ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 78/06/2 Dnro Psy-2006-y-82 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 78/06/2 Dnro Psy-2006-y-82 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Lietejoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Hyrynsalmi LUVAN HAKIJA Lietejoen Lohi Oy Lietekyläntie HYRYNSALMI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Muut päästöt... 7 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7 Alueen luonto ja suojelukohteet... 8 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8 Vesistön tila ja käyttö... 8 Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 8 Kalatalous... 9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalatalouteen Muut ympäristövaikutukset Hankkeen hyödyt ja vahingot TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Tulosten toimittaminen ja raportointi Tarkkailuohjelmien muuttaminen VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakijan kuuleminen ja selitys Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa... 20

3 Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös...22 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 23 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Lietejoen Lohi Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Lietejoen kalankasvatuslaitoksella siten, että laitokselle johdetaan Lietejoesta vettä enintään 150 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin 1/3 Lietejoen kulloisestakin kokonaisvirtaamasta, hautomoon johdetaan pohjavettä halkaisijaltaan 75 mm:n putkella hakijan omistamalla maalla olevasta lähteestä Lietejoen alitse enintään 10 l/s, käytettävä kuivarehumäärä on enintään kg vuodessa, kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin kg vuodessa ja fosforikuormitus vuodessa on tuotantotietojen perusteella laskettuna enintään 95 kg. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Hyrynsalmen kunnan Oravivaaran kylässä Lietejoen oikealla rannalla hakijan omistamalla kiinteistöllä. Laitospaikalta on matkaa Emäjokeen noin 4 km. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa. Lupaa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa vesilain 1 luvun :ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen. Vesilain 9 luvun 7 :n 1 momentin mukaan muun kuin tilapäisen pohjavedenottamon tekemiseen, joka on suunniteltu vähintään 250 m 3 vuorokaudessa käsittävän vesimäärän ottamiseen, on haettava lupa. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 24/98/2 mukaan luvan haltijan on vuoden 2005 loppuun mennessä toimitettava vesioikeudelle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus, mikäli päätöksessä tarkoitettua kasvatustoimintaa on tarkoitus jatkaa mainitun vuoden jälkeen.

5 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja pintaveden johtamista sekä pohjaveden ottamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin ja 7 :n 1 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 24/98/2 nojalla. Kalankasvatuslaitoksen alueella on voimassa hyväksytty Hyrynsalmen keskustaajaman osayleiskaava, jossa alue on merkitty kalankasvatuslaitoksen alueeksi (EKa). Kalankasvatuslaitoksen ympäristö on osoitettu merkinnällä VL eli lähivirkistysalue. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitos sijaitsee hakijan omistamalla kiinteistöllä Toivola RN:o 5:44. Laitoksella kasvatetaan kirjolohen poikasia ja emokaloja. Noin kolmannes tuotannosta on poikasia. Poikasista osa myydään ja osa jatkokasvatetaan hakijan muilla laitoksilla. Laitoksella säilytetään talvella emokaloja noin kg sekä 1-vuotiaita poikasia enintään kg. Vesilain mukainen toiminta Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Vesioikeuden päätöksen mukaan laitokselle saadaan johtaa vettä Lietejoesta enintään 100 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin 1/3 kulloisestakin kokonaisvirtaamasta laitoksen kohdalla sekä hautomoon pohjavettä hakijan maalla olevasta lähteestä Lietejoen alitse rakennetulla 75 mm:n putkella enintään 10 l/s. Vesi johdetaan Lietejoesta avokanavalla sihti- ja patorakenteiden kautta. Pohjavettä hapetetaan ja yli puolet käytettävästä vedestä suodatetaan, hapetetaan ja kierrätetään. Kalat kasvatetaan poikashallissa olevissa altaissa ja emokalat lietekouruilla varustetuissa maa-altaissa. Hallissa on altaita yhteensä 21 kpl, niiden vesisyvyys on 0,4 m ja 1 m, pinta-ala yhteensä 112 m 2 ja tilavuus 80 m 3. Kasvatukseen käytettäviä maa-altaita on yhteensä 5 kpl ja yksi laskeutusallas. Altaiden pinta-ala on yhteensä noin 300 m 2 ja kasvatusaltaiden tilavuus noin m 3 sekä laskeutusaltaan noin 300 m 3. Vesioikeuden päätöksen nro 24/98/2 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan enintään kg vuodessa kuivarehua, jonka fosforipitoisuus teuraskalan kasvatuksessa on enintään 0,9 % ja pienpoikasten kasvatuksessa mahdollisimman pieni. Rehukerroin saa olla enintään 1,3. Fosforikuormitus saa olla enintään 70 kg vuodessa ja enintään 0,45 kg/vrk kasvatuskaudella kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedet on johdettava Lietejokeen laskeutusaltaan kautta. Liete on poistettava kasvatusaltaista

6 kasvatuskaudella vähintään kerran viikossa ja laskeutusaltaasta vähintään kerran kuukaudessa. Rehuista on poistettava pöly ennen ruokintaa ja kaloja ei saa yliruokkia. Kalat ruokitaan automaateilla poikashallissa ja pääosin myös maa-altailla. Laitoksella on käytetty rehua vuosina kg vuodessa, keskimäärin kg vuodessa ja sillä on kasvatettu kalaa lisäkasvuna ilmaistuna kg vuodessa, keskimäärin kg vuodessa. Rehukerroin on ollut keskimäärin 1,12 vuodessa, vaihtelu 0,90 1,44 vuodessa. Rehusta noin 80 % käytetään kesä syyskuussa. Kuormitusta on tarkkailtu yhden kerran kesässä. Tulevasta vedestä on otettu kertanäyte ja lähtevästä vuorokauden kokoomanäyte. Rehun fosforipitoisuus on ollut 2000-luvulla keskimäärin 0,9 % ja typpipitoisuus 6,5 %. Kasvatuskauden aikainen mitattu fosforikuormitus on vuosina ollut 0,09 0,29 kg/vrk, keskimäärin 0,20 kg/vrk ja laskennallinen fosforikuormitus vastaavasti 0,22 0,53 kg/vrk, keskimäärin 0,36 kg/vrk. Laskennallinen fosforikuormitus on ollut vuosina kg/v, keskimäärin 68 kg/v. Laskennallinen typpikuormitus kasvatuskaudella on vuosina ollut 1,9 4,9 kg/vrk, keskimäärin 3,1 kg/vrk ja kg/v, keskimäärin 524 kg/v. Laskennallinen fosforikuormitus on ylittänyt lupamääräyksen vuosina 1999 ja 2000 sekä vuosikuormitus myös vuonna Todellisuudessa kuormitus on ollut arvioitua pienempi, sillä arviossa ei ole otettu huomioon lietteen poistoa eikä veden kierrätystä hallissa. Mitattu kuormitus on ollut lähes puolet pienempi kuin tuotantotietojen perusteella laskettu kuormitus. Ominaiskuormitus tuotettua elävää kalakiloa kohden on ollut vuosina keskimäärin 6,2 g fosforia ja 48 g typpeä. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetetut tavoitearvot ovat 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua (elävää) kalakiloa kohden. Lietejoen laitoksella tavoitteisiin on viime vuosina päästy vuoden 2005 typpikuormitusta lukuun ottamatta. Poikashallin altaiden pohjasta lietepitoiset vedet imetään kaksi kertaa päivässä ja johdetaan laitosalueella olevaan lietealtaaseen, josta vesi imeytyy maaperään. Muilta osin poistovesi johdetaan kahden maa-altaan ja laskeutusaltaan kautta Lietejokeen. Maa-altaissa on lietekourut ja maa-altaiden vesi johdetaan laskeutusaltaan kautta vesistöön. Maa-altaiden lietekourut tarkistetaan viikoittain ja liete poistetaan, mikäli sitä kouruissa on. Liete pumpataan lietealtaaseen. Lieteallas tyhjennetään syksyllä. Poistettu liete käytetään maanparannusaineena. Laitoksella ei perata kaloja. Laitoksella kuolleet kalat, noin 500 kg vuodessa, kerätään päivittäin ja haudataan maahan laitosalueelle. Isot ja pienet rehusäkit (noin 140/v) toimitetaan asianmukaiseen jätekeräykseen. Laitoksella muodostuu pieni määrä moottoriöljyä. Se säilytetään tiiviissä astiassa ja toimitetaan asianmukaiseen keräyspisteeseen. Rehut tuodaan laitokselle säkeissä ja varastoidaan varastorakennuksessa ja poikasrehut poikashallissa. Suolaa käytetään kg ja formaliinia noin 200 l vuodessa. Kaloja kuljetetaan kuorma-autolla noin 10 kertaa vuodessa ja rehuja tuodaan 3 4 kertaa vuodessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Laitoksen hautomossa yli puolet käytettävästä vedestä suodatetaan, hapetetaan ja kierrätetään. Maa-altaat on varustettu lietekouruin. Laitoksen va- 6

7 rustelun voidaan katsoa olevan tällä hetkellä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksen huolellinen hoito, ruokinnan optimointi mahdollisimman alhaisen rehukertoimen saavuttamiseksi, mahdollisimman vähän ravinteita sisältävän kuivarehun käyttö, veden osittainen kierrätys poikashallissa sekä lietevesien poisto poikasaltaista ja maa-altaiden lietekouruista on parhaan käytännön soveltamista. 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Muut päästöt Kalankasvatuksen vesistökuormitus muodostuu pääasiassa hukkarehusta sekä kalojen ulosteista ja eritteistä. Osa aineista joutuu vesistöön liuenneena ja osa kiintoaineeseen sitoutuneena. Pohjaan laskeutuva liete hajoaa varsin nopeasti ja luovuttaa ravinteita perustuotannon käyttöön. Vesistökuormituksen suuruus riippuu käytettävän rehun määrästä ja laadusta sekä lietteenpoiston tehokkuudesta. Rehunkäyttö ja siten myös vesistökuormitus on yleensä suurin loppukesällä. Kasvatuskauden aikainen mitattu fosforikuormitus on vuosina ollut 0,09 0,29 kg/vrk, keskimäärin 0,20 kg/vrk ja laskennallinen fosforikuormitus vastaavasti 0,22 0,53 kg/vrk, keskimäärin 0,36 kg/vrk. Laskennallinen fosforikuormitus on ollut vuosina kg/v, keskimäärin 68 kg/v. Laskennallinen typpikuormitus kasvatuskaudella on vuosina ollut 1,9 4,9 kg/vrk, keskimäärin 3,1 kg/vrk ja kg/v, keskimäärin 524 kg/v. Hakemuksen mukaisesta tuotannosta aiheutuu vesistöön meneväksi fosforikuormitukseksi tuotantotietojen perusteella laskettuna enintään 95 kg vuodessa. Todellisuudessa kuormitus on jonkin verran pienempi hallissa tapahtuvasta veden kierrätyksestä ja lietevesien poistamisesta johtuen. Vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisiin ominaiskuormitusarvoihin, 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohden, laitoksella päästäneen myös jatkossa. Kuormitus pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena laitoksen huolellisella hoidolla, ruokinnan optimoinnilla, käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä kuivarehuja ja lietteenpoistolla. Toiminta ei aiheuta hajua ympäristöön. Maa-altailla olevista ruokintaautomaateista lähtee ääni. Kaloja ei ruokita yöllä. Toiminta ei aiheuta haitallisia päästöjä maaperään ja pohjaveteen. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Lietejoen Lohi Oy kalankasvatuslaitos sijaitsee Hyrynsalmen reittiin kuuluvan Lietejoen valuma-alueen alaosalla (59.451). Lietejoki laskee Emäjokeen Hyrynsalmen taajamasta alavirtaan. Lietejoen valuma-alueen pintaala on 208 km 2 ja järvisyys 0,6 %.

8 Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Lietejoen valuma-alueella sijaitsee Hyrynsalmen taajaman käytöstä poistunut kaatopaikka ja myös tätä kaatopaikkaa ennen käytössä ollut kaatopaikka. Muita pistekuormittajia Lietejoen varressa ei ole. Välittömästi laitoksen alavirran puolella Lietejokeen rajoittuu ampumarata. Emäjoen varressa Lietejoen liittymästä alavirtaan sijaitsee Hyrynsalmen taajaman jätevedenpuhdistamo ja Kainuun Lohi Oy:n Emäjoen kalankasvatuslaitos. Hyrynsalmen reitti on rakennettu voimatalouden käyttöön ja järviä säännöstellään. Reitin pintavedet ovat luonnostaan lievästi humuspitoisia, mikä johtuu soilta vesiin valuvista humusaineista. Vuosien veden laatuun perustuvan yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Lietejoen ja Emäjoen vedet kuuluvat luokkaan hyvä. Lietejoen virtaama on arvioitu Hyrynsalmen reitillä sijaitsevan Uvan alueen (F=249 km 2, L=3,9 %) vuosien virtaamien perusteella valumaalueiden suhteella. Lietejoen keskivirtaamaksi on saatu 3,3 m 3 /s, keskiylivirtaamaksi 28 m 3 /s ja keskialivirtaamaksi 0,85 m 3 /s. Kesä-syyskuun keskivirtaama on 2,7 m 3 /s. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei sijaitse suojelukohteita. Lietejoen vettä ei käytetä talousvetenä. Alueella ei ole myöskään yleisiä uimarantoja. Kalankasvatuslaitos sijaitsee I-luokan pohjavesialueeksi luokitellulla Multimäen pohjavesialueella. Tällä pohjavesialueella on sijannut aikoinaan myös kunnan kaatopaikka (Ruijanmeri). Pohjavesialueella on vedenottamo, mutta se ei ole kunnan vesilaitokselta saadun ilmoituksen mukaan ollut vuosiin käytössä mm. kohonneiden humusarvojen vuoksi. Kunnan vedenottamo sijaitsee viereisellä Mäntykankaan pohjavesialueella. Lietejoen rannassa laitokselta alavirtaan ei ole vakituista asutusta eikä kesämökkejä. Lähin asuttu rakennus on yli kilometrin päässä laitokselta lounaaseen. 8 Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Lietejoen Lohi Oy:n kuormituksen vesistövaikutuksia on tarkkailtu laaditun Kainuun vesipiirin vesitoimiston hyväksymän ohjelman mukaan. Vesinäytteet on otettu kerran vuodessa heinäkuussa laitokselle tulevasta vedestä ja Lietejoesta noin 2 km laitoksen alavirtaan. Havaintopaikkojen väliin laskee pieniä metsäojia. Vedenlaadun nykytilaa on tarkasteltu vuosien tulosten perusteella ja vedenlaadun kehitystä viimeisen kymmenen vuoden ajanjaksolla. Suhteellisen pienestä valuma-alueesta (208 km 2 ) ja vähäisestä järvisyydestä johtuen vedenlaatu vaihtelee melko paljon valuntatilanteesta riippuen. Vesi on väriarvojen perusteella melko humuspitoista. Happitilanne joessa on ollut heinäkuussa hyvä ja vesi on useimmiten lievästi emäksistä. Fosforipitoisuus on ollut vuosina laitoksen ylävirran puolella keskimäärin 12,3 µg/l ja alavirran puolella 15,5 µg/l. Typpipitoisuus on ollut keskimäärin lähes sama laitoksen ylä- ja alavirran puolella ( µg/l),

9 mutta ammoniumtyppipitoisuus on ollut laitoksen alavirran puolella korkeampi. Kasviplanktonin määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on ollut laitoksen ylävirran puolella keskimäärin 2,1 µg/l ja alavirran puolella 2,6 µg/l. Kesällä 2005 todettu poikkeuksellisen korkea a-klorofyllipitoisuus on mitä ilmeisimmin virheellinen eikä kuvaa vesistön todellista tilannetta, joten sitä ole otettu tarkastelussa huomioon. Klorofyllipitoisuudet ovat olleet karuille vesille tyypillisiä samoin kuin typpipitoisuudet ja yleensä myös laitoksen ylävirranpuoliset fosforipitoisuudet. Laitoksen alavirran puolella fosforipitoisuudet ovat olleet karuille tai lievästi reheville vesille tyypillisiä. Laitoksen ylä- ja alavirran puolella on esiintynyt fekaalisia koliformisia bakteereja yleensä pieniä määriä siten, että vesi on kuulunut yleisen käyttökelpoisuusluokituksen luokkarajojen mukaan luokkaan erinomainen (<10 kpl/100 ml) tai hyvä (<50 kpl/100 ml), ja veden hygieeninen laatu on ollut uimavesinormien mukaan hyvä. Heinäkuussa 2000 bakteeritiheys oli alemmalla tarkkailupisteellä poikkeuksellisen korkea, mikä nostaa keskiarvoa. Lietejoen kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksissa kehityssuunta on melko selvästi laskeva. Myös fosforipitoisuudet ovat hieman pienentyneet etenkin laitokselta alavirtaan. Klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet melko paljon eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Lietejoen suulta otetussa näytteessä veden kokonaisfosforipitoisuus oli 10 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 280 µg/l. Lietejoen vedenlaatu on heinäkuun tarkkailutulosten perusteella ollut varsin hyvä, ja se on pysynyt vakaana tai parantunut viimeisen 10 vuoden aikana. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet pääosin karuille vesille tyypillisiä. Vedenlaatuun perustuvan yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Lietejoki kuuluu luokkaan hyvä. Hakijan kuormituksen vaikutus on ollut havaittavissa melko lievänä Lietejoen fosforipitoisuuden kasvuna. 9 Kalatalous Emäjoki järvineen Hyrynsalmelta alavirtaan kuuluu Hyrynsalmi-Ristijärven kalastusalueeseen. Kalastusoikeuden haltija Lietejoella laitoksen kohdalta alavirtaan rautatiesillalle asti on Oravivaaran osakaskunta ja Metsähallitus. Rautatiesillalta alavirtaan oleva Lietejoki ja Emäjoki noin 2 km Lietejoen yhtymäkohdasta alavirtaan on Salmen osakaskunnan vesialuetta. Alempi Emäjoki ja Seitenjärvi ovat Oravivaaran osakaskunnan vesialuetta. Seitenjärven eteläosassa on pieni vesialue Ristijärven osakaskunnalla. Emäjoella ja Seitenjärvellä vesialueita omistaa myös vesistön säännöstelijä Fortum Power and Heat Oy. Tiedot Lietejoen kalastosta ja kalastuksesta on saatu Salmen osakaskunnan esimiehen haastattelusta kesäkuussa Emäjokea ja Seitenjärveä koskevat tiedot perustuvat kalataloustarkkailuun liittyvään kalastustiedusteluun, joka koskee vuotta Salmen osakaskunnan edustajan mukaan kalastus Lietejoella on kesäaikaan keskittyvää vapakalastusta. Joki soveltuu paikoin erinomaisesti koskikalastukseen. Saaliiksi saadaan tavallisten kevätkutuisten lajien (ainakin hauki ja ahven) lisäksi harjusta ja purotaimenta, jotka lisääntyvät Lietejoessa luontaisesti. Kalat ovat yleensä melko pieniä. Joen alaosalla kalastetaan jonkin verran myös katiskoilla. Joessa ei ole rapua, vaikka sitä on vähän istutettukin joen suun lähelle. Kaloissa ei ole makuvirheitä eikä muitakaan mainittavia kalastushaittoja ole koettu. Lietejoella käyvien kalastajien

10 lukumääristä ja saaliista ei ole tietoa. Jokeen istutetaan pyyntikokoista kirjolohta. Vuotta 2002 koskeva kalastustiedustelu kattoi Lietejoen liittymästä alavirtaan Emäjoen ja Seitenjärven lähialueen (noin 2 km:n etäisyydelle) vakituisesti asutut taloudet, jotka haastateltiin henkilökohtaisesti. Selvitysalueella oli 14 vakituisesti asuttua taloutta. Talouksista kalasti 10, puolet kalasti Emäjoella ja puolet Seitenjärvellä. Seitenjärven kalastukseen sisältyy hiukan kalastusta myös Pölhönjärvellä. Kalastus oli pääasiassa verkko-, katiska- ja vetouistelukalastusta. Verkkoja oli käytössä 18 ja katiskoja 20. Verkot olivat pääasiassa silmäharvuudeltaan mm. Vetouistelua harjoitti 8 taloutta yhteensä 24 vavalla. Verkoilla kalastettiin touko-lokakuussa keskimäärin 30 päivää. Katiskoilla kalastettiin touko-lokakuussa keskimäärin 81 päivää. Vetouistelua harjoitettiin keskimäärin 19 kertaa kesän aikana. Haastateltujen kokonaissaalis Emäjoelta ja Seitenjärveltä oli vuonna 2002 noin 750 kg, josta haukea oli puolet, ahventa vajaa kolmannes ja särkeä reilu kymmenesosa (taulukko). Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa, kirjolohta, kuhaa ja madetta sekä satunnaisesti taimenta ja säynettä. Saaliista pääosa eli 73 % saatiin Seitenjärvestä. Siinä on mukana saalista hiukan myös Pölhönjärvestä. Talouskohtainen saalis oli Emäjoella 40 kg, Seitenjärvellä 109 kg ja kaikilla keskimäärin 75 kg. Vuotta 2002 pidettiin yleensä keskimääräisen hyvänä saalisvuotena. Taulukko. Kokonaissaalis (kg) Emäjoella ja Seitenjärvellä vuonna Alue Taimen Siika Kirjolohi Hauki Ahven Kuha Made Säyne Särki Yhteensä Emäjoki Seitenjärvi Yhteensä Vuonna 1994 samalla alueella tehdyn vastaavanlaisen tiedustelun mukaan kalastavia talouksia oli 14, joiden kokonaissaalis oli 840 kg eli 60 kg taloutta kohden. Saalis oli silloinkin pääasiassa haukea, ahventa ja särkeä. Talouskohtainen saalis oli vuonna 2002 parempi kuin vuonna Tähän on voinut vaikuttaa se, että vuonna 1994 tiedustelussa oli mukana myös kesämökkiläisiä, joiden kalastus on usein vähäisempää kuin paikallisilla asukkailla. Kalojen makuvirheitä kommentoi 10 kalastajaa vuonna Kahdeksan ilmoitti, että makuvirheitä ei esiinny ja kahden mukaan kalojen käyttökelpoisuutta heikentäviä makuvirheitä esiintyy Emäjoella satunnaisesti. Pyydysten limoittumisen ilmoitti vaikeuttavan kalastusta seitsemän kalastajaa ja kahden mielestä likaantuminen ei haittaa pyyntiä. Muina kalastusta haittaavina tekijöinä mainittiin vesistön säännöstely (vedenkorkeuden vaihtelu, veden ajoittainen vähäisyys varsinkin keväällä, rantaviivan muuttuminen, pohjan kannot ja risut, turvelauttojen nousu kesällä varsinkin Pölhönjärvellä) ja venevalkaman puuttuminen Emäjoelta. Seitenjärven-Emäjoen-Hyrynjärven kalastoon kuuluvat kalastustiedustelujen mukaan ainakin muikku, siika, taimen, järvilohi, kirjolohi, harjus, hauki, ahven, kuha, made ja särki. Emäjokeen on istutettu rapua, joka hävisi alueelta jo kymmeniä vuosia sitten. Emäjokeen on istutettu kirjolohta, järvija purotaimenta sekä harjusta.

11 11 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin keski- ja loppukesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmillaan. Virtaavassa vesistössä ravinteisuuden kasvu lisää ensisijaisesti kiinteällä alustalla kasvavaa päällyslevästöä purkualueen läheisyydessä. Myös rantojen limoittuminen ja vesikasvillisuus voivat lisääntyä. Rehevyyden kasvu yleensä lisää seisovien kalanpyydysten limoittumista. Haitalliseksi rehevöityminen katsotaan, kun se haittaa merkittävästi vesistön muuta käyttöä. Lietejoessa laitoksen alavirran puolella fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 3 µg/l korkeampi kuin laitokselle tulevassa vedessä. Typpipitoisuus on ollut samaa tasoa ja kasviplanktonin määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on ollut vain hieman korkeampi laitoksen alavirran puolella laitokselle tulevaan veteen verrattuna. Lietejoen happitilanteeseen laitoksen kuormituksella ei ole ollut vaikutusta. Heinäkuun tarkkailutulosten mukaan veden ravinteisuutta ja rehevyyttä kuvaavat suureet ovat pienentyneet tai kehityssuuntaa ei ole ollut havaittavissa viimeisten 10 vuoden aikana. Laimentumissuhteen perusteella laskettuna laitoksen viime vuosien keskimääräinen tuotantotietoihin perustuva fosforikuormitus lisää Lietejoen fosforipitoisuutta noin 1 2 µg/l ja typpipitoisuutta noin µg/l. Keskialivirtaamatilanteissa pitoisuuksien kasvu on suurempi, mutta virtaamat ovat yleensä lyhytkestoisia ja esiintyvät yleisimmin kevättalvella, jolloin laitokselta ei tule kuormitusta. Nyt haetun suuruisella tuotannolla fosforipitoisuuden arvioitu keskimääräinen kasvu on nykyistä tasoa, noin 2 µg/l, kuten jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee. Tuotantotietojen perusteella arvioiduissa kuormituksissa ei ole otettu huomioon lietteen poistoa eikä veden kierrätystä poikashallissa. Laitoksen mittaustuloksiin perustuva kuormitus on ollut lähes puolet pienempi kuin arvioitu kuormitus. Tutkimusten mukaan kalankasvatuksesta peräisin olevasta fosforikuormituksesta noin kolmannes on levästölle käyttökelpoisessa muodossa, soijapohjaista rehua käytettäessä vieläkin vähemmän. Tarkkailutulosten ja arvioiden perusteella hakijan aiheuttama kuormitus ei ole heikentänyt merkittävästi Lietejoen veden laatua eikä käyttökelpoisuutta. Arvio hakijan kuormituksen aiheuttamasta ravinnepitoisuuksien kasvusta Lietejoen suulla vuosina keskimääräisten tuotantotietojen perusteella arvioidulla kuormituksella sekä haetun rehumäärän mukaisella arvioidulla fosforikuormituksella kolmessa eri virtaamatilanteessa. Virtaama m 3 /s MQ MQ (VI-IX) MNQ 3,3 2,7 0,85 Kuormitus (kg/d) Pitoisuuslisä (µg/l) Kasvatuskausi Kok.P 0,36 1,3 1,5 4,9 Kok.N 3, Arvio Kok.P 0,50 1,8 2,1 6,8

12 12 Vaikutus kalatalouteen Muut ympäristövaikutukset Hankkeen hyödyt ja vahingot Vesistövaikutusarvion mukaan hakijan aiheuttaman kuormituksen vaikutus on havaittavissa melko lievänä ravinnepitoisuuksien ja rehevyyden kasvuna Lietejoessa. Selvimmin vaikutukset näkyvät kesän alivirtaamakausina päällyslevästön kasvun voimistumisena etenkin laitoksen läheisyydessä. Vesistön happitilanteeseen kuormituksella ei ole sanottavaa vaikutusta. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seurausilmiöineen ei vaaranna vesistön nykyisiä kalakantoja. Kevätkutuiset kalalajit ovat vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestäviä ja niiden kantoihin kuormituksella ei ole vaikutusta. Rehevöitymisen haitalliset vaikutukset voivat yleensä ilmetä lähinnä syyskutuisten kalalajien lisääntymisongelmina. Jätevesien rehevöittävä vaikutus on virtaavan joen olot huomioon ottaen kuitenkin siksi pieni, että sillä ei arvioida olevan vaikutusta harjuksen ja purotaimenen lisääntymiseen eikä mahdollisesti elpyvään rapukantaan. Emäjoella vesistön säännöstely on selvästi merkittävämpi kalakantoihin vaikuttava tekijä kuin kalankasvatuslaitokselta tuleva kuormitus. Kuormitus lisää osaltaan alapuolisen vesistön rehevyyttä, mistä aiheutuvat kalataloudelliset haitat ovat lähinnä erilaisia kalastukseen liittyviä haittoja kuten pyydysten limoittuminen. Lietejoella kalastushaittoja ei ole tiedossa. Vesistön säännöstely ja pyydysten limoittuminen ovat kalastajien mukaan Emäjoella ja Seitenjärvellä kalastusta eniten haittaavia tekijöitä. Jätevesistä välillisesti aiheutuvat makuhaitat laitoksen alavirran puolen kaloissa ovat epätodennäköisiä. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haittaa ihmisten terveydelle tai yleiselle viihtyisyydelle. Toiminta ei aiheuta hajua. Ruokinta-automaateista lähtevän äänen ei arvioida aiheuttavan merkitsevästi häiritsevää melua ympäristöön. Lähin asuttu rakennus sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä laitoksesta lounaaseen. Toiminnan ei arvioida aiheuttavan haitallisia päästöjä maaperään. Laitos työllistää kaksi henkilöä. Poikaset jatkokasvatetaan hakijan muilla laitoksilla ja osa myydään. Purkuvesistönä toimivan Lietejoen vedenlaatu on heinäkuun tarkkailutulosten perusteella ollut varsin hyvä, ja se on pysynyt vakaana tai parantunut viimeisen 10 vuoden aikana. Ravinne- ja a- klorofyllipitoisuudet ovat olleet pääosin karuille vesille tyypillisiä. Vedenlaatuun perustuvan yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Lietejoki kuuluu luokkaan "hyvä". Hakijan aiheuttaman kuormituksen vaikutus on ollut havaittavissa melko lievänä Lietejoen fosforipitoisuuden kasvuna. Tarkkailutulosten ja arvioiden perusteella pienen tuotannon lisäyksen ei arvioida muuttavan merkittävästi vesistön vedenlaatua eikä käyttökelpoisuutta. Kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, ettei niistä aiheudu korvattavaa vahinkoa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kuormitus- ja vesistötarkkailu on toteutettu Kainuun vesipiirin vesitoimiston hyväksymän mittaus- ja tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakemuksen liitteenä on ehdotus tarkkailuohjelmaksi.

13 13 Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Laitoksen hoitaja tekee käyttö- ja hoitotarkkailua pitämällä laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Kirjaan merkitään laitokselle tuodut ja laitokselta siirretyt kalamäärät, käytetyn rehun määrä päivittäin, rehun laatu, käytetyt kemikaalit, tiedot kalojen lääkityksestä ja rokotuksesta, käytettyjen lääkeaineiden määristä, kalataudeista sekä kalakuolemista ym. vastaavista tapahtumista laitoksella. Hoitopäiväkirjaan kirjataan myös käytetyn veden määrä sekä tiedot lietteenpoistosta ja sijoituksesta. Käytetystä kuivarehusta merkitään hoitopäiväkirjaan tuotenimi, raekoko sekä fosfori- ja typpipitoisuus. Rehun ravinnepitoisuuksista on käytettävissä valmistajan ilmoittamia tietoja (rehun vakuustodistus). Hoitopäiväkirja säilytetään laitoksella ja esitetään vaadittaessa valvovalle viranomaiselle. Valvovalle viranomaiselle annetaan vaadittaessa hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Hoitopäiväkirja toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Kasvatuskauden päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden alussa toimitetaan yhteenveto kala- ja rehumääristä Kainuun ympäristökeskukselle Vahti-rekisteriä varten. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, kerran heinä- ja elokuussa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäyte automaattisella näytteenottimella tai vähintään 8 tunnin kokoomanäyte. Käsin kerätty kokoomanäyte koostuu vähintään kuudesta noin kahden tunnin välein päivän aikana kerätystä osanäytteestä. Näytteet toimitetaan analysoitavaksi vuorokauden kulussa näytteenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, niin ne pakastetaan ja toimitetaan myöhemmin pakastettuna laboratorioon analysoitavaksi. Laitoksen henkilökunta voi ottaa kuormitustarkkailunäytteet. Näytteitä määritetään kokonaisfosfori. Vaikutustarkkailu Kalankasvatuksen merkittävin vesistövaikutus on ravinnekuormituksen aiheuttama ravinteisuuden ja rehevyyden kasvu. Laitoksen aiheuttaman kuormituksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan kerran vuodessa, välisenä aikana otettavin vesinäyttein. Näytteet otetaan nykyisen ohjelman mukaisilta havaintopaikoilta laitokselle tulevasta vedestä ja Lietejoesta. Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Yk laitokselle tuleva Lie Tu Helalampi2 Lie Näytteenottosyvyys on 1 m tai puolet kokonaissyvyydestä. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: Näkösyvyys ja lämpötila (maastossa), happi, ph, väri, kok.p, PO 4 -P, kok.n, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, fekaaliset koliformiset bakteerit ja a-klorofylli.

14 Näytteenotossa noudatetaan vesi- ja ympäristöhallinnon antamia ohjeita. Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti tai viranomaisten hyväksymin menetelmin. 14 Tulosten toimittaminen ja raportointi Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvolliselle, Kainuun ympäristökeskukselle ja Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset raportoidaan kerran vuodessa joko erikseen tai alueen yhteistarkkailuraporteissa. Tarkkailuohjelmien muuttaminen Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Lietejoen vedenlaatu on heinäkuun tarkkailutulosten perusteella ollut varsin hyvä, ja vedenlaatu on pysynyt vakaana tai parantunut viimeisen 10 vuoden aikana. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet pääosin karuille vesille tyypillisiä. Vedenlaatuun perustuvan yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Lietejoki kuuluu luokkaan hyvä. Hakijan aiheuttaman kuormituksen vaikutus on ollut havaittavissa melko lievänä Lietejoen fosforipitoisuuden kasvuna. Tarkkailutulosten ja arvioiden mukaan pienen tuotannon lisäyksen ei arvioida muuttavan merkittävästi vesistön veden laatua eikä käyttökelpoisuutta. Kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset on hakemussuunnitelmassa arvioitu kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Hyrynsalmen ja Ristijärven kunnassa sekä erityistiedoksiantona Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Hyrynsalmen kunnalle ja sen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Hyrynsalmen kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Kainuun Sanomissa. Muistutukset ja vaatimukset 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskuksen tiedon mukaan Lietejoessa esiintyy jokihelmisimpukkaa, joka on luonnonsuojelulain mukaan luokiteltu uhanalaiseksi ja erityisesti suojeltavaksi lajiksi. Lajia on tavattu Lietejoen alaosalta sukeltamalla

15 noin 300 metrin pituisella jokiosuudella. Ympäristökeskuksella ei ole tietoa siitä, kuinka laajalti lajia Lietejoessa esiintyy. Hakemuksessa on esitetty varsin selkeä arvio laitoksen ylä- ja alavirranpuolisen vesistön nykytilasta sekä arvio laitoksen aiheuttaman kuormituksen vaikutuksista alapuoliseen vesistöön. Ympäristökeskus arvioi, ettei laitoksen toiminta ja sen aiheuttama kuormitus heikennä merkittävästi laitoksen alapuolisen Lietejoen vedenlaatua eikä virkistyskäyttöä. Ympäristökeskus arvioi, ettei Lietejoen kalankasvatuslaitoksen nykymuotoinen toiminta vaaranna alapuolella havaitun jokihelmisimpukan esiintymää. Ympäristökeskuksen suorittamien tarkastusten ja näytteenottojen perusteella laitoksen vedenkäyttö, kuormitus ja toiminta ovat olleet lupaehtojen mukaista. Laitokselle tehdyssä tarkastuksessa ilmeni, että laitoksella oli käynnissä saneeraus. Kasvatustoiminta ja veden käyttö oli tästä johtuen keskeytyksissä. Vuosien tuotantotietojen perusteella arvioitu keskimääräinen kokonaisfosforikuormitus (68 kg/v) vastaa asukasvastineluvuiksi muutettuna noin 85 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Kokonaistypen osalta kuormitus (524 kg/v) vastaa noin 102 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Laitoksen toimintaa laajennettaessa hakijan esittämällä tavalla kokonaisfosforikuormitus (95 kg/v) vastaisi noin 118 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa kalankasvatukseen siten, että lisäkasvu saa olla enintään noin kg/v ja rehun käyttö enintään kg/v. Tuotantotietojen perusteella laskettu kokonaisfosforin kuormitus saa olla enintään 85 kg/v ja kasvatuskauden ( ) kuormitus kuukausikeskiarvona enintään 0,50 kg/vrk. Laitoksen vedenkäyttö voidaan hyväksyä hakemuksen mukaisena. Kalankasvatuksessa syntyvä liete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu vesistön tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Lietteenkäsittelyssä ja sijoittamisessa tulee ottaa huomioon lisäksi sitä koskeva lainsäädäntö, mikäli lietettä luovutetaan laitoksen ulkopuoliseen käyttöön. Laitoksen tarkkailu, tulosten toimittaminen ja raportointi voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti. Laitoksen alavirranpuoleisen Lietejoen vesistötarkkailupisteen havaintopaikka on Lietejoki2. Se on hakemuksessa virheellisesti Helalampi2. Laitoksen jätehuolto on hoidettava jätelain ja Hyrynsalmen kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Laitoksella syntyvistä jätteistä, niiden käsittelystä ja määristä on pidettävä kirjaa. Kasvatuksessa syntyvät muovijätteet tulee toimittaa jätteenkeräykseen ellei niitä oteta hyötykäyttöön. Laitoksella mahdollisesti tapahtuvista häiriö- ja poikkeustilanteista esim. kalakuolema- tai kalatautitapauksista tulee tehdä välittömästi ilmoitus Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle. Samalla on ryhdyttävä toimenpiteisiin häiriö- tai poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä mahdollisesti järjestettävä tarkkailu päästöjen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva ympäristö- ja vesitalouslupa. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää lupaviranomaiselle vuoden 2016 loppuun mennessä. 15

16 16 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että laitoksen kuormitus on havaittavissa ravinnepitoisuuksien nousuna laitoksen alavirran puolella. Lietejoessa kalastetaan lähinnä vapavälinein, eikä kalastukselle aiheutuvaa haittaa ole juurikaan odotettavissa. Ravinnekuormitus aiheuttaa kuitenkin yhdessä Hyrynsalmen kunnan jätevedenpuhdistamon ja Kainuun Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen kuormituksen kanssa haittaa kalastolle ja kalastukselle Emäjoessa, minkä vuoksi laitokselle on määrättävä kuormitusosuutensa mukainen toimenpidevelvoite. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan estettä luvan myöntämiselle ei ole. Kuormituksen pieni kasvu ei ennalta arvioiden muuta oleellisesti tilannetta Lietejoessa, eikä kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta ole tarpeen määrätä. Kuormituksen vesistövaikutuksia on kuitenkin tarkkailtava Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakijan on istutettava Emäjokeen vuosittain 20 kg yli 600 gramman painoisia kirjolohia. Velvoitteen toteuttamistapaa on voitava muuttaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. 3. Kainuun maakunta-kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto Ottaen huomioon laitoksen toiminta, toiminnasta saatu selvitys ja lähimpien häiriintyvien kohteiden sijainti, mm. asutus, vedenottamot ja yleiset uimarannat, ympäristönterveydenhuolto on katsonut, että terveydensuojelullisia esteitä hakemuksen mukaisen luvan myöntämiselle ei ole, mikäli hanke toteutetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutuksista ja vaatimuksista. Ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että lupa tulee myöntää hakemuksen mukaisena. Rehumäärän ylärajaa ei tulisi määrätä lainkaan, vaan fosforikuormitusraja on riittävä. Tällainen lupamääräys on mm. Kuhmon Eko-Kala Oy:n Ontojärven laitoksen annetussa ympäristölupaviraston päätöksessä. Rehut kehittyvät ja voi olla, että tulevaisuudessa fosforikuormitusraja mahdollistaa runsaamman rehun käytön. Hakemuksen mukaisella tuotannon kasvulla ei ole sanottavaa vaikutusta vesistössä vedenlaatuun ja vedenkäyttöön tai kalastoon ja kalastukseen. Ympäristökeskuksen lausunnossa sallittua fosforikuormitusta on nostettu nykyisestä noin 21 %, mutta rehumäärää vain alle 4 %. Tämä ei ole loogista. Loogisempi rehumäärä olisi noin kg vuodessa. Hakemuksessa ei ole esitetty vuorokausikuormitusrajaa. Sitä ei tulisi määrätä. Jos sellainen asetetaan, tulee se määrätä laskettavaksi kasvatuskauden keskiarvona. Kuukausikeskiarvoraja asettaisi kohtuuttomia paineita tarkkailun lisäämiselle näin pienellä laitoksella. Tuotantotietojen perusteella ei kuormitusta voi laskea tarkasti kuukasikeskiarvona. Lupamääräysten tarkistamisajankohtaan ei hakijalla ole ollut huomautettavaa. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnon mukaan toiminnasta ei ole odotettavissa juurikaan haittaa Lietejoen kalastukselle. Lausunnon mukaan laitoksen ravinnekuormitus yhdessä alueen muiden pistekuormittajien kanssa aiheuttaa haittaa kalastolle ja kalastukselle Emäjoessa. Lietejoen laitoksen kuormituksella ei ole käytännössä havaittavaa tai mitattavaa vai-

17 kutusta lähes 4 km alavirtaan sijaitsevaan Emäjokeen sen suuren virtaaman takia. Istutusvelvoite Emäjokeen ei ole siten perusteltu. Mikäli istutusvelvoite määrätään, olisi se kohdistettava lähemmäksi toiminta-aluetta Lietejokeen. 17 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Lietejoen Lohi Oy:lle luvan veden johtamiseen Lietejoesta ja pohjaveden johtamiseen lähteestä Lietejoen kalankasvatuslaitokselle kalankasvatusta varten. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Lietejoen Lohi Oy:lle ympäristöluvan kalankasvatukseen ja kalojen talvisäilytykseen Lietejoen kalankasvatuslaitoksella ja käytetyn veden johtamiseen Lietejokeen. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna ilmaistuna on noin kg vuodessa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Lietejoesta enintään 150 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin 1/3 Lietejoen kulloisestakin kokonaisvirtaamasta laitoksen kohdalla sekä pohjavettä hautomoon halkaisijaltaan 75 mm:n putkella Lietejoen alitse luvan saajan omistamalla maalla olevasta lähteestä enintään 10 l/s. Pinta- ja pohjaveden johtaminen laitokselle on järjestettävä vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämänsä pohja- ja pintaveden määrästä ja Lietejoen virtaamista laitoksen kohdalla. Virtaaman säätö ja mittaukset on tehtävä Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitokselle tuleva virtaama ja Lietejoen virtaama on mitattava päivittäin kesäkuun ensimmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Vesi on johdettava laitokselle rakennettuja vedenottolaitteita käyttäen. Ne on pidettävä asianmukaisessa kunnossa.

18 18 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan 2. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölupavirastoon toimitetun hakemussuunnitelman ja sen liitteenä 4 olevan asemapiirroksen (MK 1:1 250) mukaiset. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 90 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kaloja ei saa ruokkia liikaa ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa teuraskalan kasvatuksessa olla keskimäärin enintään 0,9 %. Pienpoikasten kasvatuksessa käytettävän rehun fosforipitoisuuden tulee olla mahdollisimman pieni. Poikashallin altaiden pohjalta lietepitoinen vesi on imettävä kaksi kertaa vuorokaudessa ja johdettava laitosalueella olevaan lietealtaaseen. Maaaltaiden lietekouruista liete on poistettava kasvatuskaudella vähintään kerran viikossa ja laskeutusaltaasta vähintään kerran kuukaudessa ja sijoitettava lietealtaaseen, josta vesi suotautuu maaperään. Lieteallas on tyhjennettävä syksyllä ja täyttymisen uhatessa muulloinkin. Liete on käsiteltävä ja sijoitettava Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeiden mukaisesti. 4. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja. Melu 5. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista melua. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet on kompostoitava tai käsiteltävä ja sijoitettava muulla Hyrynsalmen kunnan ympäristösuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa hyöty- ja uusiokäyttöön tai kaatopaikalle. Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti Hyrynsalmen kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen.

19 19 Varastointi 7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen 8. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. 9. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä Kainuun ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Hyrynsalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua on vedenkorkeuteen ja vedenjuoksuun vaikuttavien rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta taikka pohjaveteen tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

20 20 Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut Veden johtamisesta laitokselle ei aiheudu ennakoitavissa olevaa vahinkoa. Näin ollen lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen, ja lupa voidaan vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin perusteella myöntää. Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pohjaveden johtamisesta laitokselle ei aiheudu ennakoitavaa vahinkoa ja näin ollen toimenpiteestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi, ja lupa voidaan vesilain 9 luvun 8 :n 1 momentin perusteella myöntää. Kalankasvatuslaitoksen aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Lietejoen alaosalle. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun ja vesikasvillisuuden lisääntymistä lämpimän veden aikana erityisesti laitoksen lähialueilla. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietteen poistosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Lietejoen kalankasvatuslaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Käytettävän rehun määrä on hakemuksen mukainen, mutta laskennallista fosforikuormitusta on pienennetty 5 kg vuodessa. Vedenlaatuun perustuvan yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Lietejoki kuuluu luokkaan "hyvä". Lietejoen alaosan vedenlaatu on heinäkuun tarkkailutulosten mukaan ollut varsin hyvä ja vedenlaatu on pysynyt vakaana tai parantunut viimeisen 10 vuoden aikana. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet pääosin karuille vesille tyypillisiä. Ympäristölupavirasto arvioi, että lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu merkittävää muutosta vesistön veden laadussa eikä käyttökelpoisuudessa eikä uhkaa raakun esiintymistä Lietejoessa. Mitattavissa olevat muutokset eivät ulotu Emäjokeen. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Vesitalousluvan määräykset Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle vettä hakemuksen mukaisen määrän ja pohjavettä nykyisen määrän. Vedenotosta ei ole ilmennyt aiheutuneen tai ennalta arvioiden ei vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä.