ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 86/05/1 Dnro PSY-2004-y-200 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 86/05/1 Dnro PSY-2004-y-200 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ounas Lohen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Rovaniemen maalaiskunta LUVAN HAKIJAT Markku Törmänen, Tapani Törmänen, Esko Törmänen Kuukkelintie 27 B ROVANIEMI

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 6 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 6 Alueen luonto ja suojelukohteet... 6 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7 Vesistön tila ja käyttö... 7 Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 7 Kalatalous... 7 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 7 Vaikutus pintavesiin...7 Vaikutus kalatalouteen... 8 Vesilain mukainen intressivertailu... 8 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 8 Käyttötarkkailu... 8 Päästötarkkailu... 8 Vaikutustarkkailu... 9 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 9 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 9 Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet... 9 Kalataloudelliset velvoitteet... 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Lupahakemuksen täydennykset... 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 9 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja selitys Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut... 15

3 3 Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 20

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Törmäset ovat ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakeneet ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Ounas Lohen kalankasvatuslaitoksella siten, että -laitokselle johdettava vesimäärä on nykyisen luvan mukaisesti kesäaikana 325 l/s ja talviaikana 105 l/s siten rajoitettuna, että Perunkajoen keskialivirtaaman (MNQ) ollessa talvella 0,3 m 3 /s tai pienempi ja kesällä 0,6 m 3 /s tai pienempi on vettä oikeus johtaa talvella enintään 60 l/s ja kesällä enintään 230 l/s, -kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna kg vuodessa, -käytettävä kuivarehumäärä on enintään kg vuodessa ja -fosforikuormitus enintään 60 kg vuodessa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Rovaniemen maalaiskunnan Namman kylässä Perunkajoen rannalla Rovaniemi Sodankylä tien välittömässä läheisyydessä hakijoiden omistamalla tilalla Kirjola RN:o 64:9. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa. Lupa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa vesilain 1 luvun :ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla.

5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 5 Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen (nro 92/72/I) nojalla. Alueella ei ole vahvistettua kaavaa. Laitos on hakijoiden omistamalla tilalla Kirjola RN:o 64:9. TOIMINTA Vesilain mukainen toiminta Laitokselle saadaan johtaa voimassa olevan luvan mukaan vettä Perunkajoesta kesäaikana 325 l/s ja talviaikana 105 l/s siten rajoitettuna, että Perunkajoen keskialivirtaaman (MNQ) ollessa talvella 0,3 m 3 /s tai pienempi ja kesällä 0,6 m 3 /s tai pienempi, on vettä oikeus johtaa talvella enintään 60 l/s ja kesällä enintään 230 l/s. Kasvatuksessa käytetty vesi johdetaan kasvatusaltaista laitoksen kohdalla Perunkajokeen. Laitos on rakennettu valmiiksi vuosia sitten. Kasvatusaltaina on 10 maaallasta ja hautomorakennuksessa 12 lasikuituallasta ja 12 mädinhaudontakaukaloa. Maa-altaiden yhteispinta-ala on m 2 ja lasikuitualtaiden 7,8 m 2. Käyttövesi johdetaan painovoimaisesti Perunkajoesta muoviputkella ja laitoksella käytetty vesi johdetaan laitoksen kohdalla Perunkajokeen. Kasvatusaltaiden ylä- ja alapäässä on kalojen karkaamisen estävät sihtirakenteet. Laitoksen käyttämä vesimäärä on arvioitu. Rakenteita on uusittu vuosien varrella tarpeen mukaan. Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Laitoksella haudotaan kirjolohen ja taimenen mätiä sekä kasvatetaan kirjolohia ja taimenia istukkaiksi luonnonvesiin ja jatkokasvatukseen. Kaloja pidetään laitoksessa talven yli. Kalat ruokitaan tehdasvalmisteisella kuivarehulla käsinruokintana. Ruokinnalle, käytetyn rehun määrälle tai laadulle ja kasvatettavalle kalamäärälle ei voimassa olevassa luvassa ole asetettu rajoituksia. Vuosina kasvatuksessa käytettiin rehua kg vuodessa, keskimäärin kg ja tuotettiin kalaa lisäkasvuna kg vuodessa, keskimäärin kg. Rehukerroin on ollut 1,1. Fosforikuormitus on ollut em. vuosina kg vuodessa, keskimäärin 70 kg ja typpikuormitus kg vuodessa, keskimäärin 551 kg. Liete on poistettu maa-altaista ruoppaamalla kerran vuodessa syyskesällä. Altaat on tyhjennetty vedestä ennen lietteenpoistoa. Kuivunutta lietettä on poistettu noin 5 m 3 vuodessa. Kuiva liete kompostoidaan sellaisenaan omalle maalle maa-altaiden läheiselle turvesuolle. Ravinteet sitoutuvat kasvistoon ja lietteestä ei synny valumia. Laitoksella kuolleet kalat, noin 20 kg vuodessa, hävitetään kotitalousjätteiden mukana. Rehusäkit (n. 500 kpl vuodessa) laitetaan jätekonttiin ja viedään kaatopaikalle. Kuivarehu varastoidaan katetussa varastossa, jossa on kylmä tila. Laitos sijaitsee Rovaniemi-Sodankylä tien välittömässä läheisyydessä ja laitoksen toimintaan liittyvä liikenne tapahtuu tätä tietä pitkin.

6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) 6 Laitoksen vesistökuormitusta pyritään vähentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintaa optimoimalla ja käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää kuivarehua. Mahdollisimman pienen rehukertoimen saavuttaminen on paras keino pienentää päästöjä veteen. Toiminnassa vältetään yliruokintaa ja ruokinnassa käytetään rehun tasaisesti altaaseen levittävää käsinruokintaa. Kasvatusaltaat puhdistetaan lietteestä kokonaan vähintään kerran vuodessa. Altaiden tyhjennys vedestä tehdään lietteen irtoamisen estämiseksi hitaasti välttäen nopeita virtaaman vaihteluita. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Laitoksesta ei aiheudu muita vesistöpäästöjä kuin veteen joutuvat kalojen eritteet ja vähäinen hukkarehu. Talvella kuormitus on vähäinen, koska kaloja ei ruokita. Kalaan sitoutumattomista rehun ravinteista osa joutuu suoraan veteen rehusta tai kalojen eritteiden ja ulosteiden mukana ja osa sedimentoituu lietteen mukana pohjaan. Näitä ravinteita saadaan talteen lietteenpoistolla. Fosforikuormitus on ollut vuosina tuotantotietojen perusteella kg vuodessa, keskimäärin 70 kg ja typpikuormitus kg vuodessa keskimäärin 551 kg. Ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohden on ollut 7 g fosforia ja 55 g typpeä. Keskimääräinen ravinnekuormitus kesäaikana vuosina on ollut 0,19 0,27 kg P/d ja 1,51 2,09 kg N/d. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Laitos sijaitsee Raudanjokeen laskevan Perunkajoen oikealla rannalla. Perunkajoen valuma-alueen pinta-ala on 165 km 2 ja järvisyys 8,9 %. Laitoksen kohdalla valuma-alueen pinta-ala on 161,6 km 2. Vikajärven luusuassa vuosina mitattujen virtaamien perusteella arvioidut virtaamat laitoksen kohdalla ovat: keskivirtaama (MQ) 2,0 m 3 /s keskialivirtaama (MNQ) 0,2 m 3 /s keskiylivirtaama (MHQ) 12 m 3 /s Alueen luonto ja suojelukohteet Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole rauhoitus- tai luonnonsuojelualueita.

7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö 7 Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole vedenottamoita, leirintäalueita eikä yleisiä uimarantoja. Lähin uimaranta on Vikajärvellä. Laitoksen ympäristö on harvaan asuttua maaseutua. Naapuritilan päärakennukseen on kala-altailta lyhin etäisyys alle 200 metriä. Laitokselta 300 metrin etäisyydellä on neljä asuttua tilaa. Perunkajokivarressa laitokselta Raudanjokeen ei ole asutusta, Raudanjokivarressa ennen Vikajärveä on yksi asuttu tila ja Vikajärven rannalla on useita asuttuja tiloja. Vesistön tila ja käyttö Veden laatu ja vesistön käyttökelpoisuus Hakemussuunnitelman mukaan Perunkajoen veden happitilanne on ollut vuosina tehtyjen mittausten mukaan hyvä eikä happipitoisuus ole laskenut alle arvon 8 mg O 2 /l. Laitoksen kuormituksen vaikutuksia ei vesistön happipitoisuuksissa tai happea kuluttavien orgaanisten aineiden pitoisuuksissa ollut juurikaan havaittavissa. Perunkajoen vesi on kirkasta ja lievästi ruskeaa. Veden ph on humusvesille tyypillisesti lievästi hapan. Ravinnepitoisuudet ovat niukkatuottoiselle vesistölle ominaisella tasolla. Tarkastelujaksolla kokonaistyppipitoisuus on kasvanut keskimäärin vain noin 20 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus noin 1 µg/l. Kalatalous Alueella toimii Raudanjoen kalastusalue. Vesialueet laitokselta Vikajärveen saakka kuuluvat Kemijoki Oy:lle, Metsähallitukselle ja osakaskunnille. Perunkajoen kalastoon kuuluvat hauki, ahven ja särki. Harjusta esiintyy joen yläjuoksulla Perunkajärven ja Alalammen välisellä jokijaksolla. Laitoksen alapuolisesta Perunkajoesta kalastetaan melko vähän. Rantatilojen omistajille suunnatun tiedustelun mukaan kalastaneita ruokakuntia oli vuonna 2004 kaksi. He kalastivat virveleillä, ongilla ja verkoilla. Kokonaissaalis oli 11 kg haukia, 8 kg ahvenia ja 2 kg särkiä. Laitoksen kohdalla on pieni, noin 300 metriä pitkä koski, jonka niskalta laitos ottaa vetensä. Tässä Alalammen ja Perunkajokisuun välisessä koskessa ei ilmeisesti ole lohensukuisten kalojen poikastuotantoa, joten vedenotto ei vaikuta vesistön arvokalakantoihin. Laitoksella ei ole velvoitetta tehdä kalanhoitotoimia. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Laitoksen kuormituksen aiheuttamat pitoisuusmuutokset ovat voimakkaimmillaan talvella, jolloin vesistön virtaamat ovat pieniä ja poistovesien laimentuminen on huonoimmillaan. Perunkajoessa laitoksen alapuolella oli kesällä kokonaisfosforin pitoisuusmuutos 1 µg/l ja kokonaistypen 10 µg/l. Talvella vastaavasti 3 µg/l ja 24 µg/l. Laskennallinen arvio on jokseenkin

8 8 yhdenmukainen vesistötarkkailun tulosten kanssa ja molempien perusteella voidaan todeta, että laitoksen ravinnekuormituksen vaikutukset ovat ilmeisen lieviä ja paikallisia eikä laitoksen toiminta aiheuta mainittavaa haittaa purkuvesistölle kesällä tai talvella. Vesialueen vedenlaadun analyysitulosten mukaan veden käyttökelpoisuus on hyvä. Vaikutus kalatalouteen Hakemussuunnitelman mukaan toiminnasta ei aiheudu haitallisia kalatalousvaikutuksia. Vedenotto ei ole merkittävää eikä vaikuta Perunkajoen kalaston liikkumiseen tai arvokalakantojen poikastuotantoon. Vesien laskupaikan alavirranpuoleisella Perunkajoella ja Raudanjoella kalastus on satunnaista ja vähäistä. Vikajärvisten kalastus keskittyy pääosin Vikajärveen sekä Vikajärven alapuolisen Raudanjoen Vikakönkääseen. Laitos on toiminut yli 30 vuotta, eikä vesialueiden omistajat ole huomauttaneet kalastotai kalastusvaikutuksista. Vesilain mukainen intressivertailu Hankkeen suorat positiiviset vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti toiminnasta työllistyviin henkilöihin (3 henkilöä) ja heidän talouksiinsa elinolosuhteiden parantumisena. Kalalaitosta on hoidettu siististi ja varastoitavia tavaroita varten on riittävät tilat, joten toiminta ei aiheuta maisemallista haittaa. Hankkeesta ei tarkkailutietojen perusteella aiheudu haittaa, joka olisi korvattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumisen vuoksi tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi. Talousveden saantiin hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille tahoille. Tästä syystä hakija ei esitä korvauksia tai kompensaatioita. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitoksella pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään mm. rehunkulutus, kalojen siirrot, kuolleiden kalojen määrä, veden lämpötila, poikkeukselliset tapahtumat ja muut tarvittavat tiedot. Virtaama mitataan laitoksen kahdesta poistovesikanavasta ja kirjataan ylös. Päästötarkkailu Laitoksen kuormitusta vesistöön ei nykyisin tarkkailla. Hakemussuunnitelman mukaan päästötarkkailua tehdään tulevaisuudessa samanaikaisesti vaikutustarkkailun kanssa kesä-, elo- ja syyskuussa. Vesinäyte otetaan laitoksen poistoputkien 1 ja 2 suulta. Näytteistä analysoidaan kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Kuormituslaskentaa varten käytetyn veden määrää tullaan mittaamaan ja kirjaamaan ylös kasvatuskauden aikana.

9 Vaikutustarkkailu 9 Vesistötarkkailua jatketaan ottamalla näytteet kolme kertaa vuodessa (kesä-, elo- ja syyskuu) Perunkajoesta laitoksen ylä- ja alapuolelta. Näytteistä analysoidaan vuodesta 2005 alkaen lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, sameus, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori ja klorofylli-a. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksessa ei lausuta asiasta. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Vahinkoja estävät tai vähentävät toimenpiteet Vesistötarkkailutietojen mukaan laitokselta johdetut vedet eivät ole merkittävästi lisänneet fosforin ja typen määrää alapuolisessa Perunkajoessa ja vesi on pysynyt hyvälaatuisena. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu toimenpitein hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Kalataloudelliset velvoitteet Voimassa olevassa vesioikeuden päätöksessä ei ole istutus- tai muita toimenpidevelvoitteita eikä kalatalousmaksua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty Vikajärven rantatilojen sekä laitoksen läheisyydessä olevien asuttujen tilojen omistaja- ja postiosoitetiedoilla, selvityksellä laitokselle johdettavasta vesimäärästä, sen mittaamisesta ja säädöstä, päästötarkkailusta sekä laitoksen asemapiirroksella. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Rovaniemen maalaiskunnassa sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Rovaniemen maalaiskunnalle, sen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Rovaniemen maalaiskunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Lapin Kansa -lehdessä.

10 Muistutukset ja mielipiteet Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskus on katsonut, että lupa veden johtamiseen laitokselle voidaan myöntää voimassa olevan Pohjois-Suomen vesioikeuden myöntämän luvan ehdoin. Myös ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Ounas Lohen kalankasvatuslaitoksella ei kohtuullisin kustannuksin ole toteutettavissa tarkkailua, jolla voidaan pelkästään päästömittauksiin perustuen varmistaa toiminnalle asetettavien kuormitusrajojen noudattaminen. Siksi lupamääräyksissä on tarpeen mitoittaa toimintaa myös kalankasvatukseen käytettävän rehumäärän avulla. Kalantuotannolle ei ole syytä määrätä lisäkasvua rajoittavia ehtoja. Ympäristökeskus on esittänyt, että laitoksen fosforipäästö vesistöön voi olla kokonaisfosforina laskien enintään 60 kg/v ja typpipäästö vesistöön kokonaistyppenä laskien enintään 540 kg/v. Kalojen ruokintaan saa käyttää kuivarehua enintään kg/v. Edellä mainituissa päästörajoissa pysyminen edellyttää, että kasvatukseen käytetään vain sellaisia rehuja, joiden ravinnepitoisuus on matala. Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa sekä järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle ja että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Maa-altaat on hakijan esittämällä tavalla puhdistettava lietteestä kokonaan vähintään kerran vuodessa. Kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on käsiteltävä ja edelleen toimitettava Rovaniemen maalaiskunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Laitokselle johdettava vesimäärä on keskeinen laitoksen toimintatasoa määräävä tekijä. Luotettavalla menetelmällä arvioitu virtaama on oleellinen osa laitoksen tarkkailua, kun toiminnalle asetetaan päästörajoja. Tämän vuoksi ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi, että laitos velvoitetaan laatimaan virtaaman mittaussuunnitelma, jossa hakija yksityiskohtaisesti esittää mittausmenetelmän ja mittauspaikat hakemuksen päivätyssä täydennyksessä esitettyjä seikkoja lähtökohtana käyttäen. Virtaaman mittaussuunnitelma on syytä sisällyttää Lapin ympäristökeskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta hyväksyttäväksi määrättävään käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmaan. Ympäristökeskukselle tulee määrätä oikeus tehdä tarkkailusuunnitelmaan tarpeelliseksi katsottavia muutoksia. Päästörajat on ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan määrättävä seurattavaksi ainetasetarkasteluun perustuen ja määrävuosina tehtävien tarkempien päästömittausten avulla. Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen mukaisena toteutettava päästötarkkailu ei anna vielä riittävää tietoa todellisista kokonaispäästöistä ja olisi laajennettuna kokoluokaltaan pieneksi luokiteltavan laitoksen tuottoon nähden kohtuuttoman kallis. Päästötarkkailunäytteiden tuloksia voidaan kuitenkin käyttää pääasiassa ainetasetarkasteluun perustuvan päästön suuruusluokan tarkistamiseen sekä vaikutustarkkailun tukena. Kalataudeista on välittömästi ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti Rovaniemen maalaiskunnan eläinlääkärille. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lapin ympäristökeskukselle ja Lapin TE-keskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan.

11 11 Laitos on toiminut yli 30 vuoden ajan. Toiminta on vakiintunut eikä viranomaisella ole ollut huomauttamista toiminnan johdosta. Laitoksen toiminnasta ei ole odotettavissa ennalta arvaamattomia vaikutuksia ympäristöön. Näin ollen Lapin ympäristökeskus on esittänyt, että luvan tarkistamista koskeva hakemus määrätään tehtäväksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Hakemukseen tulee tarkkailutuloksien yhteenvedon perusteella tehtävän vesistövaikutusarvion lisäksi velvoittaa liitettäväksi selvitys kustannuslaskelmineen vesistökuormituksen edelleen vähentämiseksi nyt määrättävistä päästörajoista. 2. Rovaniemen maalaiskunta, ympäristölautakunta Lupamääräysten tarkistamishakemus tulee tehdä viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Koko Kemijoen valuma-alueen kalankasvatuslupien lupamääräysten tarkistus tulee käsitellä samanaikaisesti. Ympäristönsuojelulain mukainen paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ei hakemusasiakirjoista käy riittävän selkeästi esille. Kalankasvatus ei ole pystynyt kehittämään päästöjä vähentävää tekniikkaa muiden vesistöjä kuormittavien toimijoiden tahdissa. Esimerkiksi maa-altaiden lietteenpoistoa tulee tehostaa kasvatusaltaiden jälkeen rakennettavien erillisten saostusaltaiden avulla. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan puute tulee lupa-ajassa ja lupamääräyksissä ottaa huomioon. Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutuksista. 1. Lapin ympäristökeskus Hakijalla ei ole huomauttamista esitettyihin määräyksiin ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Tarkkailua ja raportointia koskevat esitykset ovat kohtuullisia ja toteuttamiskelpoisia. Hakija suostuu tekemään virtaaman mittaussuunnitelman, jossa esitetään mittausmenetelmä ja mittauspaikat hakemuksen täydennykseen perustuen. Mittaussuunnitelma liitetään käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmaan. Päästörajoja voidaan seurata ainetasetarkasteluun perustuen ja määrävuosina voidaan tehdä tarkempia päästömittauksia. Kalataudeista ilmoitetaan viranomaisille ja tehdään merkintä laitoksen hoitopäiväkirjaan. Esitettyyn lupamääräysten tarkistamisajankohtaan ei ole huomauttamista. 2. Rovaniemen maalaiskunta, ympäristölautakunta Hakija pyrkii lupakaudella tehostamaan maa-altaiden lietteenpoistoa parhaalla käyttökelpoisella tavalla kohtuullisin kustannuksin. Laitosalueella maa-altaiden itäpuolella on noin m 2 :n laajuinen ei kasvatuskäytössä oleva allas, josta voidaan tehdä saostusallas pienin vesitysjärjestelyin. Tämän altaan vedet johdetaan Perunkajokeen kaivon 3 kautta.

12 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U 12 VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Markku Törmäselle, Tapani Törmäselle ja Esko Törmäselle luvan veden johtamiseen Perunkajoesta Ounas Lohen laitokselle kalankasvatusta varten. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Markku Törmäselle, Tapani Törmäselle ja Esko Törmäselle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan mädin hautomiseen, kalojen kasvatukseen ja talvisäilytykseen Perunkajoen varrella sijaitsevassa Ounas Lohen kalankasvatuslaitoksessa ja laitoksella käytetyn veden johtamiseen Perunkajokeen. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on noin kg. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Perunkajoesta välisenä aikana enintään 325 l/s ja muuna aikana enintään 105 l/s. Kuivina vuosina, kun Perunkajoen keskialivirtaama (MNQ) on alle 0,6 m 3 /s tai sitä pienempi ja muuna aikana 0,3 m 3 /s tai sitä pienempi, on vettä oikeus johtaa vastaavasti 230 l/s ja 60 l/s. Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä siten, etteivät yläpuoliset vedenkorkeudet haitallisesti muutu ja muutenkin vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Hakijan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä. Virtaaman säätö ja mittaus on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Virtaamat on mitattava päivittäin toukokuun ensimmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 2. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölupavirastolle toimitetun hakemussuunnitelman täydennyksen liitteenä 3 olevan päivätyn asemapiirroksen (MK 1:1000) mukai-

13 13 set. Kasvatusaltaista käytetty vesi on johdettava niiden itäpuolella olevan noin m 2 :n suuruisen maa-altaan ja kaivo 3:n kautta Perunkajokeen. Laitoksella käytetyn veden mittaus- ja säätösuunnitelma on esitettävä Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 60 kg vuodessa. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla enintään 1 % ja typpipitoisuus enintään 7 %. Maavaraiset kasvatusaltaat on tyhjennettävä vedestä hitaasti kerran vuodessa syyskesällä. Altaiden pohjalle laskeutunut kuivunut liete on ruopattava pois ja kompostoitava hakijan omistamalle maalle paikkaan, joka on riittävän etäällä vesistöstä. Päästöt ilmaan 4. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja. Melu ja tärinä 5. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista melua tai tärinää. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet on käsiteltävä ja sijoitettava Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rehusäkit on toimitettava uusiokäyttöön tai kaatopaikalle. Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti ja Rovaniemen maalaiskunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Varastointi 7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi.

14 Tarkkailu- ja raportointimääräys Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti. Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 10. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

15 Luvan myöntämisen edellytykset 15 Vesitalouslupa Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Ympäristölupa Kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Perunkajokeen. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun lisääntymistä lämpimän veden aikana. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietteen poistosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Ounas Lohen kalankasvatuslaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Laitoksen tuotantomäärää ja rehunkäyttöä ei lisätä nykyisestä, eikä kuormitus lisäänny nykyisestä. Toimintaa voidaan jatkaa nykyisen päätöksen sallimassa laajuudessa, koska laitoksen jätevesien vaikutukset Perunkajoessa toiminta-aikana ovat olleet verrattain vähäisiä. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle voimassa olevan luvan mukaisen vesimäärän. Tästä ei ole ilmennyt aiheutuneen tai ennalta arvioiden vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästörajoja sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Rehumäärä on laskettu hakemuksen mukaisella rehukertoimella 1,1. Hakijan suostumuksen mukaisesti kasvatusaltaissa käytetty vesi määrätään johdettavaksi maa-altaiden itäpuolella olevan noin 3900 m 2 :n suuruisen, ei kasvatuskäytössä olevan maa-altaan kautta Perunkajokeen. Allas

16 16 toimii käytetyn veden kosteikkopuhdistamona. Siihen laskeutuvaa lietettä ei tarvitse poistaa. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin (506/2002) mukaan muun muassa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristöä kuormittaa toimintaa harjoittajan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä asemassa. Luvan saaja on esittänyt hakemuksessaan tarkkailuohjelman, joka koskee käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Ympäristökeskus ei lausunnossaan ole vesistötarkkailuohjelmaa hyväksynyt, vaan todennut, että ohjelma tulee saattaa ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ja ympäristökeskuksella tulee olla oikeus tehdä tarkkailusuunnitelmaan tarpeelliseksi katsottavia muutoksia. Käyttö- ja päästötarkkailu Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö- ja päästötarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Käyttötarkkailuun kuuluu hoitopäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Lapin ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Vesistötarkkailu Vaikutustarkkailusta annetaan määräykset ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin nojalla. Vaikutusten tarkkailu edellyttää selvillä oloa vaikutusalueen ympäristön tilasta. Ympäristönsuojelulain 46 :n 4 momentin (1300/2004) mukaan toiminnanharjoittaja voidaan luvassa velvoittaa esittämään tarkkailusuunnitelma muun ohella vaikutustarkkailun tarkemmasta järjestämisestä lupaviranomaisen tai sen määräämän viranomaisen hyväksyttäväksi. Lainkohdan perustelujen mukaan, sellaisina kuin ne ovat lainmuutoksen 506/2002 yhteydessä, ympäristön tilan tarkkailua koskevat määräykset voisivat olla yleispiirteisiä. Jos luvassa ei voida määrätä tarkkailusta yksityiskohtaisesti,

17 17 sen tarkemmasta järjestämisestä määrää erikseen lupaviranomaisen määräämä viranomainen. Tässä tapauksessa tarkkailun delegointia puoltavat sekä vesistökohtaiset seikat että toiminnan luonne, mistä syystä vesistötarkkailu määrätään tehtäväksi Lapin ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vaikutustarkkailun vesistötarkkailuohjelman vahvistaminen ja muuttaminen määrätään tehtäväksi asianomaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Voimassa olevaa ohjelmaa noudatetaan, kunnes uusi ohjelma tulee voimaan. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä muista merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta. Toiminnan lopettaminen Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo nyt riittäväksi määrätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon ympäristökeskuksen kannanoton kasvatuksessa käytettävän kuivarehun määrästä ja laadusta, lietteenpoistosta, tarkkailuohjelmasta, käytettävän vesimäärän säädöstä ja mittaamisesta sekä lupamääräysten tarkistamisajankohdasta lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Ottaen huomioon laitoksen pieni koko ei ole syytä määrätä typpipäästölle rajaa. 2. Rovaniemen maalaiskunta, ympäristölautakunta Lausunnossa lupamääräysten tarkistamisesta sekä lietteenpoiston ja vesiensuojelun tehostamisesta esitetty on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta.

18 Lupamääräysten tarkistaminen 18 Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tehtävä ympäristölupavirastolle mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Korvattavat päätökset Pohjois-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 92/72/I Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava vesioikeuden päätöstä nro 92/72/I. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 4 momentti, 52 1 momentti, 55 2 momentti Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1050 euroa.

19 Perustelut 19 Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu alle kg/a) koskevan päätöksen käsittelymaksu on euroa. Veden johtamista (vesimäärä yli 500 m 3 /d) koskevan asian käsittelymaksu on 980 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätöksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Paavo Liimatta Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Mikko Keränen (esittelijä). MK/lk Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) Liitteet 1.Valitusosoitus 2.Tarkkailuohjelma

21 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde (08) ; telekopio (08) sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 Liite 2 OUNAS LOHEN KALANKASVATUSLAITOKSEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Kalankasvatuslaitosten käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään mm. rehun määrä, laatu ja fosfori- ja typpipitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet, kalataudit ja kalakuolemat, käytetyn veden määrä sekä tiedot haudotun mädin määrästä ja lajista, kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä ja lietteenpoistosta. Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Ounas Lohen kalankasvatuslaitoksen päästötarkkailua suoritetaan kolme kertaa vuodessa. Yksi näyte otetaan kesä-, elo- ja syyskuussa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäyte automaattisella näytteenottimella. Kalalaitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä määritetään lämpötila, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Laitoksen käyttämä vesimäärä mitataan Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutustarkkailu Raportointi Vesistötarkkailu tehdään Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ohjelma on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Vuosiyhteenveto valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille, Raudanjoen kalastusalueelle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ko. viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä.