Sisällysluettelo KV, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 Sisällyslttlo KV, :00, Pöytäkir 50 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMINEN / UUDENMAAN ELY- KESKUKSEN MRL 195 :N MUKAISEN OIKAISUKEHOTUKSEN EDELLYTTÄMÄ UUSINTAKÄSITTELY... 1 Liit: I: Kskstan osaylisavan tarkisttt hdotsrtta määräyksinn, päivätty , tarkisttt , , Liit: J: (ot)_koyk slosts (hdotsraportti E) päivätty / Kv Liit: L: Udnmaan Ely- kskksn oiiskhots

2 Siv 1 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMINEN / UUDENMAAN ELY- KES- KUKSEN MRL 195 :N MUKAISEN OIKAISUKEHOTUKSEN EDEL- LYTTÄMÄ UUSINTAKÄSITTELY Kapnkikhitys Järvnpään kskstan osaylisavan tarkistaminn on aloittt kväällä 2013 pnginhallitksn hyväksymän avoitsohjlman missti. Kapnkikhityslataknta käsittli kskstan osaylisavan tarkiststyön lähtökohtia kokoksssaan Lataknta ohjisti pnkikhitystä kskstan osaylisavatyön lähtökohtn homioon ottamisssa tavoittidn määrittlyssä skä päätti mrkitä tdoksi sityslista- ainistossa anntn osaylisavan lähtökohtia, työvaihita, raportointisnnitlmaa aitala koskvan slvityksn. Lataknta päätti myös pitää aihsta rillisn sminaarin riksn sovittavana ankohtana. Lataknnan kokoksn päätösot sn liittt ovat hattavissa pngin pöytäkirhan tta, linkki: Kokoksn jälkn pnkikhitys tkoi kskstan osaylisavan lähtökohtaainiston tavoittidn valmistla järjstttyä osaylisavasminaaria lataknnan kokosta vartn. Lataknta ohjisti pnkikhitystä ohjlmaraportti A:n lähtökohta- tavoitraportti B:n osalta sraavasti: vammaisnvoston läkläisnvoston man ottaminn osallisiin pnimotoinn lintarvikliik (sim. Tpalantn Jannn klma) alll, jo palvl kskstan altta kors Sävlpistoa / Rantapistoa koskvaan klasliin asntorakntamismahdollisdsta pyöräilyoloshtidn parantaminn; rityissti pyöräpysäköinti jokkoliiknnjärjstlmn varmistaminn lastn liiknnpisto Lataknta hyväksyi ohjists homioon ottan kskstan osaylisavan tkotyön ohjksi ohjlmaraportin A alstavasti vorovaiktsvaihtta vartn kskstan osaylisavan lähtökohta- tavoitraportin B lonnoksn. Lataknnan kokoksn päätösot sn liittt ovat hattavissa pngin pöytäkirhan tta, linkki: Kskstan osaylisavan tavoittita koskva vorovaikts Kskstan osaylisavan virilltlo osallistmis- arviointisnnitlma (OAS) on klttt Nttisivill on laittt OAS:n lisäksi myös raportit A B skä kskstlpostrit pan palvlvrkkoslvitys. Kltksssa pyydttiin toimittamaan mlipitt palattt osallistmis- arviointisnnitlmasta skä kskstan osaylisavan tavoitainistosta kirllissti prntaihin klo 12 mnnssä. Kskstan osaylisavatyöstä järjstttiin ylisötilaiss Järvnpää- talolla. Osaylisavatyöstä on lisäksi jlist tdottita ntissä. Lhdistö on jlisst mtaman tisn asiasta. Määräaina saatiin osallistmis- arviointisnnitlmasta /tai osaylisavan tavoittista 10 kirllista palattta. Kskstan osaylisavan osallistmis- arviointi-

3 Siv 2 snnitlmaa täydnntään msoviraston lasntoon anntn vastinn missti. Mt palattt ivät anna aihtta mttaa kskstan osaylisavan osallistmis- arviointisnnitlmaa. Esitttyjä tavoitmlipititä voidaan hyödyntää osaylisavalonnosta laadittassa. Kapnkikhityslataknta käsittli m. vorovaiktsvaihn pohlta kskstan osaylisavan tarkiststyön tavoittita kokoksssaan Lataknta hyväksyi pnkikhityksn palattisiin laatimat vastint skä kskstan osaylisavan lonnoksn laadinnan pohksi motn lähtökohta- tavoitraportin B, päivätty Lataknta khotti samalla pnkikhitystä saattamaan kskstan osaylisavan tavoittt lonnosmatriaalin sopivalla tavalla pnginhallitksn -valtston tdoksi palattta vartn nnn avalonnoksn nähtävillpanoa lasntokrrosta. Osaylisavan tavoittita tarkisttaan tarvittassa ikissa tlvissa snnittlvaihissa. Lataknnan kokoksn päätösot sn liittt ovat hattavissa pngin pöytäkirhan tta, linkki: Kskstan osaylisavan lonnoksn laatiminn sitä koskvaan vorovaiktksn valmistatminn Kapnkikhityksn alkpräisnä aitaltavoittna oli saada osaylisavalonnos nähtävill lasnnoill maalis-hhtikssa 2014, mtta ohjlmatknisistä hnkilöstöön liittyvistä rsrssionglmista johtn vorovaiktksn riittävä ainisto valmisti vasta ksäkn alssa. Ksädll ohjlmoidt lomia täydntävät hnkilöstön lomatkst asttivat lisähaastn avaprosssin ajoitksll sitn, ttä vähintäänkin pnkikhityslataknta htisi thdä osaylisavan hyväksymispäätöksn nnn mahdollista pnginvaltston kntaliitospäätöstä v. 2015, kos sn jälkn hallits- valtstomnttlyt mttvat mrkittävästi. Aital tähtäsi siihn, ttä pnkikhityslataknta päättäisi asttaa osaylisavalonnoksn nähtäväksi pyytää siitä lasnnot kokoksssaan Nähtävilläoloai alisi hti ns. ksäsln jälkn Lasntopyynnöt voitaisiin lähttää jo nnn ksäslia, mikä distäisi lasntojn saamista ajoissa. Osaylisavan jlkinn nähtävillpano ajoittisi lo- marraskll lataknnan hyväksymispäätös kokoksn , mikäli stitä tnmisll i tl. Em. aitalsta johtn kskstan osaylisavatyötä osaylisavalonnosta koskva pnginhallitksn iltakol osi lataknnan tkmän päätöksn näköklmasta viimisn htkn, mtta tästä kokokssta vstit kitnkin htivät lataknnan ttoon kokoksn. Kskstan osaylisavan lonnos (lonnosraportti C) Järvnpään kskstan osaylisavalonnos koost avartasta mrkintöjn slityksinn avamääräyksinn (rtta on päivätty ) skä slostsraportti C:stä (täydnntty raportti on päivätty ). Osaylisavalonnoksn dlln ankohtaista tasta-ainistoa olivat myös pnkikhityslataknnan ammin hyväksymät ohjlmaraportti A skä lähtökohta- tavoitraportti B. Osaylisava-al ant viitn osa-alsn: Tslanjärvn ympäristö, Ydinksksta, Pöytäalhon al, Pala Trhola. Kskstan osaylisavartassa käsitltyjä knkin osa-aln mrkittäviä maankäytön ratis skä khittämis- mtostavoittita on slosttt lyhysti C- raportissa. Slostksn on liittty myös avartan pnnnös skä mrkintä- määräyslttlo hlppolkisssa modossa. Slostsraportti C:n toinn osa koost analyysistä, kin osaylisavalonnos shtt pnkikhityslataknnan hyväksymiin B- raportissa sitttyihin ritasoisiin avatyön tavoittisiin millä tavalla osaylisavalla disttään

4 Siv 3 Järvnpään pnkikhityksltä haltt asioita. Tavoitanalyysi on sittty havainnollisssa aviomodossa. Slostsraportti C:n lopssa on lttlo kskstan osaylisavan tasta- liitmatriaalista, jolla on ollt tai on vaiktsta avaratisjn mototmisn. Sovltvin osin ainistoa on laittt sill pngin osaylisavaa koskvill nttisivill. Osittain matriaali on liian rassta tai mtn vaisti nttiin sijoitttavissa, mtta ikissa tapaksissa ainistoon on voint ttsta pnkikhityksssä. Ainistolttlossa i ol riksn mainitt osaylisava-allla voimassaolvia maaknta-, ylis- asmaavo ikä hyväksyttyjä t- ylistn alidn snnitlmia, mtta niillä on lonnollissti olnnainn mrkitys dn osaylisavan tastana. Kapnkikhityslataknta käsittli kskstan osaylisavan lonnosta kokoksssaan Lataknta päätti, ttä osaylisavan lonnos asttaan MRL 62 MRA 30 missti nähtävill valmistlvaihn vorovaiktsta vartn (avartta päivättynä ). Lataknta vlvoitti pnkikhitystä tdottamaan osaylisavalonnoksn nähtävänäolosta kltkslla lähttämällä kirjt niill osallisill, jot ovat sitä ammissa vaihissa kirllissti pyytänt skä tdottamaan asiasta mtoinkin ylisöll. Lataknta päätti dlln pyytää osaylisavalonnokssta lasntoa osallistmis- arviointisnnitlman missti avan vaiktsallla toimivilta tai aihsta kiinnostnilta yhdistyksiltä, järjstöiltä yhtisöiltä, jot ovat pnkikhityksn tdossa, pngin palvlalilta Järvnpään Vdltä, Udnmaan linkino-, liiknn- ympäristökskkslta, Msovirastolta / Udnmaan maakntamsolta, Liiknnvirastolta, Udnmaan liitolta, naapriknnilta, Järvnpään norisoparlamntilta, Järvnpään läkläisnvostolta, Järvnpään vammaisnvostolta, Kski- Udnmaan vsnsojln kntayhtymältä, Tslan sdn vsilaitoksn kntayhtymältä, Carna Oy:ltä, Sonra Oyj:ltä, Elisa Commnications Oyj:ltä ym. tlopraattorilta, jot ovat tdossa, skä pngin omilta yksiköiltä. Lataknta antoi pnkikhityksll valtdt thdä stilistisiä tknisiä parannksia sityslistalla ollsn osaylisavan lonnosmatriaaliin nnn nähtävillpanoa lasntokrrosta, mikä tottikin avarttaa täydntävän C- raportin osalta, päivätty Lataknnan kokoksn päätösot sn liittt ovat hattavissa pngin pöytäkirhan tta, linkki: Päätösot skä osaylisavan lonnosrtta (päivätty ) slostsraportti C (päivätty ), taan myös tasta-ainistona. Kskstan osaylisavan lonnosta koskva vorovaikts Lasnnot mlipitt Kskstan osaylisavalonnos kltttiin nähtävill vorovaiktsta vartn välisksi aksi. Lasntopyyntökirj lähtttiin osallisill sitn, ttä lasnto pyydttiin mnnssä. Vorovaiktsasiakirt laitttiin sill pngin nttisivill skä Stlantalon palvlpistsn. Klts, lasntopyyntökirj pyynnön kllista ovat liittnä A mnnssä on saat 20 kpl lasnto 11 kpl mlipititä. Sraavassa sittään kstakin palattsta tiivistlmä pnkikhityksn laatima vastin. Lasnnot mlipitt täydllisinä ovat liittnä B. Lasnnot L1 L20 L1. Järvnpään linkino- työllisyyspalvlt, Olli Kto-Tokoi

5 Siv 4 Kasinon tontti tlisi mrkitä avaan kskstatoimintojn C-alksi tai vastaavaksi, mikä mahdollistaisi palvlidn lisäksi asmisn. Al modostaa vastapäätä siitsvan St1 tontin nssa Järvnpään kskstan sisääntlon jo tärkä modostttassa mlikvaa pngin kskstasta. Palvlt voisivat siita raknnksn alakrroksissa. Kor raknns täydntää myös olvaa raknnsntaa maismaa tsottassa altta Tslanjärvn länsirannalta. Vastin: Kapnkirakntllissti tarkoitksnmismpi pnkikvallissti laadkampi ratis on sijoittaa Kasinon tontill matala liik- palvlraknns, jossa yhdisttään kmppanspriaattlla yksityisiä jlkislontisia palvlita tkmaan Tslanjärvn virkistyskäyttöä. Asinrakntaminn toisi tontill liia krrosalaa, jolloin tarpllistn piha- lkotilojn skä pysäköinnin järjstäminn vaiktisi. Asminn aihttaa myös paintta lähiympäristön yksityistämisn sopii sitn honosti mm. norisopiston virkistystkikohdan lähinaapriksi. Kapngin tl tsiä maltillissti sopivaa totttakmppania Kasinon tontill, mihin asti s voi toimia rakntamatta osana Rantapistoa. Osaylisavan man Sibliksnväylän itäpolll voidaan rakntaa sia asinkrrostalo lomaan porttiaihtta pnkiin tlästä saapvill. Rantapisto palvlinn järvinäköaloinn toimii "portin" toisna poliskona näyttävänä vihralkokonaistna. Lasnto i anna aihtta mttaa osaylisavarttaa. L2. Järvnpään knnallistkninn snnittl, Miia Haikonn Lasnto sisältää arvion osaylisavan misista knnallistknisistä invstointitarpista, yhtnsä 6,77 milj. roa. Invstoint i ol ajoittt. Osa-alittaist homatkst ovat alla. Osa-al 1: Osaylisavalonnoksssa ( Lpola III asmaavassa) on ristiriita Sibliksnväylän raknnssnnitlman nssa. Raknnssnnitlmassa Trvanont on dn tläpäässä tist ajonvoliikntltä, mikä tl ottaa homioon. Sipoontn klman P/A- AK -alidn ajonvoliittymä tl sijoittaa aln itärnaan (syynä Sibliksnväylän raknnssnnitlma Sipoontn liittymässä Sävlpiston kohdalla skä mrivmärin siinti). Sävlpistoon sijoittvan AK -aln snnittlssa tl homioida mrivmärin siinti, jota i voi mttaa. Entisn jätvdn phdistamon allta aiht ajoittain hajhaittaa, sillä phdistamon tta klk dlln sria vsihollon ptkia painvmäri, joita i voida siirtää. Osa-al 2: Järvipistondlta i ol nykyisin moottoriajonvoyhtyttä Vanhankyläntll toisin kin osaylisavalonnoksssa. Asma-aln LHA -aln ras tl tarkistaa ratasnnitlmn misksi. Osa-al 4: Palantn liityntäpysäköinnin LP -aln ras tl tarkistaa ratasnnitlmn misksi. Palantn varrssa ratatliikntn alsn ratvan C-2 aln snnittlssa tl ottaa homioon Lotinon tärkys hlvsn pääkokoorittinä. Lotinon toiminta i saa hikntyä maankäytön mttssa. Koko osaylisava-al: Hlvsiratisjn tl pohta Järvnpään hlvsisnnitlman 2014 tavoittisiin hlvsijärjstlmän tilavarakst tl homioida avan valmistlssa. Nykyisn vsiholtovrkoston pasitttia tl tarstlla alidn tarkmman snnittln yhtydssä, samoin tlvarittjä niidn tilavaraksia. Vastin: Osa-allla 1 ottaan homioon Sibliksnväylän raknnssnnitlma sitn, ttä Trvanontn tläinn liittymä Sibliksnväylään osoittaan sljttavaksi ajonvoliikntltä osaylisavartalla. Sipoontn tonttiliittymiä tai mrivmäriä i näyttä osaylisavassa, mtta

6 Siv 5 tkosnnittlssa lasnto ottaan homioon. Sävlpiston AK- varas on ratt mrivmärin man. Osa-allla 2 kortaan Järvipistondn tläpään alvaras nykyisn asmaavan tottksn misksi, missä i ol ajonvoliikntn yhtyttä Postidll. Asma-aln LHA- varas mttaan täydntävän asma-aln liiknn- tilankäyttösnnitlman misksi. Jatkosnnitlmat täsmntyvät tottsta vartn. Osa-allla 4 mttaan vastaavasti Palantn LP- aln varasta ratasnnitlman misksi. Lotinoan liittyvät ktn koko ylisava-allla tarpllist hlvsiratist alvarakst ttkitaan asmaavoitksn mn tottssnnittln yhtydssä, mihin myös osaylisavan hlvsn hallintaa koskva määräys vlvoittaa. Hlvsiratis i ol tarpn sittää osaylisavartalla. Vsiholtovrkoston tlvarittn tarstlt totttaan rillisinä projktina asmaavojn yhtydssä tai riksn tarpn man. Lasnnon prstlla osaylisavarttaa mttaan Trvanontn Järvipistondn alvarastn osalta skä asman LHA- aln Palantn LP- aln osalta. Milta osin lasnto ottaan homioon tkosnnittlssa. L3. Järvnpään norisoparlamntti Lasnnossa arvioidaan osaylisavaa sn tmoittaistn tavoittidn tta. Kapan palvlidn osalta pohditaan onko skä kivilppoihin ttä ostoskskksn panostaminn ristiriitaista. Kmmalla on srmpi painoarvo pngin khittämisssä? Hyvää on, ttä ostosksks voi toda lisää työpaikko norill. Kskstaan toivotaan norill snnatta hvilaa. Asmisn osalta pohditaan asntojn hinnoittla sitä, onko ksksta hintatason voksi oi paik opiskli-asmisll. Norisoparlamntti nnattaa nsisiissti liiktoiminnan harjoittamista ydinkskstan allla. Kskstan tornitalojn krrosl i halta rajoittaa. Liikntn osalta Norisoparlamntti pitää tärkänä kskstan parkkipaikkojn lisäämistä skä jokkoliikntn khittämistä ksksta-allla. Nopsrajoitkst ovat tällä htkllä oinlaist. Asmanmällä nähdään rhtmisriski jokkoliikntn kskittämisn johdosta. Elinkinojn osalta Norisoparlamntti i sko pan show-room- trndiin. Klttrin osalta Norisoparlamntti tahtoisi vahvistaa monipolista klttritarjontaa kävlyt Jannlla. Prhlän korttlin osn sojlarvoista i ol yhtistä mlipidttä. Kapngintalolta kntaliitoksssa mahdollissti vapatvat tilat tlisi myydä tai vokrata linkinolämäll. Ekologisdn osalta Norisoparlamntti toivoo sitvn nrgiamotojn slvittämistä mahdollista käyttöönottoa allla skä Tslanjärvn tilan parantamista. Lontoarvojn virkistyksn nnalta tlisi slvittää, voitaisiinko Kasinon tontti mttaa asintalon paiksi, parkkipaik-komplksiksi tai baariksi. Rantapiston rakntamisssa tl homioida noriso- toimintapiston tavoittt. Norisoparlamntti toivoo myös lisää vnpaikko, mtta i liiknnpistoa. Järvn ylittävä mahdollinn silta saattaisi rajoittaa sim. kilpaprjhtimista, jotn sitä vaststtaan. Vastin: Konkrttisia mtostoivita osaylisavaan voidaan lasnnossa tlkita kohdistvan vain Kasinon tontin käyttöön asmisn skä Tslanjärvn ylittävän kvyn liikntn yhtystarpn poistoon. Kasinon tontin osalta viitataan Järvnpään linkino- työllisyyspalvlidn lasntoon annttn vastinsn, jon man asmisn käyttötarkoits i ol tarkoitksnminn. Tslanjärvn ylittävä kvyn liikntn yhtystarpn tottstapaa i ol slvittty, jotn järvn toiminnoill tai lonnoll aihtvia haitto i voida toistaisksi hahmottaa. Kyssn

7 Siv 6 saattaa tlla myös osittain siirrttävä kllva raitti, kos kiintä silta on tknissti vaativa. Kasvava yhtystarv rityissti Lpolan- Ristinmmn myös Kinnarin Kyrölän astksn Vanhankylännmn välillä on tnnisttt, jotn osaylisavamrkintä on tarkoitksnminn. Tknisiin slvityksiin voidaan ryhtyä, mikäli talodllisia dllytyksiä kohtll tlvaisdssa löytyy. Lasnto i anna aihtta mttaa osaylisavarttaa Kasinon tontin tai Tslanjärvn ylittävän kvyn liikntn yhtystarpn osalta. Milta osin lasnto ottaan homioon tkosnnittlssa. L4. Udnmaan ELY-ksks, Sanna Andrson Tomas Atr skä täydnnys Lasnnon man kskstan khittämistä on lähstytty monipolissti järjstlmällissti. Kaavaa vartn on laaditt ttavasti prsslvityksiä. Kaavalonnos totttaa myös vahvistttavana olvan Udnmaan 2.vaihmaakntaavan tiivistämispriaattta. Lasnnossa sittään kitnkin sita tarkistskohtita: Osaylisavartalla maantt on mrkitty almrkinnöin. Kos almäärittly i prst laadittihin snnitlmiin, tl ylisavan liiknnväylät osoittaa viivamrkinnöin. Maant 1456 (Pohjoisväylä) on osoittt virhllissti avamrkinnällä LT (Ylistn tidn al). Oi avamrkintä olisi yt/kk (Yhdyst/kokoot). Maantll 1456 i voida maankäyttö- raknnslain 83.4 :n man osoittaa maantn altta, kos s palvl pääasiallissti ylisavan liiknnslvityksn man paillista liiknnttä. Liiknnslvityksssä on sittty maantll 1456 parantamistoimnpititä, Järvnpään pngin tl varata totttamaan parannstoimnpitt kstannksllaan, kos n aihtvat paillisn liikntn lisääntymisstä. Kskstan khittämisn tiivistämisn yhtydssä tl slvittää poistvan maantasopysäköinnin dllnsijoittaminn liityntäpysäköinti riksn thtävässä laajmmassa pysäköintislvityksssä. Paillista klttriympäristöä koskvaa määräystä tl täydntää simrkiksi sraavasti. "Yksittäistn raknnstn raknns- klttrihistoriallinn arvo tl slvittää säilyttämisstä päättään riksn asmaavassa". Maaknnallissti mrkittävän klttriympäristöaln määräystä tl täydntää simrkiksi sraavasti: "Alkokonaisdn sn raknnsnnan sojla koskvat kysymykst ratistaan asmaavassa. Udisrakntamisn tl sovlta raknnstavaltaan siinniltaan olmassa olvaan raknnsntaan ympäristöön. Klttrihistoriallissti mrkittävät raknnkst rakntt tl säilyttää. Snnitlmista on pyydttävä lasnto msoviranomaisilta." Valtaknnallissti mrkittävän klttriympäristöaln avamääräystä tl täydntää sraavasti: "Altta koskvat valtaknnallist alidnkäyttötavoittt. Alidnkäytössä on varmistttava, ttä valtaknnallissti mrkittävät klttriympäristöjn lonnonprinnön arvot säilyvät. Udisrakntamisn tl sovlta raknnstavaltaan siinniltaan olmassa olvaan raknnsntaan ympäristöön. Klttrihistoriallissti mrkittävät raknnkst rakntt tl säilyttää. Snnitlmista on pyydttävä lasnto msoviranomaisilta." Ylistn määräystn kohdan klttriympäristön sojl hoito viiminn ppal i sovll määräyksksi. Klttriympäristön sojla hoitoa koskviin ylisiin määräyksiin tl lisätä osio jossa todtaan, ttä slvitystn osoittassa raknntlla ympäristöllä yksittäisillä kohtilla ollssa MRL:n 54 tarkoittamia arvo, n tl trvata asmaavassa sojlmrkinnöin. Vsilakidistksn myötä pohvdn sojla koskvat pykälät ovat mttnt. Udnmaan ELY-ksks sosittl, tti avamääräyksissä viitattaisi lakipykäliin. Tästä johtn si avamääräys voisi olla: "Al on yhdyskntn vdnhankinnall tärkää

8 Siv 7 pohvsialtta. Allla tl kiinnittää rityistä' homiota pohvdn sojlmisn. Allla i ol sallitta sllainn toiminta tai rakntaminn, jo saattaa vaarantaa maaprän laadn tai pohvdn laadn määrän. Usilla asmaava-alilla, joilla maankäyttö mtt mrkittävästi, pohvsioloshtt on tarvittassa slvitttävä tarkmmin otttava homioon aln rakntamisn snnittlssa. Maalämpöjärjstlmiä i sositlla sijoitttavaksi pohvsialill." Hlvsisnnitlma skä avassa olvat hlvsimääräykst ovat riittävät ohjistamaan yksityiskohtaismpaa avoitsta. Kaavamrkinnöistä ptt mahdollisia pilaantnita maa-alita, simrkiksi polttoainn klpist allta, jo on avassa mrkitty käyttötarkoitksltaan mttvan mrkittävästi. Kaavamrkintöjä tl täydntää pilaantnidn maidn osalta. Lasnnon täydnnyksssä Ely- ksks totaa, tti sillä ol homatttavaa osaylisavan pan ratisista. Vastin: Osaylisavan lonnosrtassa on valtion omistama yhdystlokinn maant 1456 li Pohjoisväylä mrkitty alvarasmrkinnällä Ylisn tn al (LT) ympäristöministriön 2003 jlisman ylisavaohjistksn missti. Kaavan laadinnassa on jäänyt homiotta v voimaan astnt maantlaki, jon prstlla mrkinnän nimi pitäisi johdonmisimmin mttaa Maantn alksi (LT), vaik ministriö i ol sint ohjttaan. Vastaavaa mrkintää on käyttty mm. Lpolan osaylisavassa (2009). Ely- kskksn lasnnon pidtyn viranomaisnvottln prstlla on kitnkin tarkoitksnmista osoittaa osaylisavan raksn sisällä olva Pohjoisväylän osa Liiknnalksi (L), mikä vastaa parhaitn olvia asmaavamrkintöjä ikä määrittl tn hallinnollista asmaa tai loka. Pohjoisväylä sisältyy koko pitdltaan voimassa olviin asmaavoihin rilaisina liiknnalina. Osaylisavassa i ol tarkoitksnmista ottaa ntaa siihn, missä määrin Pohjoisväylä palvl sdllista liiknnttä tai ajoittain pävirallissti kskstln tlvaan kysymyksn Pohjoisväylän mttamissta pitkällä tähtäimllä dksi. Ely- ksks pnki ivät ol tällaissta toistaisksi sopint. Kn vlä ottaan homioon, ttä osaylisavassa on mna vain n. kilomtrin kso yli 5 km pitkästä Pohjoisväylästä, on L- almrkintää hyvin prstlta käyttää. T- talidn osoittamisn ivät viivamrkinnät sovll kskstan osaylisavan laatimismittaavan 1:4000 voksi. Korttlialilta mahdollissti poistvan maantasopysäköinnin korvaaminn laitospysäköinnillä tai dllnsijoittaminn mall slvittään aina tarsti klloinkin virillä olvan asmaavan yhtydssä ikä koko kskstan laajinn yksityiskohtainn pysäköinnin sijoitsslvitys ol tottstn pitkän aijäntn voksi toimiva työvälin. Liityntäpysäköintislvityksiä -snnitlmia on viim vosina laaditt yhtistyössä HSL:n Liiknnviraston nssa tämänhtkist mahdollisdt liityntäpysäköinnin khittämisn on "sisäänraknntt" osaylisavaan LP- C- mrkintöjn pittisiin. Nykyisin maantasoista liityntäpysäköintiä tarjoavn C- alidn thos rakntaminn dllyttää liityntäpysäköinnin tarvittavan tonttipysäköinnin ratismista kmppansmallilla maanpäällisissä tai -alaisissa pysäköintilaitoksissa. Asia ttkitaan knkin aln asmaavoitksn yhtydssä ikä tässäkään tapaksssa yksityiskohtainn pysäköinnin sijoitsslvitys ol tottstn pitkän aijäntn voksi toimiva työvälin. Paillistn midnkin klttriympäristökohtidn (msta nliö sr/1-24 koodas) mrkinnät määräykst nodattavat tarsti kskstan osaylisavan allla nyt voimassa olvan oiksvaikttisn Järvnpään koko pngin ylisava 2020:n (2004) mrkintöjä määräyksiä. Ylisava 2020:a laadittassa kiinnitttiin rittäin paljon homiota klttriympäristökysymyksiin samaan aian laaditn valtstossa

9 Siv 8 hyväksytyn klttriympäristön hoitosnnitlman tta. Kapngin tn stratgiaan (2013) sisältyy tavoit klttriympäristön hoitosnnitlman tarkistamissta, mtta kskstan osaylisavatyön yhtytn tällaista hanktta i ol saat aian. Tästä syystä on tarkoitksnmista pitäytyä koko pngin ylisavan misissa mrkinnöissä määräyksissä. Maanomistajia sitovia sojlmääräyksiä voidaan antaa vain asmaavalla, jotn Ely- kskksn lasnnon maininta on tältä osin trha. Yksittäistn raknnstn raknns- klttrihistoriallistn arvojn lisäslvityksistä sovitaan normaalin viranomaisyhtistyön pittissa Ely- kskksn msoviranomaisn nssa klttriympäristökohtita koskvia asmaavatöitä aloitttassa, jotn lasnnon maininta on tältäkin osin trha. Mrkintää i ol tarpn täydntää. Maaknnallissti mrkittävän klttriympäristöaln (kh/m- pisttkoviivaras) osalta on yhtnvästi dllä paillisia klttriympäristökohtita koskvassa vastintkstissä sittyn nssa tarkoitksnmista pitäytyä koko pngin ylisava 2020:n misn mrkintään määräyksn, kos tarkmpi säätly on mahdollista vain asmaavoitksn tta. Osaylisavarttaa laadittassa on kh/m- raksn mrkintä jäänyt hin ksknräisksi, kos tarkoits on ollt antaa määräys modossa: "Maaknnallinn klttriympäristöal, jon arvokat piirtt säilyttään asmaavoitkslla tai milla toimnpitillä. Kohd kvatt slostksssa." Tämä kortaan avarttaan. Käytännössä maaknnallinn alras osaylisavassa kosk nitn Palan ntistä tollissaltta lähialinn, joidn pitkäkstoinn asmaavoitsprosssi on Mattothtaan ntisn sähkölaitoksn tontt lknottamatta jri valmistnt. Asmaavanmtokst ovat osittain vahvistnt, osittain aivan hyväksymisprosssin loppvaihssa (Palanklma). Mt maaknnallissti arvokidn alidn rakst koskvat ratatasmaa Tslanjärvn rantavyöhykkitä, joidn shtn i ol sria maankäytön mtoksia virillä. Valtaknnallissti mrkittävän klttriympäristön mrkinnän (kh/v- pisttkoviivaras) osalta on todttava, tti kskstan osaylisavan allla varsinaissti ol tämän mrkinnän tarkoittamaa altta, mtta osaylisava rat tlässä valtaknnallisn Tslan Rantatn klttrimaisman alsn. Pisttkoviivamrkintä on piirrtty osaylisavarttaan lyhyll matll Sipoontll osoittamaan osaylisava-aln naaprtta ao. kohdalsn, mikä on tarpn ottaa homioon tkosnnittlssa. Tästä syystä dllä ammassa vastintkstissä sanotn pohlta on tarkoitksnmista pitäytyä Järvnpään koko pngin ylisava 2020:n mrkintään määräyksn. Osaylisavarttaa laadittassa on myös kh/v- raksn mrkintä jäänyt hin ksknräisksi, kos tarkoits on ollt antaa määräys modossa: "Valtaknnallinn klttriympäristöal, jon arvokat piirtt säilyttään asmaavoitkslla tai milla toimnpitillä. Kohd kvatt slostksssa." Tämä kortaan avarttaan. Samoin kortaan rttaan rasviiva pisttkoviivaksi, kn s nyt on virhllissti tkoviiva. Klttriympäristön sojla hoitoa koskvasta ylismääräyksstä on todttava, ttä myös s on sora kopio lainvoimaissta oiksvaikttissta Järvnpään koko pngin 2020:sta, jon kskstan osaylisava alllaan tl korvaamaan. Valitt ilmas on harkitt tarkan koko pngin ylisavaa laadittassa, kos siinä on haltt ilmaista slvästi maanomistan osalliss sojlpäätöksn. Tästä syystä määräyksn sananmotoa i ol nähty tarkoitksnmisksi mttaa. Määräys histaa sitä vorovaikttista prosssia, jon tloksna kiintistöjn omistat lottamslimt saattoivat v hyväksyä klttriympäristön hoitosnnitlman ylisavan mrkinnät vlvoittt.

10 Siv 9 Kapnki pitää nsiarvoisna, ttä paillistn kohtidn sojlkysymyksiä disttään myötäsissti omistajn nssa yhtistyössä, kos "pakkosojl" johtaa sin kohtidn hylkäämisn thotmisn samalla kn lottamksn ilmapiiri pngin omistajn nssa mnttään. Jos paillissti mrkittävän raknnksn omistalla i ol intrssjä tai tahtotilaa kohtnsa sojlmisksi, i pngilla ol oisti toimivia kino kohtidn säilymisn varmistamisn vastoin omistan tahtoa. Koko pngin ylisavan yhtydssä lota klttriympäristön hoito- sojlmnttlyä i halta avata dllntlkinnoill kskstan osaylisavatyön yhtydssä, kos s mrkitsisi mrkittäviä vaikksia työn loppnsaattamisll tavoitllssa aitalssa. Kn ao. ylinn määräys on saant lainvoiman koko pngin ylisavassa, on sn lähtökohtaissti oltava klvollinn myös kskstan osaylisavassa. Mainittakoon, ttä korkimmassa hallinto-oikdssa on parhaillaan käsittlyssä pngin tkmä valits, jo kosk hallinto-oikdn tkmää ns. Tataarn aln asmaavanmtoksn hylkäämispäätöstä liittyn sojlmääräyksn poistamisn paillislta klttriympäristökohtlta omistan vaststksn voksi. KHO:lta odottaan nnakkopäätöstyyppistä ratisa siitä, mitn ylisava 2020:n klttriympäristön sojla hoitoa koskvaa ylismääräystä on nodatttava tapaksssa, jossa Ely- kskksn lasnnossa mainitt MRL 54 :n tarkoittamia klttriarvo on tnnisttt. KHO:n päätöstä voitann odottaa talvn klssa. Kapnki lop ko. ylisavamääräyksn käyttämisstä niiltä osin kin KHO:n päätös on mahdollissti pngill kltinn. Tarvittassa kors hdittänn ottaa homioon kskstan osaylisavassakin, kos lopllinn hyväksymiskäsittly tapaht vasta kväällä Pitäytymistä koko pngin ylisavan misissa klttriympäristömrkinnöissä määräyksissä prstl osaltaan skin, ttä kskstan osaylisava ttaa vain osan pngista. Kapnki i hala, ttä sn allla olisi yhtä aia hta ri avatlkintaa klttriympäristön kohtidn säilyttämismnttlyistä, kn ylisava 2020 jää voimaan dn kskstan osaylisavan aln lkopollla. Tämä i yhtnäisn käytännön maanomistajn yhdnvrtaisdn näköklmasta olisi toivottavaa. Yhdyskntn vdnhankinnall tärkän pohvsialn avamääräys on tarkoitksnmista mttaa Ely- kskksn lasnnon pohlta motoon: "Tärkä pohvsial; Al on yhdyskntn vdnhankinnall tärkää pohvsialtta. Allla tl kiinnittää rityistä homiota pohvdn sojlmisn. Allla i ol sallitta sllainn toiminta tai rakntaminn, jo saattaa vaarantaa maaprän laadn tai pohvdn laadn määrän. Aln rakntamisn snnittlssa on pohvsioloshtt slvitttävä tarpn missti. Maalämpöjärjstlmiä i sositlla sijoitttavaksi pohvsialill." Pilaantnidn maa-ainistn tottnidn phdiststoimn Järvnpäätä koskvat tdot ivät ol an tasalla viranomaistn rkistrissä (MATTI). Päivitys on mnillään, mtta aitalsta i ol varmtta. Kskstan osaylisavassa i ol tarkoitksnmista pyrkiä tonttikohtaisiin mrkintöihin, mtta mahdollissti pilaantnn maa-aln mrkki on mahdollista laittaa ikill sllaisill mrkittävästi mttvn toimintojn avamääräysalill, joilla on tnntt phdistamattomia kohtita tai olvan käytön riskitoiminto (sim. polttoainn klpist tai tollisia raknnksia). Tällä priaattlla osaylisavartan mrkintöjä täydnntään rityissti Palassa Hlsingintn - Pohjoisväylän

11 Siv 10 liittymäaln tontilla. Mrkinnät sittään tnntn tai oltttavan riskin man korttlialkohtaissti, ikä todllistn havaintopistidn man. Osaylisavarttaa mttaan vastinssa kvatlla tavalla LT- mrkinnän, kh/m- kh/v- mrkintöjn määräystn, pohvsialn avamääräyksn skä mahdollissti pilaantnidn maa-alidn kohtidn osalta. Milta osin lasnto i anna aihtta mttaa osaylisavarttaa. L5. Kski-Udnmaan ympäristöksks, Tapio Rijonn Lontoarvot on sittty osaylisavartan liitrtassa, mtta avaslostkssta tai liittistä i käy ilmi kohtidn lontoarvojn tarkmpi yksilöinti. Yksilöidymmät tdot lontokohtista, osaylisavan vaikts niihin kinot lajiston/kohtidn säilyttämisksi on syytä sittää avaslostksssa. Arvokat lontokohtn tlisi mrkitä avarttaan sim. mrkinnällä lo. Rakntamista lonnonsojlaln tai rannan lähisyytn tl ohta sitn, ttä vaihttminn tapaht mahdollisimman phmästi rakntaminn sovlt maismaan hyvin, josta on syytä määrätä tarkmmin asmaavassa. Kaavatyön yhtydssä tl tarkntaa sitä, mitn hlvsisnnitlmaa sovlltaan kskstan allla. Hlvsn käsittlystä anntt ylist avamääräykst ohavat sinällään oian sntaan asmaavoitsta. Osaylisavassa on kitnkin syytä slvittää myös rakntamisn vaikts valntaan hlvsn käsittlystä aihtvat mahdollist alvarastarpt, ktn altaat tlvaritit, skä osaylisavan vaikts Tslanjärvn tilaan. Ympäristöksks halaa kiinnittää homiota Tslanjärvn kskisn rooliin osana kskstan osaylisavaa. Järvn lonto- klttriarvojn vaalimisn järvn tilan parantamisn tl tkossakin kiinnittää homiota. Tslanjärvn kokonaisdn khittäminn Järvnpään Tslan yhtistyönä onkin toivottavaa. Ympäristöksks sittää ttä ylisavatyöhön sn tkotyöskntlyyn liitttäisiin Tslanjärvn khittäminn nsallisna pnkipistona. Vastin: Kskstan osaylisava-aln lontoarvojn liitrttaa täydnntään slostksn lisätään yksilöintikvakst vaiktsarvioint käytttävissä olvassa laajdssa. Tslanjärvn Natra- altta lkn ottamatta osaylisava-allla i ol sllaisia laa-alaisia lontokohtita, joill olisi tarpn osoittaa ylisavamittaavassa alvarasta lasnnossa hdottn "lo"- mrkinnän avlla. Lontokohtidn tarkmpi slvittäminn sojlmääräystn antaminn kl asmaavoitsvaihsn, kn käytttävissä on kohdkohtaissti nmmän tto maankäytön mtoksista. Voimassaolvassa asmaavassa sim. Natraaln ympäristöön kohdist rityismääräyksiä Natra-arvojn varmistamisksi, mikä totttaa lasnnossa toivotta vaihistamista. Järvnpään pnkikhityslataknta on kokoksssaan hyväksynyt hlvsisnnitlman, jo toimii ohjistksna niin maankäytön snnittlll kin mll snnittlll rakntamisll. Snnitlmassa on kvatt sri määrä tkotoimnpititä, joilla disttään hlvsn hallintaa viim kädssä paranntaan Tslanjärvn tilaa. Näihin kl mm. koko pngin ttava pnvsislvitys skä valma-alittaistn hlvdn hallinnan priaattidn täydnnys, valma-alslvitykst, koko pngin ttava tkninn hlvsisnnitlma skä tlvarittn järjstäminn. Toimnpitidn totts kstää ainakin votn 2018 asti. Osaylisavan stratginn tarkoits, ylispiirtisyys, snnitlmamittaava laatimisaital homioon ottan i ol tarkoitksnmista yrittää nnakoida näihin toimnpitisiin liittyviä fyysisiä ratis osaylisavartalla. Kaikissa virill saattissa

12 Siv 11 asmaavoissa kysymys on jo nosst sill onglmia ratkotaan niidn yhtydssä konkrttissti. Tslanjärvn tilan parantaminn sn roolin, mrkityksn virkistyskäytön korostaminn on stratginn päämäärä, jota kskstan osaylisavan ratisilla pyritään tkmaan. Kansallisn pnkipiston prstaminn palvlisi samaa tavoittta, mtta tämä hank i sinänsä dllytä osaylisavassa sittyistä poikvia rityisiä maankäyttöratis tai mtoksia osaylisavamrkintöihin tai - määräyksiin. Lasnto i anna aihtta mttaa osaylisavarttaa. Kaavasloststa täydnntään lontoarvojn kvailn osalta. L6. Järvnpää- sra, Tar Vokkovaara Asiointi omalla paikknnalla pitää mahdollistaa thdä vaivattomaksi pnkilaisill. Kskstan asmaavassa tl säilyttää lanklk/kvyt liiknn tasapainossa atolla tapahtvan asioinnin nssa. Atolla tapahtva asiointi omalla paikknnalla trvaa arkirtiinit voimn liikntakyvyn vähnmisstä kärsiväll vanhmmall västönosall samoin kin kiiristä työlämää lapsiprhn tarpita yhtn sovittavall norll kski-ikäisll västöll. Västön ikärakntn monipoliss svattaa pngin vtovoimaistta sva alllisna kskksna. Tslanjärvn ympärillä Rantapisto, Trvanon ima- vnranta, Natra, lontopolk, linttorni Vanhankylännmi skä itärannalla olva opistojn al ovat pnkilaisill korvaamattomat virkistys- lontoalt. Niidn hoitaminn säilyttäminn tk tkossakin pngin vtovoimaistta pääpnkisdlla. Mahdollinn lisärakntaminn tai alidn mokaminn ivät saa hikntää toimivaa vorovaiktsta pnkikskstan, lonnon virkistyksn välillä. Vastin: Näkmys kskstan liikntllisstä saavtttavdsta ri liiknnmotojn tasapainoisdsta on yhtnvä osaylisavan tavoittidn nssa. Lasnto i sisällä varsinaisia sityksiä osaylisavarttaan tai slostksn, jotn s i anna aihtta mttaa niitä. L7. Sipoon knta, Kaisa Yli-Jama Sipoon knnalla i ol homatttavaa avalonnoksn johdosta. L8. Somn lonnonsojlliitto, Udnmaan piiri, Sirkk Manninn Tapani Vistola Esittty avahdots vaikttaa hyvin valmistlllta. S oha lisärakntamista järkvästi kskstatoimintojn aln laajntamaan Wärtsiländn vartn samalla raidliikntn mlstksi. Myös Sibliksnväylän itäpolisn holtoasman (ns. Esson aln) mttaminn asinkrrostalojn alksi on järkvää, varsinkin kn samalla hoit ntisn holtoasman aln maaprän phdists pohvsiallla. Rakntamisn kohdistaminn Sävlpistoon on prstlta, kn yhtnäinn Rantapisto samalla laajn ntisn phdistamon alll. Kvyn liikntn yhtydn tl kl Taidtalon koirapiston Vanhankyläntn pollta ikä Natra-aln pollta. Järvn poikki klkva yhtys on mrkittävä tarkoittamaan ainoastaan lata talviaiista pol. Olmassa olva Jokon polk linttorni ovat riittäviä Natra-alsn ttstmisn. Mista Natra-allla mahdollissti klkvista lontopolista pitää päättää niidn hoito käyttösnnitlmassa, i ylisavassa. "Tslanjärvn länsirannan käytön hoidon priaattidn" (2002) missti Natra-aln rnoill tarvitaan pskrial, jon asianminn käyttötar-

13 Siv 12 koits on virkistys sojl. Taidtalon tontilla olvaa VS-mrkintä on säilytttävä VS-mrkintä on palatttava Järvipistoon. Vastin: Osaylisavarttaan on mrkitty voimassaolvia koko pngin ylisavaa asmaavaa milva kvyn liikntn yhtystarv ns. Taidtalon (Rakttithtaan) aln järvn polll. Asmaavassa yhtysvaras ala Taidtalon pihasta, mtta tavoittna on Rakttithtaan aln mttaminn asmaavanmtokslla asntokorttliksi sn myyminn yksityiskäyttöön, jolloin kvyn liikntn ohs korttlin olvn raknnstn itäpolll on lontvaa. Osaylisavassa i ol ottt ntaa tämän yhtydn tarkan siintiin tai lontoarvojn vaalimisn nnalta parhaasn totttamistapaan, mitä tlkin slvittää arvioida yhdssä Ely- kskksn nssa. Osaylisavarttaan syvmmäll Natra- vyöhykkll mrkitty lontopolkyhtys vaatii samoin yksityiskohtaista tkosnnittla vaiktsarviointia siinnin tottstavan shtn. Esim. pitkospilla tottttna si lontopolk tkisi mahdollisksi ttstmisn Natra- aln lontoon, mtta loisi samalla vaihtohtoisn virkistysritin kskstasta Vanhankylännmn sntaan. Osaylisava voi toimia aloittna prstna Natra- aln käyttösnnitlman tarkistamisll, mikäli s on tarpn m. kvyn liikntn yhtydn lontopoln totttamisll. Järvn poikki sitttyyn kvyn liikntn yhtystarpsn pät myös, tti yhtydn tarka siintia tai tottstapaa voida osaylisavassa sittää. Kys voisi avamrkinnän prstlla olla kitnkin mstakin kin talviaiissta ladsta tai jääpolsta, kos sllaisia vartn i ylisavavarasta tarvittaisi. Kstannssyistä on todnnäköistä, ttä yhtystarpn täyttäminn on varsin pitkän aivälin kysymys. Sillat tai pngrtt olisivat poholoshtisiin nähdn tknissti rittäin vaativia ponttoonirakntisna polk olisi alttiina myrskyill aallokoll. Ttkimisn arvoisia vaihtohto voisivat olla myös nykyaiinn platai vnlossi tai ilmaköysirata. Ratisista riippmatta toiminnallinn kvyn liikntn virkistyskäytön yhtystarv järvn pohjn ylityksn tl koko an mrkittävämmäksi pngin astksn svassa kohti tlää, mikä poltaa osaylisavartan varaksn säilyttämistä paillaan. Natra- aln pskrivyöhykkn mrkintöjn osalta viitataan dllä Kski-Udnmaan ympäristökskksn lasntoon annttn vastinsn. Somn Lonnonsojlliiton Udnmaan piirin lasnnossa mainitt VS- mrkintä viittaa v hyväksyttyyn nykyisn kskstan osaylisavaan, mtta sn laadinnan jälkn on koko Rantapiston, Natran Rakttithtaan aln laajissti laaditt asmaavanmtokst, joihin sisältyy Natra- aln säilymistä distävä rityismääräys (s-2). Kn osaylisava i vahvdssa ohita asmaavaa, i s- tyyppistä almääräystä ylisavarttaan tarvita. Natra- säädöstö (Lonnonsojllaki ) trvaa soraan lonnonarvojn homioon ottamisn Natra-aln sisällä tai lähistöllä tottttavn hankkidn yhtydssä. Lasnto i anna aihtta mttaa osaylisavarttaa. L9. Järvnpään ympäristöyhdistys ry, Si Tlonn Kskstan osaylisavalonnoksssa pnkiraknn on hyvä. Lisärakntaminn parantaa pnkimaisn ympäristön syntymistä dsattaa palvljn paranmista allla. Thokampi maankäyttö on prstlta myös ratatasman lähisyydn voksi. Pysäköinnin kskittäminn laitoksiin parantaa myös pnkikvaa. Kskstaan tlvn pääväyln ktn Hlsingintn ilmttä tl khittää blvardimaismmaksi. Sibliksnväylä Pohjoisväylä KM -1 -alinn ovat pnkikvallissti

14 Siv 13 tärkitä sisääntloväyliä, joihin on kiinnitttävä homiota. Kvyn liikntn jostavat, trvallist viihtyisät väylät ovat kskstassa rityisn tärkitä. Kskstan osaylisavan valmistlssa on tta linn otttava homioon Natra-al Tslanjärvn lintvsi (FI ), josta osa kl nyt osaylisavoitttavall alll. Osaylisavan laatiminn voi laista tarpn thdä lonnonsojllain 65 :n minn Natra-arviointi. Tämän voi aihttaa rakntamisn välittömn vaiktstn lisäksi simrkiksi Natra-alll kohdistva lisääntyvä virkistyspain, jos assmäärä Natra-alidn lähistöllä (ktn kskstassa) svaa. Natra-aln läpi sitttyä kvyn liikntn yhtyttä Rantapistoon i tl thdä rakntllisna. On homattava, ttä vaiktstn arviointiin sovlltaan varovaisspriaattta, jolloin jo plkkä päilys hankkn (avan) vahingollisista vaiktksista voi stää hankkn tottmisn (nnakkotapaksna pidtään ylissti Eroopan yhtisöjn tomioistmisn ratisa C-127/02). Ksksta-aln varsinkin jlkistn piha-alidn ktn päiväkotn koljn vihralidn lähilonnon monimotoistn tl kiinnittää rityistä homiota. Vihralidn yhdistäminn vihrväylillä vrkoksi mahdollistaa läintn liikkmisn kologistn käytävn sossa. Vanhan pston säilyttäminn sojl tl homioida avassa. Trvanon vrisn Valmatn P- tontti tl säilyttää vihralna. Lpolan pan (P/A tontti) siinti olisi hyvä olla kskismmin asinalsn nähdn. Kskstaaln tiivistyssä ympäristön laadn mrkitys svaa. Lonnonympäristön säilymisn dllytykst pitää trvata. Laadkasti raknntt pnkiympäristö viihtyisin vihralinn akioinn voi olla parhaimmillaan myös yksi pngin vtovoimatkijä. Järvnpään klttriympäristön hoitosnnitlmassa 2004 ovat torin vrinn polkpyöräliik (nro 06.12) ntinn sähkölaitos (nro ) on määritlty kohtiksi, joidn säilyttämistä disttään (3 lk). Nämä tl lisätä sojltaviin kohtisiin. Vastin: Natra- alsn liittyvn kysymystn osalta viitataan dllä Kski- Udnmaan ympäristökskksn Somn Lonnonsojlliiton Udnmaan piirin lasntoihin annttihin vastinisiin. Natra- aln lontoarvoihin liittyvät lonnonsojllain 65 :n tarkoittamat arvioinnit voivat tlla ankohtaisiksi, kn osaylisavaan mrkittävn kvyn liikntn lontopoln yhtystarpidn tkosnnittl tl ankohtaisksi. Osaylisava sinällään i tällaista tarvtta vlä lais, kos sn prstlla i vlä voi rakntaa mitään. Osaylisava i ota ntaa yhtyksn tarkan siintiin tai totttamistapaan. Kskstan osaylisava osoittaa käytttävissä olvan tilan pittissa vihralita niitä yhdistäviä vihrkäytäviä, jot samalla toimivat virkistysyhtyksinä. Niidn tarkmpi snnittl tapaht asmaavoitksssa. Vanhan pston sojlkysymykst liittyvät kokonaan asmaavoits-, raknnslpa- tottsvaihsn, lli ol kys ylisavamittaavassa näkyvästä lonnonsojlalsta. Osaylisavatasolla i ol dllytyksiä slvittää ottaa ntaa yksittäisiin pihin tai mtsiköihin. Valmantn vartn osoittt palvljn hallinnon alvaras (P) on voimassaolvassa asmaavassa (hyväksytty 2004) osa Rantapistoa. Pistoalll on osoittt raknnsala 120 km2:n holtoraknnksll, jo liittyisi Trvanon imarantaan. Ammin allla oli asmaavassa isohko asintontti. Hin ristiriitaissti koko pngin ylisavassa (2004) al on dlln osa asntokorttlia. Kskstan osaylisavassa on tarkoits mahdollistaa kohtn palattaminn asmaavassa korttlialksi, jotta Trvanontn Valmantn alll voidaan tarvittassa totttaa Rantapiston koko Tslanjärvn aln

15 Siv 14 virkistyskäyttöä tkvia palvl pistomaisssa ympäristössä. Kiirisiä hankkita i ol tdossa, mtta pngin sv nostaa tkvasti siin sia tarpita. Entisllä tontilla i ol havaitt mrkittäviä lontoarvo tai sojltavia liöitä, jot stäisivät P- aln rakntamisn. Sipoontn vartn osoittt "Lpolan pan" varas (P/A) siits laaditn pan slvityksn man hyvin kskissti kskstan tläosn olvan maatalosnormaalikoln aln tlvan astksn nnalta. Paik on myös liikntllissti sopiva. Lähistöllä i olvissa asmaavoissa ol sopivia tontt pall. Osaylisavan tavoittna on pan sijoitksn intgroit snnittl yhdssä nykyisn Sävlpistoon osoittn krrostaloastksn (AK) nssa, jotta Tslanjärvll päin mlko avoimn rantamaisman laatvaatimkst voidaan täyttää. Klttriympäristön hoitosnnitlman kohtidn sittämisssä osaylisava-ainistossa nodattaan koko pngin ylisavassa (2004) omakstta tapaa, jon man vain 1-2- lon kohtt sittään päärtalla, kos näihin liittyy pngin aktiivinn toiminta avallinn sojlvast. 3- lon kohtt ovat sllaisia, joidn säilyttämistä pnki distää asmaavoitkslla tai milla toimilla, mikäli niidn osalta on mtnkin käynnistynyt asmaavoits- mita tottstoimia. 3- lon kohtt sittään avaslostksssa sn liitrtalla. Kohtidn valinta lokits on thty koko pngin ylisavatyön rinnalla laadittassa Järvnpään klttriympäristön hoitosnnitlmaa. Kmpikin näistä asiakirjoista on hyväksytty pnginvaltstossa Kskstan osaylisavatyöhön i mm. aitalsyistä sisälly klttriympäristön hoitosnnitlman dllnarviointi, jotn lasnnossa sitttyä mtostoivtta hdn kohtn osalta (ns. Tynkkysn talo no sähkölaitoksn talo Stlant 12:ssa no 05.19) i ol tarkoitksnmista thdä. Kapnginvaltston v hyväksymän pnkistratgian pohlta klttriympäristön hoitosnnitlman päivityksn ryhdytään lähivosina. Lasnto i anna aihtta mttaa osaylisavarttaa. L10. Kski-Udnmaan plastslaitos, Vsa-Pk Trvo Lpolan Ristinmmn alll modost I-riskial, jota i saavtta Järvnpään tai Tsla-Krava paloasmalta toimintavalmidn snnittlohjn dllyttämässä assa ilman Klloontltä raknnttavaksi snnitlta ns. Hyrylän itäistä ohiklkttä. Yhtisknnan ikääntyssä hoivapalvlidn mttssa on tärkää trvata ikäihmistn rityisryhmn trvalliss lainsäädännön minimitasoa ttavammin rilaisia trvallisstkniikko käyttän (sim. atomaattist sammtsjärjstlmät). Tämä mahdollistaa myös asmispalvlidn jostavan käytön tlvina vosikymmninä. Vastin: Lasnto i sisällä varsinaisia sityksiä osaylisavarttaan tai slostksn, jotn s i anna aihtta mttaa niitä. Trvatkniikkysymyksiä käsitllään lontvimmin asmaavoitksn sitä sraavan tottssnnittln yhtydssä. L11. Tslan sdn vsilaitoksn kntayhtymä, Unto Tantt Tslan sdn vsilaitoksn kntayhtymällä i ol homatttavaa avalonnoksn johdosta. L12. Kski-Udnmaan maakntamso, Ann Mäkinn

16 Siv 15 Maakntamson näkmyksn man ylikor rakntaminn i kl somalaisn pnkirakntamisn tkmoon ikä s ol pnkikskstojn hallitta, inhimillisn mittaavaan viihtyvyytn prstvaa khittämistä. Tavoittt vaalia Järvnpään Tslanjärvn klttriprintöä, skä kytkä ksksta parmmin Tslanjärvn klttrimaismaan kohtisiin samalla vaaln niidn säilymistä ovat maakntamson mlstä rittäin tärkitä niitä tl avaratisin t. Valtaknnallistn klttriympäristökohtidn lisäksi myös maaknnallissti paillissti arvokidn klttriympäristöjn yhtydssä avaa laadittassa tai mtoksia snnitltassa tl pyytää msoviranomaistn lasnto. Maakntamso hdottaa, ttä lastta "Paillistn klttriympäristökohtidn asmaavo i mttta säilyttämisn vlvoitttaviksi ilman yhtistä sopimsta tai vastoin omistan tahtoa" mtttaisiin sraavasti: "Paillistn klttriympäristökohtidn asmaavo mttaan niidn säilymisn trvaamisksi omistan nssa yhdssä sopn". Vastin: Kskstan osaylisavan ydinkskstaan salliman korn rakntamisn priaattsta voidaan todta, ttä hallitsti tottttna s voi modostaa dn kson somalaisn pnkirakntamisn tkmoon. Inhimillisn mittaavan viihtyisyydn tärkimmät kysymykst ratistaan lanklkin lähiympäristössä korkdssa, jolloin ratisvaa on pnkikorttlidn 1-2- krrostn totts. Kor rakntaminn i Järvnpäässäkään ol itstarkoits, mtta sn avlla voidaan hkä talodllissti ratista haastllinn kskstakorttln distaminn skä myös mrkittävästi lisätä kskstan assmäärää -tihyttä, mikä on prsdllytys palvlidn parantamisll distää kstävää pnkikhitystä. Msoviranomaistn klminn on normaali maankäyttö- raknnslain säädöksiin liittyvä asmaavoits- raknnsvalvontakäytäntö aina kn snnittl tai toimnpid kohdist klttriympäristökohtsn tai -alsn. Osaylisavan klttriympäristön sojla hoitoa koskva ylismääräys on sora kopio lainvoimaissta oiksvaikttissta Järvnpään koko pngin ylisava 2020:sta, jon kskstan osaylisava alllaan tl korvaamaan. Tästä syystä määräyksn sananmotoa i ol nähty tarkoitksnmisksi mttaa. Toisaalta on hyvä korostaa rityistä vorovaiktstarvtta valtaknnallistn klttriympäristöjn osalta, kos niihin liittyn msoviranomaislla on sllaista toimivaltaa, jota niillä maaknnallistn paillistn kohtidn osalta i ol. Paillisia klttriympäristökohtita koskvn asmaavanmtostn osalta ylismääräyksn sananmotoa on avatt laasti dllä Udnmaan Ely- kskksn lasnnosta anntssa vastinssa. Valitt ilmas on harkitt tarkan koko pngin ylisavaa laadittassa, kos siinä on haltt ilmaista slvästi maanomistan osalliss sojlpäätöksn. Tämä oli v kynnyskysymys ylisavan klttriympäristön hoitosnnitlman hyväksymisll ikä priaatkskstla tästä priaattsta ol tarkoitksnmista avata kskstan osaylisavassa. Lasnto i anna aihtta mttaa osaylisavarttaa. L13. Hlsingin sdn ppamarin Kski-Udnmaan ppamariyksikkö, Jhani Rinta-Kartano Ari Tlnsalo Kappamari pitää Järvnpään kskstan osaylisavaa rittäin mrkittävänä Järvnpään toimintojn khittämisn pngin yliskvaan vaikttavana linksna. Lähtökohtana pitää olla jostavs sn toimintojn totttamismahdolliss.

17 Siv 16 Kappamari pitää tärkänä, ttä osaylisavalla lodaan dllytykst sdllisll näköklmall, ylistn svdllytystn yritystn toimintadllytystn trvaamisll, riittävästä raknnsoiksvarannosta holhtimisll, ikkn liiknnmotojn toimivdll skä pysäköinti liityntäpysäköintialidn rakntamisll. Asntoonglma on tkossakin yksi pääpnkisdn kskisimmistä haastista. Yritystn nnalta on tärkää, ttä monipolislla asntototannolla dsattaan yritystn työvoiman saantia. Kappamarin näkmyksn man avalonnos on laaditt asiantntvasti pallistn palvlidn nnalta. S mahdollistaa sisällöltään rilaista pan rakntamista ydinkskstaan ottaa homioon skä rikoisliikkt ttä sryksiköt. Liiknnsnnitlmissa on kitnkin mistttava, ttä % ppakskstn asiakista tl omalla atolla lähialilta. Kapan toimijoidn kiinnosts sijoitta alll riipp mrkittävästi skä liiknnjärjstlyidn tottksn ttä pysäköintipaikkojn mitoitksn onnistmissta. Kappamari sittää, ttä kn avalonnoksssa on sallitt ydinkskstan lkopolll mta kin vähittäispan sryksiköitä, niin avamääräyksn kirjoittaan, ttä alll voi sijoittaa all 2000 m2:n päivittäistavarapan. Ehdottssa avalonnoksssa sitä i ol mainitt. Lisäksi ppamari sittää, ttä C-, KM-, P- P/A alt mitoittaan niin, ttä niill voidaan alkvaihssa sijoittaa simrkiksi pnmpi päivittäistavarappa, aln astksn västömäärän svassa myös päivittäistavarappaa voidaan laajntaa kysssä olvalla ppapaill. Kappamari on ollt holissaan pääpnkisdn pnkn shtatmissta tollisdn totannollisn toiminnan tarpisiin. Tollisdn toimintadllytyksiä kilpailkykyä voidaan vahvistaa paillissti. Tollisdn mrkitys työllisyytn on homattava tollist työpait lovat kysyntää yksityisn jlkisn sktorin palvlill. Tkmalla tollisdn kilpailkykyä toimintadllytyksiä svattaan samalla vntiä. Sn voksi on tärkää, ttä avoitkslla varmisttaan, ttä tollissyrityksillä on tilaa toimia. Hyvällä snnittllla maankäytöllä yrityksillä on mahdolliss myös laajnta. Tämän voksi on tärkää myös arvioida, onko sittyssä osaylisavassa ottt riittävästi homioon paillisn tollisdn tarpt tlvaisdn svodotkst. Vastin: Kapan asiakidn klkmodot on ottt homioon kskstan osaylisavaan liittyvissä pan liikntn slvityksissä skä osaylisavarttaa laadittassa. Tarkmmat slvitykst pysäköintiratist ttkitaan asmaavoitksn yhtydssä. Osaylisavan määräyksiä lttassa on tärkätä homata, ttä ri tyyppisiin mrkintöihin (C, KM, P P/A) on liittty pan sryksiköidn (yli 2000 km2) niihin vrrattavissa olvn myymäläkskittymn sijoittamista koskvia määräyksiä, kos maankäyttö- raknnslaki oha tisti tällaistn sijoittamisn dllytyksiä. Laki i rottl myymälöitä tottyypin man, jotn valvonnassa ovat niin päivittäis-, rikoiskin tilaa vvä ppakin. Maakntaavoitksssa on ratt, ttä sdllisdn alara Kski-Udllamaalla on pt- pall 2000 km2, rikoispall 5000 km2 tiva- pall km2. Sdllissti mrkittäviä sryksiköitä kskittymiä saa sijoittaa vain kskstan C- alill maakntaavassa riksn osoittill KM- alill (Järvnpäässä Poikkitn al). Midn avamääräystn alaisill alill voidaan sijoittaa knkin myymälätyypin sdllisdn kokoalaraa pnmpiä myymälöitä, mikäli n ivät yksinään tai yhdssä naaprippojn nssa modosta sdllissti mrkittävää kokonaistta. Tarvittassa tämä pitää todistaa vaiktsslvitystn avlla. Edllä sanotn pohlta voidaan todta, ttä kskstan osaylisava i stä all 2000 km2:n päivittäistavarapan sijoittamista millkään mtn sovltvall avamrkintäalll, vaikki asiasta ol mainintaa avamääräyksissä. Osaylisava i myöskään ota ntaa, minkäkokoi-

18 Siv 17 slla yksiköllä päivittäispan toiminta voi ala minkä kokoisksi svaa. Tällaist asiat slvittään ratistaan asmaavojn yhtydssä asmaavo laadittassa käyttään lähtökohtana mm. laaditt pan slvityksiä, joissa on sositksia ppapaikkojn sijoittamissta. Olvissa asmaavoissa on nykyisinkin paillisia raksia. Esim. yritystontilla on laasti päivittäistavarapan sijoittamisklto. Lasnnossa mainitt tollisdn sijoittmiskysymys koskn Trholaa Palan pohjoisosia, kos malla i nykyään ol mahdollisksia ikä tilaa tollisill toiminnoill. Trholassa osaylisavaan on aln pohjoisosan C- vyöhykttä lkn ottamatta valitt pääavamrkinnäksi KM-1, Kapallistn palvlidn mn yritystoiminnan al. Tavoittna on ollt säilyttää Trholan nykyinn monipoliss taata olvill yrityksill khitysmahdollisdt väljällä käyttötarkoitsmrkinnällä KM-1- mrkintä mahdollistaa tollist toiminnat, knhan ympäristöhäiriöt ovat krissa. Trholan tläosassa on myös ratt vyöhyk vain tolliss-, varasto- yritystoiminnoill (T). Tänn i sallita ds paillisn tason pan sryksiköitä. Palan pnginosan pohjoisosissa on mtamia nykyisiä tollisstontt sisällyttty C- vyöhykkisiin siitä lähtökohdasta, ttä jo pitkäll mtospollla olvan Palan vanhan tollissaln tapaan kskstanlähinn thos asminn mt kskstatoiminnot syrjäyttävät päkäytännöllisiä linarnsa päässä olvia tollisia tilo. Mtos riipp kitnkin myös maanomistajista, kos asmaavanmtoksiin tarvitaan pngin nssa sopimksia. On todnnäköistä, ttä Palan pohjoisosn mtos v aia sita vosia, mikä antaa olvill tollisill yrityksill aia hakta sill yritysalill, joita avoittaan mm. Poikkitn alll Ptilään Haarajon asman tntmaan. Usn tollistn yritystn osalta markkinointi tähtääkin jo kskstan lkopolistn alidn hyödyntämisn. Lasnto i anna aihtta mttaa osaylisavarttaa. L14. Fortm Powr and Hat, Timo Aho Osaylisavan korttlidn olvat kiintistöt on jo liittty kolämpöön sill raknnksill tarjotaan kolämpöä lämmitysmodoksi. Fortm toivoo pääsvänsä man aln tkosnnittln. Vastin: Lasnto i sisällä varsinaisia sityksiä osaylisavarttaan tai slostksn, jotn s i anna aihtta mttaa niitä. Enrgiaholtokysymyksiä käsitllään lontvimmin asmaavoitksn sitä sraavan tottssnnittln yhtydssä. L15. Gasm Oy, Tanli Onn Gasm Oy:llä i ol maaasptkistoa osaylisavahankkn vaiktspiirissä ikä Gasmilla ol homatttavaa avahankkn johdosta. L16. VR Grop, Ari Mäkinn Nykyistä ratatasman ympäristöä tl khittää matkskksna liikntn solmkohtana, jossa jokkoliiknnmatkstat voivat siirtyä hlposti liiknnvälinstä toisn. Liikntllinn saavtttavs asmansdlla riittävä liityntäpysäköinti ovat toimivan matkskksn prsdllytyksiä. Liityntäpysäköintiä tl avassa sittää ikkiin tlosntiin riittävä määrä. Tlvaisdssa pitää varata rakntllisiin pysäköintiratisihin. Samoin kvyn liikntn jostavat ritit asmall riittävä monipolinn pyöräpysäköinti antaa dllytykst jokkoliikntn khittämisll. Radan stvaiktksn poistaminn tl tavoittna snnittlssa.

19 Siv 18 Radan lisäraitn ylissnnitlma on laaditt siinä sittään toimintojn dt siinnit asman laitridn shtn. Ulkoportaat mttvat ri paikan si laitritos tl modostamaan näkyvän lmntin pnkikvassa. Katos on syytä ottaa homioon aln pnkikvallistn havainnkvn khittlyssä. Historiallinn asmapisto tlisi parmmin hyödyntää pnkilaistn matkstajn ympäristönä. Matkskksn voisi liittyä paviljonkiodotstoksia mita toiminto vanhojn asmapistojn tapaan. Pyöräpysäköintiä voi liittää piston rna-alill sn isttksn nssa. Vastin: Lasnto i sisällä varsinaisia sityksiä osaylisavarttaan tai slostksn, jotn s i anna aihtta mttaa niitä. Asma-aln liikntn tilankäytön snnittl on parhaillaan virillä liittyn osaltaan pääradan lisäraitn tottksn rata- raknnssnnittln. Näidn snnitlmn yhtydssä on sittty mtoksia mm. liityntäpysäköintiin, bssiliikntsn, saattoliikntsn skä moottoriajonvojn polkpyörn liityntäpysäköintiin. Näillä i kitnan ol vaiktsta kskstan osaylisavan alvaraksiin. Osaylisava i myöskään stä rakntllistn liityntäpysäköintipaikkojn lisäämistä asman tntmaan, mtta oltsarvona on sllaistn tottminn lähinnä C- vyöhykkidn tiivistyssä midn raknnshankkidn ohssa. Radan lonaispolinn historiallinn asmapisto i ol nykyasmaavassa pistoa, vaan pääosin ratataltta, jon omistaa VR. Asman aln khittämisn myötä on tarkoitksnmista ttkia mahdollisdt asmapiston asmaavan mttamisn kskstan osaylisavan priaattidn man. L17. Fingrid Oyj, Mi Pnttilä Fingrid Oyj:llä i ol voimajohto tai mita toiminto osaylisava-allla ikä sillä ol tdossaan sia hankkitaan. Yhtiöllä i sitn ol tarvtta ottaa ntaa osaylisavan sisältöön. L18. Liiknnvirasto, Sir Koski Vill Vokko Liiknnvirasto totaa, ttä sillä on käynnissä Pasila - Riihimäki- rataosan välityskyvyn nostamishankkn ratasnnittl, jon yhtydssä thdään aktiivista yhtistyötä Järvnpään pngin nssa. Osaylisavassa tl ottaa homioon hankkn dllyttämät maa-altarpt skä mt tarpt. Lisäksi avassa tl ottaa homioon nykyisn radan skä lisäraitidn aihttamat ml- tärinähaitat. Vastin: Lasnnossa mainitt pääradan ratasnnitlmaan liittyvät maa-altarpt on jo käsitlty osaylisavaa yksityiskohtaismmin tarvittavat asmaavanmtokst ovat valmistmassa. Osaylisavan mittaavassa almtokst ivät ol mrkittäviä. Midn tarpidn osalta tärkin maankäytöllinn kysymys on Järvnpään asma-aln liikntn tilankäytön dlln järjstly, mihin liittyviä snnitlmia on laaditt yhdssä Liiknnviraston nssa. N valmistnvat v alssa. Asman aln khittäminn on ottt osaylisavassa homioon mm. laajnntlla liiknntrminaalivarakslla (LHA). Lisäraitidn olvaan astksn kohdistvat mlnsostarpt tärinäkysymykst ratistaan ratasnnittlssa. Olvn raitidn ml- tärinävaiktkst käsitllään niidn varrlla virill tlvn asmaavojn yhtydssä osaylisavamääräyksiin ottn ylismääräyksn ohksn missti. Lasnto i anna aihtta mttaa osaylisavarttaa. L19. Udnmaan liitto, Riitta Mrto-Laitinn Sanna Jylhä

20 Siv 19 Udnmaan liitto las, ttä tavoit khittää Järvnpään kskstaa on Udnmaan maakntaavojn mista. Maakntaavan kskstatoimintojn aln kohdmrkinnän siinti laajs on määritlty osaylisavalla. Osaylisavan kskstan monipolistn, Tslanjärvn rantojn käyttöön, Palan aln astksn lisäämisn skä Trholan yritysaln khittämisn tilaa vvän pan alna liittyvät tavoittt ovat ikki maakntaavojn misia. Lonnosainisto modostaa hyvän lähtökohdan osaylisavahdotksn valmistlll. Vastin: Lasnto i sisällä varsinaisia sityksiä osaylisavarttaan tai slostksn, jotn s i anna aihtta mttaa niitä. L20. Msovirasto, Hlna Taskinn Sat Mikkonn-Hirvonn Msovirasto dllytti osaylisavan osallistmis- arviointisnnitlmaa koskvassa lasnnossaan Trvanon alll invntointia, jossa tarsttaan historiallisn an kiintitä minaisjäännöksiä. Arkologinn invntointi thtiin ksäkssa 2014 (Vsa Lalmaa). Invntoinnissa i löydtty mrkkjä historiallisn an astkssta näin olln Msovirastolla i ol homattamista Järvnpään kskstan osaylisavalonnoksn. Raknntn klttriympäristön maisman osalta asiasta las Msoviraston maakntamson välisn yhtistyösopimksn missti Kski-Udnmaan maakntamso. Vastin: Lasnto i sisällä varsinaisia sityksiä osaylisavarttaan tai slostksn, jotn s i anna aihtta mttaa niitä. Osallistn mlipitt M1 - M11 M1. Jaakko Kslan mlipid Maankäytön thostaminn, vaakäyttöistn alidn käyttöönotto, pysäköinnin dlln arviointi radan ylittävät alittavat ratist ovat nnatttavia. Tslan snnasta Järvnpäätä lähstyttässä pngin maismakva on aina ollt sttön loivasti rataa sn taisia alita kohti nosva. Profiili on samalla mahdollistant sn, ttä kskstasta radan snnasta läntn tsottassa raknntt maisma lask mt phmästi kohti järvä. Tämän toivoisin säilyvän siltä osin kin näin vlä on. Järvnpää i tarvits "porttia" tlästä saavttassa, kos s rikkoo maismallisia tavoittita. Lpolan lähipan sijoittminn tnt vallan rikoislta. Tslanväylän vartn tarvitaan myös itäpolinn kvynliikntnväylä opistoallta Trioll asti. Toivotaan myös panoststa kvynliikntn ritistöjn khittämisn Tslanjärvn itä-/ länsirannalla. Rantapisto on Järvnpään ainoa al, jo on josta voidaan khittää sri laads pnkipisto, jon äärllä on riittävä assmäärä jolla voidaan totttaa riittävästi rilaisia aktivittt. Jos lonnoksn sisältämät hdotkst totttaan, mrkittävä osa pistoaln khittämis- laajntamismahdollisksista mnttään osa pistosta (tai mtn nykyään avarasta maismasta) korvat asntorakntamislla, palvlrakntamislla parkkipaikoilla. Lisärakntaminn mttaa aln lonntta liian sljtksi s stää myös aln myöhmmän khittämisn. Jlkinn tila mtt näin hyvää vahtia yksityisksi. Kaikkia ylisavan hdotksia rityissti aln 1 osalta (mm. ns. Rakttithtaan aln rakntaminn, Rantapiston Sibliksnväylän varrn raknnkst), tlisi tarstlla tältä nnalta. Tämä rajoittaa myös kvyn liikntn khitysmahdollisksia. Vastin: Mlipid i sisällä varsinaisia konkrttisia sityksiä osaylisavarttaan tai slostksn, joskin al 1:n (Tslanjärvn ympäristö) maankäyttöä kritisoidaan. Mlipitn näkmyksistä voidaan todta, tti varsinaisn Rantapistoon Sibliksnväylän länsipolll ol osaylisavassa sittty toiminto, jot voisivat yksityistää aln käyttöä. Esittyt täydnnyskohdat liittyvät palvlidn sijoittamisn, jolloin niihin täytyy liittyä avoims pistoon maismaan. Kaavalonnos i sisällä myöskään atsta rityisstä Järvnpään portista, vaik Sävlpiston