PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Alueenkuvaus Nykyisetjuoksutuksetjavedenkorkeudet Varautuvajuoksutusmalli Suunniteltujuoksutusohje(juoksutusmalli2) VaikutuksetPielisenvedenkorkeuksiinjavirtaamiin Vedenkorkeus-javirtaamamuutostenmittaritarkastelu Vaikutuksettulvavedenkorkeuksiinja-virtaamiin Vaikutuksetvesistönvirkistyskäyttöön Virkistyskäyttöhaitanarviointimenetelmä Juoksutusvaihtoehtojenvaikutusvirkistyskäyttöön Vuosi Vuosi Kalastovaikutukset Vaikutuksetvesivoimantuotantoon Vaikutuksetalapuoliseenvesistöön Pielisjoki Saimaa Ilmastonmuutoksenvaikutukset Säännöstelyluvanhakemisenedellytykset Hakija(säännöstely-yhtiönperustaminen) Tarvittavatlisäselvitykset Yhteenveto Osaraportitjamuulähdeaineisto...37

3 RAPORTISSAKÄYTETTYÄTERMISTÖÄ Alivesi,NW:Pienintarkastellullaajanjaksollaesiintynytvedenkorkeus. Alivirtaama,NQ:Pienintarkastellullaajanjaksollajoessavirrannutvesimäärä. Järvisyys:Vesistöjenprosentuaalinenosuusvesistöalueenkokonaispinta-alasta Keskialivesi,MNW:Tarkasteluvuosienalimpienvedenkorkeuksienkeskiarvo Keskivesi,MW:Tarkastelujaksonpäivittäistenvedenkorkeuksienkeskiarvo. Keskivirtaama,MQ:Tarkastelujaksonpäivittäistenvirtaamienkeskiarvo. Keskiylivesi,MHW:Tarkasteluvuosienylimpienvedenkorkeuksienkeskiarvo NN+m:Vedenkorkeusasteikonnollapiste,jokailmoittaaasteikonkorkeudenmerenpinnastaNNkorkeusjärjestelmässä. Purkautumiskäyrä-taulukko:Ilmoittaakuinkasuurivesimääräkullakinvedenkorkeudellavirtaa joessa. Pysyvyys:Ilmoittaaprosentteinataipäivinä,kuinkasuurenosantarkasteluajanjaksostavedenkorkeus taivirtaamaontietyllätasolla Talvialenema:Järvenjäätymispäivänvedenkorkeudenjakeväänalimmanvedenkorkeudenerotus. Vesistönsäännöstely:Vedenjuoksunmuuttamistajatkuvintoimenpiteinsiten,ettävirtaamajavedenkorkeusvastaavatasetettujatavoitteita. Ylivesi,HW:Suurintarkastellullaajanjaksollaesiintynytvedenkorkeus. Ylivirtaama,HQ:Suurintarkastellullaajanjaksollajoessavirrannutvesimäärä.

4 1. Johdanto TähänraporttiinonkoottuyhteenvetoPohjois-Karjalanympäristökeskuksen(vuoden2010alusta lukienpohjois-karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus)ohjauksessatehdystäpielisenjuoksutustenkehittämistyöstäjasentuloksistavuosilta Raporttiavoidaanhyödyntäätaustaaineistonajatkopäätöstentekemisessäjajuoksutuksenkehittämistämyöhemminsuunniteltaessa. Raportissaonkoottuyhteentehtyjäselvityksiäjaniidenkeskeisiätuloksiasekäarvioituniidenmerkitystäjuoksutuksenkehittämisprosessissa.RaportintilaajanaonollutPohjois-KarjalanELY-keskusja konsulttinaoyvesirakentaja.raportintekemiseenovatosallistuneetteppolinjamajajannekärkkäinenpohjois-karjalanely-keskuksestasekäjukkanieminenjaariaaltooyvesirakentajasta. Pielisensäännöstelyäpohdittiinjo1930-luvulla,muttaensimmäinenvarsinainensäännöstelysuunnitelmatehtiinvuonna1968.Tämänjälkeentehtiin luvuillavieläkaksimuutasuunnitelmaa. Pielisenensimmäisetsäännöstelysuunnitelmatottivathuomioonlähinnätulvasuojelunjavesivoimantuotannon.Kolmannessa,vuonna1982laaditussasuunnitelmassa,otettiinhuomioonmyösvirkistyskäytön,laivaliikenteenjauitontarpeet.Vuonna1989Pielisensäännöstelyhankepäätettiinkuitenkin hylätätoistaiseksi,koskariittävääyksimielisyyttäeriosapuolienkeskeneikyettysaavuttamaan. TämänjälkeenkinPielisensäännöstelynmahdollisuudestaonetenkinkuivienkesienjälkeensäännöllisestikeskusteltu.Vuosien2002,2005ja2006kuivatkesätherättivätalueellajälleenvaateitaPielisen säännöstelymahdollisuudentutkimisesta.vuonna2006pohjois-karjalanympäristökeskusjasuomen ympäristökeskusryhtyivätselvittämäänalueenkuntienaloitteestapielisenjuoksutuksenvaihtoehtoja javaikutuksiayhteistyössäkuntien,vesivoimayhtiöidensekäkalastus-,laivaliikenne-jauittointressin edustajienkanssa. JuoksutuksenkehittämisenneuvotteluryhmäonkokoontunutPohjois-Karjalanympäristökeskuksen johdollakeskustelemaankehittämistyönetenemisenlinjauksistavuosina yhteensäseitsemänkertaa.Neuvotteluryhmässäovatolleetympäristökeskuksenlisäksiedustettuinaalueenkunnat Nurmes,Lieksa,Juuka,Joensuu,Eno(vuodesta2009osaJoensuunkaupunkia)jaKontiolahti,voimayhtiötUPM-Kymmene/EnergiajaKuurnanVoimaOy,Pohjois-Karjalanluonnonsuojelupiiriry,Pielisen kalastusalue,ruunaankalastusalue,pohjois-karjalankalatalouskeskusry,pohjois-karjalantekeskuksen(vuodesta2010pohjois-karjalanely-keskuksen)kalatalousyksikkö,järvi-suomenuittoyhdistysjajärvi-suomenmerenkulkupiiri.neuvotteluryhmäänontarpeenmukaankutsuttuasiantuntijoitasuomenympäristökeskuksesta,fortumserviceoy:stäsekäriista-jakalataloudentutkimuslaitoksesta. Juoksutuksenkehittämistyöstäonsyntynytkustannuksiamm.Suomenympäristökeskuksessa,Riista- jakalataloudentutkimuslaitoksessa,fortumserviceoy:ssäjaoyvesirakentajassatehdyistäselvityksistä.kunnat,voimayhtiötjapohjois-karjalanympäristökeskus(vuodesta2010ely-keskus)ovatosallistuneetkukintahopääsääntöisestikolmasosallakustannuksiin.tämänlisäksikustannuksiaonmuodostunutpohjois-karjalanympäristökeskuksessatehdystävirkatyöstä.

5 2. Alueenkuvaus PielinensijaitseePohjois-KarjalassaJoensuun,Juuan,LieksanjaNurmeksenkunnissajakuuluuVuoksenvesistöalueeseen.Pielisenvesialaonnoin900km 2 jasenkokonaisrantaviivanpituusonnoin1700 km.järvenkeskisyvyyson10jasuurinsyvyys61m.pielisenyläpuolisenvaluma-alueenpinta-ala Kaltimonvoimalaitokseltalaskettunaonnoin20800km jajärvisyys13,9%.valuma-alueenpinta-ala Suomenpuolellaonnoin11600km 2 PielisenvedetvirtaavatKaltimonjasiitänoin25kmPielisjokea alavirtaansijaitsevankuurnanvoimalaitostenkauttasaimaanpyhäselkään.pielinenonsuomensuurinsäännöstelemätönjärvi.pielisjoenkeskivirtaamajoensuunkohdallaonnoin250m 3 /s,jokaonkokovuoksenvesistöalueen(alarajanavuoksenimatrankoski)keskivirtaamastareilut40%. Pielisenvedenpinnanvaihteluonsuurellesäännöstelemättömällejärvellepoikkeuksellista,jasekäyttäytyypikemminkinsuurensäännöstellynjärventavoin.Pielisenkokovuodenvedenpinnanvaihtelu sekävedenpinnantalvialenemaovatsamansuuruisiakuinsuurimmissasäännöstellyissäjärvissäkeskimäärin.monistasäännöstellyistäjärvistäpoiketenpielisenvedenpintakuitenkinlaskeevoimakkaastikevättulvanjälkeenkesänjasyksynaikana.vedenpinnanvaihtelusuosituimmallavirkistyskäyttökaudellaonkinsuurempaajakevättulvanouseenopeamminhuippuunsakuinyleensäsäännöstellyissä järvissä. Kuva1.VuoksenvesistöalueenpohjoisosajaPielinen( SYKEjaMaanmittauslaitos7/MML/10).

6 3. Nykyisetjuoksutuksetjavedenkorkeudet VoimassaolevaPielisenjuoksutusohjesisältyyItä-Suomenvesioikeudenpäätöksiin nro 57/Va/79ja nro3/YmII/88.Juoksutussäännönmukainen,Pielisenluonnontilaavastaava juoksutuskaltimonvoimalaitoksellamääräytyypielisjoellelaaditustapurkautumistaulukosta.voimalaitoksenhetkellinenjuoksutussaapoiketapurkautumistaulukonmukaisestavuorokaudenkeskivirtaamastaenintään5 10m 3 /s.purkautumistaulukonmukaisistajuoksutuksistasaadaanluvanperusteellalisäksipoiketatilapäisesti,milloinseonvälttämätöntäsääoloistaaiheutuvanhyyteenmuodostumisentaimuidenpoikkeuksellistensääolosuhteidenvuoksi.pielistäeisiissäännöstellä,vaikkavesi Pielisjokeenvirtaakinvoimalaitoksenkoneistojenläpi. Pielisenluonnonmukaisiavastaavienvedenkorkeuksienmääräytymiseenvaikuttaase,ettäluonnollistapurkautumistakuvaavaapurkautumiskäyräämääritettäessäPielisjokieioleolluttäysinluonnontilainen,vaansitäolimuutettumoninmm.perkauksinjakanavoinneinjoreilunsadanvuodenajan. Purkautumiskäyräonmääritetty1950 luvullanurmeksenvedenkorkeusasteikonjapielisjoenvirtaamatietojenperusteella(vuosijakson mittaustiedot).MyösPielisenyläpuolistenvesistöjen,kutenKoitereenjaLieksanjoensäännöstelytvaikuttavatmyösPielisenvedenkorkeuksiinniin,että niitäeivoidapitäätäysinluonnonmukaisina. Purkautumistaulukonarvotpiirrettynäkäyränmuotoononesitettykuvassa2.Kuvassaonesitetty Pielisenvedenkorkeuksienkeski-jaääriarvojavuosilta kullekinvuodenpäivällelaskettuna. Pielisen vedenkorkeus Nurmeksen ast [NN+m] 95,50 95,00 94,50 94,00 93,50 93,00 92,50 92,00 Kaltimon juoksutuksen määräytyminen Pielisen luonnonmukaisen vedenkorkeuden perusteella Kaltimon juoksutus [m 3 /s] Kuva2.Pielisenluonnonmukainenpurkautumiskäyrä

7 Pielisen vedenkorkeudet jaksolla ,00 Minimi-maksimi luomu Minimi-maksimi hav Keskivesi luomu Keskivesi havaittu 94,50 Vedenkorkeus [NN+m] 94,00 93,50 93,00 92,50 92, Kuva3.Pielisenvuorokausiarvoistalasketutluonnonmukaistenjahavaittujenvedenkorkeuksienkeski-jaääriarvotjaksolla Laskentajaksolla eioleesiintynyterittäinsuuriatulvia.Pielistäonkuitenkinjouduttu poikkeusjuoksuttamaanvuodesta1980alkaenyhteensäkahdeksankertaavuosina1981,1982,1984, 1988,1989,1992,2004ja2005tulva-aikaistenvedenkorkeuksienalentamiseksisekälisäksisyksyllä 2006erittäinmatalanvedenkorkeudennostamiseksi.

8 4. Varautuvajuoksutusmalli Vuonna2006tehdyissäalkuvaiheenselvityksissäjamyöhemminneuvotteluryhmätyöskentelyssäesitettiinerivaihtoehtojaPielisenjuoksutusmalliksi.Silloisistajuoksutusmallivaihtoehdoistatoivotuimmaksimuodostuins.varautuvajuoksutusmalli. VarautuvajuoksutusmallipohjautuuperusperiaatteeltaanSaimaanjuoksutuksessakäytössäolevaan ohjeeseen.järvenluonnonmukaisenpäivittäisenkeskivedenkorkeuden(vertailujakso ) ylä-jaalapuolelleonmääriteltyvyöhykkeet,joidenmukaankaltimonvoimalaitoksenjuoksutusmääräytyy(kuva4).kunpielisenvedenkorkeusnurmeksenasteikollaonsisemmällävyöhykkeellä,määräytyyjuoksutusluonnonmukaisenpurkautumiskäyränmukaan.kunvedenkorkeusonsisemmän vyöhykkeenulkopuolella,poikkeaakaltimonjuoksutuspurkautumiskäyränarvoista.prosentteina määriteltypoikkeamakasvaa,josvedenkorkeusonmyösulommanvyöhykkeenulkopuolella.lisäksi mallissaonpoikkeusmahdollisuuksia,joidenkäyttöönottoaarvioidaanmm.lumenvesiarvonperusteella. 95,00 Pielisen varautuva juoksutusmalli Tavoiteputki 1 Tavoiteputki 2 Keskiarvo, luonnonmukainen Minimi ja maksimi, luonnonmukainen ,50 Vedenkorkeus [NN+m] 94,00 93,50 Q = +20% Q = +10% Q = +-0% 93,00 Q = -15% Q = -30% NN+92,90 NN+92,70 92, Kuva4.Varautuvanjuoksutusmallinperiaate. Varautuvanjuoksutusmallinmukaistenvedenkorkeuksientunnuslukujaonverrattuhavaittuihinja luonnonmukaisiinvedenkorkeuksiintaulukossa1.luonnonmukaisetvedenkorkeudetonsaatupoistamallahavaituistavedenkorkeuksistatoteutuneidenpoikkeusjuoksutustenvaikutus.juoksutusmalli nostaalaskentajaksolla Pielisenkeskivedenkorkeutta0,01luonnonmukaiseenverrattunaja0,05havaittuunvedenkorkeuteenverrattuna.Juoksutusmallinostaakaikkienkesäkuukausien alimpiavedenkorkeuksia,javaikutusonenimmilläänhavaittuunverrattuna0,15jaluonnonmukaiseenvedenkorkeuteenverrattuna0,18m.kesä-syyskuunkeskialivesinouseehavaittuunverrattuna 0,07jaluonnonmukaiseenverrattuna0,04m.Kokovuodenkeskialivesinouseehavaittuunverrattuna0,11jaluonnonmukaiseenverrattuna0,03m.Kokovuodenkeskialiveteenvaikuttaamyösvedenkorkeudenlaskulumisinavuosinakeväiselletavoitetasolle.

9 Taulukko1.VarautuvanjuoksutusmallinvaikutusPielisenvedenkorkeuksiin[NN+m]jaksolla Havaittu Luonnonmukainen Varautuva juoksutusmalli Ylivesi (HW) +94,73 +94,85 +94,57 Keskiylivesi (MHW) +94,17 +94,22 +94,17 Keskivesi (MW) +93,55 +93,59 +93,60 Keskialivesi (MNW) +92,98 +93,06 +93,09 Kesä-syyskuun keskialivesi +93,40 +93,43 +93,47 Alivesi (NW) +92,52 +92,49 +92,69 Kasvukauden ( ) MW +93,84 +93,89 +93,88 Kesäkuun alivesi +93,40 +93,41 +93,54 Heinäkuun alivesi +93,41 +93,40 +93,56 Elokuun alivesi +93,13 +93,09 +93,23 Syyskuun alivesi +92,97 +92,90 +93,08 Lokakuun alivesi +92,84 +92,84 +93,01 Marraskuun alivesi +92,74 +92,73 +92,96 Avovesikauden ( ) alivesi +92,75 +92,74 +92,96 Varautuvajuoksutusmallialentaakeskiylivettäjaksolla luonnonmukaisiinvedenkorkeuksiinnähdenkeskimäärin0,05japysyyhavaittuihinvedenkorkeuksiinnähdenennallaan(taulukko1).TasonNN+94,25ylittävienvedenkorkeuksienpysyvyyspieneneeselvästiluonnonmukaisiin jahavaittuihinvedenkorkeuksiinverrattuna,eliesiintyneidensuurtenvedenkorkeuksiensuhteellinen osuuspienenee(kuva5). KuvassaonesitettyvarautuvanjuoksutusmallinvaikutusPielisenavovesikaudenvedenkorkeuksien pysyvyyksiin.virkistyskäytöllehaitallisten,alletasonnn+93,50olevienvedenkorkeuksienmäärää varautuvajuoksutusmallivähentäisiavovesikaudellakeskimäärinpäivääkaudessaluonnonmukaisiinverrattunajapäiväähavaittuihinverrattuna.tasonnn+94,00ylittävienvedenkorkeuspäivien määrävähenisiluonnonmukaiseentilanteeseenverrattunakeskimäärin10päivääjahavaittuihinvedenkorkeuksiinnähdenpäivää. VirkistyskäytönkannaltaparasvedenkorkeustasoPieliselläonvälilläNN+93,70m +94,05(vrt. luku9.1).varautuvajuoksutusmallipitäisilaskentajaksollavedenkorkeudenvälillänn+93,75 m +94,00keskimäärin13päivääkaudessapidempäänkuinluonnonmukaisessatilanteessaja14 päivääpidempäänkuinhavaituillavedenkorkeuksilla.

10 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Vedenkorkeuden pysyvyys Pielisen vedenkorkeuden pysyvyydet eri tasoilla ajalla vuosijaksolla Havaittu Luomu Varautuva Päivien määrä keskim. vuodessa Kuva5.Pielisenavovesikaudenvedenkorkeuksienpysyvyydeteritasoillahavaittuna,luonnonmukaisenasekävarautuvallajuoksutusmallillalaskettunavuosijaksolla Vaaka-akselillaovat vedenkorkeusvyöhykkeet(nn+m). Kuvassaontarkasteltuvarautuvanjuoksutusmallinvaikutustavedenkorkeuksiinvuosina ,jolloinvedenpintaolipoikkeuksellisenalhaallaloppukesälläjasyksyllä.Vuoden2005suhteellisenrunsasvetisenäkeväänävarautuvajuoksutusmalliolisialentanutkevättulvahuippualuonnonmukaisesta0,09elitasolleNN+94,33m.Havaittutulvahuippujäikuitenkinpoikkeusjuoksutustenansiostavieläkinalemmas.Syksyllä2005juoksutusmallinmukainenvedenkorkeusolisialimmillaanollut NN+93,01m,kunseluonnonmukaisenaolisiollut0,16tätäalempana.Syksyllä2006varautuvan juoksutusmallinvastaavavedenkorkeuttanostavavaikutusolisiollutsuurimmillaan0,23m. 10

11 95,00 Varautuvan juoksutusmallin vaikutus Pielisen vedenkorkeuksiin Tavoiteputki 2 Wvarautuva MW luomu WHavaittu WLuomu 94,50 Vedenkorkeus [NN+m] 94,00 93,50 93,00 92, Kuva6.VarautuvanjuoksutusmallinvaikutusPielisenvedenkorkeuksiinvuosina VaikkavarautuvajuoksutusmallinostaisikinPielisenalimpia,virkistyskäytönkannaltahankaliavedenkorkeuksiaselvästi,toivottiinneuvotteluryhmänkeskuudessasekäkunnissapidetyissäyleisötilaisuuksissakuitenkinvarautuvaamalliavoimakkaamminkuiviinjaksoihinreagoivaajuoksutusmallia. 11

12 5. Suunniteltujuoksutusohje(juoksutusmalli2) Vuonna2008kehitettyuusijuoksutusohje,juoksutusmalliperustuuosittainvuonna1974laadittuun juoksutusohjeeseenkuitenkinniin,ettäkesäajantavoitevedenkorkeuksiajakeväänalimpiavedenkorkeuksianostettiintuolloinesitystäohjeesta. Juoksutusmalliturvaavarautuvaajuoksutusmalliaparemminvirkistyskäyttökaudenriittävänkorkeatvedenkorkeudet.PäätavoitteenaonkesänjaalkusyksynvedenkorkeuksienpitäminenvirkistyskäytönkannaltahyvällätasollaNN+93,70m +94,05m.Syksynvedenkorkeudennostoaiheuttaatalvialeneman(jäätymispäivänjakeväänalimmanvedenkorkeudenerotus)suurenemisen,jokaerityisestisyyskutuistenkalojenlisääntymisolojenturvaamiseksirajoitettiinmahdollisimmanpieneksieli0,20 metriin.keskivedenkorkeudensallittiinmuuttuakorkeintaan0,05m.myöskaltimonvoimalaitoksen suurentunutkoneistovirtaamaotettiinhuomioon.minimijuoksutukseksimääriteltiin90m 3 /s,mikä suuruudeltaanvastaanykyistäalivirtaamaa. Kuvassaonesitettyjuoksutusmalli2:nperiaate.Pielisestäjuoksutettavavesimääräriippuusekä vuoden-ajastaettäjärvenvedenkorkeudesta. 95,00 Pielisen juoksutusmalli 2 94, Vedenkorkeus [NN+m] 94,00 93,50 93,00 92, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva7.Juoksutusmalli2.Luvutkunkinvyöhykkeensisälläkertovatkulloinkintietyllävedenkorkeudellajuoksutettavanvesimäärän(m 3 /s)

13 6. VaikutuksetPielisenvedenkorkeuksiinjavirtaamiin Juoksutusmalli2:nvaikutuslaskelmattehtiinvuosijaksolle Taulukossaesitettyvertailu tehtiinluonnonmukaisiinjahavaittuihinvedenkorkeuksiinnähden.luonnonmukaisetvedenkorkeudetonsaatupoistamallahavaituistavedenkorkeuksistatoteutuneidenpoikkeusjuoksutustenvaikutus. Taulukko2.Juoksutusmalli2:nvaikutusPielisenvedenkorkeuksiin[NN+m]jaksolla Havaittu Luomu Juoksutusmalli 2 Ylivesi (HW) +94,73 +94,85 +94,72 Keskiylivesi (MHW) +94,17 +94,22 +94,07 Keskivesi (MW) +93,55 +93,59 +93,58 Keskialivesi (MNW) +92,98 +93,06 +93,01 Kesä-syyskuun keskialivesi +93,40 +93,43 +93,66 Alivesi (NW) +92,52 +92,49 +92,91 Kasvukauden ( ) MW +93,84 +93,89 +93,86 Kesäkuun alivesi +93,40 +93,41 +93,53 Heinäkuun alivesi +93,41 +93,40 +93,65 Elokuun alivesi +93,13 +93,09 +93,53 Syyskuun alivesi +92,97 +92,90 +93,42 Lokakuun alivesi +92,84 +92,84 +93,36 Marraskuun alivesi +92,74 +92,73 +93,34 Avovesikauden ( ) alivesi +92,75 +92,74 +93,25 Juoksutusmalli2:llaPielisenkeskivedenkorkeuslaskentajaksolla onsamaatasoakuin luonnonmukaisellajuoksutuksella.havaittuunvedenkorkeuteenverrattunakeskivedenkorkeusnousee0,03m.kaikkinakesäkuukausinaalimmatvedenkorkeudetnousevat,javaikutusonenimmillään toteutuneeseenverrattuna0,45jaluonnonmukaiseenvedenkorkeuteenverrattuna0,52m.kesä syyskuunkeskialivesinouseetoteutuneeseenverrattuna0,26jaluonnonmukaiseenverrattuna0,23 m.kokovuodenkeskialivesinouseetoteutuneeseenverrattuna0,03m,muttalaskeeluonnonmukaiseenverrattuna0,05m.kuvassaonesitettyjuoksutusmalli2:nmukaistenjaluonnonmukaistenvedenkorkeuksienkeski-jaääriarvojavertailujaksolla

14 Pielisen vedenkorkeus juoksutusmalli 2 95,00 Minimi-maksimi luomu Minimi-maksimi juoks 2 Keskivesi luomu Keskivesi juoks2 94,50 Vedenkorkeus [NN+m] 94,00 93,50 93,00 92,50 92, Kuva8.Pielisenpäivittäisetvedenkorkeudenkeski-jaääriarvotjaksolla Tummemmalla harmaallaonesitettyjuoksutusmalli2:nmukaistenvedenkorkeuksienvaihteluvälijavaaleamman harmaallaluonnonmukaistenvedenkorkeuksienvaihteluväli. Kuvassaonesitettyjuoksutusmalli2:nvaikutusPielisenavovesikaudenvedenkorkeuksienpysyvyyksiin.Kuvaosoittaa,ettäjuoksutusmallikeskittäämerkittävästivedenkorkeuksiavälille NN+93,50m +94,00vähentäentämänvyöhykkeenala-jayläpuolellaoleviavedenkorkeuksia. Virkistyskäytöllehaitallisten,alletasonNN+93,50olevienvedenkorkeuksienmäärääjuoksutusmalli vähentäisiavovesikaudellakeskimäärin53päivääkaudessaluonnonmukaisiinverrattunaja57päiväähavaittuihinverrattuna(kuva9).tasonnn+94,00ylittävienvedenkorkeuspäivienmääräpuolestaanvähenisiluonnonmukaiseentilanteeseenverrattunakeskimäärin26päivääjahavaittuihin vedenkorkeuksiinnähden21päivää. VirkistyskäytönkannaltaparasvedenkorkeustasoPieliselläonvälilläNN+93,70m +94,05m.JuoksutusmallipitäisilaskentajaksollavedenkorkeudenvälilläNN+93,75m +94,00keskimäärin30päivääavovesikaudessapidempäänkuinluonnonmukaisillavedenkorkeuksillaja31päivääpidempään kuinhavaituillavedenkorkeuksilla. 14

15 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Vedenkorkeuden pysyvyys Pielisen vedenkorkeuden pysyvyydet eri tasoilla ajalla vuosijaksolla Havaittu Luomu Juoksutusmalli 2 Päivien määrä keskim. vuodessa Kuva9.Juoksutusmalli2:nvaikutusPielisenavovesikaudenvedenkorkeuksienpysyvyyteen Kuvassa10ontarkasteltujuoksutusmalli2:nvaikutustavedenkorkeuksiinvuosina Vuonna2005juoksutusmalliolisinostanutsyksynalintavedenkorkeuttaluonnonmukaisesta0,51m.Syksyllä2006juoksutusmallinmukainenvedenkorkeusolisialimmillaanollutNN+93,42m,kunseluonnonmukaisenaolisiollut0,50tätäalempana. 15

16 94,50 94,30 94,10 Pielisen vedenkorkeudet ajanjaksolla Havaittu Luomu Juoksutusmalli 2 Vedenkorkeus NN+m 93,90 93,70 93,50 93,30 93,10 92,90 92,70 92, Kuva10.Juoksutusmalli2:nvaikutusPielisenvedenkorkeuksiinvuosina luonnonmukaisiinjatoteutuneisiinvedenkorkeuksiinverrattuna. Taulukko3.Kuukausittaisetkeskivedenkorkeudetluonnonmukaisessa,havaitussajasäännöstellyssä tilanteessasekäerotus(säännöstelty havaittu)jaksolla VEDENKORKEUDET [NN+m] EROTUS [m] Luomu Havaittu Juoks2 Juoks 2 havaittu Tammi +93,47 +93,47 +93,43-0,04 Helmi +93,39 +93,36 +93,29-0,07 Maalis +93,28 +93,22 +93,14-0,08 Huhti +93,24 +93,13 +93,08-0,05 Touko +93,82 +93,72 +93,67-0,05 Kesä +94,07 +94,02 +93,95-0,07 Heinä +93,95 +93,92 +93,89-0,03 Elo +93,73 +93,70 +93,80 0,10 Syys +93,55 +93,52 +93,75 0,23 Loka +93,49 +93,47 +93,70 0,23 Marras +93,54 +93,53 +93,67 0,14 Joulu +93,57 +93,58 +93,60 0,02 Koko vuosi +93,59 +93,55 +93,58 0,03 Kuukausittaisetkeskivedenkorkeudetantavatkäsitystäsiitä,mihinsuuntaanvedenkorkeudetjuoksutus-malli2:llamuuttuisivathavaittuihinvedenkorkeuksiinverrattuna.Keskivedenkorkeuksiaenemmänjuoksutusmallivaikuttaahyvinongelmallisiksikoettuihin,erittäinkuiviintilanteisiin.Juoksutusmalliparantaaselvästikuivienjaksojentilannettalaskentajaksollavedenkorkeusvaihtelujenpienentyessä

17 7. Vedenkorkeus-javirtaamamuutostenmittaritarkastelu PIELINEN KASVILLISUUS Sarakasvillisuusvyöhykkeen syvyys [m] Jäätyvän vyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä [%] RANTAVYÖHYKKEEN ELIÖSTÖ Häiriölle alttiin vyöhykkeen osuus tuottavasta vyöhykkeestä [%] Jään painama vyöhyke [m] KALAKANNAT Vedenkorkeuden alenema talvella [m] Veden minimisyvyys saraikossa hauen lisääntymisen aikana [m] Havaittu 0, ,36 0,54 0,20 Luomu 0, ,30 0,44 0,26 Varautuva malli 0, ,34 0,46 0,01 Vedenkorkeudenvaihtelunvaikutuksiajärvenekologiaanjakäyttöönvoidaansuuntaaantavastiarvioidavedenkorkeus-javirtaamamittareilla.MittaritonmääritettyPielisenjuoksutustenkehittämismahdollisuuksiapohtivassaneuvotteluryhmässäpääosinvuonna2006.PohjanaPielisenmittareilleon ollutsuomenympäristökeskuksenkehittämätmittarit,joitaonkäytettyuseissasäännöstelyjenkehittämishankkeissasuomensuurimmillajärvillä(taulukko4).lisätietoamittareistalöytyyesimerkiksi Koitereensäännöstelynkehittämishankkeenloppuraportista(Tarvainenym.2006). Mittaritarkastelutuottaaalustavanjayksinkertaistetuntuloksen,jostasaanopeallasilmäykselläselvillevedenkorkeus-javirtaamamuutostenvaikutustensuunnankutakinarvioituamittariakoskien. Mittaritarkastelueituotavastaustasiihen,kuinkatärkeäkunkinmittarinvaikutusalue(esim.hauen lisääntyminen)onkyseiselläjärvellä,vaantarkasteluvaatiituekseenasiantuntija-arvion.niitävaikutusalueita,jotkaonmittaritarkastelussaarvioitumuuttuvanmerkityksellisesti,tarkastellaanlähemminraportinlukujen8 12asiantuntija-arvioissa. Taulukko4.VaikutuksetPielisenjaPielisjoentilaanmittaritarkastelunperusteellakeskimäärinlaskentajaksolla Juoksutusmalli 2 0, ,39 0,67-0,02 LINNUSTO Vedenpinnan nousu pesinnän aikana [m] 0,28 0,24 0,40 0,26 MAISEMA- JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Vedenpinta virkistyskäytön kannalta väh. tyydyttävällä tasolla (NN+93,50 94,30 m) avovesikaudella [%] saattaa muuttua Vedenpinta virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla (NN+93,70 94,05 m) avovesikaudella [%] VESILIIKENNE JA UITTO Vesiliikenteelle haitallisten (W<NN+93,10 m) päivien lukumäärä avovesikaudella TULVASUOJELU Haitallisen tason (NN+94,30 m) ylitysten määrä (päivien lkm keskimäärin vuodessa, jolloin taso ylitetty) Haitallisen tason (NN+94,30 m) ylitysten määrä (vuosien lkm, jolloin taso ylitetty)

18 PIELISJOKI Havaittu Luomu Varautuva malli Juoksutusmalli 2 VIRKISTYSKÄYTTÖ Jääpeitteinen kausi: virkistyskäytölle haitallisten (Q<100 m 3 /s) päivien lukumäärä Avovesikausi: virkistyskäytölle haitallisten (Q<100 m 3 /s) päivien lukumäärä TULVASUOJELU Tulvasuojelulle haitallisten (Q>500 m 3 /s) päivien lkm koko jaksolla yhteensä VESILIIKENNE JA UITTO Vesiliikennettä ja uittoa vaikeuttavien (100 m 3 /s<=q<120 m 3 /s) päivien lkm avovesikaudella Vesiliikenteelle ja uitolle haitallisten (Q<100 m 3 /s) päivien lkm avovesikaudella VESIVOIMA Vedenkorkeuden alenema talvella (m) 0,54 0,44 0,46 0,67 Ohijuoksutusten (Q>380 m 3 /s) toistuvuus (%) Luonnonmukaisetvedenkorkeudetjavirtaamat LuonnonmukaisillavedenkorkeuksillaeimittaritarkastelunperusteellaolesanottavaavaikutustaPielisenkasvillisuuteen,rantavyöhykkeeneliöstöön,linnustoon,maisemaanjavirkistyskäyttööneikä vesiliikenteeseenjauittoonverrattunatoteutuneisiinvedenkorkeuksiin.niilläeiolemyöskäänvaikutustapielisjoenvirkistyskäyttööneikävesiliikenteeseenjauittoon. Luonnonmukaisetvedenkorkeudetlisäävättulvasuojelullehaitallisenvedenkorkeustasonylittymisiä Pielisellä.LisäksiluonnonmukaisillavedenkorkeuksillasaattaaollavähäinenhaitallinenvaikutusPielisjoenvesivoimantuotantoonPielisenvedenkorkeudentalvialenemanollessapienempijaohijuoksutustentoteutuessahiemanuseammin. Luonnonmukaisetvedenkorkeudetparantavathiemansekäkevät-ettäsyyskutuistenkalojenlisääntymisolosuhteitaPielisenvedenpinnantalvialenemanollessapienempijakevättulvansuurempikuin toteutuneissavedenkorkeuksissa.pielisjoentulvavirtaamialuonnonmukaisetvirtaamatvähentävät merkittävästiverrattunahavaittuihinvirtaamiin. Varautuvajuoksutusohje VarautuvanjuoksutusohjeenmukaisillavedenkorkeuksillaeimittaritarkastelunperusteellaolesanottavaavaikutustaPielisenkasvillisuuteeneikärantavyöhykkeeneliöstööntoteutuneisiinvedenkorkeuksiinverrattuna.Juoksutusohjeparantaahiemansyyskutuistenkalojenlisääntymismahdollisuuksia Pielisellävähentämällävedenpinnantalvialenemaa,muttaohjeenmukaisillavedenkorkeuksillaon haitallinenvaikutuspielisenkevätkutuistenkalojenlisääntymisolosuhteisiinkevättulvienmadaltumisenvuoksi.vedenkorkeudetvaikeuttavatmyöslinnustonlisääntymismahdollisuuksiavedenpinnan nousunollessahiemansuurempaapesinnänaikana. VarautuvanjuoksutusohjeenmukaisetvedenkorkeudetparantavatPielisenmaisemaajavirkistyskäyttömahdollisuuksialisäämällätyydyttävienjahyvienvedenkorkeuksienmääräävirkistyskäyttökaudella.Pielisenvesiliikennettäjauittomahdollisuuksiajuoksutusohjeparantaaselvästivähentämälläliian alhaistenvedenkorkeuksienmäärää.myöspielisentulvasuojeluajuoksutusohjeparantaavähentämällähaitallisenkorkeitavedenkorkeuksia. 18

19 Pielisjoessavarautuvajuoksutusohjelisäähiemantulvasuojelullehaitallistenvirtaamienmäärääsekä saattaavaikeuttaahiemanvesiliikennettäjauittoalisäämälläalhaisiavirtaamia.myöspielisjoenvesivoimantuotantoonjuoksutusohjeellasaattaaollavähäinenhaitallinenvaikutuspielisenvedenpinnan talvialenemanollessapienempijaohijuoksutustentoteutuessahiemanuseammin. Juoksutusohje Juoksutusohje2:nmukaisillavedenkorkeuksillaeimittaritarkastelunperusteellaolesanottavaavaikutustaPielisenrantavyöhykkeeneliöstööneikälinnustoonverrattunatoteutuneisiinvedenkorkeuksiin. JuoksutusohjeenmukaisetvedenkorkeudetheikentävätPielisensyys-jakevätkutuistenkalojenlisääntymismahdollisuuksialisäämällävedenpinnantalvialenemaajaalentamallakevättulvia. JuoksutusohjeenmukaisetvedenkorkeudetparantavatmerkittävästiPielisenmaisemaajavirkistyskäyttömahdollisuuksiasekävesiliikenteenjauitonedellytyksiävähentämällävoimakkaastihaitallisen alhaisiavedenkorkeuksia.vedenkorkeudetpysyvätmaisemallejavirkistyskäytöllevähintääntyydyttävällätasollaläheskokoavovesikaudenajan,jamyöshyvällätasollapysytäänselvästihavaittuauseammin.myöspielisentulvasuojeluhyötyyselvästijuoksutusohjeenmukaisestasäännöstelystähaitallisenkorkeidenvedenkorkeuksienjasuurienvirtaamienvähentyessä. Pielisjoessajuoksutusohjeenmukaisetjuoksutuksetsaattavatvaikeuttaavesiliikennettäjauittoalisäämälläpienien,100m 3 /svirtaamienmäärääselvästi.tämäntakiamyöspielisjoenvirkistyskäytölle aiheutuneehaittaa,vaikkaalle100m 3 /svirtaamateivätlisäänny.vesivoimantuotantoonjuoksutusohjeellaonsekämyönteisiäettäkielteisiävaikutuksiavedenkorkeudentalvialenemankasvaessamutta ohijuoksutustenlisääntyessä.pielisjoentulvasuojeluhyötyysäännöstelystähaitallisensuurtenvirtaamienvähentyessä. YhteenvetoerijuoksutusohjeidenvaikutuksistaPielisenjaPielisjoentilaanjakäyttöönonesitettytaulukossa5.Taulukossaesitetytarviotperustuvatvedenkorkeuksienjavirtaamientunnusluvuissaja pysyvyyksissäsekävedenkorkeus-javirtaamamittareissatapahtuviinmuutoksiin. Taulukko5.YhteenvetoerijuoksutusohjeidenvaikutuksistaPielisenjaPielisjoentilaanjakäyttöön. Arviointiasteikko:++merkittävämyönteinenvaikutus,myönteinenvaikutus,eisanottavaa vaikutusta,kielteinenvaikutus,--merkittäväkielteinenvaikutus,+/-myönteinenjakielteinen vaikutus. LUOMU VARAUTUVA JUOKSUTUSMALLI 2 PIELINEN Kasvillisuus Rantavyöhykkeen eliöstö Kalakannat + +/- - Linnusto 0-0 Maisema ja virkistyskäyttö Vesiliikenne ja uitto Tulvasuojelu PIELISJOKI Virkistyskäyttö Tulvasuojelu Vesiliikenne ja uitto Vesivoima - - +/- 19

20 8. Vaikutuksettulvavedenkorkeuksiinja-virtaamiin Juoksutusmalli2:nmukainensäännöstelyalentaalaskentajaksolla Pielisenkeskiylivettä havaittuihinkorkeuksiinnähden0,10jaluonnonmukaisiinkorkeuksiinnähden0,15(taulukko2). Korkeimpienvedenkorkeuksienesiintyminenvähenee(kuva9).Havaitutvedenkorkeudetovatlaskentajaksollaylittäneethaitallisenvedenkorkeustason(NN+94,30m)16vuotenajakeskimäärin47 päivänäniinävuosina,jolloinylitysontapahtunut.varautuvallajuoksutusmallillahaitallinentasoylittyy14vuotenajakeskimäärin37päivänänäinävuosinajajuoksutusmalli2:llavastaavastivainvuotenaja30päivänänäinävuosina.(taulukko6).juoksutusmalli2:ssatulvienhallintaavoidaanerittäin runsaslumisinavuosinaedelleenparantaalisäämälläohjeeseenlumenvesiarvostariippuvalisäehto. Laskentajaksolla eioleesiintynyterittäinsuuriatulvia.Pielistäonkuitenkinjouduttu poikkeusjuoksuttamaanvuodesta1980alkaenuseanavuotenatulva-aikaistenvedenkorkeuksien alentamiseksi.poikkeusjuoksutuksiinryhtyminenvaatiierillisenlupamenettelyn.pohjois-karjalan ELY-keskuksenonhaettavapoikkeusjuoksutuksellemaa-jametsätalousministeriönsuostumuksella vesilainmukaistalupaaitä-suomenaluehallintovirastolta.nopeissavesitilanteidenmuutoksissamenettelyonhidas.säännöstelyllävoitaisiinhaitallisiinvesitilanteidenmuutoksiinreagoidanopeammin. Taulukko6.Vaikutuksettulvatilanteisiinerisäännöstelymalleillavedenkorkeus-javirtaamamittarien perusteellajaksolla PIELINEN Havaitut Luonnonmukainen Varautuva Juoksutusmalli 2 Haitallisen vedenkorkeustason (NN+94,30 m) ylitysten määrä niinä vuosina, jolloin taso ylitetty (päiviä/a keskimäärin) Haitallisen vedenkorkeustason (NN+94,30 m) ylitysten määrä (vuosia jaksolla ) PIELISJOKI Haitallisten (Q>500 m 3 /s) päivien määrä jaksolla yhteensä Juoksutusmalli2:llahaitallisensuurtenvirtaamien(>500m 3 /s)esiintyminenvähenisihavaittuihin virtaamiinnähdenselvästi.luonnonmukaisiinvirtaamiinnähdenpysyttäisiinsamallatasolla.suurimmattalviaikaisetvirtaamatpielisjoessakasvaisivatjakesäaikaisetpienenisivät(taulukko7).talviaikaisenvirtaamanselväkasvulisäisihyytötulvanriskiäpielisjoella.hyytöriskiävoidaankuitenkin pienentääolennaisestikokopielisjoenalueellajuoksutusmalli2:eenotettavallalisäehdollaniidentilanteidenvaralle,jolloinonsuurivirtaamajakovapakkanenyhtäaikaa. Taulukko7.Kaltimonkuukausittaisetyli-jakeskiylivirtaamatjaksolla Havaittu [m 3 /s] Luonnonmukainen [m 3 /s] Juoksutusmalli 2 [m 3 /s] Ylivirtaama Keskiylivirtaama Ylivirtaama Keskiylivirtaama Ylivirtaama Keskiylivirtaama Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

21 9. Vaikutuksetvesistönvirkistyskäyttöön Pielinenonvirkistyskäytönkannaltaalueellisestimerkittävävesistö.Pielisenrannoillaolivuonna 2007yhteensä3461rakennettuataikeskeneräistärantakiinteistöäjanoin1500kaavoitettuarantarakentamispaikkaa.Selvitystyönsuurenavaikuttimenaolikinkiinteistönomistajienajoittainkokema virkistyskäytönvaikeutuminen. 9.1 Virkistyskäyttöhaitanarviointimenetelmä PielisenkesänjasyksynvedenkorkeuksienvaikutustarantojenvirkistyskäyttööntarkasteltiinFortum ServiceOy:ssäkehitetynVIRKI-laskentamallinavulla.Mallillatarkastellaanrantakiinteistöjenkesäaikaistavirkistyskäyttöärantojenkäytönnäkökulmasta.Vesirajansijainnillemääritelläänns.optimivyöhyke,elisellainenvesirajansijaintivyöhyke,jollarannankäytölleeiaiheuduhaittaa.Optimivyöhykemääritetäänjokaisellemaastossamitattavallerantakiinteistönrannalleerikseen.Optimivyöhykkeenleveysriippuumm.rannanmaalajista,jotenesimerkiksihiekkapohjaisellarannallavesirajan sijaintivoivaihdellaenemmänkuinliejupohjaisellarannallailman,ettävaihtelustaaiheutuuenemmän haittaa. Virkistyskäytönarvoaleneesuorassasuhteessavesirajansiirtymään,kunvesirajasiirtyyoptimivyöhykkeestävesilletaimaallepäin.Virkistysarvonnollakohtaonsevesirajansiirtymäoptimivyöhykkeenalarajaltavesillepäintaioptimivyöhykkeenylärajaltamaallepäin,jossarannanvirkistysarvokatsotaankokonaanhävinneeksi.Mallinkäyttämääperiaatettaonhavainnollistettukuvassa 11. Kuva11.Periaatekuvavesirajansiirtymänjasiitäaiheutuvanhaitantarkastelusta. Mallissajärvellejamaallepäinsuuntautuneetvesirajansiirtymätmuutetaanrahallisiksivirkistyskäyttöhaitoiksiharkinnanvaraisiaparametrejakäyttäen. Laskentaavartentarvittavatmaastomittauksettehtiinkesällä2007.Rantaprofiilejamitattiin77eli runsaatkaksiprosenttiapieliselläsijaitsevistayhteensä3461rakennetustataikeskeneräisestärantakiinteistöstä.mitatuillarantalinjoillasijaitsi140rakennusta.profiilinmäärittämisenlisäksijokaiselle profiilillemitattiinparhaanvedenpinnankorkeusvälinelins.optimivyöhykkeenyläraja,pohjanlaatu sekämatalallaolevienrakennustenkorkeudet. 21

22 22 TehdynselvityksenperusteellavirkistyskäytönkannaltaparasvedenkorkeustasoPieliselläonvälillä NN+93,70 +94,05m.Myöställävyöhykkeelläaiheutuuvirkistyskäyttöhaittojajoillakinrannoilla. Pieliselläonmaastomittaustenperusteellapaljonmataliarantoja,joillaalhainenvedenkorkeussiirtää vesirajankauas.haitatalkavatkasvaamelkojyrkästivedenkorkeudenlaskiessatainoustessaoptimivyöhykkeenulkopuolelle. 9.2 Juoksutusvaihtoehtojenvaikutusvirkistyskäyttöön Tässäraportissaontarkasteltuvedenkorkeuksienvaikutustavirkistyskäyttöönvuosina2004ja2005 luonnonmukaisiksipalautetuillavedenkorkeuksillasekävarautuvallajajuoksutusmalli2:llalasketuillavedenkorkeuksilla.luonnonmukaisiksipalautetuistavedenkorkeusaikasarjoistaonpoistettupoikkeus-juoksutustenvaikutusvedenkorkeuksiin.vuosi2004onesimerkkinärunsasvetisestävuodesta, javuonna2005taasesiintyivirkistyskäytönkannaltahaitallisenalhaisiavedenkorkeuksia Vuosi2004 Tulvavuoden2004luonnonmukaiseksipalautettuvedenkorkeusolikokovirkistyskäyttökaudenkeskimääräistätasoakorkeammalla.Varsinkinloppukesälläjasyksyllävesiolihyvinkorkeallapoikkeusjuoksutuksistahuolimatta.Korkeimmillaanvedenpintaolielokuussa,vuosien ylivedenkorkeudentasolla. Luonnonmukaisiksipalautetuillavuoden2004vedenkorkeuksillakorkeastavedenpinnastaaiheutuu haittaakokovirkistyskäyttökaudenajan.suurimmillaanhaitatovatelokuussajasyyskuunalussa.koskamallipainottaavilkkaimmanvirkistyskäyttökaudenhaittoja,haittaonmelkopienilokakuunloppupuolellavaikkavesionyhäkorkealla.liiankorkeastavedenpinnastaolisiaiheutunutluonnonmukaisillavedenkorkeuksilla laskennallisesti395000euronvirkistyskäyttöhaitta. Varautuvajuoksutusmallilaskeehaitallisenkorkeitavedenkorkeuksiakesä heinäkuussamuutamalla sentilläluonnonmukaisiinverrattuna.suurinmuutosvedenkorkeuksiinsaadaanelo lokakuussa,jolloinvedenpintalaskeevarautuvallamallillajopa0,2m.suurimmatpäivähaitatlaskevatelokuussa lähespuoleenjalokakuunhaitatjäävätvähäisiksi.liiankorkeastavedenpinnastaaiheutuukuitenkin yhälaskennallisesti226000euronvirkistyskäyttöhaitta.varautuvajuoksutusmallipienentäävirkistyskäyttöhaittaaluonnonmukaisiinvedenkorkeuksiinnähdennoin43prosentilla. Juoksutusmallilaskeevedenkorkeuksiakokovirkistyskäyttökaudenajan0,20 0,25metrilläluonnonmukaisiinvedenkorkeuksiinverrattuna.Tällöinkorkeastavedenpinnantasostajohtuvahaitta pieneneehuomattavastikokokesänjasyksynajan.suurimmatpäivähaitatlaskevatelokuussaalle neljäsosaan.touko-heinäkuussa,syyskuunloppupuolellajalokakuussavedenkorkeusonvainhieman parhaanvyöhykkeenyläpuolella,jahaitatovatvähäisiä.liiankorkeastavedenpinnastaaiheutuulaskennallisesti76000euronvirkistyskäyttöhaitta.juoksutusmallipienentäähaittaa80prosentilla luonnonmukaisiinvedenkorkeuksiinverrattuna Vuosi2005 Vuotta2005tarkasteltiinesimerkkinäkuivastavuodesta.Vedenpintaolikuitenkinalkuvuodestakorkeallajatouko kesäkuussakinvielähiemankeskimääräistäylempänä.luonnonmukaisiksipalautetut vedenkorkeudetolivattouko kesäkuussahuomattavastikeskimääräistäkorkeammallatasolla.kesäkuunjälkeenvedenpintaolitavallistaalempanajaloppuvuodestapoikkeuksellisenalhaalla.muutos vesitilanteessaolinopea,sillävieläkeväälläolitoteutettupielisenpoikkeusjuoksutusuhanneentulvavaaranvuoksi. Luonnonmukaisiksipalautetuillavedenkorkeuksillaliiankorkeastavedenpinnantasostaaiheutuu merkittäväävirkistyskäyttöhaittaatouko kesäkuussa.vedenkorkeusonvirkistyskäytönkannalta parhaallatasollaloma-aikaanheinäkuussa,jolloinvirkistyskäytölleaiheutunuthaittaonvähäistä.al-

23 haisetvedenkorkeudetaiheuttavatmerkittäväähaittaaelo lokakuussa.suurimmillaanhaittaonsyyskuunloppupuolellajalokakuunalkupuolella.koskamallipainottaavilkkaimmanvirkistyskäyttökaudenhaittoja,alkaahaittalaskealokakuunloppuakohti,vaikkavedenkorkeusonhyvinalhaisellatasolla.alkukesänliiankorkeistajatoisaaltaloppukesänjasyksynliianmatalistavedenkorkeuksistaolisi luonnonmukaisillavedenkorkeuksillaaiheutunut laskennallisesti271000euron haitta. Varautuvajuoksutusmallilaskeealkukesänvedenkorkeuksiavajaalla0,1metrillä.Korkeastavedenpinnastaaiheutuvatsuurimmatpäivähaitatlaskevatnoinpuoleen.Toisaaltavarautuvamallinostaa syksynhaitallisenalhaistavedenpintaa0,05 0,15metrillä.Suurimmatpäivähaitatlaskevattällöin noin500eurolla.varautuvajuoksutusmallipienentäälaskennallistahaittaanoin30prosentilla.liian korkeistataimatalistavedenkorkeuksistaaiheutuvahaittaonnäinpoikkeuksellisenavesivuotena myösvarautuvassamallissamerkittävä,laskennallisenhaitanarvoon192000euroa. Juoksutusmallilaskeealkukesänvedenkorkeuksianoin0,3metrillä.Heinäkuunlopustaalkaenluonnonmukaistenvedenkorkeuksienlaskiessahyvinalasjuoksutusmallipitäävedenkorkeudetlähellä keskimääräistätasoa.lokakuussaluonnonmukaisetvedenkorkeudetovatjopapuolimetriäjuoksutusmalli2:llalaskettujenvedenkorkeuksienalapuolella.juoksutusmalli2:nvedenkorkeusonkesäkuunalkupuolellahiemanparhaanvedenkorkeusvyöhykkeenyläpuolella,muttavirkistyskäyttöhaitat jäävätvähäisiksi.heinäkuunloppupuoleltaalkaenvedenpintalaskeeparhaanvyöhykkeenalapuolelle, muttahaitatjäävätmelkovähäisiksi.juoksutusmallipienentäälaskennallistahaittaanoin80prosentilla.liiankorkeistataimatalistavedenkorkeuksistaaiheutuvalaskennallinenhaittaon48000euroa. Taulukko8.Virkistyskäyttöhaitanväheneminenesimerkkivuosina2004ja2005. Laskennallinen virkistyskäyttöhaitan alenema verrattuna luonnonmukaisilla vedenkorkeuksilla aiheutuvaan haittaan [%] Märkä vuosi 2004 Kuiva vuosi 2005 Varautuva malli -43 % -30 % Juoksutusmalli 2-80 % -80 % Viimevuosikymmentenkeskimääräisilläluonnonmukaisillavedenkorkeuksillaaiheutuukorkeasta vedenpinnastajonkinverranhaittaalähinnäkesäkuussajaheinäkuunalkupuolella.elo lokakuussa vedenkorkeusonvirkistyskäytönkannaltahiemanliianmatalalla. Poikkeuksellisinavesivuosinaaiheutuuliiankorkeistataimatalistavedenkorkeuksistamerkittävää haittaavirkistyskäytölle.varautuvanjuoksutusmallinkäyttöönottovähentäisikuivanaesimerkkivuonna2005virkistyskäytölleaiheutuvaahaittaauseillakymmenilläprosenteillaluonnonmukaisiin vedenkorkeuksiinverrattuna. Juoksutusmalli2:nmukainensäännöstelytasoittaisimerkittävästikorkeitajamataliavedenkorkeuksiaPielisellä.Juoksutusmallinkäyttöönottovähentäisiesimerkkivuonna2005virkistyskäytölleaiheutuvaahaittaanoin80prosentillaluonnonmukaisiinvedenkorkeuksiinverrattuna. Juoksutusmalli2:nmukainensäännöstelypienentäävirkistyskäyttökaudenvedenkorkeudenvaihtelua huomattavasti.säännöstellytvedenkorkeudetovatkeskimääräisenävesivuonnavirkistyskäytönkannaltamerkittävästiparemmallatasollakuinluonnonmukaisetvedenkorkeudet. 23

24 10. Kalastovaikutukset PielisenjuoksutuksenmuutoksenvaikutustajärvenkalastoontutkittiinRiista-jakalataloudentutkimuslaitoksenOuluntoimipisteessä(Sutela2009a).PielisenjaPielisjoenkalastostaonolemassarunsaastiaineistoa,jatutkimustehtiintämäntakiaolemassaolevanaineistonperusteellaasiantuntijaarviona.MuutostenvaikutuksetPielisjoenkalastoonarvioitiinkaikenkaikkiaanhyvinvähäisiksi. Varautuvajuoksutusmalli Varautuvanmallinjaluonnonmukaistenvedenkorkeuksienvertailussaarvioitiinlievänegatiivinen vaikutuspielisenvaellussiikaanjasensaaliisiin.vaikutuksensuuruusarvioitiinkorkeintaanmuutamaksiprosentiksi(<%).planktonsiian,taimenen,järvilohenjaharjuksenosaltaarvioitiin,ettävarautuvanmallinjaluonnonmukaistenvedenkorkeuksienvälinen0,05erotalvialenemassasaattaa vaikuttaaravintovarojenheikkenemisenkauttavähäisessämäärinmyöskalakantoihin.suhteessanykytilaan(havaittu)varautuvanjuoksutusmallineiarvioitutuovanmuutoksiakalakantoihin.varautuvanjuoksutusmallinvaikutuksetpielisentärkeimpiinkalalajeihinja-ryhmiinonesitettytaulukossa9. Taulukko9.Varautuvanjuoksutusmallinvaikutuskalojenlisääntymiseen(mädinkehittyminen),poikastenhabitaatteihin,ravintovaroihinsekäkalakantoihinerikalalajeillajakalaryhmillä.Vertailuon tehtyhavaittujenjaluonnonmukaistenvedenkorkeuksienmukaisiintilanteisiinnähden. Lisääntyminen Poikasten habitaatti Ravintovarat verrattuna verrattuna verrattuna Kalakanta verrattuna Havaittuun Luomuun Havaittuun Luomuun Havaittuun Luomuun Havaittuun Luomuun Vaellussiika ( ) 0 0 ( ) 0 Planktonsiika ( ) 0 ( ) Muikku Taimen ( ) 0 ( ) Järvilohi ( ) 0 ( ) Harjus 0 0 (+) (+) ( ) 0 ( ) Made 0 0 (+) + ( ) 0 0 Hauki ( ) ( ) (+) Muut kevätkutuiset kalalajit 0 0 (+) + ( ) ( ) 0 0 Rantavyöhykkeen pienkalalajit 0 0 (+) + ( ) 0 0 positiivinenvaikutus,(+)marginaalinentaiepävarmapositiivinenvaikutus lievänegatiivinenvaikutus,(marginaalinentaiepävarmanegatiivinenvaikutus 0=eivaikutusta Juoksutusmalli Juoksutusmalli2:nvaikutuksetkalojenlisääntymiseenovathyvinvähäiset.Ainoastaanmatalallekutevavaellussiikakärsiijonkinverrantalvialenemanlisääntymisestä.Lisäksihauenkutuolosuhteetsaattavatheikentyähiemankeväänalentuvanvedenpinnantakia.Poikastenhabitaattiinjuoksutusmalli 2:llaonvaikutustakalalajeistalähinnähauellejavähäisessämäärinrantavyöhykkeenpienkalalajeille, kutenkiven-nuoliaiselle. Ravintovaroihinjakalakantoihinyleensäjuoksutusmalli2:llaonlievänegatiivinenvaikutusluonnonmukaiseenjuoksutukseenverrattaessajahyvinvähäinenvaikutusverrattunahavaittuihinvedenkorkeuksiin.Vaellussiikasaattaakärsiäravintovarojenjamädinkehittymisenolosuhteidenheikkenemisestä.Planktonsiian,taimenen,järvilohen,harjuksen,mateen,hauensekärantavyöhykkeenpienkalalajienosaltaarvioitiin,ettäjuoksutusmalli2:nsuurempitalvialenemaluonnonmukaisiinvedenkorkeuksiinverrattunasaattaavaikuttaaravintovarojenheikkenemisenkauttavähäisessämäärinmyös kalakantoihin.havaittuihinvedenkorkeuksiinverrattunavaikutusonhyvinvähäinen. 24

25 Juoksutusmalli2:nvaikutuksetPielisentärkeimpiinkalalajeihinja-ryhmiinonesitettytaulukossa10. Kaikkiakevätkutuisiakalalajejaeioleeritelty,jotentaulukossavaikutuksetravintovaroihinkohdistuvatpääosinpohjaeläimiäsyöviinkalalajeihin,kutenesimerkiksilahnaan.Toisaaltaesimerkiksikuha onpeto-kala,jotenpohjaeläintenvähenemineneivaikutasuoraansenravintotilanteeseen.rantavyöhykkeenpien-kalalajeistapieliselläontavattukivennuoliaista,mutuajakivisimppua(ketoym. 2008). Taulukko10.Juoksutusmalli2:nvaikutuskalojenlisääntymiseen(kutujamädinkehittyminen),poikastenhabitaatteihin,ravintovaroihinjakalakantoihinerikalalajeillajakalaryhmillä.Vertailuontehty havaittujenjaluonnonmukaistenvedenkorkeuksienmukaisiintilanteisiinnähden. Lisääntyminen Poikasten habitaatti Ravintovarat verrattuna verrattuna verrattuna Kalakanta verrattuna Havaittuun Luomuun Havaittuun Luomuun Havaittuun Luomuun Havaittuun Luomuun Vaellussiika () Planktonsiika () 0 () Muikku Taimen () 0 () Järvilohi () 0 () Harjus () 0 () Made () 0 () Hauki () () 0 0 () Muut kevätkutuiset kalalajit / () 0 0 / () Rantavyöhykkeen 0 0 () () 0 () () pienkalalajit positiivinenvaikutus,(+)marginaalinentaiepävarmapositiivinenvaikutus lievänegatiivinenvaikutus,(marginaalinentaiepävarmanegatiivinenvaikutus 0=eivaikutusta 25

26 11. Vaikutuksetvesivoimantuotantoon ErisäännöstelymallienvaikutuksiavesivoimantuotantoonPielisjoellaarvioitiinlaskentamallilla,joka laskeejaksolla KaltimonjaKuurnanvesivoimatuotannonPielisenpäivittäistenjuoksutustenperusteella.Vesivoimatuotantolaskettiinlaitoskohtaisesti.Laskelmattehtiinvakioputouskorkeuksilla(Kaltimonvoimalaitos10,0jaKuurnanvoimalaitos7,0m)ja-hyötysuhteilla(tehokerroin 8,2).Kaltimonkoneistovirtaamanakäytettiin380m 3 /s.kuurnanosaltaennakoitiinmahdollistatulevaarakennusasteennostoa,jalaskelmattehtiin400m 3 /s:nkoneistovirtaamalle. Vaikutuksetvesivoimantuotantoonlaskettiintoteutuneessajaluonnonmukaiseksipalautetussatilanteessasekävarautuvanjuoksutusmallinlaskentatuloksista.Varautuvassajuoksutusmallissaenergian tuotantoonhieman(noin0,5%)pienempikuinluonnonmukaisessatilanteessajohtuensiitä,ettävarautuvajuoksutusmallinostaajuoksutuksiaherkemminylivoimalaitostenrakennusvirtaamien.toisaaltavarautuvassajuoksutusmallissaenergiantuotantoasiirtyyenemmäntalvikaudelle,sillämalli pyrkiipitämäänvedenkorkeudenloppukesälläjasyksylläkorkeammallasekäjuoksuttaalumisina talvinaluonnonmukaistaenemmänkevätkuopanmuodostamiseksi. Juoksutusmalli2:ssaerotvuodenaikojenvälilläkorostuvatenemmänkuinvarautuvassamallissa.Vuositasollalaitostenohijuoksutuksetkasvavatvähän,jayhteenlaskettuvesivoimantuotantopienenee hieman(taulukko11).kaltimonvuosienergiantuotantopienenee,jalaskennassakäytetystäsuuremmastarakennusasteestajohtuenkuurnantuotantokasvaa.energiantuotantoasiirtyykesästätalveen, koskajuoksutusmallipyrkiinostamaankesänjasyksynvedenkorkeuksiapielisessä.vastaavastitalvijuoksutuksetkasvavat,kunjärvenvedenkorkeuttaalennetaantalvenaikanahiemanenemmänkuin luonnonmukaisessajuoksutuksessa. Taulukko11.Pielisjoenvesivoimatuotantosäännöstellyilläjuoksutuksillaverrattunaluonnonmukaisillajuoksutuksillalaskettuun. Energiantuotannon muutos verrattuna luonnonmukaisilla juoksutuksilla laskettuun Varautuva juoksutusmalli [%] Juoksutusmalli 2 [%] Talvi ( ) 1,37 11,34 Kesä ( ) -1,52-6,62 Koko vuosi -0,46-0,05 PielisjoenvirtaamanoudattaaKaltimonvoimalaitoksenlupaehtojenmukaisestiPielisenluonnonmukaistapurkautumista.Vuorokausi-taiviikkosäännöstelyäeiPielisjoenvoimalaitoksillaharjoiteta. TeknisetedellytyksetajotavantehostamiseenolisivatvalmiinasekäKaltimonettäKuurnanlaitoksilla. PielisjokeenKaltimonyläpuolellelaskevanKoitajoenvirtaamaaonnykyisinmahdollistasäädellälupaehtojenmukaisestiPamilonvoimalaitoksellaniin,ettävuorokaudenpieninvesimäärävoiollam 3 /s jasuurin190m 3 /s.käytännössälyhytaikaissäätöonollutmaksimissaanvälillä2 120m 3 /s.pamilon lyhytaikaissäädölläonhuomattavavaikutuskaltimonyläpuolisenpielisjoenvirtauksiin. Pamilon,KaltimonjaKuurnanvoimalaitostenyhtäaikaisenlyhytaikaissäädönvaikutuksiaPielisjoen sekäpamilonalapuolisenjäsysjärvenvedenkorkeuksiinjavirtaamiinonselvitettysuomenympäristökeskuksentutkimuksessa(järvinenrajala1996).tutkimuksenlaskennattehtiinpielisjoellekalibroidullavirtaamamallillavirtaama-alueella m 3 /s.käytännössälyhytaikaissäätöäeivoida harjoittaarunsasvetisenäkautena,milloinvirtaamaylittääkaltimonvoimalaitoksenrakennusvirtaaman380m 3 /s.kuurnanrakennusvirtaamaonvielätätäkinpienempi,vain320m 3 /s. 26

27 LaskentatulostenmukaanPielisjoenKaltimonjuoksutusmuutoksettasaisivatPamilonlyhytaikaissäädöstäaiheutuviaUimasalmenvirtaamavaihteluitajalyhentäisivätpientenvirtaamienkestoaUimasalmessa.SeparantaisijossainmäärinvedenvaihtuvuuttaPielisenRukavedelläjaPielisjoenyläosalla,Rahkeenvedellä. KaltimostaalavirtaanKaltimonala-asteikolla,Jakokoskella,KuurnanyläasteikollajaKuurnanalaasteikollavedenkorkeudetvaihtelisivatvesitilanteestajajuoksutusvaihtoehdostariippuennykyiseen verrattunasuurimmillaannoin0,05 0,6m.Tutkimusolikalibroituunmallilaskentaanperustuva,vedenkorkeusvaihteluttoteavaselvitys,eikäsiinäotettukantaaerivaihtoehtojenhyötyihintaihaittoihin,mahdollisuuksiinehkäistähaittoja,eikämyöskäänesitettysuositustasopivaksikatsottavasta juoksutusmallista. Pielisjoenlyhytaikaissäädönselvityksiätulisikinjatkaajapyrkiälöytämäänyhteinenjuoksutusmalli Pamilon,KaltimonjaKuurnanvoimalaitoksille.Tärkeätänäidenkolmenerivesivoimalaitoksenlyhytaikaissäädöntoteuttamisessaolisimahdollisimmanjärkeväjuoksutustenkoordinointijaoikeamuutostenajoitusvoimalaitostenkesken.PielisjoenlyhytaikaissäädöllävoitaisiinPamilonlyhytaikaissäädönvaikutustalieventää.Pielisjoenlyhytaikaissäännöstelytulisikuitenkintoteuttaaniin,ettäsiitä mahdollisestisyntyvähaittajäisisiedettäväksijahyötyynnähdenvähäiseksi.tällaisenselvityksen lähtökohtanavoisivatollaallaskohtaisestietukäteenasetetut,enimmilläänsallitutvedenkorkeusvaihtelut.niidenperusteellavoitaisiinlaatiajuoksutusmallitai-malleja,joidenavullanäissäraja-arvoissa voitaisiinpysyä. PielisenjuoksutuksetvaikuttavatSaimaanvedenkorkeuteenjajuoksutuksiinjasitenteoriassamyös Vuoksenvesivoimalaitostenenergiantuotantoon.Tätävaikutustaeiolelaskelminkuitenkaanselvitetty,silläSaimaallatoteutettaviapoikkeusjuoksutuksiajuoksutusmallinmukaisessatilanteessaonhyvin vaikeaarvioida.koskapielisensäännöstelyvaihtoehtojenvaikutussaimaanvedenkorkeuksiinonerittäinpienijavuoksenvesivoimalaitostenrakennusvirtaamatylitetäänkäytännössäharvoin,voidaan vaihtoehtojenvaikutuksenvuoksenenergiantuotantoontodetaolevanmarginaalinen. 27

28 12. Vaikutuksetalapuoliseenvesistöön Pielisjoki JuoksutuksenvähentäminenvaikuttaisikuivimpinaalivirtaamakausinaosallaPielisjokeavedenkorkeuksiaalentavasti.VaikutuksetolisivathuomioonotettaviaKuurnanjaJoensuunkaupunginkoskien väliselläosuudella(noin20km).tälläjokiosuudellavirtaamanlisäksivedenkorkeuksiinvaikuttaa oleellisestialapuolisenpyhäselänvedenkorkeus.pyhäselänollessahyvinalhaallavirtaamanpienentämiselläonsuurempivaikutusjoenvedenkorkeuteenkuintilanteessa,jossapyhäselkäonkorkealla. KaltimonjaKuurnanvoimalaitostenväliselläosuudellavedenkorkeusonlupaehtojenmukaisestipidettävänykyisellätasolla,eikämuutosvaikuttaisisilläosuudellavedenkorkeuksiin.JuoksutusmuutostenvaikutuksetKaltimonyläpuolisiinvedenkorkeuksiinPielisjoessaovatsamansuuntaisetkuinvaikutuksetPielisessä,elialivedenkorkeudetnousisivatnykyisestä. VarautuvanjuoksutusmallinvaikutusPielisjoenvirtaamiinonpieni.Havaittuunverrattunakeskiylivirtaamakasvaam 3 /sjakeskialivirtaamasäilyynykyisellätasolla.kesäisetalivirtaamatsäilyväthavaitullatasolla.taulukossa12esitetytloppusyksynalivirtaamatovatpoikkeuksellisissatilanteissahavaittujapienimpiävuorokausivirtaamia,jotkaovatselvästiluonnonmukaisiavirtaamiapienempiä. Varautuvanjuoksutusmallinsuurinvaikutusluonnonmukaisiinalivirtaamiinverrattunaolisiloka- marraskuussa,jolloinalivirtaamapienenisinoin20m 3 /s. Juoksutusmalli2:nmukainensäännöstelylisääkesäajanpieniävirtaamiaPielisjoessa.Virtaamien vaihtelunvuosittainenrytmimuuttuupääasiassakesänosalta,jolloinkevättulvanjälkeinenvirtaamien pienentyminennopeutuu.kesänalivirtaamiajuoksutusohjeenmukainensäännöstelypienentääselvästi.kesänkeskialivirtaamapieneneehavaittuunnähden35m 3 /sjaluonnonmukaiseennähden64 m 3 /s.avovesikauden( )alivirtaamapienenisiluonnonmukaiseennähden18m 3 /s.avovesikaudellaalle150m 3 /s:nvirtaamienpysyvyyskasvaa%:sta15%:iin(kuva12.).taulukossa12 esitettyjävirtaamanääriarvojavoidaanpitäänoinkerran40vuodessatoistuvinaarvoina. Taulukko12.VarautuvanjuoksutusmallinvaikutusPielisjoenvirtaamiin(m 3 /s)jaksolla Havaittu [m 3 /s] Luonnonmukainen [m 3 /s] Varautuva juoksutusmalli [m 3 /s] Juoksutusmalli 2 [m 3 /s] Ylivirtaama (HQ) Keskiylivirtaama (MHQ) Keskivirtaama (MQ) Keskialivirtaama (MNQ) Kesä syyskuun keskialivirtaama Alivirtaama (NQ) Kasvukauden ( ) MQ Kesäkuun alivirtaama Heinäkuun alivirtaama Elokuun alivirtaama Syyskuun alivirtaama Lokakuun alivirtaama Marraskuun alivirtaama Avovesikauden ( ) alivirt Pielisjoenalivirtaamatilanteidenvedenkorkeusmuutoksiatarkasteltiinvalitsemallaviimevuosikymmeninä( )havaituistaveneilykauden(jäidenlähdöstäloka marraskuunvaihteeseen)aikaisistaalivirtaamajaksoistavirtaamiltaanjavedenkorkeuksiltaanvakaita5 6vuorokaudenjaksoja, joiltaonesitettyhavaitutkeskimääräisetalivirtaamatjavedenkorkeudettaulukossa13. 28

29 Taulukko13.Havaitutalivirtaamatviimevuosikymmeninä( )noinvrk:njaksoilla. Ajanjakso Kuurna m 3 /s Kuurna, ala N60 + m Joensuu, ylä N60 + m Joensuu, ala N60 + m ,77 75,57 75, ,70 75,52 75, ,81 75,54 75,32 VirtaamanpienentämisenvaikutustaPielisjoenalaosanvedenkorkeuksiintarkasteltiinHEC-RASvirtausohjelmalla.Virtausmallikalibroitiinvastaamaantaulukossa13esitettyjäalivedenkorkeuksiaeri jokiosuuksillakyseisissävirtaamatilanteissa. Mallinnuksenperusteellavoidaanarvioida,ettäpienennettäessävirtaamaa20m 3 /slaskisivatkyseisinäajanjaksoinahavaitutalimmatvedenkorkeudet0,04 0,10jokiosuudestariippuen.Vaikutusjoen eriosissaonesitettytaulukossa14. Taulukko14.JuoksutusmallienvaikutuslokakuunhavaittuihinalivedenkorkeuksiinPielisjoella. Ajanjakso Jokiosuus Kuurna, ala Ristisaari Utra Karsikko Joensuu, ylä cm -8 cm -6 cm -4 cm - 4 cm cm -8 cm -7 cm -6 cm - 5 cm Juoksutusmalli2:nmukaisellasäännöstelylläonmittaritarkastelunperusteellahaitallinenvaikutus Pielisjoenvesiliikenteellejauitolleavovesikaudenalhaistenvirtaamienyleistyessä.Vesiliikenteelleja uitollehaitallisiavirtaamia(alle120m 3 /s)avovesikaudellaonollutvuosina keskimäärin päiväavovesikausi.juoksutusmalli2:llapäivienmäärälisääntyy28:aan(kuva12). Pielisjoen virtaaman pysyvyys eri tasoilla jaksolla % Havaitut Luonnonmukainen Juoksutusmalli % 30 % 20 % 10 % Päivien määrä keskim. vuodessa % < > 500 Pielisjoen virtaama [m 3 /s] Kuva12.Pielisjoenavovesikaudenvirtaamienpysyvyyseritilanteissajaksolla