ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ HENKILÖSTÖKERTOMUS

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003

2 HENKILÖSTÖKATSAUKSESTA HENKILÖSTÖKERTOMUKSEKSI...1 YLEISTÄ TOIMINNASTA...1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 Henkilöstömäärän kehitys...3 Vakanssit ammattiryhmittäin ja tulosyksiköittäin...7 Henkilöstön ikäjakauma...7 TYÖPANOS...9 Työpanos laskennallisina virkoina...9 Osa-aikatyö...9 Poissaolot...10 Sairauspoissaolot...12 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS...13 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN...14 Koulutus ja perehdytys...14 Työnohjaus...17 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI...17 Työterveyshuollon toimintatietoja...17 Työkykyä ylläpitävä toiminta...18 Henkilöstön virkistys- ja vapaa-ajan toiminta...18 Henkilöstön turvallisuus...19 TYÖYHTEISÖN TOIMINTA-ARVIOINTI...19 YHTEISTOIMINTA...21 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET...22 Palkkakustannukset...22 Tehtävien vaativuuden arvioinnin toteuttaminen...23 Tunnuslukuja...24

3 1 HENKILÖSTÖKATSAUKSESTA HENKILÖSTÖKERTOMUKSEKSI Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstökertomuksen ensimmäisenä versiona voidaan pitää noin kymmenen sivua sisältävää monistetta, johon oli koottu erilaisia, henkilöstöä koskevia aikasarjoja ym. tietoa. Monistetta tehtäessä ei käytössä vielä ollut Kuntaliiton henkilöstötilinpäätöstä koskevaa suositusta. Sairaanhoitopiirin ensimmäinen virallinen henkilöstötilinpäätös valmistui keväällä Sen sisällöllisiä kysymyksiä sekä henkilöstötietojen keruuta valmisteli hallintoylihoitajan vetämä työryhmä, johon kuului yhdeksän henkilöstöasioiden parissa työskentelevää viranhaltijaa. Ensimmäinen, vuoden 1998 henkilöstötilinpäätös koottiin kaikkia mahdollisia henkilöstöhallinnollisia tilastoja ja manuaalisia seurantoja hyödyntäen. Seuravana vuonna apuna oli hiljattain käyttöön otettu Prima henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan järjestelmä sekä sen tietosisällön pohjalle rakentuva Info- Prima- (nykyisin ehrm-) raportointiohjelmisto. Hyvänä lisänä ovat olleet eri toimielinten päätöksistä ja raporteista, taloushallinnon ja työterveyshuollon pitämistä seurannoista ym. lähteistä saadut tiedot. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä on tehty kolme henkilöstötilinpäätös-nimistä asiakirjaa. Vuoden 2001 tietoja koottaessa asiakirjan nimi muutettiin henkilöstökertomukseksi, koska henkilöstökertomus on enemmän kuvaileva. Siinä lukuja ja tilastoja tulkitaan ja analysoidaan tarkemmin. Henkilöstökertomus vuodelta 2003 on siis kolmas sairaanhoitopiirissä tehty henkilöstökertomus. Sisällölliseltä rakenteeltaan henkilöstöraportit ovat olleet samantapaisia, joskin pieniä uudistuksia on joka vuosi pyritty tekemään. Henkilöstötilinpäätös/henkilöstökertomus on toteutettu oman henkilökunnan työpanoksen turvin, ainoastaan etukansi on teetetty kirjapainoalan yrityksessä. Keväällä 2004 julkaistun kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksen mukaisesti henkilöstökertomuksen tehtävänä on antaa tietoa luottamushenkilöille, johdolle ja esimiehille henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstökertomuksessa kuvataan toteutunutta kehitystä, mutta henkilöstökertomukseen pyritään sisällyttämään tietoa myös siitä, miten varaudutaan tulevaan. Sen tulisi auttaa päätösten vaikutusten ennakoinnissa ja toteutumisen seurannassa. Henkilöstökertomuksen sisällön edelleen kehittäminen on merkittävä haaste, johon tarvitaan koko henkilöstön osallistumista. YLEISTÄ TOIMINNASTA Kansallisen terveysprojektin myötä valtio myönsi ylimääräistä valtionavustusta tutkimus- ja hoitojonojen purkamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Edellisvuoden syksyllä aloitettua jonojen purkua jatkettiin viidellä erikoisalalla vuonna Neurologian vuodeosaston tiloissa oltiin aloittamassa stroke-unit -toimintaa loppuvuodesta. Radiologiassa on viety eteenpäin sähköistä tutkimuspyyntö ja -lausuntopalveluhanketta RIS:iä. Alueellisen potilastietojärjestelmän valmistelu käynnistyi tavoitteena saada uusi järjestelmä käyttöön vii-

4 2 meistään vuonna Suunnitelmia yhteispäivystyshankkeen toteuttamiseksi valmisteltiin yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Kertomusvuonna toteutuneita hankkeita ovat Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen lääkekeskuksen toiminnan siirtyminen osaksi sairaanhoitopiirin sairaala-apteekin toimintaa. Lääkekeskuksen kaksi viranhaltijaa siirtyivät vuoden alussa sairaanhoitopiirin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Myöhemmin keväällä toteutui toinen yhteistyöhanke kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Pankalammen pääterveysaseman varastotoiminnot siirrettiin osaksi sairaanhoitopiirin varastointia ja varastonhoitaja siirtyi sairaanhoitopiirin palvelukseen ns. vanhana työntekijänä lukien. Sairaanhoitopiirissä on meneillään useita sellaisia yhteistyöhankkeita, joissa sairaanhoitopiiri on osallisena. Lisäksi hankkeista osa on sellaisia, joilla toteutuessaan tulee olemaan vaikutuksia sairaanhoitopiirin toimintaan. Tällaisia hankkeita ovat mm. Santra alueellinen palvelu- ja terveysneuvontahanke, talous- ja henkilöstöhallinnon alueellinen yhteistyöhanke, Sonetti-projektin hankkeet sekä Mikkelin kaupungin Majakka-hanke. Henkilöstön vakinaistaminen jatkui edellisen vuoden tapaan. Kertomusvuonna vakinaistettujen määrä oli edellisvuotta hieman pienempi. Hakijoita avoimena olleisiin tehtäviin on ollut kohtalaisesti, lukuun ottamatta joidenkin erikoisalojen erikoislääkäreitä sekä laboratorio- ja röntgenhoitajia. Ensimmäiset hoitohenkilöstön ns. sijaisuuksien vakinaistamistoimet tehtiin vuoden 2002 alussa. Joulukuussa 2002 hallitus teki päätöksen, joka mahdollisti yhteensä 16,5 pitkäaikaisena sijaisena toimivan työsuhteen vakinaistamisen. Näiden hoitotyössä ja sitä tukevissa tehtävissä toimivien henkilöiden työpanoksen turvin hoidetaan lähinnä vuosilomista ja pitkäaikaisia sairauslomista aiheutuvia poissaoloja. Vakinaistamistoimenpiteillä turvataan myös työntekijöiden saatavuutta pidemmällä aikavälillä. Sairaanhoitopiirin henkilöstöpalveluissa tapahtui merkittäviä muutoksia toimintavuoden aikana. Moision sairaalan alueella on kolme asuinkerrostaloa, kaksi rivitaloa sekä neljä erillistä taloa, ns. Kankaan mökit. Taloista kaksi kerrostaloa sekä Kankaan mökit on sairaanhoitopiiri omistanut suoraan ja yhden kerrostalon ja rivitalot Moision Vuokatalot Oy:n kautta. Sairaanhoitopiiri myi joulukuussa 2003 kiinteistösijoitusyhtiölle Moision alueen asuinrakennuskokonaisuuden, siihen liittyvät maa-alueet sekä Moision vuokratalot Oy:n osakekannan, koska sairaanhoitopiirillä ei enää ole tarvetta ylläpitää asuntokantaa kyseisessä laajuudessa. Muutokset kohdistuivat myös lasten päivähoitopalvelujen järjestämistapaan. Päiväkotitoimintaa on edelleenkin kahdessa sairaanhoitopiirin omistamassa kiinteistössä, vaikkakin Moision päiväkoti siirtyi hallinnollisesti lukien Päiväkotiyhdistys Pirtti ry:n alaisuuteen. Moision päiväkodilla on pitkät perinteet: Moision sairaalan henkilökunnan yhdistys Syke ry. perusti Moision päiväkodin vuonna 1968 ja päiväkodissa hoidettiin ainoastaan Moision sairaalan henkilökunnan lapsia vuoteen 1987 saakka, jonka jälkeen hoitoon ryhdyttiin ottamaan myös muualla työskentelevien lapsia. Keskussairaalan läheisyydes-

5 3 sä toimivassa päiväkoti Pirtissä on hoidettu ensisijaisesti keskussairaalan henkilöstön lapsia jo 27 vuoden ajan. Joustavan työajan sopimuksen piiriin kuuluvien määrässä ei tapahtunut oleellista muutosta. Sopimuksen piirissä on noin 800 henkilöä. Tulosyksiköiden johdon ja ammattijärjestöjen luottamusmiesten kesken pidettiin joustavan työajan sopimuksen arviointipalaveri joulukuussa Palaverissa linjattiin, että siellä käsiteltyjä asioita jatkotyöstetään ja niihin palataan vuoden 2004 puolella uudestaan. Yhteistyötoimikunnan aloitteesta laadittiin ohje siitä, miten sairaanhoitopiirissä huomioidaan henkilökunnan harrastustoiminnassa menestyminen. Valtakunnallisessa kilpailussa saavutettu hyvä sijoittuminen huomioidaan johtavien viranhaltijoiden kanssa toteutetulla yhteisellä kahvitilaisuudella tai muulla vastaavalla tavalla. Sairaaloiden SM-golf-kilpailut järjestettiin Mikkelissä kesällä Kilpailujen taloudellinen tulos oli hyvä, joten kilpailutoimikunta päätti, että kilpailun tuotolla hankitaan sairaanhoitopiirille pelioikeus Tahko Golf Glub Oy:n hallitsemalta golfkentältä Nilsiästä. Pelioikeuden käytöstä laadittiin käyttösäännöt keväällä Marraskuun 2003 alussa tulivat voimaan uusi laki kunnallisesta viranhaltijasta ja laki kuntalain muuttamisesta. Kuntalain muutoksen keskeisenä sisältönä on virkasuhteen käytön rajaaminen kunnissa ja kuntayhtymissä sellaisiin tehtäviin, joissa käytetään julkista valtaa. Yhteistyötoimikunta käsitteli asiaa kahdessa eri kokouksessa syksyllä. Kokouksissa käsiteltiin lakien sisältöä, prosessin läpiviemistä sairaanhoitopiirissä sekä tehtäviä, jotka hoidettaisiin myös jatkossa virkasuhteisina. Virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi on tarkoitus tehdä sopimismenettelyä noudattaen kevään 2004 aikana. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstömäärän kehitys Virkojen ja työsopimussuhteiden määrää kuvaavissa luvuissa on käytetty seuraavaa käytäntöä: mikäli vertailutiedot perustuvat vakanssipohjan tietoihin, on käytetty lukua 1 186,75, mutta mikäli tiedot on ehrm:n lukuja, on virkojen ja työsopimussuhteisten määrää kuvaava lukumäärä kahdeksan vakanssia pienempi eli 1 178,8. Tämä johtuu siitä, että Priman/eHRM:n vakanssipohjassa ei ole mukana harjoittelijoita ja amanuensseja (yhteensä seitsemän). Lisäksi turvallisuuspäällikön määräaikainen virka perustettiin lukien, joten se tulee laskennassa huomioiduksi vain osittaisina luvulla on henkilöstön kokonaismäärän kehitys ollut hiljalleen laskeva. Sairaanhoitopiirin perustamisesta vuodesta 1991 alkaen on virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien kokonaismäärä vähentynyt 97:llä.

6 4 Lukumäärinä muutokset vuodesta 1991 vuoteen 2003 näyttävät seuraavalta: Ammattiryhmä Erotus % vuoden 1991 viroista Lääkärit Eriast. sh ja vast. + 91, Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitoh Tutk. ja hoitoa avust. - 10,5-10 Huoltohenkilöstö - 53,5-20 Hallinto- ja taloushenk. - 15,75-17 YHTEENSÄ - 97, VIRKOJEN JA TSS. TEHTÄVIEN MÄÄRÄ AMMATTIRYHMITTÄIN V Lääkärit 1 Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 2 Muut hoitohenkilöt 3 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 4 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 5 Huoltohenkilöt 6 Hallinto- ja taloushenkilöt 7 Virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien määrä oli vuoden 2003 lopussa 1186,75, mikä on 22,5 vakanssia enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Sairaanhoitopiirin käytännön mukaan ne virat, joihin ei sisälly viranomaistehtäviä, muutetaan ennen niiden vakituista täyttämistä työsopimussuhteisiksi tehtäviksi. Näitä muutoksia tehtiin vuoden aikana 43. Sairaanhoitopiirin vakansseista oli kertomusvuoden lopussa virkoja 818 ja työsopimussuhteisia tehtäviä 368,75. Uusia virkoja tai työsopimussuhteisia tehtäviä perustettiin sairaanhoitopiiriin vuoden 2003 aikana 25,5, jossa lukumäärässä on mukana 16,5 ns. hoitohenkilöiden pitkäaikaisten sijaisuuksien vakinaistamiseen liittyvää vakanssia sekä kolme Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta siirtynyttä vakanssia. Uudet vakanssit olivat:

7 5 - neljä sairaanhoitajan työsopimussuhteista tehtävää tehostetun hoidon osastolle turvaamaan vakiintuneen paikkaluvun mukaista toimintaa lukien - yksi proviisorin virka sairaanhoidollisiin tukipalveluihin sairaala-apteekin laajentumisen sekä lääkelain edellyttämiin tehtäviin lukien - yksi osastonsihteerin työsopimussuhteinen tehtävä psykiatriaan lukien (taustalla osa-aikaisuusjärjestelyt) - yksi johtavan farmaseutin virka sairaanhoidollisiin tukipalveluihin lukien (siirto kaupungilta liittyen apteekkitoimen yhteistyöjärjestelyihin) - yksi farmaseutin virka sairaanhoidollisiin tukipalveluihin lukien (siirto kaupungilta liittyen apteekkitoimen yhteistyöjärjestelyihin) - yksi varastonhoitajan työsopimussuhteinen tehtävä talouden tulosyksikköön lukien (siirto kaupungilta liittyen varastotoiminnan yhteistyöjärjestelyihin) - viisi sairaanhoitajan työsopimussuhteista tehtävää operatiiviseen tulosyksikköön lukien (pitkäaikaisien sijaisuuksien vakinaistaminen) - neljä sairaanhoitajan työsopimussuhteista tehtävää konservatiiviseen tulosyksikköön lukien (pitkäaikaisien sijaisuuksien vakinaistaminen) - yksi sairaanhoitajan työsopimussuhteinen tehtävä sairaanhoidollisiin tukipalveluihin lukien (pitkäaikaisen sijaisuuden vakinaistaminen) - kaksi kätilön työsopimussuhteista tehtävää operatiiviseen tulosyksikköön lukien (pitkäaikaisien sijaisuuksien vakinaistaminen) - kaksi laboratoriohoitajan työsopimussuhteista tehtävää sairaanhoidollisiin tukipalveluihin lukien (pitkäaikaisien sijaisuuksien vakinaistaminen) - yksi välinehuoltajan työsopimussuhteinen tehtävä sairaanhoidollisiin tukipalveluihin lukien (pitkäaikaisen sijaisuuden vakinaistaminen) - yksi konekirjoittajan työsopimussuhteinen tehtävä sairaanhoidollisiin tukipalveluihin lukien (pitkäaikaisen sijaisuuden vakinaistaminen) - 0,5 osastonsihteerin työsopimussuhteinen tehtävä sairaanhoidollisiin tukipalveluihin lukien (pitkäaikaisen sijaisuuden vakinaistaminen) Nimike- sekä virka- ja tehtävämuutokset kohdistuivat vuonna 2003 kaikkiaan 61 virkaan tai työsopimussuhteiseen tehtävään. Kyseisistä muutoksista henkilöstörakenteellisia muutoksia eri ammattiryhmien välillä oli kuusi. Suurin osa muutoksista oli vakituisessa palvelussuhteessa olevien viran/työtehtävän nimikkeen muutoksia, koska nimikkeiden on haluttu vastaavan paremmin vallitsevaa käytäntöä ja/tai työtehtäviä. Uutena nimikkeenä sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön osastonylilääkärin nimike sellaisille lääkäreille, jotka hoitavat omaa vastuualuettaan itsenäisesti ja/tai kantavat taloudellisen vastuun, kun on kysymys vastuuyksiköstä tai kustannuspaikasta. Ravitsemistyöntekijän nimikkeellä korvattiin keittiöapulaisten, leipojien, tarjoilijoiden, emännän sekä ravintohuollossa työskentelevien sairaala-apulaisten nimikkeet, koska ravintohuollossa toteutettujen toiminnallisten muutosten yhteydessä tehtävien vaativuudet ovat lisääntyneet sekä osaltaan myös yhdenmukaistuneet. Lisäksi atk-yksikössä ja varastoinnissa työskentelevän henkilöstön nimikkeet nykyaikaistettiin.

8 6 Vuoden 2003 alussa lakkautettiin kaksi sairaala-apulaisen avoinna ollut virkaa. Lisäksi lakkautettiin osa-aikatyöhön tekemiseen liittyen 0,5 osastonsihteerin virka ja 0,5 kanslistin virka, joita korvaamaan perustettiin yksi osastonsihteerin työsopimussuhteinen tehtävä PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ VUOSINA Vakinaiset virat ja tss. tehtävät Sijaiset, määräaikaiset Yhteensä Palvelussuhteiden määrä (sairaanhoitopiiriin virka- tai työsuhteessa olevat) on suurempi kuin sairaanhoitopiirin vakanssipohja, koska siinä on mukana vakinaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden lisäksi myös heidän poissaoloihinsa otetut sijaiset ja muut määräajaksi palkatut työntekijät. Palvelussuhteessa oli vuoden 2003 lopussa yhteensä henkilöä, mikä on samaa tasoa kuin edellisenkin vuoden lopussa. Sijaisten ja määräaikaisten osuus palkansaajista on pysynyt tasaisena: se on viime vuosina ollut noin viidennes palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrästä. Kertomusvuonna oli kuitenkin tapahtunut pientä laskua (kertomusvuonna 20,5 % ja edellisenä vuonna 22 %). Vakinaistamistoimilla on pyritty siihen, että lyhytaikaisia sijaisia ei tarvittaisi niin paljoa ja tähän tavoitteeseen on päästykin. Määräaikaisten lukumäärään vaikuttaa enenevästi myös kokonaispoissaolojen sekä osa-aikatyötä tekevien määrä lisääntyminen. Vakinaisia oli vuoden lopussa 39 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakanssipohjasta oli vuoden lopussa avoimia virkoja ja vakinaistamattomia työsopimussuhteisia tehtäviä 92, joista oli määräaikaisesti hoidettuna noin 66 %.

9 7 Vakanssit ammattiryhmittäin ja tulosyksiköittäin VIRAT JA TSS. TEHTÄVÄT AMMATTIRYHMITTÄIN Hallinto- ja taloushenkilöt 76,75 Lääkärit 120 Huoltohenkilöt 211 6,5 % 10,1 % 17,8 % Tutk. ja hoitoa avust. henkilöt 98,5 Tutk.- ja hoitohenkilöt 49 8,3 % 4,1 % 11,0 % 42,2 % Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 500,5 Muut hoitohenkilöt 131 Yhteensä 1186,75 (v yht. 1164,25) Ammattiryhmissä vuonna 2003 tehdyt lisäykset ja muutokset näkyvät siten, eriasteisten sairaanhoitajien ja vastaavien määrä lisääntyi 22:lla, muiden hoitohenkilöiden määrä väheni viidellä, tutkimus- ja hoitohenkilöitä tuli kolme lisää, tutkimusta ja hoitoa avustavien määrä lisääntyi kolmella ja huoltohenkilöstön määrä väheni yhdellä. Tulosyksiköittäin tarkasteltuna muutokset kohdistuivat konservatiiviseen, operatiiviseen, psykiatriseen ja sairaanhoidollisten tukipalveluiden tulosyksiköihin. Huoltohenkilöt ryhmän vähennykset kohdistuivat siivoustoimen tulosyksikköön sekä lisäys talouden tulosyksikköön, johon tuli varastotoiminnan yhteistyöjärjestelyjen myötä yksi työsopimussuhteinen tehtävä lisää. Henkilöstön ikäjakauma Naisia sairaanhoitopiirissä palvelussuhteessa olevista on 82,5 % ja miehiä 17,5 %.

10 8 HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA Vakinaiset Sijaiset, määräaikaiset Yhteensä Sairaanhoitopiirin vakinaisesta henkilöstöstä 58 % sijoittuu ikäryhmiin 45-49, ja vuotta. Sijaisista ja määräaikaisista eniten (29 %) on ikäryhmässä ja seuraavaksi eniten on sekä että vuotiaissa. Sairaanhoitopiirin vakituisen henkilöstön keski-ikä on 46,6 vuotta ja sijaishenkilöstön 34,9 vuotta, koko henkilöstön keski-ikä on 44,2 vuotta. Kaikkien palvelussuhteessa olevien naisten keski-ikä on 44,2 vuotta ja miesten 44,0 vuotta. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ AMMATTIRYHMITTÄIN ,0 44,0 48,3 47,6 48,4 49,1 49, Lääkärit Eriast. sairaanhoit ajat ja vast. M uut hoit ohenkilöt Tutkimus- ja hoit ohenkilöt Tutk. ja hoitoa avust. henkilöt Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt Keski-iät ovat vuosittain pysyneet suunnilleen samoina, koska vakinaistamisen myötä on sairaanhoitopiirin palvelukseen tullut nuorempaa väkeä.

11 9 TYÖPANOS Työpanos laskennallisina virkoina Työpanoslaskelmat on tehty siten, että sairaanhoitopiirin sekä vakituisen että sijaisluontoisen henkilöstön palvelussuhdepäivistä on vähennetty vastaavan henkilöstön työstä poissaolopäivät. Työpanos on kasvanut joka vuosi. Kertomusvuonna se oli 1 048,9 laskennallista virkaa, kertomusvuotta edeltävänä vuonna 1 026,7 ja sitä edeltävänä vuonna 1 001,4 laskennallista virkaa. Työpanoksen nousuun on vaikuttanut vakanssimäärän kasvu sekä myös se, että vakansseihin on saatu henkilökuntaa. Vakinaisen henkilöstön osuus tehdystä työpanoksesta oli 73 %, mikä on yhden prosenttiyksikön verran suurempi kuin edellisenä vuonna. Työpanos vaihtelee kuukausittain, sillä siihen vaikuttavat mm. vuosilomat sekä toiminnan supistukset. TYÖPANOS AMMATTIRYHMITTÄIN V Lääkärit Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 2 Muut hoitohenkilöt 3 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 4 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 5 Huoltohenkilöt 6 Hallinto- ja taloushenkilöt Osa-aikatyö Osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä on palvelussuhteessa olevien kokonaismäärään suhteutettuna hieman noussut edellisten vuosien tasosta. Vuonna 2002 ja vuonna 2001 noin 8 % henkilöstöstä teki osa-aikatyötä kun vastaava prosenttiluku vuonna 2003 oli 9,6 %. Suurin yksittäinen syy osaaikaiseen työhön oli harkinnanvarainen osittainen virkavapaa/työloma, jossa oli lisäystä edellisestä vuodesta kymmenen henkilöä. Seuraavaksi eniten oli osa-aikaeläkkeellä olevia, jossa myös oli tapahtunut hieman lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Osa-aikalisällä olo on viimeisten vuosien aikana vä-

12 10 hentynyt. Osa-aikalisällä vuonna 2000 oli 35 henkilöä, kun seuraavien vuosien lukumäärät olivat vähän yli kahdenkymmenen luokkaa OSA-AIKATYÖTÄ TEHNEIDEN HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN V Lääkärit M uut hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoit oa avust avat henkilöt Hallinto- ja t aloushenkilöt V yhteensä 133 henkilöä,v yhteensä 113 henkilöä ja v yhteensä 91 henkilöä Osa-aikatyötä tekevät henkilöt jakautuivat vuonna 2003 osa-aikaisuuden mukaan seuraavasti: osittainen virkavapaa/työloma 48, osa-aikaeläke 29, osaaikalisä 21, osittainen hoitovapaa 19, osatyökyvyttömyyseläke 12 ja osaaikainen kuntoutustuki 4. Eniten osa-aikatyötä vakanssimäärään suhteutettuna tehdään tutkimus- ja hoitohenkilöt sekä hallinto- ja taloushenkilöt ryhmissä, joissa osa-aikatyötä tekee noin 20 % vakituisesta henkilöstöstä. Poissaolot Vuonna 2003 poissaolopäiviä oli yhteensä Päivien lukumäärä lisääntyi edellisvuodesta 3 700:lla. Vuonna 2002 vastaava erotus edellisen vuoden lukuun oli Poissaolopäivissä on mukana sekä palkalliset, osapalkkaiset että palkattomat päivät. Puolet kaikista poissaolopäivistä oli vuosilomia. Seuraavaksi suurin poissaolojen syyryhmä kertomusvuonna oli lakisääteiset poissaolot, kun edellisvuonna toiseksi eniten poissaoloja aiheutui sairauspoissaoloista. Muiden poissaoloryhmien päivien määrät kasvoivat, mutta sairauspoissaolot vähenivät hieman edellisestä vuodesta. Osittain tähän vaikuttaa se, että määräaikaisia kuntoutustukia, joita tässä tilastossa ei lueta sairauspoissaoloihin, on ollut aikaisempia vuosia enemmän. Sairauspoissaoloissa on mukana kaikki sairauspoissaolot sekä työtapaturmista, vapaa-ajantapaturmista, ammattitaudeista, liikennevahingoista tai vastaavista johtuvat poissaolot.

13 11 Lakisääteiset poissalot ryhmässä on tilastoituna mm. äitiys-, vanhempain- ja isyysvapaat, hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaat sekä eläkelaitoksen myöntämät kuntoutustuet. Lakisääteiset poissaolopäivät kasvoivat 24 %:llä eli päivillä mitattuna päivällä (edellisen vuoden kasvu päivää). Lisäys johtuu siitä, että lähes kaikki tähän ryhmään kuuluvat poissaolot olivat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna: eläkelaitoksen myöntämissä kuntoutustukipäivissä oli lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna päivää, lasten hoitamiseen myönnettävä palkaton hoitovapaa on lisännyt päiviä 1 393:lla ja vuorotteluvapaapäivissä oli lisäystä edellisestä vuodesta 525 päivää. Opintovapaapäivät ovat lisääntyneet 503:lla päivällä (edellisenä vuonna vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna lähes 400 päivää). Muut poissaolot ryhmän päivät olivat hieman lisääntynyt. Poissalopäivistä suurimmat ryhmät olivat toisen työnantajan palveluksessa toiminen sekä erilaiset palkalliset koulutuspäivät, joita kumpaakin ryhmää oli noin neljäsosa muut poissaolot ryhmän päivien määrästä. Lisäksi osittainen virkavapaus/työloma, yksityisasiat ja lääkäreiden aktiivivapaapäivät muodostivat merkittävän määrän kyseisen ryhmän poissaolopäivistä. Poissaolopäivät muutettuna laskennallisiksi viroiksi vastasivat 314 virkaa (päivien kokonaismäärä jaettuna 365:llä). Vakanssipohjaan suhteutettuna poissaolot olivat 26 % koko vakanssimäärästä (em. laskennallinen virkojen määrä prosentteina vakanssimäärästä). Yhtä virkaa kohden poissaolopäiviä oli 96. Luvut ovat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. POISSAOLOT PV/VIRKA AMMATTIRYHMITTÄIN VUONNA Lääkärit Eriasteiset sairaanhoit ajat ja vastaavat M uut hoit ohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoit oa avust avat henkilöt Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt Vuosiloma Sairausloma Lakisääteiset Muut

14 12 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolotietoja saadaan sairaanhoitopiirissä kahdesta eri tietojärjestelmästä. Prima henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan järjestelmään sairauspoissaolopäivät viedään sairausajanpalkan maksamiseen vuoksi. Työterveyshuollon Mediatri-ohjelmisto luokittelee sairaupoissaoloja sairauspäivien lisäksi myös sairauksien syykoodien mukaan. Sairauspoissaoloseurannan avulla pyritään tunnistamaan niitä prosesseja, jotka alentavat yksilön työ- ja toimintakykyä tai lisäävät henkilöstön sairastavuutta. Ennakoivilla toimenpiteillä pyritään myös ehkäisemään ennenaikaiselle eläkkeelle joutumista. Sairauspäiviä oli vuonna 2003 yhteensä Sairauspäivissä vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna päivää. Omaan ilmoitukseen perustuvia poissaolopäiviä (enintään kolme päivää kerrallaan) sairauspoissaolopäivien määrästä oli noin 13 %. Laskennallisina virkoina sairauspoissaoloja oli 52 viran verran (sairauspoissaolopäivät jaettuna 365:llä). Yhtä vakinaista vakanssia kohden oli keskimäärin 16 sairauspoissaolopäivää. Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärässä ammattiryhmittäin tarkasteltuna edelliseen vuoteen verrattuna oli laskua muilla ryhmillä paitsi tutkimus- ja hoitohenkilöillä. Tilastot ovat suuntaa antavia, sillä henkilöstön määrä vaihtelee jatkuvasti eikä vakiointia seurattavan ryhmän suhteen suoriteta. Muutama pitkä eläkkeeseen johtava sairausloma jossakin ammattiryhmässä saattaa muuttaa vuosittaisia tilastoja merkittävästi. SAIRAUSPOISSAOLOT PV/VIRKA AMMATTIRYHMITTÄIN V Lääkärit Eriast. sairaanhoitajat ja vast. M uut hoit ohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutk. ja hoitoa avust. henkilöt Huolt ohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt

15 13 Sairaanhoitopiirin työterveyshuollon sairauspoissaolotilastoinnissa otettiin vuonna 2002 käyttöön kansainvälinen ICD 10 luokitus. Merkittävät sairauspoissaolosyiden ryhmät ovat edelleen tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mieltenterveydenhäiriöt sekä hengityselinten sairaudet. Mediatri-ohjelmalla pystytään sairaspoissaolopäivät luokittelemaan lyhyisiin (1-3 päivää) ja pitkiin (yli 4 päivää) sairauspoissaoloihin. Sairauspäivien kokonaismäärästä ns. lyhyitä oli 17 % ja niissä yli puolet oli hengityselinten sairauksia. Seuraavaksi suurimmat lyhyitä poissaoloja aiheuttavat ryhmät olivat tartuntataudit sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Yhdenjaksoisesti yli neljä päivää tai jopa koko vuoden kestäviä poissaoloja oli kaikista sairauspoissaoloista 83 % (tässä tilastoinnissa on mukana määräaikaisten kuntoutustukien taustalla olevat sairauspoissaolot). Näistä ns. pitkistä sairauspoissaoloista reilu neljännes johtui tuki- ja liikuntaelinten sairauksista ja neljäsosa mielenterveyshäiriöistä. Työtapaturmia ja ammattitauteja tilastoitiin hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosittainen määrällinen lasku on ollut merkittävää kun tarkastellaan tilannetta viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Kolmannes työtapaturmista tilastoitiin kohtaan putoaminen, esineisiin satuttaminen ja kompastuminen. Saman verran työtapaturmia oli myös kohdassa liukastuminen. Edellisistä tapauksista suurin osa oli sattunut työmatkalla. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Kertomusvuonna uusia vakinaisia henkilöitä palkattiin 80. Vuonna 2002 vakinaistettiin 91 uutta viranhaltijaa ja työntekijää sekä vuonna 2001 palkattiin 74 uutta henkilöä. Lääkäritilanne oli kohtalaisen hyvä muilla erikoisaloilla lukuun ottamatta psykiatriaa. Vakinaistetut jakautuivat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit 9 (sisältää myös erikoistuvia lääkäreitä), eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 46, muut hoitohenkilöt 3, tutkimus- ja hoitohenkilöt 4, tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 4, huoltohenkilöt 12 sekä hallinto- ja taloushenkilöt 2. Tarkasteltaessa vakinaistamisia ammattiryhmittäin muutosta oli siten, että eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat -ryhmässä vakinaistettiin 11 vähemmän ja huoltohenkilöt ryhmässä seitsemän enemmän kuin edellisenä vuonna. Palvelussuhde päättyi oman pyynnön perusteella 20 henkilöltä. Palvelussuhde päättyi eläkkeelle siirtymisen vuoksi 22 henkilöltä, joista vanhuuseläkkeelle jäi 16 henkilöä (edellisenä vuonna 19 henkilöä) ja työkyvyttömyyseläkkeelle viisi (edellisenä vuonna neljä henkilöä). Yksilölliselle varhaiseläkkeelle jäi edellisen vuoden tapaan yksi henkilö. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi kuusi henkilöä (edellisenä vuonna kymmenen). Osatyökyvyttömyyseläkepäätöksen sai kaksi henkilöä kun vuotta aikaisemmin määrä oli kuusi. Määräaikaisella kuntoutustuella oli toimintavuoden aikana 17 henkilöä (edellisenä vuonna 14) ja osittaisella kuntoutustuella 3 henkilöä.

16 14 Luonnollisen poistuma tulee kymmenen vuoden kuluessa kasvamaan siten, että vuoteen 2013 mennessä vanhuuseläkkeelle jää yhteensä 350 henkilöä. 60 VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYVÄT V HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Koulutus ja perehdytys Henkilöstökoulutuksen avulla turvataan henkilöstön ammatillinen osaaminen ja kehittyminen. Henkilöstön koulutuspäiviä tilastoitiin hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna, vaikkakin rahaa käytettiin edellisvuotta enemmän. Kaikkeen sairaanhoitopiirissä toteutettuun koulutukseen käytettiin euroa, mikä on edelliseen vuoteen verrattuna euroa enemmän. Sairaanhoitopiiristä koko päivän kestävään ns. ulkopuoliseen tilastoituun koulutukseen osallistui vuoden 2003 aikana 812 henkilöä (edellisenä vuonna 949 henkilöä). Vuoden 2003 koulutuskustannusten osuus oli 0,91 % palkkasummasta, mikä on täsmälleen sama luku kuinkin edellisenä vuonna. Koulutuspäiviä oli 3 374, mikä on 2,8 päivää virkaa kohden (edellisenä vuonna 3 päivää). Ulkomaisia koulutuspäiviä oli hieman edellisvuotta enemmän eli 436 päivää (edellisenä vuonna 392 päivää).

17 KOULUTUS PV/VIRKA AMMATTIRYHMITTÄIN V ,3 8,2 7,5 Lääkärit 3,0 3,0 3,1 1,2 2,2 1,0 Muut hoitohenkilöt 6,9 6,5 6,2 1,2 1,4 1,4 1,5 1,2 1,4 1,0 1,1 0,8 Tutk. ja hoitoa avust. henkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt Omana paikallisena koulutuksena järjestettiin jatkoa edellisenä vuonna käynnistetylle ns. ikääntyvän työntekijän koherenssi muutoksessa koulutukselle. Koulutuksessa yhteistyötahoina olivat työvoimahallinto sekä ammattikorkeakoulu. Keväällä 2003 koulutettiin kolme uutta 12 henkilön ryhmää. Kertomusvuonna jatkuvat edellisenä vuonna aloitetut työministeriön jaksamisohjelman tukema esimiesten piällysmieskoulutus sekä Kuopion yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettu hoitotyöntekijöiden portfoliokoulutus. Keväällä 2003 pidettiin vuosina toteutetun työyhteisön johtamisen kehittämisohjelman arviointipäivä sekä koherenssikoulutukseen vuosina osallistuneiden seurantapäivä. Tietojärjestelmien käytön perusvalmiuksia lisääviä koulutuksia järjestettiin kertomusvuoden aikana useille eri ryhmille. Atk-yksikkö järjesti Wordtekstinkäsittelyohjelmiston koulutusta alkeis- ja edistyneemmille ryhmille useissa eri jaksossa sekä Excel-taulukkolaskentaohjelmiston koulutusta sitä tarvitseville. Lisäksi annettiin koulutusta PowerPoint-ohjelmiston käyttöön, Tiimipostin käyttöön sekä mikrotietokoneen käyttöön yleensä. Radiologian yksikkö järjesti radiologian uuden RIS-järjestelmän käyttöönotosta tietoiskutyyppistä koulutusta seitsemän kertaa. Alueellista koulutusyhteistyötä oli useilla lääketieteen erikoisaloilla sekä muissa yhteisissä asioissa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Alueellisia koulutustilaisuuksia tilastoitiin kertomusvuonna 23 (edellisenä vuonna 12). Eri yhteisöjen henkilökuntaan kuuluvia osallistujia tilaisuuksissa on arvioitu olleen noin Aiheina kokopäivän kestävissä koulutuksissa olivat mm. näyttöön perustuva terveydenhuolto, vauvamyönteisyysimetysohjaus, huumeriippuvuuden hoito, haavanhoito, sairaalahygienia, lää-

18 16 kinnällinen kuntoutus, avanneleikatun potilaan hoito, perhekeskeinen työ psykiatriassa ja psykiatrinen kuntoutus. Valtakunnalliset isotooppipäivät järjestettiin Mikkelissä toukokuun lopulla. Tilaisuuteen osallistui lähes kaksisataa henkilöä eri puolilta Suomea. KYSalueen erikoissairaanhoidon hammas-, suu- ja leukasairauksien vuosimeeting oli Mikkelissä kesäkuussa. Lääkärikunnan ym. henkilöstön ympäristömeetingkoulutuksia järjestettiin seitsemän, joiden aiheina olivat mm. lihavuuden hoito sairaanhoitopiirin alueella, SARS, astma ja keuhkoahtaumatauti, sonettiprojekti, potilasvakuutus ja sykevariaation merkitys. Useiden eri sidosryhmien yhteinen sosiaali- ja terveysalan työelämän ja koulutuksen yhteistyön kehittämishanke TÄKY jatkui vilkkaana koko vuoden. Siihen liittyviä puolen päivä pituisia koulutustilaisuuksia, joita järjestettiin eri yhteistyötahojen tiloissa, tilastoitiin kertomusvuonna seitsemän. Sonetti-hankkeen videoneuvotteluprojektin Hoitotyön kanava osaprojektin koulutuksia oli mahdollista seurata auditoriossa keksimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Psykiatrian tulosyksikössä merkittävimmät koulutukset olivat vuonna 2001 käynnistynyt kolmevuotinen kognitiivinen psykoterapiakoulutus, joka jatkui koko vuoden sekä tammikuussa 2003 alkanut uusi pitkäkestoinen lapsi- ja nuorisopsykoterapiakoulutus. Koulutus toteutetaan lasten- ja nuorisopsykiatrian saaman ylimääräisen valtionavustuksen turvin ja siihen osallistuu kahdeksan sairaanhoitopiirin työntekijää ja neljä sidosryhmien henkilöstöön kuuluvaa. Omalle henkilöstölle järjestettyjä tilastoituja toimipaikkakoulutuksia oli huomattavasti enemmän kuin edellisinä vuosina. Osan tai koko päivän kestäviä tilaisuuksia tai tietoiskutyyppisiä yhden tunnin tilaisuuksia oli toimintavuonna noin 80. Lukumäärä on puolet suurempi kuin aikaisempina vuosina. Osallistujia tilaisuuksissa on arvioitu olleen yhteensä noin Vuoden 2003 koulutusaiheita olivat mm. yhteisöllisyys, Santra-projekti, hoitoisuusluokitus, i.v-luvat, elinten luovutus, potilasruokailu, riskien arviointi, lääkeaineet, yhteispäivystystilasuunnitelmat, työ- ja henkilöturvallisuus, tehtävien vaativuuden arviointi sekä tyky-toiminta. Kaikkia työyhteisöjen omia kehittämispäiviä ei ole tilastoitu. Sairaanhoitopiirin talousarviossa on tutkimus- ja kehittämismäärärahaa suunnitelmissa hyväksyttyihin kustannuksiin. Vuodesta 2000 alkaen muutkin julkisen terveydenhuollon laitokset kuin yliopistot ovat päässeet osallisiksi yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimukseen jaettavista varoista eli tutkimukseen myönnetystä erityisvaltionosuudesta. Kyseistä rahaa oli vuonna 2003 käytettävissä euroa ja sitä käytettiin tutkimusvapaisiin, julkaisujen tekniseen toteuttamiseen sekä muihin vastaaviin kustannuksiin. Perehdytystä järjestettiin usean koulutustilaisuuden muodossa sekä uudistamalla henkilöstölle jaettava perehdytysopas sekä pitämällä työyhteisöjen perehdytyskansiot ajantasalla.

19 17 Työnohjaus Sairaanhoitopiirin työnohjaustyöryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna Työryhmä suunnitteli ja toteutti sairaanhoitopiirin työnohjaajille ja työnohjaajiksi valmistuville viisipäiväisen täydennyskoulutuksen. Koulutukseen osallistui 20 sairaanhoitopiirin työntekijää. Sairaanhoitopiirin työnohjaajaluettelo päivitettiin ajan tasalle vuoden lopulla. Työnohjaukseen on tulossa lisäresursseja tulevina vuosina, kun kolme sairaanhoitopiirin työntekijää aloitti kertomusvuoden alussa ammattikorkeakoulun kaksivuotisen työnohjaajakoulutuksen. Työnohjauksen kysyntä kasvoi edelleen somaattisella puolella. Lääkäreiden työnohjausryhmä päättyi keväällä Sairaanhoitopiirissä annettu työnohjaus jakaantui siten, että psykiatrian tulosyksikön sisäistä yksilötyönohjausta oli 53 % ja sisäistä ryhmätyönohjausta 12 %, tulosyksiköiden välistä yksilö- ja ryhmätyönohjausta oli yhteensä 23 % ja sairaanhoitopiirin ulkopuolelle annettua yksilö- ja ryhmätyönohjausta oli yhteensä 12 %. Sairaanhoitopiirin omalle, eri tulosyksikön henkilöstölle antama työnohjaus kasvoi hieman edellisestä vuodesta ja sairaanhoitopiirin ulkopuolelle antama työnohjauksen määrä väheni jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI Työterveyshuollon toimintatietoja Työterveyshuollon lääkäripalvelut hoidettiin syyskuulle saakka osin omana työnä ja osin ostopalveluin. Loppuvuoden ajan työterveyshuollossa työskenteli yksi lääkäri 29 tuntia viikossa. Psykologin osa-aikainen virka oli täyttämättä koko vuoden. Työterveyshuollossa oli sairauskäyntejä yhteensä (edellisenä vuonna 3 284). Ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluvia käyntejä oli (vuotta aikaisemmin 1 060). Sairaanhoitoon työajasta käytettiin 881 tuntia ja ennaltaehkäisevään työhön tuntia. Työpaikkakäynteihin, ryhmätoimintaan sekä alustusten pitoon käytettiin aikaa 457 tuntia. Tavoitteiden mukaisesti sairaanhoitoon käytetty työaika oli laskenut ja ennaltaehkäisevään lisääntynyt. Työterveyshuollon psykologin aloitteesta käynnistettiin vuoden 2002 lopulla ohjeistuksen valmistelutyö pitkältä sairauslomalta työhön palaamisen tukemiseksi. Valmistelutyöhön osallistui työryhmä, johon kuului tyky-työryhmän jäseniä sekä työsuojeluvaltuutettuja. Suositus, joka on nimeltään yhteydenpito pitkällä sairauslomalla olevaan ja hänen työhön paluunsa tukeminen, otettiin käyttöön keväällä Kertomusvuonna toteutetun lähiesimiesten koulutushankkeen yhteydessä pohdittiin kysymystä, miten hankalien asioiden käsittelyä voisi helpottaa työyhteisössä. Yhdessä esimiesten kanssa kehitettiin puheeksiottolomake vaikeiden asioiden esille ottamiseen ja niiden työstämiseen. Painonhallintaryhmä kokoontui koko vuoden ajan terveydenhoitajan ja fysioterapeutin vetämänä.

20 18 Aslak-kurssi sairaanhoitajille loppui Imatralla, samoin päättyi keittiö- ja välinehuoltohenkilökunnan Ilomantsissa järjestetty TYK-kuntoutus. Sairaalaapulaisten TYK-kuntoutus jatkui Kaprakassa. Yksilöllisille kuntoutuskursseille ohjattiin henkilöstöä entisen käytännön mukaisesti. Työterveyshuollon fysioterapeutti järjesti henkilökunnalle viikottain vesivoimistelua ja kimppajumppaa. Työterveyshuollon toimintana pidettiin myös rentoutusharjoituksia konekirjoittajille. Työterveyshuolto osallistui koherenssikurssien osallistujien valintaan sekä terveystarkastusten ja kuntotestausten suorittamiseen. Lisäksi se organisoi aikaisempina vuosina Anttolanhovissa pidettyjen virikkeellisten kuntoutuskurssien seurantapäivät sekä järjesti seurantaa aikaisemmin Kelan kustantamilla kuntoutuskursseilla olleille henkilöille. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävän toiminnan tukemiseksi perustettu tyky-työryhmä kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Työryhmä järjesti yhdessä työterveyshuollon kanssa työkuntoa koulutustilaisuuden sekä koherenssikurssilaisten seurantapäivän. Tyky-työyhmässä kuin työsuojelutoimikunnassakin päädyttiin osallistumaan kunta-alan valtakunnalliseen henkilöstötalous- ja työkykykilpailuun. Sairaanhoitopiirin työyksiköillä oli mahdollisuus viettää liikuntailtapäivä kevään-syksyn aikana. Tyky- ja koulutushankkeen muodossa toteutettuun Ikääntyvän työntekijän koherenssi muutoksessa täydennyskoulutukseen osallistui yhteensä 36 pääasiassa hoitohenkilöstöön kuuluvaa noin 50-vuotiasta työntekijää. Ikääntyvän työntekijän tyky-hanke suunniteltiin vastaamaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamisen haasteisiin. Hankkeeseen sisältyi elämänhallintaan, yhteistoiminnallisuuteen ja työyhteisön kehittämiseen liittyviä koulutuksessa käsiteltäviä teemoja sekä atk:n perustaitojen opiskelua. Hankkeen jatkumista uusille ryhmille on toivottu. Henkilöstön virkistys- ja vapaa-ajan toiminta Vuoden 2002 alusta lukien on valmisteltu henkilökunnan virkistys- ja harrastustoimintaa järjestävän kahden eri toimintamallin yhdistämistä. Moision Syke ry:n sääntöjä muutettiin siten, että yhdistyksestä tuli sairaanhoitopiirin yhteinen henkilökuntayhdistys ja sen nimeksi tuli Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilökuntayhdistys Syke ry. Se aloitti toimintansa sääntöjen tultua voimaan Ensimmäisessä sääntömääräisessä kokouksessa marraskuussa yhdistykselle valittiin puheenjohtaja ja molempien sairaaloiden edustajista muodostuva johtokunta. Yhdistyksen perustamisesta ja jäseneksi liittymisestä lähetettiin jokaiselle sairaanhoitopiirin henkilökuntaan kuuluvalle joulukuun lopulla henkilökohtainen tiedote. Sairaanhoitopiirissä käytettiin henkilöstön virkistystoimintaan vuonna 2003 rahaa euroa. Edellisenä vuonna vastaava summa oli euroa. Sitä

21 19 käytettiin henkilöstön toiveiden mukaisesti oman kunnon ylläpitoon kuten esimerkiksi kuntosali-, jumppa-, uimahalli- tmv. lippuihin, yhteisiin liikunnallisiin kilpailuihin sekä kulttuuriharrastuksiin kuten konsertti-, teatteri- ja muihin vastaaviin tapahtumiin ja retkiin. Moision sairaalan kuntosalissa ja uimahallissa oli käytössä henkilökunnan vuorot. Anianniemen virkistysalue toimii kesäaikana henkilökunnan vapaaajanviettopaikkana. Edellisvuoden alusta lukien Anianniemen isännöinti siirtyi Moision Sykkeeltä tekniikan tulosyksikölle. Alueen kehittäminen ja rakennusten kunnossapito ovat tulevien vuosien haasteita. Tähän liittyen vuonna 2003 investoitiin Vesiosuuskunta Vesiheinään liittymiseen, minkä seurauksena alueelle saatiin vesijohto. Mökeissä oli kesällä 2003 käyttövuorokausia 117, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 128. Seurueet käyttivät päärakennusta ja saunaa molempina vuosina 14 kertaa, perhesaunaa käytettiin vuonna 2002 hieman enemmän kuin kertomusvuonna, jolloin tilastoitiin 37 käyntikertaa. Kertomusvuonna saatiin käyttökorvauksilla tuloja euroa. Henkilöstön turvallisuus Sairaanhoitopiirin perustettiin keväällä 2003 määräaikainen turvallisuuspäällikön virka. Viran tehtäväalaan kuuluu myös sairaanhoitopiirin työsuojelupäällikkönä toimiminen ja tässä ominaisuudessa työsuojelutoimikunnan puheenjohtajuus. Virkaa on lukien hoidettu sisäisin järjestelyin. Turvallisuuteen liittyvien asioiden tiedostaminen ja mahdollisiin vaaratilanteisiin kouluttautuminen ovat henkilöstön turvallisuuden perusasioita. Painopistealueena henkilöstön turvallisuudessa vuonna 2003 oli riskien arviointi ja ennaltaehkäisy koulutuksellisin keinoin. Väkivaltatilanteiden nopeampaa jälkiselvittelyä ja tilastointia varten vuonna 2004 on tarkoitus ottaa käyttöön ns. turvallisuuspoikkeamajärjestelmä. Sairaanhoitopiirissä on vuodesta 2000 lukien seurattu henkilökuntaan kohdistuvaa väkivaltaista käyttäytymistä. Vuonna 2003 tilastoitiin 150 väkivaltaista käyttäytymistä kun vastaava lukumäärä edellisenä vuonna oli 101. Sairaaloittain tapaukset jakautuvat siten, että Moision sairaalassa tilastoituja oli 105 ja keskussairaalassa 45. Määrällinen kasvu johtuu mm. kirjaamisten lisääntymisestä. Tapausten vakavuusasteessa on havaittavissa lievää nousua. Tapaukset tulivat potilaiden taholta lukuun ottamatta kahta keskussairaalassa tilastoitua ja yhtä Moision sairaalassa tilastoitua tapausta. Väkivaltaisesta käyttäytymisestä suurin osa on uhkauksia, mutta myös tönimistä ja kolhuja ja naarmuja tms. esiintyi merkittävissä määrin. Vaikea vamma ja merkintä sairauslomasta tilastoitiin yhdessä tapauksessa. Omaisuuteen kohdistuvaa väkivaltaa tilastoitiin neljässätoista tapauksessa. TYÖYHTEISÖN TOIMINTA-ARVIOINTI Työyhteisön toiminta-arviointi toteutettiin vuonna 2003 koko henkilöstölle neljännen kerran. Toiminta-arviointi antaa tulosyksiköille ja työyksiköille yhden

22 20 mahdollisuuden saada tiivistettyä tietoa henkilöstön yhteistyön, johtamisen ja työn resurssoinnin onnistumisesta. Toiminta-arvioinnin tavoitteena on lisätä organisaation eri tasoilla tapahtuvaa vuorovaikutusta. Koko sairaanhoitopiirin henkilöstöstä (noin 1230) kyselyyn vastanneiden osuus nousi edellisen kyselyn 60 %:sta 67 %:iin. Seuraavassa kuviossa on esitetty koko sairaanhoitopiirin tulokset vuonna 2003 (tummempi palkki) ja vuonna 2001 (vaaleampi palkki): YHTEISTYÖ Yhteistyön sujuvuus työyksikössä Hyvä työilmapiiri Ongelmat pystytään käsittelemään omassa työyksikössä Muutosten hallinta työyksikössä Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö TYÖSTÄ SAATU PALAUTE Työstä saatu säännöllinen palaute esimieheltä Esimiessuhteiden toimivuus työyksikössä Esimiesten ja henkilöstön välinen tiedonkulku OMAN TYÖN MAHDOLLISUUDET Mahdollisuus hyödyntää omia kykyjä tehokkaasti Vaikutusmahdollisuudet omiin työtehtäviin Itsenäisyys työnteossa RESURSSIMAHDOLLISUUDET Mahdollisuus saada työnohjausta Mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen Työtulosten vaikutus palkkaukseen Koko sairaanhoitopiirin tasolla tapahtui toiminta-arvioinnissa tilastollisesti merkitseviä muutoksia kolmessa kohdassa. Vuonna 2003 kokemukset ongelmien ratkaisumahdollisuuksista omassa työyksikössä olivat lisääntyneet, esimiessuhteet koettiin toimivammiksi ja mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen paremmiksi. Edelleen kokemukset yhteistyöstä ja oman työn mahdollisuuksista olivat pysyneet hyvinä. Toisaalta työstä saatuun säännölliseen palautteeseen esimieheltä ja työtulosten vaikutuksesta palkkaukseen kohdistui kritiikkiä. Tulosyksikkötasolla esimiessuhteiden toimivuuden koettiin parantuneen erityisesti operatiivisessa tulosyksikössä. Tukipalvelujen tulosyksikössä työilmapiiri ja ammatilliset koulutusmahdollisuudet koettiin aikaisempaa parempina. Konservatiivisessa ja psykiatrian tulosyksikössä ei ollut tapahtunut tilastollisesti merkitseviä eroja edelliseen arviointiin verrattuna. Koko sairaanhoitopiirin henkilöstön tulevaisuuden odotukset vuonna 2003 olivat pääosin myönteisiä. Kysymykseen kuinka uskot asioiden olevan tulevaisuudessa yhteistyön sujumista ja oman työn mahdollisuuksia pidettiin edelleen hyvinä. Ainut tilastollisesti merkitsevä ero vuoden 2003 ja 2001 kyselyjen välillä oli mahdollisuudessa osallistua ammatilliseen koulutukseen, minkä koettiin parantuneen.

23 21 YHTEISTYÖ Yhteistyön sujuvuus työyksikössä Hyvä työilmapiiri Ongelmat pystytään käsittelemään omassa työyksikössä Muutosten hallinta työyksikössä Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö TYÖSTÄ SAATU PALAUTE Työstä saatu säännöllinen palaute esimieheltä Esimiessuhteiden toimivuus työyksikössä Esimiesten ja henkilöstön välinen tiedonkulku OMAN TYÖN MAHDOLLISUUDET Mahdollisuus hyödyntää omia kykyjä tehokkaasti Vaikutusmahdollisuudet omiin työtehtäviin Itsenäisyys työnteossa RESURSSIMAHDOLLISUUDET Mahdollisuus saada työnohjausta Mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen Työtulosten vaikutus palkkaukseen YHTEISTOIMINTA Yhteistyötoimikunta toimii sairaanhoitopiirissä henkilöstön ja työnantajan välisenä edustuksellisena yhteistyöelimenä. Vuonna 2003 yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimi henkilöstön edustaja, mielenterveyshoitaja Markku Heikkinen ja varapuheenjohtajana työnantajan edustaja, alkuvuoden saakka vs. hallintoylihoitaja Alpo Manninen ja sen jälkeen hallintoylihoitaja Kaija Heikura. Sihteerinä toimi henkilöstöpäällikkö. Yhteistyötoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana viisi kertaa ja pöytäkirjaan kirjattiin yhteensä kuusikymmentä asiakohtaa. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin keväällä 2003 uutta työhyvinvointi kuntaalalla suositusta. Se on nimeltään strategia ja suositus työhyvinvoinnin edistämiseksi ja muutosten hallinnaksi kunta-alalla. Uudella suosituksella kumotaan vuodelta 1990 oleva työterveyshuoltoa koskeva suositussopimus ja työkykyä ylläpitävää toimintaa koskeva suositus liitteineen. Työterveyshuolto on järjestetty vuonna 2002 voimaan tulleen uuden työterveyshuoltolainsäädännön mukaisesti ja uusi suositus täydentää lainsäädäntöä tuomalla strategisen henkilöstöjohtamisen näkökulman työhyvinvoinnin edistämiseen. Yhteistyötoimikunta käsittelee kaikki sille saapuneet aloitteet. Kertomusvuonna käsittelyssä oli kolme aloitetta, joista yksi oli potilaiden internet-yhteyksiä koskeva aloite. Aihetta on käsitelty useaan kertaan yhteistyötoimikunnassa viimeisten vuosien aikana - toivottavasi hanke saadaan päätökseen mahdollisimman pian. Aloitepalkkioita ei aloitteista maksettu. Työsuojelutoimikunta hoitaa työsuojelun valvonta-asetuksen 29 :ssä säädettyjä tehtäviä. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimi vuoden kahdessa ensimmäisessä kokouksessa tekninen päällikkö, työsuojelupäällikkö Juhani Nummela ja kolmessa viimeisessä kokouksessa va. turvallisuuspäällikkö Juk-

24 22 ka Aho. Työsuojelutoimikunnan sihteerinä toimi työsuojeluvaltuutettu Jarkko Putkonen. Työsuojelutoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana viisi kertaa ja pöytäkirjoihin kirjattiin 58 tietyn asian käsittelyä koskevaa asiakohtaa. Työaikaa työsuojelutehtävien hoitamiseen käyttivät työsuojeluvaltuutetuista Minna Ylönen ja Jarkko Putkonen. Työsuojeluorganisaatiossa tapahtui muutosta myös siten, että toinen työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu jätti eroanomuksensa, mikä koski sekä työsuojeluvaltuutetun tehtävää että työsuojelutoimikunnan jäsenyyttä. Eroanomus käsiteltiin työsuojelutoimikunnan kokouksessa ja ero myönnettiin seuraavan vuoden alusta lukien. Merkittävin yksittäinen työsuojeluun liittyvä kokonaisuus kertomusvuoden aikana oli riskien arvioinnin aloittaminen sairaanhoitopiirissä. Vuoden loppuun mennessä suurin osa työyksiköistä oli joko saattanut valmiiksi tai oli aloittanut riskien arvioinnin tekemisen. Myös jatkossa riskien arviointi on ratkaisevassa roolissa turvallisten työolojen kehittämisessä. Riskien arviointi tehdään vuosittain tai tarvittaessa useamminkin jokaisessa sairaanhoitopiirin työyksikössä. Riskien arviointiin osallistuminen kuuluu jokaiselle sairaanhoitopiirin työntekijälle. Työsuojelutoimikunnan kokouksissa käytiin läpi kertomusvuoden aikana tehdyt työpaikkakäynnit, joita oli 21 kappaletta sekä niihin liittyvät jatkotoimenpiteet. Osana työsuojeluviikon tapahtumia työsuojelutoimikunta järjesti koulutustilaisuuden infektiosairauksista. Tilaisuus järjestettiin keskussairaalan auditoriossa ja siihen osallistui noin 150 sairaanhoitopiirin työntekijää. Luottamusmiesjärjestelmässä ei tapahtunut muutoksia kertomusvuoden aikana. Ammattijärjestöjen luottamusmiehiä ja työnantajan edustajia osallistui Rauman työmarkkinaseminaariin sekä Lappeenranta-seminaariin PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Palkkakustannukset Tilinpäätöksessä palkkojen kokonaissumma oli euroa, mikä on 46,2 % käyttömenoista. Palkat kasvoivat edellisestä vuodesta 6,4 % (edellisen vuoden nousu oli 8,0 %). Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen ja kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen alaisille tuli lukien noin 2 %:n yleiskorotus. KVTES:n ja teknisten sopimuksen piirissä oleville oli jaettavana paikallinen, tehtävien vaativuuden arviointiin perustuva järjestelyerä ja lukien, joista viimeksi mainittu erä liittyy osaltaan kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämisohjelmaan vuosille Sairaanhoitopiirin vakituisen henkilöstön palkkausasioita käsittelevä palkkatoimikunta kokoontui kertomusvuonna seitsemän kertaa.