ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 7/07/2 Dnro Psy-2005-y-172 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 7/07/2 Dnro Psy-2005-y-172 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Virransalmen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuhmo LUVAN HAKIJA Kainuun Lohimestari Oy Niemeläntie KUHMO

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 Päästöt ilmaan... 8 Melu... 8 Jätteet... 8 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 8 Yleiskuvaus vesistöstä... 8 Virtaamat... 9 Alueen luonto ja suojelukohteet... 9 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 9 Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Kalatalous Vesistön virkistyskäyttö Pohjavesiolot Muut kuormittavat toiminnat TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon...13 Arvio muista ympäristövaikutuksista TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja hoitotarkkailu Päästötarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu...15 Raportointi Tarkkailuohjelman muuttaminen VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunto Muistutukset ja vaatimukset Hakijan kuuleminen ja selitys Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Tarkkailu- ja raportointimääräys... 22

3 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös...26 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 27 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kainuun Lohimestari Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Virransalmen kalankasvatuslaitoksella siten, että laitokselle johdetaan vettä Korpijärvestä enintään 0,6 m 3 /s heinä elokuussa ja 0,4 m 3 /s muuna aikana, käytettävä kuivarehumäärä on enintään kg vuodessa, kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin kg vuodessa, fosforikuormitus enintään 210 kg vuodessa tuotantotietojen perusteella laskettuna ja keskimäärin 1,5 kg vuorokaudessa kasvatuskauden keskiarvona sekä laitoksella talvisäilytettävä kalamäärä on noin kg vuodessa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kuhmon kaupungin Vieksin kylässä Oulujoen vesistöalueen Kellojärven vesistöalueella Virransalmen varressa hakijan omistamalla kiinteistöllä Lohikangas RN:o 21:17. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman Virransalmen kalankasvatuslaitosta koskevan päätöksen nro 26/98/2 mukaan luvan saajan on vuoden 2005 loppuun mennessä toimitettava vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus, mikäli aikoo jatkaa kalankasvatustoimintaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla.

5 5 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 26/98/2 nojalla. Virransalmen laitoksen sijaintipaikalla ja ympäristössä on voimassa vahvistettu Kainuun seutukaava. Aluetta koskien on julkaistu Kainuun maakuntakaavaluonnos, jossa laitoksen osalta ei ole merkintöjä. Laitoksen eteläpuolella, Niemelänsalmessa ja sen ympäristössä sekä Kellojärvessä on luonnonsuojelualueiksi (SL) merkittyjä alueita. Kuhmon kaupungin kaavoitusviranomaisen lausunnon mukaan alueelle on suunnitteilla ranta-asemakaava. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella kasvatetaan kirjolohta ja järvitaimenta. Kalat kasvatetaan maaaltaissa. Kasvatuskauden jälkeen osa kaloista (noin kg) menee istukkaiksi Metsähallituksen virkistyskalastuskohteisiin, osa (noin kg) teuraskalaksi yhtiön Ontojärvellä sijaitsevalle perkaamolle ja osa (noin kg) jää talvisäilytykseen laitokselle. Perattavat kalat siirretään syksyllä Ontojärven verkkokassilaitokselle. Virransalmen laitoksella ei perata kalaa. Vesilain mukainen toiminta Laitoksella on yksi iso maa-allas, joka on jaettu väliverkoilla viiteen osaan siten, että neljä ensimmäistä allasta toimii kasvatusaltaina ja viimeinen allas laskeutusaltaana. Kasvatusaltaiden yhteistilavuus on noin m 3 ja laskeutusaltaan tilavuus noin m 3. Altaiden vesisyvyys on 1,7 m. Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 26/98/2 mukaan laitoksella on lupa johtaa vettä Korpijärvestä Virransalmen varressa olevalle kalankasvatuslaitokselle enintään 0,3 m 3 /s, ei kuitenkaan enempää kuin kolmasosa Virransalmen kulloisestakin kokonaisvirtaamasta. Laitoksella käytetty vesi johdetaan purkukanavaa pitkin takaisin vesistöön Virransalmen alapuolella. Laitos hakee lupaa johtaa vettä Korpijärvestä 0,6 m 3 /s heinä elokuussa ja muuna aikana 0,4 m 3 /s voimassa olevan luvan mukaisen 0,3 m 3 /s sijaan. Vesistön korkeusero on niin pieni, että veden virtaus laitoksen kohdalla voi ajoittain pysähtyä kokonaan, mistä johtuen laitoksella on käytettävä virrankehitintä veden ottoon. Laitoksen käyttämän veden määrä määräytyy virrankehittimen tehon perusteella. Heinä elokuussa lämpötilan noustessa kasvatusaltaan happitilanne, rehun hyväksikäyttö sekä kalojen kasvu ja hyvinvointi heikkenevät ja vesistökuormitus kasvaa, mikäli laitoksen läpi virtaavan veden määrä ei ole riittävä. Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 26/98/2 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan enintään kg vuodessa kuivarehua, jonka fosforipitoisuus on enintään 0,9 %. Laitoksen toiminnasta aiheu-

6 tuva fosforikuormitus saa olla enintään 210 kg vuodessa ja enintään 1,5 kg vuorokaudessa kasvatuskaudella ( ) kuukausikeskiarvona laskettuna. Rehukerroin saa olla enintään 1,3. Liete on poistettava kasvatusaltaista vähintään kerran viikossa ja laskeutusaltaasta vähintään kerran kuukaudessa. Liete on sijoitettava Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, ettei se pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä. Kalojen ruokinta tapahtuu vuonna 2005 laitokselle hankituilla paineilmaautomaateilla. Kaloja ruokitaan kasvatuskaudella yleensä kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla noin 1 1,5 tunnin jaksona. Poikasia ruokitaan tiheämmin ja ruokintaa tasataan käsiruokinnalla. Rehu varastoidaan varastorakennuksessa sekä rehusiiloissa, joista ruokinta tapahtuu. Ylimpiin altaisiin ei kerry lietettä juuri lainkaan, joten lietettä on poistettu vain laskeutusaltaasta kerran kuukaudessa noin 10 m 3 kerrallaan pumppaamalla liete kiinteistöllä sijaitsevaan kooltaan noin 870 m 3 :n suuruiseen lietealtaaseen. Lietteen imurointi tapahtuu käynnistämällä lietepumppu, joka imee imukärsän kautta pohjapadon eteen kulkeutuneen lietteen. Imukärsää liikutetaan altaan reunalta toiselle vaijerin avulla kampea kiertäen. Vaijeri on kiristetty maatukien väliin. Laitokselle on tarkoitus rakentaa viimeisen kasvatusaltaan (allas 4) alaosaan noin cm:n korkuinen puinen aita (lietetasku) lietteen keräämiseksi. Aidan ylävirran puolelle kertynyt liete poistetaan pumppaamalla lietealtaaseen kerran viikossa ja tarvittaessa tiheämmin. Pumpattavan lietteen määrä on noin 3 m 3 viikossa. Laitoksella on käytetty vuosina rehua kg vuodessa ja sillä on kasvatettu kalaa lisäkasvuna ilmaistuna kg vuodessa. Rehukerroin on ollut 1,15 1,30. Rehua laitokselle tuodaan kuusi kertaa vuodessa. Kaloja kuljetetaan välisenä aikana noin neljä kertaa viikossa. Heinä elokuussa istukaspoikasia kuljetetaan neljä kertaa kuukaudessa. Syys lokakuussa kaloja kuljetetaan noin 10 kuormallista. Laitoksella ei käytetä kemikaaleja. 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Parasta käyttökelpoista tekniikka ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä toteutetaan laitoksen huolellisella hoidolla, ruokinnan optimoinnilla sekä mahdollisimman alhaisen rehukertoimen ja vähän ravinteita sisältävän kuivarehun käytöllä. Lisäksi laitoksen alimpaan kasvatusaltaaseen rakennetaan lietetasku lietteenpoiston tehostamiseksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Laitoksen kuormitusta on tarkkailtu yleensä 2 3 kertaa vuodessa kesäaikana. Lähtevästä vedestä on otettu vuorokauden kokoomanäyte. Mitattu kuormitus on ollut vuosina kasvatuskaudella 0,32 1,5 kg/vrk, keskimäärin 0,72 kg/vrk. Vuoden 2005 suurempi kuormitus johtuu käytetystä suuremmasta virrankehittimestä ja suuremmasta virtaamasta (noin 700 l/s).

7 Kuormitus on arvioitu myös tuotantotietojen perusteella eli käytetyn rehun määrän ja laadun sekä kalan lisäkasvun perusteella. Vuosikuormitustiedot on saatu ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä. Rehun fosforipitoisuus on ollut 2000-luvulla keskimäärin 0,85 % ja typpipitoisuus 6,7 %. Kasvatettavan kirjolohen fosforipitoisuutena on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 %. Kasvatuskaudella kesä syyskuussa (122 vrk) rehusta on käytetty laitoksen ilmoituksen mukaan noin 90 %. Fosforikuormitus on ollut vuosina kasvatuskaudella keskimäärin 1,2 kg/vrk ja 180 kg vuodessa ja typpikuormitus 11 kg/vrk kasvatuskaudella ja kg vuodessa. Arvioitu fosforikuormitus on ollut noin 1,7-kertaa mitattua kuormitusta suurempi. Lietteenpoistoa arviossa ei ole otettu huomioon. Virransalmen kalankasvatuslaitoksen tuotantotiedot, rehukerroin, tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus sekä mitattu fosforikuormitus kasvatuskaudella (122 vrk) keskimäärin vuosina Lisäksi on esitetty ominaiskuormitus tuotettua elävää kalakiloa kohti ja luparajat. 7 vuosi lisä- rehun- tuotantotietojen perusteella arvioitu kuorm. mitattu kuorm. ominaiskuormitus kasvu käyttö rehu- kok.p kok.p kok.n kok.n kok.p g P tai N/tuotettu kala kg kg/v kg/v kerroin kg/vrk kasvk. kg/v kg/vrk kasvk. kg/v kg/vrk kasvk. arvio P arvio N ,30 1, , ,83 7, ,25 1, , ,49 6, ,25 1, , ,53 7, ,19 1, , ,55 6, ,20 1, , ,48 5, ,20 1, , ,32 5, ,15 0, , ,0 5, ,5 ka ,22 1, , ,72 6,5 58 luparajat ,3 210 Laitoksen fosforikuormitus on ollut tuotantotietojen perusteella laskettuna yhtä poikkeusta lukuun ottamatta luparajaa pienempi. Vuonna 1998 luparaja (210 kg/v) ylittyi hieman (217 kg/v). Myös mittaustulosten perusteella luparaja (1,5 kg/vrk) on alittunut vuoden 2005 heinäkuun kuormitusta lukuun ottamatta (2,1 kg/vrk). Laitoksen ominaiskuormitus on ollut vuosina tuotantotietojen perusteella keskimäärin 6,5 g fosforia ja 58 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetut tavoitearvot koko maan keskiarvona ovat enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Virransalmen laitoksella tavoitteeseen on fosforin osalta päästy ja myös typen osalta vuonna Lupaa haetaan voimassa olevan luvan mukaiselle rehunkäyttömäärälle ( kg vuodessa), jolloin fosforikuormitus olisi jatkossakin enintään 210 kg vuodessa tuotantotietojen perusteella laskettuna ja 1,5 kg vuorokaudessa kasvatuskauden ( ) keskiarvona laskettuna. Vesistökuormitus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena laitoksen huolellisella hoidolla, pitämällä rehukerroin mahdollisimman alhaisena, optimoimalla ruokintaa, käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä kuivarehuja sekä lietteen poistolla.

8 8 Päästöt ilmaan Toiminnasta ei aiheudu mainittavaa hajua ympäristöön. Melu Paineilmalla toimivat ruokinta-automaatit aiheuttavat lyhytkestoista ääntä ympäristöön. Ruokinta-automaatteja käytetään klo Jätteet Toiminnassa syntyy jätettä lähinnä rehusäkeistä ja kuolleista kaloista. Pienet muovisäkit (noin 80 vuodessa) hävitetään polttamalla ja suuret rehusäkit (noin 75 vuodessa) otetaan hyötykäyttöön omalla tilalla. Kuolleet kalat (noin kg vuodessa) haudataan laitosalueella maamonttuun. Toiminnassa ei synny ongelmajätteitä. Tavanomaista jätettä syntyy vähäinen määrä, joka kerätään jätekonttiin ja toimitetaan kaatopaikalle. Jäteöljy (noin 50 l vuodessa) viedään järjestettyyn keräyspisteeseen Kuhmoon. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus vesistöstä Virransalmen kalankasvatuslaitos sijaitsee Ontojärven Lentuan vesistöalueella (59.9) ja tarkemmin Kellojärven vesistöalueen (59.94) Kellojärven alueella (59.942). Laitos ottaa vetensä Korpijärvestä, ja laitoksen alapuolella sijaitsee Kellojärvi. Kellojärvi laskee järvireittiä myöten Ontojärveen Sotkamon reitillä. Kellojärven alueen pinta-ala alueen ala-rajalla (Konapinkoski) on 536 km 2 ja järvisyys 9,8 %. Laitoksen kohdalla valuma-alueen pinta-ala on noin 340 km 2. Kellojärvi on vesiluonnoltaan karu, suurehko järvi, jonka alueella on ultraemäksinen serpentiniittikallioperä. Kasveille mahdollisesti haitallisten raskasmetallien suuri pitoisuus antaa kasvillisuuteen karun leiman. Paikoin serpentiniittiin liittyvissä kivissä tavataan kalsiumia huomattavan paljon. Serpentiniittijuoni kulkee järven itärantaa pohjoiseen ja on useilla paikoilla avokallioina näkyvissä. Kellojärven tekee luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaaksi ultraemäksinen serpentiniittikallioperä sekä siihen liittyvä erikoinen kasvillisuus ja kasvilajisto. Vastaavia näin laajoja ultraemäksisestä kallioperästä muodostuneita ranta-alueita on hyvin vähän Suomessa. Kellojärvi on säännöstelemätön. Veden humuspitoisuus on Kainuun järviä keskimääräistä pienempi. EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin 5 artiklan mukaisesti laaditussa selvityksessä Ontojärvi Nurmesjärvi, johon Kellojärven vesistöalueen vedet laskevat, kuuluu tyypiltään suuriin humusjärviin. Ontojärvi Nurmesjärvi on tunnistettu alustavasti kokonaan voimakkaasti muutetuksi. Ihmistoiminnan vaikutukset järvessä arvioitiin huomattaviksi.

9 9 Virtaamat Kellojärven luusuassa (Konapinkoski) virtaaman keski- ja ääriarvot ovat vuosina olleet seuraavat: Ylivirtaama HQ 48 m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 29,5 m 3 /s Keskivirtaama MQ 6,42 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 2,16 m 3 /s Alivirtaama NQ 1,2 m 3 /s Virtaamat Virransalmen kalankasvatuslaitoksen kohdalla arvioitiin Kellojärven luusuan virtaama-arvojen perusteella valuma-alueiden pinta-alojen suhteella. Virtaaman keski- ja ääriarvot vuosina olivat seuraavat: Ylivirtaama HQ 30 m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 19 m 3 /s Keskivirtaama MQ 4,1 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 1,4 m 3 /s Alivirtaama NQ 0,8 m 3 /s Kalankasvatuslaitoksen kohdalle arvioitiin myös vuosien päivittäiset virtaamat Hertta-tietojärjestelmästä poimittujen Kellojärven luusuan päivävirtaamien perusteella. Virtaamat ovat olleet suurimmillaan kevättulvan aikaan. Vuosina kevättulvan aikaiset virtaamat ovat olleet suurempia kuin vuosina keskimäärin. Vuonna 2004 kesän ja syksyn virtaamat olivat tavanomaista suurempia runsaiden sateiden vuoksi. Alueen luonto ja suojelukohteet Laitoksen eteläpuolella on Natura 2000-kohde (SCI-alue) nimeltään Kellojärven ranta-alueet ja saaret. Lyhin etäisyys laitosta lähimmälle yhtenäiselle Natura 2000-kohteen alueelle on noin 500 metriä. Lähes samansuuruinen alue kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Lähin suojelukohde on laitoksesta noin 2 km lounaaseen sijaitseva Pöytäsaaren ja Kukkosaaren pienialainen (0,01 km 2 ) luonnonsuojelualue. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Laitoksen lähialueella eli yhden kilometrin etäisyydellä on useita vakituisesti asuttuja tai vapaa-ajan asuntoja. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat noin metrin etäisyydellä laitoksesta.

10 10 Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Vedenlaatua on tarkasteltu Virransalmen kalankasvatuslaitoksen kolmella vesistötarkkailupisteellä (Korp4, Kell18 ja Kell16). Korpijärven havaintopiste (Korp4) sijaitsee laitokselta ylävirtaan ja muut pisteet sijaitsevat laitokselta alavirtaan Niemelänsalmessa (Kell18) ja Kellojärvessä (Kell16). Näytteitä otetaan Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti heinäkuussa ja elokuussa. Vedenlaatutiedot on poimittu pääasiassa ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä. Vedenlaadun nykytilaa on tarkasteltu vuosien vedenlaatuaineiston perusteella. Pintakerroksen kesäaikainen happitilanne on ollut hyvä kaikilla tarkkailupisteillä vuosina , mutta alusveden happitilanne on heikentynyt useimmiten selvästi syvimmillä havaintopaikoilla (Kell18 ja Kell16). Alhaisin hapen kyllästysaste (18 %) on havaittu Niemelänsalmen (Kell18) pohjanläheisessä vesikerroksessa. Päällysvesi on ollut keskimäärin lievästi hapanta (ph 6,7 6,8) ja syvimmillä paikoilla alusvesi on ollut happamampaa (ka ph 6,1). Väriarvojen perusteella vesi on ollut humusvaikutteista kaikilla havaintopisteillä. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut pintakerroksessa µg/l, ja korkein pitoisuus on todettu laitokselta alavirtaan (Kell18). Pintakerroksen keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet (14 19 µg/l) ovat ilmentäneet karuutta laitoksen ylävirran puolella ja lievää rehevyyttä laitoksen alavirran puolella. Pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus on ollut keskimäärin alhainen (2 µg/l), eikä havaintopaikkojen välillä ole pitoisuuseroja. Pintakerroksen kokonaistyppipitoisuus on ollut µg/l kaikilla havaintopisteillä. Korkein pitoisuus on kokonaisfosforipitoisuuden tavoin määritetty pisteeltä Kell18. Pintakerroksen keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet ( µg/l) ovat olleet samaa tasoa ja kuvastaneet karuutta kaikilla havaintopaikoilla. Pintakerroksen keskimääräiset nitraattityppipitoisuudet ovat olleet alhaisia kaikilla havaintopisteillä, mutta pisteillä Kell18 ja Kell16 ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet ajoittain koholla. Pintakerroksen korkein ammoniumtyppipitoisuus (24 µg/l) on havaittu pisteellä Kell18. Syvimmillä havaintopaikoilla (Kell18 ja Kell16) alusveden ravinnepitoisuus on ollut usein koholla todennäköisesti heikentyneistä happiolosuhteista johtuen. Korpijärven keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus (4,7 µg/l) on kuvastanut lievää rehevyyttä. Muilla pisteillä pitoisuudet (7,3 ja 7,8 µg/l) ovat olleet tyypillisiä reheville vesille (raja-arvo 7 40 µg/l). Kellojärven tarkkailupisteellä (Kell16) on määritetty säännöllisesti sekä ammonium- että nitraattityppipitoisuudet. Tällä pisteellä perustuotantoa on epäorgaanisten ravinteiden suhteiden (epäorgaaninen N/PO4-P) perusteella rajoittanut pääasiassa yksinään typpi tai typpi ja fosfori yhdessä tai erikseen. Korpijärven (Korp4), Niemelänsalmen (Kell18) ja Kellojärven (Kell16) pintakerroksen ravinnepitoisuuden ja a-klorofyllipitoisuuden sekä kahden viimeksi mainitun tarkkailupisteen pohjan läheisen vesikerroksen happitilanteen kehitystä tarkasteltiin vuosien vedenlaatutietojen perusteella.

11 Alusveden happitilanne on heikentynyt Kellojärven havaintopisteellä (Kell16), mutta Niemelänsalmessa muutoksia ei voida todeta. A-klorofyllin pitoisuus on ollut kasvussa kaikilla tarkkailupisteillä, mutta Korpijärvessä se on ollut alhaisempaa tasoa kuin kahdella muulla pisteellä. Niemelänsalmen ja Kellojärven a-klorofyllipitoisuuden kasvu johtuu yhden havaintokerran ( ) korkeista pitoisuuksista (15 ja 16 µg/l). Kasvua on todettavissa myös Korpijärven kokonaisfosforipitoisuudessa. Kellojärvessä pitoisuus on ollut laskussa happitilanteen heikentymisestä huolimatta. Niemelänsalmen kokonaisfosforipitoisuuden kasvava suuntaus johtuu pääasiassa yhden näytekerran ( ) korkeasta pitoisuudesta (28 µg/l). Kokonaistyppipitoisuuden kasvua on todettavissa ainoastaan Korpijärvessä. Kellojärven vesistöalueella sekä sen ylä- ja alavirran puolisissa vesistöissä pääuoman vesi on luokiteltu hyväksi vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella. 11 Kalatalous Korpijärven ja Aittojärven välisellä Kellojärvellä kalastaa arviolta noin 50 taloutta pääasiassa verkoilla ja katiskoilla. Myös vetouistelu on nykyisin suosittu pyyntimuoto. Talvella harjoitetaan pilkkikalastuksen ohella aktiivista verkkokalastusta. Nuottausta Kellojärvellä harjoittaa noin 5 nuottakuntaa. Varsinaista ammattimaista kalastusta Kellojärvellä ei ole, vaikka muikkua pyydetään nuotalla jonkin verran myös myyntiin. Tärkeimmät saalislajit Kellojärvellä ovat muikku, kuha, hauki ja ahven. Näiden lisäksi saadaan jonkin verran siikaa, taimenta, madetta, lahnaa, säynettä, särkeä ja kuoretta. Kellojärvi on varsin hyvä muikkuvesi ja kuhakanta on elpynyt viime vuosina hyväksi. Kellojärven alueella on pyyntivahva rapukanta. Ravustusta harjoittaa noin ravustajaa Virransalmen alueella sekä eri puolilla järveä. Pyydysten limoittuminen haittaa kalastusta Kellojärvellä. Kaloissa ei ole esiintynyt makuvirheitä. Kellojärveen on istutettu viime vuosina vuosittain kuhan ja siian poikasia. Vesistön virkistyskäyttö Hankkeen vaikutusalueella ei ole yleisiä uimarantoja. Noin 1 km:n etäisyydellä laitoksesta on useita vakituisesti asuttuja tai vapaa-ajan asuntoja. Pohjavesiolot Hankkeen vaikutusalueella ei ole vedenottamoita. Muut kuormittavat toiminnat Sotkamon reitin vesistöalueella kuormittajia ovat taajamat, teollisuus, erillislaitokset, kalalaitokset, turvetuotanto, kaatopaikat, haja-asutus sekä maa- ja metsätalous. Lisäksi vedenlaatuun vaikuttavat ilmalaskeuma ja luonnonhuuhtouma. Kellojärven alueella ei ole muita pistekuormittajia Virransalmen kalankasvatuslaitoksen lisäksi. Laitoksen eteläpuolella, Niemelänsalmen länsipuolella on peltoja, josta pääsee kuormitusta vesistöön.

12 12 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin keski- ja loppukesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmillaan. Kellojärven vesistö on tyypiltään järvimäinen, joten ravinteisuuden kasvu lisää planktista levätuotantoa ja lähinnä purkualueen läheisyydessä myös pintalevästön kasvu ja rantojen limoittuminen voivat lisääntyä. Rehevyyden kasvu yleensä lisää seisovien kalanpyydysten limoittumista ja myös vesikasvillisuus voi lisääntyä lähinnä purkualueen läheisyydessä. Haitalliseksi rehevöityminen katsotaan, kun se haittaa merkittävästi vesistön muuta käyttöä. Laitoksen kuormituksen vaikutus on ollut havaittavissa jonkinasteisena ravinne- ja rehevyystason nousuna alavirran puoleisessa vesistössä. Tarkkailutulosten perusteella viimeisen kolmen vuoden aikana fosforipitoisuus on ollut Niemelänsalmessa kesällä keskimäärin 5 µg/l (19 µg/l) ja Kellojärvessä 1 µg/l (15 µg/l) korkeampi kuin laitokselta ylävirtaan olevassa Korpijärvessä (14 µg/l). Typpipitoisuus on ollut laitokselta alavirtaan Niemelänsalmessa keskimäärin 15 µg/l korkeampi kuin laitokselta ylävirtaan. A-klorofyllipitoisuus on ollut Korpijärvessä 4,7 µg/l ja laitokselta alavirtaan 7,8 7,3 µg/l. Syvänteissä on esiintynyt alentuneita hapen kyllästysasteita, mutta kalankasvatuksen kuormituksen vaikutus happitilanteeseen on arvioitu vähäiseksi. Laimentumissuhteen perusteella laskettuna kasvatuskauden keskimääräisen fosforikuormituksen (1,2 kg/vrk) laskennallinen vaikutus laitoksen kohdalla on ollut noin 3 4 µg/l. Kestoltaan lyhytaikaisissa alivirtaamatilanteissa fosforipitoisuus voi kasvaa noin 10 µg/l. Luparajan mukaisella kuormituksella (1,5 kg/vrk) fosforipitoisuuden kasvu olisi samaa tasoa, keskimäärin 4 5 µg/l ja alivirtaamatilanteissa noin 12 µg/l. Typpikuormituksen aiheuttama laskennallinen pitoisuuden kasvu on noin µg/l, alivirtaamatilanteessa noin 90 µg/l. Virtaama on arvioitu Konapinkosken virtaaman perusteella. Lietteenpoistoa tarkastelussa ei ole otettu huomioon. Jatkossa laitoksen kuormituksesta aiheutuvissa vesistövaikutuksissa ja vesistön käyttökelpoisuudessa ei ole arvioitu tapahtuvan olennaisia muutoksia. Arvio Virransalmen kalankasvatuslaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä kuluneen lupakauden keskimääräisellä kuormituksella ja luparajan mukaisella fosforikuormituksella kolmessa eri virtaamatilanteessa Virtaama m 3 /s MQ ( ) 4,1 MQ (VII VIII) 3,3 MNQ ( ) 1,4 Kuormitus (kg/vrk) Pitoisuuslisä (µg/l) Kasvatuskausi Kok.P 1, Kok.N Arvio luparaja Kok.P 1,

13 13 Vaikutus kalastoon Vesistövaikutusarvion mukaan kalankasvatuslaitoksen kuormitus lisää jossain määrin vesistön ravinnepitoisuuksia ja rehevyyttä laitoksen alavirran puolisella vesialueella. Vesistön happitilanteeseen kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta. Laitoksen ravinnekuormituksen rehevöittävällä vaikutuksella ei ole merkittävää vaikutusta alavirran puoleisen vesistön kevätkutuisten kalalajien kantoihin, jotka ovat vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestäviä. Vesistön lievä rehevöityminen suosii särkikaloja vaateliaampien kalalajien kustannuksella. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seurausilmiöineen voi yleensä heikentää lähinnä syyskutuisten kalalajien lisääntymisolosuhteita. Laitoksen kuormitus on kuitenkin ollut siinä määrin vähäistä, että se ei ole vaikuttanut esimerkiksi muikkukantoihin heikentävästi, vaan järvi on edelleen hyvä muikkuvesi. Laitoksen ravinnekuormitus lisää osaltaan seisovien pyydysten limoittumista Virransalmen lähialueella. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei ole arvioitu olevan merkittävää vaikutusta. Arvio muista ympäristövaikutuksista Toiminta ei aiheuta merkittävää hajua ympäristöön. Ruokinta-automaatit aiheuttavat ääntä klo 7 20 välisenä aikana. Asutus alueella on harvaa eikä äänen arvioida häiritsevän merkittävästi yleistä viihtyisyyttä. Toiminnasta ei ole arvioitu aiheutuvan haittaa ihmisten terveydelle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja hoitotarkkailu Käyttö- ja hoitotarkkailua toteutetaan pitämällä laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Kirjaan merkitään laitokselle tuodut ja laitokselta siirretyt kalamäärät, päivittäin käytetyn rehun määrä, rehun laatu, käytetyt kemikaalit, tiedot kalojen lääkityksestä ja rokotuksesta, käytettyjen lääkeaineiden määristä, kalataudeista sekä kalakuolemista ynnä muista vastaavista tapahtumista laitoksella. Hoitopäiväkirjaan kirjataan myös käytetyn veden määrä sekä tiedot lietteen poistosta ja sijoituksesta. Käytetystä kuivarehusta merkitään hoitopäiväkirjaan tuotenimi, raekoko sekä fosfori- ja typpipitoisuus. Rehun ravinnepitoisuuksista on käytettävissä valmistajan ilmoittamia tietoja (rehun vakuustodistus). Rehun fosforipitoisuus voidaan tarvittaessa myös analysoida. Hoitopäiväkirja säilytetään laitoksella ja vaadittaessa esitetään valvovalle viranomaiselle, jolle annetaan myös vaadittaessa hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Hoitopäiväkirja toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Kasvatuskauden päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden alussa toimitetaan yhteenveto kala- ja rehumääristä Kainuun ympäristökeskukselle Vahtirekisteriä varten.

14 14 Päästötarkkailu Kuormitustarkkailunäytteet otetaan viisi kertaa vuodessa; kerran kesäkuussa ja kaksi kertaa heinä- ja elokuussa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäyte automaattisella näytteenottimella tai vähintään 8 tunnin kokoomanäyte. Käsin kerätty kokoomanäyte koostuu vähintään kuudesta päivän aikana kerätystä osanäytteestä. Näytteet toimitetaan analysoitavaksi vuorokauden kuluessa näytteenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, näytteet pakastetaan ja toimitetaan myöhemmin pakastettuna laboratorioon analysoitavaksi. Laitoksen henkilökunta voi ottaa kuormitustarkkailunäytteet. Näytteitä määritetään kokonaisfosfori. Vesistötarkkailu Laitoksen aiheuttaman ravinnekuormituksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan kahtena peräkkäisenä vuotena otettavin vesinäyttein. Joka kolmas vuosi kuormituksen vaikutuksia tarkkaillaan perifytontutkimuksella. Tällöin ei oteta vesinäytteitä. Näytteenotossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallinnon antamia ohjeita. Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai vesiviranomaisten hyväksymin menetelmin. Vedenlaadun tarkkailu Vesinäytteet otetaan heinä- ja elokuussa, seuraavilta havaintopaikoilta: Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Yk Vesistöalue Korpijärvi 3 Korp Kellojärvi 18 Kell Kellojärvi 16 Kell Näytteenottosyvyydet ovat 1 m, vesipatsaan puoliväli ja 1 m pohjan yläpuolelta, kun kokonaissyvyys on yli 10 m. Syvyyden ollessa alle 4 metriä näyte otetaan vain 1 metrin syvyydeltä. A-klorofyllinäyte otetaan kokoomanäytteenä 0 2 metrin vahvuisesta vesikerroksesta. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: näkösyvyys (maastossa) lämpötila (maastossa) happi ph väri kok.p PO4-P kok.n NO 2 +NO 3 -N NH 4 -N fekaaliset koliformiset bakteerit a-klorofylli

15 15 Perifytontarkkailu Laitoksen aiheuttaman ravinnekuormituksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan joka kolmas vuosi, ensimmäisen kerran vuonna 2008, tehtävin pintalevästön kasvua mittaavin perifytontutkimuksin. Tarkkailupaikat valitaan siten, että virtausolot ym. ympäristötekijät ovat mahdollisimman samanlaiset. Paikkojen tarkka sijainti määritetään maastossa ensimmäisellä tarkkailukerralla GPS-laitteella, ja paikkojen koordinaatit kirjataan kenttäkaavakkeeseen. Tarkkailupaikkojen alustava sijainti on: Korpijärvi, laitokselta ylävirtaan Virransalmen ja Niemelänsalmen välinen alue laitokselta alavirtaan Niemelänsalmesta alavirtaan Tutkimus tehdään kaksi kertaa kesässä heinä elokuussa 2 3 viikon inkubointina kuitenkin siten, että inkubointiaika pyritään pitämään yhtä pitkänä. Levyistä määritetään a-klorofylli ja kiintoaine. Vesistötarkkailuohjelman täydennys Hakija on ympäristölupavirastoon saapuneessa selityksessä täydentänyt tarkkailuohjelmaa vesistötarkkailun osalta siten, että joka kolmas vuosi tehtävän perifytontarkkailun vuosina alkaen vuodesta 2008, vesinäytepisteiltä määritetään yhden kerran heinä elokuussa a-klorofylli. Näytteistä ei tehdä muita määrityksiä perifytontarkkailun vuosina. Kalataloustarkkailu Kuormituksen rehevöittäviä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen arvioidaan vesistö- ja biologisen tarkkailun tulosten perusteella. Raportointi Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Kainuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristöviranomaiselle. Kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset raportoidaan kerran vuodessa joko erikseen tai alueen yhteistarkkailuraporteissa. Tarkkailuohjelman muuttaminen Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Toiminnasta ei ole aikaisempien lupakäsittelyjen yhteydessä arvioitu aiheutuvan korvattavaa vahinkoa. Edellisen lupakäsittelyn yhteydessä käytettävää vuotuista rehumäärää pienennettiin kg:sta nykyiseen kg:aan. Kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset on arvioitu myös jatkossa kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa.

16 16 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kuhmon kaupungissa sekä erityistiedoksiantona Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kuhmon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kuhmon kaupungin kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu paikallislehti Kuhmolaisessa. Lausunto 1. Kuhmon kaupungin kaavoitusviranomainen Kaavoitusviranomainen on todennut, että Kuhmon kaupungilla on poikkeamislupa omakotitalon rakentamista varten lausunnon ohessa olevaan karttaliitteeseen merkityllä rakennuspaikalla. Rakennuspaikkaan rajoittuvalla tilan Virtala RN:o 21:2 alueella ja kalankasvatuslaitoksen alueeseen rajoittuvalla tilan Laurila RN:o 21:20 alueella on vireillä Kellojärven Kuivajärven ranta-asemakaavan laadinta. Ensimmäisessä alustavassa kaavaluonnoksessa Virransalmen vastarannalle on merkitty kolme lomaasuinrakennuksen rakennuspaikkaa ja lähinnä kalankasvatuslaitosta olevalle Laurilan tilan rantavyöhykkeen osalle niin ikään kolme lomaasuinrakennuksen rakennuspaikkaa. Muistutukset ja vaatimukset 2. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että laitoksen alapuolisessa vesiluonnoltaan karussa Kellojärvessä lieväkin fosforipitoisuuden kasvu aiheuttaa rehevyyden lisääntymistä. Rehevyyden lisääntyminen etenkin tuotantokauden aikana aiheuttaa paitsi verkkojen ja muiden pyydysten limoittumista, myös kielteisiä vaikutuksia alapuolisen Natura-alueen kivikko- ja silokalliorannoilla sekä niiden kasvillisuudessa ja kasvilajistossa. Rehevyyden kasvua kuvastaa hakemuksessa esitetty a-klorofyllipitoisuuden ja ravinnepitoisuuden nousu. Jos vedenlaadun kehitys jatkuu edelleen samansuuntaisena, voivat esimerkiksi sinilevien aiheuttamat haitat yleistyä alapuolisessa vesistössä. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa vedenkäyttöön hakemuksen mukaisesti. Laitokselle johdettava vesimäärä otetaan suoraan Korpijärvestä ja lasketaan Kellojärveen, jolloin vedenotto ei suoranaisesti vaikuta Virransalmen virtaamaan eikä järvien väliseen vesitaseeseen. Karttatarkastelun perusteella voidaan myös todeta, että Korpijärven ja Kellojärven vedenkorkeudet ovat samalla tasolla. Ympäristökeskus on todennut, että tuotantotietojen perusteella arvioitu kokonaisfosforikuormitus (180 kg/v) vastaa asukasvastineluvuksi muutettuna 224 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Kokonaistypen kuormitus (1 608 kg/v) vastaa 315 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Laitoksen rehukerroin on tuotantotietojen mukaan viime vuosina ollut noin 1,2 tai sen

17 alle, jolloin nykyisen luvan mukaisen noin kg:n lisäkasvuun voidaan jatkossa päästä kg:n vuosittaisella rehunkäytöllä. Ympäristökeskus on vaatinut, että laitoksen lisäkasvu saa olla enintään noin kg/v ja rehunkäyttö enintään kg/v. Käytettäessä rehua, jonka fosforipitoisuus on enintään 0,8 %, voidaan rehunkäyttöä lisätä siten, että tuotantotietojen perusteella laskettu kokonaisfosforikuormitus saa kuitenkin olla enintään 180 kg/v ja kasvatuskaudella ( ) enintään 1,2 kg/vrk. Vedenkäyttö saa olla heinä elokuussa enintään 0,6 m 3 /s ja muulloin 0,4 m 3 /s. Virrankehittimen maksimiteho saa olla enintään 0,6 m 3 /s. Hakemuksen mukaan laitoksen lietteen keräystä tehostetaan rakentamalla selkeytysaltaaseen noin 0,5 0,6 metrin korkuinen aita, jonka yläpuolelta liete kerätään kerran viikossa tai tarvittaessa useammin. Hakemuksessa ei ole esitetty riittäviä tietoja kasvatusaltaan 4 alaosaan rakennettavasta aidasta, lietteen keräämisestä ja siihen käytettävästä laitteistosta eikä hakemuksessa ole arvioitu lietteenpoiston tehostamisen vaikutusta lähtevään kokonaiskuormitukseen. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan esittämä lietteenpoiston tehostaminen voidaan menetelmänä ottaa käyttöön, mutta siitä tulee esittää tarkempi suunnitelma ja selvitys lupaviranomaisen tai ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen sen toteuttamista. Kalankasvatuksessa syntyvä liete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu vesistön tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Laitoksen nykyinen lieteallas ja sen toiminta ei kaikilta osin vastaa lietteen käsittelylle asetettuja vaatimuksia. Lietealtaan toimintaa tulee näin ollen tehostaa. Lietteen käsittelyä koskeva yksityiskohtainen suunnitelma tulee esittää lupaviranomaisen tai ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Ympäristökeskus on vaatinut, että laitoksen toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Laitoksen jätehuolto on toteutettava jätelain ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomääräysten mukaisesti. Laitoksella kuolleet suuremmat kalamäärät tulee mahdollisuuksien mukaan toimittaa hyötykäyttöön esimerkiksi rehuteollisuuteen. Muovisia rehusäkkejä ei saa polttaa, vaan ne tulee toimittaa jätteen keräykseen. Laitoksella syntyvistä jätteistä, niiden käsittelystä ja määristä on pidettävä kirjaa. Laitoksella mahdollisesti tapahtuvista häiriö- ja poikkeustilanteista, esimerkiksi kalakuolema- tai kalatautitapauksista tulee tehdä välittömästi ilmoitus Kuhmon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle. Samalla on ryhdyttävä toimenpiteisiin häiriö- tai poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä mahdollisesti järjestettävä tarkkailu päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi. Ympäristökeskus on vaatinut tarkkailuohjelmaa täydennettäväksi vuotuisella a-klorofyllinäytteenotolla hakemuksessa esitetyiltä näytteenottopaikoilta. Tarkkailu voidaan muutoin suorittaa esitetyn ohjelman mukaisesti. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä lupaviranomaiselle vuoden 2015 loppuun mennessä. 3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että laitoksen rehunkäyttö ja kuormitus ovat viime vuosina olleet luvassa sallittua alhaisempia. Tästä huolimatta laitoksen vaikutus Kellojärven vedenlaatuun on ollut selvästi 17

18 havaittavissa eikä kuormitusta tulisi lisätä nykyisestä. Osakaskunnan ilmoituksen mukaan pyydysten limoittuminen haittaa kalastusta Kellojärvellä, mutta makuvirheitä kaloissa ei ole havaittu. Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että hakemuksessa tavoiteltuun kalan lisäkasvuun voidaan päästä esitettyä pienemmällä rehumäärällä, jolloin myöskään kuormitus ei kasvatusmäärän lisääntymisestä huolimatta välttämättä nousisi. Rehukertoimen alentamiseksi laitokselle johdettavan veden määrää voi olla tarpeen lisätä. Haettu heinä elokuun vesimäärä on alle puolet Virransalmen keskialivirtaamasta, mutta alivirtaamatilanteessa 75 %. Lähes samassa tasossa olevien järvien välisessä salmessa ei harvoin toistuvassa alivirtaamatilanteessakaan kuitenkaan aiheudu yleiselle kalatalousedulle sellaista haittaa, että se olisi luvan myöntämisen esteenä. Vedenlaadusta ja kalastuksesta saadun tiedon perusteella aiheutuva haitta edellyttää kompensaation määräämistä. Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että luvan saaja on määrättävä maksamaan vuodesta 2006 alkaen vuotuinen 250 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi Kellojärvellä. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Kalataloustarkkailuesitystä on täydennettävä ennen lupamääräysten tarkistamista tehtävällä kalastustiedustelulla. 4. Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaosto 5. Vieksin osakaskunta Valvontajaosto on Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena huomauttanut, että kasvatusaltaista poistettava liete on jätettä, jonka hävittämisessä on otettava huomioon jätelain ja ympäristönsuojelulain säännökset sekä Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomääräykset. Jätteenkäsittelysuunnitelmasta on käytävä ilmi lietejätteen määrä ja koostumus sekä prosessi, missä se käsitellään siten, ettei siitä ole maaperän eikä vesistön pilaantumisvaaraa. Osakaskunta on vaatinut, että Virransalmen veneliikenne on turvattava ja ympäristötarkastusten tulokset lähettävä tiedoksi osakaskunnalle. 18 Hakijan kuuleminen ja selitys Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on ympäristölupavirastolle toimittamassaan selityksessä lausunut seuraavaa: 2. Kainuun ympäristökeskus Esitys lupamääräyksiksi Hakija on pyytänyt luvan myöntämistä haetun mukaisin lupamääräyksin eli siten, että käytettävän rehun enimmäismäärä olisi kg vuodessa ja fosforikuormitus enintään 210 kg vuodessa tuotantotietojen perusteella laskettuna ja 1,5 kg vuorokaudessa kasvatuskauden ( ) keskiarvona laskettuna. Hakija on todennut, että edellisen lupakäsittelyn yhteydessä rehumäärää pienennettiin jo lähes 20 % ( kg) ja fosforin vuosikuormitusta yli 30 % (320 kg vuodessa). Käytännössä kuormitus tulee olemaan haettua luparajaa pienempi, koska lietteenpoistoa tehostetaan jäljempänä esitetyllä tavalla.

19 19 Lietteenpoisto ja sen tehostaminen sekä lieteallas Hakija on todennut, että laitokselle on tarkoitus rakentaa viimeisen kasvatusaltaan (allas 4) alaosaan noin cm:n korkuinen aita lietteen keräämiseksi. Aita rakennetaan puusta. Aidan ylävirran puolelle kertynyt liete poistetaan kerran viikossa ja tarvittaessa useammin pumppaamalla liete kiinteistöllä sijaitsevaan lietealtaaseen. Pumpattavan lietteen määrä on arviolta 3 m 3 viikossa. Liete on vesipitoista ja se sisältää lähinnä kiintoainesta ja ravinteita. Siitä ei aiheudu haittaa maaperään eikä se pääse valumaan suoraan vesistöön. Tarkkailu Hakija on täydentänyt hakemuksen liitteenä 12 olevaa tarkkailuohjelmaa vesistötarkkailun osalta siten, että joka kolmas vuosi tehtävän perifytontarkkailun vuosina alkaen vuodesta 2008, vesinäytepisteiltä määritetään yhden kerran heinä elokuussa a-klorofylli Kainuun ympäristökeskuksen vaatimuksen mukaisesti. Näytteistä ei tehdä muita määrityksiä perifytontarkkailun vuosina. 3. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Kuormituksen osalta hakija on viitannut 2. Kainuun ympäristökeskuksen vaatimuksista lausumaansa. Hakija on pyytänyt, ettei luvassa määrättäisi työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimia kalatalousmaksua ja kalastustiedustelua. Hakija on todennut, että kalastusta koskevat tiedot on saatu ja saataneen myös jatkossa Vieksin osakaskunnan esimieheltä. 4. Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaosto Hakija on viitannut 2. Kainuun ympäristökeskuksen vaatimuksista lausumaansa. 5. Vieksin osakaskunta Hakija on katsonut, ettei laitoksen toiminta vaikuta veneellä liikkumiseen Virransalmessa. Lisäksi hakija on todennut, että kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset sekä vuosiyhteenvedot toimitetaan Kuhmon kaupungille ja Kainuun ympäristökeskukselle, missä ne ovat asiasta tietoa haluavien nähtävillä ja saatavilla. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kainuun Lohimestari Oy:lle luvan veden johtamiseen Korpijärvestä Virransalmen kalankasvatuslaitokselle kalankasvatusta varten Kuhmon kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.

20 20 Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kainuun Lohimestari Oy:lle ympäristöluvan kalankasvatukseen ja kalojen talvivarastointiin maa-altaissa Virransalmen kalankasvatuslaitoksella ja käytetyn veden johtamiseen Kellojärveen. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna ilmaistuna on noin kg vuodessa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Korpijärvestä heinä elokuussa enintään 0,6 m 3 /s ja muuna aikana enintään 0,4 m 3 /s. Virrankehittimen maksimiteho saa olla enintään 0,6 m 3 /s. Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä. Virtaaman säätö ja mittaukset on tehtävä Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitokselle tuleva virtaama on mitattava päivittäin välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Virrankehittimen käyttöajat ja tehot merkitään hoitopäiväkirjaan. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 2. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölupavirastoon toimitetun hakemussuunnitelman liitteenä 4 olevan piirustuksen "Virransalmen kalalaitos" MK 1:650 mukaiset. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 180 kg vuodessa ja kasvatuskaudella enintään 1,2 kg vuorokaudessa kasvukauden keskiarvona laskettuna. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman piene-

21 nä. Kaloja ei saa liikaruokkia ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa teuraskalan kasvatuksessa olla keskimäärin enintään 0,9 %. Pienpoikasten kasvatuksessa käytettävän rehun fosforipitoisuuden tulee olla mahdollisimman pieni. Käytettäessä kuivarehua, jonka fosforipitoisuus on alle 0,9 %, voidaan rehumäärää lisätä fosforikuormitukselle asetettuja enimmäismääriä ylittämättä. 4. Jätevesikuormituksen pienentämiseksi kasvatusaltaan 4 alaosaan on rakennettava Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneen hakijan selityksen liitteenä olevan piirustuksen mukainen, vähintään 0,5 metrin korkuinen lietetasku mennessä. Kasvatuskaudella liete on poistettava kasvatusaltaan 4 lietetaskusta vähintään kerran viikossa ja laskeutusaltaasta vähintään kerran kuukaudessa. Poistettu liete on sijoitettava sellaiseen paikkaan, mistä se ei pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä. 5. Lietetaskusta ja laskeutusaltaasta poistettava liete ja lietevesi saadaan sijoittaa toistaiseksi nykykäytännön mukaisesti hakemuksen liitteenä 4 olevassa piirustuksessa esitettyyn lietealtaaseen. Lietteen sijoittamisessa ja käsittelyssä on lisäksi noudatettava Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen antamia määräyksiä. Lietteen erottelun, lietteen ja lieteveden käsittelyn sekä lietteen hyötykäytön tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Kainuun ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi mennessä. Suunnitelmaan on liitettävä selvitys lietealtaaseen kertyneen lietteen määrästä, käsittelystä, käytöstä ja/tai sijoittamisesta niin, ettei liete pääse vesistöön eikä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 21 Päästöt ilmaan 6. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja. Melu 7. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista melua. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 8. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet on kompostoitava tai käsiteltävä ja sijoitettava muulla Kuhmon kaupungissa voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisella tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaatopaikalle. Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti Kuhmon kaupungissa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä noudattaen.

22 22 Varastointi 9. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräys 10. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus kalataloustarkkailuohjelmaa. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä Kainuun ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 12. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakolta ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua on veden juoksuun vaikuttavien rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.