ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 85/11/1 Dnro PSAVI/62/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 85/11/1 Dnro PSAVI/62/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kostamon kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kemijärvi LUVAN HAKIJA Koillis-Suomen Lohi Oy Nuottatie C KUUSAMO

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7 Alueen luonto ja suojelukohteet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7 Vesistön tila ja käyttö... 7 Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 7 Kalasto ja kalastus... 8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 9 Vaikutus pintavesiin, rannan ja vesialueen käyttöön... 9 Hankkeen hyödyt ja vahingot... 9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset Hakijan kuuleminen ja selitys A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut Tarkkailu- ja raportointimääräykset Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA UUDEN LUVAN HAKEMINEN Luvan voimassaolo Uuden luvan hakeminen Korvattava päätös Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 18

3 3 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 20

4 HAKEMUS 4 Koillis-Suomen Lohi Oy on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen ja laajentamiseen Kostamon kalankasvatuslaitoksella siten, että käytettävä kuivarehumäärä on 116 tn (110 tn) vuodessa, kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 110 tn (110 tn) vuodessa, laskennallinen fosforikuormitus on 595 kg (550 kg)) vuodessa ja laskennallinen typpikuormitus on kg (5 500 kg) vuodessa. Suluissa olevat arvot ovat voimassa olevan lupapäätöksen mukaiset. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kemijoen Koivuputaan itärannalla Kemijärven Kostamon kylässä noin 13 km Kemijärven ylittävästä rautatiesillasta ylävirtaan. Kalankasvatuslaitos ja tarvittava huoltoalue sijaitsevat Kemijärven osakaskunnalta ja Kemijoki Oy:ltä vuokratuilla vesi- ja maa-alueilla. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään kg vuodessa kuivarehua taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman Kostamon kalankasvatuslaitosta koskevan päätöksen nro 43/03/1 mukaan lupa on voimassa saakka. Mikäli luvan haltija aikoo jatkaa kalankasvatusta vielä vuoden 2011 jälkeen, sitä koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle mennessä. Mikäli uutta lupaa haetaan, annettu päätös on voimassa, kunnes uudesta hakemuksesta annettava päätös on saanut lainvoiman. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 1 luvun 15 :n sekä 2 luvun 2 :n 1 momentin perusteella verkkoallaslaitoksen rakentamiseen vesistöön on haettava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11c) kohdan sekä vesistöön rakentamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 2 luvun 2 :n 1 momentin nojalla.

5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 43/03/1 nojalla. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on myöntänyt Koillis-Suomen Lohi Oy:lle terveysluvan koskien muun muassa Kostamon kalankasvatuslaitosta. Päätöksen perustelujen mukaan eläintautilain (55/1980, muutos 408/2008) 14 a :n mukaan kaloja, vedessä eläviä äyriäisiä ja nilviäisiä saa eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kasvattaa ihmisravinnoksi, myytäväksi tai muutoin luovutettavaksi jatkokasvatukseen tai istutettavaksi vain toiminnanharjoittaja, jolla on toimintaan Eviran lupa. Evira on katsonut, että hakemuksessa kuvattu toiminta täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Kemijoki Oy on vuokrannut Koillis-Suomen Lohi Oy:lle huoltoalueeksi kalankasvatusta varten noin 700 m 2 :n suuruisen määräalan tilasta Kemijärven-Lepikkö RN:o 28:5 sekä mainitulle tilalle sekä tilalle Kemijärven- Kumpula RN:o 51:6 säännöstelyssä muodostuneet vesialueet huoltoalueen kohdalta Aikaisempi sopimus päättyy Kemijärven osakaskunta on päivätyllä toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella antanut pysyvän käyttöoikeuden Koillis- Suomen Lohi Oy:lle kalankasvatusta varten Kemijoen Koivupudas - nimiseen yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1:0. Alue kuuluu Itä-Lapin maakuntakaavaan ja yksityiskohtaisempaa kaavaa ei ole laadittu. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella kasvatetaan kirjolohia ja siikoja ruokakalaksi. Laitos on aloittanut toimintansa vuonna Ennen vuotta 1998 laitoksella ei ole kaikkina vuosina kasvatettu kalaa. Hakija on aloittanut kalankasvatuksen vuonna Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Lupapäätöksen mukaan laitoksessa saadaan kasvattaa kalaa lisäkasvuna noin 110 tonnia vuodessa ja käyttää kuivarehua enintään 110 tonnia vuodessa. Laitoksen toiminnasta aiheutuva fosforikuormitus saa olla enintään 550 kg vuodessa ja typpikuormitus enintään kg vuodessa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla enintään 0,9 % ja typpipitoisuus enintään 7,5 %. Hakemuksen mukainen käytettävän rehun määrä on 116 tonnia vuodessa ja kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna 110 tonnia vuodessa. Hakemuksen mukainen laskennallinen fosforikuormitus on 595 kg vuodessa ja typpikuormitus kg vuodessa. Vuosina kasvatuksessa käytettiin keskimäärin 94,6 tonnia rehua vuodessa (vaihtelu 83,7 110,1) ja kasvatettiin kalaa keskimäärin 91 tonnia vuodessa (vaihtelu 73,2 106,5). Rehukerroin on vuosina ollut keskimäärin 1,05 (vaihtelu 0,9 1,18).

6 Rehu varastoidaan laitosalueella suljettavassa varastorakennuksessa suojassa sateelta ja tuhoeläimiltä. Kalat ruokitaan automaateilla. Kuolleet kalat, noin 200 kg vuodessa, kompostoidaan laitosalueella turpeen kanssa. Muoviset rehusäkit, noin 400 kg/v, kierrätetään. Ravinnoksi menevät kalat kuljetetaan elävänä perattavaksi Kuusamossa sijaitsevaan perkaamoon. 6 Vesilain mukainen toiminta Kalat kasvatetaan viidessä seitsemässä 10 x 10 metrin ja kolmessa 20 x 20 metrin suuruisessa verkkoaltaassa. Verkkoaltaiden yhteistilavuus on m 3. Altaiden syvyys on 3 3,5 m. Koivuputaan veden vaihtuvuutta parannetaan altaista alavirtaan olevilla virrankehittimillä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Verkkoallaskasvatus ei tarjoa juuri taloudellisesti käyttökelpoisia mahdollisuuksia vesienkäsittelyyn kuormituksen pienentämiseksi. Kuormituksen vähentämiseksi on mahdollista käyttää rehua, jonka fosforipitoisuus on alhainen ja energiasisältö korkea. Tällöin päästään pieneen rehukertoimeen, joka on tehokkain vesistökuormituksen estäjä. Laitoksella on kuluneen lupakauden aikana testattu uusia ympäristöystävällisiä rehuja. Kaloille otolliset riittävän väljät kasvuolosuhteet muodostuvat riittävästä vesimäärästä, joka Koivuputaassa vallitsee luontaisesti tai saadaan tarvittaessa aikaan virrankehittimillä. Tämä varmistaa rehunkäytön hyvän hyötysuhteen ja pienet tappiot kuolleina kaloina tai rehun hukkaantumisena altaan ulkopuolelle ruokinnan yhteydessä. Laitoksella on käytetty vähäfosforisia rehuja. Rehujen fosforipitoisuus on ollut 0,7 0,8 %. Tuotannossa on päästy jatkuvasti erittäin hyvään rehunkäytön hyötysuhteeseen. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Kalankasvatuslaitoksesta ei aiheudu muita päästöjä vesistöön kuin kasvatusaltaista kulkeutuvat kalojen eritteet ja hukkarehusta peräisin olevat ravinnepäästöt. Vuosina laskennallinen fosforikuormitus vesistöön oli keskimäärin 462 kg/v (vaihtelu ) sekä typpikuormitus keskimäärin kg/v (vaihtelu ).

7 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 7 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Kemijärven säännöstely vaikuttaa Koivuputaaseen nostaen vedenkorkeutta kesäaikana, jolloin Kemijärven vedenkorkeus on lähellä säännöstelyn ylärajaa. Kun Kemijärven vedenkorkeus nousee, Koivuputaassa virtaus hidastuu padotuksen takia. Tämän vuoksi kalankasvatuslaitoksen alavirran puolella käytetään virrankehittimiä virtauksen tehostamiseksi. Koivupudas laskee Kemijoen pääuomaan. Kemijoen keskialivirtaama (MNQ) laitoksen kohdalla on noin 89 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) noin 344 m 3 /s, kesäajan keskivirtaamaa (MQ) 246 m 3 /s ja kesäajan alivirtaama (NQ) noin 105 m 3 /s. Alueen luonto ja suojelukohteet Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole rauhoitus- tai luonnonsuojelualueita. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Kalankasvatuslaitokselta alavirtaan Koivuputaan rannoilla ei ole kesämökkiasutusta. Rantojen ja vesistön käytön voi senkin perusteella arvioida vähäiseksi. Paikalliset ihmiset veneilevät Koivuputaassa jonkin verran. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Vedenlaaduntarkkailupisteet sisältyvät Kemijoen yhteistarkkailuun ja tässä tarkastelussa mukaan on otettu Koivuputaan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupisteet Koivupudas P1 (ylävirran puoleinen piste), Koivupudas P2 (alavirran puoleinen piste) ja Leväranta 100 (P3). Piste P1 on vertailupiste arvioitaessa laitoksen vedenlaatuvaikutuksia. Piste P2 sijaitsee myös Koivuputaassa, mutta Levärannan näytepisteellä P3 Koivuputaasta tuleva vesi sekoittuu jo Kemijoen päävirtaamaan. Tarkastelussa on käytetty vedenlaatuaineistoa vuosilta Levärannan pisteeltä on otettu näytteitä vasta vuodesta 2007 alkaen. Tarkkailupisteiden vesi on ollut vuosina väriarvojen mukaan keskimäärin humuspitoista, joskin arvot ovat vaihdelleet vuosittain suhteellisen paljon. Happitilanne on ollut tarkastelujaksolla säännöllisesti virtavesille tyypillisen hyvä. Sähkönjohtavuuden arvot ovat olleet normaaleja, sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet varsin pieniä. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat ylimmällä pisteellä olleet keskimäärin karun ja lievästi rehevän vedenlaadun rajoilla ja alemmilla pisteillä jonkin verran korkeampia ja lievästi rehevässä laatuluokassa. Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet pääosin karun vedenlaadun tasolla, joskin ajoittain on määritetty yksittäisiä lievästi rehevällä tasolla olleita pitoisuuksia. Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet ovat olleet vähäisiä. A-klorofyllipitoisuudet ovat kaikilla pisteillä ilmentäneet pääosin lievästi rehevää ja hyvää vedenlaatua. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet laitokselta alavirtaan pisteellä P2 lievässä kasvussa, joskin kesän 2010 ainoan näytekerran korkea pitoisuus vaikuttaa melko voimakkaasti tulokseen. Kokonaistyppipitoisuuksien taso on säilynyt tarkastelujaksolla näytepisteillä jokseenkin ennallaan.

8 Kalankasvatuslaitoksen kuormitus on kasvattanut kokonaisravinnepitoisuuksia näytepisteellä P2 ja vähäisessä määrin myös pisteellä P3. Todennäköisesti hyvin pian pisteeltä P3 alavirtaan pitoisuuseroa ei voida enää havaita Koivuputaan veden sekoituttua Kemijoen päävirtaamaan. Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden aiheuttama kuormitus näkyy lähinnä ammoniumtypen pitoisuuksissa. A-klorofyllipitoisuuksiin ei kuormitus ole vaikuttanut. Ravinnepitoisuuksien lisäksi kuormitus on aiheuttanut happipitoisuuksien ja hapen kyllästysasteiden lievän alenemisen pisteeltä P1 alavirtaan siirryttäessä. Kostamon kalankasvatuslaitoksen vaikutusten tarkkailuun on kuulunut jo vuosia Kemijoen yhteistarkkailuohjelman mukaiset limoittumistarkkailut. Tarkkailua on toteutettu Koivuputaassa yhdessä laitokselta ylävirtaan ja kahdessa alavirtaan sijaitsevassa kohteessa. Ylävirtaan olevassa kohteessa limoittuminen on ollut useimmiten vähäistä ja alavirtaan olevissa kohteissa jonkin vertaista tai huomattavasti runsaampaa. Alavirran puoleisten pisteiden välillä erot ovat olleet vähäisiä. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Kemijoki luokitellaan voimakkaasti muutetuksi vesistöksi kuten Kemijärvikin. Pintavesityypiltään Keski-Kemijoen alue kuuluu erittäin suuriin turvemaiden jokiin. Hankealueella Kemijoen ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta muu asiantuntija-arvio tilasta on hyvä. Vesistö on myös kemialliselta tilaltaan luokiteltu hyväksi. Vesistön tilatavoite on hyvä ja se on arvioitu saavutetun ja turvatun nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Kemijärven ekologisen tilan luokittelu puuttuu. Muu asiantuntija-arvio tilasta, vesistön kemiallinen tila ja tavoitetila ovat kukin hyviä. Vesienhoitosuunnitelmien yleisenä linjana on kalankasvatuslaitosten osalta ohjata kasvatusta alueille, joiden ekologinen tila luokitellaan vähintään hyväksi ja joilla kasvatustoiminta ei aiheuta vaaraa luokituksen heikkenemisestä luokkaa hyvä huonommaksi. Ekologisen tilan luokituksen puuttuessa voidaan vaikutuksia suhteuttaa asiantuntija-arvion mukaiseen tilaan ja vesistön tavoitetilaan. 8 Kalasto ja kalastus Kemijärven osakaskunta hallinnoi laitoksen vaikutusalueella olevaa vesialuetta ja vastaa kalastusjärjestelyistä. Kostamon kalankasvatuslaitoksen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtu Kemijärven maksuvelvoitetarkkailun yhteydessä. Aineisto perustuu lähinnä kalastustiedusteluihin, sillä esimerkiksi kirjanpitokalastusta tai muuta tarkkailua ei laitoksen välittömässä läheisyydessä ole ollut. Kalasto- ja kalastustarkkailun tiedustelut ovat koskeneet vuosien 2005 ja 2008 kalastusta. Tiedustelussa Kemijärvi jaettiin osa-alueisiin. Koivuputaasta alavirtaan oleva alue kuului osa-alueeseen yksi. Alue on jokimaisen säännöstelyalueen yläosa ylärajanaan Kokkosnivan voimalaitos, Luirossa Hietakoski ja Kemihaarassa Vuotosjokisuu ja alarajana Kemijärven rautatiesilta. Vuoden 2008 tiedustelun perusteella Kemijärven rautatiesillasta ylävirtaan osa-alueen 1 kokonaissaalis oli lähes kg. Tärkeimmät saalislajit olivat hauki (33 %), ahven (22 %), särki (16 %) ja made (12 %). Kemijärven taimen ja siikasaaliit ovat olleet yleensäkin vähäisiä. Osaalueen 1 saalis saatiin verkoilla, pilkkimällä ja vetouistelemalla. Uistelijoiden ensisijaisesti tavoittelemia saalislajeja olivat hauki, taimen ja ahven. Kalastustiedustelussa kysyttiin myös merkittävimpiä kalastusta haittaavia tekijöitä. Kemijärven rautatiesillalta ylävirtaan osa-alueella 1 kalastajien il-

9 moittamia haittatekijöitä olivat yleisyysjärjestyksessä pyydysten limoittuminen, vähempiarvoiset lajit, virtauksien vaihtelu, vedenkorkeuden lasku sekä pyydyksien rikkoutuminen pohjaan. Tiedustelussa ei ollut huomautuksia tai kommentteja kalankasvatuslaitoksen vaikutuksesta pyydysten limoittumiseen. Kemijärven kaupungista ylävirtaan olevaa jokimaista Kemijärven osaa pidettiin melko heikkona kalastusalueena. Parhaina alueina pidettiin edelleen järven keskiosaa ja järven eteläosan Luusuan aluetta. 9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin, rannan ja vesialueen käyttöön Kalankasvatuslaitoksen kuormitusten aiheuttamia pitoisuuslisäyksiä Kemijoen pääuoman vedenlaatuun on arvioitu laskennallisesti. Virtaamana on käytetty kesäajan keskivirtaamaa 246 m 3 /s. Kuormituksen on oletettu ajoittuvan kokonaisuudessaan kesän kasvatuskuukausille (123 vrk). Laskennalliset pitoisuusmuutokset ovat olemattomia (kokonaisfosfori 0,2 µg/l ja kokonaistyppi 1 2 µg/l), eikä niillä ole käytännön merkitystä Kemijoen ravinnepitoisuuksiin tai rehevyystasoon. Laskelmassa on oletettu kuormituksen laimentuvan koko Kemijoen vesimassaan, joten paikallisia vaikutuksia Koivuputaassa kuormituksella kuitenkin mitä todennäköisimmin on. Nämä vaikutukset lienevät jatkossakin aiemman tarkkailun näytepisteiden P1 ja P2 vedenlaatumuutosten ja limoittumistarkkailun tulosten mukaisia. Kostamon kalankasvatuslaitosten toiminnalla ei katsota olevan vaikutuksia alueen luonnonarvoihin, suojeluun, pintavesien laatuun ja käyttökelpoisuuteen tai kalastoon ja kalastukseen. Vedenlaatu- ja limoittumisvaikutusten osalta kuormitus näkyy Koivuputaassa, mutta oletettavasti vähenee hyvin nopeasti kuormituksen laimentuessa koko Kemijoen virtaamaan. Toiminnalla ei katsota myöskään olevan vaikutuksia Kemijoen vesienhoitosuunnitelman mukaiseen hankkeen vaikutusalueen tilaan, tilatavoitteeseen tai tavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeen hyödyt ja vahingot Laitos työllistää kaksi henkilöä. Lisäksi on välillisiä työllisyysvaikutuksia kuljetuksista, kalojen perkaamisesta ja markkinoinnista. Kemijoen virtaamat kalankasvatuslaitoksen kohdalla ovat aika suuret. Kalankasvatuksen kuormituksen aiheuttama vedenlaadun muutos on melko vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa tavanomaisesta vedenlaadun vaihtelusta. Toiminta ei aiheuta korvattavaa tai toimenpitein poistettavaa tai hyvitettävää vahinkoa tai muita yleistä tai yksityistä etua koskevia vahingollisia seuraamuksia. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kostamon kalankasvatuslaitoksen vaikutuksia esitetään tarkkailtavaksi edelleen osana Kemijoen yhteistarkkailua. Kostamon kalankasvatuslaitoksen vaikutukset kalastukseen ja kalastoon voidaan arvioida vähäisiksi. Kalankasvatus ei vaaranna vesistön kalakantaa eikä juuri vaikeuta kalastusta vaikutusalueella. Riittävä tieto kalastosta

10 ja kalastuksesta on saatavissa olemassa olevasta Kemijärven maksuvelvoitetarkkailusta eikä yksityiskohtaisempi tarkkailu ole tarpeen. 10 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Kemijärven kaupungissa sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Muistutukset 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että käytettävän rehun enimmäismääräksi on hakemuksessa esitetty kg, mikä on noin 5 % suurempi kuin voimassa olevan luvan rehumäärä kg/v. Kalojen lisäkasvun määrään rehun käytön lisäämisellä ei hakemuksen mukaan ole vaikutusta. Laitoksen vuotuisen fosforipäästön ylärajaksi esitetään 595 kg, joka olisi noin 8 % suurempi kuin nykyisen luvan mahdollistama 550 kg/v. Typen enimmäispäästöksi on esitetty kg/v nykyisen kg/v sijaan. Typen osalta päästöraja on 20 % nykyistä alhaisempi. Hakemuksen liitteenä on lausunto osallistumisesta matalafosforisen rehun käytön koetoimintaan, jonka tuloksena hakija on ilmoittanut siirtyvänsä käyttämään kyseistä rehua. Kuitenkin vireillä olevassa hakemuksessa rehun käytön ja fosforikuormituksen esitetään kasvavan, vaikka kasvatusmäärä pysyisi voimassa olevan luvan suuruisena. Kostamon kalankasvatuslaitos sijaitsee Kemijoen Koivuputaassa Kostamon osavesistöalueella (65.321). Laitoksen kuormitus kohdistuu Koivuputaaseen. Keski-Kemijoki ja Kemijärven rautatiesillasta alavirtaan Kemijärvi on luokiteltu Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Kemijärven pohjoisosa on luokiteltu pintavesityypiltään keskikokoiseksi humusjärveksi, mutta ei muutetuksi vesistöksi. Järven ekologisen tilan luokittelua ei ole tehty, mutta muu asiantuntija-arvio ja kemiallinen tila on hyvä. Myöskään Keski-Kemijoen ekologisen tilan luokittelua ei ole tehty, mutta asiantuntija-arvio ja kemiallinen tila on hyvä. Kalankasvatus ei saa aiheuttaa vesistön hyvän tilan heikkenemisen vaaraa. Laitos vaikuttaa vedenlaatuun Koivuputaassa laitoksen välittömässä läheisyydessä. Laitokselta alavirtaan olevalla vesistötarkkailupisteellä on veden kokonaisfosforipitoisuus 2000-luvulla hieman kasvanut eli keskimäärin tasolta 20 µg/l tasolle 25 µ/l. Laitokselta ylävirtaan olevalla pisteellä pitoisuus on pysynyt suunnilleen tasolla 16 µg/l. Veden rehevyystaso on pitoisuus-muutoksesta huolimatta pysynyt lievästi rehevän vesistön tasolla Fors-bergin ja Rydingin luokituksen 1980 mukaan. Typpipitoisuudet ovat vastaavilla pisteillä hieman alentuneet. Laitokselta ylävirtaan veden kokonaistyppipitoisuus on alentunut 2000-luvulla keskimäärin tasolta 270 µg/l tasolle 260 µg/l ja laitokselta alavirtaan tasolta 310 µg/l tasolle 300 µg/l. Veden rehevyystaso on kokonaistyppipitoisuuden perusteella pysynyt karun vesistön tasolla laitokselta ylä- ja alavirtaan.

11 ELY-keskus on tarkistanut hakemuksen fosforipäästölaskelman. Käytettäessä matalafosforisia rehuja (rehun fosforisisältö 0,8 %) ja esitettyjä lisäkasvu- ja rehunkäyttömääriä, saadaan vuotuiseksi fosforikuormitukseksi noin 490 kg. Muut laskentaperusteet ovat kalan sisältämä fosfori 0,4 % ja rehukerroin 1,05. ELY-keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää enintään fosforikuormitukselle 490 kg vuodessa. Rehunkäytölle, kalankasvulle ja typpikuormitukselle esitetyt raja-arvot ovat hyväksyttäviä. Laitoksen tulee huolehtia jätteiden käsittelystä Kemijärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Rehut on varastoitava niin, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. ELY-keskus on yhtynyt hakijan esitykseen, että vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan edelleen osana Kemijoen yhteistarkkailua. ELY-keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamishakemus määrätä tehtäväksi vuoden 2021 loppuun mennessä. 2. Kemijärven kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kemijärven kaupungin terveydensuojeluviranomainen on todennut, että kalankasvatuslaitoksen tuotantosuunta on ruokakalatuotanto, joten laitos on elintarvikkeiden alkutuotantopaikka. Kuolleet kalat kuuluvat eläimistä saataviin sivutuotteisiin, joiden hävittämistä säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) sekä komission asetus (EU) N:o 142/2011 (täytäntöönpanoasetus). Asetuksia on sovellettu alkaen. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee kansallista sivutuotelainsäädäntöä. Nykyiset kansalliset säädökset ovat voimassa uusien kansallisten säädösten valmistumiseen saakka. Hakija on ilmoittanut kompostoivansa kuolleet kalat paikan päällä käyttäen seosaineena turvetta. Sivutuoteasetuksen mukaisia eläimistä peräisin olevia sivutuotteita saa käsitellä kompostoimalla ainoastaan silloin, kun käsittely tapahtuu Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä kompostointilaitoksessa ja kuolleet kalat eivät kuulu luokan 1 sivutuotteisiin. Hakijan Kostamon laitos ei ole tällainen, joten kuolleita kaloja ei saa käsitellä kompostoimalla paikan päällä. Kuolleet kalat tulee hävittää sivutuoteasetuksen tai maa- ja metsätalousministeriön asetuksen nro 1374/2004 mukaisesti siltä osin kuin ne koskevat eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämistä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämistä. Kokonaisten kalojen hävittämisen osalta koko Suomi on syrjäistä aluetta, jolloin kalojen hävittäminen hautaamalla tai toimittamalla hyväksytylle kaatopaikalle on sallittua. Mikäli kaloja hävitetään hautaamalla, hautaaminen ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Sivutuotteita ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Sivutuotteet on haudattava vähintään metrin syvyyteen. Peittäminen maalla on tehtävä välittömästi, että ketut, rotat, lokit tai muut eläimet eivät pääse haudattuihin sivutuotteisiin käsiksi. Hautaamisen yhteydessä sivutuotteet on taudinaiheuttajien tuhoamiseksi tarvittaessa kalkittava tai käsiteltävä desinfiointiaineella. Sivutuotteita ei saa haudata muovisäkissä tai muussa maatumattomassa pakkauksessa. Hautaamisessa tulee ottaa lisäksi huomioon ympäristölainsäädäntö. Sivutuotteita hautaamalla hävittävän on pidettävä kirjaa seuraavista asioista: sivutuotteen tuottaja, hautaamisen suorittaja (jos eri henkilö kuin tuottaja), eläinlaji, sivutuotteen määrä tai arvio määrästä, sivutuotteen hautaamis- 11

12 paikka ja hautaamisen päivämäärä. Kirjanpito on säilytettävä kaksi vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Uusia kansallisia säädöksiä tulee noudattaa niiden voimaan tullessa. 12 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon selityksen muistutusten johdosta. Siinä hakija on esittänyt seuraavaa: 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Kostamon laitoksen lupahakemuksessa on käytetty tulevaa fosforikuormitusta arvioitaessa vuosien tiedossa olleita käytettyjen rehujen keskimääräisiä fosforipitoisuuksia (vuosikeskiarvo noin 0,89 %). Matalafosforisten rehujen (0,8 %) perusteella arvioituna kokonaisfosforikuormitukseksi tulee ELY-keskuksen esittämän mukaisesti noin 490 kg/v. Lupahakemuksessa ilmenevä ristiriita johtuu laskennallisen arvion lähtötietojen erosta. Siirryttäessä käyttämään matalafosforisia rehuja tulee myös fosforikuormitus pienenemään ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti. Edellä esitettyyn viitaten hakija on esittänyt edelleen Kostamon laitoksen rehunkäytön enimmäismääräksi kg vuodessa. Rehunkäytön kasvusta huolimatta molempien pääravinteiden kokonaiskuormitusrajat pienenisivät. Lupa tulisi myöntää yleistyvän käytännön mukaisesti kuormitusperusteisesti, jolloin varsinaista rehunkäytön enimmäismäärää ei olisi tarpeen määrätä. 2. Kemijärven kaupungin terveydensuojeluviranomainen Hakijalla ei ole ollut muistutukseen huomauttamista. Muistutuksessa mainitut seikat toteutetaan Kemijärven terveydensuojeluviranomaisen vaatimalla tavalla. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Koillis-Suomen Lohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen kalankasvatusta varten Kemijoen Koivuputaassa Kemijärven kaupungin Kostamon kylässä yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 sekä tilojen Kemijärven-Lepikkö RN:o 28:5 ja Kemijärven-Kumpula RN:o 28:5 alueilla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

13 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU 13 Aluehallintovirasto myöntää Koillis-Suomen Lohi Oy:lle ympäristöluvan kalankasvatukseen Kemijärven kaupungissa sijaitsevassa Kostamon kalankasvatuslaitoksessa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin kg vuodessa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa ympäristönsuojelulain mukaisesti toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Kalankasvatuslaitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla hakemuksen liitteenä 4 olevan asemapiirroksen mukaiset sekä sijaita hakemuksen liitteenä 8 olevan Kemijärven osakaskunnan kanssa tehdyn päivätyn sopimuksen ja hakemuksen liitteenä 7 olevan Kemijoki Oy:n kanssa tehdyn päivätyn vuokrasopimuksen mukaisilla alueilla. Verkkoaltaiden lukumäärä on enintään 10 ja yhteistilavuus enintään noin m 3. Toiminta-alue vesistössä on asianmukaisesti merkittävä. Verkkoaltaat ja laiturit on ankkuroitava siten, etteivät ne lähde suurillakaan virtaamilla ajelehtimaan tai siirry siten, että ne haittaavat vesistön muuta käyttöä. 2. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 3. Kalojen ruokintaan saadaan käyttää kuivarehua enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 490 kg vuodessa ja laskennallinen typpikuormitus enintään kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kaloja ei saa ruokkia liikaa ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 0,8 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7,5 %. Luvan saajan on oltava selvillä toimialansa ja toiminnan päästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

14 Päästöt ilmaan ja melu Laitoksen toiminta sekä rehun, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu haju- tai meluhaittaa. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 5. Kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kemijärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet kuten rehusäkit on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Laitoksella kuolleet kalat on käsiteltävä ja sijoitettava Kemijärven terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Varastointi 6. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 7. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. ELY-keskus voi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua sekä muuttaa vaikutustarkkailua. Vuoden 2012 jälkeen vaikutustarkkailu on tehtävä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmassa on otettava huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa (1299/2004) tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa on pidetty tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä ELY-keskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Laitteiden ja rakenteiden rikkoutumisesta, kalojen huomattavasta karkaamisesta ja muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ELY-keskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 9. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava ELY-keskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Toiminnan loputtua on laitteet ja rakennelmat poistettava vesistöstä.

15 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA 15 Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupa myönnetään määräaikaisena toiminnan luonteen vuoksi. Kalat kasvatetaan verkkoaltaissa. Verkkoallaslaitokselle ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoista ravinteiden ja jätteiden talteenottomenetelmää. Laitoksen rakenteet eivät edellytä huomattavia pitkäaikaisia investointeja, ja olosuhteiden mahdollisesti niin vaatiessa ne ovat helposti poistettavissa vesialueelta. Lupaa harkittaessa on otettu huomioon Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen Sen mukaan kalankasvatuksen suhteellinen osuus Kemijoen keski- ja alaosan fosforikuormituksesta on 5 % ja 2 %. Kemijärvi ja Kemijoki siitä ylävirtaan on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi ja se on ekologiselta luokittelultaan hyvä ja sen kemiallinen tila on hyvä. Kuormituksen vähentäminen nykytasosta on tarpeen erityisesti niissä vesistöissä, jotka ovat hyvää huonommassa tilassa tai hyvä/erinomainen tila uhkaa heikentyä rehevöittävän ravinnekuormituksen vuoksi. Kemijoen vesienhoitoalueella tällaisia alueita ovat Kaakamonjoki ja Kaisajoki sekä joukko rehevöityneitä, lähinnä matalia järviä. Vesienhoitosuunnitelman mukaan luvanvaraisten toimintojen vesienhoidon toimenpiteet huomioidaan kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti pääsääntöisesti lupakäytännöissä. Aluehallintovirasto katsoo, että luvan mukainen Kostamon kalankasvatuslaitoksen toiminta ei heikennä Kemijoen ja Kemijärven ekologista tai kemiallista tilaa, tilatavoitteita tai tavoitteiden saavuttamista. Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Verkkoaltaiden pitämisestä vesistössä saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen.

16 Ympäristölupa 16 Verkkoallaskasvatuksessa ei ole käytettävissä taloudellisesti käyttökelpoista vesienpuhdistustekniikkaa. Vesistökuormitusta voidaan pienentää kiinnittämällä huomiota ruokintaan ja parantamalla käytettävän rehun laatua. Riittävä veden happipitoisuus parantaa kalojen terveydentilaa ja rehun käytön tehokkuutta. Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Kostamon kalankasvatuslaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Laitos vaikuttaa vedenlaatuun Koivuputaassa laitoksen välittömässä läheisyydessä. Laitokselta alavirtaan olevalla vesistötarkkailupisteellä on veden kokonaisfosforipitoisuus 2000-luvulla hieman kasvanut eli keskimäärin tasolta 20 µg/l tasolle 25 µ/l. Laitokselta ylävirtaan olevalla pisteellä pitoisuus on pysynyt suunnilleen tasolla 16 µg/l. Veden rehevyystaso on pitoisuus-muutoksesta huolimatta pysynyt lievästi rehevän vesistön tasolla. Typpipitoisuudet ovat vastaavilla pisteillä hieman laskeneet. Laitokselta ylävirtaan veden kokonaistyppipitoisuus on laskenut 2000-luvulla keskimäärin tasolta 270 µg/l tasolle 260 µg/l ja laitokselta alavirtaan tasolta 310 µg/l tasolle 300 µg/l. Veden rehevyystaso on kokonaistyppipitoisuuden perusteella pysynyt karun vesistön tasolla laitokselta ylä- ja alavirtaan. Kalankasvatuslaitoksen ympäristövaikutukset ovat olleet tavanomaista kalankasvatuksen aiheuttamaa kuormitusta. Kemijoen pääuoman suuri virtaama, luvassa annettavat määräykset rehun määrästä ja fosfori- ja typpipitoisuudesta sekä laitoksen arvioitu fosfori- ja typpipäästöjen enimmäismäärä huomioon ottaen kalankasvatustoiminta ei ennalta arvioiden aiheuta vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden huonontumista nykyisestä. Luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista estettä. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästörajoja koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Rehumäärä on valvonnallisista syistä enimmäisarvo ja vain kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna likiarvo. Rehun fosforipitoisuus ja fosforikuormitus ovat ELY-keskuksen muistutuksen mukaisia. Niiden alentaminen haetusta tämän päätöksen mukaiseksi ei heikennä kasvatustulosta. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi.

17 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 17 Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan muun muassa toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Aluehallintovirasto vahvistaa tarkkailun luvassa, ja sen olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä luvan saajaa tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua ja tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä muista merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta. Toiminnan lopettaminen Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen varalta. Aluehallintovirasto katsoo riittäväksi määrätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita. Vesitalousluvan osalta on annettu määräys laitteiden ja rakenteiden poistamisesta, koska poistaminen ei vaikuta vedenkorkeuksiin tai virtaamiin, eikä aluehallintoviraston lupa ole näin ollen tältä osin tarpeen. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskus ja 2. Kemijärven kaupungin terveydensuojeluviranomainen Aluehallintovirasto on ottanut vaatimukset huomioon ratkaisun perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. LUVAN VOIMASSAOLO JA UUDEN LUVAN HAKEMINEN Luvan voimassaolo Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa saakka. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin.

18 Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. 18 Uuden luvan hakeminen Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta vielä jälkeen, on sitä koskeva hakemus tehtävä aluehallintovirastolle mennessä. Mikäli uutta lupaa haetaan, on tämä päätös voimassa, kunnes uudesta hakemuksesta annettu päätös on saanut lainvoiman. Uutta lupaa koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta ja tarkkailutuloksista, selvitys laitoksen vaikutuksesta Koivuputaan ja siitä alavirtaan Kemijoen vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Korvattava päätös Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 43/03/1 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on kalankasvatuksen osalta noudatettava päätöstä nro 43/03/1. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti ja 55 1 momentti Vesilaki 2 luku 3 ja 6 2 momentti ja 31 1 momentti Jätelaki 4 ja 6

19 KÄSITTELYMAKSU 19 Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 6 792,50 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitun oikeusohjeen mukaan kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu yli kg/v) koskevan päätöksen käsittelymaksu on euroa. Verkkoaltaiden rakentamista koskevan asian (muu vesilain mukainen päätös) käsittelymaksu on euroa. Kun kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsitelty asia, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu eli euroa. Maksu peritään 35 % alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut alla mainitussa oikeusohjeessa mainittua työmäärää vähäisempi. Käsittelymaksu on näin ollen 6 792,50 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Mikko Keränen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut, asian esittelijä, puh tai MK/am Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Kostamon kalankasvatuslaitoksen tarkkailu Tiedoksi Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Kemijärven kaupunki Kemijärven kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Kemijärven kaupunki / Terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 Liite 2 1 KOSTAMON KALANKASVATUSLAITOKSEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kalankasvatuslaitosten käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään päivittäin rehun tuotenimi, raekoko, määrä, laatu sekä fosfori- ja typpipitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet, kalataudit ja kalakuolemat sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä ja muista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimintaa koskevat huomautukset. Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saajan tulee antaa Lapin ELY-keskuksen pyytäessä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään siihen saakka, kun uudesta lupahakemuksesta annettava päätös on saanut lainvoiman. Päästötarkkailu Vuorokautinen ja vuotuinen fosfori- ja typpipäästö lasketaan käytetyn rehumäärän ja ainepitoisuuksien sekä kalojen lisäkasvun perusteella. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu tehdään ohjelman "Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille " mukaisesti. Raportointi Hoitopäiväkirja tai sen kopio toimitetaan Lapin ELY-keskukselle kasvatuskauden päätyttyä sen määräämänä ajankohtana. Kasvatuskauden päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitetaan yhteenveto kalankasvatuslaitoksen kala- ja rehumääristä ELYkeskukselle VAHTI-rekisteriä varten. Päästötiedot lähetetään Lapin ELY-keskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ELY-keskukselle helmikuun loppuun mennessä. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ELY-keskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Vuosiyhteenveto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu (suppea) ja (laaja) mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille ja Kemijärven kalastusalueelle. Raportti voi olla osana Kemijoen yhteistarkkailuraporttia.

23 Laadunvarmistus 2 Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai valvovan viranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raportissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.