti Hirvensalmella jäisivät liian pieniksi, jotta niissä hoidollinen taso saadaan turvattu kohtuullisin kustannuksin. Alle 35 - paikkaista terveyskeskuksen akuuttiyksikköä ei saa tehokkaaksi johtuen yö- ja iltahoidon mitoituksista.

68 Toimenpide-ehdotukset ja kustannusvaikutukset Toimenpide-ehdotus Tehostettu palveluasuminen: Anttolan palvelukeskuksen laajentaminen Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) - Kaikkiaan tehostetun palveluasumisen toteutus on seudulla tehokkaasti hoidettu, peittävyydet ovat hyvällä tasolla ja asiakkaiden kuntoisuuteen nähden kustannukset edulliset. + Tehostetun palveluasumisen lisätarve alueella vuoteen 2020 mennessä on n. 120 paikkaa nykyisillä peittävyyksillä, mikä tarkoittaa nykyisilläkin hoitopäivähinnoilla laskettuna n 4 milj. lisäkustannusta. Tällä hetkellä peittävyydet ovat lähellä valtakunnallista suositusta, joten laskelma on hyvinkin maltillinen. - Kuntamaiseman aineistossa ei ole suoraa evidenssiä siitä, että suuret yksiköt automaattisesti olisivat pieniä selvästi edullisempia. Pienien yksiköiden kustannusja toiminnallista tehokkuutta edistää kuitenkin merkittävästi se, jos yksikkö voi tukeutua ilta- ja yöaikaisessa hoidossa suurempaan yksikköön. Oman yöaikaisen hoidon järjestäminen alle 40 paikan yksikköön nostaa pienen yksikön hintaa. - Anttolan palvelukeskuksen hoitopäivähinta on nykyisellään vertailussa kallis. Jos tulevaisuuden kasvavaa lisätarvetta ajatellen Anttolan nykyinen palvelutuotanto siirtyisi hoitopäivähinnaltaan edullisempaan yksikköön, on potentiaalinen säästö nykyiseen n Kuntamaiseman aineiston keskimääräiseen hoitopäivähinnalla laskettuna. 19 asiakaspaikkaan laajentamiseen jälkeen Anttolan arvioitu bruttohoitopäivä 135 /hpv ja netto 109 /hpv on omien tehostetun palveluasumisen yksiköiden keskitasoa ja Kuntamaiseman vertailuaineistossa myös lähellä keskiarvoa. Mikkelin kaupunki on laskenut tälle vaihtoehdolle lisääntyneet asiakastuotot ja vähentyneet vuokrakustannukset huomioiden vuositason säästöt investoinnilla.

69 Toimenpide-ehdotukset ja kustannusvaikutukset Toimenpide-ehdotus Kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja vakituisten työntekijöiden välittömän työajan nosto lähihoitajien osalta 60 %:iin ja sairaanhoitajien 40 %:iin. Toimistotilaa vähennetään v. 2014: laajalammen toimisto siirtyy Otavankadulle, Puumalan kotihoito siirtyy palvelukeskukseen v aikana. Vuoden arvioidaan kriittisesti myös muiden toimistotilojen tarve. Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Käytännössä tehostaminen tarkoittaa ilman uusien asiakkaiden huomioimista htv:n työpanoksen poistumista v Kun huomioidaan asiakasmäärän kasvun vaikutus henkilöstömäärään ja järjestelmän käyttökustannukset arvio todellisesta säästöstä 2015 olisi n Kotihoidon huoneistokustannukset TA Sairaanhoitajan työnkuva yhtenäistetään koko alueella. 69

70 Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut

71 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Nykyinen palveluverkko suhteessa väestökysyntään Mikkelin nykyiset omat mielenterveys- ja päihdepalvelut pitävät sisällään Mielenterveysvastaanotot Pankalammen terveysasemalla ja Matkakeskuksella sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat sosiaalikeskuksessa virastotalolla Mielen Maja entisen Päämajakoulun tiloissa ja Tellus Ristiinassa Kinnarin asumispalveluyksikkö Peitsarissa Kotikuntoutus Tupalantiellä Lisäksi Mikkeli ostaa A-Klinikkasäätiöltä päihdeavohoitoa ja huumeiden käyttäjien korvaushoitoa. Nämä palvelut sijaitsevat Mikkelin keskustassa A-Klinikkasäätiön omissa tiloissa. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri tuottaa osan aikuisten psykiatrisesta avohoidosta Mikkelissä. Sairaanhoitopiirillä on 4 avopoliklinikkaa, joista kaksi sijaitsee Moision sairaalan yhteydessä, yksi keskussairaalassa ja yksi Setrikadulla. Väestökysyntä: Mikkelin mielenterveysindikaattorit ovat maan keskitasoa korkeammat. Laskelmissa on huomioitu psykoosi-indeksiin pohjautuva laskennallinen palvelujen lisätarve. Kuntamaiseman vertailuaineistossa Mikkelin seutu on kuitenkin keskitasoa psykoosi-indeksin suhteen.

72 Mielenterveys- ja päihdepalvelut - Yhteenveto Näkökulma Diat Taloudellisuus 5, 6 Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat muihin Maisemakuntiin nähden kalliit. Optimointivara Maisemakuntien keskiarvoon nähden on 2,4 milj. euroa (ilman erikoissairaanhoitoa). Palveluasuminen Mielenterveyspalveluasumisen kustannukset ovat Mikkelin ja Pertunmaan pty:ssä kalliit, mutta tämä ei johdu niinkään asukkaiden määrästä kokonaisuudessaan, vaan asumisen painottumisesta kalliiseen tehostettuun palveluasumiseen kevyempien asumismuotojen sijaan. Kuntamaiseman kuntien keskiarvoon nähden palveluasumisen hoitopäiviä muodostuu yli 20-vuotiasta asukasta nähden itse asiassa hieman vähemmän (Huomioitava tosin, että alueella on lisäksi päihdeasumista runsaasti), mutta hoitopäivähinnat nousevat tehostetun palveluasumisen painotuksesta johtuen korkeiksi. Erikoissairaanhoito 70 Myös erikoissairaanhoidon laitospainotteinen rakenne aiheuttaa Esim. Joensuunkin kustannustasolla seudun aikuispsykiatrian kustannukset olisivat 2,2 milj. euroa alemmat.

73 Psykoosissairastavuusindeksi AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Aikuisten mielenterveyspalveluiden kustannukset / yli 20v asukas ja psykoosisairastavuus Hirvensalmi 2012 Ristiina 2012 Suomenniemi 2012 Mikkeli Pertunmaa Mikkelin ja Suomenniemen mielenterveyspalveluiden kustannukset ovat tarvetta indikoivan psykoosi-indeksi huomioidenkin kalliit Aikuisten mielenterveyspalveluiden kustannukset / +20v. asukas 73

74 ESH:n aikuispsykiatrian kust. / +20v. asukas AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUT Kunnan omien mielenterveyspalveluiden ja erikoissairaanhoidon kustannukset 230 Iisalmi 2012 Ylä-Savo 2012 Järvi-Pohjanmaa 2012 Mikkeli 2012 Erikoissairaanhoito on kallista, vaikka Mikkelissä on omaa palveluakin runsaasti. 180 Pertunmaa 2012 Oulunkaari 2012 Hirvensalmi 2012 Kerava Kempele Raasepori 2012 Joensuu 2012 Kemi Lieksa 2012 Ristiina 2012 Raisio 2012 Kallio Okuli Naantali 2012 RAS 2012 Imatra Lieto 2012 Kontiolahti 2012 Suomenniemi Mielenterveyspalvelujen kust. (sis. ostopalvelut) / +20v. asukas 74

75 Tiedä Vertaa - Ohjaa Palveluasuminen Mielenterveyspalvelut

76 Palveluasumisen kustannus / +20v. asukas MIELENTERVEYSPALVELUT Palveluasumisen hoitopäivä- ja asukaskohtainen kustannus RAS 2012 Mikkeli Kemi Okuli 2012 Oulunkaari 2012 Imatra Järvi-Pohjanmaa Joensuu Ylä-Savo 2012 Kallio 2012 Raasepori 2012 Asumispalvelun hoitopäivän hinta on korkea Kontiolahti Raisio Kempele Lieksa 2012 Kerava 2012 Naantali Ristiina Iisalmi Lieto Hirvensalmi Palveluasumisen kustannus / hoitopäivä 76

77 Mielenterveyspalvelut Palveluasumisen asiakkaiden jakautuminen v keskiarvo/kk Kotipalvelu; 12% Tukiasuminen; 15% Tehostettu palveluasuminen; 55% Palveluasuminen; 17% Asumispalvelun hoitopäivän hinta on kallis asiakkaiden painottuessa kalleimpaan tehostettuun palveluasumiseen

78 Mielenterveyspalvelut Palvelurakenne v TP Hoitopäivät per asukas 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 Suositus Toteuma Maisema-kuntien keskiarvo 0,3 0,2 0,1 0 Laitoshoito Palveluasuminen Suositus = psykoosi-indeksillä korjattu laskennallinen taso (Kuntamaisema Oy: Pirkanmaan psykiatrisen hoidon selvitys 2009) Suosituksen muk. hoitopvät /käynnit Todelliset hoitopäivät / käynnit Hoitopäivän / käynnin hinta Ero, hoitopvä tai käynti Ero, Laitoshoito Palveluasuminen

79 Mielenterveyspalvelut Tehostettu palveluasuminen Tehostettua palveluasumista ostetaan hyvin monesta eri yksiköstä (osastosta), mutta ostoista 70 % keskittyy kahdeksaan yksikköön, jotka merkattu alla vihreällä Asiakkaat keskim. / kk

80 Tulevaisuuden Portti Luotolahti V. sis. as.palvelun Mehiläinen Oy/Toivonkoti/J.K. Villa Saimaa/Hoivakymppi Luotolahti, I. sis.as.palv. Aurinkorantakoti sis.asumisen Keski-Suomen Hoivakehitys Luotolahti P. sis.as.palv. Hoitokoti Eerika Keskiarvo Tiiterontupa, hoivaluokka 3 Lounatuuli Esperi Valkama, hoitoluokka 3 Majakka, hoivaluokka 3 Valkama, hoitoluokka 2 Valkama, hoitoluokka 1 Astuvan Helmi, hoivaluokka 3 Majakka, hoivaluokka 2 Astuvan Helmi, hoivaluokka 2 Astuvan Helmi, hoivaluokka 1 Esperi Majakka, hoivaluokka 1 Tiiterontupa, hoivaluokka 2 Kotiplus tehostettu Iltasatu Matti ja Liisakoti Stiinakoti sis. Asumisen Itä-Suomen Hoitokodit,Pihlajarinne Wilma-koti Mehiläinen Oy/E.G. Mielenterveyspalvelut Tehostettu palveluasuminen Niissä yksiköissä, johon tehostetun palveluasumisen ostot keskittyvät, on hoitopäivähinnat pääasiallisesti keskiarvoa alemmat / vrk 250,00 230,00 210,00 190,00 170,00 150,00 130,00 110,00 90,00 70,00 50,00

81 Tiedä Vertaa - Ohjaa Tilat Mielenterveyspalvelut

82 Mielenterveyspalvelut Mielenterveyspalveluiden omien yksiköiden kustannusrakenteet (Res TP 2012 mukaisesti) KUSTANNUKSET / HOITOPÄIVÄ tai KÄYNTI 100 Muut kulut Palveluiden ostot Henkilöstökulut Huoneistokulut Mielenmaja Tellus Kinnari Mt-vo KOKONAISKUSTANNUKSET Muut kulut Palveluiden ostot Henkilöstökulut Huoneistokulut Mielenmaja Tellus Kinnari Mt-vo Mt-vo = Mielenterveysvastaanotto Pankalampi ja Matkakeskus 82

83 Toimenpide-ehdotukset ja kustannusvaikutukset Toimenpide-ehdotus Mielenterveyspalveluasumisen purkaminen kotiin vietävien palvelujen tukemana. Vuoden 2014 tavoitteeksi sovittu 15 asukkaan siirtäminen tehostetusta palveluasumisesta kevyempään asumiseen. Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) - Mikäli mielenterveyspalveluiden asumispalvelut saadaan tasolle 0,69 hpv/20+asukas nykyisestä 0,96:sta, tarkoittaisi se asumispalvelujen nykykustannustasolla pienempää kustannusta asukkaan siirtäminen tehostetusta palveluasumisesta tukiasumiseen tarkoittaisi noin kustannussäästöä ja kotiin annettavien palveluiden varaan n kustannussäästöä + Muutokset edellyttävät kuitenkin kotiin annettavien palvelujen riittävää mitoitusta. Kotihoidon mitoituksen hyvänä taso Kuntamaiseman kunnissa on pidetty keskimäärin 12 työntekijän tiimiä/ asukasta, eli alueella (Mikkelin pty + Pertunmaan pty) 7,3 työntekijää. Mikkeli on arvioinut kokonaisjärjestelyn (Tupalantien kotikuntoutusyksikön kulut huomioiden säästöksi vuositasolla huomioiden asumisen ostopalvelujen vähenemisen vuodessa ( tuotantoltk) Erikoissairaanhoidon osastohoidon purkaminen Esper-hankkeen mukaan Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tavoitteena on laskea laitospaikkojen määrää n. 60:een. Mikäli laitoshoidon taso saadaan tasolle 0,28 hpv/20+asukas nykyisestä, tarkoittaisi se n pienempää kustannustasoa (nykyisen kustannustason pohjalta laskettuna).

84 Toimenpide-ehdotukset ja kustannusvaikutukset Toimenpide-ehdotus Tilojen keskittäminen Vaihtoehto 1 Luovutaan mielenterveysvastaanoton tiloista Pankalammelta ja Matkakeskukselta Luovutaan sosiaalikeskuksen tiloista Mielen Maja talo jää Päämajan koulun tiloihin ja Tellus Ristiinassa oleviin tiloihin Kinnarin asumispalveluyksikkö ja Kotikuntoutus Tupalantie toimivat yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena vaikkakin eri pisteissä Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä) Tilakustannukset mielenterveysvastaanotto: e/vuosi, v arviolta n e Korvaavien tilojen kustannukset? Vaihtoehto 2 Edellisten lisäksi A-klinikkasäätiö luopuu omista tiloistaan samoin Esshp:n omista tiloistaan etsitään yhteiset tilat, joihin sijoittuvat Mikkelin mielenterveysvastaanoton koko henkilöstö, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaaja sekä 2 toimistotyöntekijää ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja. Lisäksi samoihin tiloihin sijoittuisivat Esshp:n osalta psykiatrian poliklinikan henkilöstö ja psykoosipoliklinikan henkilöstö sekä A- klinikkasäätiön henkilöstö.

85 Keinoja mielenterveysasumisen purkamiseen 1. P-SAS työryhmän perustaminen Sijoitukset palveluasumiseen yhden tahon kautta Lääkärin asiantuntemus mukana 2. Palveluohjaajan toimi Vastaa sijoittamisista ja siirroista Hoitosuunnitelmien ylläpitäminen 3. Sijoittamisen periaatteiden yhdenmukaisuus ja avoimuus Hoitokotien hinnoittelu ja palvelukuvaukset koottuna yhteen P-SAS ryhmä valitsee edullisimman (jos ei kilpailutettu) 4. Asukkaiden läpikäynti Ovatko kaikki oikeassa paikassa Kuntouttavassa hoidossa vain kuntoutettavia potilaita 5. Hoitosuunnitelma Tehdään 6 kk välein, palveluohjaaja/p-sas tekee 6. Kotona asumisen tukitoimet Kotipalvelut kotikuntoutus Kuntouttava päivätoiminta erillään asumisesta Mahdollinen päihdehoito tukemaan 7. Yhteisen arviointimenetelmän käyttö kaikille sijoitettaville. 8. Prosessissa erotetaan ne, jotka tarvitsevat pysyvää kotia ja ne, jotka ovat kuntoutettavissa vähemmän tuettuihin asumismuotoihin. 9. Kuntoutukseen perehtyneen psykiatrin käyttö konsultaatioihin. 10. Kuntouttava työ- ja päivätoiminta Isommissa yksiköissä (kunnan oma tai ostettu) tilaaminen helpompaa kuin hoitokotien järjestämänä 11. Yksityisten palvelukotien ja palveluiden ostajien välillä pysyvästi erilaiset intressit, jotka tiedostettava

86 Case: Psykiatrian kotikuntoutustyöryhmä Ylä-Savo 1. Psykiatrinen kotikuntoutus on uusi kehittymässä oleva toimintamuoto jonka tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisesti psykoosiin sairastuneiden sairaalahoidon tarvetta. Kotikuntoutustyöryhmä toimii psykiatrian osasto 6704 yhteydessä Koljonvirran sairaalassa. Kotikuntoutustyöryhmässä työskentelee neljä psykiatrista hoitajaa. Kotikäynnit toteutetaan työpareittain. 2. Kotikuntoutus on kuntoutujan elinympäristöön vietävää tukea, jonka tavoitteena on parantaa kuntoutujan selviytymistä arjessa sekä edistää oireidenhallintaa ja toimintakykyä. 3. Toimintamuotoja ovat kotikäynnit, tutustumiskäynnit (esim. vertaistukikeskukset yms.), asiointi apu (esim. virastot yms.), ohjaus ja neuvonta, sekä tukipuhelut. 4. Kotikuntoutukseen tullaan hoitavan tahon yhteydenoton ja yhteisen tapaamisen perusteella. Kotikuntoutuksesta tehdään yksilöllinen yhteistyösopimus ja suunnitelma, joka perustuu tavoitteellisuuteen, vapaaehtoisuuteen ja määräaikaisuuteen. 5. Kotikuntoutus toimii joko osastohoidon tai psykiatrisen avohoidon rinnalla koko SOTE-alueella. 86

87 Vammaispalvelut

88 Vammaispalvelut - Yhteenveto Näkökulma Diat Taloudellisuus 5,6 Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n vammaispalvelut (vammaiset ja kehitysvammaiset yhteensä) ovat kustannuksiltaan lähes tarkalleen Maisemakuntien keskitasossa. Optimointivaraa Maisemakuntiin nähden ei siis ole. Tehokkaaseen Maisemakuntaan nähden laskennallinen optimointivara on kuitenkin 1,3 milj. euroa. Tarkasteltaessa vammaispalveluja ja kehitysvammapalveluja erikseen, voi kuitenkin todeta vammaispalvelujen olevan vertailussa kalliit ja kehitysvammapalvelujen puolestaan Mikkelissä kehitysvammaisten määrään nähden kohtuulliset (Pertunmaalla kalliit). Palveluasuminen vammaiset Vammaisten palveluasumisen osuus kustannuksista on muihin Maisemakuntiin nähden keskitasoa (n. 30% v. 2012, vuoden 2014 TA 22%), mutta asiakkaista hieman keskitasoa enemmän on ollut palveluasumisen piirissä. Vammaisten palveluasumisen hoitopäivähinta muodostuu siis keskitasoa hieman edullisemmaksi, mikä puolestaan johtunee kevyempien asumisen palveluiden painottumisesta suhteessa muihin Maisemakuntiin. Vammaispalvelujen kalleus suhteessa muihin Maisemakuntiin aiheutunee siis muusta kuin palveluasumisesta: vammaisten lukumäärän lisäksi esim. henkilökohtaisten avustajien käytöstä. Palveluasuminen, kehitysvammaiset Kehitysvammaisten palveluasumisen osuus kustannuksista on vertailussa hyvin pieni. Kustannukset painottuvat laitoshoitoon. Kehitysvammaisia laitoshoidossa Mikkelissä 16 kpl.

89 Vammaispalvelut Palveluasumisen osuus vammaispalveluista TP 12 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Palveluasumisen osuus vammaispalveluista - eurot 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% Palveluasumisen osuus vammaispalveluista - asiakkaat 25

90 Vammaispalvelut Palveluasumisen hinta ( /vrk) / vrk Vammaisten palveluasuminen Kehitysvammaisten palveluasuminen 25

91 Vammaispalvelut Vammaisten asiakkaiden sijoittuminen eri hintaluokan asumismuotoihin <100 / vrk / vrk >150 / vrk <100 / vrk / vrk >150 / vrk 6 % 18 % 41 % 47 % 53 % 35 % Vammaiset Kehitysvammaiset Onko tarkastelu vielä jaettavissa eri asumisen muotoihin? 25

92 VAMMAISPALVELUT Kehitysvammahuollon kustannusten %-jakautuminen 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Avohoito Palveluasuminen Laitoshoito Laitoshoitopainotteisuus kasvaa Avohoidon ja palveluasumisen osuus kasvaa Kehitysvammahuollon kustannukset painottuvat laitoshoitoon 92

93 Toimenpide-ehdotukset ja kustannusvaikutukset Toimenpide-ehdotus Kustannusvaikutukset (+ kustannuksia lisäävä, - kustannuksia vähentävä)

94 Vammaispalvelut - Yhteenveto Näkökulma Diat Taloudellisuus 5,6 Mikkelin pty:n ja Pertunmaan pty:n aikuissosiaalityön kustannusten laskennallinen optimointivara Maisemakuntien keskitasoon nähden on 1,2 milj.. Tehokkaaseen Maisemakuntaan nähden laskennallista optimoitavaa ei ole. Erityisesti työmarkkinatuen kuntaosuus on kallis vertailussa. Toimenpiteiksi kuntaosuuden laskemiseksi on jo sovittu koko kaupungin osalta työllistämistoimenpiteiden lisääminen, järjestöjen toteuttaman työllistämisen kohdentaminen tarkemmin työmarkkinatuella oleviin sekä soten osalta kuntouttavan työtoiminnan volyymin lisääminen Tavoitteena on

95 Aikuissosiaalityö

96 Sosiaalipalvelut 96