T 8 Kalliomäen asemakaavan muutos T 8 Detaljplaneändring för Stenkulla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Program för deltagande och bedömning

Transkriptio

1 T Kalliomäen asemaaavan muutos T Detaljlaneändring för Stenulla Osallistumis- ja viointisuunnitelma Program för deltagande och bedömning.0.0, rev...0

2 Asia/Ärende / 0 Kaavosessi ja äsittelyvaiheet - Planrocess och behandlingsseden Kaavyö vireille ja OAS Planbetet anhängigt och PDB Kuulutus/Kungörelse.0.0,.0.0 Kaavan valmisteluvaihe Planens beredningssede Maanäyttöjaosto/Manvändningssetionen Valmisteluaineisto nähtävillä/beredningsmerialet läggs fram ( ) Kaavaehdotus Planförslaget Maanäyttöjaosto/Manvändningssetionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavaehdotus nähtävillä/planförslaget läggs fram ( ) Vastineet lausuntoihin ja muistutusiin Bemötanden till utlåtanden och anmärning Maanäyttöjaosto/Manvändningssetionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavan hyväsyminen Godännande av lanen Valtuusto/Fullmätige Kaavan laij - Planens beredna Jo yytinen Kaavoitusitehti - Planläggningsitet Aritehti SAFA - Aritet SAFA, YKS- Mti Kanerva Kaavoitusäälliö - Planläggningchef Aritehti SAFA - Aritet SAFA Yhteystiedot raortin loussa. Kontugifter i slutet av raorten.

3 Osallistumis- ja viointisuunnitelma Maanäyttö- ja raennuslain :ssä säädetään osallistumis- ja viointisuunnitelman laimisesta. Osallistumis- ja viointisuunnitelma (OAS) on virallinen asiairja, joa määrittelee aavan valmistelussa noudettav osallistumisen ja vuorovaiutusen eriateet ja tav seä aavan vaiutusten vioinnin menetelmät. Osallistumis- ja viointisuunnitelmassa errotaan, miten osalliset voiv osallistua ja vaiuttaa asemaaavan laadintaan seä miten asemaaavan vaiutusia on toitus vioida. isäsi siinä esitetään ääiirteittäin aavyön toitus, tavoitteet ja lähtötilanne seä aavan laadinnan eri työvaiheet. Osallistumis- ja viointisuunnitelmaan voi tutustua oo aavyön ajan Kuntalassa, Iso Kylätie, Niilä ja Söderullan irjastossa seä unnan verosivuilla osoitteessa htt:// /fi /asuminen_ja_raentaminen/aavoitus/asemaaav. Osallistumis- ja viointisuunnitelmaa äivitetään aavyön aiana taeen muaan. Program för deltagande och bedömning I i manvändnings- och bygglagen föresrivs om utbetandet av rogrammet för deltagande och bedömning. Programmet för deltagande och bedömning (PDB) är ett officiellt doument som definier rincierna och förfandet för deltagande och växelveran vid utbetandet av lanen samt metoderna för lanens onsevensbedömning. Programmet för deltagande och bedömning informer om hur intressenterna an åvera och delta i utbetandet av detaljlanen samt hur detaljlanens onsevenser ommer t bedömas. Dessutom resenteras i huvuddrag lanbetets syfte, mål och utgångsläge samt de olia sedena i utbetandet av lanen. Allmänheten an beanta sig med rogrammet för deltagande och bedömning under hela lanbetets gång i Socengården, Stora Byvägen, Nicby, Söderulla bibliote och å ommunens webbls htt://www. sioo.fi/se/service/bygga_och_bo/lanlaggning/detaljlaner. Programmet för deltagande och bedömning uderas vid behov under lanbetets gång. OAS:n valouv Sioon unnan aavoitusysiö. OAS:n on lainut Jo yytinen /Sioon aavoitusysiö Fotografier Sibbo ommuns lanläggningsenhet. PDB h utbets av Jo yytinen/sibbo ommuns lanläggningsenhet

4 Suunnittelualue Muutosalue sijaitsee Sioon toisen taajaman ja eteläisen alueesusen Söderullan esustassa. Metsäinen alue on Sioonlahden oulun ja urheiluuiston ohjoisuolella, änsi-taasjärven asuinalueen eteläuolella rajoittuen Taasjärveen. T Kalliomäen asemaaavan muutosen alue on änsi-taasjärven asemaaavassa (00) lähiviristysaluetta. Rajausen muaan T -asemaaavan muutos osee seuraavia Sioon unnan omistusessa olevia iinteistöjä: ---0, --- ja --. Planeringsområdet Ändringsområdet är beläget i centrum av Söderulla, som är den andra tätorten och det södra centrumet i Sibbo ommun. Det soglädda området finns norr om Sioonlahden oulu och idrottsen, söder om bostadsområdet Västra Tasträs, och gräns till träset. I detaljlanen Västra Tasträs (00) är ändringsområdet T Stenulla ett område för närrereion. Enligt avgränsningen berör ändringen av detaljlanen T följande fastigheter ägs av Sibbo ommun: --- 0, --- och --. Kaava-alueiden rajaus, Sioon unnan mittaus- ja iinteistöysiö. Planområdenas läge, Sibbo ommun, Mätning och fastigheter.

5 Kaavyön määrittely ja tavoitteet Asemaaavamuutos on Sioon aavoitusohjelman 0-0 ohde nro T. Kaavyön toitusena on mahdollistaa nyyisen aivan taajaman esustan tuntumassa olevan metsäisen alueen ehittäminen asuinalueesi. Samalla nyyisiä lähiviristystoimintoja ja luontoa säilytetään mahdollisimman aljon, ja huolehditaan viristysreitistön toimivuudesta ja riittävästä lähiviristysalueiden määrästä ehittyvällä alueella. MR Asemaaavan sisältövaimuset Asemaaavaa laadittaessa on maauntaaava ja oieusvaiutteinen yleisaava otettava huomioon. Asemaaava on laadittava siten, että luodaan edellytyset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinymäristölle, alveluiden alueelliselle saavuudelle ja liienteen järjestämiselle. Raennettua ymäristöä ja luonnonymäristöä tulee vaalia eiä niihin liittyviä erityisiä voja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiymäristössä on oltava riittävästi uistoja tai muita lähiviristyseen soveltuvia alueita. Asemaaava ei saa aiheuttaa enenään elinymäristön laadun sellaista meritysellistä heienemistä, joa ei ole erusteltua asemaaavan toitus huomioon ottaen. Asemaaavalla ei myösään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oieuden haltijalle sellaisia ohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista ohtuutonta haittaa, joa aavalle asetettavia tavoitteita tai vaimusia syrjäyttämättä voidaan välttää. Suunnittelun tavoitteet Asemaaavan muutosen tavoitteena on Söderullan esustan ehittyminen ja täydentyminen mahdollistamalla lisää asuntoraentamista esustaan. isäraentaminen olemassa olevaan yhdysuntaenteeseen sen esustaan on estävän ehitysen muaista, ja mahdollistaa myös taajamauvan ehittämisen. Asuaiden määrän asvu tuee alvelujen ehittymistä taajamassa. Alueelle yritään saamaan asuntoja asuaalle. Alueella on aljon viristysvoa Söderullan esustan asuaille, ja reitistön toimivuus ja riittävä viristysalueiden määrä esustan tuntumassa on eseinen tavoite. Samoin alueella olev toiminn, uten frisbeegolfra, otetaan huomioon suunnittelussa. Definiering av lanbetet samt mål Detaljlaneändringen är objet nr T i Sibbo ommuns lanläggningsrogram för erioden 0 0. Syftet med lanbetet är t göra det möjligt t bygga det soglädda området strax intill centrum till ett bostadsområde. På samma gång bevas de nuvande närrereionsfuntionerna och nuren i så hög grad som möjligt. Vid laneringen ser man till t nätveret av rereionsleder fortsättningsvis funger bra och t områdena för närrereion räcer till i det nya området. MBygg Krav å detaljlanens innehåll När en detaljlan utbetas sall landsaslanen och en generallan med rättsverning beas å det sätt som bestäms ovan. Detaljlanen sall utbetas så t det saas förutsättning för en hälsosam, trygg och trivsam livsmiljö, för regional tillgång till service och för reglering av trafien. Den byggda miljön och nurmiljön sall värnas och särsilda värden i anslutning till dem får inte förstöras. På det område som lanläggs eller i dess närmaste omgivning sall det finnas tillräcligt med er eller andra områden som läm sig för rereion. Detaljlanen får inte leda till t valiteten å någons livsmiljö försämras avsevärt å ett sätt som inte är motiver med beande av detaljlanens syfte. Genom detaljlanen får inte heller mägen eller någon annan rättsinnehave åläggas sådana osäliga begränsning eller orsaas sådana osäliga olägenheter som an undvias utan t de mål som ställs för lanen eller de rav som ställs å den åsidosätts Planbetets mål Målet med ändringen av detaljlanen är t utvecla och omlettera Söderulla centrum genom t saa förutsättning för en större omftning av bostadsbyggande i centrum. Tilläggsbyggande i anslutning till den befintliga samhällsstruturen i centrum är förenligt med rincien om hållb utvecling och sa möjligheter t förbättra tätortsbilden. Öningen i antalet invåne stödjer utveclingen av servicen i tätorten. Sitet är inställt å bostäder för invåne. Området h ett stort rereionsvärde för invånna i centrum av Söderulla, och därför är ett fungerande nätver av rereionsleder och en tillräclig omftning av rereionsområdena centrala mål för lanläggningen. De befintliga funtionerna i området, såsom frisbeegolfbanan, tas i beande vid laneringen.

6 Suunnittelun lähtöohd Suunnittelualue on Söderullan esusta-aluetta. Muutosalue sijaitsee allioisella mäellä, jona orein ohta on n. m oreammalla uin itäuolen Taasjärven inta. Alueen itäreunalla on jyrä rinne taasjärveen äin. Kesellä sijaitsee soinen allioainanteiden vyöhye johon merittävä osa alueen hulevesistä erääntyy. Maasto lasee etelään Sioonlahden oululle ja Uudelle Porvoontielle äin. Maaerän lau on hyvin allioinen ja intamaaerros on ohut. Alueen hulevesien hallintaisujen tulee tueutua luontaisiin valumeiteihin. Samalla alueen viristysvoja on mahdollista säilyttää. iienteellisesti suunnittelualue tueutuu alustavasti Mäntymäentien autta Amiraalintiehen. Muualla maastonmuodot ja maanäyttö teevät uudet tieyhteydet hanalisi toteuttaa. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet Alueen suunnittelun lähtöohtina toimiv MR:n :n muaisessa toitusessa valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet (VAT), joista tätä asemaaavyötä ohjaavien asiaohtien myötä orttelin ehittämiselle on löydettävissä estävät erusteet: Alueidenäytöllä edistetään yhdysuntien ja elinymäristöjen eologista, taloudellista, sosiaalista ja ulttuurista estävyyttä. Olemassa olevia yhdysuntaenteita hyödynnetään seä eheytetään auuniseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä annetaan elinymäristön laua. Yhdysuntaennetta ehitetään siten, että alvelut ja työai ov hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuusien muaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henilöautoliienteen tve on mahdollisimman vähäinen. iienneturvallisuutta seä jouoliienteen, ävelyn ja yöräilyn edellytysiä annetaan. Kauuniseutujen työssääyntialueilla vmistetaan alueidenäytölliset edellytyset asuntoraentamiselle ja sen toitusenmuaiselle sijoittumiselle seä hyvälle elinymäristölle. Kauuniseutuja ehitetään tasaainoisina oonaisuusina siten, että tueudutaan olemassa oleviin esusiin. Kesusia ja erityisesti niiden esusta-alueita ehitetään moniuolisina alvelujen, asumisen, työaiojen ja vaaa-ajan alueina. Alueidenäytössä on vtava riittävät alueet jalanulun ja yöräilyn verostoja vten seä edistettävä verostojen juvuutta, turvallisuutta ja laua. Utgångsunter för laneringen Planeringsområdet är en del av Söderulla centrum. Ändringsområdet ligger å en liig bace vs högsta unt är m högre än vtenståndet i Tasträset i öster. Den östra anten av området är en brant sluttning mot Tasträset. Mitt i området går en zon av sumiga sänor i berget, och här samlas en betydande del av dagvtnet. Terrängen säner sig söderut mot Sioonlahden oulu och Nya Borgåvägen. Jordmånen är mycet bergig och ytjordsitet är tunt. ösningna för hanteringen av dagvtnet bör stödja sig å nurliga avrinningsleder. På samma gång är det möjligt t beva områdets rereionsvärden. Med hänsyn till trafien stöder sig området reliminärt via Tallbacavägen å Amiralsvägen. På andra ställen gör terrängformerna och manvändningen det svårt t bygga nya vägförbindelser. Risomftande mål för områdesanvändningen Som utgångsunter för laneringen funger de risomftande målen för områdesanvändningen (RMO) enligt i manvändnings- och bygglagen, av vila följande ger hållba grunder för utveclandet av vteret och styr detaljlanebetet: Genom områdesanvändningen främjas den eologisa, eonomisa, sociala och ulturella hållbheten i samhällena och livsmiljöerna. Befintliga samhällsstruturer nyttjas och stadsregioner och tätorter görs mer enhetliga. Samtidigt som tätorterna blir enhetlige förbättras valiteten å livsmiljön. Samhällsstruturen utveclas så t tjänster och betslser är lättillgängliga för olia befolningsgruer och i mån av möjlighet laceras nära bostadsområden så t behovet av ersonbilstrafi är så litet som möjligt. Trafisäerheten förbättras lisom betingelserna för olletivtrafien och gång- och cyeltrafien. I stadsregionernas endlingsområden säerställs för områdesanvändningens del t det finns förutsättning t bygga bostäder som är ändamålsenligt lacerade och t raven å en god livsmiljö an tillgodoses. Stadsregionerna utveclas som balanserade helheter genom t stödja sig å befintliga centra. Centrumen och särsilt deras centrumområden utveclas till områden med ett mångsidigt utbud av tjänster, boendemöjligheter, betslser och fritidssysselsättning. Vid områdesanvändningen sa tillräcliga områden reserveras för nätver för fotgänge och cylister, och nätverens ontinuitet, säerhet och valitet sa främjas.

7 Ilmauva aava-alueelta vuodelta 0. Kaava-alueen rajaus esitetty uvassa unaisella. Flygbild av lanområdet från år 0. Planområdets avgränsning anges å bilden med rött. Alueidenäytöllä edistetään elineinoelämän toimintaedellytysiä osoittamalla elineinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuusia olemassa olevaa yhdysunta-raennetta hyödyntäen. Runsaasti henilöliiennettä aiheuttav elineinoelämän toiminnot suunnaan olemassa olevan yhdysuntaenteen sisään tai muutoin hyvien jouoliienneyhteysien äärelle. Genom områdesanvändningen främjas versamhetsbetingelserna för näringslivet genom t tillräcliga etableringsmöjligheter anvisas för näringslivet genom utnyttjande av den befintliga samhällsstruturen. Sådana funtioner i näringslivet som medför riligt med ersontrafi inritas till områden innanför den befintliga samhällsstruturen och till andra områden nära goda olletivtrafiförbindelser.

8 Ote Itä-Uudenmaan maauntaaavasta (YM..00). Utdrag ur landsaslan för Östra Nyland (miljöministeriet..00). Maauntaaava Ymäristöministeriön..00 vahvistamassa lainvoimaisessa Itä-Uudenmaan maauntaaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamoimintojen alueesi (A). Uudenmaan. vaihemaauntaaavassa, 0, alueella on merinnät taajamoimintojen alue ja tiivistettävä alue. Yleisaava Oieusvaiutteisessa Sioon yleisaavassa 0 aava-alue on eteläiseltä osaltaan esustoimintojen aluetta (C), ja ohjoisosa asemaaavoitettavaa aluetta (A). Ote Uudenmaan. vaihemaauntaaavayhdistelmästä, 0 andsaslanen I den av miljöministeriet..00 fastställda och lagraftvunna landsaslanen för Östra Nyland h laneringsområdet anviss som ett område för tätortsfuntioner (A). I etalandsaslan för Nyland, 0, h området betecns som ett område för tätortsfuntioner och ett område som sa förtätas. Generallanen I Generallan för Sibbo 0, en lan med rättsverning, är den södra delen av lanområdet ett område för centrumfuntioner (C), och den norra delen ett område som sa detaljlaneras (A). Ote Sioon yleisaavasta 0. Utdrag ur generallanen för Sibbo 0.

9 , OPINT IE 0 0,, :, NTIE,,,,, 0 I t.0.. j 0 0 m a : SG GETPOR KIEO RÄNDEN KONVAJEG JA JA KU RTE KO /h : :.. Vaiutusten viointi Asemaaavan laadinnan yhteydessä selvitetään aavan toteutusen ymäristövaiutuset, muaan luien yhdysuntaloudelliset, sosiaaliset, ulttuuriset ja muut vaiutuset maanäyttö- ja raennuslain edellyttämällä tavalla (MR ja MRA ). Vaiutusia vioidaan suhteessa asetettaviin tavoitteisiin :. :. : : :0. : Massby Kiinteistöt ---0, --- ja -- ov Sioon unnan omistusessa..... Mägoförhållanden. : t t.. allbäc Kallbäc M0A 0. Kallbäc. : Massby 0. 0 :. Maanomistus... : : : hule. : 0.. :. : GNEJSVÄGEN.. Z, GNEISSITIE PÄH HAS : 00 IV nä a. 0 le : j : t AK- IV u/ Y- :0. -, :.. nä.. VP alintie Amira ägen lv Amira. 00 III.0 : 00 II u ½ -0- iieesus Affärcentrum KMP : KMP- S A :00.. : iieesus Affärcentrum Y-...0 Y-..II (/). () III 0 le 00 :. 0 au A:0 - II u/ dba ajo. 00 le dba. : 0.. : :. EV e 0. ET 0 BA 0d.0 ajo.. s h m. 00 IE UUSI PORVOONT. EN NYA BORGÅVÄG P. 0 Y E TERVEYSTI EN 0 VÄG SO 0 :. Kallbäc. :. 0 :.. TIE KESKUSTA t 0 AP :. 0. VÄGEN CENTRUM :0 V :.. t,.. l 0+. le- - R vu 0.0 PA :.0 : () dba P I I I 00 II.m :. VP-. A. 0 le. ajo iieesus Affärcentrum : :. I :0 0. :. III 00.. ÄGEN A 0 0 III / : m 0 AP AAR 0 YS. 0. PA,. ajo : V. : :. Massby 0 0. AMIRASV. r KESKUSTAKUJA AK CENTRUMGRÄND I SÖDERKUA / I I: 0 m 000+m TORG. :0 AN l. SÖDERKU l le. TORI.. / III :0 0 NT Y K : 0 VU- m GNEJSGRÄNDEN SÖDERKU :0 le III l I I I.0 0+ MÄ. :.0 hule. Raenteilla 0 dba. : IE AAINT w... AMIR 0 AK :00 I I I I I II le ei I t,. UJA P AP t :, : IK EISS, GN le- : III le-. Y- Koulu 000 Sola III vu. 0.. y III :00 0 :00 :.. YO Päiväoti Daghem I I I 00 : /h le- 0 0,.. Kallbäc I I I. l :0 0,, N,,., TERVEYSPOKU :0 I I 00 I0 0 :, HÄSOSTIGEN 00 AK. 0.. : t 0. : :. 0. : : V t e =0. 0. t t Kallbäc t 0 0,, : II l , 0 V. :0 0.0 : :.. Y 0. I e 0 :0 0 AK TA BÅGE YS 0 0, a r, V,. 0., II Päiväoti Daghem II 00 le I I, 0+ : t,: :. VP- VP, VÄT TIKO RVE,0, : 0, I I 0 0 0, le I I I 0, 00+ 0, 0 : Y ÄG, EN, 0, :, 0,, 0, a r,, OMSV t, /h ÄRD, : :0,,,, : 0 :,, Kallbäc. Fastigheterna ---0, --- ja - ägs av Sibbo ommun. : : :. :,,, : 0.,.. EN, : KVÄG,, 0 PA :,,,0 e =0.,, IE ENT, P.,,, 0 AP,0 :0, : 0 V.,, 0,, :0 0, 0. 0 TAST RÄS, AR, 0, 0,,, : NTI E ÄG : 0. III u / e=0. t AV, Ä TYM MÄN, AK CK :0 : TA BA, : : TAAS JÄR VE t,,, 0,0 m %,0,,, AO :0,, :,, 0, :, t 0 : : a, :, le EN 0,,,,, : KU,,, AR e =0.,, V,, FRÖKEN MIIIS VÄG AMIRA SGRÄ AMIR AAINK ND UJA EN, a AMIR ASB ACKE N AMIRAA INMÄK I P :0, :, 0,,,0, t, : : :, 0 0,, :0, IIN TIE Z GATHA GSVÄ GEN :, NEITI MI NTIE KARJ UHAA 0 : 0 0 0, 00 0, :, 0 0,0 : Massby Kallbäc, le Tasträs : 0 t y 0 0 AO,0, 0 0, : W EN AO,, : t, 0 I u / e=0. t,,,, 0 AO, :, t :, 0, V :0, : :, I u / e=0. :,,0 VÄTERKÄRR VÄTTIKORPI,, : 0 AO :0 :0 0 :,,,,, t : : 0 III u / e=0. : :, t, 0,, le 0, VV 0 : 0, :0 :,, :, 0 0,,,, 0 0, : TIE 0 0 AK t,,, ÄÄ :0 0,,,, le, I,, 0, :0, ANVARS, JUOUK 0 AP- : : :,, 0 : :0,0,,, II e =0.0, :, 0, le t, :,,0, :0 ND AO, :0 Ä GR : :0 : I u / : e=0. : V A :, t, 0 0 : EN : ND, : TAS, AO :0 :0 JÄK, O, DO NG t, P, : III u / / I e=0. : e=0. P TIE BYN 0 : 0,,, :, RÄ 0, 0,0,,,,, t AO :,, : VARSI,0 :,, SUDENMA RJAN, 0,0, : AO,,0 0 AK le,,,,, Z Välterärr :, TROBÄRSGRÄ, NDEN,,0 :0,0,, : :0,,, : t :,, 0 : :, 0. 0 :0 :00 /h 0 : : THAGS GRÄN DEN HAAN KUJA : : :,0 t : : AO 0 t : : : EN EN t 0, 0 AVVÄG, :, 0. t : ET 0 Planområdet ingår/ao i detaljlanen Västra Tasträs (00) I e=0. AO I betecningen u / med V, som anger t det är ett område e=0. för närrereion. Den södra anten av lanområdet 0 gräns till AO detaljlanen för Söderulla solcentrum och I u / e=0. (00). idrottsen 0, 0,, 0,,, TASB YVÄG EN Z, I, AKANVARS, N GRÄNDEN HJORTRON, 0,, ,, : 0, 0, : 0 NDE : : : AO : : :0 / I, e=0.,0,,, :0,, 0 AO 0, VP GR Ä : KEN 0 0,0 0 Tasträs Detaljlanen 0 :,, %,0 Kaava-alue on osa änsi-taasjärven asemaaavaa 00 (00), merinnällä lähiviristysalue V. Kaava-alue rajautuu eteläreunaltaan Söderullan ouluesusen ja urheiluuiston asemaaavaan (00). 0 AO 0 0 e=0. II u / e=0. : %,, 0,0 :0,0, FR Ä, KUJA ÄÄ : JÄK 0 AKR 0, : VP 0, : II u /.0 0 : /h,, : NIA IS, Asemaaava : : sl I / e=0. : /h SA ORM BUN KSG RÄN DEN IEKO KUJA 0, 0 : 0 AKR 0, : AO : I u /: e=0., O PA0,, ND KAR,0, : 0 RG RÄ, :,0 : U M 0 RS NVA,, : 0, I :,, : 0, ME TRA 0 AO-, : 0,, : 0, 0 0,, 0,0 :0, 0,0, 0,, : NBÄ 0, :, 0 0, t 0 : 0 GR RS- 0 D ÄN :0 00 AO-,,, : t, : 0 0 : AO- :0 Konsevensbedömning I samband med utbetandet av detaljlanen utreds miljöonsevenserna, inlusive de samhällseonomisa, sociala, ulturella och övriga onsevenserna, av lanens genomförande å det sätt som manvändningsoch bygglagen förutsätter ( MB och MBF). Konsevenserna bedöms i förhållande till de mål som sa ställas.

10 Vaiutusten vioinnin tehtävänä on tuea aavan valmistelua ja hyväsyttävien aavaisujen valintaa seä auttaa vioimaan, miten aavan tavoitteet ja sisältövaimuset toteutuv. Kaavan vaiutusten viointi erustuu alueelta laadittaviin erusselvitysiin, äytössä oleviin muihin erustietoihin, selvitysiin, suunnitelmiin, maastoäynteihin, osallisilta saaviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja mieliiteisiin seä laadittavien suunnitelmien ymäristöä muuttavien ominaisuusien analysointiin. Vaiutusten vioinnissa verraan esitetyn aavaisun muaista tilannetta nyytilanteeseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Tehdyt selvityset Maanäyttö- ja raennuslain :n muaan aavan tulee erustua riittäviin tutimusiin ja selvitysiin. Kaavan laadinnan ja vaiutusten vioinnin ohjana äytetään muun muassa seuraavia selvitysiä ja suunnitelmia: Söderullan alueen luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja vesi Oy, 00 Söderullan ymäristön erusselvitys ja osayleisaavaluonnosen viointi, Maa ja vesi Oy, Sioon Söderullan osayleisaava-alueen linnustoselvitys, uontotutimus Solonen Oy, 000 Sioon yleisaava-alueiden luontoselvityset, Ymäristötutimus Yrjölä Oy, 00 Sioon leaotoitus 00. Wermundsen Consulting Oy/Bcon Grou, 00 Sioon unnan ulttuuriymäristö- ja raennuserintöselvitys. Aritehtitoimisto ehto Peltonen Valama Oy ja Ymäristötoimisto Oy, 00 Sioon tieliienteen meluselvitys. WSP T-Konsultit Oy, 00 ja 00 Sioon yleisaava 0 iienneveroselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 00 Sibbesborgin osayleisaavyö, Itäisen metroäytävän esiselvitys, WSP Oy, 0 Kauan alveluveroselvitys 0, Sioo. FCG Oy, 00 Söderullan liienteen toimivuustastelu, Sito Oy, 0 Konsevensbedömningens ugift är t stöda lanberedningen och valet av godtagba lanlösning samt fungera som hjäl vid bedömningen av hur lanens mål och innehållsrav förverligas. Planens onsevensbedömning grund sig å basutredning över området, å övrig tillgänglig grundinformion, utredning, laner, terrängbesö, utgångsmerial från intressenterna, utlåtanden och åsiter samt analysering av de egensaer som förändr miljön i lanerna som utbetas. I onsevensbedömningen jämför man den resenterade lanlösningen med nuläget och ställda mål. Gjorda utredning Enligt manvändnings- och bygglagen sa en lan basera sig å tillräcliga undersöning och utredning. Som underlag för sammanställandet av lanen och bedömningen av onsevenserna används bland ann följande utredning och laner: Söderullan alueen luonto- ja maisemaselvitys, Maa ja vesi Oy, 00 Söderullan ymäristön erusselvitys ja osayleisaavaluonnosen viointi, Maa ja vesi Oy, Sioon Söderullan osayleisaava-alueen linnustoselvitys, uontotutimus Solonen Oy, 000 Sioon yleisaava-alueiden luontoselvityset, Ymäristötutimus Yrjölä Oy, 00 Sioon leaotoitus 00. Wermundsen Consulting Oy/Bcon Grou, 00 Sioon unnan ulttuuriymäristö- ja raennuserintöselvitys. Aritehtitoimisto ehto Peltonen Valama Oy ja Ymäristötoimisto Oy, 00 Sioon tieliienteen meluselvitys. WSP T-Konsultit Oy, 00 ja 00 Sioon yleisaava 0 iienneveroselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 00 Sibbesborgin osayleisaavyö, Itäisen metroäytävän esiselvitys, WSP Oy, 0 Kauan alveluveroselvitys 0, Sioo. FCG Oy, 00 Söderullan liienteen toimivuustastelu, Sito Oy, 0 Tehtävät selvityset uontoselvitys Hulevesiselvitys ähiviristysalueiden toitus Utredning som sa göras Nurinventering Utredning om dagvten Ktläggning av områden för närrereion Vaiutusalue Kaavan vaiutusalueen laajuus vaihtelee eri oseijöiden osalta. Raennusten oreussuhteita vioidaan suhteessa orttelin ymäristöön ja maisemauvaan. Erityisesti tul- Konsevensområde Influensområdets omftning vier beroende å vila forer som gransas. Byggnadernas höjdrelioner bedöms i förhållande till

11 laan tastelemaan maisemallisia vaiutusia yhdessä raentuvan Pähinälehdon alueen anssa. Keseinen sijainti asettaa vaimusia raentamisen laadulle. Vaiutuset luontovoihin ov aiallisia. Alueen viristysvot on vioitava Söderullan esustan asuaiden annalta. Vaiutuset hulevesiin ohdistuv rajalliselle valuma-alueelle ja valumeitille orealta mäeltä. Koo Taasjärven hulevesisuunnittelu on äynnissä, ja osalta mäialuetta järveen valuv hulevedet on huomioitava suunnittelussa. Asuasluvun asvamisella on liienteellisiä vaiutusia lähialueella. Uudisraentaminen lisää elinvoimaisuutta muun muassa luomalla edellytysiä alveluiden antamiselle ja verotulojen asvuun asuasmäärän asvaessa. Osalliset Osallisia ov maanomistaj ja ne, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin aavaa sataa huomtavasti vaiuttaa. Osallisia ov myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa äsitellään. Tämän asemaaavyön annalta eseisiä osallisia ov: suunnittelualueen ja siihen rajautuvien alueiden iinteistönomistaj ja asua alueella toimiv yhdistyset ja järjestöt unnan hallintounn ja asiantuntijahot, uten teniia- ja ymäristöosasto ja sivistysosasto muut viranomaiset ja yhteistyötahot, uten Uudenmaan EY-esus, iiennevirasto, Keravan Energia Oy, Tuusulan seudun vesilaitos untayhtymä ja Itä-Uudenmaan elastuslaitos. Vuorovaiutus Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtöohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista aavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua aavan valmisteluun, vioida aavan vaiutusia seä lausua irjallisesti tai suullisesti mieliiteensä asiasta (MR ). Osallisilla on oo aavyön ajan mahdollisuus antaa asemaaavyöhön liittyvää alautetta sähöostitse, irjeitse tai uhelimitse aavoitusesta vastaavalle unnan edustajalle. Kaavan laijaa voi myös tulla taaamaan Kuntalaan, soimalla taaamisajasta uitenin etuäteen. vtersomgivningen och landsasbilden. Konsevenserna för landsaet i ombinion med Hassellunden, som håller å t byggas, ommer t gransas särsilt. Det centrala läget ställer rav å byggvaliteten. Inveran å nurvärden är loala. Områdets rereionsvärden sa värderas ur Söderulla centrums invånes synvinel. Inveran å dagvtnet rit sig till ett begräns avrinningsområde och avrinningsrutten från en hög ulle. Planeringen av dagvtenhanteringen ring Tasträset är å gång. Konsevenserna av t dagvtnet rinner bort från det liiga området berör ställvis Tasträset, vilet tas i beande vid laneringen. Öningen av antalet invåne h i viss mån trafionsevenser för närområdet. Nybyggandet ö livsraften bl.a. genom t man sa förutsättning för bättre service och högre steinomster allteftersom antalet invåne växer. Intresenter Intressenter är mägna och de vs boende, bete eller andra förhållanden an åveras betydligt av lanen. Intressenter är ocså de myndigheter och sammanslutning vs versamhetsområde behandlas i laneringen. Centrala intressenter i detaljlanebetet är: fastighetsäge och invåne å laneringsområdet och områden som gräns till det förening och organisioner som h versamhet i området ommunens förvaltningsenheter och saunniga som t.ex. avdelningen för teni och miljö och bildningsavdelningen övriga myndigheter och sambetsorgan som t.ex. Närings-, trafi- och miljöcentralen i Nyland (EY-centralen), Trafiveret, Kervo Energi Ab, samommunen för Tusby vtenver och Räddningsveret i Östra Nyland. Växelveran Planläggningsförfandet samt informionen om utgångsunterna, målen och eventuella alterniv för laneringen sa ordnas så t intressenterna h möjlighet t delta i beredningen av lanen, bedöma verningna av lanläggningen och sriftligen eller muntligen uttala sin åsit om saen (MBygg ). Intressenterna h under hela lanläggningsbetets gång möjlighet t ge resons angående detaljlanebetet er e-ost, brev eller telefon till ommunens reresentant som sv för lanläggningen. Man an ocså omma till Socengården och träffa lanens berede, ba man ommer överens om en besöstid å förhand.

12 Käynnistysvaihe Asemaaavyö äynnistyy aavyön uuluttamisella vireille, työn ohjelmoinnilla seä osallistumis- ja viointisuunnitelman (OAS) laadinnalla (MR ). OAS asetetaan julisesti nähtäville Kuntalaan oo aavosessin ajasi. Osallistumis- ja viointisuunnitelmaan voi tutustua myös unnan internet-otisivuilla. Kaavyön äynnistymisestä informoidaan unnan tiedossa oleville aava-alueen ja siihen rajautuvien alueiden iinteistönomistajille irjeitse. Asemaaavan muutosesta yhdessä muiden Söderullan aavahaneiden anssa tullaan järjestämän aloitusvaiheen viranomaisalavri yhdessä EY-esusen anssa. Osalliset voiv antaa alautetta osallistumis- ja viointisuunnitelman riittävyydestä ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun alautteen ohjalta aavosessin aiana. Suunnitelmaa osevissa uutteellisuusissa yydetään ääntymään ensisijassa unnan edustajien uoleen. Miäli osallinen soo yhteydenotosta ja unnan osallistumis- ja viointisuunnitelmaan teemistä muutosista huolimta OAS:n uutteellisesi, on hänellä mahdollisuus esittää Uudenmaan EY-esuselle neuvottelun äymistä osallistumis- ja viointisuunnitelman riittävyydestä ennen aavaehdotusen asettamista julisesti nähtäville (MR ). Osallisille järjestetään myös aloitustilaisuus ideoiden ja näemysten eräämisesi heti haneen alussa. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan aava-aluetta osien aavaluonnos, joa asetetaan julisesti nähtäville Kuntalaan 0 äivän ajasi. Osallisilla ja unnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mieliiteensä aavaluonnosesta ja mahdollisesta muusta aavan valmisteluaineistosta nähtävillä olon aiana (MR ja MRA 0 ). Viranomaistahoilta ja tvittavilta muilta tahoilta (esim. yhdistysiltä) yydetään valmisteluaineistosta lausunnot. Valmisteluaineiston nähtävillä ollessa järjestetään myös ns. valmisteluvaiheen uuleminen aavanäyttelyn muodossa, jossa esitellään aavaluonnosta ja muuta valmisteluaineistoa, ja osallisilla on mahdollisuus esittää niitä osevia annanottoja seä äsitysiä suunnitelman vaiutusista. Ehdotusvaihe Kaavan valmisteluaineistosta saadun alautteen ohjalta laaditaan asemaaavaehdotus, joa asetetaan julisesti nähtäville 0 äivän ajasi (MR ja MRA ). Nähtävillä oloaiana osalliset voiv jättää aavaehdotusesta irjallisen muistutusen. Tuolloin järjestetään myös aiille osallisille avoin esittelytilaisuus, jossa voi tutustua aavaehdotuseen ja sitä osevaan aineis- Sttsedet Detaljlanebetet stt när lanbetet ungörs anhängigt, betet schemaläggs och rogrammet för deltagande och bedömning (PDB) utbetas ( MB). PDB läggs är offentligt framlagt i Socengården under hela lanrocessen. Programmet för deltagande och bedömning an även läsas å ommunens webbls. Utöver de allmänna ungörelserna informeras äge och av ommunen ända innehave av m inom detaljlaneområdet och i angränsning till det er brev. Om ändringen av detaljlanen och de övriga lanrojeten i Söderulla ommer ett samråd med myndigheterna t anordnas i begynnelsesedet i sambete med EYcentralen. Intressenterna an ge resons å huruvida rogrammet för deltagande och bedömning är tillräcligt och rogrammet an omletteras utgående från den erhållna resonsen under lanrocessen. Angående brister i rogrammet ombes intressenten i första hand vända sig till ommunens reresentanter. Såvida intressenten anser t PDB fortfande är bristfälligt, trots ont med ommunen och ommunens ändring i rogrammet, h han möjlighet t för Närings-, trafi- och miljöcentralen i Nyland föreslå samråd om huruvida rogrammet för deltagande och bedömning är tillräcligt innan lanförslaget läggs fram ( MB). För intressenterna ordnas även ett inledningstillfälle, där ideer och synunter samlas in, genast i början av rojetet. Beredningssedet I beredningssedet utbetas över lanläggningsområdet ett lanutast, som läggs fram i Socengården i 0 dag. Intressenterna och ommunens medlemm h möjlighet t framföra sina åsiter om lanutastet och eventuellt ann beredningsmerial inom den tid lanberedningsmerialet är framlagt (MBygg och MByggF 0 ). Utlåtanden om beredningsmerialet begärs av myndighetshåll och övriga behövliga håll (t.ex. förening). När beredningsmerialet är framlagt anordnas s.. hörande under beredningssedet. Vid detta informionsmöte för allmänheten resenteras lanutastet och det övriga beredningsmerialet, och intressenter h möjlighet t lägga fram ställningstaganden och uftning om lanens onsevenser. Förslagssedet På basis av resonsen om lanens beredningsmerial utbetas ett detaljlaneförslag som hålls framlagt offentligt i 0 dag ( MB och MBF). Under framläggningstiden an intressenterna framföra en sriftlig anmärning mot lanförslaget. Härvid anordnas 0

13 toon seä tava aavoittajia. Tvittavilta viranomaistahoilta yydetään aavaehdotusesta lausunnot (MRA ). Muistutusiin ja lausuntoihin annetaan unnan erusteltu vastine. Kaavaehdotuseen tehdään muistutusten ja lausuntojen erusteella mahdollisesti muutosia ennen sen loullista äsittelyä. Miäli tehtävät muutoset ov oleellisia, aavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Jos muutosia ei tvita tai ne eivät ole olennaisia, orjtu asemaaavaehdotus viedään aavoitusjaoston autta unnanhallituseen, joa esittää sen valtuuston hyväsyttäväsi. Hyväsymisvaihe Asemaaavan hyväsyy valtuusto aavoitusjaoston ja unnanhallitusen esitysestä. Kunnanvaltuuston hyväsymisäätösestä voi valittaa irjallisesti Helsingin hallinto-oieuteen ja edelleen oreimaan hallinto-oieuteen. Kaavan hyväsymisäätös saa lainvoiman noin uuden viion uluttua hyväsymisestä, miäli äätösestä ei valiteta. Kaava tulee voimaan, un siitä on uulutettu niin uin unnalliset ilmoituset unnassa julaistaan. Alustava aiaulu Kaavyön tavoitteellisen aiaulun muaisesti osallisten annalta täreimmät osallistumis- ja vuorovaiutusajanohd ov seuraav: oauu 0 Kaavyön uuluttaminen vireille seä osallistumis- ja viointisuunnitelma nähtäville Helmiuu 0 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä Huhtiuuuu 0 Kaavaehdotus julisesti nähtävillä Vuoden 0 evät Asemaaava valtuuston hyväsyttäväsi även ett för alla intressenter öett resentionsmöte där man an beanta sig med lanförslaget och lanmerialet samt träffa lanläggna. Utlåtanden av myndighetshåll begärs enligt behov över lanförslaget ( MBF). Kommunen ger sitt motiverade ställningstagande till anmärningna och utlåtandena. På basis av anmärningna och utlåtandena görs eventuella ändring i lanförslaget innan den slutliga behandlingen. Om lanförslaget förändras väsentligt sa det läggas fram å nytt. Om inga ändring görs eller om de inte är väsentliga, behandlas det orrigerade lanförslaget först i lanläggningssetionen och därefter i ommunstyrelsen som lägger fram den för godännande hos fullmätige. Godännande Fullmätige godänner detaljlanen enligt lanläggningssetionens och ommunstyrelsens förslag. Man an besvära sig över fullmätiges beslut till Helsingfors förvaltningsdomstol och högsta förvaltningsdomstolen. Beslutet om godännande av lanen får laga raft när det h gått ungefär sex vecor efter godännandet, ifall inga besvär anförs om beslutet. Planen träder i raft när ungörelser h ublicers om den enligt ommunens raxis. Preliminär tidtabell De vitigaste tidunterna för deltagande och växelveran är enligt den målinritade tidtabellen för lanbetet följande: Otober 0 Planbetet ungörs anhängigt och rogrammet för deltagande och bedömning läggs fram Februi 0 Planens beredningsmerial läggs fram offentligt Aril 0 Planförslaget läggs fram offentligt Våren 0 Detaljlanen läggs fram för godännande av fullmätige.

14 Tiedottaminen ähtöohtana tiedottamisessa on, että niillä, joita aavyö osee on mahdollista seura suunnittelua ja osallistua siihen. Kaavan etenemisen ja osallistumisen annalta täreistä vaiheista ilmoitetaan aiallislehdissä (Sioon Sanom ja Östnyland), unnan internet-otisivuilla ja virallisella ilmoitustaululla, Kuntalassa. Yleisten uulutusten ohella tiedotetaan unnan tiedossa oleville aava-alueen ja siihen rajautuvien alueiden iinteistönomistajille irjeitse aavyön eseisistä vaiheista. Asemaaavaehdotusesta irjallisen muistutusen tehneille ja yhteystietonsa jättäneille toimitetaan unnan erusteltu annanotto (ns. vastine) muistutuseen. Kaavan hyväsymistä osevasta äätösestä lähetetään tieto niille unnan jäsenille ja muistutusen tehneille, jota ov sitä aavan nähtävillä ollessa irjallisesti yytäneet ja ov jättäneet yhteystietonsa. Kaavyön etenemisestä tiedotetaan laajimmin unnan verosivuilla, jossa julaistaan aavaa osevaa aineistoa. Kaavoitusta osevia tietoja löytyy osoitteesta htt:// Kuulutuset Kaavaa osev uulutuset unnan ilmoituslehdissä (Sioon Sanom ja Borgåbladet), internetotisivuilla ( ja unnan ilmoitustaululla (Kuntala). Yhteyshenilöt isätietoja asemaaavyöstä antaa: Jo yytinen, aavoitusitehti uh. (0) Mti Kanerva, aavoitusäälliö uh. (0) Postiosoite: Sioon unta, Kehitys- ja aavoitusesus, P, 0 Sioo Käyntiosoite: Kuntala, Iso Kylätie, Sioo (Niilä) Informion Utgångsunten i informionen är t de som berörs av lanläggningsbetet sa ha möjlighet t följa med laneringen och delta i den. Vitiga seden i laneringen och deltagandet annonseras i loaltidningna (Östnyland och Sioon Sanom), å ommunens internetsidor och å den officiella anslagstavlan i Socengården. Utöver de allmänna ungörelserna informeras äge och av ommunen ända innehave av m inom detaljlaneområdet och i angränsning till det, brevledes om lanläggningsbetets centrala seden. De som gjort en anmärning mot detaljlanen och som sriftligen h begärt det och samtidigt ugett sin adress sall underrättas om ommunens motiverade ställningstagande (bemötande) till den framförda anmärningen. Informion om godännande av lanen sänds till de ommunmedlemm samt de som gjort en anmärning och som när lanen v framlagd begärde det sriftligen och samtidigt ugav sin adress. Informion om lanläggningsbetets framsridande ubliceras å ommunens webbls där merialet som berör lanen finns åsådligt. Informion om lanläggningen finns å adressen htt:// /se/ bygga_och_bo/lanlaggning/detaljlaner. Kungörelser Kungörelser om lanläggningsbetet ubliceras i ommunens annonsorgan (Borgåbladet och Sioon Sanom), å ommunens internetsidor och å ommunens anslagstavla (Socengården). Förfrågning Tilläggsugifter om detaljlaneändringen ges av: Jo yytinen, lanläggningsitet tfn (0) jo.lyytinen@sibbo.fi Mti Kanerva, lanläggningschef tfn (0) mti.anerva@sibbo.fi Postadress: Sibbo ommun, Utveclings- och lanläggningscentralen PB, 0 Sibbo Besösadress: Socengården, Stora Byvägen, Sibbo (Nicby)

15

16 Muistio () Kehitys- ja aavoitusesus Utveclings- och lanläggningscentralen T Pähinälehdon laajennus ja T Kalliomäen asemaaava MR :n ja MRA :n muainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Aia:.0.0 lo. 0.0 Paia: äsnä: Poissa: Uudenmaan EY-esus, Oastinsilta B,.erros, h Rubiini Elina Kuusisto, EY-esus Hannu Palmén, EY-esus Petri Nissinen, HS Mti Kanerva, Sioon unta Jo yytinen, Sioon unta Pilvi Nummi-Sund, Sioon unta Mti Stol, Sioon unta Tuomas Autere EY-esus Ari Puhaa EY-esus Mait Sai, EY-esus Ilo Huolman EY-esus Riitta Tornivaa-Ruia EY-esus Sanna Jylhä Uudenmaan liitto Ville Vuoo iiennevirasto Juha Vuorinen Porvoon museo Teija Tiitinen Museovirasto Helena Tasinen Museovirasto Suvi Kasi Sioon unta Eva odenius Sioon unta. Koousen avaus ja järjestäytyminen Elina Kuusisto valittiin oousen uheenjohtajasi ja oous avtiin lo :. Muistion oousesta lai Pilvi Nummi-Sund. Sovittiin, että muistioon irjaan eriseen Kalliomäen ja Pähinälehdon laajennusen asi, vaia aavoja äsitellään yhteisesti.. Asemaaavahaneiden esittely Kaavoitusitehti Jo yytinen esitteli asemaaavahaneiden osallistumis- ja viointisuunnitelm seä aavyön aiana tehdyt ja tehtävät selvityset. T Kalliomäen asemaaavamuutosen tavoitteena on täydentää ja tiivistää Söderullan taajaman esustaa muuttamalla asemaaavan lähiviristysaluetta asuinraentamiselle. T Pähinälehdon laajennusen asemaaavalla ja asemaaavan muutosella laajennetaan raenteilla olevaa Pähinälehdon errostaloaluetta. Kaavalla muutetaan voimassa olevan asemaaavan taeeton raideliienteen aluevaus (HEI-ravaus) asuinraentamiselle. SIPOON KUNTA Iso Kylätie, P, 0 Sioo, Vaihde 0 Fasi 0 0 SIBBO KOMMUN Stora Byvägen, PB, 0 Sibbo, Växel 0 Fax 0 0

17 Muistio () Kehitys- ja aavoitusesus Utveclings- och lanläggningscentralen Molemiin aavoihin liittyen laaditaan seuraav selvityset: liiunta- ja viristysalueselvitys luontoselvitysen tistus hulevesisuunnitelma (oo Taasjärven alueella) isäsi Kalliomäen asemaaavamuutoseen liittyen laaditaan maisemaselvitysen täydennys ja vaiutusten viointi.. Viranomaisten ommentit Molemiin asemaaavoihin (T ja T ) liittyvät yhteiset ommentit: HS Alueet tueutuv Uuden Porvoontien jouoliienteeseen. Bussien ääteysäi säilyy toistaisesi Sioonlahden oulun luona. Kevyen liienteen yhteys asuinalueilta oululle ja ääteysäille on täreä. Tiivis raentaminen luo hyvät lähtöohd toimivalle taloudelliselle jouoliienteelle, ja siten umiin hane on jouoliienteen järjestämisen annalta erusteltavissa. EY-esus, Hannu Palmén Uudelle Porvoontielle selvitysen erusteella tvittav annustoimet tulee toteuttaa. Alueen suunniteltujen asuasluujen ohjalta tulee tistaa liienneselvityset. Kunnan tulee huolehtia MA-aiesoimusen muaisten infra-avustusten haemisesta itse. EY-esus, Elina Kuusisto Tiivistäminen on hyvä tavoite. Kumiin asemaaavyö on valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden seä. vaihemaauntaaavan että Sioon yleisaavan muaista yhdysuntaenteen tiivistämisaluetta. Osallistumis- ja viointisuunnitelmassa tulee uva alueen nyyinen ja suunniteltu uusi asuasmäärä. Osallistumis- ja viointisuunnitelmassa tulee ava aii alueen maauntaaavan ja yleisaavan merinnät. Ajantasaaavaan tulee lisätä ohjta alle havainnollisuuden vuosi. Museovirasto Asemaaav eivät edellytä lisäselvitysiä. SIPOON KUNTA Iso Kylätie, P, 0 Sioo, Vaihde 0 Fasi 0 0 SIBBO KOMMUN Stora Byvägen, PB, 0 Sibbo, Växel 0 Fax 0 0

18 Muistio () Kehitys- ja aavoitusesus Utveclings- och lanläggningscentralen Kalliomäen asemaaavaan (T ) liittyvät ommentit: EY-esus, Riitta Tornivaa-Ruia (T ) Mäialueelta järveen valuv hulevedet on huomioitava suunnittelussa. Hulevesiselvitys on OASin muaan äynnistetty ja asiaan alaan asemaaavan luonnosvaiheessa. Osallistumis- ja viointisuunnitelman asemaaavaotteeseen on tistettava ja siihen on lisättävä aava-alueen rajaus. EY-esus, Ilo Huolman (T ) Alueelle on tehtävä luontoselvitys, uten OASissa on todettu. EY-esus, Elina Kuusisto (T ) Kalliomäen alueella on hienot maisemalliset edellytyset. Alueen asuasmäärätavoite on melo ieni (0). Alueelle voisi tutia tehoaamaain raentamista, sillä ollaan aivan taajaman esustassa. Pähinälehdon laajennusen asemaaavaan (T) liittyvät ommentit: EY-esus, Riitta Tornivaa-Ruia (T ) Taasjärveen valuv hulevedet on huomioitava suunnittelussa. Kallioinen maasto aiheuttaa haasteita hulevesisuunnittelulle. Osallistumis- ja viointisuunnitelman asemaaavaotteeseen on tistettava ja siihen on lisättävä aava-alueen rajaus. EY-esus, Ilo Huolman (T ) Alueen luontoselvitys on äivitettävä, uten OASissa on todettu.. Koousen äättäminen Elina Kuusisto äätti oousen lo 0:0. Muistion lai Pilvi Nummi-Sund Jaelu: oouseen utsutut SIPOON KUNTA Iso Kylätie, P, 0 Sioo, Vaihde 0 Fasi 0 0 SIBBO KOMMUN Stora Byvägen, PB, 0 Sibbo, Växel 0 Fax 0 0

19 t t t t t t t l Päiväoti Daghem Päiväoti Daghem t t tt t t : : : : : :0 : : Kallbäc ,,,,,0, 0,, 0,, 0,,,0,, 0,,,,,,,,,,,,0,,,,, 0, 0,,,,,,, 0,,,,,,,,,,,,,,,,,0,,,,,,,0,,,,,,,,,, 0,,, 0,,, : : : :0 :0 : : : : : : : : : : : : : : :0 :0 : : : : : : Massby Kallbäc AO AK AO AK I u / III u / / I I u / III u / e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. e=0. y m % t VI 0 V 0 V 0 V 0 V II 0 V 00 VI IV IV IV V 00 VI IV 00 hule ajo le le le le le le le le le 0+ li0 II II II e =0. li0 li0 li0 li0 li0 li0 li0 li li0 0+ li li0 0+ z JÄKÄÄKUJA AVGRÄNDEN UMMERGRÄNDEN TASBYNTIE TASBYVÄGEN /h le le le le 0+0 le II II I 0+ 0 VÄTERKÄRR VÄTTIKORPI e TABACKAVÄGEN MÄNTYMÄENTIE /h PA V P YO- V AO- AO- AO- AK- AK- AK- Y V VP AK- AK-

20 AK- AK- AO- VP V Asuinerrostalojen orttelialue. Kvtersområde för flervåningshus. Asuinerrostalojen orttelialue. Alueelle voidaan sijoittaa myös alveluasumista. Kvtersområde för flervåningshus. På området an ocså laceras serviceboende. Erillisientalojen orttelialue. Sallitun raennusoieuden lisäsi saa raentaa enintään 0 -m² lisäraennusen omalle raennusalalleen. Kvtersområde för fristående småhus. Utöver den tillåtna byggrätten tillåts byggande av en tilläggsbyggnad utrymmen å högst 0 m²-vy. Puisto. P. ähiviristysalue. Område för närrereion. m aava-alueen rajan ulouolella oleva viiva. inje m utanför lanområdets gräns. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Kvters-, vtersdels- och områdesgräns. Osa-alueen raja. Gräns för delområde. Ohjeellinen osa-alueen raja. Ritgivande gräns för område eller del av område. Poiiviiva osoittaa rajan sen uolen, johon merintä ohdistuu. Tvärstrecen anger å vilen sida av gränsen betecningen gäller. 0 KAIOMÄEN 00 0+li0 IV Ohjeellinen tontin/raennusaian raja. Ritgivande tomt-/byggnadslsgräns. Korttelin numero. Kvtersnummer. Ohjeellisen tontin/raennusaian numero. Nummer å ritgivande tomt/byggnadsls. Kadun, tien, uauion, torin, uiston tai muun yleisen alueen nimi. Namn å ga, väg, öen ls, torg, eller ann allmänt område. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. Byggnadsrätt i vadrmeter våningsyta. uusja, jossa ensimmäinen luu ilmoittaa asuntoerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luu lisäraennusen errosalan neliömäärän. Talserie där det första talet anger bostadsvåningsytan i vadrmeter och det andra talet den tillåtna våningsytan i vadrmeter som reservers för en tilläggsbygnad. Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Romers siffra anger största tillåtna antalet våning i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. Raennusala.

21 Raennusala. Byggnadsyta. Raennusen hjansuuntaa osoittava viiva. inje som anger taåsens ritning. Nuoli osoittaa raennusalan sivun, johon raennus on raennettava iinni. Pilen anger den sida av byggnadsytan som byggnaden sall tangera. le Ohjeellinen leii- ja oleselualueesi vtu alueen osa. Ritgivande för le och utevistelse reserverad del av område. Ohjeellinen ysäöimisaia. Ritgivande eringsls. Istutettava alueen osa. Del av område som sall lanteras. Istutettava uurivi. Trädrad som sall lanteras. Ku. Ga. ajo j Ajoyhteys. Körförbindelse. Alueen sisäiselle jalanululle vtu alueen osa. För områdets interna gångtrafi reserverad del av område. Kualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Del av guområdes gräns där in- och utft är förbjuden. oja- Avo-ojaa vten vtu alueen osa. För öet die reserverad del av område. hule Ohjeellinen alueen osa, jolle voidaan tehdä allas hulevesien seliyttämistä ja imeyttämistä vten. Ritgivande del av område, där en bassäng för sedimentering och infiltrering av dagvten an anläggas. Ohjeellinen olu. Kuluyhteys tulee toteuttaa luonnonolosuhteiden muaan niin, että maisemaoonaisuuden vo ei vähenny. Ritgivande stig. Gångleden bör anassas till nurförhållandena så, t landsashelhetens värde inte minsas. z Puistomuuntamolle vtu alueen osa. För transformor reserverad del av område.

22 YEISET MÄÄRÄYKSET: Alueelle laaditaan sitov raennustaaohjeet. Alueella on ohjeellinen tonttijao. Raennus on yleensä sijoitettava tontille vähintään neljän metrin äähän naaurin tontin rajasta, ellei asemaaavassa muuta osoiteta. Raennusluaa haettaessa on selvitettävä, ettei radonista aiheudu terveydellistä haittaa. Korttelialueilla intavedet on mahdollisuusien muaan imeytettävä maahan tai ne on johdettava avoainanteiden ja/tai -ojien autta intavesien imeytyseen ja viivytyseen soveltuville viheralueille. Vähintään % ortteleiden tonttien inta-alasta tulee jättää raentamta ja vettä lääiseväsi viheralueesi. Autoaioja on raennettava vähintään seuraavasti: - AK-ortteleissa a / 00 errosneliömetriä. - senioriasumisessa a/ 0 errosneliömetriä. - alveluasumisessa ja vanhusten asumisessa a/ 0 errosneliömetriä. - vierasai a/enintään 0 asuntoa. Korttelialueittain ja raennusryhmittäin tulee raennusten muodostaa massoiltaan, julisivuiltaan, tomuodoiltaan, meriaaleiltaan ja väreiltään sousuhtainen yhtenäinen oonaisuus. Ktomuotona on hjato, uletti- tai asoisulettito, ja avoräystäät, toaltevuus :, - :. Tuimuurien ääasiallisena julisivumeriaalina tulee äyttää luonnoniveä. Alueella ei saa säilyttää irrallaan tai vastoida nestemäisiä olttoaineita tai muita vesistöjä liaavia aineita. Kaii säiliöt, jota on toitettu nestemäisille olttoaineille tai muille vesistöjen veden laadulle vaallisille aineille, on sijoitettava vesitiiviiseen ettuun suoja-altaaseen Altaan tilavuuden tulee olla suuremi uin vastoitavan nesteen suurin määrä. AK-orttelialueilla: Teniset til, jätehuoltotil, väestönsuoj seä näihin verrtav til saa raentaa aavaan merityn raennusoieuden lisäsi. Kellierrosessa sijaitsevien ysäöintilaitosten ajoluis ja muut välttämättömät raenteet saa raentaa raennusoieuden lisäsi. Sisäänäyntien yhteyteen saa sallitun raennusoieuden lisäsi tehdä yhteisäyttöön toitettua säilytystilaa enintään 0 -m / orrashuone. Iunallisten luonnonvaloisten orrashuoneiden m ylittävä osa on sallittua raentaa ussain errosessa asemaaavtaan merityn raennusoieuden lisäsi. Sisääntulooset, veeet ja terassit saav ulottua enintään metriä raennusalan rajan ulouolelle tontilla. Raennusvalvontaviranomaisen äätösellä alueella saa raentaa maanalaisia tonttiohtaisia tai yleiseen äyttöön tulevia väestönsuojiloja merityistä raennusalan rajoista riiumta. Raennusten ujulisivujen tulee olla ääosin ratuja, saumtomalla raenteella. Pysäöintiai on erotettava muusta ymäristöstä aidoin ja/tai suojaistutusin ja jäsenneltävä uu- ja/tai ensasistutusin enintään autoaiaa äsittäviin osiin. Pysäöintialuetta on jäsennettävä reunaiveysillä, nurmiivellä ja betoniiveysillä. eiiaian tulee olla vähintään 00 m² ja muun oleselualueen 0 m². eii- ja oleselualueet on erotettava suojaistutusin ja/tai aidoin huoltoliienteestä ja ysäöintiaioista. Julisivuun, jona ohtisuora etäisyys autoaiasta on ienemi uin m, ei saa sijoittaa asuinhuoneen ääiunoita, ellei asuntojen ltiaso ole vähintään m autoaiojen tasoa ylemänä. Asuintonttien välisille rajoille ei saa raentaa tai istuttaa aitaa. AO -orttelialueilla: Raennusten julisivujen tulee olla ääosin uuta tai ratuja, saumtomalla raenteella. Hirsiraennusissa tulee olla lyhyet nurasalvoset.

23 AMÄNNA BESTÄMMESER: Bindande anvisning för byggnadssätt ugörs å området. Tomtindelningen å området är ritgivande. Byggnaden bör i allmänhet laceras minst meter från grannens tomtgräns, om inte ann anvisas i detaljlanen. Vid ansöan om bygglov sall lläggas, t radon inte orsa olägenheter för hälsan. På vtersområdena sall dagvtnet i mån av möjlighet infiltreras i men eller ledas via öna sänor och/eller öna dien till grönområden som läm sig för infiltrering och fördröjning. Minst % av vterens tomteal sall inte byggas utan lämnas som vtengenomsläligt grönområde. Billser sall byggas minst enligt följande: - I AK-vter b / 00 m våningsyta. - För seniorboende b / 0 våningsvadrmeter. - För service- och äldreboende b / 0 våningsvadrmeter. - gästbillser b/högst 0 bostäder. Kvtersvis och byggnadsgruvis bör byggnaderna bilda en hmonis enhetlig helhet beträffande byggnadsmassa, fasader, taform, merial och färg. Taformen är åsta, uletta eller dubbelt uletta, med öen tafot, talutning :, - :. Stödmurnas huvudsaliga fasadmerial sall va nursten. I området får inte osydd förvas eler lagras flytande bränslen eller andra ämnen, som an förorena vtendragen. Alla cisterner, som är avsedda för flytande bränslen eller andra ämnen, som an äventyra vtendragens valitet, sall anläggas i en vtentät och täct syddsbassäng. Bassängens volym sall va större än den maximala mängden vätsa som lagras. På AK-vtersområde: Tenisa utrymmen, utrymmen för avfallshantering, befolningssydd och med dessa jämförba utrymmen får byggas utöver den i lanen angivna byggrätten. Peringsanläggningnas örramer och övriga nödvändiga onstrutioner i ällvåningen får byggas utöver byggrätten. I samband med ingångna får utöver den tillåtna byggrätten byggas förvingsutrymmen för sambru högst 0 m²-vy/trahus. Utöver den i detaljlanetan angivna byggrätten är det tillåtet t i vje våning bygga fönsterförsedda trahus där nurljus an omma in, som översrider m². Entrétaen, balongerna och terrasserna får sträca sig högst meter utanför byggnadsytan å tomten. Med byggnadstillsyningsmyndighets beslut får å området byggas underjordisa tomtvisa eller för allmänt bru avsedda utrymmen för befolningssydd oberoende av byggnadsytans gränser. Byggnadernas fasadytor mot gan sall i huvudsa va raade och fogfria. Peringslserna bör avsiljas från den övriga omgivningen med staet och/eller syddslantering och udelas genom träd- och/eller buslantering i del som omft högst billser. Peringsområdet sa grueras med lantering, antstenläggning, gräsmering och betongstenläggning. eområdet bör va minst 00 m² och ann utevistelseområde 0 m². e- och utevistelseområde bör med syddslantering och/eller staet avsiljas från servicetrafi och billser. I mindre än m vinelrätt mätt från bills belägen fasad får inte laceras till bostadsrum hörande huvudfönster, såvida inte bostädernas golvyta ligger m högre än billsnivån. Staet eller häc får inte anläggas å gränserna mellan bostadstomterna. På AO-vtersområde: Byggnadernas fasadytor sall i huvudsa va av trä eller raade och fogfria. Stocbyggnaderna sall ha slätnut.

24 Havainneuva Illustrion IITE / BIAGA

25 Sioon unta Taasjärven hulevesiselvitys..0

26 ()..0 Sioon unta SISÄTÖ JOHDANTO.... Suunnittelun lähtöohd ja tavoitteet.... Suunnitteluorganisaio.... Hulevesien hallinnan yleiset eriateet... SEVITYSAUEEN KUVAUS.... Selvitysalueen sijainti ja nyytila.... Tuleva maanäyttö.... Valuma-alue ja virtausreitit.... Taasjärvi... HUEVESIEN HAINTATARPEEN ARVIOINTI... TOIMENPIDE-EHDOTUKSET.... Yleistä.... Taasjärven valuma-alue.... Uudet aava-alueet T Kalliomäi..... T Pähinälehto II..... T Taasjärvi IV..... Raentamisen aiainen hallinta... YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... iitteet: iite. Seudullinen asemauva : 000 iite. Nyyiset urureitit ja valuma-alueet : 00 iite. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma : 000 Kansiuva: Taasjärvi uvtuna aaosta (uva: auri Hilainen).

27 Johdanto. Suunnittelun lähtöohd ja tavoitteet Työssä laaditaan hulevesiselvitys Taasjärven läheisyydessä sijaitseville aavaalueille T. Kalliomäi, T. Pähinälehdon laajennus seä T. Taasjärvi IV. Työn aiana sovittiin että selvitysessä huomioidaan myös jo raennetut alueet Taasjärven valuma-alueella. Selvitystyö sisältää suunnittelualueen nyyisten valuma-alueiden, virtausreittien ja hulevesitilanteen tastelun, uuden maanäytön vaiutusten vioinnin, tulveittien määrittelyn, hulevesien hallintaeen vioinnin ja ehdotuset haitallisten vaiutusten vähentämisesi seä toimenidesuositusten antamisen asemaaavasuunnittelua vten. Työssä on äytetty oreusjärjestelmää N000 ja raortissa esitetyt oreusluem ov sen muaisia.. Suunnitteluorganisaio Selvitysen on lainut Sito Oy ja onsultin työryhmään uuluiv dil.ins. Perttu Hyöty, dil.ins. auri Hilainen ja mais.it. Antti-Jaao Kosenniemi. Työn tilaajana on ollut Sioon unta, yhteyshenilönään Jo yytinen. Sioon unnasta työhön osallistui myös Mti Kanerva.. Hulevesien hallinnan yleiset eriateet Hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on vähentää raentamisesta aiheutuvia haitallisia vesitaloudellisia vaiutusia. Näitä haitallisia vesitaloudellisia vaiutusia ov mm. urovesistöjen virtaamien äärevöityminen (tulvimisen ja uivumisen lisääntyminen) ja vaiutuset alueen ohjavesitasaainoon. Hulevesien hallinnan suunnittelu laaditaan valuma-aluelähtöisesti. Valuma-aluetta tastellaan oonaisuutena ja tavoitteena on, että valuma-alueelle ohdistuvien maanäytöllisten muutosten myötä vesitaloudellinen tasaaino muuttuu mahdollisimman vähän eiä hulevesistä aiheudu haittaa terveydelle, turvallisuudelle, luonnolle, viihtyisyydelle tai muulle yhdysuntaenteen toimivuudelle. Hulevesien hallintoimeniteet voidaan ryhmitellä seuraavasti: Hulevesien muodostumisen ehäiseminen ja määrän vähentäminen Syntyneiden hulevesien imeyttäminen Hulevesien uljettamien lia-ainesten vähentäminen Hulevesivirtaamien tasaaminen viivyttämällä SEVITYSAUEEN KUVAUS. Selvitysalueen sijainti ja nyytila Hulevesiselvitys osee Taasjärven valuma-aluetta seä uusia aava-alueita järven etelä- ja ohjoisosassa. Selvitysalueen rajaus erustan ja ilmauvan äällä on esitetty uvassa. Kuvassa on esitetty tastelualueen innanmuodot ja maaeräolosuhteet.

28 ()..0 Sioon unta Kuva. Selvitysalueen rajaus erustan ja ilmauvan (MM) äällä Kuva. Selvitysalueen rajaus maastomallin ja maaerätan (MM/GTK) äällä.

29 . Tuleva maanäyttö Selvitysalueelle sijoittuu olme uutta aava-aluetta, joiden aavosessi on haillaan äynnissä. Uudet aava-alueet ov T Pähinälehdon laajennus, T Kalliomäi seä T Taasjärvi IV. Uudet aava-alueet on esitetty mm. uvassa sivulla. Pähinälehdon laajennusen toitusena on laajentaa Pähinälehdon asuinerrostaloaluetta Uuden Porvoontien vteen ja ohjoiseen seä itään äin. Kalliomäestä on aavailtu asuntojaaumaltaan moniuolista asuinaluetta. Taasjärvi IV uolestaan laajentaa ja täydentää Taasjärven ohjoisuolelle sijoittuvaa omaotitaloaluetta. Selvitysessä tastellaan myös Taasjärven ohjoisuolella sijaitsevan omaotialueen raentamisvaiheen hulevesien hallintaa. Alueella on jo voimassaoleva asemaaava ja sen raentaminen on haillaan äynnissä. Kuva. Ajantasainen yhdistelmätta selvitysalueen voimassaolevista asemaaavoista.. Valuma-alue ja virtausreitit Selvitysalueesta merittävä osa uuluu Taasjärveen urautuvaan valumaalueeseen, joa uuluu Hangelbybäcenin vesistöalueeseen. Selvitysalueen lounaisosan valuma-alue uuluu Sioonjoen vesistöalueeseen ja luoteisos Grundträsin autta Nevasjoeen lasevaan vesistöalueeseen. Taasjärvi urautuu yhden lasuojansa autta Hangelbybäceniin, joa lasee mereen Hangelbyvienissä.

30 ()..0 Sioon unta Tuleva Kalliomäen aava-alue sijaitsee nimensä muaisesti mäellä, joa toimii vedenjaajana Sioonjoen ja Hangelbybäcenin vesistöalueiden välissä. Kaava-alueen tulevasta uudesta maanäytöstä vain lieeet sijaitsev Taasjärveen lasevalla valuma-alueella ja merittävämi osa uudesta maanäytöstä lasee Sioonjoen suuntaan. Myös Pähinälehdon laajennusalue sijoittuu osin vedenjaajana toimivalle selänteelle. Uusi aava-alue sijaitsee uitenin oonaisuudessaan Hangelbybäcenin vesistöalueella. Se urautuu Hangelbybäceniin eri reittejä itin. Vain ieni osa Pähinälehdon laajennusalueesta uuluu Taasjärven valuma-alueeseen ja valtaosa urautuu Hangelbybäceniin eteläisiä reittiä itin. Taasjärvi IV aava-alueelta ei lase vesiä Taasjärveen, vaan se urautuu suoraan Hangelbybäceniin ja osittain myös Grundträsin suuntaan.. Taasjärvi Kuva. Selvitysalue, aava-alueet ja äävirtausreitit Taasjärvi on Sioossa sijaitseva lvajärvi. Järvi on ooltaan n., ha ja esisyvyyden on vioitu olevan alle m. Taasjärven altaan valuma-alue on ooltaan melo ieni järven ooon suhteutettuna. Järveen ei lase yhtään uroa tai suuremaa ojaa, vaan valunta järveen taahtuu ienten ojien ja norojen autta seä intavaluntana.

31 Järvi sijaitsee etelä-ohjois suuntaisten allioselänteiden välisessä ainanteessa. Koreimmillaan valuma-aluetta rajaav selänteet nousev n. metriin my. Järven esivedeninnan oreus on tasolla n. 0 metriä my. Järven vedeninnan oreus ei vioiden muaan vaihtele merittävästi. Sioon unta on teettänyt Taasjärvelle erustilan selvitysen ja unnostussuunnitelman. Selvitysen muaan Taasjärveä uormittav lähinnä valuma-alueen hulevedet ja haja-asutusen jätevedet. Uloinen uormitus on vioitu vähäisesi ja vion muaan Taasjärven rehevyyttä ylläitää järven sisäinen uormitus. Selvitysessä todetaan, että Taasjärvellä voidaan vsin ienin toimenitein estää tilannetta heienemästä, mutta tilan selvä antaminen on haastavaa. Jotoimeniteisi esitetään temman unnostussuunnitelman laimista ja lähtöohdasi järven uloisen uormitusen vähentäminen. Uloisen uormitusen vähentämisellä voidaan itällä aiavälillä vaiuttaa myös sisäisen uormitusen ienentymiseen. Raortin loussa esitetään seuraavia jotoimeniteitä lisätutimusten lisäsi: unnostusen ja tavoitteiden määrittely sidosryhmien anssa haja-asutusen jätevesien äsittelyn tason selvittäminen ja sataminen vähintään asetuset vaimusten tasolle hulevesien tehostettu äsittely raennettavilla asuinalueilla hulevesien äsittelyjärjestelmien toimivuuden seuranta, huolto ja unnossaito haetussuunnitelmien teettäminen ja talviaiainen haetus maltillinen, viristysäyttöä antava vesiasvien oisto Taasjärvelle vuonna 0 tehdyn sedimenttiselvitysen erusteella ei voitu ysiselitteisesti vioida sisäisen ja uloisen uormitusen suhdetta. Sedimenttinäytteen ( l) ulonäön erusteella vioitiin suuntaa antavasti että järven ehityshistoriassa on ollut vaihe, jolloin ohjan läheisissä haiolosuhteissa on taahtunut äänne huonomaan suuntaan. HUEVESIEN HAINTATARPEEN ARVIOINTI uonnontilaisten alueiden vähentyessä veden imeytyminen ja haihdunta vähenee. Tämä johtuu mm. asvillisuuden ja vettä luontaisesti idättävän maan intaerrosen häviämisestä, maaerän tiivistämisestä seä vettä lääisemättömien intojen, uten tojen seä asfaltoitujen ujen, teiden ja ihojen lisääntymisestä. uonnollisen imeytymisen ja haihtumisen vähentyessä suuremi osa sadevedestä muuttuu intavalunnasi. Taasjärvi voidaan luoitella heräsi vesistösi valuma-alueen suhteellisen ienuuden, seä järven maluuden vuosi. Taasjärven voi olettaa reagoivan herästi ymäristössä taahtuviin muutosiin jolloin on erusteltua mahdollisimman tehoaasti uuttua myös hulevesien aiheuttamaan uormituseen. Määrällinen hallinta eli hulevesien viivyttäminen virtaamaiiinen tasaamisesi ei Taasjärveen johtuvalle valunnoille ole merittävässä roolissa. Taasjärvi tasaa tehoaasti virtaamaa alajuosulle. Kalliomäen aava-alueella maanäyttö muuttuu nyyisestä suoalueiden laiuttamasta allioisesta metsästä errostalo- ja omaotitaloalueesi. Mäeltä tuleva valunta asvaa ja tulee esittymään Mäntymäentien tien uivusjärjestelmään. Hulevesien hallintaa tulee osittain jaaa tuleville ortteleille ja alauolisen vesistön laadun annalta iinnittää huomioita aioitus- ja tiealueiden hulevesien laadulliseen hallintaan. Alueen jyriin rinteisiin ei tule osoittaa urureittejä ja myös raentamisen aiaisten hulevesien hallitsemonta uramista rinteisiin tulee välttää. Taasjärven erustilan selvitys ja unnostussuunnitelma. 0. Ramboll. Taasjärven unnostussuunnittelu- sedimenttiselvitys.0. Ramboll.

32 ()..0 Sioon unta Pähinälehdon aava-alueen laajennusen maanäyttö muuttuu ohjoisosan nyyisestä osteasta metsästä ja eteläosan elto/haja-asutusalueesta tiiviisi asuinalueesi. Pähinälehdon aava-alueen alajuosulle on suunnitteilla työaia-aluetta jolloin laadullisen hallinnan lisäsi myös määrällisen hallintaan tulee iinnittää huomiota. Taasjärvi IV aava-alueelta ääosa hulevesistä uivtuu osteioalueen läi Hangelbybäceniin. Osa raentamisesta ulottunee myös Grundträsin valuma-alueelle mutta myös täällä on urureitillä hulevesiä tasaava ja uhdistava osteio/ainanne ennen järveä. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET. Yleistä Alla olevissa aaleissa on ryhmitelty toimenide-ehdotuset osa-alueittain uusille aava-alueille seä jo raennetulle Taasjärven valuma-alueelle. Pähinälehdon ja Kalliomäen osalta vältetään veden johtamista Taasjärveen, eli tältä osin Taasjärven valuma-alue voi hiuan ienentyä. Vaiutus Taasjärveen johtuvaan valuntaan on uitenin hyvin ieni ja toografia ja uuden maanäytön vaiutus vedenlauun huomioiden muutos on Taasjärven annalta emi. Alueräistä asvillisuutta ja intamaa tulee säilyttää uusilla tonteilla mahdollisuusien muaan, miä lisää sadeveden idättymistä ja imeytymistä tontilla ja siten vähentää valuntaa aava-alueelta. isäsi se antaa tonttien asvillisuuden osteusolosuhteita. Taasjärveen valuvien hulevesien laadullisessa hallinnassa nyyisellä rantaosteiolla on merittävä vaiutus. Kosteioalue tulee säilyttää ja mahdollisesti ienillä toimeniteillä tehostaa sen toimintaa. Kaiilla uusilla aava-alueilla yritään hyödyntämään ymäristön om tjoum; osteiot ja soistuneet ainanteet maanäytön suomien mahdollisuusien muaan.. Taasjärven valuma-alue Taasjärven valuma-alue jaautuu useisiin osavaluma-alueisiin, jota on esitetty liitteen talla. Taasjärven itäranta on vanhemaa haja-asutusaluetta (osavaluma-alueet.-.) ja länsi- seä ohjoisrannan asuinalueet (.-.,.-.) uolestaan uudemaa ja vielä osin raentamtomia ientalotontteja. Osavaluma-alueella. sijaitsee toteutettu imeytysaivo. Se on uitenin ooltaan melo ieni, eiä se toimi uten on toitus sillä alueen ohjavesi on orealla ja ulottuu aivoon. Se toimii uitenin saaesällisenä aivona, miä vähentää iintoainesen uleutumista järveen. Sen huoltovälin tulisi uitenin olla mahdollisimman tiheä, jotta saaesä olisi mahdollisimman usein tyhjä. Kaivon autta ulee myös vain osa alueen hulevesistä. Valtaosa uleutuu rantaitin ojaa itin suoraan rantaosteion autta järveen. Kiintoainesen laseuttamista vten olisi suositeltavaa toteuttaa vielä laseutusalta tai enttäiviuit lasuojien aluosaan niin, että ne olisi raennettavissa ja ylläidettävissä rantaitilta äsin. Järven uoleiseen äähän lasuojia tulisi sijoittaa ojao, joa estää oiovirtauset järveen ja ylläitää rantaosteion osteusolosuhteita. Ojaon ylivuotoynnysen tulee sijaita rantaitin hv-rumujen vesijuosun oron alauolella. Ojao voidaan toteuttaa esim. asaamalla enttäivistä o, jossa on moreenisydän. Ojaon raentamiselle suotuisa ajanohta on talvi, jolloin maa on roudassa ja työoneilla voi lii-

33 ua. Mahdollinen ylläito taahtuu ranta-alueelta äsin. Josuunnittelussa tulee tentaa hallintaenteiden sijainnit.. osavaluma-alueella on toteutettu ieniä vesiaiheina toimivia altaita. Ne ov taeenmuaisia mutta melo ieniä. Altaiden urureittien suille suositellaan toteuttaa vastaava ojao, uin osavaluma-alueelle.. Sille ei ole uitenaan toitusenmuaista osoittaa erillistä huoltoreittiä. Kosteio on itsessään merittävä hulevesien laua antava raenne, jona läi huoltoreitin raentaminen voi olla järvelle haitallisemaa, uin siitä saava hyöty. Ojaon raentamiselle suotuisa ajanohta on talvella, maan ollessa roudassa. Kuva. Ojaon eriae Osavaluma-alueelle. sijoitetaan biosuodusainanne rantaitin ohjoisuolelle ojan myötäisesti. Biosuodusainanne on toimivin tunnettu vaihtoehto raennustyömaiden räjähdeainejäämien (nitrait) eräämiseen. Menetelmä on hyvä vielä raentamisvaiheen jäleenin. Biosuodusessa vesi ohjaan ulemaan asvualustan läi, se erätään asvualustan alta salaojilla ja ootaan aivoon, joa uretaan raitin alitse rummussa rantaosteioon. Järven suuntaan viettävässä maastossa biosuodusainanteeseen toteutetaan ojaoja, jota adottav veden suodusainanteen lammioitumisaltaisiin. ammioitumistilavuuden täytyttyä vesi vuotaa ojaon yli seuraavaan vastaavaan altaaseen jne. ammioitumistilavuuden mitoituseen äytetään mm sadetta, miä taa n. 0- % vuotuisista vuoroausiseista., ha suuruisella valuma-alueella (valuntaerroin 0,0) tuo vastaa n. m ooista lammioitumistilavuutta. Jyrimmällä osuudella iinnitetään huomiota veden virtausnoeuden hidastamiseen toteuttamalla vastaavia ojaoja mutta ilman biosuodusta. Näin ollen aluosa toimii vain virtaamaa hidastaen ja sedimenttiä laseuttaen ja louosa toimii biosuodtimena. Raennustyömaavaiheen aiainen hulevesi voi sisältää runsaasti esim. iintoainesta, miä on erusteltua laseuttaa aluosan lasutusaltaisiin ennen sen johtamista biosuoduseen. Biosuodusraenne on erusteltua toteuttaa raitin vierelle, jolloin raittia voidaan hyödyntää työmaienä ja toisaalta ylläidon huoltoreittinä.

34 0 ()..0 Sioon unta Kuva. Biosuodusainanteen eriae. Pintavalunta ohjaan ainanteeseen. Painanteessa asvaa uhdistusvaiutteista asvillisuutta. Kasvualusta toimii hulevesiä suodtaen. Kasvualustan alle asennetaan uivuserros, jossa salaoja erää suotautuneen veden. Salaojista vedet ootaan aivojen autta rantaitin alittaviin hv-rumuihin. Ojaot toteutetaan esim. ulterista, ojaojen ylivuotoynnys määrittelee lammioitumisalueen tilavuuden. Padossa on moreenisydän.. ammioitumisalueen tilavuus mitoitetaan mm sadetaahtuman muaan. Ylivuotoaivo estää veden tulvimisen raitin yli. Uudet aava-alueet Kuva. Esimeriuva biosuodusainanteesta Alla on lueteltu uusien aava-alueiden erityisiirteitä ja niihin liittyviä toimenideehdotusia ja suositusia. Yleisesti suositetaan huomioimaan hulevedet joaavoitusessa esimerisi seuraavanlaisella aava-määräysellä: Hulevesiä tulee ohja istutusille, biosuodusalueille ja luonnollisiin tai raennettuihin ainanteisiin ennen liittymistä yleiseen hulevesijärjestelmään tai maastoon uramista. Hulevesien viivytysraenteiden yhteenlasetun mitoitustilavuuden tulee olla 0, m³ joaista saa vettä lääisemätöntä intaneliömetriä ohti. Vihertoja ei tvitse lasea viivytettävään inta-alaan. Viivytysraenteiden tulee tyhjentyä tunnin uluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla hallittu ylivuoto. Hulevesiä saa tvittaessa hallitusti ohja viereiselle viher/metsäalueelle. Hulevesien viivyttämistavoite osee myös raennustyömaa-aiaisia järjestelyitä.

35 Esimerejä tontti/ortteliohtaisesta hulevesien hallinnasta Uudet aava-alueet sijoittuv ääosin allioiseen tai muuten huonosti vettä lääisevään maastoon joten imeyttäminen on laajassa mittaaavassa mahdotonta. Maanalaisia hulevesien viivytysraenteita tulee välttää allioisessa maastossa louhinnan välttämisesi. Kuvaan on oottu esimerejä tontti/ortteliohtaisista hulevesien hallintamenetelmistä. Paioitus- ja liiennealueiden hulevedet suositetaan johdettavasi hulevesiä viivyttävän ja niiden laua antavien biosuodusraenteiden autta. Suhteellisen uhta to- ja ihavedet tulisi johtaa virtaama hidastaviin alteviin viheainanteisiin/avouomiin ennen sadevesiviemäriin johtamista... T Kalliomäi Kuva. Esimerejä hulevesien viivytys- ja äsittelyraenteista tontti- ja orttelimittaaavassa. Paioitusalueen hulevesien suodusraenne, orttelialueen imeytys- ja viivytysalueet seä tovesien johtaminen innassa tontin reunan ainanteeseen (oi.alh) Kalliomäen hulevesien viitteelliset johtamissuunn on esitetty liitteen talla. ähtöohtaisesti tulee välttää hulevesien johtamista jyräiirteiseen maastoon eroosiorisin vähentämisesi Rinnealueiden orttelien reunoilta voi johtaminen Mäntymäentien hv-viemäriin muodostua vaieasi. Nisaojalla/viheainanteella voidaan johtaa osa alueen. hulevesistä etelään runoviemäriin. Kaava-alueen ohjoisosa johdetaan osittain suoalueelle, eilausaineiston erusteella alustavan urutason ainanteeseen tulee olla vähintään +, ja ylivuotoreitti vmistettava Jos osa-alue. hulevedet johdetaan Taasjärven suuntaan tulee vmistaa hallittu uraminen maastoon ja hyödyntää suoainanteita alueen oillisuolella. Alueen ohjoisuolen raennusten suuntaan ei uivus/hulevesiä tule ohja. Hulevesioas. Kuntaliittto. 0

36 ()..0 Sioon unta Alueen. hulevedet tulisi johtaa ääosin länteen hulevesiviemärissä. Maastoon aaoon tvittaessa urettavalle hulevedelle tulee järjestää hallittu uru esimerisi muotoilemalla maastoon/iha-alueelle ainanne virtaamaiiien tasaamisesi. Paioitusalueen hulevesien johtamista metsäalueelle tulee välttää. Paioitusalueen hulevedet suositetaan erättävän viheainanteisiin ja suodettavan maaerrosen läi ennen johtamista runoviemäriin... T Pähinälehto II Pohjoisosa Pähinälehdon laajennusen hulevesien viitteelliset johtamissuunn on esitetty liitteen talla. iitteen ttaohjalle on tuotu myös suunnittelut ja osittain jo raennetut Pähinälehdon aava-alueen hulevesiviemärit. Pähinälehdon suunnittelussa on aiemmin esitetty aavan eselle jäävän osteion/soistuman hyödyntämistä hulevesien laua antavana ja virtaamia tasaavana raenteena. Pähinälehdon laajentumisen ohjoisosan luoteisuolelle jäävää osteio esitetään hyödynnettävän vastaavaan toituseen. Aivan aava-alueen oillisreuna joudutaan johtamaan todennäöisesti idässä ulevaan ojaan. Kaavan luoteisosan orttelin hulevedet tulisi johtaa ensisijaisesti itään osteioon Taasjärveen lasevan jyrän rinteen sijaan. Etelä- ja itäosa.. T Taasjärvi IV Kaavan itäosan rinnealueen (alue. liitteen talla) hulevedet johdetaan etelään lasevaan ojaan. Oja lasee aava-alueen eteläosan läi ja alittaa Uuden Porvoontien rummussa. Rumu oli maastoäynnin erusteella huonossa unnossa ja uoma on tiettävästi nostanut vettä Uuden Porvoontien ohjoisuolen evyen liienteen väylälle. Kaavan länsiosan (alue.) läi lasee nyytilanteessa ttastelun erusteella avouoma, johon lasee osa oulu- ja äiväotialueen hulevesistä seä uivussuunnitelman muaan osa Pähinälehdon hulevesistä (alue.). Avouoma lasee etelään rummun autta, jota ei maastoäynnillä suoraan havaittu asvillisuuden seasta. Molemien rumujen vedenvälitysyy seä niiden alauolisten uomaosuusien vedenvälitysyy on tistettava ja tvittaessa rummut uusittava ja uom ertava vastaamaan yläuolisen alueen muuttuvia valuntaolosuhteita. Uusille orttelialueille suositetaan hulevesien viivytysvelvoitetta 0, m³/00m² lääisemätöntä intaa ohden ja erityisesti aioitus- ja liiennöityjen alueiden hulevesien laadullista äsittelyä esimerisi biosuodusraentein. isäsi alueen eselle jäävää osteioaluetta ja itäuolen ojan viereisiä laaeita alueita ehdotetaan muotavan, tvittaessa evyin oraenteinen, ranaseiden aiheuttamien valuntaiiien aisunta-alueisi. Viivytystilavuudet ja uruvirtaamaa rajoittav raenteet tulee mitoittaa temmin josuunnittelussa. Taasjärvi IV aava-alue sijoittuu ääosin Hangelbybäcenin vesistöalueen ohjoisimaan lvaosaan. Taasjärvi IV:n aavoitustyö ei ole vielä äynnistynyt, eiä uuteen maanäyttöön erustuvaa hulevesien hallinnan suunnittelua voi vielä tehdä. Uusi maanäyttö tulee todennäöisesti sijoittumaan rinnealueille. Rinteiden väliin jää osteioalue, jolta Hangelbybäcenin saa alunsa. Grundträsiin laseva osa aavaalueesta on ooltaan ienemi ja sein lasee järveen osteion/ainanteen läi. Kosteioalueita säästetään niin, että niitä voidaan hyödyntää hulevesien hallinnassa. Rinnealueilla muodostuv hulevedet ohjaan jossain laason ohjalla sijaitseviin osteioihin, miä on myös välttämätöntä osteion luontovojen säilymisen

37 annalta. Vedet ov omaotitaloalueen ääosin uhtaita to- ja ihavesiä. Erityishuomio tulee uitenin iinnittää raentamisen aiaiseen hulevesien hallintaan. Miäli maanäytön järevän äytön annalta on välttämätöntä ienentää nyyisen osteion inta-alaa, tulisi jäljelle jäävä osteio mitoittaa seä hulevesien laadullisen, että määrällisen taeen muaan. Nyrisääntö on, että jäljelle jäävä osteio olisi inta-alaltaan minimissään n. % valuma-alueen inta-alasta, mutta mielellään tätä suuremi. Kosteiojen toimintaa tehostetaan tvittaessa evyin oraentein oiovirtausten estämisesi ja huleveden viiymän asvtamisesi... Raentamisen aiainen hallinta Raentamisen aiaiset hulevedet sisältävät huomtavia määriä iintoainesta. Kiintoaineuormitusen lisäsi ymäristöä uormittaa työmaaoneiden öljy- ja olttoaineäästö, irtoros seä ymäristön annalta haitalliset emiaalit uten maalit ja liuottimet. Ysittäistä isteuormitusta aiheuttav toiminnot (esim. aivantojen umaus) tulee huomioida työmaasuunnitelmassa/työmaavesien äsittelysuunnitelmassa erityisten huolellisesti. Työmaalta ei tule lasea suoraan vesistöön tai ojaan runsaasti iintoainetta, lietettä tai haitallisia aineita sisältäviä hule- tai uivusvesiä. Työn aiainen hulevesien hallinta on suunniteltava huolellisesti, ja tämä sataa vaiuttaa oo raennusohteen toteutusjärjestyseen. Maanintaa sitovaa asvillisuutta tulisi säästää mahdollisimman aljon, etenin uru-uomien läheisyydessä. Raentamisvaiheen hulevesien äsittelyyn on suositeltavaa äyttää ysinertaisia raenteita, esimerisi maastonainanteisin oamalla toteutettavia lasetusaltaita. Jos loullisesi toitettu hulevesiraenne toteutetaan myös raennusaiaisten valumien äsittelyyn, on huolehdittava eroosiosuojausesta ja tvittaessa oistettava erääntyvä iintoaine. Työmaavesien äsittelyn on uvtu mm. HSY:n laimassa työmaavesiohjeessa. Ohjetta muaillen työmaavesien äsittelysuunnitelman tulisi sisältää ainain seuraav ohd: Arvioidaan oistettavien vesien määrä ja lau Valitaan oistettavien vesien johtamistaa ja ohde Valitaan ja mitoitetaan tvittav vesien äsittelyjärjestelmät Poistettavien vesien laadun seurannan taeen viointi ja seurannan/raortoinnin suunnittelu Käsittelyjärjestelmän äyttö- ja huoltotoimeniteiden suunnittelu Vesien johtaminen ja äsittely oieus- ja onnettomuustilanteissa Vastuuhenilöiden nimeäminen edellä esitettyihin ohtiin Taasjärven ohjoisuolelle tässä työssä esitetty biosuodusainanne tulisi ottaa äyttöön jo alueen raentamisen aiana. Muun uhdistushyödyn lisäsi biosuodusella voidaan vaiuttaa myös mahdollisten räjäytystöiden aiheuttamaan tyiuormituseen. Kalliomäen ja Pähinälehdon laajennusen aava-alueilla tulee minimoida iintoainesta sitovan intamaan oisto seä välttää hulevesien johtamista jyriin rinteisiin. Temi raentamisen aiainen hulevesien hallinta tulee täsmentää työmaasuunnitelmissa. Raentamisen aiana suositetaan hyödynnettävän hulevesien hallinnassa raentamisen alle oonaan tai osittain jääviä suo/osteio ainanteita. Hulevesioas.0. Kuntaliitto. Työmaavesiohje. HSY. Helsingin auuni.

38 NEVASJOEN VAUMA-AUE SIPOONJOEN VAUMA-AUE HANGEBYBÄCKENIN VAUMA-AUE 0 JOKI N SIPOO P 00 m TAASJÄRVEN HUEVESISEVITYS IITE. SEUDUINEN ASEMAPIIRROS : 000 (A)..0 A.J. Kosenniemi MERKINNÄT Päävedenjaaja Sivuvedenjaaja Selvitysalueen rajaus Uusi asemaaava-alue Pääurureitit

39 0 0,, t,.,, t,,,, 0,,, : : 0,, : 0 0,,,, 0 0,,0,, 0,,0, t t 0,,,,, : :,, 0 0 : 0 Massby, 0 0,, 0 : :,, 0, :0, 0 0, :, 0,, 0,,0 0 :, 0,0,0 0, Gr un dtr äs T TAASJÄRVI IV,, inti e,,,, 0,,, M00A,, 0,,, 0,, 0,, 0 0 : 0, : t t t : 0 t 0 : 0 : : 0. :. : : : : t,, :, : 0,,,,, ori lähtö, 0, 0, :0,0 : t,, 0, : 0, : : 0 a r,.. 0. : : iieesus Affärcentrum... 0 M0A Kallbäc : : 0.0. : : :.. 0 Hangelby :.. :. Oja/uro (virtaussuunta) Pieni oja/uro (virtaussuunta) Suoainanne Kosteio. 0.. MERKINNÄT Päävedenjaaja Sivuvedenjaaja Selvitysalueen rajaus Uusi asemaaava-alue : : 0 IITE. NYKYISET PURKUREITIT : 00 (A) A.J.Kosenniemi TAASJÄRVEN HUEVESISEVITYS :. :. :.. :.. :. : : : 0.: : :.0. :. :.. 0 Massby. 0 : 0... Massby.. 00 m :. : : :0 t t : : 0 0 :. : :. : 0-0- : : 0 :.. : : 0. : : 0.. HANGEBYBÄCKENIN VAUMA-AUE.0. : :. : Massby. :. 0.. T... : 0 :0.. : 0 0 : :. :.. Kallbäc 0 0. :.. :..0 : :,.. : , : :. : : :.. : 0 :... iieesus Affärcentrum. 0. :. :,, : :. 0. : :... 0 s h m :.0. T 0 :,.0.0 Kallbäc :. : 0.. :. Kallbäc : t.0, : :... 0 P :0.. l. 0 SIPOO SIBBO :0. : : :.. :. :..0 :. 0. :0. 0 : : 0.. : 0.. :.. : Massby :.. :. 0 : 0. :0. :.., :.. : : : :.. : 0.0 Raenteilla. 0. l : 0 : : 0 : : : : 0.. l Päiväoti Daghem 0. :. :0. :.... Koulu Sola. Kallbäc :..0 :.0.,, : : : : 0 : 0 0, ori :.. : : 0 0. lähtö l 0,, 0 :0 0.0 :0. ori lähtö. 0. :. Kallbäc : 0. ra 0. 0,. ra. 0. lähtö : Kallbäc Päiväoti Daghem. :. ori t, : : :,, :,, 0, 0, :, 0, :., :, T PÄHKINÄEHDON AAJENNUS. 0., 0,, 0, a r,, : :0,,, ori,,, :,..... Kallbäc 0.,. :.,,,. lähtö,. 0.. ori0 0, :, :. :., :,,,, 0 :0,.,.,,, 0, 0.., 0,...,, lähtö 0 : 0.., :0. :. 0 0 :0 0,. 0.,..0. : :0 : raenteilla. : 0, ori,0, :0 T KAIOMÄKI,,,,0 0, : :. : : 0 SIPOONJOEN VAUMA-AUE :,, : lähtö lähtö0 0,....., : Massby : : ori : :,,. : 0, 0, :0 0 0 Hangelby SIPOO SIBBO : 0.,, 0.. 0,, SIPOO SIBBO.,... lähtö, : : :,,, :0, : : 0. :0 : : ori lähtö 0, 0,. ori, ori,,..0 : lähtö,0.0 0 :,, 0 :0 : 0 :,,,, :0 0. :0 0 0, : lähtö : 0,0 :. :,, :0 : :,,, :, : : ori. : :, :, : 0, 0, t 0 : : 0, Massby 0,0 : 0.0 Massby,.. : 0, : : 0 : : :. : Kallbäc 0, 0,,,, : : 0 : :0., : Tasträs :, :. : : 0. :,,, :,, : : :, :0 :, : 0, 0 0, : 0, :,0, :,,,0, t , :,,..,, :, : :, :0. :, :. : : : : : 0, :,0 : 0,, :, :, : :0. 0,, :0 0 : :0 0. 0,0,,0 Välterärr :0 : TAASJÄRVI... :. : :0, :,,, : : :0 : : :0 :0 0 : : 0 : :, 0 : : 0. 0 : t 0 0 : : : :.0 :., t, : : : : :0. :.0,0 t : :0 :0 0 t :0. 0 : :0 0 :, Kallbäc,, :00, 0., : : :0, :,, 0,,,,,, :, , 0,0 t, 0 : 0 0, :0,, : :0 :,, 0 : :. : t : :. t : : :,0, : 0..,,0, :,,,, 0 0, : 0,, : : 0 0 0, : 0 0 0, 0 0 : Tasträs : :, : : :. 0 : 0,. : 0 : 0 0,,0, : : : 0 :, 0 0,, :0 : : : 0 : : :0 :0. 0 :, 0.0 : :0 : 0 :.. 0 :,, 0, 0, :,, 0, 0,, : 0 : :0, : :.0 :0 :0 0, :0,, 0,, : 0,0 0, t 0 : 0 : : 0 : : : : : , :0 : : : :0 : 0, :, : 0 0.,,0,,,.,0,.0 t 0,0, : : 0, : : :,0 :,. : 0 : :0. : 0, : :0, Massby 0. :,0 : : : 0 :0 0 :. : : :, 0 0 : 0,0 : :, 0,,. : 0, :0, Massby :, 0 : :0 0., 0 : 0 :,, :0 0,.0, 0 : : t : :., :0 : raenteilla : t 0. 0 : :0 t. :0 SIPOO SIBBO Massby t : 0 : : t t t : : 0,, : 0.0 t :. 0 0, : 0 : t :0. : 0 :, Massby 0 : : :. :, : t. :,, 0 :0 0 0 : :. :.0 : : : : : t 0 : :0 :, t : : : 0. :0,0, 0 Grundträset t 0 : : t 0 0 : 0 :0 : : : : : 0 :.. 0, :. 0 : : 0. :.. : : 0 : : :. : 0.0 Massby. t : : 0 :0 : 0 : :0 0 0 : : : : GRUNDTRÄSKET : :0 : : : : t : : 0 0. : 0 : : : t : : : : : : : 0 :. 0 : 0 Grundträset,0 Grundträset 0 : : :. 0 NEVASJOEN VAUMA-AUE : 0 : : 0. : : :. 0 t, :. : 0. :. 0 : Massby t 0 : : SIPOO SIBBO, :. :., 0 : : 0 : t. : t 0 0, 0.0 :, t, 0 0 :,, :00, 0 :,, 0, 0, 0 : : :0 0 0, 0,.

40 ,, :, 0, 0,,,,,,0,, 0 0,,,0,, 0,0 0,0, : 0,,,, 0, 0,0 0,,, 0 0,, t,.,,,0 t,,,, 0,,,, : : 0,, : 0 0,,,, 0 0,,0, 0,,,0,, t t 0,,,,, : 0 :,,, 0 0 Massby 0 :, 0 0,, 0 0 : : Valunta johdetaan osteioainanteeseen, jota ehitetään tvittaessa oraentein,,, 0, :0, 0, 0, :, 0,, 0,,0 0 :,,0 0 :0,0 0,,, Gr un dtr äs, in tie,,,, 0,,,,0 M00A,, 0,,, 0,, 0 0 0, : t : :.,, t : : : 0, 0,, :, Z,, 0 0, : :,... t : :.... TAASJÄRVEN HUEVESISEVITYS.Hilainen/A-J Kosenniemi Kallbäc.0 0 Hangelby :. :. 0. :0. :..0 0 : MERKINNÄT Päävedenjaaja Sivuvedenjaaja Osavaluma-alueet Kosteio, vioitu Suo, mittu... : IITE. ASEMAPIIRUSTUS :000 (A) : :0. 0 Hangelby. 0. : : : : Nyyiset rummut, aasiteetti heio. : : : :. : :. : : : : :. : : : : : :0 :. :..: 0... : Massby. :.. :. Uoma siirretään/utitetaan tvittaessa esim etelään tien viereen. : : : : : :... :. 0 Massby.. Kallbäc. Kallbäc.... : :.... M0A 0 0 t.... Kallbäc :0. 0. : m. : :. : 0 : 0.. t :.0 : :.0 :.0 : : : 0 : Massby.. : :. :0. m 0... : m m.. : 0 : : 0. : : m m.... :00. :. : : 0 K m : 0..0 Kallbäc 0 m :.. iieesus Affärcentrum :.,. : 0 K.0. iieesus Affärcentrum. : 0 m. : K : m, 0.. : 00 m. m G. 0.0 m : K 0.. :.., m :.0 0.., 0. : : : : K.. :. 0 : : 0.. :.0 m m : K m.. 0 :, 0 K m m m. : s h m. 0.. : Kallbäc.0..0 :... 0 : t :0 m :0 : iieesus Affärcentrum. m.0 K : 0 : :.. Kallbäc... m : SIPOO SIBBO m.0..0 :. : 0., K 0. 0 K m 0. m :...0. l... : m. :..0 : 0.0 : : : m 0 m. S KOUU JA URHEIUPUISTO Massby l. l. 0. :0 : :.. 0. : 0 :. :. : :... : m. : :.0.,.0 l 0.. Raenteilla :0. : : : :.. :.0 0 m 0 m :0 K 0 : : :0.,. t :, :.. l.,... 0, 0 :. :00 : :0 :0 0,0,,,,,,0 :.. : 0 m.. Kallbäc :0 : : : K m :0 0 m K..0 0 m :.0. 0 K,, :. : m.. 0. :. : : Koulu Sola. : K :.0 0 m. m, : : Päiväoti Daghem.. lähtö.,, : 0... ori 0,,0 lähtö.. 0,,.. : : 0 0 : T PÄHKINÄEHTO II ori l,,0. :. : :. 0 :0 Kallbäc. : 0 m 0. ra. :. 0 Pähinälehto II:n itäosan hulevedet avouoma autta etelään. Uoman vteen vaan aisuntilavuutta ylivirtaamilanteita vten : ra Kallbäc 0. 0, 0 a r, t, : : :, : 0,,, :,,,0 0, 0, : 0, 0, 0 0,,. lähtö Tistettava Mäntymäentien Päiväoti hv-viemärin aasiteetti Daghem : 0, a r, ori.,,.. 0., 0,, ori 0,,, t,, 0,, : : :0,,,...,,, :. :. 0 Hangelby. :0, :,. :, Kallbäc :. : 0,,0, ,,,,0, : lähtö, :0,,,, ori0 0.,,, 0 0 :, 0, :0..., t,,0,,, :, :0 : :0 :.... :. Massby :. SIPOO SIBBO : Pähinälehto II hulevedet olemassa olevan osteion autta etelään...., 0, 0 Hangelby :,. :0 lähtö,, 0. 0, 0, 0 : : :, 0,, :0. : raenteilla,, 00,0,,, 0,, : SIPOO SIBBO..0 : ori :0,,0,,,,0 :,, : : : 0,.,, 0 :, lähtö, 0 0,, lähtö0.. :.. : :. : : Tvittaessa reuna-alueiden hulevedet uretaan hallitusti maaston hyödyntäen olemassa olevia maaston ainanteita ori, lähtö,, :0 0 0 :00 0,0 0 0, 0,, : 0. ori Viivyttävä nisaoja, ei suoraa urua jyrään rinteseen 0, 0,, :..0 :0,.0 : 0. : : 0, 0, : lähtö,, :,,, : t :0, 0,,,. : 0 : 0,, :0,,, ori lähtö. ori, ori 0 :0,, 0, :0 T ITÄ-TAASJÄRVI Reuna-alueen hulevedet etelään. Tasausen edellyttäessä hallittu uraminen jyrään rinteeseen 0. :.0 : 0. :0. lähtö T KAIOMÄKI :,,0,, 0 0, : 0,,,. :0.. : lähtö,,,,,,0, 0, : 0.0. :,, :0 :,,, : ori Puistoolun engertä hyödynnetään tvittaessa intavalunnan ysäyttämisesi alauolisille iinteistöille,,,,,, t,,. : : : 0. Massby 0,,0,, :0 : :.. : 0 t :,,0 : : 0 :, : Massby. : Kallbäc.. :0. : : 0. : :, : 0, : 0 :, :.,, :,, : : :. Tasträs : 0 0,,, 0,, t,,, 0 0 : : : uoteisosasta hulevedet johdetaan suoainanteeseen tulevien orojen salliessa., 0.0 : :. :, 0,0, :0.. : 0 0, : : 0 0,.., :., :,. : : : : : :. : : 0, :0 : : :0 :,0, :,0 :,,, t :,,,,,,, Z, : 0.. :0 :0,,0, :0 0 : :,,, :,, :. :,0 Välterärr :0,0,, : :0,, :, : :0 0 : :, 0 :. :... : :0.0 : 0. :, 0 0 : : t :0 : :., t :0 0,0 t : : :, :, 0, 0 0 :0,.0 : :0 : : : :, :00. :, :0. :0, 0 Z 0,,,, 0,, Kallbäc , 0,, 0., : :, t. Suun./ra. hv-viemäri (Pähinälehto 0) Nyyinen avouoma Rumu Allas/ainanne, ny. Tuleva hv-viemäri (viitteellinen) Tuleva avouoma/nisaoja(viitteellinen) Biosuodusainanne Ojao Viivytysallas/ainanne. 0 : 0, 0 : : :,0 : :, :0,, t, 0 :,,,, : :0 0 0 t : : ,0 0 0,0 :. :. t,0,,,,0, :,, : : 0 0. : 0 : :, :. 00 0, :, :, 0, 0, 0 0 Tasträs Suoran virtausreitin aisu ja iintoainesen hallinta ainanteilla 0 : 0 : :, : 0,0 0,,0., 0, : : 0,. 0 :,. : 0 : : 0 : 0, : 0 0,, : 0, :,, : 0, 0,0 0,, : 0, :,, :, :, 0, : :0 : 0 : : 0 0 :.0 : : :0 : :0 :0. 0,, 0 0 :, :0, : t, : 0 : 0,0 0, t 0,, :0, :0, : 0 : 0 :,, 0 : 0 :.0 :0 :0 : 0 : :,0 :0, : 0, 0 0 t 0,0 :,. 0 : 0, 0 : : : :, : :, 0, 0 : :, 0, :.0. : :,0 : :0 : Suoran virtausreitin aisu ja iintoainesen hallinta ainanteilla,0. : 0 : Massby,,, ,0. : : :.0 0 :0,, : 0 :, :. 0, :,,, : 0. :0 : 0,. 0 Massby :, :, 00 :, : : 0 :0,, : : : : 0, 0 0. : 0 : : : 0 :0 : t 0 :, 0 0, 0 :. :0 0 t,0.0 :, : :. raenteilla : :0 : :. : :0 t 0 0 : t : :0 t, 0, t. Biosuodusainanne lv:n ohjoisuolelle SIPOO SIBBO Massby : 0 : t :,,,.0 : 0 t : ,, : :0 : : t : t. 0 0 : Massby : t, :0 0 : 0 0 : :, :., : :. :.0 : 0 : : : :0 0 :0 : : : : : t :,., t 0 : : :0 Nyyisen ainanteen liimääräinen sijainti t 0,0 0 0 Grundträset : : : : : 0. : : : t. 0 : : 0,.. :.. : : 0 : :. 0 0 : : :. :. 0 : Massby 0.0 : : : 0.. t. :0 0 0 : :0 : : : : 0 : 0 : : : : :, : :0 0 0 : : : t 0 : : 0 :. : : t 0. : : :. : : 0 : : Grundträset,0 0 : : 0, : 0 : Grundträset : : t :. :. 0 : : 0. : t. : : t : : 0 t 0. :,. 0 :, Massby : SIPOO SIBBO t : : :. :., 0 : : t 0 0, 0 t 0. : t, 0 0.0,, :,, 0, 0 : :00 :,, : :0 0, 0 0,,, 0 Grundträsin suuntaan valunta ootaan avouomaan ja esiäsitellään ennen johtamista rantaosteioon, 0

41 Nurmijärvi..0 ausunto Sioon unta Jo yytinen ausunto Sioon Kalliomäen luontovoista seä läheisen ähinäensaslehdon suojeluvosta. Työn tavoite Sioon unta tilasi sysyllä 0 Söderullan Kalliomäenmäen seä läheisen ähinäensasesiintymän luontovojen tastelun asiantuntija-viona. Työssä vioitiin, ono alueella suojeltavia luontotyyejä ja ono esimerisi liito-oravan esiintyminen alueella mahdollista. Pähinäensaiden esiintymisalueella vioitiin alueen edustavuus ja ono alue suojeltava ähinäensaslehtona. Kalliomäen alueella äytiin ahtena äivänä,..0 ja.0.0. Pähinäensaslehto vioitiin..0. Ajanohdasta johtuen asvilajistoa tai eläimistöä ei erityisesti toitettu, vaan työssä vioitiin luontovoiltaan säilytettävät ohd seä mahdolliset lisäselvitystaeet alueella. Työn on tehnyt FM Rauno Yrjölä ja työtä on ohjannut maisema-itehti Jo yytinen Sioon unnasta. Hän osallistui myös.. maastoselmuseen. Kalliomäen luontovot Kalliomäen alue sijaitsee Söderullan taajaman ohjoisuolella (uva ). Alue on suurelta osin uivaa allioaluetta ja maisemaa hallitsev laella olev alliomänniöt. Uloiluoluja ulee alueen oii ja lisäsi metsiöön on tehty liitoieora, jota vten metsään on raivtu avoimia väyliä. Kalliomäen alue oli vuonna 00 osana Söderullan alueen luonto- ja maisemaselvitystä (Jaao Pöyry Infra 00). Tuolloin alueen asvillisuus todettiin melo uluneesi, ja alueella todettiin olevan lähinnä viristysäyttö- ja maisema-voa. aialueen suot mainittiin erioisuutena, ja aluetta suositeltiin ehitettävän ääasiassa viristysäytön annalta. Alueen asvillisuustyyit rajtiin maastoäyntien, erustan, gs-isteiden ja ilmauvan avulla. uontotyyien luoittelussa äytettiin Toivosen & eivon asvuaialuoitusta (Toivonen & eivo : Kasvillisuustoitusessa äytettävä asvillisuus- ja asvuaialuoitus. - Metsähallitusen luonnonsuojelujulaisuja Sja A, No ). Kuvioinnin tuus on riittävä alueen maanäytön suunnittelulle, ja toisaalta jao ienemiin uvioihin Ymäristötutimus Yrjölä Oy Miljöforsning Yrjölä Ab Alv. re. Järvihaantie Järvihaantie Kaueisteri nro:. 000 Klauala 000 Klövsog Y-tunnus: - GSM 00-0 GSM 00-0 Mail: rauno.yrjola@yrjola.fi Mail: rauno.yrjola@yrjola.fi htt://

42 tai temiin tyyeihin esimerisi alueen ravinteisuuden suhteen edellyttäisi oo asvilajiston taa tutimista. uontotyyien rajauset on esitetty uvassa, ja metsän äätyyien määrä ilmauvulinnan erusteella on esitetty tauluossa. Temmin tyyit on esitetty tauluossa ja uvassa. Kuvioidun alueen inta-ala oli noin, hehtaia. Tauluo. Alueen metsän äätyyien osuudet Kalliomäen alueella. Kalliomänniö, % Tuore uusiangas,0 % Havu-lehtiuu-taimio, % Tuore havu-lehtiuu-angas, % Kuva. Selvitysalue, ja luontotyyien uviot. Kuvioiden selitys on tauluossa.

43 Tauluo. Kalliomäen asvillisuusuviot inta-aloineen. Kasvillisuuden ääluoa Kuvion numero Kuvaus Pinta-ala (ha) Suoasvillisuus Saneva 0, Mäntyräme 0, Havuuuoi 0, Metsäasvillisuus Kalliomänniö 0, Kalliomänniö,0 Kalliomänniö 0, Kalliomänniö 0, Kalliomänniö 0, 0 Kalliomänniö 0, Kuiva mäntyangas 0,0 Tuore mäntyangas 0, Nuorta mäntyä asvava tuore mäntyangas 0, Tuore uusiangas,0 Tuore uusiangas 0, Tuore uusiangas 0, 0 Tuore uusiangas 0,0 Kuiva havuuuangas 0, Tuore havuuuangas 0, Tuore havuuuangas (lehtiuut oistettu) 0, Kuiva havu-lehtiuu-angas 0, Tuore havu-lehtiuu-angas 0, Tuore havu-lehtiuu-angas 0, Tuore havu-lehtiuu-angas 0, Koivuvaltainen tuore lehtiuuangas 0, ehtomainen havu-lehtiuu-angas 0, Havu-lehtiuu-taimio 0, Havu-lehtiuu-taimio, Kuva. Kalliomäen asviuviot äätyyeittäin esitettynä.

44 Kuva. Kuivaa laialueen männiöä. Alusasvillisuutena on ääosin anervaa ja uoluaa seä oronjääliä. Kuva. Hvennettua männiöä laen ohjoisreunalta, taustalla näyy havuuutaimio. Suurin osa Kalliomäen laialueesta on uivaa jäälä- tai uoluyyin männiöä. Pienialaisia avoallioalueita on siellä täällä mäntyjen välissä. Kuiv jääläalliot ov heriä ulutuselle ja olujen lähistöllä aii alliot ovin hyvin uluneita. Rinteiden männiöt ov mustia- ja uoluyyin uivia mäntyanaita, niiden alusasvillisuus on laialuetta rehevämää. Polut näyvät selvästi alueella, mutta ulutusen jäliä olun ulouolella on huomtavasti vain muutamassa aiassa liitoieoradan vrella. Osa männiöistä on hoidettu hventamalla ja alusuustoa oistamalla. Hauuierrossa aianaan oistetuilla ohdilla asvaa taimioa. Kalliomäen laella on myös muutama ienialainen suo. Kuvio on uustoista mäntyrämettä, alusasvillisuutena on mm. ullosaa ja joaaiansaa seä suoursua. Sen ohjoisuolella on uvio numero, joa on metsäisemi oiuvio. Koiainanteen vedet ulev uvion autta etelään alliolta. Korven vieressä on ienialainen avoin neva, uvio. Nevalla asvaa ullosaa ja joaaiansaa, reunaensaina on viaajuja. Nevan vedet ulev asvillisuudesta äätellen seä etelään että ohjoiseen. Kuva. Mäntyrämettä uviolla. Kuva. Kuvion nevan eteläosaa. Todennäöisesti nevalle ertyvät vedet urautuv ainain oreimmalla tulvalla ahteen suuntaan, etelään ja

45 ohjoiseen. Kuva. iitogolfrojen ohdalla alusasvillisuus on hyvin voimaaasti ulunutta. Kuva. Kuivaa havu-lehtiuuangasta, jossa mänty ja uusi seä raudusoivu ja ihlaja ov tavallisimia lajeja. Kalliomäen muut metsät ov ääasiassa tuoreita havuuuanaita tai havulehtiuuanaita eli seametsiä. Alinteillä uusi on mäntyä yleisemi, lehtiuista haavan osuus lisääntyy. änsirinnettä iertää laaja havu- ja lehtiuun taimista muodostuva ensaio, joa on ilmestynyt aialle metsän hauun jäleen. Pensaion alauolella on uusi asuntoalue. Koo alueen rehevimmät metsät löytyvät Kalliomäen itärinteen alaosasta. ähellä järven rantaa metsä on lehtomaista, lehtiuita on selvästi enemmän uin havuuita ja alusasvillisuus on rehevämää. Rannan tuntumassa asvaa tervaleiä. Alusasvillisuudessa on mustian lisäsi aljon ruohoja ja heiniä. Kuva. Koulun ohjoisuolella oleva uloilutie. Taustalla näyy uvion uusioa. Kuva 0. Tastträsetin rantaa. Rannassa oleva metsä on alueen rehevintä metsää, ja rinne uivuu asteittain Kalliomäen laelle siirryttäessä. iito-oravan esiintymiselle soivinta metsäaluetta olisiv järven rantametsät, joissa on haaoja ja aljon ooaita uusia. Alueelta ei ole tiedossa havaintoja liito-oravasta, ja laji uuttuu ääosin oo Etelä-Sioosta. Rannan lähellä oleva metsä on suunnitelmien muaan säilymässä, joten tvetta liito-oravan selvittämiseen sieltä ei nyt ole.

46 Yhteenveto Kalliomäen luontovoista Kalliomäen alueelta ei löytynyt suojeltavia luontotyyejä. Metsän raenteen ja toisaalta aioin voimaaan ulumisen taia alueella ei ole sellaista voa, että sitä olisi erityisesti suojeltava. Alueelta ei ole tiedossa liito-oravaesiintymiä. Kalliomäen alueen ienialaisia suo-alueita anntaa säästää mahdollisuusien muaan, sillä ne moniuolistav aiallisesti alueen luontoa. Suolaiuja voi myös äyttää alueen sadevesien hallintaan. Pähinäensaslehto Pähinäensasalue sijaitsee Uuden Porvoontien ja Taasjärventien risteysestä hieman itään. Alueella on aiemmin tehty luontoselvitys (Hannu Tammelin), jossa ähinäensaita on havaittu, mutta aluetta ei tulittu lain muaisesi ähinäensaslehdosi. uonnonsuojelulain muaisissa ähinäensaslehdoissa asvaa vähintään asi metriä oreita tai leveitä ähinäensaita ainain 0 aaletta hehtailla. Pähinäensa asvav yhtenä tai useamana läheäisenä ryhmänä yhtenäisellä alueella. Puustona on lehtiuita, havuuita tai molemia. Alueen lähelle on raentamisaineita ja alue tastettiin uudelleen..0. Tastusessa alueella havaittiin runsaasti ähinäensaita, joista osa oli tosin jo hyvin huonountoisia ja rungot oliv uivumassa ilmeisesti valon uutteen vuosi. Pähinäensa ov jääneet uusten vjoon, ja ainoastaan ihan reunalla valossa asvav ensa näyttivät hyvävoimaisilta. Kuva. Pähinäensaita ja niiden taimia on aialla runsaasti, osa asvaa uitenin selvästi angasmetsässä. Kuva. Kangasmetsäalueen elinvoimaisimm ähinäensa sijaitsev iha-alueen reunalla, jossa ne saav emmin valoa uin metsän sisällä.

47 Kuva. Kangasmetsän ja lehtomaisen metsiön raja. Vasemmalla on lehtomainen alue, oiealla angasmetsää. Kuva. Pienialaisessa lehdossa alusavillisuutena on ruohoja ja heiniä, ei mustianvauja. Pähinäensaiden esiintymä on esitetty uvassa. Tuolla alueella oli ainain 0-0 asi metriä oreaa ähinäensasta. Osa ensaista ei uitenaan asva lehdossa, vaan alusasvillusuuden erusteella alue on iemminin mustiyyin tuoretta angasta. Alueen länsiosassa luontotyyi uitenin vaihtuu ja syysuussain ystyi vielä toteamaan että ieni alue on lehtomaista. Tuolla alueella ähinäensaita on tiheimmin. Monet niistäin ov uivumassa suuremien uiden vjostusessa. Kuva. Suojeltavasi suositeltava ähinäensaiden esiintymä (unainen) seä oo ähinäensaiden levinneisyys alueella (vihreä).

48 Yhteenveto ähinäensaslehdosta Käynnin tulosena osaa ähinäensaiden esiintymisalueesta suositellaan suojelemaan lain muaisena ähinäensaslehtona. Aluetta tulisi hoitaa niin, että vjostavaa ylisuustoa hvannetaan, jolloin ähinäensasasvusto todennäöisesti ysyisi elinvoimaisena. Tällä hetellä monet ensaista oliv uivumassa ja heiountoisia. Myös muuta uustoa (mm. ihlajan ja uusen taimia) ensaiden välistä voi oistaa. Nurmijärvellä..0 Rauno Yrjölä

49 Sioon Söderullan liienteellinen selvitys.0.0 Po, MTu, Te Raortti..0

50 Sioon Söderullan liienteellinen selvitys..0 () SISÄTÖ TYÖN ÄHTÖKOHDAT.... Työn tausta.... Söderullan alueen tie- ja uvero.... Alueen ehittyminen ja suunnitelm... MAANKÄYTTÖ JA IIKENNE-ENNUSTE... IIKENTEEINEN TOIMIVUUS SÖDERKUAN KESKUSTASSA.... Nyytilan toimivuus ja liiennevero.... Tavoitetilanteet 00 ja 0... SÖDERKUAN IIKENNEVERKON TOIMIVUUS.... Nyytilan toimivuus ja liiennevero.... Tavoitetilanteet 00 ja Vaiutuset liienteen suuntautumiseen ja liiennejärjestelyjen toimivuuteen.... Seudulliset vaiutuset... PÄÄTEMÄT...

51 Sioon Söderullan liienteellinen selvitys..0 () Työn lähtöohd. Työn tausta Työ oostuu ahdesta tasteluosuudesta. Ensimmäisessä osuudessa on tasteltu lähemmin Söderullan esustaorttelien aluetta ja sen maanäytön muutosien liiennetuotosten vaiutusia lähiliienneveroon. Tastelu esittyy Amiraalintien ja Uuden Porvoontien (mt ) liittymäjärjestelyihin. Toisessa osuudessa on tastelu Sioon Söderullan alueen liienneveron ja sen liittymien liienteellistä toimivuutta. Tastelu esittyy seuraaviin ohteisiin: Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt ) liittymä Amiraalintien ja Söderullantien liittymä Pohjois-Taasjärveltä Pähinälehtoon ulevan yhteyden liittyminen Graniittitien autta Uuteen Porvoontiehen (mt ) Graniittitien liittymä ilman Pohjois-Taasjärven yhteyttä Tastelussa on molemmissa osuusissa ennustevuosina äytetty seä vuotta 00 että vuotta 0. Ennustetilannetta verraan nyytilanteen liienteelliseen toimivuuteen. Mitoittavasi ajanohdasi on valittu illan liienteellinen huiutunti, jona liienne oostuu työmaliienteestä ja asiointiliienteestä. iienne-ennuste on laadittu äivitetyn Helsingin seudun liiennemallin ja Sioon unnan ilmoittamien maanäyttöluujen erusteella. Tastelualueen liiennevero on mallinnettu Synchro/Sim Traffic ohjelmistolla.. Söderullan alueen tie- ja uvero Söderullan alueen nyyinen tie- ja uvero ja eri väylien toiminnallinen rooli on esitetty tassa. iienne Söderullaan Helsingin ja Porvoon suunnista ulee Uutta Porvoontietä (maantie ) itin. iienne Sioon Niilän suunnasta ulee Söderullantietä. Yhdessä nämä väylät muodostav Söderullan ääooojaväylät. Täreimiä asuinalueiden sisäisiä, aiallisia ooojaväyliä ov Amiraalintie ja Tasbyntie. Söderullan tieveron esivuoroausiliiennemäärät (KV 0) on esitetty uvassa. Söderullan esustan alvelut oostuv ääosin ouluista, äiväodeista, urheiluesusesta, terveysesusesta seä ienemmistä auallisten alvelujen ysiöistä. isäsi esustan alueella, Uuden Porvoontien etelä uolella sijaitsee asi äivittäistavaauaa. Söderullan esustassa sijaitsee liityntäysäöintialue oluyörille ja linja-autoyhteydet ulev Uudella Porvoontiellä muun muassa Helsiniin ja Porvooseen. Kuvassa. on havainnollistettu easti Söderullan alueen nyytilan 0 asuasohja seä ääteiden esivuoroausiliienne (KV) 0 ja ääuveron uluo. Nyytilanteessa Hansasen alueella on noin 00 asuasta, Söderullan esustan alueella noin 0 asuasta ja sen ohjoisuolella noin 00 asuasta seä Tasbyntien äässä noin 0 asuasta (Kuva.).

52 Sioon Söderullan liienteellinen selvitys..0 () Kuva. Söderullan alueen nyytilanne 0; uluo, KV 0 ja asuasmäärät. Söderullan alueen nyytilan liiennemäärät erustuv KV 0 luuihin (uva ) seä nyytilan asuasmäärien liiennetuotosvioihin. Mitoitustilanteen (illan huiutunti, IHT) mt eteläuolella sijaitsevien äivittäistavaauojen liiennetuotos on vioitu iaiojen luumäärän erusteella, niiden äyttöasteen ollessa noin 0 %. Tastelualueen uveron aasiteetti on nyytilanteessa riittävä ja liienteellinen toimivuus on yleisesti ottaen erittäin hyvä.. Alueen ehittyminen ja suunnitelm Söderullan alueelle ollaan aavoittamassa uusia, asumista alvelevia alueita. Alueet ov ientalo- ja rivitalovaltaisia ja ne tueutuv Söderullan esustan alveluihin. Vuoteen 00 mennessä alueelle on muuttanut violta noin 0 uutta asuasta ja vuoteen 0 mennessä vielä noin 00 asuasta lisää. Myös Söderullan eteläuolella sijaitseva Erisnäsintiehen tueutuva asuinalue asvaa tulevaisuudessa noin 00 asuaalla. Asuasmääräviot erustuv Sioon unnan toimittamiin luuihin. Tässä työssä yhtenä osana tastellaan Söderullan esustan aluetta, jossa auallisen toiminnan laajentamisen ja sosiaali- ja terveysaseman asemaaavamuutosen vaiutusia. Kaavyön yhtenä toitusena on mahdollistaa alueella toimivan auan laajentaminen. isäsi toitusena on tutia uuden sosiaali- ja terveysaseman sijoitusmahdollisuusia alueelle seä asuinraentamisen sijoittamista Uuden Porvoontien ohjoisuolelle.

53 Sioon Söderullan liienteellinen selvitys..0 () Maanäyttö ja liienne-ennuste Ma määritellään yleensä ysisuuntaisesi siirtymisesi aiasta toiseen. M jaetaan liiennemalleissa tyyillisesti otieräisiin moihin ja sellaisiin moihin, joiden lähtö- tai määräaiana ei ole oti. Tässä työssä liienne-ennusteessa on otettu huomioon aavamuutosien ja - lisäysien asuasmäärien liiennetuotoset. Tastelussa asumisen muotosvio on lasettu erustuen Sioon unnan toimittamiin vioihin asuinalueiden asuasmääristä (Kuva ). iienteellisessä tastelussa muotosviot on lisätty edellä mainittuihin nyytilan liiennemääriin. Muotosluvut erustuv Ymäristöministeriön iiennetaeen viointi maanäytön suunnittelussa (00) oaaseen. Uusien alueiden muotosvion lasennassa on äytetty asumisen muotosluuja alle asuaan auuniseudulla ja alueluoana esus- ja lähitaajamaa. Tällöin ulutaajaauma henilöautolla on %, oluyörällä %, jalan % ja jouoliienteellä %. asennassa on otettu huomioon oteihin tehtävät vierailum. oullinen liiennemäärä on suhteutettu asumisen muotosten tuntivaihteluun illan huiutunnin aiana ( ). Valtaosa nyytilanteen asutusesta sijaitsee alle m säteellä Söderullan esustan alveluista, luuun ottamta Hansasen aluetta, joten evyen liienteen on oletettu olevan täreä ulumuoto alueen sisäisillä moilla. Asumisen muotosluvut alueittain ov esitetty temmin uvassa (sivu ). Kuva. Söderullan alue tavoitetilanteessa 0. aajennetun K-suermetin liiennetuotos illan huiutunnin aiana on vioitu autoaiojen luumäärän erusteella (Kuva ), äyttöasteen ollessa ennustevuonna 00 noin % ja ennustevuonna 0 noin 0 %. Alueen liienteellistä toimivuutta tastellessa edellä mainitun aavamuutosen mahdollistam iertoliittymät on lisätty tasteltavalle verolle. Ennustevuoden

54 Sioon Söderullan liienteellinen selvitys..0 () 00 tastelujen liiennemäärissä on huomioitu noin 0 uuden asuaan liiennetuotoset ja vastaavasti ennustevuoden 0 tasteluihin on lisätty noin 00 asuaan liiennetuotoset (Kuva ja ). iienteen suuntautuminen on vioitu maanäytön sijoittumisen erusteella. Kuva. K-suermetin laajennus luonnos (Hanhirova itehdit, 0). iienteellinen toimivuus Söderullan esustassa. Nyytilan toimivuus ja liiennevero Kuvassa. on esitetty Söderullan esustan, Amiraalintien ja Uuden Porvoontien liittymän, nyytilan 0 liiennemäärät. iiennemäärät erustuv uvassa esitettyihin vuoden 0 esivuoroausiliienteen (KV) luuihin (Kuva ), joita on täydennetty äivittäistavaauojen liiennemäärävioilla. Päivittäistavaauojen liiennemäärät erustuv iaiojen luumäärien vioon ja tastelussa on oletettu äyttöasteen olevan noin 0 % illan huiutunnilla. Kuvassa on esitetty Amiraalintien ja Uuden Porvoontien liittymän jonoituudet illan huiutunnilla. Simuloinnin erusteella nyytilanteen liiennemäärillä uverolla ei esiinny merittävää liittymästä aiheutuvaa ajoneuvoon ohdistuvaa viivytystä tai jonoutumista. iittymän liienteellinen toimivuus on hyvä ja sen alvelutaso on A, erittäin hyvä (HCM 00). iittymän esimääräinen viivytys on noin seuntia.

55 Sioon Söderullan liienteellinen selvitys..0 () Kuva. Söderullan esustan nyytilan 0 liiennemäärät ja jonoituudet illan huiutunnilla (uva: Synchro). Tauluo. iittymän alvelutason selitys ja suhde odotusaioihin (HCM 000).. Tavoitetilanteet 00 ja 0 Ennustetilanteen liiennemäärät on vioitu nyytilanteen 0 liiennemäärien ohjalta. iiennemääriä on täydennetty K-suermetin laajentamisen liiennetuotosella seä vioidulla asuasmäärän asvun tuottamalla liiennetuotosella (Kuva ). iienteen suuntautuminen on vioitu maanäytön erusteella. Kuvassa. on esitetty Amiraalintien ja Uuden Porvoontien liittymän liiennemäärävio ennustevuonna 00 ja jonoituudet illan huiutunnilla. iittymän liienteellinen toimivuus on hyvä ja sen alvelutaso on edelleen A (HCM 00). iittymän esimääräinen viivytys on noin seuntia (Tauluo ). Kuvassa. on esitetty Amiraalintien ja Uuden Porvoontien liittymän vastaav vot ennustevuonna 0. iittymän liienteellinen toimivuus on edelleen hyvä ja sen alvelutaso on B, hyvä (HCM 00). iittymän esimääräinen viivytys on noin seuntia (Tauluo ).

56 Sioon Söderullan liienteellinen selvitys..0 () Tastelun erusteella K-suermetin laajennus ei aiheuta ummassaaan ennustetilanteessa (00 ja 0) ongelmia ja liittymäraisu on riittävä. Nyytilanteeseen 0 verrtuna liiennemäärien asvu on maltillista. Ennustetilanteissa jonoituudet iertoliittymän ja Kesustien välillä eivät masimitilanteessaaan ylitä liittymäväliä, joa on suhteellisen lyhyt (alle 0 m). Kuva. Söderullan esustan ennustetilanteen 00 liiennemäärät ja jonoituudet illan huiutunnilla (uva: Synchro). Kuva. Söderullan esustan ennustetilanteen 0 liiennemäärät ja jonoituudet illan huiutunnilla (uva: Synchro).

57 Sioon Söderullan liienteellinen selvitys..0 () Söderullan liienneveron toimivuus Söderullan alueen laajemmassa tastelussa on analysoitu oo alueen liienneveron toimivuutta seä esitytty tastelemaan temmin Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt ) liittymää seä Amiraalintien ja Söderullantien liittymää. isäsi on tasteltu ennustetilanteessa uuden Graniittitien liittymistä Uuteen Porvoontiehen (mt ) ja Graniittitiehen mahdollisesti liittyvän, Pohjois-Taasjärveltä Pähinälehtoon ulevan ooojaadun vaiutusia lähiliienneveroon. Söderullan maanäytön liiennetuotosen vaiutusia on tasteltu tavoitetilanteessa myös Kalirannantein ja Uuden Porvoontien liittymässä (mt ).. Nyytilan toimivuus ja liiennevero Nyytilanteessa liiennevero toimii hyvin. Söderullantien ja Uuden Porvoontien iertoliittymän alvelutaso on erittäin hyvä (HCM 00) ja liittymän esimääräinen viive on noin seuntia. Amiraalintieltä Söderullantielle liittyvien ajoneuvojen luumäärä on ieni eiä liittymästä aiheudu merittävää ajoneuvoon ohdistuvaa viivytystä tai jonoutumista. iittymä toimii nyytilanteessa hyvin. Nyytilanteen tastelussa ei ole otettu huomioon Graniittitien liittymää.. Tavoitetilanteet 00 ja 0 Kuva. Uusien alueiden liiennetuotosviot ennustevuosina 00 ja 0 illan huiutunnilla. Ennustetilanteen 00 ja 0 uusien alueiden liiennetuotosien viot on esitetty uvassa. Nyytilan liiennemallia on täydennetty uvassa esitetyillä luvuilla. Uusien liienneyhteysien liiennemäärät on vioitu suunnitellun maanäytön ja liienteen suuntautumisen erusteella.

58 Sioon Söderullan liienteellinen selvitys..0 () Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt ) liittymä Söderullantien ja Uuden Porvoontien (mt ) liittymää on tasteltu iertoliittymänä. Kuvassa. on esitetty liittymän liiennemäärät ja jonoituudet ennustetilanteessa 00. Vuoden 00 ennustetilanteessa ei ole otettu huomioon Erinäsintien vren uutta asutusta. Ennustetilanteessa 00 liittymän alvelutaso on edelleen erittäin hyvä (HCM 00) ja liittymän esimääräinen viive on noin seuntia. iittymäraisu on ennustetilanteen liiennemäärillä riittävä. Kuvassa. on esitetty ennustetilanteen 0 liiennemäärät ja jonoituudet illan huiutunnilla. Ennustetilanteessa 0 liittymän alvelutaso on erittäin hyvä (HCM 00) ja liittymän esimääräinen viive on noin 0 seuntia (tauluo ). Kuva. Söderullantien ja Uuden Porvoontien liittymän ennustetilanteen 00 liiennemäärät ja jonoituudet illan huiutunnilla (uva: Synchro). Kuva. Söderullantien ja Uuden Porvoontien liittymän ennustetilanteen 0 liiennemäärät ja jonoituudet illan huiutunnilla (uva: Synchro).

59 Sioon Söderullan liienteellinen selvitys..0 0 () Amiraalintien ja Söderullantien liittymä iiennemäärän asvu Söderullantiellä vuoteen 0 mennessä on maltillista (Kuva 0). Uuden asuinalueen liiennetuotos (saauva ja lähtevä) todennäöisesti jaautuu ahteen suuntaan, jolloin liiennemäärä Amiraalintien ja Söderullantien risteysessä ei tule merittävästi asvamaan. Kuva 0. Uuden asuinalueen liiennetuotos ja suuntautuminen ennustetilanteessa 0. Kuva. Söderullantien ja Amiraalintien liittymän ennustetilanteen 0 liiennemäärät ja jonoituudet illan huiutunnilla (uva: Synchro). Kuvassa on esitetty Söderullantien ja Amiraalintien liittymän ennustetilanteen 0 liiennemäärät ja jonoituudet illan huiutunnilla. Simuloinnin erusteella liittymässä ei esiinny merittävää liittymästä aiheutuvaa ajoneuvoon ohdistuvaa viivytystä tai jonoutumista. Söderullantien noeusrajoitusen ollessa 0 m/h, liittymisen Amiraalintieltä Söderullantielle tulisi onnistua sujuvasti.

60 Sioon Söderullan liienteellinen selvitys..0 () Graniittitien ja Taasjärventien liittymät Uuden Porvoontien vteen on aavoitettu uusi asuinalue, joa yhtyy Uuteen Porvoontiehen (mt ) ahdella liittymällä: olemassa olevalta Taasjärventieltä seä uudelta, aavoitetulta Graaniittitieltä. Alue oostuu ääasiassa asuinerrostalojen orttelialueista ja sen asumiserusteinen liiennetuotos on esitetty uvassa. Alueen suunnittelussa on otettu huomioon mahdollisuus Graniittitien yhteyden jamisesta Pohjois-Taasjärvelle (uva ). Kuva. Pohjois-Taasjärveltä Pähinälehtoon ulevan yhteyden liittyminen Graniittitien autta Uuteen Porvoontiehen (mt ), ajoneuvoa/tunti. Kuvissa ja on esitetty Taasjärventien liittymän seä Graniittitien liittymän ennustetilanteen 00 liiennemääräviot ja jonoituudet. Simuloinnin erusteella vuoden 00 ennustetilanteessa ummassaaan liittymässä ei esiinny merittävää liittymästä aiheutuvaa ajoneuvoon ohdistuvaa viivytystä tai jonoutumista.

61 Sioon Söderullan liienteellinen selvitys..0 () Kuva. iiennemäärät illan huiutunnilla ennustetilanteessa 00 Uuden Porvoontien (mt ) liittyessä Taasjärventiehen ja Graniittitiehen (uva: Synchro). Kuva. Jonoituudet illan huiutunnilla ennustetilanteessa 00 Uuden Porvoontien (mt ) liittyessä Taasjärventiehen ja Graniittitiehen (uva: Synchro). Kuvissa ja on esitetty Taasjärventien liittymän seä Graniittitien liittymän ennustetilanteen 00 liiennemääräviot ja jonoituudet. Simuloinnin erusteella vuoden 00 ennustetilanteessa ummassaaan liittymässä ei esiinny merittävää liittymästä aiheutuvaa ajoneuvoon ohdistuvaa viivytystä tai jonoutumista.

62 Sioon Söderullan liienteellinen selvitys..0 () Kuva. iiennemäärät illan huiutunnilla ennustetilanteessa 0 Uuden Porvoontien (mt ) liittyessä Taasjärventiehen ja Graniittitiehen (uva: Synchro). Kuva. Jonoituudet illan huiutunnilla ennustetilanteessa 0 Uuden Porvoontien (mt ) liittyessä Taasjärventiehen ja Graniittitiehen (uva: Synchro). Kalirannantien ja Uuden Porvoontien liittymä Kalirannantie (mt ) on Söderullan yhteys Porvoonväylälle (vt ). Yhteyttä äyttävät erityisesti Porvoon suunnasta Söderullan alueelle yrivä liienne. iiennemallin ennusteen muaan liittymän liiennemäärän asvu oostuu ääasiassa Söderullan maanäytön lisääntymisestä. Tavoitetilanteissa 00 ja 0 liienteen asvu on maltillinen. Kuvassa on esitetty tavoitetilanteiden muaiset liiennemäärät illan huiutuntina seä liittymässä esiintyvä jonoutuminen. iittymäjärjestelyt ov riittäviä myös tavoitetilanteessa vuonna 0m, un Söderullan suunniteltu maanäyttö on toteutunut.