Marraskuu 2013 OULUN KAUPUNKI HIETA-AHON KAAVARUNGON MAISEMASELVITYS

Transkriptio

1 Marrask 0 OULUN KAUPUNKI HIETA-AHON KAAVARUNGON MAISEMASELVITYS

2 HIETA-AHON KAAVARUNGON MAISEMASELVITYS Päivämäärä 0//0 Laati Tarkasta Kvas Johanna Korkiakoski Trtt Krttila Hita-ahon kaavarngon maismaslvitys Pohkartat Oln kapnki 0 Prskartat Maanmittaslaitos 0 Viit Projinmro 000, Ramboll Finland Oy Ramboll Kiviharjnti 00 OULU P F

3 HIETA-AHON KAAVARUNGON MAISEMASELVITYS SISÄLTÖ ALKUSANAT. SELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA. ALUEEN KUVAUS. MAISEMARAKENNE. Maismakva. Mrkittävät alt kohtt.. Minaisjäännös.. Aln vanhat mtsät.. Ksamontin varrn rinnmtsä Kaista-ahon klissimtsä.. Ahonkankaan harva mtsä kalliopalstminn.. Lammt ympäristöinn.. Tirinson pinialainn avoso.. Isoson pinialainn avoso. Onglma-alt. Virkistyskäyttö. LUONTO. Kasvilliss. Linnsto m läimistö. SUOJELUALUEET JA MUUT HUOMIOITAVAT KOHTEET. Lonnonsojlalt sojltavat kohtt. Uhanalaist homioitavat kasvilajit. SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELULLE. LÄHTEET LIITTEET Liit Maismaraknnkartta : 000 Liit Maismakvakartta : 000 Liit Maankäytön sositkst kartalla : 000

4 ALKUSANAT Hita-ahon kaavarnkoaln maismaslvitys on laaditt syksyn 0 aikana. Slvityksn ovat laatint FM (maantid) Johanna Korkiakoski maisma-arkkithti Trtt Krttila Ramboll Finland Oy:stä. Maismaslvitys on laaditt Hita-ahon kaavarngon asmakaavoitksn tastaainistoksi. Slvityksssä on kartoittt maisma-arvo maismarakntn maismakvan avlla, joidn prstlla alll on laaditt maankäyttösositkst. Hita-ahon rillinn lontoslvitys on laaditt ksällä 0 FMC Grop Airix Ympäristön toimsta tkijänä on ollt biologi Ai Dgrman. Slvitystä on täydnntty kahtn krtaan. Ensimmäisn krran slvitystä on täydnntty vodn 0 alssa linnstotitojn ksällä 0 tarkastlaln raksn osalta. Linnston osalta lintharrastajin haastln on thnyt arkkithti Kristiina Strömmr. Hita-ahon lontoslvitys poht Kiimingin kskistn taama-alidn osayliskaavaan 00 liittyvään lontoslvityksn. Maismaslvityksn laadintaa on ohnnt maisma-arkkithti Mirm Larinkari. Työhön ovat osallistnt myös Yhdysknta- ympäristöpalvljn asmakaavoitksn kaavoitsarkkithti Svi Korpinn Oln Sdn ympäristötoimn ympäristötarkasta Maarit Kaakinn.

5 . SELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA Maismaslvitystä vartn maastossa käytiin..0 maastokäynnill osallistivat Trtt Krttila, Johanna Korkiakoski skä Mirm Larinkari. Ennn maastokäyntiä alsn ttstttiin prskartta- ilmakva-ainiston avlla, jonka pohlta valittiin maastossa läpikäytävät kohtt. Tarkastl kskittyi alisiin, jotka ainiston pohlta tlkittiin mrkittäviksi. Maastokartoitksn pohna olivat lisäksi Hita-ahon kaavarnkoslosts (Airix Ympäristö 0a) skä mt alll thdyt aikaismmat slvitykst: Hita-ahon lontoslvitys (Airix Ympäristö 0b) Hita-ahon maaprä- raknnttavsslvitys (Ramboll Finland Oy 0). Osana slvitystä allta on laaditt maismaraknn- maismakvakartat. Maismaraknnkartta on laaditt karttatarkastlna, jonka myötä karttaan on mrkitty vdnkat (valmaalrat), släntt lakialt skä laaksot laaksonpoht (omat). Maismaraknnkarttaan on lisätty myös aln vsistöt (lammt ot). Maismakva-analyysi thtiin maastokäynnin, ilmakvan, mtsäkviotitojn, aikaismpin slvitystn skä prskartta-ainiston prstlla. Maismakvakarttaan on koott alt, jotka ovat Hita-ahon maismakvan kannalta mrkittäviä. Aln ominaispiirtitä arvioitassa painottivat aln lonnonympäristöön liittyvät maismakvallist arvot, sillä al on srimmaksi osaksi rakntamatonta. Hita-ahon maismaslvitys on laaditt aln kaavarngon laatimisn skä myöhmmin thtävän asmakaavoitksn tksi kaavoitksssa homioon otttavaksi. Kaavoitksssa tl pyrkiä trvaamaan lonnon maisman kannalta mrkittävin alidn säilyminn. Slvityksn yhtydssä laaditt kartat ovat liittnä. Liit kvaa aln maismaraknntta liit maismakvan kannalta mrkittäviä onglmallisia kohtita/alita. Liit kosk aln maankäytön sositksia.. ALUEEN KUVAUS Slvitysal siits Kiimingin kskksn tläpollla, lähllä kskksn palvl. Al rat pohjoisssa Kolamän asinalsn, idässä osittain Kaista-ahon asinalsn lännssä Ksamontihn. Ksamontin varrssa siitsva Isoahonkankaan asinal sisältyy slvitysalsn. Mainitt asinalita lkn ottamatta slvitysal on pääosin rakntamatonta. Slvitysal on sittty sraavassa kartassa (Kva ). Slvitysaln kallioprä on gravakkaa kiilllista. Kivilajin liskiss aihttaa kallioprän korkokvaan vaihtla, jonka lisäksi allla siintyy viimisimmän jäätiköitymisn aikaan syntynitä kmpmornimodostmia. Mornikmparidn välissä, alavammilla alilla maaprä koost hinosdimntistä (siltti). Srinta osaa mornikmparidn väliin jäävästä alsta pittää trvkrros. Paksimmat trvkrrokst sijoittvat slvitysaln pohjoisosaan Isoson alll. (Airix Ympäristö 0a, Ramboll Finland Oy 0).

6 Kva. Hita-ahon slvitysal prskartall rattna.. MAISEMARAKENNE Hita-ahon itä pohjoispollla noin kilomtrin täisyydllä virtaa Kiiminkijoki. Päävdnka siits slvitysaln tläosassa, jolloin pohjoisosa kl Kiiminkijon tläosa polstaan Kalimnon valma-alsn. Lisäksi aln poikki tlä-pohjoissnnassa klk pinmpi vdnka (ks. Liit ). Aln ojitksin takia Isoson aln pintavdt virtaavat kitnkin Korkiakankaan pohjoispolits Isosonoa pitkin itään dlln Kiiminkijokn. Koska al siits kahdn vdnkan allla vdt virtaavat kolmn sntaan, on Hita-ahon hlvsi- kivatssnnittln totttaminn vaativaa tärkää varsinkin, jos aln nykyistn pohvsilampin lisäksi alll haltaan rakntaa mita vsiaihita (lammt/kostikot).

7 Kiiminkijoki on tlvahrkkä joki tlvavaarakartoitksn mkaan Kiiminkijon tlva-al lott Kolamän itäpolll, lähll slvitysaltta. Srtlvia allla on ollt mm. vosina 000, mtta tlvat ivät ol lottnt snnittlalll. ELY-kskksn tlvavaarakartoitksn mkaan krran sadassa vodssa siintyvä tlva voi nosta Lhto-oa pitkin Kolamän itäpolll shtllisn lähll snnittlaln raa. (Airix Ympäristö 0a). Slvitysaln maasto on kmparista korkdt vaihtlvat välillä mmpy (korksjärjstlmä N000). Srimmat korkdt on mitatt aln kaakkoisosassa, Hita-ahossa. Hitaahon Korkiamaan väliin jäävää altta pittää yhtnäismpi mornipit. Allla siintyy sita mornikmparita, joista läntisimmäll itäisimmäll on raknntt Isoahonkankaan Kaista-ahon asinalt. Mornikmpart toimivat allla vdnkajina vdt virtaavatkin kolmn ri sntaan. Laaksot ovat kaikki mornikmparidn väliin jääviä soalita, joista srin osa on ojittt mtsätaloskäyttöön. Matalin al on aln pohjoisosassa siitsva Isoson laaksoal, joka tk Isoahonkankaan pohjoispollta aina Kaista-ahon pohjoispolll. Isoson trvpaksdt vaihtlvat, mtristä yli mtriin. Laakson pohlla virtaa Isosono, joka lask idässä loplta Kiiminkijokn. Samassa laaksossa siitsvat myös Kaista-ahon länsipolll maa-ainstn oton yhtydssä syntynt pohvsilammt. Isoson laaksoaln lisäksi slvitysaln lonaisosassa siits matalampi Tirinson al, jonka trvkrrokst vaihtlvat, mtrin välillä, josta vdt virtaavat tlään. Matalampaa on lisäksi Isoahonkankaan tläpollla, josta vdt virtaavat polstaan läntn. Tirinson avoson ympäristö on ojittta so- mtsäaltta ksän 0 aikana on allla totttt knnostsojitshank yksityistn skä osittain myös kapngin omistamilla mailla. Kys on pääosin prkasojitksista. Ojitssnnitlmaan on mrkitty thtäväksi ainoastaan mtama täydnnyso. Kaavarnkoallla kapngin maill snnitlt ojitksia i tlla tkmään, mtta kaavarnkoaln länsipoln ojitkst skä yksityistn maill snnitllt ojitkst ovat tottnt tai tlvat tottmaan. Aln maismaraknn on kvatt liittssä.. MAISEMAKUVA Al on srimmaksi osaksi rakntamatonta mtsätaloskäytössä olvaa so- mtsämaata. Aln maismakvaa ovat mokannt 0-lvlla raknntt Isoahonkankaan skä Kaistaahon asinalt slvitysaln länsi- itäosissa. Aststa on lisäksi Kolamässä, joka rat kitnkin slvitysaln lkopolll. Aln maismakvallist arvot kskittyvät pääosin lonnonympäristöön lonnhtin hyvin aln ominaispiirtitä. Maismakvan kannalta mrkittävät alita kohtita ovat:. Minaisjäännös. Aln vanhat mtsät. Ksamontin varrn rinnmtsä Kaista-ahon klissimtsä. Ahonkankaan harva mtsä kalliopalstminn. Lammt ympäristöinn. Tirinson pinialainn avoso. Isoson pinialainn avoso Mrkittävät kohtt skä onglma-alt on kvatt liittssä. Allla tarkastltiin myös maamrkkjä maisman solmkohtia. Allla i todtt olvan maisman solmkohtia, ikä aln maismassa rottnt myöskään rityisiä maamrkkjä.

8 . Mrkittävät alt kohtt Slvitysaln raknnskanta on tta, sillä Isoahonkankaan Kaista-ahon asinalt on raknntt 0-lvlla. Srin osa slvitysalsta on mtsätalosmaata, lkn ottamatta pinialaisia plto- soalita. Slvitysallla i siinny valtaknnallissti tai maaknnallissti mrkittäviä raknntn klttriympäristön kohtita tai maisma-alita (ks. Kva )... Minaisjäännös Allla on thty ksällä 0 minaisjäännösinvntointi, jossa löydttiin yksi minaismistolain tarkoittama kiintä minaisjäännös (Kva ). Minaisjäännös (Isoaho SE) on kivikatinn asinpaikka, jossa havaittiin sampia asinpainantita mornimän itärintllä (Sarkkinn 0b). Msoviraston raksssa i ol ottt homioon sovyöhytä (Sarkkinn 0a), jotn minaisjäännöksll sittään 0 m sovyöhytä otttavaksi homioon aln snnittlssa. Minaisjäännös on mrkitty maismakvakarttaan (liit ). Kva. Isoahon SE kiintä minaisjäännös Isoahon kaakkoispollla rintssä (Minaisjäännösras Sarkkinn 0). Kvaan on mrkitty noin 0 mtrin sovyöhyk... Aln vanhat mtsät Osalta Oln kapngin omistamilta alilta oli saatavana mtsäkviotito, joidn prstlla voitiin tarkistaa mm. aln mtsin ikäkama. Aln mtsät ovat kohtllisn noria, ikä kviotitojn prstlla allla siinny yli 00-votiasta pstoa kin kahdssa paikassa. Allla on thty paljon mtsänhoidollisia toimnpititä, jotn allla on paljon taimikoita norta kasvatsmtsää (Kva ). Psto on pääosin mäntyä pohjoisn mpn kasvavilla plloilla radskoiva. Maismakvan kannalta mrkittävät vanhat mtsät on mtsäkviotidoissa mrkitty distskypsäksi mtsäksi (Oln kapnki 0).

9 Vanhin ikälokka, jota allla oli, on 0 votta. Hita-ahon aln vanhat mtsät siitsvat mornikmparilla Isoahon itä- kaakkoispollla, Ahonkankaan tläpollla rintssä skä slvitysaln itärnalla Yli-Lhto-on pltoaln lähisyydssä (Kva ). Ahonkankaan tläpollla kasvaa vanho hiskoiv slvitysaln itärnalla on vanha ksikko, kn taas mt vanhat mtsät kasvavat mäntyä. Vanhimmat mtsät ovat 0-votiaita siitsvat Yli-Lhto-on pltoaln lähisyydssä skä Tirinson pohjoispollla. Pston osalta vanhimpaan ikälokkaan ( 0 -votiaat) klvat srimmat mtsäkviot poimittiin maismakvakarttaan (liit ) maismakvallissti mrkittävinä kohtina, sillä shtssa mhn aln pstoon, niitä voidaan pitää vanhoina. Kva. Slvitysaln pstoa pohjoissta lampin lähltä (ylmpi kva) skä tlästä Tirinsosta pohjoisn (almpi kva).

10 Kva. Pston ikälokat Oln kapngin omistamilla mailla (Mtsäkviotidot Oln kapnki 0).

11 .. Ksamontin varrn rinnmtsä Kaista-ahon klissimtsä Hita-ahon kaavarnkovaihtohtojn/kaavarngon slostksssa sill nostttiin säilyttämisn arvoist somtsät. Ksamontin varrssa on rinnmtsä, joka näkyy myös valtatill. Lisäksi Kaista-ahon tläpollla on säästtty hakkaltta vastn kapa mtsäkaistal (klissimtsä)... Ahonkankaan harva mtsä kalliopalstminn Kolamän lonaispollla on harvaa mäntymtsää kasvava Ahonkangas. Aln läpi klk polk paikoin allla siintyy iso kiviä skä jäkälin pittämiä piniä kalliopalstmia (Kva ). Mtsäinn tma tk Kolamän lähimpin rivitalojn pihojn vihralilla (Kva ). Lonnon lähisyydstä holimatta Kiimingin ksksta sijoitt lähll. Kva. Ahonkangas pinin kalliopalstminn (kvat yllä) skä rivitalojn kskllä olva vihral kangasmtsän kasvinn (almpi kva)... Lammt ympäristöinn Kolamän likkipiston virstä läht polk, joka johtaa Kaista-ahon lähisill lammill. Polk kirtää lammt päättyy mtsäatotill. Pinmpi lampi on pitkä kapa skä pitkälti mpnkasvant (Kva ). Palsta vsipintaa i jri rota lammn pohjoisrnalta näkymä on vhrä. Tästä tnpäin maasto mtt polk klk mornikannaksll vanhan ksimtsän halki. Ra lhti- ksimtsän välillä on hyvin slvä (Kva ). Ksimtsässä on notiopaikka allla on olsklt (Kva ).

12 Kva. Kaista-ahon länsipollla siitsvan pinmmän lammn mpnkasvava osa. Kva. Ra koivikon ksikon välillä on hyvin slvä kljttassa kohti mornikannasta (vasn kva). Ksin sossa on notiopaikka, jonka takaa kltaa srmpi lampi. Ksimtsästä notiopaikan takaa avat näkymä toisll lammll, jonka vastarantaa rnstaa koma mäntymtsä (Kva ). Lammt lovat monipolisn kokonaisdn, joka on hdottomasti aln mrkittävimpiä maismakohtita. Srmmalta lammlta lähtvä polk klk dlln hinikossa lhtimtsän kskllä. Lammn lotis- länsirna on lhtimtsää, kn taas lammn tläpollla on mäntymtsäkaistal pohjoisrnalla ksimtsää.

13 0 Kva. Vsilintjn sosima lampi, jonka rnat ovat paikoin hyvin slväraist. Lähltä srmman lammn tlärnaa klk mtsäatoti, jonka rnat ovat psikoitnt. Tiltä näkyy kitnkin paikoin lammll. Tiltä maisma avat tläpoln vanhoill plloill, jotka ivät ol nää käytössä (kva 0). Vanha soplto kl osittain samaan monipolisn kokonaistn lampin kanssa. Pllon ympärillä olvin ojin mptssa al vttyy, mistä mrkkinä ovat pllon rnoilla pystyyn kollt pt. Raknnttavsslvityksn mkaan lammt ympäristöinn klvat pääosin trvalill, sillä mornikannas sijoitt lampin pohjoispolll ksimtsän alll. Lampin kohdalla trvpakss on thdyn maaprä- raknnttavsslvityksn (Ramboll Finland Oy 0) mkaan all, m. Ohttrpist alt sovltvat vilä kohtllisn hyvin rakntamisll, kn taas paksmmat trvalt sovltvat hikosti rakntamisn. Lampin tläpollla, vanhojn pltojn kohdalla, trvpakss on,,0 m.

14 Kva. Vanho plto Kaista-ahon snnalta tlvan mtsäatotin varrssa... Tirinson pinialainn avoso Tirinson avosoal siits slvitysaln lonaisosan laaksossa. Etlästä, Koitlintiltä avoson virn johtaa traorilla kljttava väylä (talviti) allla on sorittt mtsänhoidollisia toimnpititä. So on säilynyt ojittamattomana avoimna, vaikka aln ympäristö on thokkaasti mtsäojittt. Tirinso sijoitt Kalimnon valma-alll, kn srin osa kaavarnkoalsta kl Kiiminkijon valma-alsn. Tirinso voisi olla yksi mahdollinn kohd hlvsin johtamisll, jolloin so saataisiin säilymään mahdollisimman pitkään vdn riittässä allla. Kva 0. Slvitysaln tläosassa Tirinson säilynyt avosoal. Tastalla kohoaa Hita-ahon mornikmpar mtsinn.

15 .. Isoson pinialainn avoso Isoahonkankaan asinaln pohjoispollla siits Isoso, joka on lähs kattaaltaan ojittt. Ojitkst ovat kivattant sota soistmia, ikä allla ol lonnontilaista sota. Isoson länsiosassa on jäljllä vilä pinialainn avoso, jonka poikki on kaivtt si iso o. Avoso on kaavaslostksssa mainitt maismakvan kannalta mrkittävänä kohtna, mtta aln voimakkaan ojittamisn voksi psto on alkant vallata alaa avoso on mnttämässä mrkitystään.. Onglma-alt Slvitysaln maismakvan kannalta ngatiivisia alita ovat Kaista-ahon tlä- lonaispollla, mornikmparill siitsva laa avohakkal (Kva ), skä aln pohjoisosassa klkva matalajännittinn sähkölin (Kva ). Hakkal alkaa välittömästi Kaista-ahon tläpollta tk yli lähisn lakialn pitkäll lonaasn lähll Tirinsota. Sähkölin (x0 kv) klk Kolamän tläpolits raa slvitysaltta pohjoissta. Sähkölinn johtokäytävä on kapa. Kva. Kaista-ahon tläpolinn hakkal (Airix Ympäristö 0a) (vasn kva) skä Kolamän tläpoln sähkölin (oika kva).. Virkistyskäyttö Slvitysallla siitsvilla asinalilla on omat likkipistot. Kolamän tlärnalla on si likkipisto, likkipisto löytyy myös Isoahonkankaalta yksityisn päiväkodin lähisyydstä. Asmakaava-alilla on lisäksi piniä sisäisiä virkistysalita, jotka ovat hoidtta taamamtsää (Airix Ympäristö 0a). Asmakaava-alita lkn ottamatta allla i ol raknntt virkistysalita. Hita-ahon slvitysallla i ol raknntt lkoil- virkistysrittjä. Slvitysaln rnoilla ristil jonkin vrran kvynliikntn väyliä aln kskllä lisäksi polk. Kolamän tläpollta, likkipiston virstä läht polk tlään klk lampin ympäri yhtyn Kaistaahon asinallta tlvaan mtsäatotihn. Lähialn askkaat käyttävät slvitysaln mtsiä polk lkoiln. Aln polt ovat tnkin koirin lkoilttajin käytössä. Slvitysaln rakntamattomdn voksi aln mtsissä kasvaa vilä marjo, jotn allla voi myös mm. marstaa.

16 . LUONTO Hita-ahon lontoslvitys on totttt ksällä 0 slvitystä on täydnntty linnstotitojn osalta vonna 0 haastattlmalla Kiimingin lintharrastajia. Kasvillissslvityksn pohlla on käyttty Kiimingin osayliskaavaan liittyvää lontoslvitystä kasvillisskarttoinn. (Airix Ympäristö 0b).. Kasvilliss Slvitysal on pääosin mtsittynyt ympäröivästä lonnosta poikkavina kohtina nosvat siin aln avosot. Myös aln ntist pllot aln pohjoisosassa kasvavat jo korkaa pstoa. Slvitysaln mornikmparilla kasvaa kivaa/kivahkoa kangasmtsää kmparidn väliin jäävät phmiköt ovat rämttä tai ojikkoa/mttmaa. Srin osa phmikköalista on ojittt, jotn aln lonnontilaist sot ovat ojitksn kivattamia mttamia. Lampin ympäristössä on vanho, mpn kasvavia plto, jotka ovat paikoin mtsittynitä. Aln kasvilliss on tyypillistä kangasmtsin skä soidn lajistoa. Niittykasvillistta on jonkin vrran jäljllä mpn kasvavilla plloilla.. Linnsto m läimistö Aln linnstoa i ol kartoittt, ikä tidossa ol linnstollissti mrkittäviä alita. Aln lintharrastajia on haastatlt (Airix Ympäristö 0b) h ovat todnnt, tti al ol linnston kannalta kiinnostava. Arvokkaidn linympäristöjn pttminn antaa liman myös aln linnstoll lajisto on todnnäköissti tavanomaista mtsin lajistoa. Lontoslvityksssä (Airix Ympäristö 0b) lammt ympäristöinn on nosttt sill. Srmman lammn osalta on todtt, ttä lammlla voi olla paikallista mrkitystä linnstoll. Maismaslvityksn maastokäynnillä lammlla thtiin havainto vsilinnista aln lonaisosassa mtsäkanalinnista. Aln mta läimistöä i ol myöskään ttkitt. Maismaslvityksn maastokäynnin yhtydssä slvitysaln lonaisosassa lähllä Tirinsota havaittiin hirvn jälkiä srmman lammn rannoilla lnsi sdnkornto.. SUOJELUALUEET JA MUUT HUOMIOITAVAT KOHTEET. Lonnonsojlalt sojltavat kohtt Allla i siinny Natra-, sojlohjlma- tai lonnonsojlalita. Lähin sojlal on pohjoisssa virtaava Kiiminkijoki, joka kl Natra 000 -vrkostoon. Lontoslvityksn maastokäynnin yhtydssä allta i löytynyt lonnonsojllain, mtsälain tai vsilain mkaisia arvokkaita kohtita (Airix Ympäristö 0b). Lontoslvityksssä sittyt lonnon kannalta arvokkaat kohtt sijoittvat lähs kaikki slvitysaln lkopolll. Slvitysaln itäralla siits lonnon monimotoisdn kannalta arvokas pinialainn lonnontilainn korpi (Airix Ympäristö 0b). Raknntn klttriympäristön kannalta lähimmät sojltavat kohtt ovat valtaknnallissti mrkittävä raknntt klttriympäristö, Kiimingin kirkko ympäristöinn, raknnsprintökohtinn skä slvitysallla ttä sn tläpollla siitsvat minaisjäännökst. Lähimmät sojllt alt kohtt on mrkitty sraavaan karttaan (Kva ). Ksän 0 minaisjäännösinvntoinnissa löytynyt minaisjäännös on aint slvitysallla olva sojltava kohd.

17 Kva. Hita-ahon slvitysaln sn lähiympäristön sojlalt -kohtt (Msovirasto 0, OIVA 0, Sarkkinn 0).. Uhanalaist homioitavat kasvilajit Lontoslvityksn maastokäynnin yhtydssä allta i löytynyt hanalaisia tai mtn homionarvoisia kasvilaj (Airix Ympäristö 0b).. SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELULLE Slvitysaln maisma on pitkälti lonnonmaismaa aln ollssa srimmaksi osaksi rakntamaton. Aln länsi- itärnalla on asmakaavoittt asinalt Isoahonkangas Kaistaaho skä pohjoisssa slvitysaln lkopollla Kolamäki. Slvitysallla on jonkin vrran vanho plto, jotka ovat mpn kasvamassa osa jo pitkälti mtsittynitä. Mtoin al on so mtsämaita. Slvitysaln maankäytön snnittlssa homioon otttavat kohtt on nimtty kvatt sraavaksi. Kohtt on lisäksi sittty liittn kartalla. Allla i siinny lonnonsojlalita ikä sojltavia tai hanalaisia laj, ikä myöskään klttriympäristön kannalta sojltavia tai mrkittäviä alita. Slvitysallta tnntaan yksi kiintä minaisjäännös (Isoahon SE, kivikatinn asinpaikka), joka tl ottaa homioon aln snnittlssa. Minaisjäännöksn ympärill sittään 0 m sovyöhytä, joll rakntamista i tl osoittaa. Altta sittään osaksi vihrvrkostoa. Allta on maismaraknn- maismakvakartan prstlla rottt alt, joill rakntamista i sositlla. Alt ovat: A) Maismakvan säilymisn kannalta tärkät alt/kohtt (mrkittävät kohtt) B) Maismarakntn äärialidn säilymisn kannalta tärkät alt (lat, omat rantoinn)

18 Lisäksi maismakvallissti mrkittävimmät kohtt on haltt nostaa siin tärkinä alina, jotka tlisi säilyttää. Kohtt ilmntävät hyvin slvitysaln maisman ominaispiirtitä, jotka tlisi säilyttää aln rakntamissta holimatta. Alt, jotka tl varata osaksi vihrvrkostoa, ovat: ) Mtsikkö kalliopalstminn ) Lammt lampin ympäristö ) Avosoal Maankäytön sositksissa on homioit kahdn vdnkan sijoittminn alll. Pintavdt virtaavat allta kolmn ri sntaan, minkä voksi aln vsiaiht tl snnitlla tarkoin, jotta vttä riittää sampaan kohtsn. Jokaisn aln lask-omaan sositllaan tottttavaksi hlvsin lonnonmkaisn viivyttämisn käsittlyyn tarkoittt hlvsiallas tai - kostikko. Olmassa olvia lampia soalita voidaan hyödyntää aln hlvsi- kivatssnnittlssa. Sositksissa on sittty yhdn vsiaihn säilyttämistä tai rakntamista aina yhdll valmaalll. Idässä nykyist lammt tlässä säilynyt avoso toimisivat aln vsin pidättäjinä. Erityissti son vdnsaannista tl holhtia, jotta avoso saadaan säilymään mahdollisimman hyvin pitkään. Slvitysaln länsiosaan voisi rakntaa lammn tai kostikon hlvsin viivyttämisn allla. Kaikki kolm kohdtta on mrkitty maankäytön sositkst -karttaan (liit ). Slvitysaln maaprä i ol kaikilta osin otollista rakntamisll allla jodtaan tkmään massan vaihto. Ylijäämämaidn sijoittaminn allla on myös homioit maankäytön sositksia laadittassa. Pohjoisosan phmikköalll sositllaan sijoitttavan ylijäämämaita, jotka motoillaan osaksi vihrvrkostoa. Hattta läjittämistä i sositlla. Kskittyn läjittämisn myötä aln maisman ominaispiirtt tlvat parmmin sill. Kskittämällä pohjoisosan phmikköal saadaan osaksi aln vihrvrkkoa ylijäämämaidn sijoittamisn myötä alll voidaan rakntaa kskspisto, jonka yhtydssä voidaan hyödyntää myös olmassa olvat lammt skä niidn monipolinn ympäristö. Kskittyn läjittämisn myötä aln jälkikäyttö voidaan homioida parmmin kin hattssa läjittämisssä. Kiimingissä rakntaminn on kskittynyt mäkin rintill, lan tntmaan Kiiminkijon tlvimishrkkyydn voksi, joskaan Kiiminkijon krran sadassa vodssa siintyvä tlva i yllä slvitysalll asti. Kolamän Kaista-ahon raknntilla alilla varsinainn laki on kitnkin säästtty rakntamislta säilyttty osana vihrvrkostoa. Lakialidn säästäminn rakntamislta on tärkää myös maisman kannalta, sillä lakialt ovat maismarakntn äärialita, jotka tlisi pyrkiä säilyttämään. Samaa käytäntöä sositllaan myös slvitysaln mill lakialill.

19 . LÄHTEET Airix Ympäristö (0a). Oln kapnki, Kiimingin kapnginosa. Hita-ahon kaavarnkoslosts..0. Oln kapnki, Yhdysknta- ympäristöpalvlt. Airix Ympäristö (0b). Hita-ahon lontoslvitys. Oln kapnki, Yhdysknta- ympäristöpalvlt. Msovirasto (0). Minaisjäännösrkistri. OIVA (0). Sojlal- valma-alainisto. Ympäristöhallinnon ympäristö- paikkatitopalvl. Oln kapnki (0). Kiimingin Hita-ahon aln mtsäkviotidot. Sähköposti R. Nimlä. Ramboll Finland Oy (0). Hita-ahon kaavarnko, Kiiminki. Maaprä- raknnttavsslvitys. Oln kapnki. Sarkkinn, M. (0a). Kiimingin Isoaho SE. Sähköpostikskstl..0. Sarkkinn, M. (0b). Ol (nt. Kiiminki), Isoaho SE. Minaisjäännösinvntointi. Pohjois- Pohnmaan mso.

20 0 : V ii.. : : k ip o lk. Sähköti 0K. : : : 0 :0 : :0 K : on oh ok :0 : 0 k im aa n ti. 00. V 00 ap 0K ap is to 0 l VT n ti tti pa ri nti : 0 :0 k n 0 t ä ri n. ts :0. M : Isoso 0 : : : : : 0 : 0 00 :0 : K Pikkkirto :. : 00 : :0. Kirtoti :.. 0 :0 :. : : 00 0 :0 : :. :0.. : 0 : 0 : : 00. ta. : Kirtoti :0. 0 :. Vii O. :.. :. : 0 : 0 : 00 it i 0 :00 K iv. : :.. 0 ti : :0 : rt o :0 0 : 0 :0.0 :0 : K i. 0 :. : : : :0. : : :0 00. : : 0. 0 : :. : :0 it i : : : :0. : : : :.. :0 : : :. H : : :.0 00 : :0 : nk : : Ho 0 kv. :0 Ka p 0 : :0 : : : 0 kv :. : : 00. :0 0 :. : : : ti :0 :0. 0a :. : 0 0 : 0. : : :0 :0 :0 : :0 :. : 000 :. 0 : 0..0 : : :0 0 : : : 0 Kolamäki : : 00. Iso. :. : H on :0 : a.. :. : n. 00 ti is n. h ia ar. sk :..0..0i Ja O sk ko.. 0 : : 0 n ho 00. : : ::0 0 :. :.. 00 : ti : :.. j a : : nk :.. 0K : R i no : 0 n ti 00 :0 :. : 00 :0 0 :0 0 : lin :0 : :0 :0 0 :0 :0 ti 0. 0 n : : 0 mä : :. K o la. : it. : : ta 0.. : : :. 0 :0 o lk.. : :0. Ko. : ip :0 : : :. : ti : : : n : 0 00 : : :0 K iv 0. : 0 0. : 0. : :. n ti n ti ho sk. :0 ti V 0 oa ko 0 :0 a lo Is.0 li n : nk m it pä : : 0 00 : Ko S 0 :0:. : : : : rt o : am k 0 :0 0 : an :. 00. k Li is 0 0P 0 : 00 : K i 0 : S : 0 :0. ti 0 : Jo rt o H : K rm a n : kp nti k ip a ti 0 0K :0. 0 ki n 0. :. :0 : p. 0.. : : 0 : : :0 0 k ko k : ti n : : Ha :0. :. K 0 ti jo Ah 0 0K. jo : U is 0 00 :. : 0 kp o m sa. : 0.. : 0. : :0 0 : 0 : : Ah : 0 0 : 0 : 0 : 0.. : nti : :0. ti : : : : nt i 000 : ko la :0 T lk : jo : : k Ja ak 00 :. Ah 0. 0 :0 0 ko la 0 : : : k :. i : k 0. : st Kat iska 0K ti. :0 :0 0K o : : 00 :. sk : : 0 0K : 0K 0 00 : K 0.. :0 00 : nt i K i :0 Ja ak. :0 ola 0 0. :0 :0 : :. 0 ijo :0 lk : 0K : : :0 0K : o :. : : 0 00 ink :. 00. kk 0 : 0: : : 0:0 0. : : a im.000 : :0.0 U 0K : 0K :0... k Nil k 00 n 0 : :0 : r ti :0 M :0 : : :0 00 0P Ki : 00 :0 0 : j a 0 :0 0 : :0 :0 0 :0 lk : :0 nt ok K a : 0 :00 nti : : iita : o : kip. iis : K 0 :. 00 : :. :....0 :. 00 : K. 0 Ka 0 : Isoahonkangas : nti : 0 : :.. : : : nti ho oa Is : 0 Kiva lanti : 0 00 : Isoaho 000. : 0.0 : 00 : : : 0 0 :0 : :.. 0 :. : 00. :. : : 0. :0 :.0. 0 : : 0. :0. : Korkiamaa ti on : Ah : 0.. :0 0 :0 s ti :0 : : : ga 0:0 :0 0 :0 Kaista-aho 0 : : n : R. g : n 0 :0 R 0 :. : : : 0 : PL :0 : : 0 0 : : 0: :0. :0 0.. : : : : :0 :0 0 :. ti as. : : : : : X : : 00 R : : : 0 : : : : :. 0 Ahont i Kiva lanti :0 ti : on a ng 00 : 0 0. sti : : : :0 :0 : :. :. : : 0. : : :0 0 : : 0... : : : : : :.0 Ah 0 : : X :.0.0 : : :. 0 : M : :0. ti 0 00 : : : : : :.0 0 : 0 : 0. : 0 : : : 0 0 n : :..0. : : : :. :0 : :. : :.. n m M i m i ho n ts ä : 0. än oa :.. ti ts Is 000 : :. 0 ti ono Isos.. :. : tö 0. ho än : -a. Kä is ta n ti... : : :0 0. x. : :. :. :0 : : :0 0:0 0. :.. :... Hita-aho :.0. : : nt i :0 : o 0:0 0. o-. ht : L. : : 0 00m : : 000m :0 : MAISEMARAKENNE Liit HIETA-AHO :000 Lakial Laaksonpoh / oma Slänn O Laakso Lampi Vdnka. Maanpinnan korks (N000-järjstlmä) Slvitysal

21 tastalla lakimtsä 0 00m 000m MAISEMAKUVA Liit HIETA-AHO :000 MERKITTÄVÄT ALUEET / KOHTEET ONGELMA-ALUEET Minaisjäännös sovyöhyk Näkymä / kakonäkymä Polk / klkväylä Vanha mtsä Kalliopalstma Rnavyöhyk Slvitysal. Minaisjäännös. Aln vanhat mtsät. Ksamontin varrn rinnmtsä Kaista-ahon klissimtsä. Ahonkankaan harva mäntymtsä kalliopalstminn. Lammt lampin monimotoinn ympäristö ksi- mäntymtsinn. Tirinson pinialainn avoso. Isoson pinialainn avoso Avohakkal Sähkölin x0kv

22 : R i no :. V ii ta 0.. : : k ip : 0 :0 000 : : K ok. : 0 on aa n ti V 00 ap 0K ap is to :. ta : : tti pa ri :0. 0 :0 00 : : :.. : 0 :. : : 0 : 0 00 : :0 : :0 :. 0 Pikkkirto : 0 Kirtoti : n t ä ri n. :0 M :. 0K.0.. ts. 0 : k. : 0 :0.. :.. : :.. :. 0 0 : nti 0 VT n ti. 0.. Vii l. O : :0. :.. :0 00. it i : : :. : 0 : :00 :0 : K iv : 0 ti. :.. :0 rt o.0 : k im K i 0 : :0 00 :0. H. : 0 :0 : 0 :0. : : : 0 kv. :0 oh : : 0. : : 0 : : kv. :0 :0 it i.. : : 0. : : : : : nk :0 : : : Ho : :0. :.. :. : Ka p : :. : 00 : :0 :.0 : : :. :0 : 0 : :0 : 0 :. : : : : : :0 : :. : : : : : : :0 : 0 : 0a 0 : 0 : : H on :.. o lk. Sähköti 0K : :.... : : :0 : 0.. : : :: :0 :. 0 0 :0 :0 :. : 00 :. 0 : : : : : 0 0 :0.. j a. :.. : 0K :. : :0. :0 : : :. 00. : nk : : 0 : 00 : :0 0 : n ti : : 00. ti ar n.0i ti is n. :0 : :. : mä ia Ja h o lk K o la O sk 0 :... 0 :0 ip. : : 00 :0 :0.. : : :0 K iv n ti : :.. : ti 0 :0 0 : a lo : : 0. nti m 0. : : : :0. : ti : : n : : : : 0 00 sk. 00 ko nk li n 0 0 :0 rt o : am : o : :0 K i 0 : S Is.. k 0 ti 0 : Jo rm a n : n ti rt o k ip 0K : o ah ola 0. ti 0K. pä n. :0 it : : Ko 00 0 : 0. : :0:. : S p : : V ko k : ti n : : Ha : 0. a 0. : 0 :0 k U is 0 0 an k : Li is : 0P : : :0 : jo 0.. : : :0 0 : 0 :.. kp 0 00 Ah : : : :0 0. :0. : 0 0 :0. :. 00 : : 0 : ti jo Ah 0 0K. :. : : : : 0. :0 0 kp : : : :0 k : : k 0K : i :0. ti 0 :. 0 la nt T lk : jo k : : 0 0 ko Ja ak : :.. i : nt i 0. : Ah : Kat iska 0K ti. :0 ko la :. st Ja ak 0 : 0 sk :0 0. 0K o : :0 : 0K : 0K : : K. :0. : :. :0 :0 : : K i 0K : :0 : :0 kk 0 0. lk : o :. M :0 :0 H :. a : : : 0 : : U 0 : 0: : : 0: K : k 0K :0 :0 :0. n Nil k : : :0 0 :. 0. : P.0 0 : r ti :0. :0 :0 j a 0 :0 lk : :0 :0 0 onti VT. K sam.. 0 : nt ok 0 :0 o :0 0 :0 :0 00 K : : : :0 nti 0 : : 0 :00 iita. : : kip : iis :. K 0 a :0 0.. : : 00 : :. :. 00 : K. 0 Ka 0 :.. :.. :. : 0. : :..0 nti ho oa Is : : Kiva lanti : 0 00 : 000. : : : : :0. : 0 :. 0 :0 : : : 0. on ti 0 Ah. 0 0 :. 0. :0 : : : 0 :0 s ti : ga : : n 0 : :0 00. :0 : : :0 0 R. 0 : 0 0:0 :. : : PL :0 : 0 : 0 : 0. : : : 0 :. :0 :0 0. : : : :0 0: n :0 0 :. R : 0. s ti ga. : : 0 : 00 : : : X : : 0 : 0 : :. Ahont i 0 Kiva lanti :0 ti on.0 : : : : 0. : : : :0 : : :. 0 : 0 0:0 :0 :0. :. 0 :.. :. : : Ah : : : : :.0 : : : X : : 0 : 00 : : : M : : ti n : : 0 : 0 :.0 0 : : :.0 0 : 0. : :. m 0 : :0 0 :0 i : : : :. : :0 : än 0 00 :... ts n ti : : M m ts oa : i än : ti Is 000 :.. ti tö. : : än. : n ho. :.. : Kä :. ho : -a. 000 is ta n ti... :. 0 : 00 : :.. 0. : Usi hlvsilampi/kostikko 00: :0 0. x : :. :. :0 : : :0 0:0 0.. : :... :. : : :0 : 0:0 0.. :. : : 0 00m 000m : : :0 : MAANKÄYTÖN SUOSITUKSET Liit HIETA-AHO :000 Kiintä minaisjäännös so-al, joka tl homioida rakntamisssa Al, jonn rakntamista i sositlla Maismakvan säilymisn kannalta tärkitä (lat laaksot) Lampin kostikkojn likimääräist paikat, joidn vdnsaannista tl holhtia Laaksonpoh / oma Slvitysal (mrkittävät alt) Alt, jotka tl varata osaksi vihrvrkostoa. mtsikkö kalliopalstminn. lammt lampin ympäristö. avosoal Ylijäämämaidn sijoittaminn sitn, ttä al motoillaan osaksi vihrvrkostoa Maismarakntn säilymisn kannalta tärkitä