ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 51/06/2 Dnro Psy-2005-y-156 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 51/06/2 Dnro Psy-2005-y-156 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ontojärven kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuhmo LUVAN HAKIJA Kainuun Lohimestari Oy Niemeläntie KUHMO

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Muut päästöt ja jätteet... 7 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 8 Ympäristön tila ja laatu... 8 Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttökelpoisuus... 8 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Alue ja toiminnot, joihin hankkeella on vaikutuksia Alueen kalastusolot ja kalasto Vesiliikenne Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Alueen omistus- ja asutusolot TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalatalouteen Arvio muista ympäristövaikutuksista Hankkeesta aiheutuvat vahingot TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö-, hoito- ja kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu Tulosten toimittaminen ja raportointi Tarkkailuohjelman muuttaminen VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakijan kuuleminen ja selitys MERKINTÄ Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU... U 19 VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Rakenteita koskevat määräykset Rakentamisaika Työn ja toiminnan aikaisten haittojen minimointi Kunnossapitomääräykset Valmistumisilmoitus Määräykset toiminnan päättymisen osalta Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan... 22

3 Melu ja tärinä Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Kalatalousmääräys Ohjaus ennakoimattoman vahingon varalta RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Kalatalousmaksun perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA UUDEN LUVAN HAKEMINEN Luvan voimassaolo Uuden luvan hakeminen Korvattava päätös...28 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Ympäristöluvassa tarkoitetun toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Vakuuden asettaminen Vesitaloushankkeen töidenaloittamislupa Vakuuden asettaminen Ympäristöluvassa tarkoitetun toiminnan aloittamisluvan perustelut Vesitaloushankkeen töidenaloittamisluvan perustelut SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 30 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kainuun Lohimestari Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen ja laajentamiseen Ontojärvellä siten, että Karhusaaren alueella kasvatetaan kalaa noin kg ja käytetään rehua enintään kg vuodessa. Talvisäilytys jatkuu nykyisen suuruisena ja on enintään kg vuodessa. toimintaa laajennetaan Pelkosensaaren edustalle. Kasvatettava kalamäärä olisi noin kg ja käytettävä rehumäärä enintään kg vuodessa. laitosyksiköiden fosforikuormitus on yhteensä enintään 550 kg vuodessa Lisäksi Kainuun Lohimestari Oy on pyytänyt lupaa aloittaa työt ja päätöksen täytäntöönpanon muutoksenhausta huolimatta. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatus tapahtuu Metsähallitukselta vuokratulla vesialueella Ontojärvessä noin 100 m Karhusaaren rannasta ja laajennus on Metsähallitukselta vuokratulla vesialueella noin 100 m Pelkosen saaren rannasta. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 1 luvun 15 :n sekä 2 luvun 2 :n 1 momentin perusteella verkkoallaslaitoksen rakentamiseen vesistöön ja sen käyttämiseen on haettava lupa. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja vesistöön rakentamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 2 luvun 2 :n 1 momentin nojalla.

5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman lupapäätöksen nro 38/00/2 nojalla. Ympäristölupaa koskeva hakemus on määrätty pantavaksi vireille viimeistään Hakijalla on voimassa olevat, vesialueen omistavan Metsähallituksen kanssa tehdyt vuokrasopimukset. Karhusaaren edustalla olevaa aluetta koskeva vuokrasopimus on voimassa saakka ja Pelkosen saaren pohjoispuolen aluetta koskeva sopimus saakka. Kalankasvatusalueen lähialueita ei ole kaavoitettu. Kainuun maakuntakaavaluonnoksessa 2020 ( ) Ontojärven saaria on osoitettu merkinnällä S (suojelualue) ja merkinnällä V (virkistysalue). 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vesilain mukainen toiminta Karhusaaren yksikkö sijaitsee lyhimmillään noin 600 metrin etäisyydellä mantereesta, ja vesisyvyys alueella on kesällä noin m. Suunniteltu Pelkosen yksikkö sijaitsee noin 800 metrin päässä mantereesta, ja vesisyvyys alueella on kesällä noin m. Karhusaaren edustalla poikasten vuosittaiseksi lisäkasvuksi arvioidaan kg ja isompien kalojen kg, yhteensä noin kg. Talvisäilytyksessä olevien kalojen määrä on nykyisen luvan mukainen, enintään kg vuodessa. Pelkosen edustalla kasvatettava kalamäärä olisi noin kg. Käytettävä rehumäärä molemmissa yksiköissä olisi yhteensä enintään kg vuodessa. Kaloja ruokitaan Karhusaaren yksikössä ruokinta-automaateilla 3 4 kertaa päivässä ja Pelkosen yksikössä rehusäiliöstä ilmapuhalluksena alkukesällä kaksi kertaa ja loppukesällä kerran päivässä. Kaloja ei ruokita talvella. Altaissa ei ole lietteenpoistoa, sillä lietesuppilolla varustetut altaat eivät ole kestäneet virtaaman vaihtelua ja lietettä ei ole kertynyt suppiloon. Osa kaloista myydään elävinä ja osa perataan laitoksen omassa perkaamossa, jonka sijaitsee Niemelässä, noin 3,5 kilometrin päässä mantereella, ja Kuhmon Eko-Kala Oy:n Katermaan valmistuvassa perkaamossa. Laitos työllistää neljä henkilöä ja välillisesti useampia. Karhusaaren edustalla verkkoaltaita tulisi olemaan yhteensä 13, joista 4 poikasallasta, 5 kasvatusallasta ja 4 talvisäilytysallasta. Kasvatusaltaat ovat neliön muotoisia ja poikasaltaat suorakaiteen muotoisia verkkoaltaita. Kasvatus- ja poikasaltaiden kokonaistilavuus on noin m 3 ja talvisäilytysaltaiden m 3. Pelkosen edustalla kasvatus tapahtuisi kahdeksassa noin 700 m 3 :n verkkoaltaassa, joiden yhteistilavuus on noin m 3. Laitoksella on lisäksi kaksi verkkoallasta, joilla kalat siirretään kasvatuspaikalta rantaan. Altaat on kiinnitetty molemmin puolin noin 2,5 metrin levyiseen huoltolaituriin. Altaita kiertää noin 0,8 metrin levyinen, kahdesta pitkittäishirrestä ja

6 kansilankutuksesta tehty huoltosilta, jonka kellukkeina on 200 litran muovitynnyreitä. Itse allas on tehty nailonverkosta, joka on ripustettu huoltosiltaan kiinnitettyjen tolppien varaan. Allasalue merkitään selvästi näkyvin merkein ja pimeän aikaan valomerkein. 6 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 38/00/2 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa ja kuivarehun fosforipitoisuus ei saa olla yli 0,9 %. Ontojärven nykyisellä laitoksella on käytetty rehua vuosina keskimäärin kg vuodessa ja sillä on kasvatettu kalaa noin kg. Rehukerroin on ollut 1,09 1,17, keskimäärin 1,13. Laitos on toiminut lupaehtojen mukaisesti. Verkkoallaslaitoksilla kuormitusta ei voida mitata, joten se on arvioitu käytetyn rehumäärän ja sen laadun sekä kalan lisäkasvun perusteella. Rehun fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 0,89 % ja typpipitoisuus 6,7 %. Arviossa kasvatettavan kirjolohen fosforipitoisuutena on 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 %. Kasvatuskaudella kesä-syyskuussa (122 vrk) rehusta käytetään noin 90 %. Fosforikuormitus on ollut kasvatuskaudella keskimäärin 0,7 kg vuorokaudessa ja 102 kg vuodessa ja typpikuormitus 5,7 kg vuorokaudessa ja 821 kg vuodessa. Kainuun Lohimestari Oy:n Ontojärven laitoksen tuotantotiedot, laskennallinen kuormitus kasvatuskaudella keskimäärin (kg/vrk) ja vuosikuormitus sekä ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohti vuosina Vuosi lisäkasvu rehun käyttö rehukerroin laskennallinen kuormitus ominaiskuormitus kg/v kg/v kok.p kg/vrk kok.p kg/v kok.n kg/vrk kok.n kg/v g/tuotettu kala P kg N ,12 0, , , ,17 0, , , ,09 0, , , ,15 0, , ,1 45 ka ,13 0, , ,0 48 lupaehto noin Laitoksen ominaiskuormitus tuotettua elävää kalakiloa kohden on ollut 6,0 g fosforia ja 48 g typpeä. Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen mukaan uusien verkkoallaslaitosten osalta on pyrittävä siihen, että ominaiskuormitus on enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Arvot ovat samat kuin vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetut tavoitearvot koko maan keskiarvona. Ontojärven laitoksella fosforin osalta tavoitteeseen on päästy, ja viime vuosina myös typen osalta on oltu tavoitearvon tuntumassa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Verkkoallaslaitoksilla kuormitusta voidaan pienentää laitoksen huolellisella hoidolla, käyttämällä ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia rehuja ja pienentämällä rehukerrointa optimoimalla ruokintaa. Lietesuppilolliset altaat eivät ole kestäneet Karhusaaren edustalla säännöstelyn aiheuttamaa virtauksen vaihtelua. Lisäksi suppiloihin ei ole kertynyt lietettä. Suppilolliset verkkoaltaat on vaihdettu.

7 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Laitoksen Karhusaaren yksikön tuotantoa on suunniteltu laajennettavaksi siten, että rehun käyttö olisi enintään kg, jolla kasvatetaan kaloja ja poikasia noin kg vuodessa. Suunnitellussa Pelkosen yksikössä rehua käytettäisiin enintään kg vuodessa, jolla kasvatettaisiin kalaa noin kg vuodessa. Kalaa laitoksella kasvatettaisiin yhteensä noin kg, jolloin rehukerroin olisi noin 1,1. Fosforikuormitus olisi kasvatuskaudella keskimäärin 3,7 kg/vrk ja 540 kg vuodessa ja typpikuormitus 27 kg/vrk ja kg vuodessa. Rehun fosforipitoisuutena on käytetty 0,9 %:a ja typpipitoisuutena 6,4 %:a. Ominaiskuormitus olisi 6 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Ontojärven laitoksen suunniteltu tuotanto sekä arvio kuormituksesta ja ominaiskuormituksesta. lisäkasvu rehun käyttö rehukerroin arvioitu kuormitus ominaiskuormitus kg/v kg/v kok.p kg/vrk kok.p kg/v kok.n kg/vrk kok.n kg/v g/tuotettu kala P kg N Karhusaari noin ,1 1, ,1 45 Pelkonen noin ,1 2, ,9 43 Yhteensä noin ,1 3, ,0 44 Muut päästöt ja jätteet Ehdotus laitoksen fosforikuormitusrajaksi on 550 kg vuodessa. Kalankasvatuksessa muodostuvat jätteet koostuvat pääasiassa hukkarehusta sekä kalojen ulosteista ja eritteistä. Vesistökuormituksen suuruus riippuu käytettävän rehun määrästä ja laadusta. Lietteenpoiston toteuttaminen verkkoallaslaitoksilla on osoittautunut yleensä vaikeaksi ja kustannus-hyötysuhteeltaan kannattamattomaksi. Nykyisellä Karhusaaren laitoksella kokeiltiin lietesuppiloilla varustettuja altaita, mutta altaat eivät kestäneet säännöstelyn aiheuttamaa virtaaman vaihtelua eikä suppiloihin ole kertynyt lietettä. Verkkoallaslaitoksilla vesistökuormitusta voidaankin vähentää laitoksen huolellisella hoidolla, pienentämällä rehukerrointa ruokintaa optimoimalla ja käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää kuivarehua. Laitoksella seurataan rehujen tuotekehittelyä ja kalojen rodunjalostusta. Mikäli verkkoallaslaitoksille kehitetään kustannus-hyötysuhteeltaan toimiva lietteenkeräysjärjestelmä, on hakija valmis ottamaan sellaisen käyttöön. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää hajua ympäristöön. Kaloja ruokitaan klo 7 22 paineilma-automaateilla. Ruokinnasta ei arvioida aiheutuvan merkittävää melua ympäristöön. Laitokselta viedään kaloja Virransalmen laitokselle keväällä noin 3 kuormaa ja sinne tuodaan syksyllä noin 10 kuormaa. Pienpoikasia tuodaan keväällä 1 3 kertaa. Istukaspoikasia kuljetaan heinäkuusta lähtien kuormaa. Teuraskalaa kuljetetaan noin kuormaa. Rehua tuodaan viisi kertaa vuodessa perkaamon yhteydessä sijaitsevalle kiinteistölle, josta rehut kuljetetaan allasalueelle. Allasalueella käydään veneellä noin kaksi kertaa päivässä. Kaloja kuolee vuosittain noin kg. Kuolleet kalat haudataan maahan omalle kiinteistölle. Noin 200 muovista rehusäkkiä menee osittain

8 hyötykäyttöön, ylijäämä viedään muovijätteen keräykseen. Akut toimitetaan keräyspisteeseen. Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään. 8 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Ympäristön tila ja laatu Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttökelpoisuus Kalankasvatuslaitos sijaitsee Oulujoen vesistöalueeseen kuuluvalla Ontojärven Lentuan vesistöalueella (59.9), melko lähellä Ontojärven luusuaa Karhusaaren ja Pelkosen saaren edustoilla. Valuma-alueen pinta-ala Ontojärven luusuassa Katerman voimalaitoksen kohdalla on km 2 ja järvisyys 11,8 %. Keskivirtaama Katermassa on noin 60 m 3 /s. Ontojärvi on Sotkamon reitin ylin säännöstelty järvi. Järven säännöstely on alkanut vuonna 1951 ja sen säännöstelyväli on 4,4 m. Säännöstely on lisännyt rantaeroosiota. Ontojärvi on lievästi humuspitoinen järvi, joka luokitellaan fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheväksi. Ontojärvessä ilmenee kevättalvella selviä happiongelmia. Ontojärveen tuleva fosforikuorma on sallittua kuormaa pienempi. Pistekuormituksen osuus tulevasta fosfori- ja typpikuormituksesta on 4 %. Ympäristöviranomaisten laatimassa, vuosia koskevassa vedenlaatuun perustuvassa yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Ontojärven alue kuuluu luokkaan hyvä. EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin 5 artiklan mukaisesti laaditussa selvityksessä Ontojärvi kuuluu tyypiltään suuriin humusjärviin. Se on tunnistettu alustavasti voimakkaasti muutetuksi (vedenkorkeuden talvinen alenema on kasvanut yli 3 m) ja järvessä on katsottu olevan huomattavia ihmistoiminnan vaikutuksia. Lähellä Ontojärven luusuaa, noin 3 km Karhusaaresta sijaitsee Kuhmon Eko-Kala Oy:n kalankasvatuslaitos. Laitoksella on lupa käyttää kuivarehua enintään kg vuodessa ja fosforikuormitus saa olla enintään kg vuodessa. Vuosina laitoksen fosforikuormitus on ollut kg vuodessa. Muutoin alueelle kohdistuva kuormitus on hajakuormitusta. Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse pintavedenottamoita eikä Ontojärven vettä käytetä talousvetenä. Paikalliset asukkaat ja kesämökkiläiset käyttävät vesistöä kalastukseen, veneilyyn ja uintiin sekä sen vettä sauna- ja kasteluvetenä. Yleisiä uimarantoja ei ole. Vedenlaadun nykytila Vedenlaatua on tarkasteltu laitoksen nykyisen sijaintipaikan toiminnan ajalta vuosilta 2001, 2003 ja Vesistöä on tarkkailtu ohjelman mukaan joka toinen vuosi kolmella havaintopaikalla, joista on otettu vesinäytteet heinä- ja elokuussa sekä tutkittu pintalevästön kasvua keinoalustoilla kaksi kertaa kesässä. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut Ontojärven pintakerroksessa vuosina 2001, 2003 ja 2005 keskimäärin µg/l. Korkeimmat pitoisuudet (21 23 µg/l) ovat esiintyneet allasalueen välittömässä läheisyydessä kesällä Pinta- ja pohjakerroksen välillä ero on ollut pieni. Fosfaattifosforipi-

9 toisuus on ollut keskimäärin 2 4 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus on ollut allasalueella keskimäärin 337 µg/l, allasalueesta ylävirtaan 310 µg/l ja alavirtaan 315 µg/l. Ammoniumtyppipitoisuus on ollut allas-alueella keskimäärin noin 2 3-kertainen ylä- ja alavirran pisteisiin verrattuna. Sameusarvot ovat olleet pieniä, keskimäärin <1 FNU. Vedessä olevan kasviplanktonin määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on ollut allas-alueen välittömässä läheisyydessä 6,4 µg/l ja noin 0,5 µg/l korkeampi kuin ylä- ja alavirran pisteillä (5,8 5,9 µg/l). Kesän keskimääräiset fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat lievästi reheville vesille tyypillisiä. Perustuotantoa rajoittava ravinne on ollut epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella noin puolessa havainnoista typpi, mutta usein tuotantoa ovat rajoittaneet myös molemmat ravinteet yhdessä tai toinen ravinteista. Fosfori on ollut minimiravinne noin viidesosassa näytteistä. Vedenlaatu Ontojärvessä Kainuun Lohimestari Oy:n tarkkailupisteillä kesän 2001, 2003 ja 2005 keskiarvona. 9 Ottosyv. t Kok.P 3,0 16 PO 4 -P 2 16 Kok.N NO 23 -N 3,0 12 NH 4 -N 5 14 Sameus a-klorofylli Määritysraja Mitt. epävarmuus % Piste m o C µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FNU µg/l Kaimes1 1,0 19, ,94 5,5 18, , ,8 Kaimes2 1,0 19, ,86 4,3 18, ,85 7,3 18, , ,4 Kaimes3 1,0 19, ,77 3,9 18, , ,9 Pintalevästön kasvua on tutkittu muovisilla keinoalustoilla tehdyillä perifytonkokeilla kahtena 2 3 viikon inkubointijaksona heinä-elokuussa vuosina 2001, 2003 ja Perifytonin kasvu on ollut voimakkainta allasalueen välittömässä läheisyydessä, mutta 400 m laitokselta alavirtaan a- klorofyllipitoisuus on pienennyt keskimäärin noin kahdeksasosaan allasalueen läheisyyteen verrattuna. Pienin a-klorofyllipitoisuus on ollut laitokselta ylävirtaan vuoden 2001 heinäkuun korkeaa pitoisuutta lukuun ottamatta. Vedenlaadun kehitys Ravinne-, a-klorofylli- ja happipitoisuuksien kehitystä on tarkasteltu Ontojärven luusuassa sijaitsevilla Kuhmon Eko-Kala Oy:n tarkkailupisteillä, joista on tarkkailutuloksia pidemmältä ajanjaksolta. Ensin mainittu piste sijaitsee Eko-Kala Oy:n allasalueelta ylävirtaan ja jälkimmäinen alavirtaan. Näytteitä on otettu yleensä kolme kertaa vuodessa, heinä-, elo- ja syyskuussa. Kokonaisfosforipitoisuuksissa on havaittavissa lievää nousua molemmilla havaintopaikoilla. Typpipitoisuuksissa kehityssuuntaa ei ole nähtävissä tarkastelujaksolla Fosfaattifosforin ja epäorgaanisen typen pitoisuudet ovat lievästi pienentyneet. A-klorofyllin pitoisuudet ovat vaihdelleet melko paljon, mutta kehityssuunta on lievästi laskeva. Klorofyllipitoisuudet ovat olleet viime vuosina lievästi reheville tai reheville vesille tyypillisiä.

10 10 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Ontojärven luusuassa Katermassa virtaaman ääriarvot ovat vuosina olleet seuraavat: ylivirtaama (HQ) 204 m 3 /s keskiylivirtaama (MHQ) 136 m 3 /s keskivirtaama (MQ) 61,6 m 3 /s keskialivirtaama (MNQ) 0 m 3 /s alivirtaama (NQ) 0 m 3 /s Säännöstelystä johtuen Katerman voimalaitoksen läpi ei juoksuteta aina vettä. Tällaiset tilanteet ovat kestoltaan yleensä melko lyhyitä, sillä kuukausitasolla keskivirtaamat (m 3 /s) ovat olleet vuosina seuraavat: I II III IV V VI 64,0 63,7 59,5 48,6 75,3 81,8 VII VIII IX X XI XII 74,1 53,1 46,9 47,6 61,2 63,0 Vuoden 2003 kesä-syyskuussa virtaama on ollut 0 m 3 /s yhteensä 29 päivää, pisimmillään yhtäjaksoisesti 4 päivää, 4 päivää vuonna 2004, pisimmillään 3 päivää ja 47 päivää vuonna 2005, pisimmillään yhtäjaksoisesti 6 päivää. Vuosina kuukauden keskivirtaamat ovat olleet kesäsyyskuussa m 3 /s ollen pienimmillään syyskuussa 2003 sekä elo- ja syyskuussa 2005 ja ollen suurimmillaan elokuussa Kesä syyskuun keskivirtaama on ollut 46 m 3 /s vuonna 2003, 98 m 3 /s vuonna 2004 ja 31 m 3 /s vuonna 2005, keskimäärin 58 m 3 /s. Ontojärven vedenkorkeudet ovat olleet vuosina seuraavat: ylivesi (HW) keskiylivesi (MHW) keskivesi (MW) keskialivesi (MNW) alivesi (NW) 159,38 m 159,26 m 158,13 m 155,39 m 155,05 m Alimmillaan vedenkorkeus on ollut kevättalvella huhtikuussa ja korkeimmillaan heinäkuussa. Alue ja toiminnot, joihin hankkeella on vaikutuksia Alueen kalastusolot ja kalasto Sotkamon reitin kalataloustarkkailuun liittyvän vuosittaisen kalastuskirjanpidon mukaan kirjanpitäjien tärkeimmät saalislajit Ontojärvellä ovat olleet vuonna 2003 kuha ja hauki. Kuhan osuus kokonaissaaliista on ollut 35 %, hauen 27 % ja siian 2 %. Muita merkittäviä saalislajeja ovat olleet ahven, made ja lahna. Tärkeimpiä pyyntivälineitä ovat olleet solmuväliltään mm:n verkot. Kuhan yksikkösaalis näillä verkoilla on ollut kohtalaisen hyvä eli 697 g/verkon kokukerta. Verkoilla saatu hauen yksikkösaalis on ollut pieni tai kohtalainen eli verkkoharvuudesta riippuen g/verkon kokukerta. Muiden kalalajien osalta yksikkösaaliit ovat olleet pieniä. Ontojärven kalastuksesta on tehty tiedustelu viimeksi vuonna Sen mukaan järvellä on tuolloin kalastanut 334 kotitarve- ja virkistyskalastajataloutta, joista verkkokalastusta on harjoittanut 212 ja viehekalastusta 150.

11 Vesiliikenne Tärkeimpiä pyyntivälineitä ovat olleet muikkuverkot, harvat verkot ja vetouistelu. Verkkokalastuspäiviä on ollut keskimäärin 39 taloutta kohden. Vetouistelua on harjoitettu keskimäärin 7 kertaa kesässä. Ammattimaista kalastusta nuotalla tai isorysillä on harjoittanut viisi taloutta. Kokonaissaalis on ollut yhteensä 48 t, josta kotitarve- ja virkistyskalastajien osuus on ollut vajaa kaksi kolmannesta. Kotitarvekalastajien saaliista on ollut muikkua kolmannes, haukea neljännes ja ahventa sekä madetta molempia noin 10 %. Ammattikalastajien saalis on ollut pääosin kuoretta (10 t) ja muikkua (4,6 t). Kotitarvekalastajien talouskohtainen saalis on ollut keskimäärin 91 kg. Ontojärven kokonaissaalis pinta-alaa kohden laskettuna on ollut pieni (4,7 kg/ha). Kokonaissaalis vuonna1998 on ollut noin 4 t (8 %) pienempi kuin vuonna Siikaa on saatu vuonna 1998 noin 2 t vähemmän kuin vuonna 1995, mikä johtunee paljolti tiheiden, solmuväliltään alle 36 mm:n verkkojen käytön vähentymisestä. Kuoretta on nuotattu vuonna 1998 selvästi vähemmän kuin vuonna Muikkua, haukea ja kuhaa on saatu vuonna 1998 paremmin kuin vuonna Kalastajien kommenteissa kalastusta eniten haittaavana tekijänä Ontojärvellä on pidetty vedenkorkeuden vaihtelua. Pyyntivahvoja rapukantoja on useissa Ontojärveen laskevissa vesissä sekä myös Ontojärvessä. Ontojärveen istutetaan säännöstelyn velvoiteistutuksina yksikesäistä kuhaa ja planktonsiikaa sekä eri-ikäisiä järvitaimenia. Kirjolohisaalis perustunee kalankasvatuslaitoksilta karanneisiin kaloihin. Veneily on kalastukseen ja virkistyskäyttöön liittyvää pienveneilyä. Merkitty veneväylä sijaitsee kalankasvatuslaitosten läheisyydessä. 11 Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Kalankasvatuslaitoksen lähialueen saarten ja mantereen ranta-alueita on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. Pääosa Ontojärven saarista, myös kalankasvatuslaitoksen lähialueen saaret kuuluvat Metsähallituksen perustamaan luonnonhoitometsä-alueeseen. Natura-alueita hankkeen vaikutusalueella ei ole. Alueen omistus- ja asutusolot Kalankasvatuslaitoksen lähialueella eli 0,5 2,0 kilometrin etäisyydellä on muutamia vakituisesti asuttuja ja vapaa-ajan asuntoja. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin keski- ja loppukesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmillaan. Ravinteisuuden kasvu lisää sekä planktisen levästön että pintalevästön kasvua, mikä voi ilmetä rantojen ja seisovien kalanpyydysten

12 limoittumisen lisääntymisenä. Myös ranta- ja pohjakasvillisuus voi lisääntyä. Kainuun Lohimestarin Oy:n Ontojärven laitoksen vaikutusalueella virtausolot ja laimentumisolosuhteet ovat yleensä hyvät. Happitilanne Ontojärven luusuan läheisyydessä on ollut kesäaikana yleensä hyvä. Kalankasvatuslaitoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta vesistön happitilanteeseen. Olettaen, että molempien laitosyksiköiden kuormitus kohdistuisi Ontojärven luusuaan, olisi pitoisuuksien kasvu laimentumissuhteen perusteella noin 1 2 µg/l fosforia ja 5 16 µg/l typpeä virtaamatilanteesta riippuen. Käytännössä kuormitus ja myös vaikutukset jakautuvat noin kahden kilometrin etäisyydellä olevien yksiköiden läheisyyteen. Suurinta pitoisuuksien kasvu on altaiden välittömässä läheisyydessä keski- ja loppukesällä ja etenkin silloin, kun Katerman voimalaitokselta ei ole juoksutusta. Tällaiset tilanteet ovat viime vuosina kestäneet kesä-syyskuun välisenä aikana yleensä 1 3 päivää, enintään kuusi päivää. Planktisen levästön määrä vesistössä voi ravinnekuormituksen seurauksena hieman kasvaa. Vesisyvyys allasalueiden läheisyydessä on noin 10 m tai suurempi, joten mahdollinen pintalevästön kasvun voimistuminen kohdistunee läheisten saarten rannoille erityisesti alivirtaama-aikoina keski- ja loppukesällä. Perifytontutkimusten perusteella pintalevästön a-klorofyllin määrä on kasvanut selvästi allasalueen välittömässä läheisyydessä, mutta 400 metrin etäisyydellä laitoksesta pitoisuus on pienentynyt noin kahdeksasosaan. Yksikkökoon kasvaessa vaikutusalue laajentunee jonkin verran. Ensisijaisen vaikutusalueen arvioidaan ulottuvan noin puolen kilometrin etäisyydelle yksiköistä. Ontojärven laitoksen kuormituksen aiheuttama pitoisuuksien kasvu vuosina keskimäärin ja suunnitellulla tuotannolla (kuivarehumäärä kg vuodessa) kahdessa eri virtaamatilanteessa on esitetty alla olevassa taulukossa. Virtaama m 3 /s MQ VI IX ( ) 58 MQ kk min.* 20 Kuormitus kg/vrk Pitoisuuslisä µg/l Kasvatuskausi Kok.P 0,7 0,1 0,4 Kok.N 5,7 1 3 Arvio suunnitellulla tuotannolla Kok.P 3,7 0,7 2 Kok.N * Kesä syyskuun alhaisin kuukausikeskiarvo Vaikutus kalatalouteen Vesistövaikutusarvion mukaan kalankasvatuslaitoksen aiheuttama kuormitus lisää vesistön ravinnepitoisuuksia selvimmin laitoksen lähialueella. Vesistön happitilanteeseen toiminnalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Kalankasvatuslaitoksen aiheuttaman ravinnekuormituksen rehevöittävällä vaikutuksella ei ole merkittävää vaikutusta Ontojärven kevätkutuisten kalalajien kantoihin, jotka kestävät vedenlaadun muutoksia melko hyvin. Vesistön lievä rehevöityminen suosii särkikaloja vaateliaampien kalalajien kustannuksella. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seurausilmiöineen sekä orgaaninen kuormitus voivat yleensä heikentää lähin-

13 nä syyskutuisten kalalajien lisääntymisolosuhteita. Laitoksen aiheuttamalla kuormituksella ei ole kuitenkaan merkittävää vaikutusta vesistön happitilanteeseen eikä sen siten arvioida käytännössä heikentävän siian tai muikun lisääntymisolosuhteita. Laitoksen aiheuttama ravinnekuormitus lisää osaltaan seisovien pyydysten limoittumista kasvatusyksiköiden lähialueella. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. 13 Arvio muista ympäristövaikutuksista Toiminnasta ei arvioida olevan haittaa ihmisten terveydelle ja yleiselle viihtyisyydelle. Toiminta ei aiheuta merkittävää hajua ympäristöön. Ruokintaautomaateista aiheutuvan äänen ei arvioida olevan häiritsevän voimakasta. Ruokinta-automaatteja käytetään klo Hankkeesta aiheutuvat vahingot Laitoksen toiminnan ei arvioida heikentävän rantojen ja vesistön käyttöä siten, että toiminnasta syntyisi kiinteistökohtaisesti korvattavia vahinkoja. Voimassa olevan lupapäätöksen mukaan ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Jatkossa kasvatusmäärä ja sitä kautta myös ravinnekuormitus kasvavat. Ontojärven luusuassa Katerman alueella toimii Kuhmon Eko-Kala Oy:n kalankasvatuslaitos, jonka kasvatusmäärä on nyt käsiteltävänä olevan hakemuksen tasoa. Kalankasvatuslaitoksen aiheuttaman kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset arvioidaan voitavan kompensoida vuotuisella 400 euron suuruisella kalatalousmaksulla, joka voidaan käyttää alueen kalakantojen hoitotoimiin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö-, hoito- ja kuormitustarkkailu Vesistötarkkailu Laitoksella pidetään Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymää hoitopäiväkirjaa, johon merkitään mm. veden lämpötila, laitoksella olevat ja poistetut/siirretyt kalamäärät, käytetyn rehun määrä ja laatu ja teurasmäärät. Lisäksi hoitopäiväkirjaan merkitään tiedot kalojen lääkityksestä, käytetyistä kemikaaleista, kalakuolemista ym. poikkeuksellisista tapahtumista. Hoitopäiväkirjaa säilytetään laitoksella ja jäljennös siitä toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä. Laitos on verkkoallaslaitos, joten kuormitus arvioidaan kasvatetun kalan ja käytetyn rehumäärän perusteella. Laitoksen aiheuttaman ravinnekuormituksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan joka toinen vuosi otettavin vesinäyttein ja joka toinen vuosi tehtävin pintalevän kasvua mittaavin perifytontutkimuksin. Vesinäytteet otetaan joka toinen vuosi kaksi kertaa kesässä, heinä- ja elokuussa viideltä Ontojärven havaintopaikalta Ontojärvi42 (Kaimes1), Ontojärvi43 (Kaimes2), Kaimes4, Kaimes5 ja Kaimes6. Näytepisteiden tarkka sijainti määritetään maastossa ensimmäisellä näytteenottokerralla. Vesinäytteet on otettu parittomina vuosina vuodesta 2001 lähtien eli seuraavan kerran näytteet otetaan vuonna 2007.

14 Kalataloustarkkailu Näytteistä määritetään näkösyvyys, lämpötila, happi, sameus, kok.p, PO 4 P, kok.n, NO 3 +NO 2 -N, NH 4 -N ja a-klorofylli. Näytteenottosyvyydet ovat: 1 m ja 1 m pohjan yläpuolelta, jos kokonaissyvyys on yli 4 m ja lisäksi vesipatsaan puolivälistä, jos kokonaissyvyys on yli 9 m. Laitosyksiköitä lähinnä sijaitsevilta pisteilta (Kaimes2 ja Kaimes6) näytteet otetaan myös vesipatsaan puolivälistä. Klorofyllinäyte otetaan kokoomanäytteenä noin kaksi kertaa näkösyvyyden paksuisesta vesikerroksesta 0,5 metrin välein. Perifytontutkimus tehdään parillisina vuosina seuraavan kerran vuonna 2006, mikäli laitos on saanut luvan laajentaa tuotantoa ja toiminta laajennettuna on alkanut. Muussa tapauksessa tarkkailu suoritetaan nykyisin voimassa olevan ohjelman mukaan. Tutkimukset tehdään yleensä samoilla pisteillä kuin mistä vesinäytteet otetaan, mutta tarkka paikka päätetään maastossa siten, että virtausolot ym. ympäristötekijät ovat mahdollisimman vertailukelpoiset. Virtausnopeus arvioidaan kokeen alussa ja lopussa. Tutkimus tehdään kaksi kertaa kesässä heinä-elokuussa 2 3 viikon inkubointina kuitenkin siten, että inkubointiaika pyritään pitämään suunnilleen yhtä pitkänä. Levyistä määritetään a-klorofylli ja kiintoaine. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen tarkkaillaan osallistumalla Fortum Power and Heat Oy:n suorittamaan Sotkamon reitin kalataloudelliseen tarkkailuun. Voimassa oleva ohjelma on laadittu vuosille Ohjelma sisältää Ontojärvellä kalastuskirjanpitoa, kalakantanäytteitä sekä määrävuosin tehtävän kalastustiedustelun. 14 Tulosten toimittaminen ja raportointi Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Kainuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laskennallinen kuormitus ja vesistötarkkailun tulokset raportoidaan kerran vuodessa joko erikseen tai Kainuun alueen velvoitetarkkailuraporteissa. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain Sotkamon reitin kalataloudellisen tarkkailun yhteydessä. Tarkkailuohjelman muuttaminen Vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Hakija on esittänyt kalankasvatuslaitoksen aiheuttaman kuormituksen kalataloudellisia haittavaikutuksia kompensoitavaksi vuotuisella 400 euron suuruinen kalatalousmaksulla.

15 15 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Hakemusta on täydennetty Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kuhmon kaupungissa sekä erityistiedoksiantona Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kuhmon kaupungille ja sen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kuhmon kaupungin kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Kuhmolainen-lehdessä. Muistutukset ja vaatimukset 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskuksella luonnonsuojelu-, alueidenkäyttö- ja vesivaraviranomaisena ei ole ollut huomautettavaa hankkeen johdosta. Ympäristökeskus on katsonut, että toimintakokonaisuus huomioon ottaen laitoksen perkaamo-, jäte- ja varastointi- ja siihen liittyvä toiminta tulisi käsitellä samanaikaisesti tämän ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Hakijan tulisi näin ollen esittää tarkemmat selvitykset ainakin perkaamon toiminnasta sekä perkuujätteiden ja -vesien käsittelystä sekä niiden johtamisesta. Ympäristöluvassa tulisi antaa määräykset myös näiden toimintojen osalta. Ympäristökeskus on katsonut, ettei Ontojärven luusuaan kohdistuvaa nykyistä kalankasvatuksen ympäristölupien mukaista (noin kiloa) fosforikuormitusta voida enää merkittävästi lisätä. Ravinnekuormituksen kasvu hakemuksen mukaisena aiheuttaisi todennäköisesti haitallisia vaikutuksia vesistön tilaan ja sen kehitykseen sekä virkistyskäyttöön ja viihtyisyyteen. Näin ollen hakijalle ei tulisi myöntää lupaa kalankasvatukseen hakemuksessa esitetyn suuruisena. Kalankasvatuksen ja siitä aiheutuvan kuormituksen jakamista kahteen kasvatusyksikköön ympäristökeskus on kuitenkin pitänyt suotavana. Ympäristökeskus on esittänyt, että laitoksen nykyisessä Karhusaaren yksikössä sekä uudessa Pelkosen saaren edustalle perustettavassa yksikössä saadaan käyttää vuodessa enintään kg rehua. Hakijan esittämällä rehukertoimella (1,1) vuotuinen lisäkasvu olisi noin kg. Verkkoaltaissa voidaan kalaa säilyttää talvella enintään kg. Kasvatus- ja rehumäärien tulee jakautua tasaisesti yksiköiden välillä. Verkkoaltaiden yhteistilavuus talvisäilytysaltaat mukaan lukien saa olla enintään m 3. Laitoksen tuotantotietojen perusteella laskettu vuosikuormitus fosforin osalta saa olla enintään 280 kg ja kasvatuskaudella enintään 1,8 kg vuorokaudessa. Hakijan esittämiä ominaiskuormituslukuja voidaan pitää vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisina. Lietteenpoisto verkkoaltailla tulee ottaa käyttöön, mikäli se voidaan toteuttaa ilman kohtuuttomia kustannuksia ja on hyötysuhteeltaan riittävän tehokasta.

16 Perkaamon toiminnasta on pidettävä kirjaa ja tiedot on esitettävä hakijan esittämän käyttö- ja hoitotarkkailun yhteydessä. Perkaamon jätevesien käsittelyssä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetus 542/2003. Laitoksella on toimittava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kalankasvatuksen ja perkaamon toiminnassa syntyvät jätteet on varastoitava, käsiteltävä tai hyödynnettävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön, vesistön tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Syntyvä jäte tulee hyödyntää omassa toiminnassa tai toimittaa järjestettyyn jätteenkeräykseen tai laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. Perkuujätteen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu terveys-, haju-, viihtyisyys- tai muuta haittaa. Jätteiden määrästä, käsittelystä ja niiden luovuttamisesta tulee pitää kirjaa ja niistä on raportoitava käyttö- ja hoitotarkkailun yhteydessä. Laitoksella mahdollisesti tapahtuvista häiriö- ja poikkeustilanteista esim. kalakuolema- tai kalatautitapauksista tulee tehdä välittömästi ilmoitus Kuhmon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle. Samalla on ryhdyttävä toimenpiteisiin häiriö- tai poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä mahdollisesti järjestettävä tarkkailu päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi. Hakijan esittämään käyttö- ja hoitotarkkailuun tulee lisätä tiedot perkaamon toiminnasta, jätteistä ja niiden käsittelystä sekä rehujen varastoinnista. Vesistötarkkailun osalta ympäristökeskus on esittänyt, että havaintopaikkaa Kaimes 5 tulisi siirtää. Havaintopaikan siirtäminen varmistaisi kaikissa tuulija virtausolosuhteissa kalankasvatuksesta häiriöttömän tarkkailun. Havaintopaikka voisi sijaita esim. koordinaattipisteessä Tarkkailutulokset tulee toimittaa paperitulosteiden lisäksi sähköisessä muodossa heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta. Ympäristö- ja vesitalouslupa voidaan myöntää määräaikaisena siten, että lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä lupaviranomaiselle vuoden 2014 loppuun mennessä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että nykyisin toimivan kasvatusyksikön kuormitus on ollut havaittavissa veden kohonneina ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksina laitoksen alapuolella. Kuormituksen kasvaessa vaikutusalue laajenee ja rehevöitymisestä aiheutuvat haitat lisääntyvät. Muistuttaja on vaatinut, että kalatalousmaksun tulee olla 600 euroa vuodessa. Kalataloustarkkailu voidaan toteuttaa osana alueen muuta velvoitetarkkailua. Vuoden 2006 loppuun voimassa oleva Fortum Power and Heat Oy:n tarkkailuohjelma ei kuitenkaan sellaisenaan sovellu tarkkailuohjelmaksi, minkä vuoksi laitoksen tarkkailu on määrättävä tehtäväksi työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lupa voidaan myöntää määräaikaisena vuoden 2012 loppuun saakka voimassa olevana. 3. Pohjanlahden merenkulkupiiri Merenkulkupiiri on todennut, että kalankasvatukseen suunniteltu paikka on vesialueella, jonka välittömässä läheisyydessä on vesilain 4 luvun mukainen yleinen kulkuväylä. Alueella liikkuu huomattavasti paikallisia pienveneilijöitä ja kalastajia, joten kala-altaiden merkitsemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Merenkulkupiiri on vaatinut, että altaat on merkittävä kalanpyydysten merkinnästä kalastuslaissa (286/1982, 33 ) ja kalastusasetuksessa (1116/1982, 16 ) annettujen ohjeiden mukaisesti. Altaat on varustettava 16

17 tarpeen mukaan heijastimilla tai valolaitteilla kalanpyydyksissä käytettävistä valomerkeistä annetun asetuksen (338/1954) mukaisesti. Näiden merkintöjen lisäksi altaiden vesiliikenteen puoleinen reuna on merkittävä väyläviittoihin lukeutuvalla keltaisella erikoismerkillä. Kala-altaan rakentajan tulee huolehtia altaan merkitsemisestä. Altaan sijainnin mahdollisista muutoksista on sen valmistuttua tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Pohjanlahden merenkulkupiirille karttoihin tehtäviä merkintöjä varten. Samoin tulee menetellä myös altaan myöhemmästä poistamisesta. 4. Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaosto Valvontajaosto on ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että kalankäsittelylaitoksen jätevesien käsittelemiseksi tulee hakijalta edellyttää asianmukaista jätevesien käsittelysuunnitelmaa. Puhdistusvaatimusten tulee olla vähintään samat kuin asumajätevesien puhdistusvaatimukset (biologinen hapenkulutus 90 %, fosfori 85 % ja typpi 40 %). Kalanperkeet ovat jätettä, joka tulee käsitellä niin, etteivät ne aiheuta ympäristön pilaantumista. Luovutettaessa jäte ulkopuolisen tahon käsiteltäväksi, tulee jätteen tuottajan varmistua siitä, että jätteen vastaanottajalla on sen käsittelemiseksi jätelain 15 :n edellyttämä lupa. Hakijan on huolehdittava kasvatusaltaiden merkitsemisestä siten, ettei niistä ole pimeällä vaaraa Ontojärven veneilijöille ja kalastajille. 5. Katerman VII osakaskunta Osakaskunta on katsonut, että arvioitu fosforikuormitus 550 kg vaikuttaa liian pieneltä, kun otetaan huomioon kalamäärä ja rehun käyttö. Kesäisin vedenkorkeuden ollessa ylimmillään virtaus altaiden suunnitellulla paikalla on hidasta. Koska Katerman voimalaitosta käytetään ainoastaan kulutushuippujen tasaamiseen, voi voimalaitoksen juoksutus olla keskeytyksissä useita tunteja vuorokaudessa, jopa useita vuorokausia. Jätteiden kulkeutuminen altaiden alta on näin ollen satunnaista ja jäte voi levitä mihin suuntaan tahansa, kun voimalaitokselta ei juoksuteta. Jos jätteiden talteenottoa ei pystytä järjestämään, toiminnan laajennusta on syytä harkita perusteellisesti. 6. AA / BB, Ahola RN:o 127:4 Muistuttajan kiinteistö sijaitsee Sopasenniemessä ja kalankasvatuslaitos siitä noin 0,5 kilometrin päässä. Laitoksen toiminnalla on suuret vaikutukset vesien ja rantojen kuntoon lähialueella. Jo nyt muistuttajan kiinteistön rannat ovat limoittuneet ja pohjakasvusto on lisääntynyt. Kalankasvatuksen toiminnan lisääminen yli kaksinkertaiseksi pahentaa tilannetta. Muistuttaja on katsonut, että rantojen ja vesistön tilan huononeminen kalankasvatuksen merkittävästi laajentuessa merkitsee ajan mittaan heidän kiinteistönsä arvon alenemista ja virkistyskäyttömahdollisuuksien, kuten kalastusmahdollisuuksien huononemista rannoilla, joilla rakennuspaikat vapaa-ajan asumistarkoitukseen muutoin olisivat hyviä. Hakemuksen mukainen kalankasvatus perustuu yhteisen omaisuuden hyväksikäyttöön yksityisessä toiminnassa. Jos esitetty haittakorvaus 400 euroa vuodessa on oikeassa suhteessa yritystoiminnan voittoon, tulisi harkita toiminnan järkevyyttä kokonaisuudessaan. Muistuttaja on vaatinut, että ympäristölupavirasto ottaa huomioon muistuttajan esittämät näkökohdat ja määrittää alueella tapahtuvan kalankasvatustoiminnan lopullisen laajuuden vesien ja rantojen tilan parantamisen periaatteella ja niin, ettei näitä samanlaisia laajentamishankkeita tarvitse 17

18 enää käsitellä muutaman vuoden välein. Mikäli näin ei voida menetellä, kalankasvatusta ei ole mahdollista lisätä kyseessä olevassa paikassa. 18 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutuksista ja vaatimuksista. 1. Kainuun ympäristökeskus Hakijan käsityksen mukaan Ontojärvi soveltuu kalankasvatukseen hyvin hyvästä vedenlaadusta sekä hyvistä virtaus- ja kuormituksen laimentumisolosuhteista johtuen. Ontojärvi on säännöstelty vesistö, jonka keskivirtaama vuosina on ollut noin 62 m 3 /s ja vastaavasti kesällä 58 m 3 /s. Lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisena. Tuotannon keskittäminen kahteen yksikköön jakaa kuormitusta ja toisaalta laitosten läheisyys vähentää mm. kuljetus- ja työkustannuksia. Ontojärvessä kasvatettu kala on myös läpi kesän hyvänlaatuista eikä siinä ole makuvirheitä. Koko Suomen laajuudessa kalankasvatukseen tarvitaan lisäkapasiteettia, jotta omavaraisuusaste kalantuotannossa olisi parempi. Lietteenpoisto verkkoaltailla voidaan ottaa käyttöön, mikäli se voidaan toteuttaa ilman kohtuuttomia kustannuksia ja on hyötysuhteeltaan riittävän tehokasta. Perkaamon toiminnasta pidetään kirjaa ja tiedot esitetään käyttö- ja hoitotarkkailun yhteydessä. Perkaamon jätevedet johdetaan kolmeen sakokaivoon, joista vedet johdetaan suodatinkentälle ja edelleen putkea pitkin ojaan, joka laskee järveen. Toistaiseksi vesi on imeytynyt maahan pienestä perkausmäärästä johtuen, eikä purkua vesistöön ole käytännössä ollut. Kaikki toiminnassa syntyvät jätteet tullaan käsittelemään niin, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Perkuujätteet hapotetaan ja varastoidaan kahteen tiiviiseen säiliöön ja toimitetaan edelleen turkistarhalle käytettäväksi rehun raaka-aineena. Jätteiden määrästä, käsittelystä ja niiden luovuttamisesta pidetään kirjaa ja niistä raportoidaan käyttö- ja hoitotarkkailun yhteydessä. Häiriö- ja poikkeustilanteissa toimitaan ympäristökeskuksen esittämällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa ympäristökeskuksen esittämällä tavalla. Ympäristökeskuksen esittämä luvan tarkistamista koskeva ajankohta (vuosi 2014) sopii hakijalle. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Nykyisen toiminnan aiheuttama kuormitus on hakemussuunnitelmassa esitetyn mukaan näkynyt laitoksen välittömässä läheisyydessä, mutta hieman kauempana vaikutus on ollut varsin pieni. Haetun suuruisella toiminnalla ensisijainen vaikutusalue jonkin verran laajenee, mutta alueen laajuus ja vaikutusten voimakkuus sekä kesto riippuvat vesistön virtaamasta. Suurimman osan kesäajasta laimentumisolosuhteet alueella ovat erittäin hyvät. Hakija on katsonut, että hakemussuunnitelmassa esitetty 400 euron suuruinen kalatalousmaksu on riittävä korvaaman kuormituksesta aiheutuvat kalataloudelliset haittavaikutukset. Sotkamon reitin kalataloudellinen tarkkailuohjelma uusitaan vuoden 2006 aikana. Laitos liittyy tarkkailuun yhteistarkkailuperiaatteella.

19 4. Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaosto Lausunnossa esitetyt vesistöön päätyvät ravinnemäärät (900 kg fosforia ja kg typpeä) ovat rehun sisältämiä ravinnemääriä ja huomattava osa ravinteista sitoutuu kalan lisäkasvuun. Vesistöön päätyy fosforia noin 540 kg ja typpeä noin kg vuodessa. 5. Katerman VII osakaskunta Arvioitu fosforikuormitus perustuu nykyään rehujen sisältämään fosforiin (0,9 %) ja rehukertoimeen 1, AA/ BB, Ahola RN:o 127:4 Muistutuksessa viitataan Ontojärven hyvin voimakkaaseen säännöstelyyn ja varsinkin kevättalven vähäiseen vesimäärään. Kaloja ei kuitenkaan ruokita talviaikana käytännössä lainkaan. Kesällä vesi on korkeimmillaan ja vesitilavuus suurimmillaan, mikä myös laimentaa kuormitusta. Muistuttajan kiinteistö sijaitsee lähimmillään yli 800 metrin etäisyydellä laitoksesta luoteeseen. Päävirtaus laitokselta suuntautuu yleensä lounaaseen kohti Katerman voimalaitosta, joten laitoksen kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta rannan ja vesistön käyttöön muistuttajan kiinteistön kohdalla verrattuna esimerkiksi säännöstelyn aiheuttamiin vaikutuksiin. MERKINTÄ Ympäristölupavirastolla on asiaa ratkaistessaan ollut esillä Kuhmon Eko- Kala Oy:n kalankasvatuslaitosta koskeva ympäristölupaviraston päätös nro 45/01/2 ja sen perusteena olleet asiakirjat. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Ympäristölupavirasto ei tutki Kainuun ympäristökeskuksen vaatimusta käsitellä perkaamon lupa-asia tämän hakemusasian yhteydessä. VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kainuun Lohimestari Oy:lle määräaikaisen luvan kalojen kasvattamisessa käytettävien verkkoaltaiden rakentamiseen ja pitämiseen sekä kalojen talvivarastointiin käytettävien verkkoaltaiden pitämiseen Ontojärvessä Karhusaaren ja Pelkosen saaren edustalla Vieksin valtionmaalla RN:o 893:10:1 Kuhmon kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

20 20 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kainuun Lohimestari Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan kalojen kasvattamiseen Ontojärvessä Karhusaaren ja Pelkosen saaren edustalla. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna ilmaistuna on noin kg vuodessa. Lisäkasvun tulee jakautua mahdollisimman tasaisesti mainittujen kalankasvatusyksiköiden välillä. Ympäristölupavirasto myöntää lisäksi luvan varastoida talvella kaloja Karhusaaren edustalla enintään kg vuodessa. Kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmaksu. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Rakenteita koskevat määräykset 1. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet on rakennettava ja sijoitettava Karhusaaren edustalle hakemuksen liitteenä olevan päivätyn vuokrasopimuksen liitekartan ja päivätyn kartan "Ontojärven kalankasvatuslaitoksen ympäristölupahakemus. Asemapiirros, Karhusaaren edusta" MK 1:1 000 osoittamaan paikkaan ja hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla kuitenkin niin muutettuna, että kalan- ja kalanpoikasten kasvattamiseen tarkoitettuja verkkoaltaita saa olla enintään kahdeksan yhteistilavuudeltaan enintään noin m 3 ja talvisäilytysaltaita enintään neljä yhteistilavuudeltaan enintään noin m 3. Pelkosen saaren edustalle hakemuksen liitteenä olevan päivätyn vuokrasopimuksen liitekartan ja päivätyn kartan "Ontojärven kalankasvatuslaitoksen ympäristölupahakemus. Asemapiirros, Pelkosen edusta" MK 1:1 000 osoittamaan paikkaan ja hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla kuitenkin niin muutettuna, että kalankasvatukseen tarkoitettuja verkkoaltaita saa olla enintään neljä, yhteistilavuudeltaan enintään noin m 3. Alueilla saa lisäksi säilyttää kalojen siirtämiseen ja lajitteluun tarkoitettuja verkkoaltaita. Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Allasalueet on merkittävä selvästi näkyvin merkein Pohjanlahden merenkulkupiirin ohjeiden mukaisesti.

21 21 Rakentamisaika 2. Rakennustyöt on tehtävä loppuun neljän (4) vuoden kuluessa siitä, kun tämä lupapäätös on saanut lainvoiman uhalla, että nyt myönnetty lupa muutoin raukeaa. Työn ja toiminnan aikaisten haittojen minimointi 3. Tässä lupapäätöksessä tarkoitetut työt on tehtävä niin, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei töiden ja toiminnan aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Töistä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Kunnossapitomääräykset 4. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet ja laitteet sekä niiden sijaintia osoittavat merkit ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Valmistumisilmoitus 5. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Kainuun ympäristökeskukselle sekä Pohjanlahden merenkulkupiirille kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Kalankasvatuslaitoksen yksiköiden tarkasta sijainnista ja niiden merkinnästä on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Pohjanlahden merenkulkupiirille. Määräykset toiminnan päättymisen osalta 6. Toiminnan päättyessä on verkkoaltaat ja muut siirrettävät rakenteet poistettava vesialueelta. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 7. Karhusaaren ja Pelkosen saaren edustalla saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Talviaikaiseen ylläpitoruokintaan käytettävä rehumäärä sisältyy mainittuun rehumäärään. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 270 kg vuodessa ja laskennallinen typpikuormitus enintään kg vuodessa. Rehun käytön ja fosforikuormituksen tulee jakautua mahdollisimman tasaisesti kalankasvatusyksiköiden välillä. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kaloja ei saa liikaruokkia ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Kalojen käyttämää heiluriruokkijaa ei saa käyttää. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 0,9 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 6,7 %.