Sosiaalilautakunta NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Transkriptio

1 Sosiaalilautakunta NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje

2 SISÄLLYS 1. Yleistä Omaishoidon tuen myöntäminen Tuen hakeminen Tuen myöntämisedellytykset Hoitopalkkio Palvelut hoidettavalle Omaishoitosopimus Omaishoitajan vapaan järjestäminen Omaishoidon tuen päättyminen... 4

3 1(4) 1. Yleistä Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jota haetaan kotikunnalta. Omaishoidon tuki muodostuu hoitopalkkiosta, hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatuista palveluista sekä omaishoitajan tukemisesta. Omaishoidon tukeen ei ole subjektiivista oikeutta. Nurmeksen kaupunki päättää, kuinka paljon se osoittaa talousarviossa voimavaroja omaishoidontuen palveluihin. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotona omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoito on aina henkilökohtaiseen hoitoon ja huolenpitoon annettavaa apua eikä ainoastaan ulkopuolista palvelua tai taloustöitä. Omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) säädetään tuen myöntämisedellytyksistä, alimpien hoitopalkkioiden määristä, omaishoidon tukena annettavista palveluista, omaishoitajan vapaasta, hoito- ja palvelusuunnitelmasta sekä omaishoitosopimuksesta. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet päättää kunta. 2. Omaishoidon tuen myöntäminen 2.1. Tuen hakeminen Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti hoidettavan omalta kotikunnalta. Hakemus liitteineen toimitetaan kotihoidon esimies Petra Ahtoselle, osoitteeseen Kallionkatu 1, Nurmes. Hakemuslomaketta on saatavissa sosiaalipalvelukeskuksesta, Kyrölän palvelukeskuksesta ja Nurmeksen kaupungin internet-sivuilta Hakemuksen saapumisen jälkeen hoidettavan kotiin sovitaan kotikäynti, jossa arvioidaan hoidettavan palveluntarve, omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja mahdolliset tukipalvelut. Päätöksen omaishoidon tuen myöntämisestä tai myöntämättä jättämisestä tekee kotihoidon esimies Petra Ahtonen Tuen myöntämisedellytykset Omaishoidon tukea voidaan myöntää, jos - henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa ja hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. - hoitajan fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hoitajalla ei voi olla päihderiippuvuutta tai vakavaa psyykkistä sairautta. - omaishoito on yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kannalta hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävä, - hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva - tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

4 2(4) 3. Hoitopalkkio Omaishoidon tuki sisältää aina rahana suoritettavan hoitopalkkion. Omaishoidon tuen hoitopalkkio on veronalaista tuloa, jota voidaan myöntää hakemuksen saapumispäivästä alkaen. Hoitopalkkio suoritetaan omaishoitajalle. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Omaishoidon tuen hoitopalkkiossa on kolme maksuluokkaa ja maksettavan hoitopalkkion suuruus määräytyy seuraavasti: Maksuluokka I Maksuluokka I myönnetään lapselle ja nuorelle, joka tarvitsee ikätasoaan enemmän apua, tukea ja ohjausta hygienian hoidossa, ruokailussa, liikkumisessa, vuorovaikutuksessa ja elämänhallinnan opettelussa. Lapsi tai nuori on usein päiväkodissa, koulussa, opetus- ja työkeskuksessa tai suojatyössä. Omaishoitaja voi olla koko- tai osapäivätyössä. Arvion palvelutarpeesta tekee sosiaalipalveluohjaaja. Päätöstä tehdessä otetaan huomioon palveluverkosto. Maksuluokka I myönnetään aikuiselle, joka tarvitsee toisen henkilön apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Palkkio on vaihtoehto tehostetulle kotihoidolle tai palveluasumiselle. Aikuisen toimintakykyä arvioidaan erilaisin mittarein. Omaishoidon tukea myönnetään, jos Ravatar- indeksiluku on vähintään 2,5 ja/tai MMSE- testi osoittaa (12-17) vähintään keskivaikeaa dementiaa ja/tai geriatrisella depressioasteikolla mitattuna asiakas potee keskivaikeaa depressiota (21-25). Maksuluokka II Maksuluokka II on selkeä vaihtoehto tehostetulle palveluasumiselle tai laitoshoidolle. Ravatar-indeksiluku on vähintään 3,5 ja/tai MMSE-testi osoittaa keski-vaikeaa ja hoidettavalla on havaittavissa merkittävästi haasteellista käyttäytymistä tai dementian aste on vaikea ja/tai Geriatrisella depressioseulalla mitattuna asiakas potee vaikeaa depressiota (26-30). Maksuluokka III Maksuluokka III edellytyksenä on, että hoitaja jää pois ansiotyöstään tai luopuu työttömän statuksesta toimiakseen omaishoitajana ja näin mahdollistaa hoidettavan siirtymisen laitoshoidosta tai tehostetusta palveluasumisesta kotiin. Hoitopalkkioiden suuruudet vuonna 2015 ovat seuraavat: Maksuluokka I 384,67 e/kk Maksuluokka II 769,33 e/kk Maksuluokka III 1305,25 e/kk Säännöllinen keskeytys kuten vuorohoidossa käyminen voi vaikuttaa omaishoidon tukeen. Keskeytyksillä ei ole vaikutusta lakisääteisten vapaapäivien määrään. 1 viikon keskeytys 75 % hoitopalkkiosta 2 viikon keskeytys 50 % hoitopalkkiosta

5 Kun hoidettavan kotipalvelun palvelujen tarve on päivittäistä, hoitopalkkiosta maksetaan 50 %. Kerran viikossa tapahtuva kodinhoitoapu ei vaikuta palkkion suuruuteen. 4. Palvelut hoidettavalle 3(4) Omaishoidon tuki sisältää hoitopalkkion rinnalla tarvittavat palvelut hoidettavalle. Omaishoidon tukeen sisältyviä tai sitä täydentäviä palveluja voivat olla esimerkiksi apuvälinepalvelut, kotipalvelut ja kotisairaanhoito tai lyhytaikainen palveluasuminen. Omaishoitajan tuen tarve ja tukimuodot kartoitetaan viimeistään hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan hoidettavan saama kodinhoitoapu. Kodinhoitoavun määrä voi vaikuttaa omaishoidon tuen palkkion suuruuteen. Kodinhoitoapua ei myönnetä hoitajan asioiden hoitamista varten, vaan omaishoitaja voi käyttää tällöin vapaapäiväseteleitä tai tukipalveluseteliä. 5. Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välillä omaishoitosopimus, joka sisältää tiedot hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta, hoitajan oikeudesta lakisääteiseen vapaaseen sekä hoitajan muiden vapaapäivien ja virkistysvapaiden järjestämisestä sekä hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Omaishoitosopimus laaditaan toistaiseksi ja vain erityisestä syystä määräaikaisena. Omaishoitajat eivät ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajien eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Nurmeksen kaupungin on järjestettävä omaishoitajille tapaturmavakuutuslain 57 1 momentissa tarkoitettu, niin sanottu vapaaehtoinen tapaturmavakuutus omaishoitotyössä sattuvan tapaturman varalta. 6. Omaishoitajan vapaan järjestäminen Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Vähäisellä keskeytyksellä tarkoitetaan alle seitsemän vuorokauden keskeytystä. Yli seitsemän vuorokauden keskeytyksestä tulee ilmoittaa kotihoidon esimiehelle. Omaishoitajan vapaapäivien aikainen hoito järjestetään palvelusetelien tai toimeksiantosopimuksen avulla. Omaishoidettava voi käyttää ympärivuorokautisen hoidon palvelusetelin sosiaalilautakunnan hyväksymissä yrityksissä tai Kuusikummussa. Omaishoitaja voi myös hankkia omaan kotiin kaupungin tai yksityisen palveluntuottajan työntekijän päiväsetelillä.

6 4(4) Sijaishoito Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito on voitu alkaen järjestää omaishoidon tuesta annetun lain 4 a :n perusteella toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajan kanssa. Käytännössä omaishoitajan sijaisen avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavan kotona, mikä vastaa selvityksen mukaan monien omaishoitajien- ja hoidettavien toiveita. Sijaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö, mutta sijaishoitajan tulee olla täysi-ikäinen. Hoitojärjestelyn on aina turvattava hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Hoidon järjestäminen sijaishoitajan avulla edellyttää omaishoitajan ja omaishoidossa olevan suostumusta. Siksi omaishoitoperheen tulee itse hankkia toimeksiantosopimuksella vapaa päiviä tekevä henkilö. Kunta tekee sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen. Sijaishoitaja ei ole työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan, tai huoltajaan vaan sijaishoitajan työoikeudellinen asema on samanlainen kuin omaishoitajalla. Sijaishoitaja on työssä ollessaan kaupungin vakuutuksen piirissä. Sijaishoitajan käyttö vapaiden järjestämiseen tulee olla kirjattuna omaishoidosta laadittuun palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1. Sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta, 2. tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta, 3. toimeksiantosopimuksen voimassaolosta, sekä 4 tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitajalle maksettavan palkkion määräytymisperusteista vastaa Nurmeksen kaupunki. Palkkio on vuorokaudelta 60,00 euroa ja kahdeksasta tunnista 30,00 euroa. Palkkiot ovat samat hoidettavan kunnosta riippumatta. 7. Omaishoidon tuen päättyminen Omaishoidon tuki voidaan irtisanoa kunnan puolelta päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitajan irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Omaishoitosopimus voidaan purkaa välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan turvallisuuden esim. päihteiden väärinkäytön, mielenterveysongelmien tai muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden vuoksi. Omaishoidon tuen sopimus voidaan purkaa kunnan puolelta myös tilanteessa, jolloin hoitajan fyysinen, psyykkinen tai kognitiivinen toimintakyky ei vastaa omaishoidon asettamia vaatimuksia. Näissä tilanteissa arvion tekemisen tukena voidaan käyttää hoitajalle MMSE-testiä ja GDS 15 seulaa, sekä muita tarkoituksenmukaisia toimintakyvyn mittareita. MMSE-testissä 24 pistettä tai vähemmän, on tulos jota voidaan pitää poikkeavana. Myös hoitajan saama kodinhoitoapu voi vaikuttaa omaishoidon tuen purkamispäätökseen.