PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Alueenkuvaus Nykyisetjuoksutuksetjavedenkorkeudet Varautuvajuoksutusmalli Suunniteltujuoksutusohje(juoksutusmalli2) VaikutuksetPielisenvedenkorkeuksiinjavirtaamiin Vedenkorkeus-javirtaamamuutostenmittaritarkastelu Vaikutuksettulvavedenkorkeuksiinja-virtaamiin Vaikutuksetvesistönvirkistyskäyttöön Virkistyskäyttöhaitanarviointimenetelmä Juoksutusvaihtoehtojenvaikutusvirkistyskäyttöön Vuosi Vuosi Kalastovaikutukset Vaikutuksetvesivoimantuotantoon Vaikutuksetalapuoliseenvesistöön Pielisjoki Saimaa Ilmastonmuutoksenvaikutukset Säännöstelyluvanhakemisenedellytykset Hakija(säännöstely-yhtiönperustaminen) Tarvittavatlisäselvitykset Yhteenveto Osaraportitjamuulähdeaineisto...37

3 RAPORTISSAKÄYTETTYÄTERMISTÖÄ Alivesi,NW:Pienintarkastellullaajanjaksollaesiintynytvedenkorkeus. Alivirtaama,NQ:Pienintarkastellullaajanjaksollajoessavirrannutvesimäärä. Järvisyys:Vesistöjenprosentuaalinenosuusvesistöalueenkokonaispinta-alasta Keskialivesi,MNW:Tarkasteluvuosienalimpienvedenkorkeuksienkeskiarvo Keskivesi,MW:Tarkastelujaksonpäivittäistenvedenkorkeuksienkeskiarvo. Keskivirtaama,MQ:Tarkastelujaksonpäivittäistenvirtaamienkeskiarvo. Keskiylivesi,MHW:Tarkasteluvuosienylimpienvedenkorkeuksienkeskiarvo NN+m:Vedenkorkeusasteikonnollapiste,jokailmoittaaasteikonkorkeudenmerenpinnastaNNkorkeusjärjestelmässä. Purkautumiskäyrä-taulukko:Ilmoittaakuinkasuurivesimääräkullakinvedenkorkeudellavirtaa joessa. Pysyvyys:Ilmoittaaprosentteinataipäivinä,kuinkasuurenosantarkasteluajanjaksostavedenkorkeus taivirtaamaontietyllätasolla Talvialenema:Järvenjäätymispäivänvedenkorkeudenjakeväänalimmanvedenkorkeudenerotus. Vesistönsäännöstely:Vedenjuoksunmuuttamistajatkuvintoimenpiteinsiten,ettävirtaamajavedenkorkeusvastaavatasetettujatavoitteita. Ylivesi,HW:Suurintarkastellullaajanjaksollaesiintynytvedenkorkeus. Ylivirtaama,HQ:Suurintarkastellullaajanjaksollajoessavirrannutvesimäärä.

4 1. Johdanto TähänraporttiinonkoottuyhteenvetoPohjois-Karjalanympäristökeskuksen(vuoden2010alusta lukienpohjois-karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus)ohjauksessatehdystäpielisenjuoksutustenkehittämistyöstäjasentuloksistavuosilta Raporttiavoidaanhyödyntäätaustaaineistonajatkopäätöstentekemisessäjajuoksutuksenkehittämistämyöhemminsuunniteltaessa. Raportissaonkoottuyhteentehtyjäselvityksiäjaniidenkeskeisiätuloksiasekäarvioituniidenmerkitystäjuoksutuksenkehittämisprosessissa.RaportintilaajanaonollutPohjois-KarjalanELY-keskusja konsulttinaoyvesirakentaja.raportintekemiseenovatosallistuneetteppolinjamajajannekärkkäinenpohjois-karjalanely-keskuksestasekäjukkanieminenjaariaaltooyvesirakentajasta. Pielisensäännöstelyäpohdittiinjo1930-luvulla,muttaensimmäinenvarsinainensäännöstelysuunnitelmatehtiinvuonna1968.Tämänjälkeentehtiin luvuillavieläkaksimuutasuunnitelmaa. Pielisenensimmäisetsäännöstelysuunnitelmatottivathuomioonlähinnätulvasuojelunjavesivoimantuotannon.Kolmannessa,vuonna1982laaditussasuunnitelmassa,otettiinhuomioonmyösvirkistyskäytön,laivaliikenteenjauitontarpeet.Vuonna1989Pielisensäännöstelyhankepäätettiinkuitenkin hylätätoistaiseksi,koskariittävääyksimielisyyttäeriosapuolienkeskeneikyettysaavuttamaan. TämänjälkeenkinPielisensäännöstelynmahdollisuudestaonetenkinkuivienkesienjälkeensäännöllisestikeskusteltu.Vuosien2002,2005ja2006kuivatkesätherättivätalueellajälleenvaateitaPielisen säännöstelymahdollisuudentutkimisesta.vuonna2006pohjois-karjalanympäristökeskusjasuomen ympäristökeskusryhtyivätselvittämäänalueenkuntienaloitteestapielisenjuoksutuksenvaihtoehtoja javaikutuksiayhteistyössäkuntien,vesivoimayhtiöidensekäkalastus-,laivaliikenne-jauittointressin edustajienkanssa. JuoksutuksenkehittämisenneuvotteluryhmäonkokoontunutPohjois-Karjalanympäristökeskuksen johdollakeskustelemaankehittämistyönetenemisenlinjauksistavuosina yhteensäseitsemänkertaa.Neuvotteluryhmässäovatolleetympäristökeskuksenlisäksiedustettuinaalueenkunnat Nurmes,Lieksa,Juuka,Joensuu,Eno(vuodesta2009osaJoensuunkaupunkia)jaKontiolahti,voimayhtiötUPM-Kymmene/EnergiajaKuurnanVoimaOy,Pohjois-Karjalanluonnonsuojelupiiriry,Pielisen kalastusalue,ruunaankalastusalue,pohjois-karjalankalatalouskeskusry,pohjois-karjalantekeskuksen(vuodesta2010pohjois-karjalanely-keskuksen)kalatalousyksikkö,järvi-suomenuittoyhdistysjajärvi-suomenmerenkulkupiiri.neuvotteluryhmäänontarpeenmukaankutsuttuasiantuntijoitasuomenympäristökeskuksesta,fortumserviceoy:stäsekäriista-jakalataloudentutkimuslaitoksesta. Juoksutuksenkehittämistyöstäonsyntynytkustannuksiamm.Suomenympäristökeskuksessa,Riista- jakalataloudentutkimuslaitoksessa,fortumserviceoy:ssäjaoyvesirakentajassatehdyistäselvityksistä.kunnat,voimayhtiötjapohjois-karjalanympäristökeskus(vuodesta2010ely-keskus)ovatosallistuneetkukintahopääsääntöisestikolmasosallakustannuksiin.tämänlisäksikustannuksiaonmuodostunutpohjois-karjalanympäristökeskuksessatehdystävirkatyöstä.

5 2. Alueenkuvaus PielinensijaitseePohjois-KarjalassaJoensuun,Juuan,LieksanjaNurmeksenkunnissajakuuluuVuoksenvesistöalueeseen.Pielisenvesialaonnoin900km 2 jasenkokonaisrantaviivanpituusonnoin1700 km.järvenkeskisyvyyson10jasuurinsyvyys61m.pielisenyläpuolisenvaluma-alueenpinta-ala Kaltimonvoimalaitokseltalaskettunaonnoin20800km jajärvisyys13,9%.valuma-alueenpinta-ala Suomenpuolellaonnoin11600km 2 PielisenvedetvirtaavatKaltimonjasiitänoin25kmPielisjokea alavirtaansijaitsevankuurnanvoimalaitostenkauttasaimaanpyhäselkään.pielinenonsuomensuurinsäännöstelemätönjärvi.pielisjoenkeskivirtaamajoensuunkohdallaonnoin250m 3 /s,jokaonkokovuoksenvesistöalueen(alarajanavuoksenimatrankoski)keskivirtaamastareilut40%. Pielisenvedenpinnanvaihteluonsuurellesäännöstelemättömällejärvellepoikkeuksellista,jasekäyttäytyypikemminkinsuurensäännöstellynjärventavoin.Pielisenkokovuodenvedenpinnanvaihtelu sekävedenpinnantalvialenemaovatsamansuuruisiakuinsuurimmissasäännöstellyissäjärvissäkeskimäärin.monistasäännöstellyistäjärvistäpoiketenpielisenvedenpintakuitenkinlaskeevoimakkaastikevättulvanjälkeenkesänjasyksynaikana.vedenpinnanvaihtelusuosituimmallavirkistyskäyttökaudellaonkinsuurempaajakevättulvanouseenopeamminhuippuunsakuinyleensäsäännöstellyissä järvissä. Kuva1.VuoksenvesistöalueenpohjoisosajaPielinen( SYKEjaMaanmittauslaitos7/MML/10).

6 3. Nykyisetjuoksutuksetjavedenkorkeudet VoimassaolevaPielisenjuoksutusohjesisältyyItä-Suomenvesioikeudenpäätöksiin nro 57/Va/79ja nro3/YmII/88.Juoksutussäännönmukainen,Pielisenluonnontilaavastaava juoksutuskaltimonvoimalaitoksellamääräytyypielisjoellelaaditustapurkautumistaulukosta.voimalaitoksenhetkellinenjuoksutussaapoiketapurkautumistaulukonmukaisestavuorokaudenkeskivirtaamastaenintään5 10m 3 /s.purkautumistaulukonmukaisistajuoksutuksistasaadaanluvanperusteellalisäksipoiketatilapäisesti,milloinseonvälttämätöntäsääoloistaaiheutuvanhyyteenmuodostumisentaimuidenpoikkeuksellistensääolosuhteidenvuoksi.pielistäeisiissäännöstellä,vaikkavesi Pielisjokeenvirtaakinvoimalaitoksenkoneistojenläpi. Pielisenluonnonmukaisiavastaavienvedenkorkeuksienmääräytymiseenvaikuttaase,ettäluonnollistapurkautumistakuvaavaapurkautumiskäyräämääritettäessäPielisjokieioleolluttäysinluonnontilainen,vaansitäolimuutettumoninmm.perkauksinjakanavoinneinjoreilunsadanvuodenajan. Purkautumiskäyräonmääritetty1950 luvullanurmeksenvedenkorkeusasteikonjapielisjoenvirtaamatietojenperusteella(vuosijakson mittaustiedot).MyösPielisenyläpuolistenvesistöjen,kutenKoitereenjaLieksanjoensäännöstelytvaikuttavatmyösPielisenvedenkorkeuksiinniin,että niitäeivoidapitäätäysinluonnonmukaisina. Purkautumistaulukonarvotpiirrettynäkäyränmuotoononesitettykuvassa2.Kuvassaonesitetty Pielisenvedenkorkeuksienkeski-jaääriarvojavuosilta kullekinvuodenpäivällelaskettuna. Pielisen vedenkorkeus Nurmeksen ast [NN+m] 95,50 95,00 94,50 94,00 93,50 93,00 92,50 92,00 Kaltimon juoksutuksen määräytyminen Pielisen luonnonmukaisen vedenkorkeuden perusteella Kaltimon juoksutus [m 3 /s] Kuva2.Pielisenluonnonmukainenpurkautumiskäyrä

7 Pielisen vedenkorkeudet jaksolla ,00 Minimi-maksimi luomu Minimi-maksimi hav Keskivesi luomu Keskivesi havaittu 94,50 Vedenkorkeus [NN+m] 94,00 93,50 93,00 92,50 92, Kuva3.Pielisenvuorokausiarvoistalasketutluonnonmukaistenjahavaittujenvedenkorkeuksienkeski-jaääriarvotjaksolla Laskentajaksolla eioleesiintynyterittäinsuuriatulvia.Pielistäonkuitenkinjouduttu poikkeusjuoksuttamaanvuodesta1980alkaenyhteensäkahdeksankertaavuosina1981,1982,1984, 1988,1989,1992,2004ja2005tulva-aikaistenvedenkorkeuksienalentamiseksisekälisäksisyksyllä 2006erittäinmatalanvedenkorkeudennostamiseksi.

8 4. Varautuvajuoksutusmalli Vuonna2006tehdyissäalkuvaiheenselvityksissäjamyöhemminneuvotteluryhmätyöskentelyssäesitettiinerivaihtoehtojaPielisenjuoksutusmalliksi.Silloisistajuoksutusmallivaihtoehdoistatoivotuimmaksimuodostuins.varautuvajuoksutusmalli. VarautuvajuoksutusmallipohjautuuperusperiaatteeltaanSaimaanjuoksutuksessakäytössäolevaan ohjeeseen.järvenluonnonmukaisenpäivittäisenkeskivedenkorkeuden(vertailujakso ) ylä-jaalapuolelleonmääriteltyvyöhykkeet,joidenmukaankaltimonvoimalaitoksenjuoksutusmääräytyy(kuva4).kunpielisenvedenkorkeusnurmeksenasteikollaonsisemmällävyöhykkeellä,määräytyyjuoksutusluonnonmukaisenpurkautumiskäyränmukaan.kunvedenkorkeusonsisemmän vyöhykkeenulkopuolella,poikkeaakaltimonjuoksutuspurkautumiskäyränarvoista.prosentteina määriteltypoikkeamakasvaa,josvedenkorkeusonmyösulommanvyöhykkeenulkopuolella.lisäksi mallissaonpoikkeusmahdollisuuksia,joidenkäyttöönottoaarvioidaanmm.lumenvesiarvonperusteella. 95,00 Pielisen varautuva juoksutusmalli Tavoiteputki 1 Tavoiteputki 2 Keskiarvo, luonnonmukainen Minimi ja maksimi, luonnonmukainen ,50 Vedenkorkeus [NN+m] 94,00 93,50 Q = +20% Q = +10% Q = +-0% 93,00 Q = -15% Q = -30% NN+92,90 NN+92,70 92, Kuva4.Varautuvanjuoksutusmallinperiaate. Varautuvanjuoksutusmallinmukaistenvedenkorkeuksientunnuslukujaonverrattuhavaittuihinja luonnonmukaisiinvedenkorkeuksiintaulukossa1.luonnonmukaisetvedenkorkeudetonsaatupoistamallahavaituistavedenkorkeuksistatoteutuneidenpoikkeusjuoksutustenvaikutus.juoksutusmalli nostaalaskentajaksolla Pielisenkeskivedenkorkeutta0,01luonnonmukaiseenverrattunaja0,05havaittuunvedenkorkeuteenverrattuna.Juoksutusmallinostaakaikkienkesäkuukausien alimpiavedenkorkeuksia,javaikutusonenimmilläänhavaittuunverrattuna0,15jaluonnonmukaiseenvedenkorkeuteenverrattuna0,18m.kesä-syyskuunkeskialivesinouseehavaittuunverrattuna 0,07jaluonnonmukaiseenverrattuna0,04m.Kokovuodenkeskialivesinouseehavaittuunverrattuna0,11jaluonnonmukaiseenverrattuna0,03m.Kokovuodenkeskialiveteenvaikuttaamyösvedenkorkeudenlaskulumisinavuosinakeväiselletavoitetasolle.

9 Taulukko1.VarautuvanjuoksutusmallinvaikutusPielisenvedenkorkeuksiin[NN+m]jaksolla Havaittu Luonnonmukainen Varautuva juoksutusmalli Ylivesi (HW) +94,73 +94,85 +94,57 Keskiylivesi (MHW) +94,17 +94,22 +94,17 Keskivesi (MW) +93,55 +93,59 +93,60 Keskialivesi (MNW) +92,98 +93,06 +93,09 Kesä-syyskuun keskialivesi +93,40 +93,43 +93,47 Alivesi (NW) +92,52 +92,49 +92,69 Kasvukauden ( ) MW +93,84 +93,89 +93,88 Kesäkuun alivesi +93,40 +93,41 +93,54 Heinäkuun alivesi +93,41 +93,40 +93,56 Elokuun alivesi +93,13 +93,09 +93,23 Syyskuun alivesi +92,97 +92,90 +93,08 Lokakuun alivesi +92,84 +92,84 +93,01 Marraskuun alivesi +92,74 +92,73 +92,96 Avovesikauden ( ) alivesi +92,75 +92,74 +92,96 Varautuvajuoksutusmallialentaakeskiylivettäjaksolla luonnonmukaisiinvedenkorkeuksiinnähdenkeskimäärin0,05japysyyhavaittuihinvedenkorkeuksiinnähdenennallaan(taulukko1).TasonNN+94,25ylittävienvedenkorkeuksienpysyvyyspieneneeselvästiluonnonmukaisiin jahavaittuihinvedenkorkeuksiinverrattuna,eliesiintyneidensuurtenvedenkorkeuksiensuhteellinen osuuspienenee(kuva5). KuvassaonesitettyvarautuvanjuoksutusmallinvaikutusPielisenavovesikaudenvedenkorkeuksien pysyvyyksiin.virkistyskäytöllehaitallisten,alletasonnn+93,50olevienvedenkorkeuksienmäärää varautuvajuoksutusmallivähentäisiavovesikaudellakeskimäärinpäivääkaudessaluonnonmukaisiinverrattunajapäiväähavaittuihinverrattuna.tasonnn+94,00ylittävienvedenkorkeuspäivien määrävähenisiluonnonmukaiseentilanteeseenverrattunakeskimäärin10päivääjahavaittuihinvedenkorkeuksiinnähdenpäivää. VirkistyskäytönkannaltaparasvedenkorkeustasoPieliselläonvälilläNN+93,70m +94,05(vrt. luku9.1).varautuvajuoksutusmallipitäisilaskentajaksollavedenkorkeudenvälillänn+93,75 m +94,00keskimäärin13päivääkaudessapidempäänkuinluonnonmukaisessatilanteessaja14 päivääpidempäänkuinhavaituillavedenkorkeuksilla.

10 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Vedenkorkeuden pysyvyys Pielisen vedenkorkeuden pysyvyydet eri tasoilla ajalla vuosijaksolla Havaittu Luomu Varautuva Päivien määrä keskim. vuodessa Kuva5.Pielisenavovesikaudenvedenkorkeuksienpysyvyydeteritasoillahavaittuna,luonnonmukaisenasekävarautuvallajuoksutusmallillalaskettunavuosijaksolla Vaaka-akselillaovat vedenkorkeusvyöhykkeet(nn+m). Kuvassaontarkasteltuvarautuvanjuoksutusmallinvaikutustavedenkorkeuksiinvuosina ,jolloinvedenpintaolipoikkeuksellisenalhaallaloppukesälläjasyksyllä.Vuoden2005suhteellisenrunsasvetisenäkeväänävarautuvajuoksutusmalliolisialentanutkevättulvahuippualuonnonmukaisesta0,09elitasolleNN+94,33m.Havaittutulvahuippujäikuitenkinpoikkeusjuoksutustenansiostavieläkinalemmas.Syksyllä2005juoksutusmallinmukainenvedenkorkeusolisialimmillaanollut NN+93,01m,kunseluonnonmukaisenaolisiollut0,16tätäalempana.Syksyllä2006varautuvan juoksutusmallinvastaavavedenkorkeuttanostavavaikutusolisiollutsuurimmillaan0,23m. 10

11 95,00 Varautuvan juoksutusmallin vaikutus Pielisen vedenkorkeuksiin Tavoiteputki 2 Wvarautuva MW luomu WHavaittu WLuomu 94,50 Vedenkorkeus [NN+m] 94,00 93,50 93,00 92, Kuva6.VarautuvanjuoksutusmallinvaikutusPielisenvedenkorkeuksiinvuosina VaikkavarautuvajuoksutusmallinostaisikinPielisenalimpia,virkistyskäytönkannaltahankaliavedenkorkeuksiaselvästi,toivottiinneuvotteluryhmänkeskuudessasekäkunnissapidetyissäyleisötilaisuuksissakuitenkinvarautuvaamalliavoimakkaamminkuiviinjaksoihinreagoivaajuoksutusmallia. 11

12 5. Suunniteltujuoksutusohje(juoksutusmalli2) Vuonna2008kehitettyuusijuoksutusohje,juoksutusmalliperustuuosittainvuonna1974laadittuun juoksutusohjeeseenkuitenkinniin,ettäkesäajantavoitevedenkorkeuksiajakeväänalimpiavedenkorkeuksianostettiintuolloinesitystäohjeesta. Juoksutusmalliturvaavarautuvaajuoksutusmalliaparemminvirkistyskäyttökaudenriittävänkorkeatvedenkorkeudet.PäätavoitteenaonkesänjaalkusyksynvedenkorkeuksienpitäminenvirkistyskäytönkannaltahyvällätasollaNN+93,70m +94,05m.Syksynvedenkorkeudennostoaiheuttaatalvialeneman(jäätymispäivänjakeväänalimmanvedenkorkeudenerotus)suurenemisen,jokaerityisestisyyskutuistenkalojenlisääntymisolojenturvaamiseksirajoitettiinmahdollisimmanpieneksieli0,20 metriin.keskivedenkorkeudensallittiinmuuttuakorkeintaan0,05m.myöskaltimonvoimalaitoksen suurentunutkoneistovirtaamaotettiinhuomioon.minimijuoksutukseksimääriteltiin90m 3 /s,mikä suuruudeltaanvastaanykyistäalivirtaamaa. Kuvassaonesitettyjuoksutusmalli2:nperiaate.Pielisestäjuoksutettavavesimääräriippuusekä vuoden-ajastaettäjärvenvedenkorkeudesta. 95,00 Pielisen juoksutusmalli 2 94, Vedenkorkeus [NN+m] 94,00 93,50 93,00 92, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva7.Juoksutusmalli2.Luvutkunkinvyöhykkeensisälläkertovatkulloinkintietyllävedenkorkeudellajuoksutettavanvesimäärän(m 3 /s)

13 6. VaikutuksetPielisenvedenkorkeuksiinjavirtaamiin Juoksutusmalli2:nvaikutuslaskelmattehtiinvuosijaksolle Taulukossaesitettyvertailu tehtiinluonnonmukaisiinjahavaittuihinvedenkorkeuksiinnähden.luonnonmukaisetvedenkorkeudetonsaatupoistamallahavaituistavedenkorkeuksistatoteutuneidenpoikkeusjuoksutustenvaikutus. Taulukko2.Juoksutusmalli2:nvaikutusPielisenvedenkorkeuksiin[NN+m]jaksolla Havaittu Luomu Juoksutusmalli 2 Ylivesi (HW) +94,73 +94,85 +94,72 Keskiylivesi (MHW) +94,17 +94,22 +94,07 Keskivesi (MW) +93,55 +93,59 +93,58 Keskialivesi (MNW) +92,98 +93,06 +93,01 Kesä-syyskuun keskialivesi +93,40 +93,43 +93,66 Alivesi (NW) +92,52 +92,49 +92,91 Kasvukauden ( ) MW +93,84 +93,89 +93,86 Kesäkuun alivesi +93,40 +93,41 +93,53 Heinäkuun alivesi +93,41 +93,40 +93,65 Elokuun alivesi +93,13 +93,09 +93,53 Syyskuun alivesi +92,97 +92,90 +93,42 Lokakuun alivesi +92,84 +92,84 +93,36 Marraskuun alivesi +92,74 +92,73 +93,34 Avovesikauden ( ) alivesi +92,75 +92,74 +93,25 Juoksutusmalli2:llaPielisenkeskivedenkorkeuslaskentajaksolla onsamaatasoakuin luonnonmukaisellajuoksutuksella.havaittuunvedenkorkeuteenverrattunakeskivedenkorkeusnousee0,03m.kaikkinakesäkuukausinaalimmatvedenkorkeudetnousevat,javaikutusonenimmillään toteutuneeseenverrattuna0,45jaluonnonmukaiseenvedenkorkeuteenverrattuna0,52m.kesä syyskuunkeskialivesinouseetoteutuneeseenverrattuna0,26jaluonnonmukaiseenverrattuna0,23 m.kokovuodenkeskialivesinouseetoteutuneeseenverrattuna0,03m,muttalaskeeluonnonmukaiseenverrattuna0,05m.kuvassaonesitettyjuoksutusmalli2:nmukaistenjaluonnonmukaistenvedenkorkeuksienkeski-jaääriarvojavertailujaksolla

14 Pielisen vedenkorkeus juoksutusmalli 2 95,00 Minimi-maksimi luomu Minimi-maksimi juoks 2 Keskivesi luomu Keskivesi juoks2 94,50 Vedenkorkeus [NN+m] 94,00 93,50 93,00 92,50 92, Kuva8.Pielisenpäivittäisetvedenkorkeudenkeski-jaääriarvotjaksolla Tummemmalla harmaallaonesitettyjuoksutusmalli2:nmukaistenvedenkorkeuksienvaihteluvälijavaaleamman harmaallaluonnonmukaistenvedenkorkeuksienvaihteluväli. Kuvassaonesitettyjuoksutusmalli2:nvaikutusPielisenavovesikaudenvedenkorkeuksienpysyvyyksiin.Kuvaosoittaa,ettäjuoksutusmallikeskittäämerkittävästivedenkorkeuksiavälille NN+93,50m +94,00vähentäentämänvyöhykkeenala-jayläpuolellaoleviavedenkorkeuksia. Virkistyskäytöllehaitallisten,alletasonNN+93,50olevienvedenkorkeuksienmäärääjuoksutusmalli vähentäisiavovesikaudellakeskimäärin53päivääkaudessaluonnonmukaisiinverrattunaja57päiväähavaittuihinverrattuna(kuva9).tasonnn+94,00ylittävienvedenkorkeuspäivienmääräpuolestaanvähenisiluonnonmukaiseentilanteeseenverrattunakeskimäärin26päivääjahavaittuihin vedenkorkeuksiinnähden21päivää. VirkistyskäytönkannaltaparasvedenkorkeustasoPieliselläonvälilläNN+93,70m +94,05m.JuoksutusmallipitäisilaskentajaksollavedenkorkeudenvälilläNN+93,75m +94,00keskimäärin30päivääavovesikaudessapidempäänkuinluonnonmukaisillavedenkorkeuksillaja31päivääpidempään kuinhavaituillavedenkorkeuksilla. 14

15 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Vedenkorkeuden pysyvyys Pielisen vedenkorkeuden pysyvyydet eri tasoilla ajalla vuosijaksolla Havaittu Luomu Juoksutusmalli 2 Päivien määrä keskim. vuodessa Kuva9.Juoksutusmalli2:nvaikutusPielisenavovesikaudenvedenkorkeuksienpysyvyyteen Kuvassa10ontarkasteltujuoksutusmalli2:nvaikutustavedenkorkeuksiinvuosina Vuonna2005juoksutusmalliolisinostanutsyksynalintavedenkorkeuttaluonnonmukaisesta0,51m.Syksyllä2006juoksutusmallinmukainenvedenkorkeusolisialimmillaanollutNN+93,42m,kunseluonnonmukaisenaolisiollut0,50tätäalempana. 15

16 94,50 94,30 94,10 Pielisen vedenkorkeudet ajanjaksolla Havaittu Luomu Juoksutusmalli 2 Vedenkorkeus NN+m 93,90 93,70 93,50 93,30 93,10 92,90 92,70 92, Kuva10.Juoksutusmalli2:nvaikutusPielisenvedenkorkeuksiinvuosina luonnonmukaisiinjatoteutuneisiinvedenkorkeuksiinverrattuna. Taulukko3.Kuukausittaisetkeskivedenkorkeudetluonnonmukaisessa,havaitussajasäännöstellyssä tilanteessasekäerotus(säännöstelty havaittu)jaksolla VEDENKORKEUDET [NN+m] EROTUS [m] Luomu Havaittu Juoks2 Juoks 2 havaittu Tammi +93,47 +93,47 +93,43-0,04 Helmi +93,39 +93,36 +93,29-0,07 Maalis +93,28 +93,22 +93,14-0,08 Huhti +93,24 +93,13 +93,08-0,05 Touko +93,82 +93,72 +93,67-0,05 Kesä +94,07 +94,02 +93,95-0,07 Heinä +93,95 +93,92 +93,89-0,03 Elo +93,73 +93,70 +93,80 0,10 Syys +93,55 +93,52 +93,75 0,23 Loka +93,49 +93,47 +93,70 0,23 Marras +93,54 +93,53 +93,67 0,14 Joulu +93,57 +93,58 +93,60 0,02 Koko vuosi +93,59 +93,55 +93,58 0,03 Kuukausittaisetkeskivedenkorkeudetantavatkäsitystäsiitä,mihinsuuntaanvedenkorkeudetjuoksutus-malli2:llamuuttuisivathavaittuihinvedenkorkeuksiinverrattuna.Keskivedenkorkeuksiaenemmänjuoksutusmallivaikuttaahyvinongelmallisiksikoettuihin,erittäinkuiviintilanteisiin.Juoksutusmalliparantaaselvästikuivienjaksojentilannettalaskentajaksollavedenkorkeusvaihtelujenpienentyessä

17 7. Vedenkorkeus-javirtaamamuutostenmittaritarkastelu PIELINEN KASVILLISUUS Sarakasvillisuusvyöhykkeen syvyys [m] Jäätyvän vyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä [%] RANTAVYÖHYKKEEN ELIÖSTÖ Häiriölle alttiin vyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä [%] Jään painama vyöhyke [m] KALAKANNAT Vedenkorkeuden alenema talvella [m] Veden minimisyvyys saraikossa hauen lisääntymisen aikana [m] Havaittu 0, ,36 0,54 0,20 Luomu 0, ,30 0,44 0,26 Varautuva malli 0, ,34 0,46 0,01 Vedenkorkeudenvaihtelunvaikutuksiajärvenekologiaanjakäyttöönvoidaansuuntaaantavastiarvioidavedenkorkeus-javirtaamamittareilla.MittaritonmääritettyPielisenjuoksutustenkehittämismahdollisuuksiapohtivassaneuvotteluryhmässäpääosinvuonna2006.PohjanaPielisenmittareilleon ollutsuomenympäristökeskuksenkehittämätmittarit,joitaonkäytettyuseissasäännöstelyjenkehittämishankkeissasuomensuurimmillajärvillä(taulukko4).lisätietoamittareistalöytyyesimerkiksi Koitereensäännöstelynkehittämishankkeenloppuraportista(Tarvainenym.2006). Mittaritarkastelutuottaaalustavanjayksinkertaistetuntuloksen,jostasaanopeallasilmäykselläselvillevedenkorkeus-javirtaamamuutostenvaikutustensuunnankutakinarvioituamittariakoskien. Mittaritarkastelueituotavastaustasiihen,kuinkatärkeäkunkinmittarinvaikutusalue(esim.hauen lisääntyminen)onkyseiselläjärvellä,vaantarkasteluvaatiituekseenasiantuntija-arvion.niitävaikutusalueita,jotkaonmittaritarkastelussaarvioitumuuttuvanmerkityksellisesti,tarkastellaanlähemminraportinlukujen8 12asiantuntija-arvioissa. Taulukko4.VaikutuksetPielisenjaPielisjoentilaanmittaritarkastelunperusteellakeskimäärinlaskentajaksolla Juoksutusmalli 2 0, ,39 0,67-0,02 LINNUSTO Vedenpinnan nousu pesinnän aikana [m] 0,28 0,24 0,40 0,26 MAISEMA- JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Vedenpinta virkistyskäytön kannalta väh. tyydyttävällä tasolla (NN+93,50 94,30 m) avovesikaudella [%] saattaa muuttua Vedenpinta virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla (NN+93,70 94,05 m) avovesikaudella [%] VESILIIKENNE JA UITTO Vesiliikenteelle haitallisten (W<NN+93,10 m) päivien lukumäärä avovesikaudella TULVASUOJELU Haitallisen tason (NN+94,30 m) ylitysten määrä (päivien lkm keskimäärin vuodessa, jolloin taso ylitetty) Haitallisen tason (NN+94,30 m) ylitysten määrä (vuosien lkm, jolloin taso ylitetty)

18 PIELISJOKI Havaittu Luomu Varautuva malli Juoksutusmalli 2 VIRKISTYSKÄYTTÖ Jääpeitteinen kausi: virkistyskäytölle haitallisten (Q<100 m 3 /s) päivien lukumäärä Avovesikausi: virkistyskäytölle haitallisten (Q<100 m 3 /s) päivien lukumäärä TULVASUOJELU Tulvasuojelulle haitallisten (Q>500 m 3 /s) päivien lkm koko jaksolla yhteensä VESILIIKENNE JA UITTO Vesiliikennettä ja uittoa vaikeuttavien (100 m 3 /s<=q<120 m 3 /s) päivien lkm avovesikaudella Vesiliikenteelle ja uitolle haitallisten (Q<100 m 3 /s) päivien lkm avovesikaudella VESIVOIMA Vedenkorkeuden alenema talvella (m) 0,54 0,44 0,46 0,67 Ohijuoksutusten (Q>380 m 3 /s) toistuvuus (%) Luonnonmukaisetvedenkorkeudetjavirtaamat LuonnonmukaisillavedenkorkeuksillaeimittaritarkastelunperusteellaolesanottavaavaikutustaPielisenkasvillisuuteen,rantavyöhykkeeneliöstöön,linnustoon,maisemaanjavirkistyskäyttööneikä vesiliikenteeseenjauittoonverrattunatoteutuneisiinvedenkorkeuksiin.niilläeiolemyöskäänvaikutustapielisjoenvirkistyskäyttööneikävesiliikenteeseenjauittoon. Luonnonmukaisetvedenkorkeudetlisäävättulvasuojelullehaitallisenvedenkorkeustasonylittymisiä Pielisellä.LisäksiluonnonmukaisillavedenkorkeuksillasaattaaollavähäinenhaitallinenvaikutusPielisjoenvesivoimantuotantoonPielisenvedenkorkeudentalvialenemanollessapienempijaohijuoksutustentoteutuessahiemanuseammin. Luonnonmukaisetvedenkorkeudetparantavathiemansekäkevät-ettäsyyskutuistenkalojenlisääntymisolosuhteitaPielisenvedenpinnantalvialenemanollessapienempijakevättulvansuurempikuin toteutuneissavedenkorkeuksissa.pielisjoentulvavirtaamialuonnonmukaisetvirtaamatvähentävät merkittävästiverrattunahavaittuihinvirtaamiin. Varautuvajuoksutusohje VarautuvanjuoksutusohjeenmukaisillavedenkorkeuksillaeimittaritarkastelunperusteellaolesanottavaavaikutustaPielisenkasvillisuuteeneikärantavyöhykkeeneliöstööntoteutuneisiinvedenkorkeuksiinverrattuna.Juoksutusohjeparantaahiemansyyskutuistenkalojenlisääntymismahdollisuuksia Pielisellävähentämällävedenpinnantalvialenemaa,muttaohjeenmukaisillavedenkorkeuksillaon haitallinenvaikutuspielisenkevätkutuistenkalojenlisääntymisolosuhteisiinkevättulvienmadaltumisenvuoksi.vedenkorkeudetvaikeuttavatmyöslinnustonlisääntymismahdollisuuksiavedenpinnan nousunollessahiemansuurempaapesinnänaikana. VarautuvanjuoksutusohjeenmukaisetvedenkorkeudetparantavatPielisenmaisemaajavirkistyskäyttömahdollisuuksialisäämällätyydyttävienjahyvienvedenkorkeuksienmääräävirkistyskäyttökaudella.Pielisenvesiliikennettäjauittomahdollisuuksiajuoksutusohjeparantaaselvästivähentämälläliian alhaistenvedenkorkeuksienmäärää.myöspielisentulvasuojeluajuoksutusohjeparantaavähentämällähaitallisenkorkeitavedenkorkeuksia. 18

19 Pielisjoessavarautuvajuoksutusohjelisäähiemantulvasuojelullehaitallistenvirtaamienmäärääsekä saattaavaikeuttaahiemanvesiliikennettäjauittoalisäämälläalhaisiavirtaamia.myöspielisjoenvesivoimantuotantoonjuoksutusohjeellasaattaaollavähäinenhaitallinenvaikutuspielisenvedenpinnan talvialenemanollessapienempijaohijuoksutustentoteutuessahiemanuseammin. Juoksutusohje Juoksutusohje2:nmukaisillavedenkorkeuksillaeimittaritarkastelunperusteellaolesanottavaavaikutustaPielisenrantavyöhykkeeneliöstööneikälinnustoonverrattunatoteutuneisiinvedenkorkeuksiin. JuoksutusohjeenmukaisetvedenkorkeudetheikentävätPielisensyys-jakevätkutuistenkalojenlisääntymismahdollisuuksialisäämällävedenpinnantalvialenemaajaalentamallakevättulvia. JuoksutusohjeenmukaisetvedenkorkeudetparantavatmerkittävästiPielisenmaisemaajavirkistyskäyttömahdollisuuksiasekävesiliikenteenjauitonedellytyksiävähentämällävoimakkaastihaitallisen alhaisiavedenkorkeuksia.vedenkorkeudetpysyvätmaisemallejavirkistyskäytöllevähintääntyydyttävällätasollaläheskokoavovesikaudenajan,jamyöshyvällätasollapysytäänselvästihavaittuauseammin.myöspielisentulvasuojeluhyötyyselvästijuoksutusohjeenmukaisestasäännöstelystähaitallisenkorkeidenvedenkorkeuksienjasuurienvirtaamienvähentyessä. Pielisjoessajuoksutusohjeenmukaisetjuoksutuksetsaattavatvaikeuttaavesiliikennettäjauittoalisäämälläpienien,100m 3 /svirtaamienmäärääselvästi.tämäntakiamyöspielisjoenvirkistyskäytölle aiheutuneehaittaa,vaikkaalle100m 3 /svirtaamateivätlisäänny.vesivoimantuotantoonjuoksutusohjeellaonsekämyönteisiäettäkielteisiävaikutuksiavedenkorkeudentalvialenemankasvaessamutta ohijuoksutustenlisääntyessä.pielisjoentulvasuojeluhyötyysäännöstelystähaitallisensuurtenvirtaamienvähentyessä. YhteenvetoerijuoksutusohjeidenvaikutuksistaPielisenjaPielisjoentilaanjakäyttöönonesitettytaulukossa5.Taulukossaesitetytarviotperustuvatvedenkorkeuksienjavirtaamientunnusluvuissaja pysyvyyksissäsekävedenkorkeus-javirtaamamittareissatapahtuviinmuutoksiin. Taulukko5.YhteenvetoerijuoksutusohjeidenvaikutuksistaPielisenjaPielisjoentilaanjakäyttöön. Arviointiasteikko:++merkittävämyönteinenvaikutus,myönteinenvaikutus,eisanottavaa vaikutusta,kielteinenvaikutus,--merkittäväkielteinenvaikutus,+/-myönteinenjakielteinen vaikutus. LUOMU VARAUTUVA JUOKSUTUSMALLI 2 PIELINEN Kasvillisuus Rantavyöhykkeen eliöstö Kalakannat + +/- - Linnusto 0-0 Maisema ja virkistyskäyttö Vesiliikenne ja uitto Tulvasuojelu PIELISJOKI Virkistyskäyttö Tulvasuojelu Vesiliikenne ja uitto Vesivoima - - +/- 19

20 8. Vaikutuksettulvavedenkorkeuksiinja-virtaamiin Juoksutusmalli2:nmukainensäännöstelyalentaalaskentajaksolla Pielisenkeskiylivettä havaittuihinkorkeuksiinnähden0,10jaluonnonmukaisiinkorkeuksiinnähden0,15(taulukko2). Korkeimpienvedenkorkeuksienesiintyminenvähenee(kuva9).Havaitutvedenkorkeudetovatlaskentajaksollaylittäneethaitallisenvedenkorkeustason(NN+94,30m)16vuotenajakeskimäärin47 päivänäniinävuosina,jolloinylitysontapahtunut.varautuvallajuoksutusmallillahaitallinentasoylittyy14vuotenajakeskimäärin37päivänänäinävuosinajajuoksutusmalli2:llavastaavastivainvuotenaja30päivänänäinävuosina.(taulukko6).juoksutusmalli2:ssatulvienhallintaavoidaanerittäin runsaslumisinavuosinaedelleenparantaalisäämälläohjeeseenlumenvesiarvostariippuvalisäehto. Laskentajaksolla eioleesiintynyterittäinsuuriatulvia.Pielistäonkuitenkinjouduttu poikkeusjuoksuttamaanvuodesta1980alkaenuseanavuotenatulva-aikaistenvedenkorkeuksien alentamiseksi.poikkeusjuoksutuksiinryhtyminenvaatiierillisenlupamenettelyn.pohjois-karjalan ELY-keskuksenonhaettavapoikkeusjuoksutuksellemaa-jametsätalousministeriönsuostumuksella vesilainmukaistalupaaitä-suomenaluehallintovirastolta.nopeissavesitilanteidenmuutoksissamenettelyonhidas.säännöstelyllävoitaisiinhaitallisiinvesitilanteidenmuutoksiinreagoidanopeammin. Taulukko6.Vaikutuksettulvatilanteisiinerisäännöstelymalleillavedenkorkeus-javirtaamamittarien perusteellajaksolla PIELINEN Havaitut Luonnonmukainen Varautuva Juoksutusmalli 2 Haitallisen vedenkorkeustason (NN+94,30 m) ylitysten määrä niinä vuosina, jolloin taso ylitetty (päiviä/a keskimäärin) Haitallisen vedenkorkeustason (NN+94,30 m) ylitysten määrä (vuosia jaksolla ) PIELISJOKI Haitallisten (Q>500 m 3 /s) päivien määrä jaksolla yhteensä Juoksutusmalli2:llahaitallisensuurtenvirtaamien(>500m 3 /s)esiintyminenvähenisihavaittuihin virtaamiinnähdenselvästi.luonnonmukaisiinvirtaamiinnähdenpysyttäisiinsamallatasolla.suurimmattalviaikaisetvirtaamatpielisjoessakasvaisivatjakesäaikaisetpienenisivät(taulukko7).talviaikaisenvirtaamanselväkasvulisäisihyytötulvanriskiäpielisjoella.hyytöriskiävoidaankuitenkin pienentääolennaisestikokopielisjoenalueellajuoksutusmalli2:eenotettavallalisäehdollaniidentilanteidenvaralle,jolloinonsuurivirtaamajakovapakkanenyhtäaikaa. Taulukko7.Kaltimonkuukausittaisetyli-jakeskiylivirtaamatjaksolla Havaittu [m 3 /s] Luonnonmukainen [m 3 /s] Juoksutusmalli 2 [m 3 /s] Ylivirtaama Keskiylivirtaama Ylivirtaama Keskiylivirtaama Ylivirtaama Keskiylivirtaama Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

21 9. Vaikutuksetvesistönvirkistyskäyttöön Pielinenonvirkistyskäytönkannaltaalueellisestimerkittävävesistö.Pielisenrannoillaolivuonna 2007yhteensä3461rakennettuataikeskeneräistärantakiinteistöäjanoin1500kaavoitettuarantarakentamispaikkaa.Selvitystyönsuurenavaikuttimenaolikinkiinteistönomistajienajoittainkokema virkistyskäytönvaikeutuminen. 9.1 Virkistyskäyttöhaitanarviointimenetelmä PielisenkesänjasyksynvedenkorkeuksienvaikutustarantojenvirkistyskäyttööntarkasteltiinFortum ServiceOy:ssäkehitetynVIRKI-laskentamallinavulla.Mallillatarkastellaanrantakiinteistöjenkesäaikaistavirkistyskäyttöärantojenkäytönnäkökulmasta.Vesirajansijainnillemääritelläänns.optimivyöhyke,elisellainenvesirajansijaintivyöhyke,jollarannankäytölleeiaiheuduhaittaa.Optimivyöhykemääritetäänjokaisellemaastossamitattavallerantakiinteistönrannalleerikseen.Optimivyöhykkeenleveysriippuumm.rannanmaalajista,jotenesimerkiksihiekkapohjaisellarannallavesirajan sijaintivoivaihdellaenemmänkuinliejupohjaisellarannallailman,ettävaihtelustaaiheutuuenemmän haittaa. Virkistyskäytönarvoaleneesuorassasuhteessavesirajansiirtymään,kunvesirajasiirtyyoptimivyöhykkeestävesilletaimaallepäin.Virkistysarvonnollakohtaonsevesirajansiirtymäoptimivyöhykkeenalarajaltavesillepäintaioptimivyöhykkeenylärajaltamaallepäin,jossarannanvirkistysarvokatsotaankokonaanhävinneeksi.Mallinkäyttämääperiaatettaonhavainnollistettukuvassa 11. Kuva11.Periaatekuvavesirajansiirtymänjasiitäaiheutuvanhaitantarkastelusta. Mallissajärvellejamaallepäinsuuntautuneetvesirajansiirtymätmuutetaanrahallisiksivirkistyskäyttöhaitoiksiharkinnanvaraisiaparametrejakäyttäen. Laskentaavartentarvittavatmaastomittauksettehtiinkesällä2007.Rantaprofiilejamitattiin77eli runsaatkaksiprosenttiapieliselläsijaitsevistayhteensä3461rakennetustataikeskeneräisestärantakiinteistöstä.mitatuillarantalinjoillasijaitsi140rakennusta.profiilinmäärittämisenlisäksijokaiselle profiilillemitattiinparhaanvedenpinnankorkeusvälinelins.optimivyöhykkeenyläraja,pohjanlaatu sekämatalallaolevienrakennustenkorkeudet. 21

22 22 TehdynselvityksenperusteellavirkistyskäytönkannaltaparasvedenkorkeustasoPieliselläonvälillä NN+93,70 +94,05m.Myöställävyöhykkeelläaiheutuuvirkistyskäyttöhaittojajoillakinrannoilla. Pieliselläonmaastomittaustenperusteellapaljonmataliarantoja,joillaalhainenvedenkorkeussiirtää vesirajankauas.haitatalkavatkasvaamelkojyrkästivedenkorkeudenlaskiessatainoustessaoptimivyöhykkeenulkopuolelle. 9.2 Juoksutusvaihtoehtojenvaikutusvirkistyskäyttöön Tässäraportissaontarkasteltuvedenkorkeuksienvaikutustavirkistyskäyttöönvuosina2004ja2005 luonnonmukaisiksipalautetuillavedenkorkeuksillasekävarautuvallajajuoksutusmalli2:llalasketuillavedenkorkeuksilla.luonnonmukaisiksipalautetuistavedenkorkeusaikasarjoistaonpoistettupoikkeus-juoksutustenvaikutusvedenkorkeuksiin.vuosi2004onesimerkkinärunsasvetisestävuodesta, javuonna2005taasesiintyivirkistyskäytönkannaltahaitallisenalhaisiavedenkorkeuksia Vuosi2004 Tulvavuoden2004luonnonmukaiseksipalautettuvedenkorkeusolikokovirkistyskäyttökaudenkeskimääräistätasoakorkeammalla.Varsinkinloppukesälläjasyksyllävesiolihyvinkorkeallapoikkeusjuoksutuksistahuolimatta.Korkeimmillaanvedenpintaolielokuussa,vuosien ylivedenkorkeudentasolla. Luonnonmukaisiksipalautetuillavuoden2004vedenkorkeuksillakorkeastavedenpinnastaaiheutuu haittaakokovirkistyskäyttökaudenajan.suurimmillaanhaitatovatelokuussajasyyskuunalussa.koskamallipainottaavilkkaimmanvirkistyskäyttökaudenhaittoja,haittaonmelkopienilokakuunloppupuolellavaikkavesionyhäkorkealla.liiankorkeastavedenpinnastaolisiaiheutunutluonnonmukaisillavedenkorkeuksilla laskennallisesti395000euronvirkistyskäyttöhaitta. Varautuvajuoksutusmallilaskeehaitallisenkorkeitavedenkorkeuksiakesä heinäkuussamuutamalla sentilläluonnonmukaisiinverrattuna.suurinmuutosvedenkorkeuksiinsaadaanelo lokakuussa,jolloinvedenpintalaskeevarautuvallamallillajopa0,2m.suurimmatpäivähaitatlaskevatelokuussa lähespuoleenjalokakuunhaitatjäävätvähäisiksi.liiankorkeastavedenpinnastaaiheutuukuitenkin yhälaskennallisesti226000euronvirkistyskäyttöhaitta.varautuvajuoksutusmallipienentäävirkistyskäyttöhaittaaluonnonmukaisiinvedenkorkeuksiinnähdennoin43prosentilla. Juoksutusmallilaskeevedenkorkeuksiakokovirkistyskäyttökaudenajan0,20 0,25metrilläluonnonmukaisiinvedenkorkeuksiinverrattuna.Tällöinkorkeastavedenpinnantasostajohtuvahaitta pieneneehuomattavastikokokesänjasyksynajan.suurimmatpäivähaitatlaskevatelokuussaalle neljäsosaan.touko-heinäkuussa,syyskuunloppupuolellajalokakuussavedenkorkeusonvainhieman parhaanvyöhykkeenyläpuolella,jahaitatovatvähäisiä.liiankorkeastavedenpinnastaaiheutuulaskennallisesti76000euronvirkistyskäyttöhaitta.juoksutusmallipienentäähaittaa80prosentilla luonnonmukaisiinvedenkorkeuksiinverrattuna Vuosi2005 Vuotta2005tarkasteltiinesimerkkinäkuivastavuodesta.Vedenpintaolikuitenkinalkuvuodestakorkeallajatouko kesäkuussakinvielähiemankeskimääräistäylempänä.luonnonmukaisiksipalautetut vedenkorkeudetolivattouko kesäkuussahuomattavastikeskimääräistäkorkeammallatasolla.kesäkuunjälkeenvedenpintaolitavallistaalempanajaloppuvuodestapoikkeuksellisenalhaalla.muutos vesitilanteessaolinopea,sillävieläkeväälläolitoteutettupielisenpoikkeusjuoksutusuhanneentulvavaaranvuoksi. Luonnonmukaisiksipalautetuillavedenkorkeuksillaliiankorkeastavedenpinnantasostaaiheutuu merkittäväävirkistyskäyttöhaittaatouko kesäkuussa.vedenkorkeusonvirkistyskäytönkannalta parhaallatasollaloma-aikaanheinäkuussa,jolloinvirkistyskäytölleaiheutunuthaittaonvähäistä.al-

23 haisetvedenkorkeudetaiheuttavatmerkittäväähaittaaelo lokakuussa.suurimmillaanhaittaonsyyskuunloppupuolellajalokakuunalkupuolella.koskamallipainottaavilkkaimmanvirkistyskäyttökaudenhaittoja,alkaahaittalaskealokakuunloppuakohti,vaikkavedenkorkeusonhyvinalhaisellatasolla.alkukesänliiankorkeistajatoisaaltaloppukesänjasyksynliianmatalistavedenkorkeuksistaolisi luonnonmukaisillavedenkorkeuksillaaiheutunut laskennallisesti271000euron haitta. Varautuvajuoksutusmallilaskeealkukesänvedenkorkeuksiavajaalla0,1metrillä.Korkeastavedenpinnastaaiheutuvatsuurimmatpäivähaitatlaskevatnoinpuoleen.Toisaaltavarautuvamallinostaa syksynhaitallisenalhaistavedenpintaa0,05 0,15metrillä.Suurimmatpäivähaitatlaskevattällöin noin500eurolla.varautuvajuoksutusmallipienentäälaskennallistahaittaanoin30prosentilla.liian korkeistataimatalistavedenkorkeuksistaaiheutuvahaittaonnäinpoikkeuksellisenavesivuotena myösvarautuvassamallissamerkittävä,laskennallisenhaitanarvoon192000euroa. Juoksutusmallilaskeealkukesänvedenkorkeuksianoin0,3metrillä.Heinäkuunlopustaalkaenluonnonmukaistenvedenkorkeuksienlaskiessahyvinalasjuoksutusmallipitäävedenkorkeudetlähellä keskimääräistätasoa.lokakuussaluonnonmukaisetvedenkorkeudetovatjopapuolimetriäjuoksutusmalli2:llalaskettujenvedenkorkeuksienalapuolella.juoksutusmalli2:nvedenkorkeusonkesäkuunalkupuolellahiemanparhaanvedenkorkeusvyöhykkeenyläpuolella,muttavirkistyskäyttöhaitat jäävätvähäisiksi.heinäkuunloppupuoleltaalkaenvedenpintalaskeeparhaanvyöhykkeenalapuolelle, muttahaitatjäävätmelkovähäisiksi.juoksutusmallipienentäälaskennallistahaittaanoin80prosentilla.liiankorkeistataimatalistavedenkorkeuksistaaiheutuvalaskennallinenhaittaon48000euroa. Taulukko8.Virkistyskäyttöhaitanväheneminenesimerkkivuosina2004ja2005. Laskennallinen virkistyskäyttöhaitan alenema verrattuna luonnonmukaisilla vedenkorkeuksilla aiheutuvaan haittaan [%] Märkä vuosi 2004 Kuiva vuosi 2005 Varautuva malli -43 % -30 % Juoksutusmalli 2-80 % -80 % Viimevuosikymmentenkeskimääräisilläluonnonmukaisillavedenkorkeuksillaaiheutuukorkeasta vedenpinnastajonkinverranhaittaalähinnäkesäkuussajaheinäkuunalkupuolella.elo lokakuussa vedenkorkeusonvirkistyskäytönkannaltahiemanliianmatalalla. Poikkeuksellisinavesivuosinaaiheutuuliiankorkeistataimatalistavedenkorkeuksistamerkittävää haittaavirkistyskäytölle.varautuvanjuoksutusmallinkäyttöönottovähentäisikuivanaesimerkkivuonna2005virkistyskäytölleaiheutuvaahaittaauseillakymmenilläprosenteillaluonnonmukaisiin vedenkorkeuksiinverrattuna. Juoksutusmalli2:nmukainensäännöstelytasoittaisimerkittävästikorkeitajamataliavedenkorkeuksiaPielisellä.Juoksutusmallinkäyttöönottovähentäisiesimerkkivuonna2005virkistyskäytölleaiheutuvaahaittaanoin80prosentillaluonnonmukaisiinvedenkorkeuksiinverrattuna. Juoksutusmalli2:nmukainensäännöstelypienentäävirkistyskäyttökaudenvedenkorkeudenvaihtelua huomattavasti.säännöstellytvedenkorkeudetovatkeskimääräisenävesivuonnavirkistyskäytönkannaltamerkittävästiparemmallatasollakuinluonnonmukaisetvedenkorkeudet. 23

24 10. Kalastovaikutukset PielisenjuoksutuksenmuutoksenvaikutustajärvenkalastoontutkittiinRiista-jakalataloudentutkimuslaitoksenOuluntoimipisteessä(Sutela2009a).PielisenjaPielisjoenkalastostaonolemassarunsaastiaineistoa,jatutkimustehtiintämäntakiaolemassaolevanaineistonperusteellaasiantuntijaarviona.MuutostenvaikutuksetPielisjoenkalastoonarvioitiinkaikenkaikkiaanhyvinvähäisiksi. Varautuvajuoksutusmalli Varautuvanmallinjaluonnonmukaistenvedenkorkeuksienvertailussaarvioitiinlievänegatiivinen vaikutuspielisenvaellussiikaanjasensaaliisiin.vaikutuksensuuruusarvioitiinkorkeintaanmuutamaksiprosentiksi(<%).planktonsiian,taimenen,järvilohenjaharjuksenosaltaarvioitiin,ettävarautuvanmallinjaluonnonmukaistenvedenkorkeuksienvälinen0,05erotalvialenemassasaattaa vaikuttaaravintovarojenheikkenemisenkauttavähäisessämäärinmyöskalakantoihin.suhteessanykytilaan(havaittu)varautuvanjuoksutusmallineiarvioitutuovanmuutoksiakalakantoihin.varautuvanjuoksutusmallinvaikutuksetpielisentärkeimpiinkalalajeihinja-ryhmiinonesitettytaulukossa9. Taulukko9.Varautuvanjuoksutusmallinvaikutuskalojenlisääntymiseen(mädinkehittyminen),poikastenhabitaatteihin,ravintovaroihinsekäkalakantoihinerikalalajeillajakalaryhmillä.Vertailuon tehtyhavaittujenjaluonnonmukaistenvedenkorkeuksienmukaisiintilanteisiinnähden. Lisääntyminen Poikasten habitaatti Ravintovarat verrattuna verrattuna verrattuna Kalakanta verrattuna Havaittuun Luomuun Havaittuun Luomuun Havaittuun Luomuun Havaittuun Luomuun Vaellussiika ( ) 0 0 ( ) 0 Planktonsiika ( ) 0 ( ) Muikku Taimen ( ) 0 ( ) Järvilohi ( ) 0 ( ) Harjus 0 0 (+) (+) ( ) 0 ( ) Made 0 0 (+) + ( ) 0 0 Hauki ( ) ( ) (+) Muut kevätkutuiset kalalajit 0 0 (+) + ( ) ( ) 0 0 Rantavyöhykkeen pienkalalajit 0 0 (+) + ( ) 0 0 positiivinenvaikutus,(+)marginaalinentaiepävarmapositiivinenvaikutus lievänegatiivinenvaikutus,(marginaalinentaiepävarmanegatiivinenvaikutus 0=eivaikutusta Juoksutusmalli Juoksutusmalli2:nvaikutuksetkalojenlisääntymiseenovathyvinvähäiset.Ainoastaanmatalallekutevavaellussiikakärsiijonkinverrantalvialenemanlisääntymisestä.Lisäksihauenkutuolosuhteetsaattavatheikentyähiemankeväänalentuvanvedenpinnantakia.Poikastenhabitaattiinjuoksutusmalli 2:llaonvaikutustakalalajeistalähinnähauellejavähäisessämäärinrantavyöhykkeenpienkalalajeille, kutenkiven-nuoliaiselle. Ravintovaroihinjakalakantoihinyleensäjuoksutusmalli2:llaonlievänegatiivinenvaikutusluonnonmukaiseenjuoksutukseenverrattaessajahyvinvähäinenvaikutusverrattunahavaittuihinvedenkorkeuksiin.Vaellussiikasaattaakärsiäravintovarojenjamädinkehittymisenolosuhteidenheikkenemisestä.Planktonsiian,taimenen,järvilohen,harjuksen,mateen,hauensekärantavyöhykkeenpienkalalajienosaltaarvioitiin,ettäjuoksutusmalli2:nsuurempitalvialenemaluonnonmukaisiinvedenkorkeuksiinverrattunasaattaavaikuttaaravintovarojenheikkenemisenkauttavähäisessämäärinmyös kalakantoihin.havaittuihinvedenkorkeuksiinverrattunavaikutusonhyvinvähäinen. 24

25 Juoksutusmalli2:nvaikutuksetPielisentärkeimpiinkalalajeihinja-ryhmiinonesitettytaulukossa10. Kaikkiakevätkutuisiakalalajejaeioleeritelty,jotentaulukossavaikutuksetravintovaroihinkohdistuvatpääosinpohjaeläimiäsyöviinkalalajeihin,kutenesimerkiksilahnaan.Toisaaltaesimerkiksikuha onpeto-kala,jotenpohjaeläintenvähenemineneivaikutasuoraansenravintotilanteeseen.rantavyöhykkeenpien-kalalajeistapieliselläontavattukivennuoliaista,mutuajakivisimppua(ketoym. 2008). Taulukko10.Juoksutusmalli2:nvaikutuskalojenlisääntymiseen(kutujamädinkehittyminen),poikastenhabitaatteihin,ravintovaroihinjakalakantoihinerikalalajeillajakalaryhmillä.Vertailuontehty havaittujenjaluonnonmukaistenvedenkorkeuksienmukaisiintilanteisiinnähden. Lisääntyminen Poikasten habitaatti Ravintovarat verrattuna verrattuna verrattuna Kalakanta verrattuna Havaittuun Luomuun Havaittuun Luomuun Havaittuun Luomuun Havaittuun Luomuun Vaellussiika () Planktonsiika () 0 () Muikku Taimen () 0 () Järvilohi () 0 () Harjus () 0 () Made () 0 () Hauki () () 0 0 () Muut kevätkutuiset kalalajit / () 0 0 / () Rantavyöhykkeen 0 0 () () 0 () () pienkalalajit positiivinenvaikutus,(+)marginaalinentaiepävarmapositiivinenvaikutus lievänegatiivinenvaikutus,(marginaalinentaiepävarmanegatiivinenvaikutus 0=eivaikutusta 25

26 11. Vaikutuksetvesivoimantuotantoon ErisäännöstelymallienvaikutuksiavesivoimantuotantoonPielisjoellaarvioitiinlaskentamallilla,joka laskeejaksolla KaltimonjaKuurnanvesivoimatuotannonPielisenpäivittäistenjuoksutustenperusteella.Vesivoimatuotantolaskettiinlaitoskohtaisesti.Laskelmattehtiinvakioputouskorkeuksilla(Kaltimonvoimalaitos10,0jaKuurnanvoimalaitos7,0m)ja-hyötysuhteilla(tehokerroin 8,2).Kaltimonkoneistovirtaamanakäytettiin380m 3 /s.kuurnanosaltaennakoitiinmahdollistatulevaarakennusasteennostoa,jalaskelmattehtiin400m 3 /s:nkoneistovirtaamalle. Vaikutuksetvesivoimantuotantoonlaskettiintoteutuneessajaluonnonmukaiseksipalautetussatilanteessasekävarautuvanjuoksutusmallinlaskentatuloksista.Varautuvassajuoksutusmallissaenergian tuotantoonhieman(noin0,5%)pienempikuinluonnonmukaisessatilanteessajohtuensiitä,ettävarautuvajuoksutusmallinostaajuoksutuksiaherkemminylivoimalaitostenrakennusvirtaamien.toisaaltavarautuvassajuoksutusmallissaenergiantuotantoasiirtyyenemmäntalvikaudelle,sillämalli pyrkiipitämäänvedenkorkeudenloppukesälläjasyksylläkorkeammallasekäjuoksuttaalumisina talvinaluonnonmukaistaenemmänkevätkuopanmuodostamiseksi. Juoksutusmalli2:ssaerotvuodenaikojenvälilläkorostuvatenemmänkuinvarautuvassamallissa.Vuositasollalaitostenohijuoksutuksetkasvavatvähän,jayhteenlaskettuvesivoimantuotantopienenee hieman(taulukko11).kaltimonvuosienergiantuotantopienenee,jalaskennassakäytetystäsuuremmastarakennusasteestajohtuenkuurnantuotantokasvaa.energiantuotantoasiirtyykesästätalveen, koskajuoksutusmallipyrkiinostamaankesänjasyksynvedenkorkeuksiapielisessä.vastaavastitalvijuoksutuksetkasvavat,kunjärvenvedenkorkeuttaalennetaantalvenaikanahiemanenemmänkuin luonnonmukaisessajuoksutuksessa. Taulukko11.Pielisjoenvesivoimatuotantosäännöstellyilläjuoksutuksillaverrattunaluonnonmukaisillajuoksutuksillalaskettuun. Energiantuotannon muutos verrattuna luonnonmukaisilla juoksutuksilla laskettuun Varautuva juoksutusmalli [%] Juoksutusmalli 2 [%] Talvi ( ) 1,37 11,34 Kesä ( ) -1,52-6,62 Koko vuosi -0,46-0,05 PielisjoenvirtaamanoudattaaKaltimonvoimalaitoksenlupaehtojenmukaisestiPielisenluonnonmukaistapurkautumista.Vuorokausi-taiviikkosäännöstelyäeiPielisjoenvoimalaitoksillaharjoiteta. TeknisetedellytyksetajotavantehostamiseenolisivatvalmiinasekäKaltimonettäKuurnanlaitoksilla. PielisjokeenKaltimonyläpuolellelaskevanKoitajoenvirtaamaaonnykyisinmahdollistasäädellälupaehtojenmukaisestiPamilonvoimalaitoksellaniin,ettävuorokaudenpieninvesimäärävoiollam 3 /s jasuurin190m 3 /s.käytännössälyhytaikaissäätöonollutmaksimissaanvälillä2 120m 3 /s.pamilon lyhytaikaissäädölläonhuomattavavaikutuskaltimonyläpuolisenpielisjoenvirtauksiin. Pamilon,KaltimonjaKuurnanvoimalaitostenyhtäaikaisenlyhytaikaissäädönvaikutuksiaPielisjoen sekäpamilonalapuolisenjäsysjärvenvedenkorkeuksiinjavirtaamiinonselvitettysuomenympäristökeskuksentutkimuksessa(järvinenrajala1996).tutkimuksenlaskennattehtiinpielisjoellekalibroidullavirtaamamallillavirtaama-alueella m 3 /s.käytännössälyhytaikaissäätöäeivoida harjoittaarunsasvetisenäkautena,milloinvirtaamaylittääkaltimonvoimalaitoksenrakennusvirtaaman380m 3 /s.kuurnanrakennusvirtaamaonvielätätäkinpienempi,vain320m 3 /s. 26

27 LaskentatulostenmukaanPielisjoenKaltimonjuoksutusmuutoksettasaisivatPamilonlyhytaikaissäädöstäaiheutuviaUimasalmenvirtaamavaihteluitajalyhentäisivätpientenvirtaamienkestoaUimasalmessa.SeparantaisijossainmäärinvedenvaihtuvuuttaPielisenRukavedelläjaPielisjoenyläosalla,Rahkeenvedellä. KaltimostaalavirtaanKaltimonala-asteikolla,Jakokoskella,KuurnanyläasteikollajaKuurnanalaasteikollavedenkorkeudetvaihtelisivatvesitilanteestajajuoksutusvaihtoehdostariippuennykyiseen verrattunasuurimmillaannoin0,05 0,6m.Tutkimusolikalibroituunmallilaskentaanperustuva,vedenkorkeusvaihteluttoteavaselvitys,eikäsiinäotettukantaaerivaihtoehtojenhyötyihintaihaittoihin,mahdollisuuksiinehkäistähaittoja,eikämyöskäänesitettysuositustasopivaksikatsottavasta juoksutusmallista. Pielisjoenlyhytaikaissäädönselvityksiätulisikinjatkaajapyrkiälöytämäänyhteinenjuoksutusmalli Pamilon,KaltimonjaKuurnanvoimalaitoksille.Tärkeätänäidenkolmenerivesivoimalaitoksenlyhytaikaissäädöntoteuttamisessaolisimahdollisimmanjärkeväjuoksutustenkoordinointijaoikeamuutostenajoitusvoimalaitostenkesken.PielisjoenlyhytaikaissäädöllävoitaisiinPamilonlyhytaikaissäädönvaikutustalieventää.Pielisjoenlyhytaikaissäännöstelytulisikuitenkintoteuttaaniin,ettäsiitä mahdollisestisyntyvähaittajäisisiedettäväksijahyötyynnähdenvähäiseksi.tällaisenselvityksen lähtökohtanavoisivatollaallaskohtaisestietukäteenasetetut,enimmilläänsallitutvedenkorkeusvaihtelut.niidenperusteellavoitaisiinlaatiajuoksutusmallitai-malleja,joidenavullanäissäraja-arvoissa voitaisiinpysyä. PielisenjuoksutuksetvaikuttavatSaimaanvedenkorkeuteenjajuoksutuksiinjasitenteoriassamyös Vuoksenvesivoimalaitostenenergiantuotantoon.Tätävaikutustaeiolelaskelminkuitenkaanselvitetty,silläSaimaallatoteutettaviapoikkeusjuoksutuksiajuoksutusmallinmukaisessatilanteessaonhyvin vaikeaarvioida.koskapielisensäännöstelyvaihtoehtojenvaikutussaimaanvedenkorkeuksiinonerittäinpienijavuoksenvesivoimalaitostenrakennusvirtaamatylitetäänkäytännössäharvoin,voidaan vaihtoehtojenvaikutuksenvuoksenenergiantuotantoontodetaolevanmarginaalinen. 27

28 12. Vaikutuksetalapuoliseenvesistöön Pielisjoki JuoksutuksenvähentäminenvaikuttaisikuivimpinaalivirtaamakausinaosallaPielisjokeavedenkorkeuksiaalentavasti.VaikutuksetolisivathuomioonotettaviaKuurnanjaJoensuunkaupunginkoskien väliselläosuudella(noin20km).tälläjokiosuudellavirtaamanlisäksivedenkorkeuksiinvaikuttaa oleellisestialapuolisenpyhäselänvedenkorkeus.pyhäselänollessahyvinalhaallavirtaamanpienentämiselläonsuurempivaikutusjoenvedenkorkeuteenkuintilanteessa,jossapyhäselkäonkorkealla. KaltimonjaKuurnanvoimalaitostenväliselläosuudellavedenkorkeusonlupaehtojenmukaisestipidettävänykyisellätasolla,eikämuutosvaikuttaisisilläosuudellavedenkorkeuksiin.JuoksutusmuutostenvaikutuksetKaltimonyläpuolisiinvedenkorkeuksiinPielisjoessaovatsamansuuntaisetkuinvaikutuksetPielisessä,elialivedenkorkeudetnousisivatnykyisestä. VarautuvanjuoksutusmallinvaikutusPielisjoenvirtaamiinonpieni.Havaittuunverrattunakeskiylivirtaamakasvaam 3 /sjakeskialivirtaamasäilyynykyisellätasolla.kesäisetalivirtaamatsäilyväthavaitullatasolla.taulukossa12esitetytloppusyksynalivirtaamatovatpoikkeuksellisissatilanteissahavaittujapienimpiävuorokausivirtaamia,jotkaovatselvästiluonnonmukaisiavirtaamiapienempiä. Varautuvanjuoksutusmallinsuurinvaikutusluonnonmukaisiinalivirtaamiinverrattunaolisiloka- marraskuussa,jolloinalivirtaamapienenisinoin20m 3 /s. Juoksutusmalli2:nmukainensäännöstelylisääkesäajanpieniävirtaamiaPielisjoessa.Virtaamien vaihtelunvuosittainenrytmimuuttuupääasiassakesänosalta,jolloinkevättulvanjälkeinenvirtaamien pienentyminennopeutuu.kesänalivirtaamiajuoksutusohjeenmukainensäännöstelypienentääselvästi.kesänkeskialivirtaamapieneneehavaittuunnähden35m 3 /sjaluonnonmukaiseennähden64 m 3 /s.avovesikauden( )alivirtaamapienenisiluonnonmukaiseennähden18m 3 /s.avovesikaudellaalle150m 3 /s:nvirtaamienpysyvyyskasvaa%:sta15%:iin(kuva12.).taulukossa12 esitettyjävirtaamanääriarvojavoidaanpitäänoinkerran40vuodessatoistuvinaarvoina. Taulukko12.VarautuvanjuoksutusmallinvaikutusPielisjoenvirtaamiin(m 3 /s)jaksolla Havaittu [m 3 /s] Luonnonmukainen [m 3 /s] Varautuva juoksutusmalli [m 3 /s] Juoksutusmalli 2 [m 3 /s] Ylivirtaama (HQ) Keskiylivirtaama (MHQ) Keskivirtaama (MQ) Keskialivirtaama (MNQ) Kesä syyskuun keskialivirtaama Alivirtaama (NQ) Kasvukauden ( ) MQ Kesäkuun alivirtaama Heinäkuun alivirtaama Elokuun alivirtaama Syyskuun alivirtaama Lokakuun alivirtaama Marraskuun alivirtaama Avovesikauden ( ) alivirt Pielisjoenalivirtaamatilanteidenvedenkorkeusmuutoksiatarkasteltiinvalitsemallaviimevuosikymmeninä( )havaituistaveneilykauden(jäidenlähdöstäloka marraskuunvaihteeseen)aikaisistaalivirtaamajaksoistavirtaamiltaanjavedenkorkeuksiltaanvakaita5 6vuorokaudenjaksoja, joiltaonesitettyhavaitutkeskimääräisetalivirtaamatjavedenkorkeudettaulukossa13. 28

29 Taulukko13.Havaitutalivirtaamatviimevuosikymmeninä( )noinvrk:njaksoilla. Ajanjakso Kuurna m 3 /s Kuurna, ala N60 + m Joensuu, ylä N60 + m Joensuu, ala N60 + m ,77 75,57 75, ,70 75,52 75, ,81 75,54 75,32 VirtaamanpienentämisenvaikutustaPielisjoenalaosanvedenkorkeuksiintarkasteltiinHEC-RASvirtausohjelmalla.Virtausmallikalibroitiinvastaamaantaulukossa13esitettyjäalivedenkorkeuksiaeri jokiosuuksillakyseisissävirtaamatilanteissa. Mallinnuksenperusteellavoidaanarvioida,ettäpienennettäessävirtaamaa20m 3 /slaskisivatkyseisinäajanjaksoinahavaitutalimmatvedenkorkeudet0,04 0,10jokiosuudestariippuen.Vaikutusjoen eriosissaonesitettytaulukossa14. Taulukko14.JuoksutusmallienvaikutuslokakuunhavaittuihinalivedenkorkeuksiinPielisjoella. Ajanjakso Jokiosuus Kuurna, ala Ristisaari Utra Karsikko Joensuu, ylä cm -8 cm -6 cm -4 cm - 4 cm cm -8 cm -7 cm -6 cm - 5 cm Juoksutusmalli2:nmukaisellasäännöstelylläonmittaritarkastelunperusteellahaitallinenvaikutus Pielisjoenvesiliikenteellejauitolleavovesikaudenalhaistenvirtaamienyleistyessä.Vesiliikenteelleja uitollehaitallisiavirtaamia(alle120m 3 /s)avovesikaudellaonollutvuosina keskimäärin päiväavovesikausi.juoksutusmalli2:llapäivienmäärälisääntyy28:aan(kuva12). Pielisjoen virtaaman pysyvyys eri tasoilla jaksolla % Havaitut Luonnonmukainen Juoksutusmalli % 30 % 20 % 10 % Päivien määrä keskim. vuodessa % < > 500 Pielisjoen virtaama [m 3 /s] Kuva12.Pielisjoenavovesikaudenvirtaamienpysyvyyseritilanteissajaksolla

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle

Lisätiedot

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa , Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste

Lisätiedot

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET Erkki A. Järvinen INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA JA SEN VAIKUTUKSET Kuva: Erkki A. Järvinen Inarijärven seurantaryhmän kokous 7.11., Saariselkä Suomen ympäristökeskus PL 14, Mechelininkatu 34a 251 HELSINKI

Lisätiedot

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten

Lisätiedot

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa

Lisätiedot

Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä

Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun

Lisätiedot

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Höytiäisen kanavan ali, Kontiolahti

Vesijohdon rakentaminen Höytiäisen kanavan ali, Kontiolahti PÄÄTÖS Nro 100/08/2 Dnro ISY-2008-Y-174 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2008 HAKIJA Joensuun kaupunki ASIA Vesijohdon rakentaminen Höytiäisen kanavan ali, Kontiolahti HAKEMUS Joensuun kaupunki on ympäristölupavirastoon

Lisätiedot

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 29/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-214. lupaa Säfträskin työnaikaisen varasillan pysyttämiseen Liljendalin

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 29/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-214. lupaa Säfträskin työnaikaisen varasillan pysyttämiseen Liljendalin LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 29/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-214 Annettu julkipanon jälkeen 27.4.2009 ASIA HAKIJA Säfträskin työnaikaisen varasillan pysyttäminen, Liljendal Tiehallinto/Uudenmaan

Lisätiedot

Karstulan kunta sekä Karstulan, Uusi-Mulikan, Vahangan ja Kimingin osakaskunnat

Karstulan kunta sekä Karstulan, Uusi-Mulikan, Vahangan ja Kimingin osakaskunnat PÄÄTÖS Nro 124/06/1 Dnro ISY-2006-Y-114 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2006 HAKIJAT Karstulan kunta sekä Karstulan, Uusi-Mulikan, Vahangan ja Kimingin osakaskunnat ASIA Pääjärven kunnostaminen nostamalla

Lisätiedot

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

RATAVARAUKSET 2017 Pesämäen Moottoriurheilukeskus // puh / Marko Ylinen,

RATAVARAUKSET 2017 Pesämäen Moottoriurheilukeskus //  puh / Marko Ylinen, RATAVARAUKSET 2017 Huhtikuu vko 13 27.3.-2.4. puh. 0500 724 205 / Nina Vainionpää, info@pesamaki.fi 27.maalis 28.maalis 29.maalis 30.maalis 31.maalis 1.huhti 2.huhti Huhtikuu vko 14 3.4.-9.4 3.huhti 4.huhti

Lisätiedot

Lahden kaupunki Hämeen ELY-keskus

Lahden kaupunki Hämeen ELY-keskus 11.12.2017 Esiselvitys Ruuhijärven, Salajärven ja Kukkasjärvien vedenkorkeusvaihtelun muuttamismahdollisuuksista Lahti, Nastola Lahden kaupunki Hämeen ELY-keskus 1 Sisällys 1 Tausta... 4 2 Lähtötiedot...

Lisätiedot

ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001

ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001 Tiedustelut Pirjo Ylöstalo, puh. 020 434 1390 14.2.2002 s-posti pirjo.ylostalo@kela.memonet.fi ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001 Joulu- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. joulukuusta 2001 2001 kuusta,%

Lisätiedot

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden Haasteena tarkastelu lukuisat Pirkanmaan eri ulottuvuudet järvillä Kevään 2016 työpajojen tulokset Jyri Mustajoki,

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/216 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Itä-Suomen vesioikeus on 20.6.1972 antamallaan päätöksellä nro 35/Ym/72 myöntänyt

Itä-Suomen vesioikeus on 20.6.1972 antamallaan päätöksellä nro 35/Ym/72 myöntänyt Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2012/2 Dnro ISAVI/95/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 26.6.2012 ASIA HAKIJA Unnukan-Kallaveden säännöstelymääräysten tarkistaminen sekä Konnuskosken ja Karvionkosken pohjapatojen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys-lokakuu 2011 (14.9. 6.10.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 3. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 3. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 3. vuosineljännes 2009 www.tek.fi TEK/tutkimus 30.10.2009 TYÖLLISYYSKATSAUSIII/2009 Sivu1(1) Diplomi-insinöörienjaarkkitehtientyömarkkinatilanneheikentynyt

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008

Lisätiedot

tommi.pomppis@gmail.com, Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki)

tommi.pomppis@gmail.com, Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki) tommi.pomppis@gmail.com, Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki) ma 10/9 ti 11/9 ke 12/9 to 13/9 pe 14/9 ma 17/9 ti 18/9 Viikko 37 / 2012 Viikko

Lisätiedot

MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?

MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? Mika Marttunen SYKE ja työryhmä: Annukka Puro, Erno Salonen, Erkki Järvinen, Jukka Aroviita, Juha Riihimäki Inari-seminaari 10.-11.6.2009 Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 23.3-15.4.2015 Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2015 (23.3.-15.4.2015) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2009 www.tek.fi TEK/tutkimus/PirkkaJalasjoki 11.8.2009 Sivu1(2) Diplomi insinöörienjaarkkitehtientyömarkkinatilanneheikentynyt

Lisätiedot

Säännöstelyn kehittäminen Saarijärven reitin Pyhäjärvellä

Säännöstelyn kehittäminen Saarijärven reitin Pyhäjärvellä M o n i s t e s a r j a 59 Timo Sokka Säännöstelyn kehittäminen Saarijärven reitin Pyhäjärvellä Osa 1 Kehittämisselvitykset vuosina 1996 1997 ja uuden säännöstelytavan käyttöönotto vuonna 1998 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

YHTEENVETORAPORTTI KEVÄTÖN- JA PÖLJÄNJÄRVEN ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISVAIHTOEHDOISTA

YHTEENVETORAPORTTI KEVÄTÖN- JA PÖLJÄNJÄRVEN ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISVAIHTOEHDOISTA Päivämäärä 2.11.2012 YHTEENVETORAPORTTI KEVÄTÖN- JA PÖLJÄNJÄRVEN ALIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISVAIHTOEHDOISTA SIILINJÄRVI Laatinut Dipl.ins. Hannu Alatalo Maveplan Oy 1. JOHDANTO Kesällä 2012 Maveplan Oy käynnisti

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/215 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt hieman enemmän lapsia kuin viime vuonna. Syntyneiden määrä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 13/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-syyskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-kesäkuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

RATAVARAUKSET 2017 Pesämäen Moottoriurheilukeskus // puh / Marko Ylinen,

RATAVARAUKSET 2017 Pesämäen Moottoriurheilukeskus //  puh / Marko Ylinen, Huhtikuu vko 13 27.3.-2.4. puh. 0500 724 205 / Nina Vainionpää, info@pesamaki.fi 27.maalis 28.maalis 29.maalis 30.maalis 31.maalis 1.huhti 2.huhti Huhtikuu vko 14 3.4.-9.4 3.huhti 4.huhti 5.huhti 6.huhti

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011 HAKIJA Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ASIA Virtausaukon tekeminen

Lisätiedot

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys 2012 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta.

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys 2012 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, syys 2012 (3. 19.9.2012) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden kuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Raportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772

Raportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772 Raportti 1 (13) Tarkastaja, pvm Markku Lahti 12.12.2005 Hyväksyjä, pvm Jukka Muotka 12.12.2005 VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA SOPIVIEN VEDENKORKEUSVYÖHYKKEIDEN ARVIOINTI KYYVEDELLÄ 1 JOHDANTO... 2 2 VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-elokuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54635 54664 54652 54633 54572

Lisätiedot

!!!! Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 3. vuosineljännes 2013

!!!! Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 3. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 3. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys pysynyt yli 4 prosentin tasolla TEKin arvion mukaan syyskuun lopussa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 16/215 [1] Syntyneet Vuonna 215 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvä 2. neuvottelu 19.6.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuu Esityksen sisältö Pielisen padotus-

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt hieman vähemmän

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta

YLE Uutiset. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 ( ) Toteutus. Tutkimus- ja otantamenetelmä. Tutkimuksen ajankohta PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, Maalis-huhtikuu 2017 (29.3.-4.4.2017) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden kuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy

Lisätiedot

Pielisen juoksutusvaihtoehtojen kokonaisvaltainen arviointi - Monitavoitearviointiin perustuvien haastattelujen tulokset

Pielisen juoksutusvaihtoehtojen kokonaisvaltainen arviointi - Monitavoitearviointiin perustuvien haastattelujen tulokset Pielisen juoksutusvaihtoehtojen kokonaisvaltainen arviointi - Monitavoitearviointiin perustuvien haastattelujen tulokset Teemu Nurmi & Mika Marttunen SYKE 13.4.2012 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2

Lisätiedot

IAET-kassan työttömät TEKin jäsenet kuukausittain

IAET-kassan työttömät TEKin jäsenet kuukausittain TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RY TYÖLLISYYSKATSAUS III/2010 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä kävi kaikkien aikojen ennätyksessä, TEKin jäsenten työttömyystilanne muuttumaton kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma

Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma Raportti ENNAKKOKOPIO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26028 Raportti ENNAKKOKOPIO Puuronen Elisa Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS IV/2010 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä edelleen

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2011

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2011 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2011 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS II/2011 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä vuoden takaisella tasolla,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu 2017

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu 2017 Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Päivitetty 29.3./Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 15/2011/2 Dnro ISAVI/195/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 15/2011/2 Dnro ISAVI/195/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 15/2011/2 Dnro ISAVI/195/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.3.2011 HAKIJA Sysmäjärven järjestely-yhtiö ASIA Sysmäjärven järjestelypadon muuttaminen kiinteäkynnyksiseksi

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 26.1.2017/Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu 2017

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu 2017 Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu Päivitetty 21.2./Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2011 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS I/2011 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä pienentynyt hieman vuodenvaihteesta,

Lisätiedot

Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen

Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen Vesilain 19:7 ja 19:8 mukainen menettely juoksuttamisen mahdolliseksi muuttamiseksi Aloitusneuvottelu 16.6.2015 Esityksen sisältö Ajankohtaista & kertausta Aluehallintoviraston

Lisätiedot

LIIKENNETILASTO KEMIN SATAMASSA 1. - 31.1.2015

LIIKENNETILASTO KEMIN SATAMASSA 1. - 31.1.2015 07.12.2015 LIIKENNETILASTO KEMIN SATAMASSA 1. - 31.1.2015 15024,673 48682,819 17820,113 SAHATAVARA 0,000 FLUTING 0,000 KONEET, LAITTEET 94,450 383,402 0,000 0,000 82005,457 NESTEMÄISET POLTTOAINEET 28082,931

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 20.12./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 47/2013/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2013

PÄÄTÖS Nro 47/2013/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2013 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 47/2013/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.7.2013 ASIA HAKIJA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta, Lieksa, Nurmes, Juuka, Kontiolahti

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa maaliskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa maaliskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa maaliskuu Päivitetty 26.04./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu 2017

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu 2017 Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Päivitetty 28.8./Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003 TEK Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003 Tutkimus/HT 05.08.2003 Työttömyydessä tyypillistä kasvua keväästä kesään Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa toukokuu 2017

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa toukokuu 2017 Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa toukokuu Päivitetty 20.6./Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa lokakuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa lokakuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa lokakuu Päivitetty 22.11./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet

Lisätiedot

Ohjelmistojen kustannusten hallinta Assignment 3 Niko Hämäläinen To07 m

Ohjelmistojen kustannusten hallinta Assignment 3 Niko Hämäläinen To07 m Ohjelmistojen kustannusten hallinta Assignment 3 Niko Hämäläinen To07 m0701849 Optimoimaton Taksien LKM 30 Km / d / taksi 200 työpäiviä / vuosi 170 kilometrikustannus 1,25 tuntikustannus 60 Tuotto-odotus

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 7/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa tammikuu Päivitetty 23.02./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-heinäkuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran

Lisätiedot

Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia

Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia Työryhmä: Jukka Aroviita, Erkki Järvinen, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Annukka Puro-Tahvanainen, Juha Riihimäki, Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot