ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 12/08/2 Dnro Psy-2006-y-170 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 12/08/2 Dnro Psy-2006-y-170 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Hossanjoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Suomussalmi LUVAN HAKIJA Hossan Forelli Oy Koivulammintie RUHTINANSALMI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 6 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Päästöt pintavesiin... 8 Muut päästöt... 8 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 8 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 8 Alueen luonto ja suojelukohteet... 9 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 9 Vesistön tila ja käyttö... 9 Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 9 Kalatalous TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Muut ympäristövaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vesistötarkkailu Kalaston ja kalastuksen tarkkailu Tulosten toimittaminen ja raportointi Tarkkailuohjelmien muuttaminen LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakijan kuuleminen ja selitys Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset... 27

3 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös...29 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 30 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Hossan Forelli Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Hossanjoen varrella olevalla kalankasvatuslaitoksella siten, että laitokselle johdetaan vettä Hossanjoesta enintään 525 l/s, kun veden lämpötila on alle 17 C ja enintään 750 l/s, kun veden lämpötila ylittää 17 C, mutta enintään kolmasosa Hossanjoen kokonaisvirtaamasta lukuun ottamatta poikkeustilanteita, joissa veden vähyys aiheuttaa kalakuolemia laitoksella käytettävä kuivarehumäärä on noin kg vuodessa, kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin kg vuodessa, fosforikuormitus vuodessa on tuotantotietojen perusteella laskettuna enintään 350 kg, talvisäilytyksessä on kalaa noin kg vuodessa ja laitoksen yhteydessä olevassa perkaamossa perattava kalamäärä on kg vuodessa ja käytettävä vesimäärä m 3 vuodessa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Suomussalmen kunnan Ruhtinansalmen kylässä Hossanjärven ja Tormuanjärven välisen Hossanjoen varrella hakijan omistamalla tilalla Koivulampi RN:o 48:6. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa. Lupaa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa vesilain 1 luvun :ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 10 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalastustuotteita käsittelevälle laitokselle, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia vuodessa. Tällaisen laitoksen lupa-asian käsittelee ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 10 c) kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kalankasvatus ja perkaamo muodostavat ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaisen toiminnallisen yhteyden, joten niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tar-

5 peen tarkastella yhdessä. Lupa on haettava samanaikaisesti eri lupahakemuksella tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 17/99/2 mukaan luvan haltijan on vuoden 2006 loppuun mennessä toimitettava vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus, mikäli päätöksessä tarkoitettua kasvatustoimintaa on tarkoitus jatkaa mainitun vuoden jälkeen. 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja pintaveden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 17/99/2 nojalla. Perkaamo on peruskorjattu vuonna Sen on hyväksynyt elintarvikekäyttöön kalahygienialain (16/EEO/200) perusteella terveysvalvonnan johtaja Rakennusluvan on myöntänyt Suomussalmen kunta. Suomussalmi kuuluu vahvistetun Kainuun seutukaavan alueeseen. Kainuun 3. seutukaavassa ei ole annettu määräyksiä laitosalueesta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on laatinut päivätyn Kainuun maakuntakaava 2020, joka on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Kainuun maakuntakaavan vahvistamisen jälkeen Kainuun 3. seutukaava kumotaan. Maakuntakaavassa laitosalueella ei ole erityismerkintöjä. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksen voimassa olevan Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen hakijana on ollut Korpilohi Oy. Hossan Forelli Oy:n omistukseen lupa ja laitos on siirtynyt vuonna Laitos sijaitsee hakijan omistamalla kiinteistöllä Koivulampi RN:o 48:6. Laitoksella kasvatetaan kirjolohia teuraskalaksi tai jatkokasvatukseen muille laitoksille. Laitoksella on tarkoitus säilyttää talvella kalaa noin kg ja perata kaloja noin kg vuodessa. Haettua kasvatettavan kalamäärän lisäystä perustellaan hakemuksessa kasvavalla kalapoikasten ja kalatuotteiden kysynnällä sekä valtakunnallisella tavoitteella nostaa kotimaisen kalan tuotantoa. Laitos työllistää paikallisia ihmisiä.

6 6 Vesilain mukainen toiminta Vesioikeuden päätöksen mukaan laitokselle saadaan johtaa vettä Hossanjoesta heinä elokuussa enintään 700 l/s sen jälkeen, kun Hossanjoen veden lämpötila ylittää 17 C, ja muulloin enintään 525 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin kolmasosa Hossanjoen kokonaisvirtaamasta. Kalat kasvatetaan viidessä maavaraisessa kasvatusaltaassa. Altaiden pinta-ala on yhteensä noin m 2 ja tilavuus noin m 3. Laitokselle avokanavaa pitkin otettava vesi johdetaan kasvatusaltaiden, selkeytysaltaan ja alakanavan kautta 700 metrin päässä Hossanjokeen. Virtaama mitataan vesinäytteenoton yhteydessä siivikolla. Hossanjoesta otettava vesimäärä olisi enintään 525 l/s, kun veden lämpötila on alle 17 C ja enintään 750 l/s, kun veden lämpötila ylittää 17 C. Otettava vesimäärä on enintään kolmasosa Hossanjoen kokonaisvirtaamasta lukuun ottamatta sellaisia poikkeustilanteita, joissa veden vähyys voi aiheuttaa suuren kalakuoleman laitoksella. Tällaisessa tilanteessa neuvotellaan ja sovitaan menettely Kainuun ympäristökeskuksen kanssa. Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Vesioikeuden päätöksen nro 17/99/2 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan enintään kg vuodessa kuivarehua, jonka fosforipitoisuus on enintään 1,0 %. Rehukerroin saa olla enintään 1,3. Fosforikuormitus saa olla enintään 255 kg vuodessa ja enintään 1,7 kg/vrk kasvatuskaudella kuukausikeskiarvona laskettuna. Jätevedet on johdettava vesistöön laskeutusaltaan kautta. Liete on poistettava kasvatusaltaista kasvatuskaudella kerran viikossa ja laskeutusaltaasta ja siitä alavirtaan olevasta alakanavasta noin 100 metrin matkalta kerran kuukaudessa. Liete on sijoitettava Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, ettei se pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä. Perkausvesien käsittelyssä on noudatettava Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen antamia määräyksiä. Rehuista on poistettava pöly ennen ruokintaa ja kaloja ei saa yliruokkia. Kalat ruokitaan käsin. Laitoksella on käytetty rehua vuosina kg vuodessa, keskimäärin kg vuodessa ja sillä on kasvatettu kalaa lisäkasvuna ilmaistuna kg vuodessa, keskimäärin kg vuodessa. Rehukerroin on ollut keskimäärin 1,07, vaihtelu 0,96 1,14. Rehusta noin 90 % käytetään kesä syyskuussa. Rehun fosforipitoisuus vuosina on ollut 0,9 1,0 % ja typpipitoisuus 7,1 7,5 %. Laitoksen aiheuttamaa kuormitusta on tarkkailtu viime vuosina neljä kertaa vuodessa, kerran talvella ja kolme kertaa kesällä. Tulevasta vedestä on otettu kertanäyte ja lähtevästä kokoomanäyte. Kasvatuskauden aikainen mitattu fosforikuormitus on vuosina ollut 0,40 1,06 kg/vrk, keskimäärin 0,53 kg/vrk ja laskennallinen fosforikuormitus vastaavasti 0,71 1,3 kg/vrk, keskimäärin 0,98 kg/vrk. Laskennallinen fosforikuormitus vuosina on ollut kg/v, keskimäärin 208 kg/v. Kasvatuskauden aikainen laskennallinen typpikuormitus on vuosina ollut 6,1 17,0 kg/vrk, keskimäärin 12,2 kg/vrk. Laskennallinen typpikuormitus vuosina on ollut kg/v, keskimäärin kg/v.

7 Fosforikuormitus on ollut viime vuosina luparajaa pienempi vuorokausi- ja vuositasolla. Ylityksiä on ollut vuosina 2000 ja 2001 laitoksen edellisen omistajan aikana. Mitattu fosforikuormitus on ollut vuosina noin 45 % pienempi kuin tuotantotietojen perusteella laskettu kuormitus johtuen ilmeisesti ravinteiden pidättymisestä laitokselle ja lietteen poistosta. Muita mahdollisia syitä eroon on harva näytteenotto ja laskennallisessa kuormituksessa tehtävät oletukset. Laitoksen käyttämä vesimäärä on ollut näytteenoton aikana l/s. Ominaiskuormitus tuotettua elävää kalakiloa kohden on ollut vuosina keskimäärin 6 g fosforia ja 49 g typpeä. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetetut tavoitearvot ovat 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua (elävää) kalakiloa kohden. Vuosina tavoitteseen on päästy fosforin osalta ja vuonna 2005 myös typen osalta. Kasvatusaltaat puhdistetaan lietteestä keväällä ennen kasvatuskauden alkua, kun altaissa ei ole kaloja. Laskeutusallas ja alakanava puhdistetaan myös kerran kesässä. Lietettä kertyy altaisiin vähän, joten sen tiheämpi poisto ei ole tarkoituksenmukaista. Liete imetään hydraulisella pumpulla. Lietevesiseosta on imetty neljän kuutiometrin säiliöön 10 kuormaa kesässä eli yhteensä noin 40 m 3. Liete on sijoitettu laitosalueella olevaan maakuoppaan. Perkausvesiä syntyy noin m 3 vuodessa. Ne imeytetään sakokaivon kautta läheiselle hakijan omistamalle suolle. Sakokaivo tyhjennetään tarpeen mukaan loka-autolla ja jäte viedään kaatopaikalle. Perkausjätettä syntyy noin kg vuodessa. Perkeet ja laitoksella kuolleet kalat säilötään AIV-hapolla umpikaivoon, josta ne viedään kettutarhalle rehuksi. Laitoksella on käytetty AIV-liuosta noin litraa vuodessa ja joinakin vuosina formaliinia noin 50 litraa vuodessa. Rehusäkit, noin vuodessa, toimitetaan jätteenkeräykseen. Toiminta ei aiheuta hajua eikä melua ympäristöön. Kaloja tuodaan laitokselle neljä kertaa vuodessa ja viedään jatkokasvatukseen noin 10 kuormaa vuodessa. Rehua laitokselle tuodaan 5 10 kertaa vuodessa. Laitos hakee lupaa käyttää kasvatustoimintaan kuivarehua noin kg vuodessa. Kasvatettava kalamäärä on arviolta kg vuodessa riippuen siitä, kasvatetaanko poikasia vai teuraskalaa. 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Laitoksella on maa-allaslaitoksille tyypillistä tekniikkaa. Kaloja ruokitaan käsin juuri sen verran kuin ne syövät, isoja kaloja kerran päivässä ja pieniä kaksi kertaa päivässä. Laitosta hoidetaan huolellisesti, ruokintaa optimoidaan mahdollisimman alhaisen rehukertoimen saavuttamiseksi ja rehu on mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää kuivarehua. Lietettä poistetaan tarpeen mukaan vähintään kerran kesässä.

8 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Kalankasvatuksen vesistökuormitus muodostuu pääasiassa hukkarehusta sekä kalojen ulosteista ja eritteistä. Osa aineista joutuu vesistöön liuenneena ja osa kiintoaineeseen sitoutuneena. Pohjaan laskeutuva liete hajoaa varsin nopeasti ja luovuttaa ravinteita perustuotannon käyttöön. Vesistökuormituksen suuruus riippuu käytettävän rehun määrästä ja laadusta sekä lietteenpoiston tehokkuudesta. Rehunkäyttö ja siten myös vesistökuormitus on yleensä suurin loppukesällä. Kasvatuskauden aikainen mitattu fosforikuormitus on vuosina ollut 0,40 1,06 kg/vrk, keskimäärin 0,53 kg/vrk ja laskennallinen fosforikuormitus vastaavasti 0,71 1,3 kg/vrk, keskimäärin 0,98 kg/vrk. Laskennallinen fosforikuormitus on vuosina ollut kg/v, keskimäärin 208 kg/v. Kasvatuskauden aikainen laskennallinen typpikuormitus on vuosina ollut 6,1 17,0 kg/vrk, keskimäärin 12,2 kg/vrk. Laskennallinen typpikuormitus on vuosina ollut kg/v, keskimäärin kg/v. Hakemuksen mukaisesta tuotannosta aiheutuu vesistöön meneväksi fosforikuormitukseksi tuotantotietojen perusteella laskettuna enintään 350 kg vuodessa. Todellisuudessa kuormitus on jonkin verran pienempi laitosalueelle pidättyvistä ja lietevesien mukana poistuvista ravinteista johtuen. Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisiin ominaiskuormitusarvoihin laitoksella päästään fosforin osalta ja ainakin poikaskasvatuksessa myös typen osalta. Kuormitus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena laitoksen huolellisella hoidolla, ruokinnan optimoinnilla, käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä kuivarehuja ja lietteenpoistolla. Perkausvesistä ei synny päästöjä vesistöön. Muut päästöt Toiminta ei aiheuta hajua tai melua ympäristöön eikä haitallisia päästöjä maaperään ja pohjaveteen. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Kalankasvatuslaitos sijaitsee Hossanjärven ja Tormuanjärven välisen Hossanjoen varrella hakijan omistamalla tilalla Koivulampi RN:o 48:6. Laitokselta on matkaa alavirtaan Lavajärveen noin 9,5 km ja Tormuanjärveen noin 12,5 km. Hossanjoen valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 7,05 %. Valuma-alueen suuruus laitoksen kohdalla on noin 980 km 2. Hossanjoen vir-

9 taaman keski- ja ääriarvot laitoksen alakanavan kohdalla Hossanjärven luusuan (F=906 km 2 ) vuosien virtaamahavaintojen perusteella arvioituna ovat: HQ 128 m 3 /s, MHQ 83 m 3 /s, MQ 14,2 m 3 /s, MNQ 3,5 m 3 /s ja NQ 2,4 m 3 /s. Pienimmillään virtaama on kevättalvella. Kesä-syyskuun keskivirtaama on arviolta 15,6 m 3 /s ja elokuun keskivirtaama 11,6 m 3 /s, mutta virtaama voi olla pienimmillään tasoa 5 6 m 3 /s ja poikkeuksellisen kuivana kesänä, kuten elokuussa 2006, noin 2 m 3 /s. Hossanjoella on tehty uittosäännön kumoamiseen liittyen perattujen koskien kiveämistöitä laitokselta ylävirtaan kolmessa kohteessa kesällä Alueen luonto ja suojelukohteet Hossanjoen-Iijärven-Lounajan vesistöalue on ympäristöministeriön työryhmän mietinnössä nimetty erityissuojelua vaativaksi vesistöksi. Hossanjokivarressa laitokselta alavirtaan ei ole suojelualueita. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Hossanjoen vesistöalueella on harvaa haja-asutusta. Vesiliikenne alueella on kalastukseen ja matkailuun liittyvää vene- ja kanoottiliikennettä. Yleisiä uimarantoja ja pintavedenottamoita alueella ei ole. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Hossan Forelli Oy:n kuormituksen vaikutuksia vesistön vedenlaatuun on tarkkailtu ottamalla vesinäytteitä maalis-huhtikuussa, heinäkuussa ja elokuussa laitokselle tulevasta vedestä, alavirran puoleisesta Hossanjoesta, Lavajärvestä ja Tormuanjärvestä. Seuraavassa on tarkasteltu vedenlaatua vuosina sekä vedenlaadun kehitystä vuosina Vesistön happitilanne on heikentynyt hieman laitoksen kohdalla. Kokonaisuutena happitilanne on ollut varsin hyvä, kesällä pääsääntöisesti hyvä ja talvella useimmiten tyydyttävä. Vesi on lievästi humuksista, väriarvo on ollut keskimäärin noin 50 mg Pt/l. Vesi on ollut yleensä lievästi hapanta, alimmillaan ph on Hossanjoessa ollut 6,3. Veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet talvella keskimäärin µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet µg/l. Korkeimmillaan ne ovat olleet laitokselta alavirtaan. Hossanjoen typpipitoisuutta nostaa talven 2006 poikkeuksellisen korkea pitoisuus (700 µg/l). Ilman sitä typpipitoisuuden keskiarvo on 280 µg/l. Kesällä kokonaisfosforipitoisuus on ollut laitokselle tulevassa vedessä keskimäärin 9 µg/l (suurimmillaan 18 µg/l), Hossanjoessa laitokselta alavirtaan 13 µg/l (suurimmillaan 26 µg/l), Lavajärvessä 13 µg/l (suurimmillaan 22 µg/l) ja Tormuanjärvessä 12 µg/l (suurimmillaan 21 µg/l). Fosforipitoisuus on siis kasvanut laitoksen kohdalla keskimäärin 4 µg/l. Elokuussa 2006 poikkeuksellisen pienen virtaaman aikana fosforipitoisuus kasvoi laitoksen kohdalla 9 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus on ollut laitokselle tulevassa vedessä kesällä keskimäärin 253 µg/l ja laitoksen alavirran puoleisilla pisteillä keskimäärin µg/l, korkeimmillaan Hossanjoessa. Kokonaistyppipitoisuus on kasvanut laitoksen kohdalla keskimäärin 36 µg/l.

10 Kesän keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat olleet karuille vesille tyypillistä tasoa. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet ovat olleet kesällä pääosin määritysrajaa pienempiä tai sen tuntumassa. Tuotantoa on rajoittanut epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella Lavajärvessä useimmiten molemmat ravinteet tai jompikumpi ravinteista ja Tormuanjärvessä joko typpi tai molemmat ravinteet yhdessä. Vesistön rehevyyttä kuvaava a-klorofyllipitoisuus on ollut laitokselta ylävirtaan keskimäärin 2,2 µg/l ja alavirtaan 2,9 3,2 µg/l, korkeimmillaan Tormuanjärvessä. Pitoisuudet ovat olleet laitokselta ylävirtaan pääosin karuille vesille (raja-arvo 3 µg/l) ja alavirtaan karuille tai lievästi reheville vesille tyypillisiä (raja-arvo 3 7 µg/l). Vuosien keskimääräiseen vedenlaatuun verrattuna fosforipitoisuudet ovat pienentyneet, selvimmin laitoksen alavirranpuoleisessa Hossanjoessa. Keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet ovat paikoin hieman kasvaneet ja paikoin pienentyneet, mutta epäorgaanisen typen pitoisuudet ovat pienentyneet kaikilla pisteillä. Laimentumissuhteen perusteella kasvatuskauden keskimääräisiin tuotantotietoihin perustuvan kuormituksen ( ) laskennallinen vaikutus Hossanjoen fosforipitoisuuteen laitoksen kohdalla on ollut kesä-syyskuun samoin kuin elokuun keskivirtaamatilanteessa noin 1 µg/l ja keskialivirtaamatilanteessa noin 3 4 µg/l. Laskennallinen vaikutus typpipitoisuuteen on ollut vastaavasti noin 6 8 µg/l ja keskialivirtaamatilanteessa noin 26 µg/l. Laskennalliset pitoisuuslisäykset näyttäisivät olevan hieman pienempiä kuin vesistöstä mitatut, vaikka arvioitu kuormitus on ollut selvästi suurempi kuin mitattu kuormitus. Tämä voi johtua siitä, että vedenlaatuun vaikuttaa hajakuormittavat tekijät kalankasvatuksen ohella. Vuosina happitilanne on pysynyt varsin vakaana jokaisella havaintopaikalla. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksissa ei ole myöskään havaittavissa selviä kehityssuuntia. Laitoksen alavirranpuoleisten pisteiden fosforipitoisuudet osoittavat hienoista laskua. Typpipitoisuus on hieman kasvanut Hossanjoessa laitokselta alavirtaan. Klorofyllipitoisuus on hieman pienentynyt laitokselle tulevassa vedessä, pysynyt vakaana Hossanjoessa ja Lavajärvessä ja hieman kasvanut Tormuanjärvessä. 10 Kalatalous Yleistiedot Hossanjoesta ja sen kalastuksesta ovat peräisin Ylä-Kiannan osakaskunnan esimieheltä. Hossanjoella ja Tormuanjärvestä lähtevällä Alajoella on tehty uittosäännön kumoamispäätöksen mukaisia kunnostuksia vuonna Hossanjoella kunnnostuksia tehtiin kalankasvatuslaitokselta ylävirtaan. Laitoksen ja Tormuanjärven välillä ei ole huomattavia koskialueita. Kunnostuksiin sisältävät huomattavat taimen-, harjus- ja siikaistutukset. Kalastus Hossanjoella on pääasiassa viehekalastusta. Verkkokalastusta harjoitetaan vain vähän. Sitä on enemmälti Tormuanjärvellä. Pari kilometriä kalankasvatuslaitokselta ylävirtaan alkavalle Hossanjoen-Alajoen yhtenäislupa-alueelle arvioitiin myydyn noin 200 kalastuslupaa vuodessa. Hossanjoen yläosalla kalankasvatuslaitokselta ylävirtaan on Metsähallituksen urheilukalastusalue, jolle on erillinen lupamyynti. Hossanjoen tärkeimmät saalislajit ovat taimen, harjus, siika, hauki ja ahven. Lisäksi saadaan jonkin verran madetta, säynettä ja särkeä. Hossanjoella kalastusta haittaavana tekijänä on vesistön rehevöityminen. Esimerkiksi kasvillisuus on lisääntynyt

11 Hossanjoen lampi/järvilaajentumissa ja Tormuanjärvellä pyydysten limoittuminen haittaa kalastusta. Tormuanjärvestä lähtevässä Alajoessa on pyyntivahva rapukanta. Alueella arvioitiin ravustavan vajaa 10 henkilöä ja kokonaissaaliiksi arvioitiin noin rapua vuodessa. Hyrynsalmen reitin kalataloudelliseen yhteistarkkailuun on kuulunut kalastuskirjanpitoa Alajoen suualueen läheisellä Kokkojärvellä, joka on Juntusjärven pohjoisosan lahti. Saalis on ollut pääasiassa haukea, siikaa, ahventa, madetta ja kuhaa. Näiden lisäksi on joinakin vuosina kalastettu vähän muikkua. Hauen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut 2000-luvulla 0,3 1,2 kg/ verkon kokukerta (pkk). Keskimäärin se on ollut kohtalaista tasoa eli 0,8 kg/pkk. Siian yksikkösaalis siikaverkoilla on ollut keskimäärin pieni eli yleensä alle 0,5 kg/pkk. Muiden kalalajien yksikkösaalit ovat olleet myös pieniä. Hossanjoki on yksi Kiantajärven siian ja taimenen lisääntymisjoki. Hossanjoen yläosalla ja Alajoella tehtyjen sähkökoekalastusten mukaan taimen ja harjus lisääntyvät alueella luontaisesti. Hossanjokeen on 1990-luvulla istutettu huomattavat määrät yksikesäistä harjusta, siikaa ja eri-ikäisiä taimenia. Pääosa niistä oli uittosäännön kumoamiseen liittyneitä velvoiteistutuksia. Viime vuosina Hossanjokeen on istutettu vuosittain taimenta Hyrynsalmen reitin säännöstelyvelvoitteena ja määrävuosin kalastusalueen kustantamana harjusta. Metsähallitus on istuttanut Tormuanjärveen vuosittain siikaa ja harjusta. Hossanjoen yläosalla olevaa urheilukalastuskohdetta hoidetaan pyyntikokoisen taimenen istutuksilla. 11 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Kalankasvatuksen päästöt vesistöön muodostuvat pääasiassa kalojen ulosteista ja eritteistä sekä rehujäämistä, joissa on ravinteita ja orgaanista ainetta. Päästöjen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin keski- ja loppukesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmillaan. Virtaavissa vesissä ravinteisuuden kasvu lisää ensisijaisesti kiinteillä alustoilla kasvavan päällyslevästön määrää ja järvissä ja suvantopaikoissa myös planktista levätuotantoa. Rehevyyden kasvu voi ilmetä rantojen limoittumisen ja kiinteiden kalanpyydysten likaantumisen voimistumisena sekä ranta- ja pohjakasvillisuuden runsastumisena. Vesistövaikutusten havaittavuus ja voimakkuus riippuvat mm. vesistössä vallitsevista kuormituksen laimentumisolosuhteista ja muista vedenlaatuun alueella vaikuttavista tekijöistä. Haitalliseksi rehevöityminen katsotaan, kun se haittaa merkittävästi vesistön muuta käyttöä. Hossanjoen fosforipitoisuus on kasvanut laitoksen kohdalla kesällä keskimäärin 4 µg/l (9->13 µg/l), maksimissaan 9 µg/l elokuussa 2006, kun virtaama oli poikkeuksellisen pieni. Typpipitoisuus on ollut keskimäärin 36 µg/l (250->286 µg/l) ja a-klorofyllipitoisuus 0,8 µg/l (2,2->3,0 µg/l) korkeampi kuin laitokselle tulevassa vedessä. Kesän keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet ovat laitokselta alavirtaan olleet karujen ja lievästi re-

12 hevien vesien rajan tuntumassa. Vesistön happitilanne on ollut kesällä yleensä hyvä, laitokselta alavirtaan vain hieman heikompi kuin laitokselle tulevassa vedessä. Kesän tarkkailutulosten mukaan veden happitilanne, ravinteisuus ja rehevyys ovat olleet melko vakaita viimeisten 16 vuoden aikana. Arvio Hossan Forelli Oy:n laitoksen kuormituksen aiheuttamasta ravinnepitoisuuksien kasvusta Hossanjoessa laitoksen kohdalla vuosina keskimääräisellä tuotantotietojen perusteella arvioidulla kuormituksella sekä haetun rehumäärän perusteella arvioidulla fosforikuormituksella ja arvioidulla typpikuormituksella kolmessa eri virtaamatilanteessa on esitetty seuraavassa taulukossa. 12 Virtaama m 3 /s MQ (VI-IX) MQ (VIII) MNQ 15,6 11,6 3,5 Kuormitus (kg/d) Pitoisuuslisä (µg/l) Kasvatuskausi Kok.P 1,0 0,7 1,0 3,3 Kok.N Arvio Kok.P 2,4 1,8 2,4 8 Kok.N Laimentumissuhteen perusteella laskettuna laitoksen viime vuosien keskimääräinen tuotantotietoihin perustuva fosforikuormitus lisää Hossanjoen fosforipitoisuutta laitoksen kohdalla keskimäärin noin 1 µg/l ja typpipitoisuutta 6 8 µg/l. Keskialivirtaamatilanteissa fosforipitoisuus kasvaa vastaavasti noin 3 4 µg/l ja typpipitoisuus 26 µg/l. Laskennalliset pitoisuuslisäykset näyttäisivät olevan hieman pienempiä kuin vesistöstä mitatut, vaikka arvioitu kuormitus on ollut selvästi suurempi kuin mitattu kuormitus. Tämä voi johtua siitä, että vedenlaatuun vaikuttavat hajakuormittavat tekijät kalankasvatuksen ohella. Nyt haetun suuruisella fosforikuormituksella fosforipitoisuus kasvaa arviolta 2 8 µg/l virtaamatilanteesta riippuen, kun lietteen poistoa ei ole otettu huomioon. Typpipitoisuus kasvaa arviolta µg/l. Kuormituksen kasvu lisää jonkin verran vesistön ravinteisuutta ja myös rehevyys voi kasvaa. Tutkimusten mukaan kalankasvatuksesta peräisin olevasta fosforikuormituksesta noin kolmannes on levästölle käyttökelpoisessa muodossa, soijapohjaista rehua käytettäessä vieläkin vähemmän. Vuosina laitoksen laskennallinen fosforikuormitus oli nyt haetun suuruinen, noin 350 kg/vrk. Tuolloin Hossanjoen fosforipitoisuus oli keskimäärin jonkin verran viime vuosien keskimääräistä tasoa korkeampi, mutta typpi- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat viime vuosia pienempiä. Haetun suuruisen fosforikuormituksen ei arvioida muuttavan vesistön yleistä käyttökelpoisuusluokkaa nykyisestä hyvästä. Käyttökelpoisuusluokka oli hyvä myös vuosien vedenlaatutietojen perusteella tehdyssä luokituksessa. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Laitoksen jätevesien vaikutus Hossanjoessa näkyy lähinnä veden fosforija typpipitoisuuden kohoamisena, millä on ollut vesistöä lievästi rehevöittävä vaikutus. Arvioitu vesistön rehevyyden kasvu ei vaaranna vesistön ny-

13 kyisiä kalakantoja. Kevätkutuiset kalalajit ovat veden- laadun muutoksia melko hyvin kestäviä ja niiden kantoihin kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta. Vesistön lievä rehevöityminen suosii särkikaloja vaateliaampien kalalajien kustannuksella. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seurausilmiöineen heikentää lähinnä syyskutuisten kalalajien lisääntymisolosuhteita. Laitokselta alavirtaan olevalla Hossanjoella ei kuitenkaan ole huomattavia koskijaksoja eli syyskutuisten kalalajien lisääntymisalueita. Kosket sijaitsevat pääasiassa laitokselta ylävirtaan ja toisaalta Tormuanjärvestä lähtevässä Alajoessa, jossa kuormituksen vaikutus siian ja taimenen lisääntymiseen arvioidaan etäisyydestä johtuen vähäiseksi. Alajoen rapukantaan laitoksen kuormituksella ei arvioida olevan haitallista vaikutusta. Kohonneesta rehevyydestä johtuva konkreettinen kalastushaitta on seisovien pyydysten lisääntyvä limoittuminen. Kalastus Hossanjoella on pääasiassa viehekalastusta, johon vesistön lievä rehevöityminen vaikuttaa vähemmän kuin pyyntiin seisovilla pyydyksillä. Lisärehevyydestä aiheutuvat makuhaitat kaloissa laitoksen alapuolella ovat epätodennäköisiä. 13 Muut ympäristövaikutukset Hankkeen hyödyt ja vahingot Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haittaa ihmisten terveydelle tai yleiselle viihtyisyydelle. Toiminta ei aiheuta hajua eikä melua ympäristöön. Perkausvedet johdetaan sakokaivosta suolle, ja altaista poistettu lietevesiseos laitosalueelle sille varatulle alueelle. Vedet imeytyvät, mutta niistä ei arvioida aiheutuvat haitallisia vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen. Laitos työllistää yhden henkilön. Laitoksen poikasia siirretään jatkokasvatukseen merelle ja teuraskalat perataan laitoksella, joten välillinen työllistävä vaikutus on tätä suurempi. Edellisen lupakäsittelyn yhteydessä jätevesistä ei katsottu aiheutuvan korvattavaa vahinkoa. Jatkossa kuormitus tulee jonkin verran kasvamaan ja sen arvioidaan alentavan Hossanjoen kalastuksellista ja kalastollista käyttökelpoisuutta siinä määrin, että se tulee kompensoida. Vuotuisella 500 euron kalatalousmaksulla arvioidaan voitavan kompensoida kuormituksesta Hossanjoella aiheutuvat kalasto- ja kalastushaitat. Kyseisellä summalla voidaan esimerkiksi istuttaa noin 100 kg pyyntikokoista kirjolohta, noin vuotiasta taimenta, noin yksikesäistä harjusta tai yli yksikesäistä siikaa. Vahingot ovat myös yleiseltä kannalta katsottuna etuihin verrattuna vähäisiä. Toiminnasta ei aiheudu terveydellistä haittaa tai muuta ympäristön pilaantumista, erityistä luonnon olosuhteiden huonontumista, yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista tai rasitusta naapurustolle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laitoksen nykyinen kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma on laadittu vuonna Siihen on tehty pieniä muutoksia.

14 Esitys uudeksi käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi on seuraava. 14 Käyttö- ja päästötarkkailu Laitoksen toiminnasta pidetään hoitopäiväkirjaa. Kirjaan merkitään laitokselle tuodut ja laitokselta siirretyt kalamäärät, käytetyn rehun määrä päivittäin, rehun laatu, käytetyt kemikaalit, tiedot kalojen lääkityksestä ja rokotuksesta, käytettyjen lääkeaineiden määristä, kalataudeista sekä kalakuolemista ym. vastaavista tapahtumista laitoksella. Hoitopäiväkirjaan kirjataan myös käytetyn veden määrä sekä tiedot lietteenpoistosta ja sijoituksesta. Käytetystä kuivarehusta merkitään hoitopäiväkirjaan tuotenimi, raekoko sekä fosfori- ja typpipitoisuus. Rehun ravinnepitoisuuksista on käytettävissä valmistajan ilmoittamia tietoja (rehun vakuustodistus). Hoitopäiväkirja säilytetään laitoksella ja vaadittaessa esitetään valvovalle viranomaiselle, jolle annetaan vaadittaessa hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Hoitopäiväkirja toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Kasvatuskauden päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden alussa, toimitetaan yhteenveto kala- ja rehumääristä ympäristökeskukselle Vahti-rekisteriä varten. Päästöjä vesistöön tarkkaillaan ottamalla vesinäytteet laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kuusi kertaa vuodessa. Näytteitä otetaan kerran kesä- ja syyskuussa ja kaksi kertaa heinä- ja elokuussa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäyte automaattisella näytteenottimella tai vähintään 8 tunnin kokoomanäyte. Käsin kerätty kokoomanäyte koostuu vähintään kuudesta noin kahden tunnin välein päivän aikana kerätystä osanäytteestä. Näytteet toimitetaan analysoitavaksi vuorokauden kuluessa näytteenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, näytteet pakastetaan ja toimitetaan myöhemmin pakastettuna laboratorioon analysoitavaksi. Laitoksen henkilökunta voi ottaa kuormitustarkkailunäytteet. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori. Vesistötarkkailu Vesistöpäästöjen vaikutuksia tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa, heinä- ja elokuussa, otettavin vesinäyttein. Näytteet otetaan nykyisen ohjelman mukaisilta havaintopaikoilta laitokselle tulevasta vedestä, Hossanjoesta, Lavaja Tormuanjärvestä. Vesistötarkkailun havaintopaikat ovat: Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Yk Vesistöalue laitokselle tuleva Kor Tu Hossanjoki 217 Hos Lavajärvi p4 Lav Tormuanjärvi 1 Torm

15 Näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet kokonaissyvyydestä. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: Näkösyvyys (maastossa), lämpötila (maastossa), happi, ph, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, ammoniumtyppi, a-klorofylli ja fekaaliset koliformiset bakteerit. Lisäksi kaksi kertaa lupakauden aikana määritetään kasviplanktonin koostumus (lajisto ja biomassa) laitokselle tulevasta vedestä ja Hossanjoesta (Hossanjoki 217). Näytteenotossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallinnon antamia ohjeita. Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti tai viranomaisten hyväksymin menetelmin. 15 Kalaston ja kalastuksen tarkkailu Kalankasvatuslaitos sijaitsee erillään eikä sen läheisyydessä ole muita pistekuormittajia. Kalastus laitokselta alavirtaan Hossanjoen alueella on vähäistä. Vasta Tormuanjärvessä harjoitetaan merkittävämpää kalastusta. Tästä johtuen ei esitetä erillistä kalaston ja kalastuksen tarkkailua. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen arvioidaan vesistötarkkailutulosten perusteella. Tulosten toimittaminen ja raportointi Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Kainuun ympäristökeskukselle ja Suomussalmen kunnan ympäristöviranomaiselle. Päästö- ja vesistötarkkailun tulokset raportoidaan kerran vuodessa joko erikseen tai alueen yhteistarkkailuraporteissa. Tarkkailuohjelmien muuttaminen Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Suomussalmen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Suomussalmen kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Kainuun Sanomissa.

16 16 Muistutukset ja vaatimukset 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että sen suorittamien tarkastusten, virtaamamittausten, kuormitusnäytteenoton sekä toiminnanharjoittajalta saatujen vuosiyhteenvetotietojen perusteella kalankasvatuslaitos on toiminut nykyisen omistajan aikana lupamääräysten mukaisesti. Vuosina 2000 ja 2001 rehunkäyttö sekä tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus on ylittänyt luvassa sallitun rajan. Lisäksi ympäristökeskuksen suorittaman virtaamamittauksen perusteella laitoksen vedenkäyttö on ylittänyt luvassa määrätyn enimmäismäärän ollen 0,937 m³/s. Kuormitustarkkailutulosten mukaan vuosina on laitoksen kasvatuskauden suurin yksittäinen fosforikuormitus ollut 2,1 3,4 kg vuorokaudessa. Rehun käyttö on vastaavasti ollut noin kg vuodessa eli se on ollut nyt haettua pienempää. Edellä mainitun perusteella voidaan arvioida, että laitoksen kuormitus kesän alivirtaamatilanteessa voisi jatkossa olla kasvatuskaudella vieläkin suurempaa kuin se on ollut vuosina Hakemusta käsiteltäessä tulee ottaa huomioon se, ettei siinä ole esitetty vesiensuojelun tehostamistoimenpiteitä lisäkasvatuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi. Hakijan esittämä 350 kg:n vuotuinen fosforikuormitus vastaa noin 435 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Hakemuksessa esitetty kasvatuskauden aikainen vesistöön johdettava fosforikuormitus 2,4 kg/vrk vastaa noin asukkaan puhdistettuja jätevesiä (puhdistusteho 95 %). Ympäristökeskus on arvioinut, että hakijan esittämä kasvatusmäärä, rehunkäyttö sekä kasvatuksesta aiheutuva fosforikuormitus heikentäisi merkittävästi mm. pohjan limoittumisen sekä ranta- ja pohjakasvillisuuden lisääntymisen vuoksi vesistön luonnetta, luontotyyppejä ja -arvoja, kalastoa sekä Hossanjoen arvoa virkistyskalastusvetenä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" mainitaan kalankasvatuksesta muun muassa, että vesiensuojelua tulee tehostaa, mikäli vesistön tila uhkaa heiketä kuormituksen vuoksi alle hyvän tilan. Ympäristökeskus on katsonut, että hakemusta käsiteltäessä tulee lisäksi ottaa huomioon Hossanjoen vesistöön kohdistuva muu kuormitus. Hossanjoen alaosalla on mm. toiminnassa oleva luvanvarainen kalankasvatuslaitos, jonka vuotuinen rehukapasiteetti on kg, lisäkasvu noin kg ja kokonaisfosforikuormitus enintään 640 kg. Ympäristökeskus on katsonut edellä mainitun perusteella, että laitoksen rehunkäyttöä ei tulisi lisätä aikaisempaan lupaan verrattuna. Kyseisellä rehumäärällä voidaan ympäristökeskuksen arvion mukaan kasvattaa kalaa parantuneen rehukertoimen ansiosta nykytilanteessa noin kg. Nykyisen päätöksen mukainen kalojen lisäkasvu on noin kg. Tuotantotietojen mukaan laskettu kokonaiskuormitus saa olla enintään 270 kg/v ja kasvatuskauden ( ) keskiarvona laskettuna enintään 2,0 kg/vrk. Ympäristökeskus on huomauttanut, että kasvatettava kalamäärä tulee aina mitoittaa siten, että kesäaikainen alivirtaama tai veden vähyys eivät missään tilanteessa aiheuta vaaraa kaloille. Kalojen hapensaannin turvaami-

17 seksi laitoksella voidaan lisävirtaaman sijasta ottaa käyttöön esim. nestehapetus, joka on jo muutamilla kalankasvatuslaitoksilla käytössä. Hossanjoen virtaamissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, että hakemuksen mukaiseen lisävedenkäyttöön olisi edellytyksiä. Ympäristökeskus on katsonut, että perkaamolla syntyvä rasvanerotusjäte, sakokaivolietteet sekä maa-altaista pumpattava lietevesiseos voitaisiin käsitellä laitoksella tehokkaammin. Esimerkiksi laitosalueella tapahtuvalla turveimeytyksellä voitaisiin vaikuttaa laitokselta lähtevään jätemäärään, jätteen käytön tehokkuuteen ja saada samalla kustannussäästöjä. Syntyvien jätteiden käsittely tulee muutoin toteuttaa Suomussalmen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Laitoksen esittämän tarkkailuohjelman käyttötarkkailuun tulisi sisällyttää myös tiedot laitoksella syntyneistä, käsitellyistä ja laitokselta lähtevistä jätteistä. Kainuun ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva ympäristö- ja vesitalouslupa. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää lupaviranomaiselle vuoden 2017 loppuun mennessä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että vaikka Hossan Forelli Oy:n kalankasvatuslaitokselta vesistöön johdettu ravinnekuormitus on viime vuosina ollut vain runsaat puolet luvassa sallitusta, on vaikutus vedenlaatuun selvä. Veden ravinteisuus ja perustuotanto lisääntyvät laitoksen kohdalla, mutta yleinen käyttökelpoisuusluokka on vielä pysynyt hyvänä. Laitoksen ja Tormuanjärven välillä ei ole merkittäviä koskijaksoja, ja vapakalastus keskittyy laitokselta ylävirtaan ja Tormuanjärven alavirtaan oleville koskille. Tormuanjärvellä kalastetaan myös verkoilla. Nykyistä edellisessä luvassa laitoksen sallittu fosforikuormitus oli 300 kg/v, mistä sitä rajoitettiin 255 kg:ksi. Fosforikuormitus on hakemuksen mukaan ollut vuosina noin 350 kg/v, mikä ei muuttanut alapuolisen vesistön tilaa juuri nykyistä enempää. Nykyisellä kuormituksella yleiselle kalatalousedulle aiheutuvat haitat jäävät vähäisiksi. Tuotantoa voitaneen myös jonkin verran lisätä ilman, että haitat ylittävät kompensaatiota edellyttävän tason. Koko hakemuksen mukaisen kuormituksen toteutuminen merkitsisi kuitenkin niin suurta lisäystä nykyiseen kuormitukseen, ettei siihen tule myöntää lupaa. Vedenottoa laitokselle voidaan lisätä hakemuksen mukaisesti. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2016 loppuun mennessä. 3. Suomussalmen kunnan ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on vaatinut, että Hossanjoen kokonaisfosforikuormitusta ei saa lisätä. Huomioon pitää ottaa myös toisen kalankasvatuslaitoksen kuormitus. Valtioneuvoston päätöksessä vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 asetettiin tavoitteeksi vähentää kalankasvatuksen aiheuttamaa vesistökuormitusta vähintään 30 % vuoden 1993 kuormituksesta. Vuonna 1993 laitos tuotti kg:n rehumäärällä 253 kg fosforia. Vuosien keskiarvojen mukaan laitos tuotti kg:n rehumäärällä 142 kg fosforia eli laskennallisesti fosforin tuotto on pienentynyt 13,6 %. 17

18 4. Metsähallitus Fosforikuormitusta pienentävät rehujen ja tekniikan kehitys. Kuormituksen määrä ei ole vähentynyt laitoskohtaisesti valtioneuvoston mukaiseen tavoitteeseen. Hossanjoella toimivan Hossanjoen Lohen lupamääräyksissä on fosforikuormituksen rajana 640 kg/v. Laitos on 2000-luvulla alittanut kuormitusrajan selvästi. Kuormitus on ollut keskimäärin kolmasosa tästä rajasta. Metsähallitus on todennut, että Hossanjoki sijaitsee lähellä Hossan matkailukeskusta ja retkeilyaluetta. Hossan retkeilyalueella on käynyt vuosina keskimäärin matkailijaa vuodessa. Hossan matkailun yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä ovat vesistöt, joihin myös Hossanjoki kuuluu. Matkailijoiden tärkeimmät aktiviteetit ovat kalastus, patikointi ja vesiretkeily. Metsähallituksella on Hossanjoen yläosalla (Hossanjärvi Alakoski) virkistyskalastusalue, johon on myyty vuosina vuosittain keskimäärin 884 lupaa. Hossanjoen alaosalla on yhteislupa-alue osakaskuntien kanssa. Lupa-alueiden yhdistämisestä on neuvoteltu osakaskuntien kanssa. Hossan alue on Suomussalmen kunnan ja jopa koko Kainuun kesämatkailun veturi, jonka yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä on puhdas luonto. Lupakäsittelyssä on otettava huomioon Hossan ja Hossanjoen matkailun ja kalastusmatkailun merkitys ja että, vesipuitedirektiivin mukaan pintavesien luokittelu tehdään jatkossa ekologisin perustein, pintavesien tila ei saa huonontua, vaan mieluummin pintavesien tilaa on parannettava erilaisin toimenpitein uuden luvan ehtona tulee olla laitoksen maa-altaiden ja lietteen poiston saneeraus uusimmalla käytettävissä olevalla tekniikalla siten, että liete voidaan poistaa vähintään kerran viikossa veden otto Hossanjoesta saa olla korkeintaan kolmasosa virtaamasta, poikkeustilanteista on sovittava etukäteen ympäristökeskuksen kanssa. kuormituksen rehevöittäviä vaikutuksista veteen ja vesieliöstöön on seurattava erillisen tarkkailuohjelman mukaan ja kalastukseen kalastustiedusteluin poikkeustilanteista mm. kalataudeista ja -kuolemista on välittömästi ilmoitettava viranomaisille lupa tulee olla määräaikainen. 5. Ylä-Kiannan osakaskunta ja Suomussalmen kalastusalue Muistuttajat ovat vaatineet, että jos lupa myönnetään, on lupamääräyksissä otettava huomioon, että vedenottoa ei saa lisätä nykyisestä, kalojen lisäkasvu saa olla nykyinen eli kg vuodessa ja vuosittain käytettävän rehun määrää tulee pienentää kg:sta kg:aan. Lietteen talteenottoa tulee tehostaa ja viimeaikainen kehitys tulee ottaa huomioon lupamääräyksissä. Kalankasvatuslaitoksen vesialueiden omistajille aiheuttamat vahingot tulee selvittää sekä kompensoida ja korvata. Lupa tulee olla määräaikainen. Hakija tulee velvoittaa luotettavan vedenkulutuksen mittausjärjestelmän rakentamiseen sekä hoitopäiväkirjan pitämiseen. Ympäristöministeriön suojeluvesityöryhmän mietinnössä (63/1992) Hossanjoki on nimetty erityistä suojelua vaativaksi vesistöksi. EU:n vesipuitedi- 18

19 rektiivin tavoitteet ovat monelta osin vastakkaisia kalankasvatuksen kanssa. Tässä vaiheessa kalankasvatuksen määrää ja kuormitusta tulee pienentää. Pohjois-Suomen vesioikeus on kahdessa edellisessä lupapäätöksessä ja evännyt laitoksen lisäveden saannin. Tilanne ei ole muuttunut. Ilmaston muutoksesta tai jostain muusta syystä vesitilanteet ovat viime vuosina rajusti vaihdelleet. Kesä 2006 oli poikkeuksellisen kuiva. Asiantuntijoiden mukaan vastaavanlaisia vuosia tulee jatkossa olemaan usein. Hossanjoen virtaama oli 1,64 m 3 /s. Laitoksen luvassa todetaan vedenotosta, ettei vettä saa laitokselle johtaa enempää kuin kolmasosa Hossanjoen kokonaisvirtaamasta. Johdettava vesimäärä saisi näin ollen olla enintään 546 l/s. Kun veden lisätarve olisi aikana, jolloin joen virtaamat ovat alimmillaan, saattaisi seurauksena olla, että ajoittain laitoksen alavirran puoleisesta vesimäärästä lähes kaikki on laitoksen jätevettä. Hossanjoella on tehty luvun puolivälissä mittavat uittoväylän kunnostustyöt ja on istutettu useana vuonna runsaasti siikoja, harjuksia ja taimenia. Hossanjoen luontaiselle kalastolle ja sen lisääntymiselle kalankasvatuksen käyttöveden lisäämisestä on tuhoisat seuraukset. Kalankasvatusta ei pidä harjoittaa muiden vesistön käyttömuotojen kustannuksella. Kasvatusmäärä edellyttäisi haettua huomattavasti suurempaa lisäveden määrää, jotta kasvattaminen olisi häiriötöntä edes normaaleissa olosuhteissa. Rehumäärää ja fosforikuormitusta ei myöskään saa lisätä. Laitoksen nykyisen luvan rehumäärä on liian suuri. Rehukerroin on 1,3 ja hyötysuhde on huono. Tämän seurauksena jokiosuus laitokselta alavirtaan rehevöityy kohtuuttomasti. Lietteenpoistoa ei saa lieventää hakemuksessa esitetyn mukaiseksi. Liete on poistettava nykyisen luvan määräysten mukaisesti. Lietteenpoistossa tulee ottaa käyttöön parempi tekniikka. Aikaisempien lupahakemusten käsittelyissä on jätetty useita rantojen limoittumista, vedenlaatua ja kalojen makuhaittoja koskevia muistutuksia. Laitoksen jätevesikuormitus on lisännyt Hossanjoen veden ravinnepitoisuutta ja rehevyyttä huomattavasti. Virkistyskäytön ja kalatalouden kannalta arvokas vesialue on merkittävässä määrin huonontunut. Jo edellisen lupakäsittelyn yhteydessä vesialueen omistajat muistuttivat, että Lavajärvi on ruohottunut täysin umpeen. Hossanjoella on kaksi erillistä virkistyskalastuksen lupa-aluetta. Ylempi Metsähallituksen Hossan alue on Alakoskesta ylävirtaan ja alempi Alakoskesta alavirtaan. Alakoski on ensimmäinen koski laitokselta ylävirtaan. Alempi lupa-alue on Hossanjoen alaosan yhteislupa-alue. Siinä ovat mukana Metsähallitus sekä Ylä-Kiannan ja Saarijärven osakaskunnat. Neuvottelut alueiden yhdistämisestä ovat käynnissä. Suunnitelmissa on viehekalastuksen ja kalastusmatkailun palveluvarustuksen kehittäminen, istutusten aloittaminen ja lupajärjestelyt. Mikäli kalankasvatus lisääntyy, se samalla mitätöi kaikki suunnitelmat. Erityisen huolestuneita muistuttajat ovat olleet kalankasvatuslaitoksen jätevesipäästöjen vaikutuksista Hossanjoen alaosan poikastuotantoalueisiin sekä rapu- ja simpukkakantoihin. Hossanjoen uittosäännön kumoamisen katselmustoimituksessa tehdyn asiantuntijalausunnon mukaan Hossanjoki on ollut luonnontilaisena Kiantajärven jokikutuisen siian tärkein lisääntymisalue ja Kiantajärven järvitaimenen poikastuotantoalueena voidaan ensisijaisesti pitää Hossanjoen pää- 19

20 uoman koski- ja virta-alueita (14,6 ha). Eräässä tutkimuksessa päädytään siihen, että 80 % Kiantajärven taimenista lisääntyy Hossanjoessa. Uittosäännön kumoamispäätöksessä todetaan, että Alajoki Tormuanjärvi- Kokkojärvi välillä on koko Kiantajärven tärkeintä arvokalojen poikastuotantoaluetta. Tätä tukee Hossanjoen uittosäännön kumoamispäätös, johon toimitusmiesten esityksestä poiketen vesioikeus on lisännyt Kokkokosken kunnostuksen ja pohjapadon rakentamisen sekä Saarivirran ja Raaninkosken välisen jokiosan uudelleen kiveämisen. Hossanjoen alosalla, Raaninkosken ja Kokkojärven välillä on elinvoimainen rapukanta. Rapuja pyydystetään vuosittain muutamia tuhansia. Hossanjoki on vanha raakkujoki. Alajoella Raaninkoskelta ylävirtaan olevalla suvanto-osuudella on havaittavissa vieläkin runsaasti raakkuja, joidenkin tietojen mukaan helmisimpukoita. Kalastoon ja virkistystoimintaan liittyvät monet merkittävät seikat tulee päätöksenteossa ottaa huomioon. Kiantajärven arvokalojen poikastuotannon merkitys on huomattava. Jo nykyisestä lupamääräysten mukaisesta vedenotosta aiheutuu kalataloudelle ja vesialueen omistajille korvattavaa tai kompensoitavaa vahinkoa. Tähän viittaa hakijan esittämä 500 euron vuotuinen korvaus hyvitykseksi vesistön rehevöitymisestä. Hossanjoen uittoväylän kunnostuksen velvoitteena on 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa 7 8 vuoden aikana istutettu satojatuhansia kesänvanhoja siian ja harjuksen poikasia sekä kymmeniätuhansia taimenen poikasia. Muistuttajat ovat vaatineet hakijalta euron vuotuista korvausta. Sillä tullaan istuttamaan vuosittain kalastuskokoisia taimenia Hossanjoen alaosan virkistyskalastuskohteisiin. Lupa tulee olla määräaikainen ja laitoksella on oltava Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymä veden kulutusta näyttävä mittari sekä hoitopäiväkirja. 20 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutuksista ja vaatimuksista. Selityksessä hakija on esittänyt seuraavaa: 1. Kainuun ympäristökeskus Nykyisen omistajan aikana vuodesta 2003 lähtien laitos on toiminut lupamääräysten mukaisesti, kuten ympäristökeskus on lausunnossaan todennut. Hakija on katsonut, ettei se ole vastuussa edellisen omistajan aikana tapahtuneista luparajojen ylityksistä. Hakija on esittänyt, että lupa myönnetään haetun mukaisesti. Laitoksen kuormitus on ollut hakemuksessa esitettyä tasoa vuosina Hakemussuunnitelman mukaan Hossanjoessa oli fosforipitoisuus tuolloin jonkin verran viime vuosien keskimääräistä tasoa korkeampi, mutta typpi- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat viime vuosia pienempiä. Työvoima- ja elinkeino-keskuksen lausunnon mukaan laitoksen ja Tormuanjärven välillä ei ole merkittäviä koskijaksoja, ja vapakalastus keskittyy laitokselta ylävirtaan ja Tormuanjärvestä alavirtaan oleville koskille. Tormuanjärvellä kalastetaan myös verkoilla. Hakijan käsityksen mukaan toiminnan laajennus ei heikennä merkittävästi mm. pohjan limoittumisen sekä ranta- ja pohjakasvillisuuden lisääntymisen vuoksi vesistön luonnetta, luontotyyppejä ja -arvoja, kalastoa tai Hossanjoen arvoa virkistyskalastusvetenä. Vesistön käyttökelpoisuuden ei arvioida heikentyvän kuormituksen seurauksena. Asian todentamiseksi laitoksen