ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 51/09/2 Dnro Psy-2008-y-204 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 51/09/2 Dnro Psy-2008-y-204 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Raasakan kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Ii LUVAN HAKIJA Myhkyri Oy Riistakatu Iisalmi

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta ja vesilain mukainen toiminta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7 Alueen luonto ja suojelukohteet... 8 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8 Vesistön tila ja käyttö... 8 Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 8 Kalasto ja kalastus TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Arvio muista ympäristövaikutuksista Hankkeen hyödyt ja vahingot TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset Hakijan kuuleminen ja selitys Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 21

3 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Uuden luvan hakeminen Korvattavat päätökset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Myhkyri Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Raasakan kalankasvatuslaitoksella siten, että käytettävä kuivarehumäärä on enintään 150 t vuodessa, kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 140 t vuodessa, fosforikuormitus on 956 kg vuodessa ja typpikuormitus on kg vuodessa. Voimassa olevan luvan mukaisesti laitoksella saadaan käyttää kuivarehua enintään 150 t/v ja rehukerroin on 1,1. Lupaa haetaan myös vanhojen uittorakenteiden edelleen pitämiseen ja käyttämiseen voimassa olevan vesioikeuden päätöksen mukaisesti. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Iin kunnan Pohjois-Iin kylässä hakijan omistamalla tilalla Kirjo RN:o 79:1 ja Pohjolan Voima Oy:n pysyvällä käyttöoikeudella luovuttamalla vesialueella Raasakan voimalaitoksen yläaltaan etelärannalla noin 5 kilometriä voimalaitokselta. Kalat kasvatetaan verkkoaltaissa. Laitos on siirtynyt hakijan omistukseen vuonna YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään kg vuodessa kuivarehua taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman kalankasvatuksen jatkamista Raasakan voimalaitoksen yläaltaaseen rakennetussa kalankasvatuslaitoksessa koskevan päätöksen nro 40/98/1 mukaan lupa on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. Mikäli kalankasvatusta on tarkoitus jatkaa tämän jälkeen, luvan haltijan on tehtävä ennen määräajan päättymistä uusi lupahakemus uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Mikäli uusi lupahakemus tehdään, on lupa voimassa siihen saakka, kunnes uudesta lupahakemuksesta annettu päätös on saanut lainvoiman. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 1 luvun 15 :n sekä 2 luvun 2 :n 1 momentin perusteella verkkokassilaitoksen rakentamiseen vesistöön on haettava lupa. Pohjois-Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 52/99/1 on Myhkyri Oy:lle myönnetty lupa käyttää Raasakan etelärannan ylemmän ohjeen riippapollareita ja betoniarkkua sekä pitää ne vesistössä

5 saakka. Mikäli rakenteita on tarkoitus käyttää ja pitää vesistössä tämän jälkeen, luvan haltijan on tehtävä ennen määräajan päättymistä vesioikeudelle tätä tarkoittava uusi lupahakemus uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan sekä vesistön rakentamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 2 luvun 2 :n 1 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEV AT L UV AT, SOPIMUS J A ALU EEN KAAVOITUSTILAN- NE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 19/02/1 nojalla. Pohjois-Suomen vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 52/99/1 on Myhkyri Oy:lle myönnetty lupa käyttää Raasakan etelärannan ylemmän ohjeen riippapollareita ja betoniarkkua sekä pitää ne vesistössä saakka. Pohjolan Voima Oy:n pysyvällä käyttöoikeudella luovuttaman vesialueen pinta-ala on noin 6,4 ha. Kalankasvatuslaitoksen kiinnittämiseen ja suojaamiseen tarvittavat riippapollarit ja betoniarkku sijaitsevat tämän vesialueen rajalla. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ja se on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden tekemällä päätöksellä. Myhkyrin kalankasvatuslaitoksen alue sijaitsee Ylirannan kylässä, joka kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeisiin alueisiin (Ylirannan kulttuurimaisema Iijokitörmällä). Kalankasvatuslaitoksen alueella tai sen lähiympäristössä ei ole tarkempaa voimassa olevaa kaavaa, mutta alueelle on Iin kunnasta saadun tiedon mukaan vireillä osayleiskaava. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta ja vesilain mukainen toiminta Laitoksella kasvatetaan kirjolohen ja siian poikasia jatkokasvatukseen muille laitoksille sekä noin 20 tonnia vuodessa siirrettäväksi ongintalammikoihin. Talvisäilytyksessä on kaloja noin tonnia vuodessa. Kasvatettavat kalat toimitetaan noin gramman painoisina jatkokasvatukseen muualle Suomeen ja Venäjälle. Uittoa varten rakennettu betoniarkku on kalankasvatuslaitoksen laiturirakenteiden kohdalla ja yhdeksän riippapollaria linjassa arkun molemmin puolin. Näiden rakenteiden säilyttäminen on kalankasvatuslaitoksen toiminnalle tarpeellista. Rakenteita voidaan käyttää kalankasvatuslaitoksen rakenteiden kiinnittämiseen ja suojaamiseen. Säilytettävät rakenteet myös

6 rajaavat selkeästi kalankasvatuskäytössä olevan vesialueen. Koska rakenteet ovat hakijan pysyvällä käyttöoikeudella hallitseman vesialueen rajalla, ei niiden säilyttämisestä aiheudu muulle vesistön käytölle haittaa, eikä toisaalta niiden poistaminen paranna vesistön muuta käyttöä. Hakija sitoutuu pitämään säilytettävät rakenteet edelleen kunnossa. Verkkoaltaiden ja kahden laiturin lisäksi laitosalueella on asunto- ja varastorakennus sekä yksi maa-allas, joka ei ole ollut käytössä eikä sitä tulla käyttämään. Laitosalueen vesisyvyys on 2 5,5 m. Verkkoaltaita on viime vuosina ollut käytössä 28, mutta altaiden määrä voi vaihdella. Altaiden yhteistilavuus ei ylitä voimassa olevan luvan mukaista tilavuutta m 3. 6 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Lainvoimaisen lupapäätöksen mukaan laitoksella saadaan käyttää enintään 150 tonnia vuodessa mahdollisimman vähän fosforia ja typpeä sisältävää kuivarehua, ei kuitenkaan enempää kuin 1,1 kertaa lisäkasvu. Kuivarehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1 %. Kalat ruokitaan ruokinta-automaateilla laitoksen henkilöstön valvonnassa. Laitoksella on käytetty vuosina rehua vuodessa keskimäärin 89 t, enimmillään noin 123 t ja kalojen lisäkasvu on ollut keskimäärin 90 t, enimmillään 131 t. Laskennallinen fosforikuormitus on ollut vuodessa keskimäärin 520 kg, enimmillään 670 kg ja typpikuormitus kg, enimmillään kg. Rehusta on käytetty kesä syyskuussa noin 90 %. Rehukerroin on ollut keskimäärin 0,99, enimmillään 1,1. Rehun fosforipitoisuus on ollut noin 1 % ja typpipitoisuus 7 %. Vuotuinen ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohden on ollut keskimäärin 5,8 g ja enimmillään 7,0 g fosforia sekä keskimäärin 42 g ja enimmillään 49 g typpeä. Jakson kasvukausien (kesä syyskuu) kuormitus on ollut vuorokaudessa keskimäärin 3,5 kg ja enimmillään 4,5 kg fosforia sekä keskimäärin 26 kg ja enimmillään 34 kg typpeä. Suurimmillaan kuormitus on ollut elokuussa. Laitoksella kuolleet kalat, noin kg vuodessa, kerätään ja haudataan maahan laitoskiinteistöllä. Rehusäkit, noin vuodessa, palautetaan tehtaalle. Tavanomainen jäte viedään järjestettyyn jätteenkeräykseen. Rehut tuodaan laitokselle säkeissä ja säilytetään kuivavarastossa. Laitoksen toiminta ei aiheuta melua eikä synnytä päästöjä ilmaan. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Verkkoallaslaitoksille ei ole toistaiseksi olemassa toimintaan nähden tehokkaita ja kustannuksiltaan kannattavia puhdistusjärjestelmiä. Laitoksen huolellinen hoito, ruokinnan optimointi ja mahdollisimman vähän ravinteita sisältävän rehun käyttö ovat tehokkaimpia tapoja vähentää kuormitusta. Tutkimusten mukaan kalojen ruokinnalla voidaan vaikuttaa paljon verkkoallaskasvatuksen kuormittavuuteen. Tarkka ruokinta edellyttää kalojen ruokahalun ja vallitsevien olosuhteiden huomion ottamista. Taitava ruokkija pystyy arvioimaan kalojen ruokahalua niiden käyttäytymisen perusteella ja rajoittamaan tarvittaessa ruokintaa esimerkiksi korkean lämpötilan tai ma-

7 talan happipitoisuuden aikana. Hyvällä käsinruokinnalla päästään parhaimmillaan pieneen rehukertoimeen. Rehujen tuotekehityksen avulla lohikalojen kasvatuksen typpikuormitusta voitaneen pienentää korkeintaan 5 10 % ja fosforikuormitusta korkeintaan % nykyisestä. Suuremmat rehujen kuormittavuuden muutokset vaarantavat kalojen hyvinvoinnin ja heikentävät rasvoittumisen vuoksi tuotetun kalan laatua. Kaikki suomalaisen kalankasvatusrehun ravinteet ovat nykyisin peräisin Itämeren ekosysteemin ulkopuolelta. Itämerestä pyydetyn kalan käyttö kalajauhon ja -öljyn raaka-aineena voisi pienentää Itämeren ulkopuolelta tulevaa ravinnekuormitusta jopa %. 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Laitoksesta ei aiheudu muita vesistöpäästöjä kuin veteen kasvatuskaudella joutuvat kalojen eritteet ja vähäinen hukkarehu. Kalaan sitoutumattomista rehun ravinteista osa joutuu suoraan veteen rehusta tai kalojen eritteiden ja ulosteiden mukana ja osa sedimentoituu lietteen mukana pohjaan. Tuotantotietojen perusteella laskettu fosforikuormitus on ollut vuosina vuodessa keskimäärin 520 kg, enimmillään 670 kg ja typpikuormitus kg, enimmillään kg. Jakson kasvukausien (kesä syyskuu) kuormitus on ollut vuorokaudessa keskimäärin 3,5 kg ja enimmillään 4,5 kg fosforia sekä keskimäärin 26 kg ja enimmillään 34 kg typpeä. Suurimmillaan kuormitus on ollut elokuussa. Hakemuksen mukaan hakemuksen mukaisesta tuotannosta aiheutuu enintään 956 kg:n fosforikuormitus ja enintään kg:n typpikuormitus vuodessa. LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Iijoen vesistöalueen pinta-ala Raasakan voimalaitoksen kohdalla on km 2 ja järvisyys 5,7 %. Iijoki on säännöstelty, mistä johtuen virtaamat ja vedenkorkeudet poikkeavat luonnontilaisista. Virtaamahuiput ovat madaltuneet ja alivirtaamat kasvaneet. Raasakan voimalaitoksen kohdalla virtaaman keski- ja ääriarvot ovat vuosien keskiarvona seuraavat: m 3 /s_ ylivirtaama, HQ keskiylivirtaama, MHQ 846 keskivirtaama, MQ 171 keskialivirtaama, MNQ 37 alivirtaama, NQ 19

8 Kesä syyskuun keskivirtaama on mainitulla jaksolla ollut 156 m 3 /s ja elokuun 121 m 3 /s. Kuivina kesinä Raasakan virtaama on ollut pienimmillään noin 30 m 3 /s. Elokuussa 2006 keskivirtaama oli 35 m 3 /s, mikä oli poikkeuksellisen pieni. Raasakan voimalaitoksen minimijuoksutus on oltava 25 m 3 /s. 8 Alueen luonto ja suojelukohteet Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai uhanalaisten kasvien tai eläinten esiintymiä. Laitoksen ympäristö on Raasakan voimalaitoksen yläaltaan pengertä ja rantaa. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Laitoksen ympäristö on harvaan asuttua maaseutua. Läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, vedenottamoita, yleisiä uimarantoja tai virkistysalueita. Lähin vapaa-ajan asunto on noin 300 metrin päässä laitoksesta. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Iijoen alaosa on luokiteltu ryhmään keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen pintavesien ekologisen tilan luokittelussa. Iijoen keski- ja alaosa kuuluvat erittäin suuriin humusjokiin. Ihmistoiminnan vaikutukset on arvioitu huomattaviksi johtuen voimatalousrakentamisesta. Ympäristöhallinnon vuosien vedenlaatuun perustuvassa vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Iijoen pääuoma kuuluu kokonaisuudessaan luokkaan hyvä. Kasviplanktonin kasvua rajoittaa Iijokisuulla useimmiten typpi, toisinaan loppukesästä myös fosfori. Iijoen keskiosa on lievästi rehevöitynyt ja rehevyys kasvaa jonkin verran joen alaosaa kohden. Iijoen alueella maa- ja metsätalous ovat suurimmat ravinnekuormittajat. Seuraavaksi suurin on laskeuma ja sen jälkeen tulevat pistekuormitus ja haja-asutus. Huomattava on, että kalankasvatuksen ja turvetuotannon kuormitus kohdistuu pääosin kesäajalle. Raasakan kalakasvatuslaitoksen ylä- ja alavirran puolelta on otettu vesinäytteitä vuosina 2006 ja Aikaisemmat näytteet ovat 1990-luvun alusta. Raasakan voimalaitoksen kohdalla on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen seurantapiste, josta näytteenotto on ollut säännöllistä jo pitkään. Tarkkailuohjelman mukaisesti vesistön tilaa tarkkaillaan lisäksi joka kolmas vuosi perifytontutkimuksin. Ensimmäisen kerran perifytontutkimus suoritettiin vuonna Seuraavassa on tarkasteltu alueen vedenlaatua vuosina sekä vedenlaadun kehitystä Raasakassa vuosina Pintavesikerroksen happitilanne on ollut yleensä hyvä. Kyllästysasteet ovat olleet talvinäytteissä % ja kesänäytteissä %. Hapekkainta vesi on ollut yleensä Rasakassa. Kalankasvatuslaitoksen ylä- ja alavirranpuoleisen pisteen väliset erot ovat olleet vähäisiä ja satunnaisia. Vesi on

9 humuspitoista ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat olleet Raasakassa keskimäärin 14 mg/l ja väriarvot mg Pt/l. Arvot vaihtelevat jokivesille tyypillisesti valuntatilanteesta riippuen. Esimerkiksi kesällä 2008 pitoisuudet olivat runsaista sateista ja valumista johtuen koholla. Veden ph on ollut pääosin lievästi hapan. Veden alkaliniteetti eli puskurikyky on Raasakan tulosten perusteella ollut hyvä. Kevättulvan aikana puskurikyky laskee ajoittain tyydyttävälle tasolle. Veden kesäaikaiset kokonaisfosforipitoisuudet ovat alueella keskimäärin lievästi rehevällä tasolla. Raasakassa veden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 22 µg/l. Kalankasvatuslaitokselta alavirtaan on etenkin kesällä 2008 mitattu ajoittain selvästi kohonneita ja reheville vesille luokiteltavia fosforipitoisuuksia. Poikkeuksellisen korkea fosforipitoisuus, 72 µg/l, mitattiin vuoden 2008 elokuussa. Myös muualla Iijoen alaosalla ja sivujoissa esiintyi tuolloin kohonneita fosforipitoisuuksia, mikä johtui ilmeisesti osaltaan kesän poikkeuksellisen runsaista sateista ja valumista. Laimentumissuhteen perusteella tarkasteltuna edellä mainittu korkea pitoisuus ei voi johtua kalankasvatuslaitoksen kuormituksesta. Raasakan näytteenotto on ajoittunut hieman eri aikaan kuin laitoksen lähialueella, mutta fosforipitoisuudet ovat Raasakassa olleet kesällä 2008 ja osittain myös kesällä 2006 hieman suurempia kuin laitokselta ylävirtaan. Vuonna 2006 tilanne on ollut ajoittain päinvastainen. Ajoittaisista korkeista fosforipitoisuuksista huolimatta perustuottajille käyttökelpoisen fosfaattifosforin pitoisuudet ovat olleet jokseenkin alhaisia, kesällä <2 9 µg/l, ja kalankasvatuslaitoksen mahdollisesti aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat olleet fosfaatin osalta vähäisiä. Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet alueella tasolla µg/l eikä Myhkyrin laitoksen kohdalla ole havaittu merkittäviä pitoisuusmuutoksia. Ammoniumtypen pitoisuudet ovat laitoksen lähipisteillä vaihdelleet kesäaikana arvon 10 µg/l molemmin puolin, Raasakassa ammoniumtyppeä on ollut hieman vähemmän. Vuoden 2006 näytteissä oli kalankasvatuslaitokselta alavirtaan havaittavissa NH 4 -typen pitoisuuden hyvin lievää kasvua, mutta vuonna 2008 vastaavaa ei ole ollut nähtävissä. Nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuudet ovat olleet kalankasvatuslaitoksen lähistöllä kesäaikana pääosin pieniä tai alle määritysrajan. Kasviplanktonin määrää ja vesistön rehevyyttä kuvaavan a-klorofyllin pitoisuutta on mitattu ainoastaan Raasakassa, jossa kesäajan keskimääräinen pitoisuus 6,2 µg/l on lievästi reheville vesille tyypillinen. Bakteeritiheydet ovat olleet alueella pieniä (0 42 kpl/100 ml) ja veden hygieeninen laatu on ollut hyvä/erinomainen. Iijoen veden ravinnepitoisuuksien vaihtelu on ollut voimakasta. Vuosien vedenlaatua tarkasteltaessa ei ole selviä kehityssuuntia juurikaan havaittavissa joen yläosalla Pudasjärvellä (I109) tai Raasakassa. Raasakan kokonaistypen pitoisuuksissa on kuitenkin havaittavissa lievää nousua. Toisaalta Raasakan epäorgaanisen typen pitoisuuksissa on hyvin lievää laskua. Myös Raasakan klorofyllipitoisuuden kehitys on laskeva. Päällyslevästön kasvua on tutkittu perifytonkokein vuonna Näytteet otettiin noin 50 m laitokselta ylävirtaan sekä noin 50 m ja 300 m alavirtaan. Tuloskäsittely tehtiin OMNIDIA-tietokannan avulla. Se laskee useita piileväyhteisöön perustuvia indeksejä ja eri indikaattoriryhmien suhteellisia jakautumia. 9

10 Päällyslevästön piilevämääritysten antama kuva vedenlaadusta oli varsin tasainen, mikä selittyy uoman leveydestä ja suuresta vesimäärästä johtuvasta nopeasta sekoittumisesta ja laimenemisesta. Vedenlaatu oli Myhkyrin kalankasvatuslaitoksen kohdalla kuitenkin hieman heikentynyt ylävirtaan olevaan Yli-Iin tilanteeseen verrattuna. Myhkyrin kuormituspaikalta alavirtaan olevien piilevänäytteiden tulokset olivat vain hieman huonommat kuin ylävirrasta otetun vertailunäytteen tulos. Piileväindeksien mukaan alueella on pääosin hyvä vedenlaatu, mutta Myhkyrin laitokselta alavirtaan vedenlaatu oli hyvän ja tyydyttävän rajamailla. 10 Kalasto ja kalastus Raasakan voimalaitosaltaalla harjoitetaan aktiivista kotitarve- ja virkistyskalastusta. Altaalla kalasti vuonna 2003 noin 400 henkilöä. Suosituin kalastusmuoto oli vapakalastus, jota harjoitti 70 % kalastajista. Vetouistelua harjoitti 40 % ja verkkokalastusta vain 10 % kalastajista. Huomattava osa Raasakan altaalla kalastavista oli muilta paikkakunnilta tulevia vapa- tai vetouistelukalastajia. Raasakan allas on vapakalastusaluetta, jossa verkkopyynti on kesäaikana kielletty. Raasakan altaan kokonaissaalis oli vuonna 2003 noin 3,7 t. Saaliista oli kirjolohta 33 %, haukea 29 % ja ahventa 22 %. Näiden lisäksi saatiin särkikaloja, madetta, taimenta ja siikaa sekä satunnaisesti harjusta. Raasakan altaalle istutetaan pyyntikokoista kirjolohta noin kg vuosittain. Lisäksi altaalle on istutettu viime vuosina noin kuhan kesänvanhaa poikasta vuodessa. Raasakan altaasta vuonna 2003 saatu saalis oli seuraava. Kirjolohi Hauki Ahven Taimen Siika Harjus Made Särkikalat Muut Yhteensä kg % TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Kalankasvatuksen päästöt vesistöön muodostuvat pääasiassa kalojen ulosteista ja eritteistä sekä rehujäämistä, joissa on ravinteita ja orgaanista ainetta. Päästöjen vaikutukset voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin keski- ja loppukesällä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmillaan. Virtaavissa vesissä ravinteisuuden kasvu lisää ensisijaisesti kiinteillä alustoilla kasvavan päällyslevästön määrää ja järvissä ja suvantopaikoissa myös planktista levätuotantoa. Rehevyyden kasvu voi ilmetä rantojen limoittumisen ja seisovien kalanpyydysten likaantumisen voimistumisena sekä ranta- ja pohjakasvillisuuden runsastumisena. Vesistövaikutusten havaittavuus ja voimakkuus riippuvat muun muassa vesistössä vallitsevista kuormituksen laimentumisolosuhteista ja muista vedenlaatuun alueella vaikuttavista tekijöistä. Haitalliseksi rehevöityminen katsotaan, kun se haittaa merkittävästi vesistön muuta käyttöä. Tutkimusten mukaan kalankasvatuksesta peräisin olevasta fosforikuormituksesta noin kolmannes on levästölle käyttökelpoisessa muodossa, soijapohjaista rehua käytettäessä vieläkin vähemmän.

11 Tarkkailutulosten perusteella Myhkyrin kalankasvatuslaitoksen kuormituksen vaikutus on ollut havaittavissa laitokselta alavirtaan, lähinnä Raasakan voimalaitoksen yläaltaassa, kokonaisfosforipitoisuuksien lievänä kasvuna. Enimmillään kasvu on ollut 6 µg/l, jos elokuun 2008 poikkeuksellisen korkeaa pitoisuutta ei oteta huomioon. Ajoittain suurimmat pitoisuudet ovat esiintyneet laitokselta ylävirtaan. Fosfaattifosforin ja typen vastaavaa pitoisuuksien kasvua laitoksen kohdalla kesällä ei yleensä ole ollut havaittavissa. Myöskään happea kuluttavaa vaikutusta laitoksen kuormituksella ei ole Iijoessa ollut havaittavissa. Kesällä 2007 tehdyn päällyslevästön piilevämääritysten antama kuva veden laadusta oli varsin tasainen. Tämä selittyy uoman leveydestä ja suuresta vesimäärästä johtuvasta nopeasta sekoittumisesta ja laimenemisesta. Myhkyrin kalankasvatuslaitoksen kohdan vedenlaatu oli kuitenkin hieman huonontunut ylävirran puolella olevan Yli-Iin tilanteeseen verrattuna. Myhkyrin kuormituspaikalta alavirtaan otettujen näytteiden tulokset olivat vain hieman huonommat kuin ylävirran puoleisen vertailunäytteen tulos. Seuraavassa on arvio Myhkyri Oy:n kalankasvatuslaitoksen kuormituksen aiheuttamasta ravinnepitoisuuksien kasvusta Iijoessa Raasakan voimalaitoksen kohdalla vuosien keskimääräisten tuotantotietojen perusteella lasketulla ravinnekuormituksella ja hakemuksen mukaisella rehunkäyttömäärällä ja rehukertoimella 1,1 kolmessa eri virtaamatilanteessa. 11 Virtaama m 3 /s MQ 171 MQ (VI IX) 156 MNQ 37 Kuormitus (kg/vrk) Pitoisuuslisä (µg/l) Kasvatuskausi , laskettu Kok.P 3,5 0,2 0,3 1,1 Kok.N 25, Kasvatuskausi, arvio kg rehumäärällä ja rehukertoimella 1,1 Kok.P 6,6 0,4 0,5 2,1 Kok.N 46, Myhkyrin kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Raasakan voimalaitoksen rakennetun yläkanavan alueelle. Laimentumissuhteella laskettaessa Myhkyri Oy:n tuotantotietoihin perustuvan vuosien keskimääräisen kuormituksen vaikutus vesistön kokonaisfosforipitoisuuteen on Raasakan voimalaitoksen kohdalla keskimäärin 0,2 1,1 µg/l. Vastaavasti typpikuormituksen laskennallinen vaikutus vesistön typpipitoisuuteen on keskimäärin 2 8 µg/l. Suurimmat teoreettiset pitoisuuslisäykset kuvaavat vesistön keskialivirtaamatilannetta. Hakemuksen mukaisilla rehumäärillä fosforikuormitus tulee olemaan suurimmillaan noin 6,6 kg/vrk ja typpikuormitus 47 kg/vrk. Tällöin Iijoen alaosan fosforipitoisuus kasvaa arviolta keskimäärin 0,4 0,5 µg/l ja keskialivirtaamatilanteessa noin 2 µg/l. Vastaavasti typpipitoisuus kasvaa keskimäärin 3 µg/l ja keskialivirtaamatilanteessa noin 15 µg/l. Alivirtaamatilanteita lukuun ottamatta fosforipitoisuuden kasvu ei ole analyyttisesti mitattavissa. Keskialivirtaaman suuruisten virtaamien esiintyminen yhtäjaksoisesti ja pitkäaikaisina on erittäin harvinaista. Niitä esiintyy kesäaikana vain hyvin kuivina kesinä, kuten vuonna Laskennalliset pitoisuusmuutokset ovat varsin pieniä, ja niiden perusteella laitoksen kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta vesistön rehevyystasoon ja käyttökelpoisuuteen.

12 12 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Raasakan voimalaitosaltaan luontaisesti lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin kalankasvatuslaitoksen kuormituksella ei arvioida olevan haitallista vaikutusta. Pyyntikokoisena istutetun kirjolohen tai istutun kuhan kantoihin kuormituksella ei myöskään arvioida olevan haitallista vaikutusta. Vesistövaikutusarvion mukaan kalankasvatuslaitoksen ravinnekuormituksen vaikutus Iijoen vedenlaatuun jää vähäiseksi. Ravinnekuormituksen lisäyksen aiheuttamat haitat voivat näkyä lähinnä kalastukseen liittyvinä haittoina kuten seisovien pyydysten limoittumisena. Raasakan voimalaitosaltaalla verkkokalastus on kuitenkin kesällä kielletty ja kalastus on lähinnä vapakalastusta, johon kuormituksella ei ole suoranaista vaikutusta. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta. Arvio muista ympäristövaikutuksista Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haittaa ihmisten terveydelle tai yleiselle viihtyisyydelle. Toiminnan ei arvioida aiheuttavan hajua eikä melua ympäristöön. Toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään ja pohjaveteen. Hankkeen hyödyt ja vahingot Laitos työllistää kolme henkilöä kesällä ja yhden osa-aikaisesti talvella. Lisäksi tulevat välilliset työllistävät vaikutukset. Rantojen ja vesistön käytön luonteen vuoksi alue sopii hyvin kalankasvatukseen. Kuormituksen vesistövaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että siitä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Myhkyrin kalankasvatuslaitos on mukana Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailussa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt vuosille laaditun ohjelman Tarkkailussa on mukana seitsemän jätevedenpuhdistamoa ja kaksi kalankasvatuslaitosta. Yhteistarkkailun tulokset on raportoitu vuosittain omana raporttinaan. Kalankasvatuslaitoksella pidetään hoitopäiväkirjaa. Siihen merkitään muun muassa käytetyn rehun määrä, laatu ja fosforipitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet, rokotteet, tiedot kalataudeista ja kalakuolemista sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä. Verkkoallaslaitoksella ei voida tehdä päästötarkkailua. Kalankasvatuslaitoksen kuormitus arvioidaan tuotetun kalamäärän ja käytetyn rehumäärän ja rehun laadun perusteella. Vesistötarkkailu sisältää vedenlaadun fysikaaliskemiallista tarkkailua vuosina 2006, 2008, 2009 ja 2011 pääosin kuormittajien lähialueilla sekä perifytonin piilevätutkimukset vuosina 2007 ja 2010.

13 Raasakan kalankasvatuslaitoksen vesinäytteenottopaikat ovat laitokselta ylävirtaan 851-tien silta ja laitokselta alavirtaan paikallistien silta Raasakan yläaltaan kaventumassa. Ympäristökeskus ottaa vesinäytteet Raasakan voimalaitoksen kohdalta. Perifytontutkimuspaikat ovat noin 50 m kalankasvatuslaitokselta ylävirtaan ja noin 50 m ja 200 m alavirtaan. 13 VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa kalastolle tai kalastukselle eikä vesistön tai rannan käytölle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Iin kunnassa sekä erityistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselle, Iin kunnalle ja sen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Kalevassa. Muistutukset 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että toiminnan jatkaminen hakemusasiakirjojen mukaisena ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Laitoksen ominaiskuormitus on ollut tuotantotietojen perusteella keskimäärin 5,8 g fosforia ja 42 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Laitoksen kuormitus on näkynyt lievänä kokonaisfosforipitoisuuksien ja rehevyyden kasvuna Raasakan voimalaitoksen yläaltaassa. Hakemuksessa arvioidut kasvatuskauden kokonaisravinteiden kuormitukset ja pitoisuuslisäykset kasvavat lähes kaksinkertaisiksi vuosien lasketuista arvoista, jos ruokintaan käytetään koko haettu rehumäärä kg. Tällöin vaikutukset ovat todennäköisesti aikaisempaa selvemmin näkyvissä vesistössä, vaikka arvioidut pitoisuuslisät ovatkin edelleen pieniä. Raasakan kalankasvatuslaitos on täyttänyt vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasvatukselle asetut tavoitearvot enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Lupamääräykset tulisi tarkistaa seuraavan kerran viimeistään 10 vuoden kuluttua. Kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu on tehtävä jatkossakin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osana Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelmaa. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että laitos sijaitsee laimentumisoloiltaan hyvällä alueella. Kuormituksen vesistöä rehevöittävä vaikutus jää vähäiseksi, eikä merkittäviä kalasto- ja kalastushaittoja ole havaittu. Nykyiseen lupaan ei sisälly kalataloudellisia velvoitteita, eikä sellaisia ole nytkään tarpeen määrätä. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen voidaan jatkossakin arvioida kuormitus- ja vesistötarkkailun tulosten perusteella.

14 Työ- ja elinkeinokeskuksen mukaan estettä luvan myöntämiselle ei ole. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2018 loppuun mennessä. 3. Oulunkaaren ympäristölautakunta Oulunkaaren ympäristölautakunta on todennut, että kalankasvatuslaitoksen kuolleiden kalojen kiinteistökohtaiselle hautaamiselle tulee olla vaihtoehto. Kalankasvatuslaitoksen toiminnan jätehuollossa tulee noudattaa Iin kunnan jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräyksiä. 4. Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat/kalanhoitotoimikunta Muistuttajat ovat todenneet, että kalankasvatuslaitos sijaitsee alueella, jossa harjoitetaan vilkasta virkistyskalastusta. Alueella pidettiin muun muassa kesäonginnan SM-kisat. Aluetta pyritään edelleen kehittämään monipuolisena virkistyskohteena ja -alueena. Rannoille on tehty muun muassa ratsastusreitit. Alueen kalastusoikeuden haltijoina (sopimus PVO-Vesivoima Oy:n kanssa) Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat katsovat, että kalankasvatustoiminnan jatkolle ei ole enää edellytyksiä vedenlaadun heikkenemisen ja myös ympäristöhaittojen vuoksi. Laitos sijaitsee Raasakan kalanviljelylaitokselta ylävirtaan ja aiheuttaa kalanviljelylaitokselle vedenlaadun heikkenemistä ja tautivaaran. Mikäli kasvatukselle annetaan edelleen lupa, nykyisiä lupamääräyksiä tulee tiukentaa seuraavasti: Kasvatusmäärän pitää olla nykyistä pienempi. Kasvatusalueen pohjaa tulee vuosittain imuruopata, koska pohjaan kertyy jatkuvasti enemmän lietettä ja epäpuhtauksia. Alueen virtaukset eivät poista jatkuvasti lisääntyvää lietteen määrää. Tämä aiheuttaa sisäistä kuormitusta, joka vaikuttaa myös muina aikoina kuin kasvatusaikana. Lietteen määrää alueella tulee tarkkailla. Muutoinkin alueen siisteydestä ja ympäristöstä tulee pitää entistä parempaa huolta. Jatkuva kalojen hautaaminen laitosalueelle ei ole suotavaa eikä hygieenistä. Kuolleiden kalojen määrä voi olla tuntuvasti ilmoitettua suurempi PVO-Vesivoima Oy Mikäli kasvatukselle annetaan lupa, toiminnasta kalastukselle aiheutuvien haittojen korvaamiseksi on määrättävä kalojen istutusvelvoite, joka tulee olla pyyntikokoista taimenta tai kirjolohta. Istutusajankohta tulee olla heinäkuussa parhaana kasvatus- ja kalastuskautena. Istutusmäärä on oltava vähintään 250 kg taimenia tai vähintään 500 kg kirjolohia vuodessa. Alueen istutuksista saatujen kokemusten mukaan velvoiteistutukset tulee suorittaa Raasakan voimalaitosaltaaseen rautatiesillan läheisyyteen. Pieniä istukkaita ei tule istuttaa. Ne vaeltavat alavirtaan läpi voimalaturbiinien eikä niistä ole hyötyä haitan kohteena olevalle alueelle. Muistuttaja on todennut, että kalankasvatuslaitos sijaitsee Raasakan voimalaitoksen yläaltaassa ja muistuttajan omistama Raasakan kalanviljelylaitos, jossa kasvatetaan Iijoen merialueen istutusvelvoitteen toteuttamiseen tarkoitettuja merilohia ja -taimenia, ottaa vetensä Raasakan yläaltaasta.

15 Hakijan kalankasvatuslaitoksen toiminnalla on siten merkitystä PVO-Vesivoima Oy:n omistaman kalanviljelylaitoksen kannalta. Hakemusasiakirjoista ei ilmene, millaista hoitopäiväkirjaa hakija on pitänyt nykyisen luvan voimassaoloaikana. Kalatautitarkkailusta ei myöskään ole tarkempaa selvitystä. Hakemuksessa ei ole esitetty ehdotusta uudeksi kalankasvatuslaitoksen tarkkailuohjelmaksi. Mikäli hakija saa toiminnan jatkamiselle luvan, tulee hakija velvoittaa olemaan selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista sekä huolehtimaan toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta ja tarkkailutulosten raportoinnista. Hoitopäiväkirjan sisältövaatimuksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota kalakuolemien ja mahdollisten kalatautien selvittämiseen. Lisäksi hakija on velvoitettava varmistamaan kalankasvatuslaitokselleen muualta tuotavien kalojen terveys. Koska hakijan kalankasvatuslaitoksen toiminta luo jatkuvan kalatautiriskin muistuttajan omistamalle Raasakan kalanviljelylaitokselle, on valvovalle viranomaiselle esitettävistä hoitopäiväkirjoista ja tarkkailuraporteista lähetettävä jäljennökset PVO-Vesivoima Oy:lle. Mikäli Raasakan kalanviljelylaitoksella havaitaan sellainen kalatauti, jonka voidaan todeta aiheutuneen hakijan toiminnasta, on hakija velvoitettava korvaamaan aiheutunut vahinko. 15 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on ja toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutusten johdosta. Niissä hakija on esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa muistutuksissa esitetystä. 3. Oulunkaaren ympäristölautakunta Eviran suositus on, että kuolleet kalat haudataan ja kalkitaan. Näin Raasakan kalankasvatuslaitoksella on toimittu. Eläinlääkärin tarkastuksissa ei ole ilmennyt huomauttamista. 4. Etelä- ja Pohjois-Iin kalaskunnat/kalanhoitotoimikunta Hakija on viitannut hakemussuunnitelmaan, jonka mukaan laitoksen kuormituksen vesistö- sekä kalasto- ja kalastusvaikutukset ovat olleet ja jäävät myös tulevaisuudessa haetulla kasvatus- ja rehunkäyttömäärällä vähäisiksi. Kuormituksella ei ole merkittävää haitallista vaikutusta vesistön rehevyystasoon ja käyttökelpoisuuteen. Lietteen kertyminen kasvatusalueen pohjalle ei ole merkittävää hyvistä virtausolosuhteista johtuen. Happitilanne virtaavassa vedessä on myös pohjan lähellä hyvä, eikä sisäistä kuormitusta aiheudu. Laitosta hoidetaan huolellisesti. Kuolleet kalat haudataan asianmukaisesti maahan omalle kiinteistölle Iin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Istutusvelvoitteen osalta hakija on viitannut Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen lausuntoon, jonka mukaan nykyiseen lupaan ei sisälly kalataloudellisia velvoitteita, eikä sellaisia ole nytkään tarpeen määrätä.

16 Hakija on korostanut, että Iijoen alaosa soveltuu hyvin kalankasvatukseen. Joen alaosa on voimatalousrakentamisesta johtuen voimakkaasti muutettu vesistö, jossa virtausolosuhteet ja kuormituksen laimentumisolosuhteet ovat hyvät, ja siten kuormituksen vesistöä rehevöittävät vaikutukset jäävät vähäisiksi PVO-Vesivoima Oy Hakija on mukana Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailussa samoin kuin muistuttajan Raasakan kalanviljelylaitos. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt vuosille laaditun ohjelman. Tarkkailuohjelma on lupahakemuksen liitteenä. Hakijan Raasakan kalankasvatuslaitoksella pidetään hoitopäiväkirjaa yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma tullaan päivittämään vuonna 2011 normaaliin tapaan ja hyväksyttämään ympäristökeskuksella. Hakija on mukana Iijoen alaosan alueella jatkuvassa tarkkailussa myös vuoden 2011 jälkeen. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista ilmoitetaan viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisessa noudatetaan eläintautilain säännöksiä. Hakemusselvityksen liitteenä 11 olevan Pohjolan Voima Oy:n ja Merikirjo Oy:n (nykyinen omistaja Myhkyri Oy) kiinteistöjen vaihtokirjan ( ) mukaan Pohjolan Voima Oy sitoutuu olemaan vastustamatta Merikirjo Oy:n nyt saamalleen alueelle suunnittelemaa kalankasvatuslaitosta sekä sen rakentamisluvan saantia. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Myhkyri Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen Raasakan voimalaitoksen yläaltaassa kalankasvatusta varten sekä käyttää laitostoiminnoissa Raasakan etelärannan ylemmän ohjeen betoniarkkua ja riippapollareita. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Myhkyri Oy:lle ympäristöluvan kalojen kasvatukseen ja talvivarastointiin Raasakan kalankasvatuslaitoksen verkkoaltaissa. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin kg vuodessa ja talvivarastoitava kalamäärä on noin kg vuodessa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.

17 17 Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Kalankasvatuslaitos on sijoitettava hakemuksen liitteen 4 "Myhkyri Oy. Kalalaitos. Kartta" MK 1:1 000 mukaisesti. Verkkoaltaiden yhteistilavuus on enintään m 3. Verkkoaltaat on ankkuroitava siten, etteivät ne lähde suurillakaan virtaamilla ajelehtimaan tai siirry siten, että ne haittaavat vesistön muuta käyttöä. Raasakan kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemukseen liitetyn päivätyn selvityksen liitteenä 10 olevasta kartasta MK 1:4 000 ilmeneviä Raasakan etelärannan ylemmän ohjeen riippapollareita ja betoniarkkua saadaan pitää vesistössä ja käyttää kalankasvatuslaitoksen altaiden ja muiden rakenteiden kiinnittämiseen ja suojaamiseen. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla niihin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 2. Kalojen ruokintaan saadaan käyttää kuivarehua enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 700 kg vuodessa ja typpikuormitus enintään kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena. Laitosta on hoidettava siten, että siitä vesistöön kohdistuva tuotettua kalakiloa kohti laskettu fosforikuormitus saa olla enintään 6,0 g ja typpikuormitus enintään 43 g. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kaloja ei saa liikaruokkia ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla keskimäärin enintään 1,0 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7 %. Pienpoikasten kasvatuksessa käytettävän rehun fosforipitoisuus saa olla edellä mainittua suurempi, mutta sen tulee olla kuitenkin mahdollisimman pieni. Luvan saajan on oltava selvillä toimialansa ja toiminnan päästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.

18 18 Päästöt ilmaan 3. Laitoksen toiminta sekä rehun, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja. Melu ja tärinä 4. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu haitallista melua tai tärinää. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 5. Kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Iin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet kuten rehusäkit on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Varastointi 6. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 7. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti. Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Vuoden 2011 jälkeen tarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Kalankasvatustoiminnassa ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Laitteiden ja rakenteiden rikkoutumisesta, kalojen huomattavasta karkaamisesta ja muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 9. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua on laitteet ja rakennelmat poistettava vesistöstä.

19 19 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupa myönnetään määräaikaisena toiminnan luonteen vuoksi. Verkkoallaslaitokselle ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoista jätteiden talteenottomenetelmää. Laitoksen rakenteet eivät edellytä huomattavia pitkäaikaisia investointeja, ja olosuhteiden mahdollisesti niin vaatiessa ne ovat helposti poistettavissa vesialueelta. Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Verkkoaltaiden sekä Raasakan etelärannan ylemmän ohjeen betoniarkun ja riippapollareiden pitämisestä vesistössä saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Ympäristölupa Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Raasakan kalankasvatuslaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Raasakan voimalaitoksen yläaltaan alaosaan, mutta myös Iijokisuulle ja sen edustan merialueelle. Tämä aiheuttaa jonkin verran vesialueen levänkasvun lisääntymistä lämpimän veden aikana. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Verkkoallaslaitoksen aiheuttamaa ravinnekuormitusta ei pystytä vesienkäsittelytoimenpiteillä vähentämään. Kalankasvatuslaitoksen toiminta laajimmillaan vuosina on vastannut ravinnepäästöiltään lupamääräyksen ravinnepäästöjä. Ympäristölupavirasto katsoo, että laitoksen toiminta ja vaikutukset vesistössä ovat vakiintuneet vuosien toiminnan tasolle.

20 Haetun suuruisen tai nykyisen luvan mahdollistaman kasvatuksen aiheuttamasta vesistöön kohdistuvasta ravinnekuormituksesta, sen leviämisestä vesistössä ja vaikutuksista ei ole kokemusperäistä tietoa. Kasvatusmäärän rajoittamisessa on noudatettu varovaisuusperiaatetta. Kasvatettavaa kalamäärää tarkastellaan uudelleen jätettävän uuden hakemuksen käsittelyn yhteydessä tarkkailutulosten perusteella. Luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista estettä. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. 20 Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästörajoja koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Rehumäärä on valvonnallisista syistä enimmäisarvo ja kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna likiarvo. Rehun fosforipitoisuus on nykyisen päätöksen mukainen. Vesistöön joutuvan fosfori- ja typpikuormituksen arvot on laskettu hakemuksen liitteenä olevan Raasakan kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemukseen liittyvän selvityksen taulukossa 1 olevien vuosien rehumäärien ja vesistöön joutuvien laskennallisten fosforija typpikuormituksien keskiarvojen sekä lupamääräyksen 2 mukaisen rehumäärän suhteilla. Näin laskettu vuotuinen fosforikuormitus on 700 kg ja typpikuormitus kg. Rehun typpipitoisuudelle on laitoksen koon vuoksi tarpeen asettaa pitoisuusraja. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan muun muassa toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä luvan saajaa tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua ja tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia.

21 21 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä muista merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta. Toiminnan lopettaminen Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo riittäväksi määrätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita. Vesitalousluvan osalta on annettu määräys laitteiden ja rakenteiden poistamisesta, koska poistaminen ei vaikuta vedenkorkeuksiin tai virtaamiin, eikä ympäristölupaviraston lupa ole näin ollen tältä osin tarpeen. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Ympäristölupavirasto on ottanut vaatimukset huomioon ratkaisun perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 3. Oulunkaaren ympäristölautakunta Vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksistä 3 ja 5 ilmenevästi. 4. Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat/kalanhoitotoimikunta Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa ja lupa on myönnetty ratkaisun perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi haettua pienempänä. Ympäristölupavirasto katsoo, että Raasakan yläaltaan pohjaa kalankasvatusalueella ei ole tarpeen imuruopata, kun otetaan huomioon hakijalla pysyvällä käyttöoikeudella olevan vesialueen koko. Alueen siisteyttä koskevat lupamääräykset 3 6. Ympäristölupavirasto arvioi, että kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei aiheudu sellaisia haitallisia kalasto- ja kalastusvaikutuksia, että olisi syytä määrätä vaadittua kalojen istuttamista velvoitteeksi. Vaatimus hylätään. 5. PVO-Vesivoima Oy Häiriöitä ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskee lupamääräys 8. Ympäristölupavirasto katsoo sen riittäväksi. Raasakan kalankasvatuslaitoksen hoitopäiväkirja on määrätty lupapäätöksen liitteestä 2 ilmenevästi toimitettavaksi vuosittain Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Hoitopäiväkirjan tietojen luovuttaminen kolmannelle osapuolelle jää ympäristökeskuksen harkittavaksi. Muistuttajan omistama Raasakan kalanviljelylaitos on myös mukana Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelmassa vuosille 2006

22 2011, joten muistuttaja saa käyttöönsä tämän ohjelman mukaisesti laaditut tarkkailuraportit. 22 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa saakka. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Uuden luvan hakeminen Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta jälkeen, on sitä koskeva hakemus tehtävä ympäristölupavirastolle mennessä. Mikäli uutta lupaa haetaan, on tämä päätös voimassa, kunnes uudesta hakemuksesta annettu päätös on saanut lainvoiman. Uutta lupaa koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta ja tarkkailutuloksista, selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset kustannuslaskelmineen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Korvattavat päätökset Pohjois-Suomen vesioikeuden päätökset nro 40/98/1 ja 52/99/1 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava edellä kohdassa "Korvattavat päätökset" mainittuja päätöksiä.