Työkykykoordinaattoreiden verkostotapaaminen

Transkriptio

1 Työkykykoordinaattoreiden verkostotapaaminen

2 OHJELMA 1 (1) Kaari-työpaja: Työkykykoordinaattoreiden verkostotapaaminen Aika: , klo Paikka: Keva, Unioninkatu 43, HELSINKI Ohjelma 8.45 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 9.00 Aloitus, ajankohtaiset kuulumiset ja johdatus päivän teemaan (kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroos) 9.20 Vakuutuslääketieteen lyhyt oppimäärä (asiantuntijalääkäri Sami Riekki) Hallituksen kärkihankkeen esittely (ylitarkastaja Ritva Partinen, STM) Tauko Varhe-maksuista (asiakaspäällikkö Marja-Leena Suhonen) Lounas Ammatillisen kuntoutuksen ajankohtaiskatsaus kohti vaikuttavaa ammatillisen kuntoutuksen prosessia (kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroos) Miten työkykykoordinaattorina edistät prosessien toimivuutta? -Hyvät käytännöt: noviisi ja konkari kehiin Iltapäiväkahvit Ryhmätyöskentelyä Ryhmistä nousseet kehittämisideat Yhteenvetoa päivän annista Tilaisuus päättyy PL 425, Helsinki, puhelin , Y-tunnus PB 425, Helsingfors, telefon , FO-nummer

3 Ajankohtaista Vuosi 2015 oli kaikkien aikojen kiireisin vuosi Kevan kuntoutuksessa voimaantullut lakimuutos vaikutti merkittävästi ja ennakkopäätösten määrä nousi 75% edellisvuodesta Haasteena monella työnantajalla, että ennakkopäätösten määrä on kasvanut, mutta sisältöpäätösten määrä jäänyt entiselle tasolle Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen siis olisi, mutta toimenpiteitä tai ratkaisuehdotuksia ei synny TAI Työntekijän motivaatio siirtyy yhä enemmän eläkkeen hakemiseen kuin työuran jatkamiseen sairauspoissaolojen pitkittyessä

4 Johdatusta päivän teemaan Työkykykoordinaattoreita Kevan tiedossa nyt noin 60 henkeä Paikalla tänäänkin sekä konkareita että noviiseja Varhe-maksut ja niiden välttämistavoite selkeästi vaikuttanut kuntasektorilla työkykykoordinaattoreiden vakanssien perustamiseen - tänään puhutaan myös rahasta Olennaista on, että prosessit toimivat ja oikeat asiakkaat löydetään oikeaan aikaan luvassa vakuutuslääketieteen lyhyt oppimäärä Päivän aikana kuullaan myös hallituksen kärkihankkeesta ja siitä, miten osatyökykyisten työuria pyritään pidentämään

5 Vakuutuslääketieteen lyhyt oppimäärä - Työkykykoordinaattoreiden työpaja Sami Riekki Asiantuntijalääkäri Keva

6 Lääkäreiden roolit Eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin rooli eroaa potilaan hoitavan lääkärin roolista Hoitava lääkäri Lääketiede Vastaa potilaan lääketieteellisen hoidon tarpeeseen: taudinmääritys ja sen hoito Asiantuntijalääkäri Sosiaalivakuutus Tekee kokonaisarvion hakijan työeläkelakien mukaisesta työkyvyn alenemasta ja jäljellä olevasta työkyvystä Suhteuttaa yksittäistapauksen kokonaisuuteen, yleiseen ratkaisukäytäntöön ja oikeuskäytäntöön Asiantuntijalääkäri on päätöksen valmistelussa yksi asiantuntija juristien, eläkkeen laskijoiden, ratkaisijoiden kanssa

7 Miten eläkeratkaisu tehdään? Asiantuntijalääkäri ja ratkaisuasiantuntija tekevät yhteistyönä Selvitetään myös ammatillisen kuntoutuksen edellytykset.

8 Etuuksien myöntämisen edellytyksiä Lääketieteellisen löydöksen on oltava riippumattoman lääkärin verifioitavissa Lääketieteellisen arvioinnin on perustuttava hyväksyttyyn tietoon Sairauden ja toimintakyvyn välinen yhteys on voitava selittää lääketieteellisillä löydöksillä Puhtaasti subjektiivisia tuntemuksia on vaikea korvata

9 Työkyvyttömyyttä aiheuttavat tekijät Patrick Loisel, Kanada Terveydentila Työpaikkaan liittyvät tekijät Työilmapiiri Työsuhteen varmuus Työhön paluu käytännöt Terveydenhuoltoon liittyvät tekijät Sairauspoissaolokäytännöt Eri toimijoiden yhteistyö Taloudelliset tekijät Työstä ja työstä poissaolosta saatu korvaus

10 Työkyvyttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen perustuu ennen muuta riittävän vaikea-asteisiin objektiivisesti todettaviin sairauslöydöksiin. Sairauden ja toimintakyvyn välinen yhteys on voitava selittää lääketieteellisillä löydöksillä Ratkaisua tehtäessä tilanne arvioidaan aina kokonaisuutena: Ammatti, ikä, työhistoria, ammattitaito, koulutus, kotipaikkasidonnaisuus, työllisyystilanne Kuntoutusmahdollisuuksia on aina arvioitava ennen eläkkeen myöntämistä ja alkaen siitä myös annettava päätös hakijalle

11 Työkyvyttömyysmääritelmät Julkisella puolella käytössä kaksi työkyvyttömyysmääritelmää: Ammatillinen työkyvyttömyys määritelmä sovelletaan, jos virka- tai työsuhde on voimassa työkykyä arvioidaan omaan ammattiin Yleinen työkyvyttömyys määritelmä sovelletaan, jos virka- tai työsuhde on päättynyt sama määritelmä kuin yksityisen puolen eläkelaeissa työkykyä arvioidaan työhön, jota hakijalta on kohtuullista edellyttää, kun huomioidaan koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat tekijät

12 60 vuotta täyttäneet sovelletaan ammatillista tai yleistä määritelmää lisäksi, jos ansiotyöura on pitkä, otetaan huomioon työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus sekä työn vaativuus ja vastuullisuus, jos nämä seikat yhdistettynä sairauteen tekevät työnteon jatkamisen kohtuuttomaksi

13 Vaihtoehtoiset työkyvyttömyyseläkkeet Täysi työkyvyttömyyseläke Työkyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi Työkyky on alentunut vähintään 60% eli 3/5, eikä kuntoutuksella ole saatu tuloksia Myönnetään toistaiseksi, jos työkyvyn palautuminen on epätodennäköistä Osatyökyvyttömyyseläke Työkyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi Työkyky on alentunut vähintään 40% eli 2/5, eikä kuntoutuksella ole saatu tuloksia Oikeudesta voi hakea ennakkopäätöstä, joka on voimassa 9kk Myönnetään toistaiseksi, jos työkyvyn palautuminen on epätodennäköistä Määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä Kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke Työkyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi 2/5 tai 3/5 Työkyvyn oletetaan palaavan Hoito- ja kuntoutustoimenpiteiden ajaksi myönnetään täysi- tai osakuntoutustuki

14 Osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki Voidaan myöntää jos työkyky on heikentynyt vähintään 40 % eli 2/5 osittainen työkyvyttömyys on jatkunut tai sen arvioidaan jatkuvan vähintään vuoden ajan Osatyökyvyttömyyseläkkeelle voi hakea suoraan kokopäivätyöstä, ei edellytetä sairauspoissaolojaksoja Osatyökyvyttömyyseläkkeestä on mahdollisuus hakea ennakkopäätös (voimassa 9 kk) Työnantajan kanssa sovitaan osa-aikaisen työn järjestelyistä Osatyökyvyttömyyseläke haetaan maksuun erillisellä lomakkeella

15 Mikäli osittain heikentyneen työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidon tai kuntoutuksen avulla, eläke voidaan myöntää osakuntoutustukena eli määräaikaisena osatyökyvyttömyyseläkkeenä Suuruudeltaan puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä Osatyökyvyttömyyseläkkeellä/ osakuntoutustuella työansioita voi olla enintään 60 % vakiintuneesta ansiotasosta tai erillislain mukaan enintään 743 e/kk (2014) Osa-aikaisessa työssä jatkaminen ei kuitenkaan ole edellytyksenä osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle

16 Kuntoutustuki = määräajaksi myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke Voidaan myöntää jos työntekijä on tullut työkyvyttömäksi omaan työhönsä tai työkyky on heikentynyt vähintään 3/5 eli 60 % ja työkyvyttömyys on jatkunut tai sen arvioidaan jatkuvan vähintään vuoden ajan Kuntoutustuen jälkeen tavoitteena on työhön paluu jatkoa voi hakea uudella lääkärinlausunnolla jos henkilön työkyky ei palaudu, kuntoutustukea voi hakea saman suuruiseksi toistaiseksi voimassaolevaksi työkyvyttömyyseläkkeeksi Kuntoutustuen rinnalla voi olla ansiotuloja 40% vakiintuneesta keskiansiosta tai erillislain mukaan enintään 743 e/kk (2014)

17 Työkyvyttömyyseläke Voidaan myöntää jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi omaan työhönsä tai työkyky on heikentynyt vähintään 3/5 eli 60 % ja työkyvyttömyyden arvioidaan heikentyneen toistaiseksi eli pysyvästi Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla voi olla ansiotuloja 40% vakiintuneesta keskiansiosta tai erillislain mukaan enintään 743 e/kk (2014)

18 Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen Edeltää yleensä sairausvakuutuslain mukainen päivärahaaika Kela selvittää kuntoutustarpeen, kun 60 päivää on maksettu 150 päivän jälkeen Kela ohjaa tarvittaessa hakemaan eläkettä Haetaan työkyvyttömyyseläkehakemuslomakkeella Kelan sairausvakuutuksen 300 päivän sairauspäivärahakausi edeltää yleensä työkyvyttömyyseläkettä Liitteeksi lääkärinlausunnot, joista käy ilmi työkyvyttömyysaika (vähintään vuosi) Hoito- tai kuntoutussuunnitelma Osatyökyvyttömyyseläkkeestä mahdollisuus hakea ennakkopäätös (voimassa 9 kk)

19 Eläkehakemuksen liitteet Hakemuksen liitteenä on oltava B-lääkärinlausunto/-lausunnot, joista käy ilmi vuoden yhdenjaksoinen työkyvyttömyysaika Työterveyslääkärin lausunto on suositeltava Mukaan voi liittää myös muita lääketieteellisiä selvityksiä, jotka selventävät hakijan työkykyä

20 Työnantajan lausunto työntekijän työtehtävistä ja työssä suoriutumisesta Sairauspoissaolot Työnantajan mahdollisuudet järjestää osa-aikatyötä Lähiesimies laatii lausunnon Valmis lomake mm. Kevan nettisivuilla Muistiot mahdollisista työkykyneuvotteluista työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken Hyvä olla kirjattuna ne työssä selviytymistä tukevat toimenpiteet, joita työpaikalla on tehty

21 Työ- ja toimintakyvyn arvioinnista

22 Toimintakyky Toimintakyvyn yleinen määritelmä Toimintakyky on lääketieteellinen käsite, joka kuvaa ihmisen kykyä reagoida ympäristöönsä ja toimia siinä

23 Toimintakyky Toimintakyky ja sen rajoitukset ilmenevät usealla eri elämänalueella; työssä, perhe-elämässä, vapaa-ajan toiminnassa ja omasta itsestä huolehtimisesta Tärkeää kuvata konkreettisesti, mihin potilas eri elämänalueilla kykenee ja mihin ei Toimintakykyarviossa on kyse sekä ajankohtaisen tilan että pitkittäisvaihtelun kartoittamisesta Aiemmin aikuisiällä saavutettu paras toimintakyky on keskeisin vertailukohta

24 Toimintakyky Erottele potilaan antamat tiedot tutkimus- ja asiakirjatiedoista Ota kuvauksessa huomioon esim. Henk.koht. toiminnot (esim. peseytyminen, pukeutuminen) Kodinhoito (esim. ruuanlaitto, siivous) Asioiden hoitaminen (esim. kauppa, virasto) Elämänhallinta (esim. uni-vuorokausirytmi) Sosiaalinen osallistuminen (esim. ihmissuhteet, harrastukset) Oppiminen/tiedon soveltaminen (esim. tietotekniikan käyttö) Muu arjen selviytyminen (esim. julkiset kulkuvälineet)

25 Työkyky Työkyky on toimintakyvyn käsite työympäristössä. Se kuvastaa ihmisen kykyä tehdä työtä ja ansaita siten elantonsa. Työkykyyn vaikuttavat mm. ihmisen toimintakyky, osaaminen, koulutuspohja, työyhteisö, ikä ja työ Työkyvyttömyyden arvio on osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta, johon kuuluu kohtuullisuusharkinta

26 Työkyky Kuvataan mahdollisimman konkreettisesti, mitkä asiat laskevat toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin? Esim. Mielialan lasku ja muistamattomuus Olkapään rajoittuneet liikeradat ja alentuneet voimat Mihin konkreettisesti pystyy/ei pysty Mihin jäljellä oleva toimintakyky vielä riittää? Ja mikä on työ/toimintakyvyn ennuste? Tämä erityisen tärkeää, kun mietitään ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia

27 Johtopäätökset Työkyvyttömyys, jonka sairaus aiheuttaa, ei esim. se että työtä on liikaa tai läheinen sairastaa Jos ei ole eläketapahtumaa, niin ainakin pitää olla vaivan vaikeutuminen Samanasteinen sairaus voi vaikuttaa eri henkilöiden työkykyyn eri tavalla Ammatti, ikä, ammattitaito, koulutus, kotipaikkasidonnaisuus, työllisyystilanne, muut myötävaikuttavat sairaudet

28 Harvoin työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia Tilat, joissa ei ole eläketapahtumaa Pelkät persoonallisuushäiriöt Yleensä lievä masennustila, ahdistuneisuushäiriö ja pelkotila Pelkät fibromyalgiat Kosteusvaurioista johtuvat oireet, muut ympäristöyliherkkyydet Selkäkivut ja erilaiset niskaoireyhtymät, joissa iänmukaisia rappeumia Epämääräiset oireet ilman elimellisiä löydöksiä Päänsärky, huimaus, pyörtyily pelkkinä oireina Lyhytaikaiset kipuoireyhtymät ja konversio-oireet Yleensä diabetes ilman elinmuutoksia Alkoholiriippuvuus ilman elinmuutoksia Liikalihavuus ilman muita muutoksia

29 Hylkäystapauksissa tavallisia piirteitä Huonosti dokumentoitu sairaus Luetellaan oireita, ei tilakuvausta Ei hoidon ja kuntoutuksen suunnitelmaa ja seurantaa Ei muutosta terveydentilassa (ei eläketapahtumaa) Lausunto ei sisällä lääketieteellisiä faktoja vaan esim. mielipiteitä Työttömyys ja työkyvyttömyys sekoittuvat Hylkäävän ratkaisun jälkeen myönnön todennäköisyys pienenee, ellei tule uutta näyttöä

30 Miksi hoitava lääkäri ja työeläkelaitos päätyvät eri ratkaisuun? Eläkelaitoksessa on monipuolista tietoa hakijasta Eläkelaitos saa tietoa monilta lääkäreiltä Eläkelaitos pyrkii noudattamaan vallitsevia ratkaisulinjoja tasapuolisuuden vaatimuksen vuoksi Eläkelaitoksessa luetaan kymmeniä tuhansia lausuntoja vuodessa, yksittäinen lääkäri harvoin kirjoittaa satoja lausuntoja Eläkelaitoksessa on jatkuva tieto valitusasteiden ratkaisuista Tasapuolisuus ja objektiivisuus vs. subjektiivisuus

31 Muutoksenhaku eläkepäätökseen Hakijan valituskirjelmä Hakijan allekirjoittama valituskirjelmä, valitusaika 30 pv (30 pv + 7 pv) lausunto / lisälausunto Keva Telk Vako Valitus käsitellään aina ensin eläkelaitoksessa oikaisu-vaatimuksena Jos vaatimus hyväksytään, hakijalle lähetetään oikaisupäätös Jos vaatimusta ei hyväksytä, valitus siirretään Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan tai vakuutusoikeuteen

32 Hylkäävän eläkepäätöksen saaneiden tilanneselvittely Keva voi tarjota hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneelle mahdollisuutta oman tilanteensa selvittelyyn ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa Tavoitteena on selkiyttää asiakkaan käsitystä omasta tilanteestaan, mahdollisuuksistaan ja sosiaaliturvan vaihtoehdoista sekä edistää paluuta työelämään Työntekijän suostumuksella palveluntuottaja järjestää tarvittaessa yhteispalaverin työnantajan ja työterveyshuollon kanssa Palvelu ei sisällä lääketieteellisiä lisäselvityksiä tai valituksen kirjoittamista Tilanneselvittelyä ei tarjota, jos työhön paluun selvittely on jo vireillä, palvelussuhde on päättynyt vuosia sitten tai jos hakijalla on useita haku- ja/tai valituskierroksia takana. Myöskään tietyillä diagnooseilla (esim. päihteet) palvelua ei tarjota.

33 Kiitos

34 Osatyökykyisille tie työelämään - kärkihanke Ritva Partinen STM ylitarkastaja

35 Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa Painopistealue Hyvinvointi ja terveys

36 Osatyökykyisyys ja osatyökykyiset työelämässä Suomessa Henkilö on osatyökykyinen, kun esim. vamma, pitkäaikaissairaus tai syrjäytymiseen liittyvät sosiaaliset ongelmat vaikeuttavat työssä jatkamista tai työllistymistä. Jos terveys ja muut yksilölliset tekijät ovat tasapainossa työn vaatimusten kanssa, henkilö ei ole osatyökykyinen, vaan työkykyinen. Noin henkilöä arvioi, että jokin sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa. Työelämän ulkopuolelle joutuneet henkilöt pääsevät liian heikosti takaisin työelämään Vamma tai pitkäaikaissairaus estää liian usein työhön paluun tai kokonaan työelämään pääsyn Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään.

37 Palvelujärjestelmän kipupisteiden ja hankkeen projektien kohtaanto Tutkimuksissa esille nousseita puutteita: 1. Palvelujärjestelmä on siiloutunut ja jäykkä; yhteistyössä on puutteita 2. Keinovalikoiman pirstaleisuus - kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa 3. Katkeilevat ja päällekkäiset palveluketjut 4. Hitaat ratkaisuprosessit 5. Virheelliset käsitykset osatyökykyisyydestä 6. Puutteet asiakaslähtöisyydessä ja ratkaisukeskeisyydessä; jääminen tukien ulkopuolelle palvelutarpeesta huolimatta 7. Eniten tukea tarvitsevien palvelut ovat heikoimmin kehittyneitä 8. Merkittävä osa osatyökykyisistä henkilöistä ei saa tukea työllistymiseen tai saa sitä riittämättömästi 9. Ammattilaisten osaamistason puutteet 10. Työnantajille ei ole riittäviä kannustimia osatyökykyisten palkkaamiseen 11. Työpaikat eivät saa riittävää tukea työn sopeutuksen ratkaisujen tekemiseen esim. Liukko&Kuuva 2015 ETK, Lehto 2011STM Hankkeen 1. projektit 1. Osku-ohjelman suositukset 2. Koulutusinterventio 3. Vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyys 4. Parhaat työllistymistä tukevat toimintamallit käyttöön 5. Rekrytointikynnyksen madaltaminen 6. Verkkoportaali 7. Ohjautuminen hoitoon ja kuntoutukseen

38

39 Tavoiteltava muutos Alentunut työkyky ei johda enää kokonaan työelämän ulkopuolelle Osatyökykyisten tueksi tarkoitettua palvelujärjestelmän keinovalikoimaa osataan käyttää tehokkaasti ja tuloksellisesti Kannustinloukkuja on purettu

40 Inhimillinen ja taloudellinen hyöty oikeus työhön toteutuu, työ tukee terveyttä työllisten määrä kasvaa työkyvyttömyysmenot vähenevät työttömyyden kustannukset sekä työstä poissaolojen kustannukset vähenevät työtä osataan muokata työntekijälle sopivaksi, jolloin ihminen on täysin työkykyinen tehtäväänsä köyhyys ja syrjäyttäminen vähenevät monimuotoisuus ja erilaisuuden rikkaus toteutuvat myönteiset vaikutukset lähiyhteisössä ja sukupolvelta toiselle vaikutukset tulevaisuuden työelämään, inhimillisyys, joustavuus, turvallisuus

41 Työkykykoordinaattorimalli Koulutusta tarjotaan alueellisesti kattavasti Koulutuksen sisältö tieto - taito - työote - yhteistyö Keinovalikoiman käyttö tehostuu Osatyökykyisen palvelut toteutuvat aikaisemmin ja riittävinä Yhteistyö palvelujärjestelmässä tiivistyy Syntyy uusia rajat ylittäviä yhteistyön muotoja Työkykykoordinaattori on kopin ottaja, tuntee keinovalikoiman,, työskentelee tavoitteellisesti ja ratkaisukeskeisesti, yhteistyössä osatyökykyisen henkilön kanssa

42 Lisätään vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä (TEM) Tavoite: Lisätään vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia Toimenpiteet: Selvitetään, mitkä tekijät helpottavat vammaisten henkilöiden yrittäjiksi ryhtymistä; toteutetaan selvityksen pohjalta jatkotoimet Tulos: Vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuudet ovat parantuneet

43 Lisätään pk-yritysten mahdollisuuksia palkata osatyökykyisiä Tavoite: PK-yritysten mahdollisuudet palkata osatyökykyisiä henkilöitä ovat lisääntyneet Toimenpiteet: Ratkaistaan työkykykoordinaattorin palvelun järjestäminen pk-yrityksille; jaetaan työnantajille tietoa ja esimerkkejä toimivista rekrytointimalleista ja järjestelyistä Tulos: Osatyökykyiset henkilöt työllistyvät nykyistä paremmin pk-yrityksiin. Yrittäjät voivat tarvittaessa hyödyntää työkykykoordinaattorin palvelua.

44 Parhaat työllistymistä tukevat toimintamallit otetaan käyttöön Tavoite: Tehostetaan työelämän ulkopuolella olevien osatyökykyisten (vammaiset, pitkäaikaissairaat ja pitkään työttömänä olleet henkilöt) työhön pääsyä ja osallisuutta Toimenpiteet: Otetaan käyttöön näyttöön perustuvia toimintamalleja, arvioidaan niiden vaikuttavuutta ja uudistetaan lainsäädäntöä Tulos: palvelut johtavat nykyistä paremmin työelämään tai muuhun aktiivista osallisuutta tukevaan ratkaisuun silloin, kun työllistyminen ei ole mahdollista

45 Toimintamallit hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamisesta ja varhaisesta tuesta Tavoite: Työelämässä ja työelämän ulkopuolella olevat osatyökykyiset pääsevät tarvitsemaansa hoitoon ja kuntoutukseen, heidän työ- ja toimintakykynsä paranee sekä olemassa oleva työkyky otetaan käyttöön. Toimenpiteet: Luodaan toimintamallit, joissa on määritelty koordinaatiovastuu työ- ja toimintakyvyn arvioinnin sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjauksen osalta työelämässä ja työelämän ulkopuolella oleville. Tulos: Osatyökykyiset työssä olemassa olevalla työkyvyllä.

46 Toimintamallit hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamiseen projektin tavoitellut muutokset Palvelujärjestelmä tunnistaa asiakkaan hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamisen tarpeen oikea-aikaisesti Rakenteet ja toimintamallit on luotu työkyvyn tukemiseen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on sujuvaa. Toimintamallit ovat laajasti käytössä. Te-toimiston, terveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä kuntoutuksen ammattilaisten osaaminen on vahvistunut Työterveyshuolto ja muut koordinoivaa työtä tekevät löytävät asiakkaalle ratkaisuja osana palvelujärjestelmää. Osatyökykyisten työllistymisaste paranee. Osatyökykyiset työllistyvät sekä pysyvät työelämässä nykyistä pidempään. Työpaikoilla mukautetaan työoloja työntekijän työkyvyn mukaan.

47 Verkkopalvelu Tavoite: verkkopalvelu, joka tukee osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista työväline ja tietopankki, joka tukee eri keinojen, palveluiden ja etuuksien tehokasta käyttöä

48 Poistetaan kannustinloukkuja Tavoite: Poistetaan työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkuja; työtulon lisäys kasvattaa aina kokonaistulon määrää, eikä johda kannustinloukkuihin.

49 Kiitos

50 Varhaiseläkemenoperusteinen maksu = varhemaksu Kaari-työpaja: Työkykykoordinaattoreiden verkostotapaaminen Marja-Leena Suhonen Keva

51 Miksi varhe-maksu? Työkyvyttömyydestä aiheutuu korkeat kustannukset Oikeudenmukaista kohdentaa maksut työnantajakohtaisesti Työnantajalle kannustin auttaa työntekijöitä työssä jatkamisessa ja työssä pysymisessä vaikka jokin sairaus on kohdannut Varhe-maksu on myös valtiolla ja yksityisellä puolella ja kulkee siellä nimellä työkyvyttömyysmaksu

52 Varhe-maksun määräytyminen 1/2 Varhe-maksua aiheutuu työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle (KuEL) tai alkaa saada kuntoutustukea (KuEL) eläkkeeseen liittyy tuleva aika Jos henkilö on viimeisinä työssäolovuosinaan ollut usean kuntatyönantajan palveluksessa, Varhe-maksu jaetaan näiden työnantajien kesken. (Ns. tuleva aika: Työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneet viisi kalenterivuotta)

53 Varhe-maksun määräytyminen 2/2 Varhe-maksua ei aiheudu osatyökyvyttömyyseläkkeestä maksu aiheutuu, jos muuttuu täydeksi eläkkeeksi Varhe-maksua ei myöskään aiheudu omais- ja perhehoitajista, jotka eivät ole muussa kunnallisessa palvelusuhteessa työhallinnon työllistämisvaroilla työskentelevistä, joista Keva saa tiedon työ- ja elinkeinoministeriöstä jos tieto puuttuu meiltä, työnantajan toimitettava todistus

54 Varhe-maksun maksaminen Kaikki alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan Varhemaksuun 36 kk eläkkeen alkamisesta laskettuna yksittäistä varhe-maksua maksetaan 36 kk, siis 3-4 vuoden aikana myös, vaikka eläke muuttuisi vanhuuseläkkeeksi tai henkilö kuolisi (tällöin varhe-maksun määrä jää kuitenkin pienemmäksi) kuntoutumishyvitys, jos henkilö palaa kuntoutustuelta 36 kk:n jakson aikana yhdestä henkilöstä vain yksi 36 kk:n jakso

55 Varhe-maksuluokat Pientyönantaja: - valtuuskunnan vahvistaman prosentin mukaisesti suoraan KuELpalkkasummasta. Keskisuuri työnantaja: - palkkasummaperusteinen osa valtuuskunnan vahvistaman prosentin mukaisesti - eläkemenoon perustuva osa jäsenyhteisön palveluksen perusteella alkaneista varhaiseläkkeistä maksetun eläkemenon perusteella - osien välinen suhde määräytyy KuEL-palkkasumman perusteella määräytyvän omavastuisuusasteen suhteessa Suuri työnantaja: - kokonaan jäsenyhteisön palveluksen perusteella alkaneista varhaiseläkkeistä maksetun eläkemenon perusteella.

56 Varhe-maksun määräytymisperuste ja työnantajan palkkasumma 2016 Esimerkki keskisuuresta työnantajasta Suuret yli euroa Esimerkki: 45 % KuELpalkkasumman perusteella eläkemenoon perustuva * osa * 55 % jäsenyhteisön varhaiseläkkeestä maksetun eläkemenon perusteella palkkasummaperusteinen osa Pienet alle euroa * Eläkemenoon perustuva osa lasketaan jäsenyhteisön palveluksen perusteella alkaneista varhaiseläkkeistä maksetun eläkemenon perusteella

57 Esimerkki suurtyönantajan varhemaksusta/työkyvyttömyyseläke/arvio Eläkkeen suuruus alkamishetkellä 2000 /kk

58 Esimerkki: Varhemaksu / kuntoutustuki mikäli työntekijä palaisikin 6 kk:n jälkeen takaisin koko- tai osa-aikatyöhön Eläkkeen suuruus alkamishetkellä 2000 /kk

59 Esimerkki Laskelma pientyönantajan varhe-ennakkomaksusta vuonna 2015 Pientyönantajan palkkasummaperusteinen varhe-maksu vuonna 2015 on 0,8 % palkkasummasta. Esim. pientyönantajan palkkasumma on euroa, varhe-maksu on euroa.

60 Mistä löydän tietoa varhe-maksusta? Työnantajille Asta-palvelut Eläkemaksut-palvelu Oman organisaation tiedot, myös kustannuspaikka- ja henkilötasoiset tiedot varhe-laskuri ja varhetaulukko Voi arvioida tulevan varhemaksun suuruuden Yksilöityihin kysymyksiin vastaukset

61 Eläkemaksut Asta-palvelussa

62 Eläkemaksut-palvelu Eläkemaksut-palvelussa voi tarkastella eläkevakuutusmaksuhin liittyviä tietoja. helpottaa eläkemaksulaskujen tarkistamista. Esimerkiksi palkkaperusteisen maksun osalta nähtävissä ennakkomaksun viite- ja eräpäivätiedot, lopullisen maksun määräytymiseen liittyviä palvelussuhderekisterilistauksia sekä oikaisulaskujen tietoja. Työnantajakohtaiset tulosteet on ryhmitelty sivuilla eri eläkelakien (KuEL, KiEL ja VaEL) maksurakenteen mukaisesti. Tulosteiden lukuohjeet ovat Eläkemaksut-palvelussa.

63 Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu Eläkemaksutpalvelussa Yhden vuoden maksuista julkaistaan Eläkemaksut-palvelussa useamman kerran tietoja Lokakuussa tulevaa vuotta koskeva ennuste, jota työnantaja voi käyttää budjetoinnin tukena Tammikuussa alkavan vuoden ennakkomaksut (tilitetään kuukausittain, kuten palkkaperusteinen maksukin) Syksyllä seurantalaskelmat koskien kuluvaa vuotta Tammikuussa tilinpäätösarvio Elokuussa edellisen vuoden lopullinen maksu

64 Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu Eläkemaksutpalvelussa Mitä tietoja palvelusta löytyy? Maksun jakautuminen kustannuspaikoittain Yhteenveto eläkelajeittain Maksu henkilötasolla Kuntoutumishyvitykset henkilötasolla

65

66 Varhe-maksujen arviointi varhe-laskurilla voi arvioida työkyvyttömyys-eläkkeestä suurtyönantajalle aiheutuvien varhe-maksujen yhteismäärää varhe-taulukon ja varhe-laskurin avulla Löytyy kohdasta > Eläkemaksut > Kunnallinen eläkelaki > Varhaiseläkemenoperusteinen eläkemaksu > Varhemaksujen arviointi Tarkemmat arviot työnantajan pyynnöstä: Pyyntö Henkilön tiedot, alkamisajankohta

67 Ammatillisen kuntoutuksen ajankohtaiskatsaus kohti vaikuttavaa ammatillisen kuntoutuksen prosessia

68 Tilastotietoja vuodelta 2015 Hakijoiden keski-ikä 46,7 vuotta Naisia 82,5% hakijoista Yleisimmät asiakasryhmät: lähi- ja perushoitajat sairaanhoitajat lastenhoitajat Yleisin ikäryhmä vuotiaat, yli 60-vuotiaita asiakkaitakin lähes 300 Yleisimmät terveydelliset rajoitteet tuki- ja liikuntaelinsairaudet mielenterveydelliset syyt

69 Vuosi 2015 Kevan ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkopäätösten määrä kasvoi 75% edellisvuoteen nähden, sisältöpäätösten määrä kasvoi puolestaan 17% Työkyvyttömyyseläkkeen hakuvaiheessa ennakkopäätös ei johda ammatillisen kuntoutuksen toimiin samalla tavoin kuin jos työntekijä olisi itse toimittanut hakemuksen Työkokeilut edelleen suosituin ammatillisen kuntoutuksen toimenpide: 75% vuonna 2015 korvatuista ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteistä oli työkokeiluja - Koulutuksen osuus kasvoi myönnetyistä sisältöpäätöksistä 14% oli koulutuspäätöksiä - Palveluntuottajia tarvitaan yhä useammin mukaan: vuonna 2015 tehtiin reilut 300 ohjausta kuntoutuksen palveluntuottajille

70 Osoitteesta löytyy Työeläkuntoutuksen suuntaviivat 2020

71 Työeläkekuntoutuksesta Työhön palanneiden osuus kasvanut Vuonna %, vuonna % Investoinnin takaisinmaksuaika noin 1,8 vuotta 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä ja ammatillisen kuntoutuksen asiakkaita Tällä kasvuvauhdilla työeläkekuntoutujat ohittavat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän viidessä vuodessa Haasteena taloudellinen tilanne ja sote-ratkaisun yhdessä tehtävät linjaukset työterveyshuoltoon Hyvin toimiva työterveysyhteistyö takaa oikea-aikaisen ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumisen

72 Kohti vaikuttavaa ammatillisen kuntoutuksen prosessia mitä tarvitaan? Sähköinen poissaolojen seurantajärjestelmä Esimiehet reagoivat poissaoloihin oikea-aikaisesti ja selvittävät poissaolojen syyt sekä saavat tarvittaessa itse tukea prosessin hoitoon Työterveysyhteistyö toimii ja työterveysyhteistyön painopiste osatyökykyisissä Tietoisuus ennenaikaisen eläköitymisen kustannuksista Omasta osaamisesta ja työmarkkinakelpoisuudesta huolehtiminen kuuluu jokaiselle! Ammatillisen kuntoutuksen keinovalikoiman uudistaminen nousee varmasti tapetille lähivuosina

73 Ryhmätyöskentelyn satoa

74 Työkyvyn menetyksen uhka ei täyty - mitä tehdä tälle ryhmälle? Sisäilma; kokeilut eri yksiköissä (tpk:n omalla rahalla) sen mukaan missä tarve; jos paikkaa ei löydy -> Kela/TE keskus mukaan keskusteluun keinoista (mahd. kela voi kuntouttaa). Oma määräraha käytettävissä työkokeiluihin, jolla kokeilut eri yksiköissä. Miten tukea omaa vastuuta ja motivaatiota uuden löytämiseen? Ohjattu työkykyarvioon tilanteen realisoimiseksi ja sitten uusi neuvottelu. Jos tth-yhteistyösuhde kunnossa, tth antaa myös oikean kuvan tilanteesta Irtisanominen voi tulla vaihtoehdoksi

75 Millaista ammatillisen kuntoutuksen pitäisi olla viiden vuoden päästä? Työkokeilulla myös jatkossa paikkansa, erityisesti ikääntyvien kohdalla, mutta myös nuoret hyötyvät alaa vaihtaessa, uuden ammatin varmistus kokeilulla Työhönvalmennusta yhä enemmän ja eri ammattien kokeilua ennen koulutusta Yrittäjyyden tukeminen Valmentaja mukana työpaikalla, työkokeilun/valmennuksen tukena Koulutusta tarvitaan yhä enemmän, avainasemassa muutoksissa, Uuden tyyppistä koulutusta: suunnattu, räätälöity, täsmäkurssi Ulkopuolinen taho pohtimaan alan vaihtoa työntekijän kanssa Uravalmennus ammatinvalinnanohjausta Vaatii työkykykoordinaattorilta paljon, tarvittaisiin verkosto josta saa tietoa mm. koulutuksista, keskitetysti tietoa

76 Motivoiko varhe-maksu työjärjestelyihin ja osatyökykyisen työuran pidentämiseen? Varhe-maksut selvitetään Kaari-laskurilla, kun etsitään ratkaisuja osatyökykyisille (esim. työkykyneuvottelut) Johdon saa liikkeelle vain rahalla, johdolle raportoidaan varheista Työkykyrahasto käytössä, lainataan säästyvistä varhe-maksuista Lähiesimiehet suunnittelevat vaihtoehtoja enemmän, kun tietävät mahdolliset varhet olennaista, että lähiesimiehet haluavat työntekijöiden työurien jatkumista Jos maksut kohdistuvat työyksikköön, niin ne vaikuttavat parhaiten toimintaan, muuten pohjattomaan kaivoon Pitäisi tehdä jyvitystä, jotta saataisiin yli työyksikkörajojen tapahtuvia siirtymisiä

77 Hyvää kotimatkaa! Seuraava työkykykoordinaattoreiden verkostotapaaminen