ILMIÖNSUON TURVETUOTANTOALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN

Transkriptio

1 ILMIÖNSUON TURVETUOTANTOALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen Ohjelma 2019 nro 692/19

2 Ilmiönsuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Sakari Kivinen, kalastotutkija

3 SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTE TURVETUOTANTOALUE Tarkkailualueen kalataloudellinen tila KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUODESTA 2019 ALKAEN Tarkkailumenetelmät ja tarkkailun aikataulu Sähkökoekalastukset Lämpötilaseuranta Raportointi... 5 VIITTEET

4

5 Ilmiönsuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen 1. Tarkkailun peruste Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Arto Pajunen Oy:lle ympäristöluvan Ilmiönsuon turvetuotantoalueelle (lupapäätös nro 76/2019, Dnro ESAVI/9424/2018). Lupapäätöksen kohdassa 15 määrätään, että luvan saajan on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Turvetuotantoalueelle määrättiin myös vuosittainen 250 euron kalatalousmaksu käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. 2. Turvetuotantoalue Ilmiönsuon turvetuotantoalue sijaitsee Pukinojan (Nro ) valuma-alueella (kuva 2.1) Huittisten kaupungin alueella, noin 13 km kunnan keskustaajamasta kaakkoon. Ilmiönsuon turvetuotantoalueen käsitellyt kuivatusvedet johdetaan lupahakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti tuotantokenttien koillisosassa sijaitsevalta kasvillisuuskentältä Pukinojaan ja siitä edelleen Loimijoen kautta Kokemäenjokeen (kuva 2.1). Turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on kasvillisuuskenttä, jolle on ympäristöluvassa määrätty puhdistustehon tavoitearvot. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi lohkolla 2, mutta lohkon 1 osalta lupa on voimassa vuoden 2023 loppuun asti.

6 2 Kuva 2.1. Ilmiönsuon turvetuotantoalueen sijainti. 2.1 Tarkkailualueen kalataloudellinen tila Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on tarkkaillut Pukinjoen pohjois- ja eteläpuolella sijaitsevien Palojoen ja Punkalaitumenjoen turvetuotantoalueiden kuivatusvesien kalataloudellisia vaikutuksia vuosina (Kivinen 2016). Pukinoja laskee Loimijokeen, minkä jätevesikuormittajien kalataloudellista yhteistarkkailua on puolestaan toteutettu jo vuodesta 1976 lähtien (Väisänen 2018). Kummassakin yhteistarkkailussa kalataloudellisia vaikutuksia on seurattuna kolmen vuoden välein tehtävien koekalastuksien, koeravustusten sekä kalastustiedusteluiden avulla. Palo- ja Punkajoen väliin sijoittuvan Pukinojan kalastosta tai kalastuksesta ei ole tietoa. Pukinojan valuma-alueesta on noin viidesosa luokiteltu Vakkila-Huhtamon pohjavesialueeksi (nro ). Pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen (Ahonen ym. 2012) mukaan Vakkila-Huhtamon alueen pohjavettä purkautuu ainakin luoteisosaa halkovaan ojaan. Pohjavesivaikutteisten, hyvinkin pienten uomien on todettu olevan tärkeitä elinalueita kylmää ja hyvälaatuista vettä vaativille eläinlajeille. Pohjavesivaikutteiset purot eriavat niin pohjaelämistöltään kuin kalastoltaan paljon ei pohjavesivaikutteisista puroista. Esimeksiksi Kokemäenjoen vesistöalueen taimenkantojen kartoitusselvityksen tulokset osoittivat, että pohjavesivaikutteisissa puroissa esiintyy geeniperimältään poikkeavia taimenkantoja jotka voidaan luokitella alkuperäisiksi (Holsti 2017). Nykytiedon mukaan Loimijoen alueella sijaitsee vain yksi pohjavesivaikutteinen virtavesi (Hanhijoki), jossa esiintyy geeniperimältään poikkeava taimenkanta.

7 3. Kalataloudellinen tarkkailu vuodesta 2019 alkaen 3 Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on selvittää turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen vaikutuksia purkuvesistön kala- ja rapukantoihin sekä kalastukseen ja ravustukseen. 3.1 Tarkkailumenetelmät ja tarkkailun aikataulu Tarkkailumenetelminä käytetään sähkökoekalastuksia ja veden lämpötilan automaattista seurantaa. Tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi ja kalataloudellista tarkkailua toteutetaan jatkuvana taulukossa 3.1 esitetyn vuoden 2023 jälkeenkin tämän ohjelman mukaisesti, jos turvetuotanto alueella jatkuu ja ellei uusissa ympäristöluvissa toisin määrätä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomainen voi tarvittaessa tehdä ohjelmaan tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia, mikäli tarkkailun tulokset sitä edellyttävät. Kaikissa tarkkailumenetelmissä noudatetaan RKTL:n laatiman Kalataloustarkkailu- periaatteet ja menetelmät oppaan ohjeita (Böhling ja Rahikainen 1999). Taulukko 3.1. Kalataloudellisen tarkkailun toteutusvuodet Sähkökoekalastus (3 koealaa) x x Lämpötilaseuranta x x Raportointi x x Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastukset tehdään Pukinojassa kolmella koealalla, joiden tarkempi sijainti valitaan ensimmäisten koekalastusten yhteydessä kartassa 3.1 rajatuilta alueilta. Koealat pyritään valitsemaan alueita, jotka pohjan laadun ja virtausolosuhteiden perusteella soveltuisivat mahdollisimman hyvin virtavesikalalajeille ja ravulle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) antaman sähkökoekalastusohjeistuksen (Olin ym. 2014) mukaisesti koealat kalastetaan yhden poistopyynnin menetelmällä aikaisemmin käytössä olleen kolmen poistopyynnin menetelmän sijaan. Ohjeistuksen mukainen koealan tavoitteellinen pinta-ala on noin 300 m 2. Sähkökalastukset suoritetaan heinäkuun puolivälin ja lokakuun välisenä aikana. Veden lämpötilan on oltava kalastushetkellä yli 5 C. Kaikki koealat valokuvataan jokaisella tarkkailukerralla. Saaliskalojen lukumäärät lasketaan ja saalis punnitaan lajeittain. Kaikki lohikalat punnitaan ja mitataan yksilöittäin. Sähkökoekalastusten aineisto tallennetaan ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin.

8 4 Kuva 3.1. Alueet, joilta sähkökoekalastusten koealat valitaan ensimmäisten koekalastusten yhteydessä (vihreällä rajattu) Lämpötilaseuranta Lämpötilaseurannassa jatkuvatoimisia veden lämpötilan mittausasemia asennetaan Pukinojaan kaksi yksikköä, joista toinen sijaitsee uoman yläosalla lähellä turvetuotantoaluetta ja toinen alosalla (kuva 3.2). Mitattauslaitteiden tarkempi sijainti ja asennus toteutetaan ensimmäisten sähkökoekalastusten yhteydessä vuonna Mittaukset tehdään kertaluonteisesti yhden kalenterivuoden aikana siten, että lämpötilan mittaustuloksia kertyy vuorokaudessa vähintään 6 kertaa eli aineistoa kerätään noin 4 h välein. Lämpötilaseurannan tulokset raportoidaan sähkökoekalastusten yhteydessä.

9 5 Kuva 3.2. Pukinojan valuma-alue ja lämpötilaloggereiden sijainti (vihreällä rajatut alueet). 3.2 Raportointi Tarkkailutulokset raportoidaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä. Raportit toimitetaan työn tilaajien lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle Rannikon kalatalouspalvelut - yksikköön sekä ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle, Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Loimijoen kalatalousalueelle.

10 6 KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Kalastotutkija Sakari Kivinen Hyväksynyt: Yksikön päällikkö Anna Väisänen Viitteet Ahonen, J., Friman, T. ja Valjus, T Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Huittisten Sahkonkankaan ja Vakkila-Huhtamon pohjavesialueilla. Geologian tutkimuskeskus (GTK) Etelä-Suomen yksikkö, arkistoraportti 104/2014. Böhling P. ja Rahikainen M. 1999: Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riistan- ja kalantutkimus. Helsinki. 303 s. Holsti, H Kokemäenjoen vessitöalueen taimenkantojen tilan-arvio ja istutustoiminnan vaikutukset taimenkantojen tilaan. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenumero 672/17, 76 s. Kivinen, S Palojen ja Punkanlaitumenjoen kalataloudellinen tarkkailu vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 975/ s. Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/ s. Väisänen, A Loimijoen kalataloudellinen yhteistarkkailu vuonna KVVY Tutkimus Oy. Julkaisu s.