ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ HENKILÖSTÖKERTOMUS

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005

2 YLEISTÄ TOIMINNASTA...1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...4 Henkilöstömäärän kehitys...4 Vakanssit ammattiryhmittäin ja tulosyksiköittäin...7 Henkilöstön ikäjakauma...7 TYÖPANOS...8 Työpanos laskennallisina virkoina...8 Osa-aikatyö...10 Poissaolot...10 Sairauspoissaolot...12 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS...15 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN...16 Koulutus ja perehdytys...16 Työnohjaus...18 HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI...18 Työterveyshuollon toimintatietoja...18 Työhyvinvointi...19 Virkistys- ja vapaa-ajan toiminta...20 TYÖYHTEISÖN TOIMINTA-ARVIOINTI...20 YHTEISTOIMINTA...22 Yhteistyötoimikunta...22 Työsuojelutoimikunta...23 Luottamusmiestoiminta...24 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET...24 Palkkakustannukset...24 Tunnuslukuja...26

3 1 YLEISTÄ TOIMINNASTA Hoitoonpääsyn turvaavan lainsäädännön voimaantuloon varauduttiin tehostamalla toimintaa sekä normaalina päivätyönä että erillissopimuksin. Yksi haastavimmista uudistuksista oli sähköisen Effica-potilaskertomuksen käyttöönotto somatiikan puolella syksyllä 2005 ja seuraavana isona haasteena on potilashallintajärjestelmän uudistus. Alueellisen Ester-hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa eri terveydenhuollon organisaatioiden joustava yhteistyö tietoteknisillä ratkaisuilla. Kertomusvuonna käynnistyi Effica-sairaaloiden yhteinen kehittämishanke ns. Proxit-hanke, jonka tavoitteena on Effica-järjestelmän keskeisten ominaisuuksien kehittäminen yhdenmukaisiksi ja vastaamaan valtakunnallisia määrittelyjä. Sairaanhoitopiirissä on meneillään myös useita muita yhteistyöhankkeita, joissa sairaanhoitopiiri on mukana joko hankkeen vetäjänä tai osallisena. Puhelinneuvonnan kehittämishanke Santra päättyi vuoden lopussa, mutta toiminta jatkuu osana terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Nestori-nettineuvontahanke jatkuu tarjoten tietoverkon välityksellä terveyteen liittyvää palautetta asukkaille. Mikkelin alueen isoissa kuntaorganisaatioissa valmistauduttiin SAP-pohjaisen Public One kokonaisratkaisun käyttöönottoon talousja henkilöstöhallinnossa. Tämä henkilöstö- ja taloushallinnon ohjelmistoyhteistyöhanke on nimeltään Heta. Kertomusvuonna Itä-Suomen alueella käynnistyi kaksivuotinen laboratoriotoiminnan kehittämishanke. Vuonna 2004 alkanut alueellisen apuvälinekeskuksen selvittämistä koskeva hanke päättyi vuoden lopussa, mutta toimenpiteet toimintojen uudelleenjärjestämiseksi konkretisoituvat vuonna Päivystystoiminnan tukemiseksi käynnistettiin keväällä 2005 yöaikainen yleislääkäripäivystys. Uusien päivystystilojen rakentaminen (ns. yhteispäivystyshanke) käynnistyi keväällä entisen Pirttiniemen puiston koillisnurkkaan. Yhteispäivystyksen toteutukseen varauduttiin tekemällä hoitohenkilöstön reurssointiin liittyviä päätöksiä loppuvuonna Muita kertomusvuoden rakennushankkeita olivat Moision sairaalan B-talon 2. kerroksen tilojen saneeraus kuntoutusosastolle ja teho-osaston muutostyöt. Lasten psykiatrian päiväosaston toiminta käynnistyi elokuussa 2005 Lähemäenkatu 11:ssa. Sairaanhoitopiirin johdossa muutokset jatkuivat, sillä sairaanhoitopiirin johtaja Jukka Männistö siirtyi toisen työnantajan palvelukseen keväällä Sairaanhoitopiirissä syksyllä 2004 käynnistetty strategian laadintaprosessi saatiin päätökseen kertomusvuoden aikana. Strategian jatkotyöstäminen tulosyksiköiden kesken ajoittui alkutalveen Strategiaseminaari, johon osallistuivat hallituksen lisäksi vanha ja uusi valtuusto sekä yksiköiden johtoa, pidettiin huhtikuussa. Uusi hallitus piti jatkoseminaarin lokakuussa, jonka jälkeen strategia saatettiin valtuustolle hyväksyttäväksi. Päästrategian mukaan panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin, osaamiseen sekä saatavuuteen. Käytännön toimenpiteinä rekrytointia ryhdyttiin kehittämään alueellisen rekrytointiprojektin avulla ja tulevaisuudessa tarvittavaa hoitotyön osaamista ja hoitotyön henkilöstörakennetta osaamistarve- ja henkilöstörakenneprojektin

4 2 avulla. Lisäksi kertomusvuonna vakinaistettiin merkittävä määrä pitkään sijaisena toimineita hoitohenkilöitä. Viime vuosina on henkilökunnan tekemissä aloitteissa otettu useasti esille henkilökunnan tupakoiminen työajalla. Vuoden 2004 lopulla kirjattiin kannanotto, jonka mukaan terveyden edistämisen työryhmältä odotetaan esitystä konkreettisiksi toimenpiteiksi uuden, entistä tiukemman hallitustason linjauksen saamiseksi. Hallitus hyväksyi joulukuussa 2005 toimenpiteet sairaala-alueella tapahtuvan tupakoinnin vähentämiseksi. Suosituksen asemasta tupakointi tullaan kieltämään henkilökunnalta työaikana sen jälkeen kun tupakkakatos on saatu rakennettua. Katoksen rakentamisen jälkeen tupakointi on kielletty kaikkialla muualla sairaala-alueella. Nikotiinikorvaushoitoa tarjotaan aktiivisesti potilaille ja henkilökunnalle työterveyshuollon kautta. Sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kaupungin edustajien kesken valmisteltiin syksyllä 2005 sopimusluonnoksia, joilla sairaanhoitopiirin työterveyshuollon palvelut ostetaan liikelaitokselta ja sairaanhoitopiirin työterveyshuollon henkilöstö siirtyy liikelaitoksen palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Henkilökunnalle työterveyshuollon palvelut säilyvät samansisältöisinä kuin tähänkin saakka. Hallitus hyväksyi siirtoa koskevat sopimukset joulukuussa 2005 ja muutos toteutetaan lukien. Sairaanhoitopiirissä tehtiin helmikuun alussa 2005 paikallinen sopimus koulutusvirka-/työvapaiden vaikutuksesta ja merkinnästä työaikajakson työtuntimäärään. Sopimus koskee kaikkia jaksotyöaikaa tekeviä. Sen sisältönä on, että erillisen ohjeen mukainen ammatillinen täydennyskoulutus ei aiheuta keskeytynyttä työaikajaksoa eikä ns. tuntien takaisin tekemistä. Kyseiset koulutuspäivät merkitään Titania työvuorojen suunnittelu- ja seurantajärjestelmään K:lla. Paikallinen joustavan työajan sopimus on ollut voimassa tammikuusta 1999 lukien eikä sen piiriin kuuluvien määrässä (noin 800 henkilöä) ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Siirryttäessä uuteen toimintatapaan jaksotyötä tekevien koulutuspäivien mer- kinnässä, tuotiin esille toive, että sairaanhoitopiirissä olisi käytössä ohje sekä molempien osapuolten allekirjoittama sopimuslomake pitkäkestoisten koulutusten korvauskäytännöistä. Ohjeistusta/lomaketta hyväksikäyttäen koulutuk- käynnistymistä mahdollisten sekaannusten välttämiseksi. Sopimuslomake sen toteutukseen liittyvät asiat on yhteisesti sovittu jo ennen koulutuksen työnantajan osallistumisesta pitkäkestoisten täydennyskoulutusten kustannuk- tehtiin täydennyskoulutustarvetta koskeva kysely. Sen tuloksia pyritään hyö- dyntämään koulutuksen siin otettiin käyttöön loppukesällä Syksyllä sairaanhoitajille ja vastaaville suunnittelussa. Sairaanhoitopiirissä päätettiin pitkään palvelleen henkilökunnan muistamisesta koskevan suosituksen muuttamisesta, mikä tarkoitti Suomen Kuntaliiton ansiomerkkien anomiskäytännöistä luopumista ja sen korvaamista uudella huomioimistavalla. Henkilökuntaa muistetaan silloin, kun henkilöllä on sairaanhoitopiirin ja sitä edeltäneiden kuntainliittojen palvelua yhteensä 30 vuotta. Huomioimistavan henkilö voi itse valita etukäteen sovituista vaihtoehdoista.

5 3 Päätökseen oli kirjattu periaate siitä, että uuteen muistamiskäytäntöön siirryttäessä ne viime vuosina eläkkeelle jääneet, jotka eivät ole saaneet voimassa olleen suosituksen mukaisia ansiomerkkejä, kutsutaan sairaanhoitopiirissä järjestettävään tilaisuuteen, jossa heitä muistetaan pitkäaikaisesta palveluksesta. Vuoden 2005 alussa tuli voimaan merkittävä eläkeuudistus. Uudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena oli kannustaa työntekijöitä pysymään työelämässä nykyistä pitempään. Tavoitteeksi on asetettu, että keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä myöhentyisi 2-3 vuodella. Työssä jatkaminen palkitaan suuremmalla eläkkeellä. Kertomusvuonna tuli voimaan pitkään valmisteltu kunnallinen virka- ja työehtosopimus työllistymisen ja muutosturvan toimintamallista, jota käytetään silloin kun palvelussuhde päättyy taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritettavasta irtisanomisesta. Irtisanotulla työntekijällä on oikeus työllistämisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen. Muutokset naisten ja miesten tasa-arvosta annettuun lakiin tulivat voimaan kesäkuussa Lakimuutoksilla selkiinnytettiin viranomaisiin ja työnantajiin kohdistuvia tasa-arvon edistämiseen liittyviä velvoitteita sekä täsmennettiin säännöksiä, joilla kielletään syrjintä työelämässä. Työpaikan tasaarvosuunnitelmassa tulee olla selvitys tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista sekä toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja arvio aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista. Sairaanhoitopiirissä tasa-arvosuunnitelmassa edellytettyjä asioita tullaan liittämään työsuojelun toimintaohjelmaan. Lisäksi vuositason seurantatietoa esitetään henkilöstökertomuksessa. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä uudistui lokakuussa Lakiin lisättiin säännökset huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä, työntekijän sähköpostin suojasta sekä kameravalvonnasta. Sairaanhoitopiiriin nimettiin loppuvuonna 2004 työryhmän valmistelemaan esitystä lain vaatimista toimenpiteistä. Työryhmän ensisijaisena tehtävänä oli sairaanhoitopiirin päihdeohjelman päivittäminen, jonka puitteissa työryhmä on kokoontunut useita kertoja kertomusvuoden aikana. Lopullisen muotonsa päihdeohjelma saa alkuvuonna Sähköpostiin liittyvät pelisäännöt otettiin käyttöön loppuvuodesta uuden sähköposti- ja kalenterijärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Kameravalvonnan ohjeistus on valmisteltavana. Edellisenä vuonna Intranetin palautetoiminnon kautta käsittelyyn tuli aloite, jossa esitettiin siirtymistä sähköiseen palkkalaskelmaan. Heta-hankkeen myötä tehtiin periaatepäätös verkkopalkkapalvelun käyttöönotosta palkkalaskelmissa. Verkkopalkka on palvelu, jolla työnantaja tarjoaa palkkalaskelmat työntekijöille verkkopankin kautta. Työntekijä voi omilla verkkopankkitunnuksillaan katsoa palkkalaskelmiaan sekä tulostaa ja arkistoida niitä. Henkilökunnalle tullaan keväällä 2006 tekemään kysely, jolla selvitetään, haluaako työntekijä palkkalaskelman verkkopankin kautta vai toimitetaanko palkkalaskelma paperiversiona kotiin. Sairaanhoitopiirissä valittiin toisen kerran vuoden hoitotyöntekijä. Vuosittain on päätetty palkita joko yksittäinen hoitotyöntekijä tai työyksikkö erityisen

6 4 ansioituneesta toiminnasta. Hoitotyön tutkimus- ja kehittämistyöryhmä valitsi tehdyistä esityksistä palkinnon saajaksi apulaisosastonhoitaja Satu Vitikaisen Moision sairaalasta. Hoitotyön palkintona on symbolinen Florence Nightingale -öljylamppu, mikä ojennettiin vuoden hoitotyöntekijälle juhlaseminaarissa maaliskuussa HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstömäärän kehitys Virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien määrää kuvaavissa luvuissa on jakajana käytetty vakanssimäärää, mikä oli vuoden 2005 lopussa 1.205,75. Sairaanhoitopiirissä vakinaistettiin lukien pitkäaikaisiin, eriasteisten sairaanhoitajien sijaisuuksiin perustuvia työsopimussuhteisia tehtäviä yhteensä 26. Tehtäviä hoitaneet pitkäaikaiset sijaiset vakinaistettiin ilman, että tehtävien hoitoon perustettiin taustavakanssia (yhteensä 23, koska kahdelle saatiin vakanssi virkapankin kautta ja yhdelle vakanssimuutoksena) luvulla on henkilöstön kokonaismäärän kehitys ollut hiljalleen laskeva. Sairaanhoitopiirin perustamisesta vuodesta 1991 alkaen on virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien kokonaismäärä vähentynyt 78:lla. VIRKOJEN JA TSS. TEHTÄVIEN MÄÄRÄ AMMATTIRYHMITTÄIN V Lääkärit Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 2 Muut hoitohenkilöt 3 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 4 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 5 Huoltohenkilöt 6 Hallinto- ja taloushenkilöt 7 Lukumäärinä muutokset vuodesta 1991 vuoteen 2005 näyttävät seuraavilta: Ammattiryhmä Erotus % vuoden 1991 viroista Lääkärit + 13, Eriast. sh ja vast , Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitoh

7 5 Tutk. ja hoitoa avust. - 10,5-10 Huoltohenkilöstö - 57,5-22 Hallinto- ja taloushenk. - 12,25-13 YHTEENSÄ - 78,25-6 Virkoja ja työsopimussuhteisia tehtäviä oli vuoden 2005 lopussa 8,5 vakanssia enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Uusia virkoja tai työsopimussuhteisia tehtäviä perustettiin sairaanhoitopiiriin vuoden 2005 aikana seuraavasti: - yksi erikoistuvan lääkärin virka konservatiivinen tulosyksikköön lastentaudeille lukien - yksi röntgenhoitajan työsopimussuhteinen tehtävä sairaanhoidollisiin pal- veluihin lisääntyneeseen angiotoimintaan lukien - kaksi sairaanhoitajan työsopimussuhteista tehtävää konservatiiviseen tulosyksikköön aivohalvausyksikön toiminnan käynnistämistä varten lukien - kaksi sairaanhoitajan työsopimussuhteista tehtävää operatiiviseen tulosyksikköön, joista toinen päiväkirurgiaan kipuhoitajaksi ja toinen lääketiputusyksikköön lukien - yksi psykologin ja yksi sairaanhoitajan työsopimussuhteinen tehtävä psykiatrian tulosyksikköön lasten psykiatriselle päiväosastolle lukien - yksi tietojärjestelmäsuunnittelijan ja yksi atk-tukihenkilön työsopimussuhteinen tehtävä sairaanhoitopiirin hallintoon lukien, koska tietohallintoyksikön tehtäväkenttä on laajentunut käyttöön otettavien uusien tietojärjestelmien ja lisääntyvän aluevastuun takia Sairaanhoitopiirin hallintoon perustettiin loppuvuodesta 2004 ns. virkapankki, jonne siirretään ne avoimet vakanssit, joita ei yrityksistä huolimatta ole saatu täytettyä. Virkapankista vakanssi voidaan siirtää minkä tahansa sitä tarvitsevan tulosyksikön käyttöön. Kertomusvuonna toteutetut virka- ja tehtävämuutokset kohdistuivat kaikkiaan 26 virkaan tai työsopimussuhteiseen tehtävään. Virkapankin kautta toteutettuja muutoksia näistä oli yhteensä kuusi, joista vakansseista osa siirtyi myös tulosyksikköjen välillä. Henkilöstörakenteellisia muutoksia eri ammattiryhmien tmv. välillä oli 13. Tähän lukumäärään sisältyy mm. lasten psykiatrian päiväosaston käynnistämisen vaatimat tehtävämuutokset. Osa muutoksista oli vakituisessa palvelussuhteessa olevien viran/työtehtävän nimikkeen muutoksia, koska nimikkeiden on haluttu vastaavan paremmin vallitsevaa käytäntöä ja/tai työtehtäviä. Muutokset ajoittuivat eri ajankohtiin vuoden aikana. Vuoden 2005 alussa lakkautettiin täyttämättömänä olleen henkilökunnan lääkärin viran puolikas sekä ns. teknisenä virkana valitusprosessin keston ajaksi perustettu ylilääkärin virka, joten lakkautettuja virkoja oli yhteensä 1,5. Ylihoitajan virka siirrettiin psykiatrian tulosyksiköstä sairaanhoidollisiin palveluihin ja perushoitajan työsopimussuhteinen tehtävä sairaanhoidollisista palveluista välinehuollosta talouden tulosyksikköön materiaalihallintoon. Palvelussuhteiden määrä (sairaanhoitopiiriin virka- tai työsuhteessa olevat) on suurempi kuin sairaanhoitopiirin vakanssipohja, koska luvussa on mukana

8 6 vakinaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden lisäksi heidän poissaoloihinsa otetut sijaiset ja muut määräajaksi palkatut työntekijät. Palvelussuhteessa oli vuoden 2005 lopussa yhteensä henkilöä, missä on hieman nousua edelliseen vuoden lopun tilanteeseen nähden. Palvelussuhteessa olevien keskimääräinen lukumäärä on vuositasolla Sijaisten ja määräaikaisten osuus palkansaajista on pysynyt tasaisena. Se on jatkuvasti ollut noin viidennes palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrästä: kertomusvuonna 19,9 %, edellisenä vuonna 22 % ja sitä edeltävänä vuonna 20,5 %. Vakinaistamistoimilla on pyritty henkilökunnan saatavuuden turvaamiseen sekä siihen, että lyhytaikaisten sijaisten määrä pitkällä aikajänteellä pienentyisi PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ VUOSINA Vakinaiset Sijaiset, määräaikaiset Yhteensä Vakinaisia oli vuoden lopussa 47 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Lukumäärä on tyydyttävä, sillä avoimia virkoja ja tehtäviä on pyritty aktiivisesti täyttämään. Vakanssipohjasta oli vuoden lopussa avoimia virkoja ja vakinaistamattomia työsopimussuhteisia tehtäviä 79,5 (lukumäärässä oli mukana kaksi täysin avoinna ollutta erikoistuvan lääkärin virkaa), ja näistä oli määräaikaisesti hoidettuna 63 %.

9 7 Vakanssit ammattiryhmittäin ja tulosyksiköittäin VAKANSSIT AMMATTIRYHMITTÄIN Hallinto- ja taloushenkilöt 80,25 Lääkärit 123,5 Huoltohenkilöt 207 6,7 % 10,2 % 17,2 % Tutk. ja hoitoa avust. henkilöt 98,5 Tutk.- ja hoitohenkilöt 53 8,2 % 4,4 % Muut hoitohenkilöt ,0 % 43,4 % Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 523,5 Yhteensä 1205,75 (v yht. 1197,25) Ammattiryhmissä vuonna 2005 tehdyt vakanssien lisäykset ja mm. virkapankkia hyväksi käyttäen toteutetut muutokset näkyvät siten, että lääkäreiden määrä pysyi entisellä tasolla, eriasteisten sairaanhoitajien ja vastaavien määrä lisääntyi 10:llä, muiden hoitohenkilöiden määrä väheni kahdella, tutkimus- ja hoitohenkilöitä tuli kolme lisää, tutkimusta ja hoitoa avustavien määrä pysyi ennallaan, huoltohenkilöstön määrä väheni viidellä sekä hallinto- ja taloushenkilöiden määrä lisääntyi 2:lla. Tulosyksiköittäin tarkasteltuna muutokset kohdistuivat kaikkiin muihin tulosyksiköihin paitsi ei tekniikkaan. Henkilöstön ikäjakauma KOKO HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA %-osuus ikäryhmittäin 0,1 2,7 9,9 8,8 11,0 13,6 17,2 16,5 16,5 3,8 Mies Nainen

10 8 Suurin osa (57 %) sairaanhoitopiirin vakinaisesta henkilöstöstä sijoittuu ikäryhmiin 45-49, ja vuotta. Sijaisista ja määräaikaisista noin kolmannes (29 %) on ikäryhmässä ja seuraavaksi eniten heitä on vuotiaissa. Sairaanhoitopiirin vakituisen henkilöstön keski-ikä on 46,6 vuotta ja sijaishenkilöstön 34,9 vuotta, koko henkilöstön keski-ikä on 44,3 vuotta. Kaikkien palvelussuhteessa olevien naisten keski-ikä on 44,3 vuotta ja miesten 44,1 vuotta. Naisia sairaanhoitopiirissä palvelussuhteessa olevista on 82,5 % ja miehiä 17,5 %. Keski-iät ovat vuositasolla pysyneet suunnilleen samoina, koska sairaanhoitopiirin palvelukseen on vakinaistamisen myötä tullut myös nuorempia henkilöitä. Pientä laskua keski-iässä on ollut eriasteisten sairaanhoitajien kohdalla. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna neljän ammattiryhmän vakituisten henkilöiden keski-ikä on noin 50 vuotta. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eniten eroa miesten ja naisten keski-iässä oli tutkimusta ja hoitoa avustavien kohdalla sekä hallinto- ja taloushenkilöissä. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ AMMATTIRYHMITTÄIN SUKUPUOLEN MUKAAN ,7 46,8 Lääkärit 42,3 43,7 Eriast. sairaanhoitajat ja vast. 47,4 50,3 47,8 45,6 45,5 Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutk. ja hoitoa avust. henkilöt 50,0 48,8 49,8 51,3 46,3 Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt Mies Nainen TYÖPANOS Työpanos laskennallisina virkoina Työpanoslaskelmat on tehty siten, että sairaanhoitopiirin sekä vakituisen että sijaishenkilöstön palvelussuhdepäivistä on vähennetty vastaavan henkilöstön poissaolopäivät. Työpanos on kasvanut vuosittain. Kertomusvuonna se oli 1.058,2 laskennallista virkaa, kertomusvuotta edeltävänä vuonna 1.052,1 ja sitä edellisenä 1.048,9 laskennallista virkaa. Työpanoksen nousuun on vaikuttanut vakanssimäärän kasvu sekä myös se, että vakansseihin on saatu henkilökuntaa. Vakinaisen henkilöstön osuus tehdystä työpanoksesta oli 75 %, mikä on hieman suurempi luku kuin vuotta aikaisemmin. Työpanos vaihtelee kuukausittain, koska siihen vaikuttavat mm. vuosilomat sekä toiminnan vaihtelut.

11 TYÖPANOS AMMATTIRYHMITTÄIN V Lääkärit Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt Kertomusvuonna työpanoksen lisäys oli kokonaisuudessaan 6,1 laskennallista virkaa kun se edellisvuonna oli 3,2. Tulosyksiköittäin tarkasteltuna kokonaistyöpanos lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna muissa tulosyksiköissä paitsi psykiatrian ja ravintohuollon tulosyksiköissä. Ammattiryhmissä työpanoksen lisäystä oli lääkäreillä sekä tutkimusta ja hoitoa avustavilla henkilöillä. TOTEUTUNUT TYÖPANOS LASKENNALLISINA VIRKOINA HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN V JA 2004 Lääkärit Sairaanhoitajat ja muut vast. Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutk. ja hoitoa avust. henk. Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt 95,2 91,5 94,5 95,8 43,9 44,2 94,9 92,4 71,9 71,5 171,8 174,2 486,2 482,

12 10 Osa-aikatyö Osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä on palvelussuhteessa olevien kokonaismäärään suhteutettuna noussut lievästi edellisten vuosien tasosta luvun alkupuolella se oli noin 8 %, vuonna 2003 luku oli 9,6 % ja seuraavana vuonna 11,5 %. Kertomusvuonna lukumäärä oli hieman laskenut ollen 9,8 %. Suurin yksittäinen syy osa-aikaiseen työhön oli harkinnanvarainen osittainen virkavapaa/työloma ja seuraavaksi eniten oli osittaisella hoitovapaalla olevia. Edellisen vuoden lukuihin verrattuna osa-aikaeläkkeellä olevien määrä on pysynyt samana, sen sijaan osa-aikalisällä olo on viimeisten vuosien aikana vähentynyt huomattavasti. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien määrässä on vuosittain tapahtunut kasvua OSA-AIKATYÖTÄ TEHNEIDEN HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN V Lääkärit Eriast eiset sairaanhoitajat ja vastaavat M uut hoit ohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huolt ohenkilöt Hallinto- ja t aloushenkilöt V yhteensä 138 henkilöä,v yhteensä 153 henkilöä ja v yhteensä 133 henkilöä. Osa-aikatyötä tekevät henkilöt jakautuivat vuonna 2005 osa-aikaisuuden mukaan seuraavasti: osittainen virkavapaa/työloma 47, osittainen hoitovapaa 38, osa-aikaeläke 27, osatyökyvyttömyyseläke 18, osa-aikalisä 5 ja osa-aikainen kuntoutustuki 3. Eniten osa-aikatyötä vakituisten henkilöiden määrään suhteutettuna tehdään hallinto- ja taloushenkilöt -ryhmissä, jossa osa-aikatyötä tekee 23 % vakituisesta henkilöstöstä. Seuraavaksi eniten osa-aikatyötä tekeviä on tutkimus- ja hoitohenkilöt -ryhmässä (18 %). Lääkärit tekevät vähiten osa-aikatyötä. Poissaolot Poissaolopäiviä oli vuonna 2005 yhteensä kalenteripäivää. Päivien lukumäärä vähentyi edellisvuodesta 3.641:llä. Edellisinä vuosina poissaolopäivien määrät olivat lisääntyneet vertailuvuodesta. Poissaolopäivissä on mu-

13 11 kana sekä palkalliset, osapalkkaiset että palkattomat päivät. Kaikista poissaolopäivistä oli vuosilomia lähes puolet (49 %). Vuosilomien laskentatavassa mukaan tulevat täysillä viikolla myös lauantait ja sunnuntait, jonka vuoksi vuosilomapäivien lukumäärä/henkilö on suurempi kuin henkilön laskennallisten vuosilomapäivien määrä. Seuraavaksi suurimmat poissaolojen syyryhmät olivat lakisääteiset poissaolot (19 %) ja sairauspoissaolot (15 %). Ns. muiden poissaolojen taso (17 %) oli edellisestä vuodesta kasvanut. POISSAOLOT LASKENNALLISINA VIRKOINA HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN V JA 2004 Lääkärit 27,0 23,9 Sairaanhoitajat ja muut vast. 166,7 171,3 Muut hoitohenkilöt 33,1 37,2 Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutk. ja hoitoa avust. henk. 12,6 12,6 28,7 26,1 Huoltohenkilöt 45,3 48,3 Hallinto- ja taloushenkilöt 14,9 16, Poissaolopäivät muutettuna laskennallisiksi viroiksi vastasivat 328 virkaa (päivien kokonaismäärä jaettuna 365:llä). Vakanssipohjaan suhteutettuna poissaolot olivat 27 % koko vakanssimäärästä (em. laskennallinen virkojen määrä prosentteina vakanssimäärästä). Yhtä virkaa kohden poissaolopäiviä oli 99. Poissaoloissa vakanssimäärään suhteutettuna on edelliseen vuoteen verrattuna vähennystä. Lakisääteiset poissaolopäivät vähenivät päivällä (edellisen vuoden kasvu päivää). Lakisääteiset poissalot -ryhmässä on tilastoituna mm. äitiys, vanhempain- ja isyysvapaat, hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaat sekä eläkelaitoksen myöntämät kuntoutustuet. Edelliseen vuoteen verrattuna kuntoutustukipäiviä, opintovapaapäiviä ja vuorotteluvapaapäiviä oli vähemmän ja palkattomia hoitovapaita edellistä vuotta enemmän: eläkelaitoksen myöntämissä kuntoutustukipäivissä oli vähennystä 415 päivää, opintovapaapäivissä 606 päivää ja vuorotteluvapaapäivissä 27 päivää, kun vastaavasti lasten hoitami-

14 12 seen myönnettävät palkattomat hoitovapaapäivät olivat lisääntyneet 395 päivällä. Äitiysvapaapäiviä on sama määrä kuin edellisenäkin vuonna. Määräaikaisia kuntoutustukia ei tässä tilastossa lueta sairauspoissaoloihin, sen sijaan työterveyshuollon tilastoissa ne ovat sairauspoissaoloihin laskettavaa aikaa. Sairauspoissaoloissa on mukana kaikki sairauspoissaolot sekä työtapaturmista, vapaa-ajantapaturmista, ammattitaudeista, liikennevahingoista tai vastaavista johtuvat poissaolot. Muut poissaolot -ryhmän päivät olivat lisääntyneet edellisestä vuodesta (kasvua 15 %). Poissalopäivistä suurimmat ryhmät olivat toisen työnantajan palveluksessa toiminen, joka on palkatonta poissaoloaikaa, sekä erilaiset palkalliset koulutuspäivät. Toisen tehtävän hoitamiseen käytettävien päivien määrä on 41 % muista poissaoloista ja kyseisen ryhmän päivien määrän kasvua selittääkin toisen tehtävän hoitamiseen käytettyjen päivien merkittävä lisäys, mikä oli päivää. Ulkopuolisissa koulutuspäivissä oli hieman vähennystä edelliseen vuoteen. Lisäksi osittainen virkavapaus/työloma, yksityisasiat ja lääkäreiden aktiivivapaapäivät muodostivat osan kyseisen ryhmän poissaolopäivistä. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolotietoja saadaan sairaanhoitopiirissä kahdesta eri tietojärjestelmästä. Prima henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan järjestelmään sairauspoissaolopäivät viedään sairausajanpalkan maksamiseen vuoksi. Työterveyshuollon Mediatri-ohjelmisto luokittelee sairauspoissaoloja sairauspäivien lisäksi myös sairauksien syykoodien mukaan. Sairauspoissaoloseurannan avulla pyritään tunnistamaan niitä prosesseja, jotka alentavat yksilön työ- ja toimintakykyä tai lisäävät henkilöstön sairastavuutta. Ennakoivilla toimenpiteillä pyritään myös ehkäisemään ennenaikaiselle eläkkeelle joutumista. Sairauspäiviä oli Priman tilaston mukaan vuonna 2005 yhteensä Sairauspäivissä on laskua edelliseen vuoteen verrattuna päivää. Omaan ilmoitukseen perustuvia poissaolopäiviä (enintään kolme päivää kerrallaan) sairauspoissaolopäivien määrästä oli reilu kymmenesosa. Laskennallisina virkoina sairauspoissaoloja oli 49 viran verran (sairauspoissaolopäivät jaettuna 365:llä). Yhtä vakinaista vakanssia kohden oli keskimäärin 15 sairauspoissaolopäivää ja kaikkia palvelussuhteessa olevia kohti 13 sairauspäivää. Sairauspoissaolopäivien kokonaismäärässä ammattiryhmittäin tarkasteltuna oli edelliseen vuoteen verrattuna merkittävää lisäystä tutkimus- ja hoitohenkilöillä, muiden ammattiryhmien kohdalla päivien lukumäärässä oli selvää laskua tai ne olivat pysyneet edellisen vuoden tasolla.

15 13 SAIRAUSPOISSAOLOT PV/VAKANSSI AMMATTIRYHMITTÄIN V Lääkärit Eriast. sairaanhoit ajat ja vast. M uut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoit ohenkilöt Tutk. ja hoitoa avust. henkilöt Huoltohenkilöt Hallinto- ja t aloushenkilöt Ammattiryhmittäin tarkasteltuna muut hoitohenkilöt -ryhmän sekä tutkimusta ja hoitoa avustavien henkilöiden sairastavuus on ollut suurinta. Määräaikaisten kuntoutustukien osuus on niin ikään suurin muut hoitohenkilöt -ryhmän kohdalla. Vähiten sairastavuutta on lääkäreillä. Tilastot ovat kuitenkin suuntaa antavia, sillä muutama pitkä eläkkeeseen johtava sairausloma pienessä ammattiryhmässä saattaa muuttaa tilastoja merkittävästi. Sairaanhoitopiirin työterveyshuollon sairauspoissaolotilastoinnissa otettiin vuonna 2002 käyttöön kansainvälinen ICD 10 luokitus. Merkittävät sairauspoissaolosyiden ryhmät olivat edelleenkin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (31 % kaikkien poissaolopäivien määrästä), mielenterveydenhäiriöt (18 % kaikkien poissaolopäivien määrästä) sekä hengityselinten sairaudet (15 % kaikkien poissaolopäivien määrästä). Vuoteen 2004 verrattuna merkittävin muutos on tapahtunut mielenterveyshäiriöiden kohdalla, mikä on edellisvuodesta laskenut useita prosenttiyksiköitä. Muut -kohdassa suurimmat syyryhmät ovat vammat/myrkytykset sekä hermoston sairaudet.

16 14 SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVÄT SYYRYHMITTÄIN KUUKAUSITTAIN VUONNA Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Elo Syys Loka Marras Joulu Infektiosairaudet Mielenterveysongelmat Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Muut sairaudet Työterveyshuollon Mediatri-ohjelmalla pystytään sairaspoissaolopäivät luokittelemaan lyhyisiin (1-3 päivää) ja pitkiin (yli 4 päivää tai yli 30 päivää) sairauspoissaoloihin. Sairauspäivien kokonaismäärästä ns. lyhyitä oli noin viidennes ja niissä yli puolet oli hengityselinten sairauksia. Seuraavaksi suurimmat lyhyitä poissaoloja aiheuttavat ryhmät olivat tartuntataudit sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Pitkien sairauspoissaolojen tilastoinnissa on mukana myös määräaikaisten kuntoutustukien taustalla olevat sairauspoissaolot, joita vuoden 2005 aikana oli noin kalenteripäivää. Yli 4 päivää kestävistä sairauspoissaoloista kolmannes muodostuu tuki- ja liikuntaelinten sairauksista ja viidennes mielenterveyshäiriöistä. Työtapaturmat, joista on haettu korvausta vakuutusyhtiöltä, kasvoivat hieman edellisestä vuodesta. Kaikista työtapaturmasta 30 % oli sattunut työmatkalla. Reilu kolmasosa tapaturmista (37 %) muodostuu ryhmästä putoaminen, esineisiin satuttaminen tai kompastuminen. Seuraavaksi suurin ryhmä (22 %) on viilto-, leikkuu- tai pistohaava. Edellisenä vuonna liukastuminen on ollut isoimpia syyryhmiä, mutta sen osuus on vuoden 2005 luvuissa pieni. Työtapaturmia ja ammattitauteja tilastoitiin kaikista tulosyksiköistä.

17 15 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Kertomusvuonna vakinaistettiin 121 henkilön virka- tai työsuhde (sisältää 14 henkilöä, jotka vaihtoivat sairaanhoitopiirin sisällä vakituisesta virasta tai tehtävästä toiseen). Vuonna 2004 palkattiin 43 uutta viranhaltijaa ja työntekijää ja sitä edeltävänä vuonna kaksi kertaa kyseinen määrä. Lääkäritilanne oli kohtalaisen hyvä, vajetta oli mm. psykiatriassa, ortopediassa, lastentaudeilla ja silmätaudeilla. Hoitohenkilöstön kohdalla vaikeinta on ollut saada laboratoriohoitajia ja röntgenhoitajia sekä akateemisten ryhmässä sosiaalityöntekijöitä. Vakinaistetut jakautuivat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit 21 (sisältää myös erikoistuvia lääkäreitä), eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 71, muut hoitohenkilöt 5, tutkimus- ja hoitohenkilöt 7, tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 7, huoltohenkilöt 8 sekä hallinto- ja taloushenkilöt 2. Tarkasteltaessa vakinaistettuja ammattiryhmittäin suurin lisäys tapahtui eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat ryhmässä. Kyseisen ryhmän vakinaistettujen määrää nostaa 26 sijaisena pitkään toiminutta, joista valtaosa vakinaistettiin ns. sisäiseksi sijaiseksi joko vuosilomien tekijäksi tai kiertohoitajaksi. Vakinainen palvelussuhde päättyi oman pyynnön perusteella 22 henkilöltä. Palvelussuhde päättyi eläkkeelle siirtymisen vuoksi 35 henkilöltä, joista vanhuuseläkkeelle jäi 23 henkilöä (edellisenä vuonna 26 henkilöä), työkyvyttömyyseläkkeelle 11 henkilöä (edellisenä vuonna yhdeksän henkilöä) ja työttömyyseläkkeelle yksi henkilö. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi viisi henkilöä (edellisenä vuonna kaksi). Osatyökyvyttömyyseläkepäätöksen sai kertomusvuonna kuusi henkilöä kun vuotta aikaisemmin määrä oli viisi. Määräaikaisella kuntoutustuella oli vuoden aikana 10 henkilöä (edellisenä vuonna 14). 60 VANHUUSELÄKKEELLE JÄÄVIEN ENNUSTE V Kymmenen vuoden aikajänteellä luonnollisen poistuman ennustetaan sairaanhoitopiirissä olevan sellainen, että vuoteen 2016 mennessä vanhuuseläk-

18 16 keelle jää yhteensä 382 henkilöä. Ennuste saattaa lähivuosina hieman muuttua, sillä kertomusvuoden alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen tavoitteena on kannustaa henkilöstöä pysymään työssä nykyistä pitempään. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Koulutus ja perehdytys Henkilöstökoulutuksen avulla turvataan henkilöstön ammatillinen osaaminen ja kehittyminen. Henkilöstön koulutuspäivien tilastointi muuttui erikoissairaanhoitolain muutoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen voimaantulon myötä vuonna 2004, josta alkaen tilastoihin on laskettu mukaan ulkopuolisen koulutuksen lisäksi myös sisäinen toimipaikkakoulutus siten, että osallistuminen kahteen puolen päivän koulutustilaisuuteen muodostaa yhden kokopäiväisen osallistumisen. Koulutuspäiviä kertyi 5.393, mikä on vastaava määrä kuin edellisenäkin vuonna (vuonna 2004 päiviä 5.378). Sairaanhoitopiirissä koulutukseen käytettiin rahaa euroa, mikä oli euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2005 koulutuskustannusten osuus oli 0,96 % palkkasummasta. Sairaanhoitopiiristä joko ulkopuoliseen tai tilastoituun sisäiseen koulutukseen osallistui vuoden 2005 aikana henkilöä, mikä oli hieman isompi määrä kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan koulutuspäiviä oli 5.393, mikä on 4,5 päivää vakanssia kohden. Ulkomaisia koulutuspäiviä oli hieman edellisvuotta vähemmän eli 445 päivää (edellisenä vuonna 479 päivää). 12 KOULUTUS PV/VAKANSSI AMMATTIRYHMITTÄIN V JA ,6 8,7 9,4 8, Lääkärit 5,1 5,4 Eriast. sairaanhoitajat ja vast. 4,1 4,8 Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt 1,7 1,8 Tutk. ja hoitoa avust. henkilöt 2,0 1,0 Huoltohenkilöt 2,4 1,5 Hallinto- ja taloushenkilöt

19 17 Kertomusvuonna loppui edellisenä vuonna käynnistetty yhden lukuvuoden kestävä monimuotoinen ammatillinen täydennyskoulutus mielenterveyshoitajille, lastenhoitajille ja perushoitajille. Osallistujia oppisopimuskoulutuksena järjestettyyn koulutukseen oli yhteensä 14. Tavoitteena on tarjota vastaavanlaista koulutusta jatkossakin. Sairaanhoitopiirin hoitohenkilöstölle sekä muille elintarvikkeiden kanssa työskenteleville järjestettiin kahdeksan hygieniakoulutuspäiviä. Hygieniaosaaminen osoitetaan suorittamalla yhden päivän kestävä koulutus, mikä sisältää Elintarvikeviraston hygieniaosaamistestin. Sairaanhoitopiirin laatu- ja strategiatyöhön liittyen edellisenä vuonna aloitettu kehitystyön yhdyshenkilöitten koulutus jatkui ja siihen osallistui 27 henkilön moniammatillinen ryhmä. Heidän asiantuntemustaan käytetään kehitysprojektien ja laadun kehittämishankkeiden suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Lisäksi opiskeltiin tuloskorttien käyttöä toiminnan suunnittelussa sekä prosessien hallintaa. Sairaanhoitopiirissä on järjestetty mittava kolmevuotinen hanke, jossa koulutettiin alueen lapsille ja nuorille psykoterapeutteja. Hanke mahdollistui valtion lasten ja nuorten psykiatriseen apuun myöntämän erityismäärärahan turvin Lapsi- ja nuorisopsykoterapiakoulutuksen päätyttyä viisi sairaanhoitopiirin työntekijää voi anoa Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta psykoterapeutin pätevyyttä. Mikkelissä järjestettiin myös valtakunnalliset kardiologisten hoitajien päivät sekä toinen Linjanvetoa-seminaari. Alueellista koulutusyhteistyötä oli useilla lääketieteen erikoisaloilla sekä muissa yhteisissä asioissa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Alueellisia koulutustilaisuuksia tilastoitiin kertomusvuonna 21 (edellisenä vuonna 22). Eri yhteisöjen henkilökuntaan kuuluvia osallistujia tilaisuuksissa on arvioitu olleen noin Runsaimmin osallistujia oli seuraavissa koulutustilaisuuksissa: keuhkoahtaumatauti, kuulo ja ikääntyminen, painehaavapotilaan hoito, lihavuuden hoito, hoitotyön kirjaaminen ja sähköinen potilaskertomus, ADHD-lapsen diagnosointi, säteilysuojelu, tartuntataudit ja sairaalahygienia. Toimipaikkakoulutustilaisuuksia, joissa kohderyhmänä oli oma henkilökunta, oli huomattavasti enemmän kuin edellisinä vuosina. Lukumäärää nostaa tietojärjestelmäkoulutukset kuten 100 Effica-potilaskertomuskoulutusta ja 9 Effican lähete-palautekoulutusta sekä 26 sähköposti- ja kalenterikoulutusta. Hoitotakuun seurannan muutoksista Musti-potilasjärjestelmään järjestettiin kahdeksan erillistä tilaisuutta. Erilaisia lyhytkestoisia turvallisuuskoulutustilaisuuksia oli noin 30. Heta-hankkeeseen liittyen eri kohderyhmille oli lukuisia määrittely-, koulutus- ja infotilaisuuksia. Muita joko osan tai koko päivän kestäviä toimipaikkakoulutustilaisuuksia oli vastaava määrä kuin aikaisempanakin vuonna eli reilut kaksikymmentä. Vuoden 2005 koulutusaiheita olivat mm. kivun hoito, kirurgisen läpivalaisulaitteen turvallinen käyttö, varhaisnuoren hoitaminen, hoitotyön urasuunnittelu, jaksotyö ja jaksaminen sekä eläkeuudistus. Osallistujia läsnäololistoista oli laskettavissa noin Työyksiköiden kaikkia omia koulutus- ja kehittämistilaisuuksia ei ole tilastoitu. Perehdytystä uudelle henkilöstölle järjestettiin usean erilaisen koulutustilaisuuden muodossa.

20 18 Työnohjaus Sairaanhoitopiirin talousarviossa on ollut edellisen vuoden tapaan tutkimus- ja kehittämismäärärahaa suunnitelmissa hyväksyttyihin kustannuksiin. Vuodesta 2000 alkaen muutkin julkisen terveydenhuollon laitokset kuin yliopistot ovat päässeet osallisiksi yliopistotasoiseen terveystieteelliseen tutkimukseen jaettavista varoista eli tutkimukseen myönnetystä erityisvaltionosuudesta. Kyseistä rahaa oli vuonna 2005 käytettävissä euroa ja sitä käytettiin mm. tutkimusvapaisiin ja tietoliikenneyhteyksiin. Työnohjaus on väline oman ammattitaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Työnohjaus tapahtuu joko yksilö-, ryhmä- tai yhteisöohjauksena. Sillä pyritään vastaamaan yksittäisen työntekijän tai työyhteisön uudistumistarpeisiin tai muutospaineisiin. Sairaanhoitopiirissä toimiva työnohjaustyöryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna Sairaanhoitopiirissä ylläpidetään työnohjaajaluetteloa, jossa on tiedot 29 sairaanhoitopiirin työnohjaajasta. Työryhmä suunnitteli ja toteutti sairaanhoitopiirin työnohjaajille koulutuspäivän, jonka aiheena oli toiminnalliset menetelmät työnohjauksessa. Työnohjauksen kysyntä on vuosi vuodelta kasvanut somaattisten tulosyksiköiden kohdalla. Sairaanhoitopiirissä annettu työnohjaus jakaantui siten, että psykiatrian tulosyksikön sisäistä yksilötyönohjausta oli 49 % ja sisäistä ryhmätyönohjausta 13 %, tulosyksiköiden välistä yksilöohjausta oli 15 % ja niiden välistä ryhmätyönohjausta oli 15 %. Sairaanhoitopiirin ulkopuolelle annettua yksilö- ja ryhmätyönohjausta oli yhteensä 8 %. Psykiatrian tulosyksikön sisäisen työnohjauksen määrä kasvoi hieman edellisvuodesta (vuonna 2005 yhteensä työnohjaustuntia, josta ryhmäohjauksen osuus on 21 %). Psykiatrian tulosyksiköstä 26 työntekijää ja 20 erilaista ryhmää sai ulkopuolista työnohjausta. Psykiatrian tulosyksikön sairaanhoitopiirin eri tulosyksiköiden henkilöstölle antama työnohjaus kasvoi 13 % edellisestä vuodesta ja sairaanhoitopiirin ulkopuolelle annetun työnohjauksen määrä väheni 9 % edelliseen vuoteen verrattuna. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI Työterveyshuollon toimintatietoja Työterveyshuolto toimi kertomusvuoden ajan ilman omaa lääkäriä, joten pal- Työterveyshuollon toiminnan taustalla vaikutti merkittävästi sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kaupungin välillä käytävät neuvottelut työterveyshuollon palvelujen velut ostettiin keskussairaalassa erikoistumiskoulutuksessa olevilta lääkäreiltä. uudelleen järjestelyistä. Neuvottelut käynnistyivät loppupuolella kevättä, mutta syksyllä tapaamisia eri asioitten merkeissä oli kuukausittain. Päätös työterve- yshuollon palvelujen yhdistämisestä Mikkelin kaupungin ylläpitämän liikelaitoksen toiminnaksi tehtiin joulukuussa Työterveyshuollossa oli sairauskäyntejä yhteensä (edellisenä vuonna 3.059). Työaikaa sairaanhoitoon käytettiin tuntia (edellisenä vuonna tuntia). Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon käytettiin tuntia

21 19 (vuotta aikaisemmin 1.770). Työpaikkakäynteihin, ryhmätoimintaan sekä alustusten pitoon käytettiin työaikaa tuntia (edellisenä vuonna tuntia). Työterveyshuolto osallistui mm. työsuojelutoimikunnan ja työhyvinvointityöryhmän toimintaan. Tavoitteiden mukaisesti ennaltaehkäisevään työhön käytetty aika on lisääntynyt. Yhtenä painopistealueena on ollut henkilöstön työkyvyn ylläpito ja edistäminen erilaisten kuntoutuskurssien avulla. Ammatillisesti syvennetty lääkinnällisen kuntoutuksen kurssi (ASLAK) järjestettiin vuonna 2005 keskijohdolle. Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennuskurssi (TYK) aloitettiin teknisen huollon henkilöstölle. Uusina kursseina anottiin ASLAK-kurssia lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle ja näiden lisäksi saatiin kurssi myös hoito- ja avustavalle henkilökunnalle. Kuntoutuskurssien seurantaa järjestettiin suunnitelmien mukaisesti. Työterveyshuollon fysioterapeutti järjesti henkilökunnalle viikoittain vesivoimistelua ja fysiokimppaa. Psykologin työ kohdistui yksilötyön lisäksi työyhteisökonfliktien selvittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Suuri osa työstä kytkettiin laajempiin konstruktiivisiin sekä ennaltaehkäiseviin toimintoihin, kuten menettelytapaohjeisiin kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa sekä työpaikkaselvityksistä ja kehityskeskusteluista saatavan tiedon täsmällisempään käyttöön. Yhteistyötä tehtiin paljon sekä sairaanhoitopiirin työsuojeluorganisaation kanssa että YTYä (Yhdessä toiminnan ytimeen) hankkeen myötä Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksen kanssa. Työhyvinvointi Sairaanhoitopiiriin uudelle työhyvinvointityöryhmälle kertomusvuosi oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi ja työryhmä pitikin kertomusvuoden aikana kaikkiaan kymmenen kokousta. Työhyvinvointityöryhmän tehtävänä on ollut pohtia ja tehdä konkreettisia esityksiä siitä, miten sairaanhoitopiirin työhyvinvointia voitaisiin seurata ja miten edistää. Työryhmä kirjasi tärkeimmäksi katsomiaan työhyvinvoinnin elementtejä, joista vuoden 2005 painopisteeksi valittiin vuorovaikutustaidot ja palaute. Joulukuussa 2005 käynnistettiin kehityskeskusteluvalmennukset sekä kehityskeskustelussa käytettävän lomakkeen laadinta ja tämä teema jatkuu vielä vuonna Muuttuva työelämä ja sen asettamat uudenlaiset vaatimukset olivat kimmoke työterveyshuollolle kehittää ja käynnistää YTY:ä hanke (Yhdessä toiminnan ytimeen). Hankkeelle saatiin rahoitusta Työministeriön työelämän kehittämisohjelmalta Tykesiltä ja se käynnistettiin tammikuussa Hankkeen tarkoituksena oli kehittää työterveyshuollon toimintaa ja samalla osallistua esimerkkiosastona toimineen kirurgian vuodeosaston työn kehittämiseen. Hankkeessa työterveyshuollolle suunniteltiin uusimuotoinen työpaikkaselvityksen askelmalli. Se kohdistuu sellaisiin työ- tai toimipisteisiin, joissa joko ilmenee tai joissa työterveyshuolto voi jo ennalta odottaa ilmenevän sellaisia toiminnan rakenteisiin liittyviä muutoksia, jotka aiheuttavat työhyvinvoinnin ongelmia.

22 20 Sairaanhoitopiirissä työllistämistuen turvin toimineelle hierojalle saatiin jatkoaikaa vuodelle Henkilökunnalle järjestetyillä hierontapalveluilla tuetaan sairaanhoitopiirin henkilökunnan työssä jaksamista ja ennaltaehkäistään niska-hartiaseudun vaivoja. Sairaanhoitopiirin työyksiköillä on ollut mahdollisuus viettää liikuntailtapäivää ja työyhteisön kehittämisiltapäivää. Virkistys- ja vapaa-ajan toiminta Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilökuntayhdistys Syke ry. aloitti toimintansa syksyllä 2003 uudistuneessa muodossa. Syke ry:n tehtävänä on sairaanhoitopiirin henkilökunnan virkistys- ja harrastustoiminnan hoitaminen sekä henkilökunnan virkistykseen varatun määrärahan käytön kohdentaminen. Määrärahaa on käytetty kunnon ylläpitoon kuten esimerkiksi salivuoroihin, kuntosali-, jumppa-, uimahalli- tmv. lippuihin, liikunnallisiin kilpailuihin sekä kulttuuriharrastuksiin kuten konsertti-, teatteri- ja muihin vastaaviin tapahtumiin ja retkiin. Moision sairaalan kuntosalissa ja uimahallissa oli käytössä henkilökunnan vuorot. Mikkelissä 2000-luvun alkupuolella pidettyjen sairaaloiden välisten golfkilpailujen tuotolla hankittiin sairaanhoitopiirille pelioikeus Tahko Golf Glub Oy:n golfkentältä Nilsiästä. Pelioikeus on henkilökunnan ja sairaanhoitopiirin luottamushenkilöiden käytössä. Sairaanhoitopiirin hallitus myönsi henkilöstön virkistystoimintaan vuonna 2005 avustuksena rahaa euroa. Jumppa- ja kuntosaliharrastukseen kohdentuvan määrärahojen käytön supistamiseen liittyvää 250:n henkilökuntaan kuuluvan henkilön allekirjoittamaa vetoomusta käsiteltiin eri toimielimissä alkuvuodesta, jonka johdosta yhdistykselle esitettiin toivomus määrärahojen käytön uudelleen kohdentamisesta. Vuoden 2006 talousarviokäsittelyssä saatiin määrärahaan 11 %:n korotus. Anianniemen virkistysalue on toiminut kesäaikana henkilökunnan vapaaajanviettopaikkana. Syksyllä 2005 päätettiin kokeilla sitä, että rakennuksissa pidetään peruslämpöä päällä, jolloin niiden käyttö on mahdollista myös talviaikaan. Mökeissä oli kertomusvuonna käyttövuorokausia 138, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 115. Seurueet käyttivät päärakennusta ja saunaa 20 kertaa, perhesaunaa käytettiin 41 kertaa ja yksittäisiä saunojia oli 24. Kertomusvuonna saatiin käyttökorvauksilla tuloja euroa. Alueen kehittäminen rakennuksia kunnostamalla ja viihtyisyyttä parantamalla ovat tulevien vuosien haasteita. TYÖYHTEISÖN TOIMINTA-ARVIOINTI Marraskuussa 2005 tehtiin työyhteisön toiminta-arviointi koko henkilökunnalle strukturoituna kyselynä kuudennen kerran. Jo toisen kerran kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisesti. Toiminta-arviointi antaa tulosyksiköille ja työyksiköille mahdollisuuden saada tiivistettyä tietoa yhteistyön, johtamisen ja työn resurssoinnin onnistumisesta. Toiminta-arvioinnin tavoitteena on lisätä organisaation eri tasoilla tapahtuvaa tiedotusta ja vuorovaikutusta. Toimintaarviointia voidaan käyttää apuvälineenä johtamisessa ja työolojen kehittämi-

23 21 sessä oleellista eivät ole tulokset vaan se, millaisia johtopäätöksiä ja toimenpiteitä toiminta-arvioinnista seuraa. Yksityiskohtainen analyysi kyselystä valmistuu vuoden 2006 keväällä. Koko sairaanhoitopiirin henkilöstöstä kyselyyn vastanneiden osuus nousi edellisen kyselyn 56 %:sta 58 %:iin. Seuraavassa kuviossa on esitetty koko sairaanhoitopiirin tulokset nykytilasta ja tulevaisuuden odotuksista vuosilta 2005 (tummempi palkki) ja 2004 (vaaleampi palkki): HENKILÖSTÖN ARVIO NYKYTILASTA V JA Hyvä työilmapiiri Yhteistyön sujuvuus työyksikössä Vaikutusmahdollisuudet omien työtehtävien suunnitteluun Mahdollisuus hyödyntää omia kykyjä tehokkaasti työssä Ongelmat pystytään käsittelemään omassa työyksikössä Työstä saatu säännöllinen palaute esimieheltä Muutosten hallinta työyksikössä Esimiesten ja henkilöstön välinen tiedonkulku työyksikössä Esimiessuhteiden toimivuus työyksikössä Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö Itsenäisyys työn teossa Työtulosten vaikutus palkkaukseen Mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen Mahdollisuus saada työnohjausta Koko sairaanhoitopiirin tasolla toiminta-arvioinnista saaduissa tuloksissa oli muutosta edelliseen vuoteen vain vähäisessä määrin. Ainoa muutos parempaan suuntaan on tapahtunut kohdassa työtulosten vaikutus palkkaukseen. Tämä selittynee sillä, että harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää on maksettu työstä suoriutumisen perusteella kahden viime vuoden ajalta. Kuudessa kysymyksessä vastausten keskiarvo oli pudonnut 0,1:llä. Henkilöstön kokemukset työnteon itsenäisyydestä, mahdollisuudesta saada työnohjausta sekä mahdollisuudesta omien kykyjen hyödyntämiseen ja ammatilliseen koulutukseen päästystä olivat säilyneet hyvät vakiintuneet asemansa kysymysten joukossa. Tulosten ääripäinä pysyivät edelleenkin itsenäisyys työnteossa ja työtulosten vaikutus palkkaukseen. Työstä saatua säännöllistä palautetta esimieheltä ei ole koettu riittäväksi.

24 22 HENKILÖSTÖN ARVIO TULEVAISUUDESTA V JA Hyvä työilmapiiri Yhteistyön sujuvuus työyksikössä Vaikutusmahdollisuudet omien työtehtävien suunnitteluun Mahdollisuus hyödyntää omia kykyjä tehokkaasti työssä Ongelmat pystytään käsittelemään omassa työyksikössä Työstä saatu säännöllinen palaute esimieheltä Muutosten hallinta työyksikössä Esimiesten ja henkilöstön välinen tiedonkulku työyksikössä Esimiessuhteiden toimivuus työyksikössä Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö Itsenäisyys työn teossa Työtulosten vaikutus palkkaukseen Mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen Mahdollisuus saada työnohjausta Sairaanhoitopiirin koko henkilöstön tulevaisuuden odotukset vuonna 2005 olivat pääosin myönteisiä. Kysymyksessä kuinka uskot asioiden olevan tulevaisuudessa itsenäisyyttä työnteossa, eri ammattiryhmien välisen yhteistyön sujumista, mahdollisuutta osallistua ammatilliseen koulutukseen ja työnohjaukseen sekä omien kykyjen hyödyntämismahdollisuuksia pidettiin edelleen hyvinä. Työn tuloksilla uskotaan olevan vaikutusta palkkaukseen. Edellisen vuoden tuloksiin nähden vaikutusmahdollisuuksien omien työtehtävien suunnitteluun uskottiin hieman huonontuvan. Vuorovaikutustaitojen kehittämisen ja kuulluksi tulemisen myötä henkilöstö näyttää luottavan siihen, että työstä saadaan entistä enemmän palautetta esimiehiltä. YHTEISTOIMINTA Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta toimii sairaanhoitopiirissä henkilöstön ja työnantajan välisenä edustuksellisena yhteistyöelimenä. Vuonna 2005 yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimi henkilöstön edustaja, osastonylilääkäri Heikki Laine ja varapuheenjohtajana työnantajan edustaja, turvallisuuspäällikkö Jukka Aho. Yhteistyötoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana kuusi kertaa. Pöytäkirjaan kirjattiin kaikkiaan 65 käsiteltyä asiakohtaa kun edellisenä vuonna käsiteltyjä asioita oli 59 asiakohdan verran. Hallintoylihoitajan irtisanoutumisen johdosta hallitus käsitteli työnantajan edustajien nimeämistä kokouksessaan Varsinaiseksi jäseneksi yhteistyö-