ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 69/06/2 Dnro Psy-2004-y-192 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 69/06/2 Dnro Psy-2004-y-192 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Suoronjoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Suomussalmi LUVAN HAKIJA Ruottilammen Lohi Oy Tiikkajanvaarantie SUOMUSSALMI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 Päästöt ilmaan ja maaperään... 6 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7 Alueen luonto ja suojelukohteet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7 Vesistön tila ja käyttö... 7 Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 7 Kalatalous... 8 Vesistön virkistyskäyttö... 9 Muut kuormittavat toiminnat... 9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 9 Vaikutus pintavesiin...9 Vaikutus kalatalouteen... 9 Arvio muista ympäristövaikutuksista TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja hoitotarkkailu Kuormitustarkkailu...10 Vesistötarkkailu Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakijan kuuleminen ja selitys Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset... 16

3 Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös...19 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 19 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Ruottilammen Lohi Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Suoronjoen kalankasvatuslaitoksella siten, että laitokselle johdetaan vettä Suoronjoesta enintään 100 l/s, käytettävä kuivarehumäärä on enintään kg vuodessa, kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin kg vuodessa ja fosforikuormitus enintään 70 kg vuodessa ja 0,5 kg vuorokaudessa kasvukauden keskiarvona laskettuna. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Suomussalmen kunnan Ala-Vuokin kylässä Ala-Suorto -nimisen järven luusuassa Vuokkijärveen laskevan Suoronjoen varrella Suomen valtion omistamalla kiinteistöllä Suomussalmen valtionmaa Laitos on aloittanut toimintansa vuonna VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 26/96/2 nojalla. Ruottilammen Lohi Oy on vuokrannut Metsähallitukselta 1,8 ha:n suuruisen maa-alueen kiinteistöstä Suomussalmen valtionmaa kalankasvatustoimintaa varten. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi. Hakemuksessa ei ole selostettu alueen kaavoitustilannetta.

5 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella kasvatetaan kirjolohen poikasia maa-altaissa välisenä aikana. Kasvatettava määrä on noin poikasta vuodessa. Poikaset tuodaan laitokselle keväällä yrityksen Itä-Ryöttilammen hautomolta ja syksyllä kalat siirretään laitokselta edelleen jatkokasvatukseen. Vesilain mukainen toiminta Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Laitos koostuu yhdestä maa-altaasta ja yhdestä laskeutusaltaasta. Maaallas on noin 66 metrin pituinen ja 12 metrin levyinen vesitilavuuden ollessa noin 500 m 3. Maa-allas voidaan jakaa nuotalla pienempiin osiin, jolloin päästään tehokkaampaan ruokintaan ja vastaavasti pienempiin päästöihin. Laskeutusallas on noin 45 metrin pituinen ja 12 metrin levyinen ja sen vesitilavuus on noin 380 m 3. Laitokselle johdetaan vettä Suoronjoesta. Johdettava vesimäärä on enimmillään 100 l/s. Vesi johdetaan maa-altaaseen avo-ojaa pitkin. Laitoksella käytettävä vesi johdetaan takaisin Suoronjokeen laskeutusaltaan jälkeen avo-ojaa pitkin noin 200 metriä vedenottopaikan alapuolella. Laitoksen läpivirtaama on alle kolmannes Suoronjoen kulloisestakin virtaamasta. Käytetyn veden määrä mitataan laskeutusaltaan poistokanavassa olevalla mittapadolla. Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 26/96/2 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan enintään kg vuodessa kuivarehua, jonka fosforipitoisuus on enintään 1%. Rehukerroin saa olla enintään 1,3. Yliruokintaa ei saa tapahtua, ja rehusta on poistettava rehupöly ennen ruokintaa. Laitoksen toiminnasta aiheutuva fosforikuormitus saa olla enintään 70 kg vuodessa ja 0,5 kg vuorokaudessa kasvukauden keskiarvona laskettuna. Käytettäessä rehua, jonka fosforipitoisuus on enintään 0,9 %, voidaan rehumäärää lisätä edellyttäen, ettei fosforikuormitus lisäänny. Kasvatuskaudella liete on poistettava kasvatus- ja laskeutusaltaista vähintään kerran kuukaudessa. Liete on sijoitettava jätehuoltoviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, ettei se pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä. Rehuista poistetaan pöly. Kalojen ruokinta tapahtuu käsinruokintana 2 3 kertaa päivässä. Kasvatus- ja laskeutusaltaaseen kertyvä liete (3 4 m 3 ) poistetaan imusäiliöön kerran kuukaudessa kasvatuskauden aikana. Poistettu liete kuljetetaan metsään levitettäväksi. Laitoksella on käytetty vuosina rehua kg (keskimäärin kg) vuodessa ja sillä on kasvatettu kalaa lisäkasvuna ilmaistuna kg (keskimäärin kg) vuodessa. Rehukerroin on ollut mainittuina vuosina 0,75 1,06 (keskimäärin 0,87). Laitoksella ei ole ollut tuotantoa vuosina Laitoksella ei perata kaloja. Laitoksella kuolleet kalat, kg vuodessa, haudataan maahan. Rehusäkit (noin 400 vuodessa) viedään jätekeräykseen. Rehut tuodaan laitokselle säkeissä päivittäisten ruokintakäyntien yhteydessä. Kalojen lääkinnässä käytetään tarpeen mukaan eläinlääkärin tai EELA:n ohjeistuksen mukaisia kemikaaleja ja lääkeaineita. Määrät ovat

6 vähäisiä. Laitoksella ei säilytetä rehua, lääkeaineita tai kemikaaleja. Laitoksella ei synny muita jätteitä eikä ongelmajätteitä. Laitoksen liikenne liittyy kalojen kuljetukseen sekä ruokinta- ja huoltokäynteihin. Kalanpoikasia tuodaan keväällä 3 5 kuormaa 1 m 3 :n suuruisella säiliöllä. Syksyllä kalat siirretään laitokselta 2 3 rekkakuormalla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kalankasvatuksen merkittävimpänä ympäristövaikutuksena pidetään sen rehevöittäviä vaikutuksia vesiluontoon. Päähuomio ympäristövaikutusten vähentämisessä onkin kiinnitetty ravinnekuormitukseen. Kirjolohen kasvatuslaitosten ravinnepäästöjä voidaan vähentää parhaiten kehittämällä edelleen rehun koostumusta ja ruokintamenetelmiä. 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan ja maaperään Kalankasvatuksen vesistökuormitus muodostuu pääasiassa hukkarehusta sekä kalojen ulosteista ja eritteistä. Kuormitus keskittyy voimakkaasti heinä syyskuuhun. Pohjaan laskeutuva liete hajoaa varsin nopeasti ja luovuttaa ravinteita perustuotannon käyttöön. Vesistökuormituksen suuruus riippuu ensisijaisesti käytettävän rehun määrästä, laadusta ja käytön tehokkuudesta eli rehukertoimesta. Kasvatuskauden aikainen mitattu fosforikuormitus on vuosina ollut 0,10 0,38 kg/vrk, keskimäärin 0,20 kg/vrk. Laskennallinen fosforikuormitus on vuosina ollut 0,03 0,73 kg/vrk, keskimäärin 0,37 kg/vrk sekä typpikuormitus 0,20 5,2 kg/vrk, keskimäärin 2,6 kg/vrk. Laskennallinen fosforikuormitus on vuosina ollut 4,2 89 kg/v, keskimäärin 45 kg/v ja typpikuormitus kg/v, keskimäärin 317 kg/v. Laskennallinen fosforikuormitus on ollut noin 1,85-kertaa mitattua kuormitusta suurempi. Rehun fosforipitoisuus on ollut 0,9 1,3 %. Laitoksen ominaiskuormitus on ollut vuosina tuotantotietojen perusteella keskimäärin 5,9 g fosforia ja 41 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetut tavoitearvot koko maan keskiarvona ovat enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Suoronjoen laitoksella tavoitearvot on pääosin saavutettu, vaikka kysymys on poikaslaitoksesta ja tavoitearvot koskevat ensisijaisesti teuraskalalaitoksia. Laitoksen aiheuttamaa kuormitusta on pyritty ja pyritään myös jatkossa vähentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintaa optimoimalla ja käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä, mutta kaloille soveltuvia rehuja. Toiminnasta ei aiheudu sanottavia päästöjä ilmaan tai maaperään.

7 7 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Kalankasvatuslaitos sijaitsee Oulujoen vesistöalueen Vuokkijärven reitin vesistöalueella (59.6), tarkemmin Isojoen vesistöalueella (59.67). Valumaalueen suuruus Suoronjoen suulla (59.671) on 134 km 2 ja järvisyys 2,9 %. Suoronjoen suulla keskivirtaama on noin 1,5 m 3 /s, keskialivirtaama noin 0,3 m 3 /s ja keskiylivirtaama noin 9,2 m 3 /s. Vuokkijärvi on voimatalouden tarpeita varten säännöstelty järvi, jossa vedenkorkeuden vaihtelu on 6 m. Alueen luonto ja suojelukohteet Hankkeen vaikutusalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eikä vedenottamoita. Alueella ei sijaitse suojelualueita tai Natura-alueita. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Asutus alueella on harvaa. Kalankasvatuslaitoksen ja Vuokkijärven välillä ei ole asutusta. Lähin kesäasunto sijaitsee noin 0,5 km:n päässä laitokselta ylävirtaan. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Kainuun pintavedet ovat luonnostaan pääosin lievästi happamia ja humuspitoisia, mikä johtuu soilta vesiin valuvista humusaineista. Ne värjäävät veden ruskehtavaksi, mutta toisaalta suojaavat happamoitumiselta ja sen haitallisilta vaikutuksilta. Pitkästä lumisesta talvesta johtuen järvien happipitoisuudet laskevat talvikautena huomattavasti. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien yläosat ovat luontaisesti niukkaravinteisia. Luonnonhuuhtouman osuus ravinnehuuhtoumasta on noin puolet. Metsä- ja maatalous, kalankasvatus ja taajamien jätevedet ovat ilmasta tulevan laskeuman lisäksi pääasialliset vesistöjen kuormittajat koko Kainuussa. Suurin osa kuormituksesta on hajakuormitusta. Fosforikuormitus on tärkein vesistöihin vaikuttava kuormitustekijä, koska fosfori on yleensä tuotantoa rajoittava tekijä vesistöissä. Pistemäisellä fosforikuormituksella on myös merkitystä vesistöjen rehevöittäjänä. Suoronjoen kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutuksia on tarkasteltu vuonna 1996 laaditun tarkkailuohjelman tulosten perusteella. Näytteet on otettu kerran vuodessa heinä elokuussa laitokselle tulevasta vedestä ja laitokselta alavirtaan Suoronjoen suulta. Alla on esitetty yhteenveto tarkkailutuloksista vuosilta sekä tarkasteltu ravinnepitoisuuksien ja happitilanteen kehitystä vuosina Vuoden 2002 jälkeen laitoksella ei ole ollut toimintaa eikä tarkkailua ole suoritettu.

8 Vedenlaatu Suoronjoen laitokselle tulevassa vedessä ja Suoronjoen suulla kesällä vuosina t ºC happi mg/l happi kyll.% ph väri mg/l Pt Kok.P µg/l PO 4 -P µg/l Kok.N µg/l NO 3+2 N µg/l Kiintoaine mg/l Tuleva 16,3 8,3 85 6, ,0 Suoronjoki 16,4 8,0 82 6, < Tuleva 14,2 8,0 78 6, ,1 Suoronjoki 14,0 7,7 75 6, , Tuleva 17,6 7,6 80 6, <3 <1 Suoronjoki 17,7 7,4 78 6, ,2 Keskiarvo Tuleva 16,0 8,0 81 6, ,5 Suoronjoki 16,0 7,7 78 6, ,3 Kalatalous Ala-Suortojärvessä (laitokselle tuleva vesi) samoin kuin laitokselta alavirtaan Suoronjoessa vesi on varsin tummaa, ilmeisen humuspitoista ja fosforipitoisuudet ovat reheville vesille tyypillisiä. Laitokselle tulevassa vedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 37 µg/l ja Suoronjoessa 40 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus on ollut laitokselle tulevassa vedessä keskimäärin 407 µg/l ja Suoronjoessa 420 µg/l. Pitoisuudet ovat lievästi reheville vesille tyypillisiä. Fosfaattifosforia vedessä on ollut keskimäärin µg/l ja nitraatti- ja nitriittityppeä yhteensä keskimäärin 3 5 µg/l, laitoksen alavirran puolella hieman enemmän kuin tulevassa vedessä. Happitilanne on ollut pääosin hyvä; Suoronjoessa hieman heikompi kuin laitokselle tulevassa vedessä. Ravinnepitoisuudet ovat olleet laitoksen alapuolella Suoronjoessa yleensä hieman korkeampia kuin tulevassa vedessä. Kokonaisfosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa kehityssuuntaa, mutta fosfaattifosforipitoisuudet ovat hieman laskeneet etenkin Suoronjoessa. Typpipitoisuuksissa on havaittavissa laskua. Happitilanteessa ei ole havaittavissa muutossuuntaa. Ympäristöviranomaisten laatimassa vuosien vedenlaadun yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Vuokkijärven alue kuuluu pääosin luokkaan "tyydyttävä" samoin kuin Ala-Suortojärvi ja Suoronjoki. EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin 5 artiklan mukaisesti laaditussa selvityksessä Vuokkijärvi kuuluu tyypiltään suuriin humusjärviin ja se on alustavasti tunnistettu voimakkaasti muutetuksi (vedenkorkeuden talvinen alenema on yli 3 m). Kalastus Suoronjoella on vähäistä. Joella harjoitetaan tiettävästi vain satunnaista onkimista ja saalis on ahventa ja särkeä. Lohikaloja Suoronjoessa ei ole. Vuokkijärvellä kalasti vuonna 1999 noin 260 kotitarvekalastajataloutta pääasiassa harvoilla verkoilla, muikkuverkoilla ja katiskoilla. Järvellä harjoitettiin myös aktiivista vetouistelua. Ammattimaista kalastusta järvellä harjoitti kuusi kalastajaa. Kotitarvekalastajien kokonaissaalis oli vuonna 1999 Vuokkijärvellä noin 20 t, josta haukea oli noin puolet ja ahventa neljännes. Muita merkittäviä saalislajeja olivat muikku, siika, made, kirjolohi, kuha ja taimen. Istutusten myötä kuhakannat ovat yleisesti parantuneet Kainuussa ja kuhan osuus saaliissa lienee nykyisin Vuokkijärvelläkin merkittävämpi kuin vuonna Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 78 kg. Ammattimainen kalastus oli varsin pienimuotoista ja se keskittyi lähes täysin muikun nuottaukseen, minkä ohessa saatiin runsaasti (42 t) kuoretta. Muikkua saatiin 3,4 t eli keskimäärin vajaat 600 kg kalastajaa kohden.

9 Vesistön virkistyskäyttö Vuokkijärven kalataloustarkkailuun liittyvän kalastuskirjanpidon mukaan pyynti on tapahtunut pääasiassa harvoilla verkoilla. Niiden ohella käytössä on ollut muikkuverkkoja ja katiskoja. Kalastuskirjanpidon saaliista oli vuonna 2003 haukea 32 %, ahventa 23 %, särkeä 14 %, siikaa 11 %, madetta 10 %, kuhaa 6 % ja muikkua 4 %. Vuokkijärven kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, made, kuha, siika, muikku, taimen, kirjolohi, järvilohi, särki ja kuore. Suoronjoen kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, särki ja made. Vuokkijärveen istutetaan velvoiteistutuksina siikaa, taimenta ja kuhaa. Näiden lisäksi on istutettu pieniä määriä kirjolohta ja järvilohta. Alueella ei ole uimarantoja tai muita virkistysalueita. Vesistön virkistyskäyttö ja veneily on Suoronjoessa olematonta joen koskisuuden ja kivisyyden vuoksi. Ala-Suortojärvessä on jonkin verran harrastuskalastukseen liittyvää veneilyä. Veneilyä ja kalastusta harrastetaan enemmän Vuokkijärvessä. 9 Muut kuormittavat toiminnat Laitoksen läheisyydessä ei sijaitse muita pistekuormittajia. Suoronjoen muu kuormitus aiheutuu maa- ja metsätaloudesta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalatalouteen Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Virtaavissa vesissä happiongelmia esiintyy harvemmin. Merkittävin haitta on ravinnekuormituksen aiheuttama rehevyyden kasvu. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin loppukesästä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmillaan. Rehevöitymisen vaikutukset voivat ilmetä muun muassa rantojen ja pyydysten limoittumisen lisääntymisenä sekä ranta- ja pohjakasvillisuuden runsastumisena ja lajistomuutoksina. Tarkkailutulosten perusteella fosforipitoisuus on kasvanut laitoksen kohdalla keskimäärin noin 3 4 µg/l (tasolta 39 µg/l tasolle µg/l). Luparajan mukaisella fosforikuormituksella 0,5 kg/vrk ja Suoronjoen keskivirtaamalla fosforipitoisuuden kasvu olisi noin 4 µg/l. Suoronjoen typpipitoisuus kasvaisi keskivirtaamatilanteessa ja kuormituksella 3,5 kg/vrk noin 27 µg/l. Erityisesti loppukesän pienillä virtaamilla, jolloin kuormitus on suurimmillaan, pitoisuuksien kasvu on suurempi. Laitoksen aiheuttama kuormitus lisää osaltaan vesistön rehevyyttä, mikä on havaittavissa Suoronjoessa selvimmin loppukesällä alivirtaamatilanteissa lähinnä pintalevästön kasvun voimistumisena. Vuokkijärvessä vaikutukset jäänevät varsin vähäisiksi. Laitoksen kuormituksen ei arvioida heikentävän vesistön käyttökelpoisuusluokkaa. Vesistövaikutusarvion mukaan kalankasvatuslaitoksen vaikutus näkyy Suoronjoessa ravinnepitoisuuksien kasvuna. Vesistön happitilanteeseen

10 Arvio muista ympäristövaikutuksista kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta. Vuokkijärvessä kuormituksen vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kalankasvatuslaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seurausilmiöineen ei vaaranna vesistön nykyistä kalastoa. Kuormitus lisää Suoronjoessa biologista tuotantoa, mikä voi näkyä lähinnä rantojen limoittumisen voimistumisena etenkin loppukesällä. Kalastus Suoronjoella on pienimuotoista vapapyyntiä, johon kuormituksella ei ole suoranaista vaikutusta. Vuokkijärven kalastukseen tai kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei ole vaikutusta. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan hajua tai melua eikä haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Laitoksen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia myöskään ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyisyyteen. 10 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja hoitotarkkailu Laitoksella pidetään Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymää hoitopäiväkirjaa, johon merkitään muun muassa laitoksella olevat ja laitokselta poistetut kalamäärät, käytetyn rehun määrä ja laatu sekä tiedot lietteenpoistosta, kalojen lääkityksestä, käytetyistä kemikaaleista ja kalakuolemista ym. poikkeuksellisista tapahtumista. Hoitopäiväkirjaa säilytetään laitoksella ja jäljennös siitä toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kuormitustarkkailu Kuormitustarkkailun vesinäytteet otetaan laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä joka toinen vuosi kaksi kertaa kasvatuskauden aikana. Näytteet otetaan heinä- ja elokuussa. Tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja lähtevästä vedestä kokoomanäyte. Kuormitustarkkailun havaintopaikkojen koordinaatit ovat: Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Yk Laitokselle tuleva Ala-Suorto Laitokselta lähtevä Suoronjoki Tulevan veden näytteen ottaa konsultti, koska näytteenotto ajoittuu vesistötarkkailun kanssa samaan aikaan. Tulevan veden näyte toimii näin samalla vesistötarkkailun yläpuolisena vertailupisteenä. Lähtevästä vedestä otettava kokoomanäyte otetaan automaattisella näytteenottimella tai näyte otetaan käsin siten, että kerätään 6 8 osanäytettä kahden tunnin välein noin klo 7 19 välisenä aikana. Osanäytteet säilytetään viileässä paikassa auringolta suojassa. Kokoomanäytteen voi kerätä laitoksen hoitaja. Näytteet pakastetaan, mikäli niitä ei saada laboratorioon analysoitavaksi vuorokauden kuluessa. Pakastetut näytteet toimitetaan analysoitavaksi vuoden viimeisen näytteenoton jälkeen. Lähtevästä vedestä määritetään kokonaisfosfori (kok.p). Tulevasta vedestä tehdään samat analyysit kuin vesistötarkkailun vesistöpisteestä.

11 11 Vesistötarkkailu Kuormituksen vaikutusta alapuolisen Suoronjoen vedenlaatuun tarkkaillaan joka toinen vuosi kaksi kertaa vuodessa heinä elokuussa otettavilla vesinäytteillä. Vesistötarkkailun havaintopaikan koordinaatit ovat: Havaintopaikka Koordinaatit Yk Suoronjoki Näytteenottosyvyys on puolet kokonaissyvyydestä. Näytteenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys. Näytteistä määritetään: lämpötila happi väri kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 +NO 3 -N NH 4 -N a-klorofylli fekaaliset koliformiset bakteerit (pintavedestä) Raportointi Tarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Ruottilammen Lohi Oy:lle, Kainuun ympäristökeskukselle ja Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittain joko erikseen tai Kainuun alueen yhteistarkkailuraporteissa. Raportti toimitetaan edellä mainituille tahoille. Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia tarkkailuvelvollisen ja Kainuun ympäristökeskuksen sopimuksella tai ympäristölupaviraston päätöksen perusteella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kalankasvatuslaitoksen riskit liittyvät kalojen terveyteen ja karkaamiseen laitokselta. Terveysriskiä on minimoitu tarkkailemalla kalojen terveyttä ja lääkitsemällä hyvissä ajoin. Tuontitautien ehkäisy on minimoitu kasvattamalla poikaset munista asti itse ja pitämällä kasvatuksessa käytettävät nuottaverkot allaskohtaisina. Laitoksella on tiedostettu myös luonnonkaloista mahdollisesti siirtyvien tautien olemassaolo. Laitoksella kasvatettavat kalat ovat kirjolohia, jotka eivät pysty lisääntymään paikallisissa olosuhteissa eivätkä näin ollen risteytymään paikallisen kalaston kanssa.

12 12 VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Hankkeen vesistö- ja kalatalousvaikutukset on arvioitu hakemuksessa kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Suomussalmen kunnassa ja uudestaan sekä erityistiedoksiantona Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Suomussalmen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Suomussalmen kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Kainuun Sanomissa. Muistutukset ja vaatimukset 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että hakija on esittänyt riittävät ja luotettavat tiedot laitoksen toiminnasta ja sen vaikutuksista. Suoronjoen kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä ei sijaitse suojelu- tai pohjavesialueita eikä arvokkaiksi luokiteltuja pienvesistöjä. Laitoksen aiheuttama kuormitus on ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan tavanomaista kalankasvatukseen liittyvää ravinnekuormitusta, jonka vaikutukset eivät ulottune Suoronjokea ja Vuokkijärven Jysmänselkää edemmäksi. Ympäristökeskuksen tietoon ei ole tullut valituksia laitoksen toiminnasta ja sen aiheuttamista kuormitusvaikutuksista. Ympäristökeskuksen suorittamissa tarkastuksissa ei ole ollut huomautettavaa laitoksen toiminnassa. Laitoksen ainetaseen mukainen kuormitus on ilman lietteenpoistoa vuosina asukasvastineluvuksi muutettuna vastannut fosforin osalta keskimäärin noin 56 ja typen osalta noin 62 hengen puhdistamattomia jätevesiä. Kokonaisfosfori- ja typpikuormitusten osalta on laitoksen keskimääräisessä laskennallisessa ominaiskuormituksessa päästy alle Vesiensuojelun tavoiteohjelman 2005 mukaan asetettujen tavoitteiden kuormituksen ollessa fosforin osalta 5,9 g P / kalakilo ja typen osalta 41 g N / kalakilo. Laitoksen keskimääräinen rehukerroin on ollut 0,87. Ympäristökeskus on katsonut, että Ruottilammen Lohi Oy:n Suoronjoen kalankasvatuslaitokselle voidaan myöntää ympäristö- ja vesitalouslupa siten, että laitokselle johdettava vesimäärä saa olla enintään 100 l/s tai enintään 1/3 Suoronjoen kokonaisvirtaamasta. Laitoksen käyttämä rehumäärä saa olla enintään noin kg/v. Kasvatuksessa käytettäviä rehulaatuja ja -määriä voidaan kuitenkin muuttaa edellyttäen, ettei fosforikuormitus ylitä 70 kg/v. Kasvatuskauden ( ) välisenä aikana fosforikuormitus saa olla enintään 0,5 kg/vrk. Poikasrehun fosforipitoisuutta ei ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan ole tarpeen rajoittaa, sillä jo yleisesti nykyisin käytössä olevissa rehulaaduissa ja tuotekehityksessä pyritään mi-

13 nimoimaan poikasrehujen sisältämä fosforipitoisuus mahdollisimman alhaiseksi vahingoittamatta kuitenkaan poikasten kehitystä ja kasvua. Laitoksen käyttämä vesimäärä on mitattava laskeutusaltaan alapuoliselta mittapadolta päivittäin tai aina ruokintakäyntien yhteydessä. Virtaamatiedot tulee liittää vuosittain toimitettaviin käyttö- ja hoitopäiväkirjoihin sekä vuosiyhteenvetotietoihin. Ympäristökeskus on katsonut, että luvan saajan tulee edelleen pyrkiä vähentämään laitoksen aiheuttamaa ravinnekuormitusta. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan kuormitusta voitaisiin pienentää esimerkiksi lietteenpoistolla siten, että maa- sekä laskeutusaltaan pohja puhdistetaan vähintään kahden viikon välein kasvatuskauden aikana. Kertynyt liete on käsiteltävä Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomääräysten mukaisesti ja on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä ja sijoitettava siten, ettei se aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista on viipymättä ilmoitettava Suomussalmen kunnan terveysvalvontaviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle. Laitokselle siirrettävät sekä laitokselta lähtevät kalaerät on merkittävä laitoksen käyttö- ja hoitopäiväkirjaan. Suoronjoen kalankasvatuslaitoksen tarkkailuohjelma, tulosten toimittaminen ja raportointi voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Laitoksen tarkkailuohjelmaa tulee voida muuttaa tai tarkentaa tarkkailuvelvollisen ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitoksen tarkkailuohjelman sekä ympäristöluvan oleelliseen muuttamiseen on haettava erikseen muutosta ympäristölupavirastolta. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että lupamääräysten mukainen kuormitus nostaa Suoronjoen fosforipitoisuutta keskivirtaamatilanteessa noin 10 %, minkä voidaan arvioida lisäävän pintalevästön kasvua joessa. Alivirtaaman aikana vaikutus on suurempi. Kuormituksella voisi olla vaikutusta esimerkiksi taimenen tai harjuksen lisääntymiseen, mutta hakemuksessa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä Suoronjoen kalastosta. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää nykyisin ehdoin. Ravinnekuormitusta ei saa lisätä. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Suoronjoen kalastus ja kalasto on selvitettävä tarkemmin tarkistamishakemusta varten. Vesistötarkkailun tulokset on toimitettava tiedoksi myös työvoima- ja elinkeinokeskukselle. 3. Kainuun maakunta-kuntayhtymä / ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto on Suomussalmen terveydensuojeluviranomaisena katsonut, että luvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä, mikäli hanke toteutetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. 13 Hakijan kuuleminen ja selitys Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on puhelimitse ilmoittanut ympäristölupavirastolle, ettei se anna selitystä.

14 14 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Ruottilammen Lohi Oy:lle luvan veden johtamiseen Suoronjoesta kalankasvatuslaitokselle kalankasvatusta varten. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Ruottilammen Lohi Oy:lle ympäristöluvan kalankasvatukseen Suoronjoen kalankasvatuslaitoksella ja käytetyn veden johtamiseen Suoronjokeen. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna ilmaistuna on noin kg vuodessa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Suoronjoesta enintään 100 l/s, kuitenkin enintään kolmasosa Suoronjoen kulloisestakin virtaamasta. Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä ja Suoronjoen virtaamista laitoksen kohdalla. Virtaaman säätö ja mittaukset on tehtävä Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitokselle tuleva virtaama ja Suoronjoen virtaama on mitattava päivittäin kesäkuun ensimmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Päästöt pintavesiin 2. Kalankasvatuslaitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla Pohjois- Suomen vesioikeuden päätöksen nro 26/96/2 lupamääräyksen 1. ensimmäisessä kappaleessa määrätyn mukaiset. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus

15 Päästöt ilmaan saa olla enintään 70 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kaloja ei saa liikaruokkia ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 1,2 %. Kasvatuskauden aikana kasvatusaltaan lietetaskuun kertyvä liete on poistettava kahden viikon välein ja jälkeen kerran viikossa sekä laskeutusaltaasta kerran kuukaudessa. Kasvatus- ja laskeutusaltaan pohjalle laskeutunut liete on poistettava kuivatyönä kerran vuodessa kasvatuskauden päätyttyä. Poistettu liete on tarvittaessa kompostoitava tai muuten käsiteltävä siten sekä sijoitettava sellaiseen paikkaan, ettei se pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä. Lietteen sijoittamisessa ja käsittelyssä on lisäksi noudatettava Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen antamia määräyksiä. 4. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja. 15 Melu 5. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista melua. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi 6. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet on kompostoitava tai käsiteltävä ja sijoitettava muulla tavalla Suomussalmen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaatopaikalle. Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti Suomussalmen kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. 7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräys 8. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, ja päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa.

16 16 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen 9. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä Kainuun ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua on rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Veden johtamisesta laitokselle ei aiheudu ennakoitavissa olevaa vahinkoa. Näin ollen lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta veden johtamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen, ja lupa voidaan vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin nojalla myöntää. Ympäristölupa Kalankasvatuslaitoksen aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Suoronjokeen. Tämä aiheuttaa jonkin verran vesialueen levänkasvun ja vesikasvillisuuden lisääntymistä lämpimän veden aikana erityisesti laitoksen lähialueilla. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön)

17 Lupamääräysten perustelut kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, aiempaa tehokkaammasta lietteen poistosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Suoronjoen kalankasvatuslaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Laitoksen tuotantomäärää ja rehunkäyttöä ei lisätä nykyisestä, eikä kuormitus lisäänny nykyisestä. Toimintaa voidaan jatkaa nykyisen päätöksen sallimassa laajuudessa, koska laitoksen jätevesien vaikutukset alapuolisessa vesistössä toimintaaikana ovat olleet verrattain vähäisiä. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. 17 Vesitalousluvan määräykset Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle vettä nykyisen määrän. Vedenotosta ei ole tähän mennessä aiheutunut eikä ennalta arvioiden vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästörajoja ja lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valvonnallisista syistä käytettävän rehun määrälle on asetettu kiinteä yläraja. Ottaen huomioon laitoksen koko ei ole syytä määrätä fosforikuormitukselle kuin vuosikuormitusraja. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Tarkkailu- ja raportointimääräys Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan muun muassa toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Kainuun ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista.

18 Voimassa olevaa ohjelmaa noudatetaan, kunnes uusi ohjelma tulee voimaan. Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua, tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä merkittävien poikkeustilanteiden ilmoittamisesta. 18 Toiminnan lopettaminen Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo riittäväksi määrätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Kainuun ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan pääosin huomioon lupamääräyksistä sekä tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevästi. Lietteen käsittely määrätään tehtäväksi yleisen lupakäytännön mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen määräyksiä noudattaen. Kalataudeista ilmoittamisen osalta noudatetaan eläintautilain säännöksiä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä, luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskevasta päätöksen osiosta sekä tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevästi. Lupamääräysten tarkistaminen määrätään tehtäväksi vuonna 2016, koska kysymyksessä on pienehkö kalankasvatuslaitos, jonka ympäristövaikutukset ovat vähäiset. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupamääräysten tarkistaminen Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta vuoden 2016 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus toimitettava ympäristölupavirastolle mainitun vuoden loppuun mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys lietteenpoistosta, Suoronjoen kalastosta ja kalastuksesta, laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen

19 poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. 19 Korvattava päätös Pohjois-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 26/96/2. Päätöksen 1. lupamääräyksen ensimmäinen kappale jää voimaan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava vesioikeuden päätöstä nro 26/96/2. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 4 sekä 55 2 momentti Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti ja 31 1 momentti sekä 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu alle kg/v) koskevan päätöksen käsittelymaksu on euroa. Veden johtamista (vesimäärä yli 500 m 3 /vrk) koskevan asian käsittelymaksu on 980 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Käsittelymaksu on näin ollen euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Mikko Keränen Anna-Maria Karppinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Anna-Maria Karppinen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh A-MK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

21 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 1 Liite 2 SUORONJOEN KALANKASVATUSLAITOKSEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään päivittäin rehun tuotenimi, raekoko, määrä, laatu sekä fosfori- ja typpipitoisuus, käytettyjen kemikaalien, lääkeaineiden ja rokotteiden laatu ja määrä, kalataudit ja kalakuolemat, käytetyn veden määrä, Suoronjoen mitattu virtaama laitoksen kohdalla sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä ja lietteenpoistoista (ajankohta, poistetun lietteen määrä, sijoitus). Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Päästötarkkailu Kuormitustarkkailunäytteet otetaan joka toinen vuosi kerran heinäkuussa ja kerran elokuussa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäyte automaattisella näytteenottimella tai vähintään 8 tunnin kokoomanäyte. Käsin kerätty kokoomanäyte koostuu vähintään kuudesta päivän aikana kerätystä osanäytteestä. Näytteet toimitetaan analysoitavaksi vuorokauden kuluessa näytteenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, niin näytteet pakastetaan ja toimitetaan myöhemmin pakastettuna laboratorioon analysoitavaksi. Laitoksen henkilökunta voi ottaa kuormitustarkkailunäytteet. Lähtevästä vedestä määritetään kokonaisfosfori ja tulevasta vedestä tehdään samat analyysit kuin vaikutustarkkailun havaintopaikalta Suoronjoki 3. Vaikutustarkkailu Kuormituksen vaikutusta alapuolisen Suoronjoen vedenlaatuun tarkkaillaan joka toinen vuosi kaksi kertaa vuodessa heinä- ja elokuussa otettavilla vesinäytteillä. Vesistötarkkailun havaintopaikan koordinaatit ovat: Havaintopaikka Koordinaatit Yk Suoronjoki Näytteenottosyvyys on puolet kokonaissyvyydestä. Näytteistä määritetään: näkösyvyys lämpötila happi väri kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 +NO 3 -N NH 4 -N a-klorofylli fekaaliset koliformiset bakteerit (pintavedestä)

23 Näytteet analysoidaan SFS-standardien mukaisesti tai ympäristöhallinnon hyväksymin menetelmin. 2 Raportointi Laadunvarmistus Hoitopäiväkirja toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Kasvatuskauden päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden alussa toimitetaan yhteenveto kala- ja rehumääristä Kainuun ympäristökeskukselle Vahti-rekisteriä varten. Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kainuun ympäristökeskukselle ja Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Kainuun ympäristökeskuksen laitokselta ottamien näytteiden analyysitulokset. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Vuosiyhteenveto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Kainuun ympäristökeskuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Suomussalmen kalastusalueelle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ko. viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.