Fysiikka 7 muistiinpanot
|
|
- Taisto Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Fysiikka 7 muistiinpanot
2
3 1 Magneettikenttä - Magneetilla navat eli kohtiot S ja N S N - Sovelluksia: kompassi (Maa kuin kestomagneetti) - Kuvataaan kenttäviivoilla kestomagneetit S N N S - tai vektorimerkeillä (x ja ) Oikea käsi virtajohdin Oikea käsi käämi Aineiden luokittelu magneettisuuden mukaan - ferromagneettiset magnetoituvat ja ulkoista magneettikenttää - paramagneettiset magnetoituvat ja ulkoista magneettikenttää - diamagneettiset magnetoituvat ja ulkoista magneettikenttää - tyhjiö ei vaikuta
4 2 Varattu hiukkanen sähkökentässä Varattuun hiukkaseen kohdistuu sähkökentässä E sähköinen voima F s. Positiivisesti varattuun hiukkaseen kentän suuntainen voima, Negatiivisesti varattuun vastakkaissuuntainen. E= Fs Q F = ma 1 Ek= m v2 2 W = QU HUOM! E kun kuvataan sähkökentän kenttäviivoja; E kun sähkökentän voimakkuusvektori. HUOM! W = QU ei ole MAOL:ssa! Johdettava: F s =qe joten sen tekemä työ on Koska jännite on on työ homogeenisessa sähkökentässä W =QU. Tulos pätee myös yleisesti sähkökenttään, sillä Δ E k =W eli 1 1 m v 2 m v 20 =QU. 2 2 Elektronivoltti Elektronin liike-energia muuttuu yhden elektronivoltin verran, kun se ylittää tyhjiössä yhden voltin suuruisen potentiaalieron, 1 ev = 1, J. Yksikkötarkastelu: 1 CV = ESIM 1. Elektroni kiihdytetään 4,5 kv jännitteellä homogeenisessa sähkökentässä. Sen jälkeen se tulee jarruttavaan kenttään kenttäviivojen suunnassa. Jarruttavan kentän voimakkuus on 150 kv/m. Kuinka pitkän matkan jälkeen elektroni pysähtyy?,
5 3 Varattu hiukkanen magneettikentässä Magneettivuon tiheys B kuvaa magneettikentän voimakkuutta ( kenttäviivojen tiheyttä, suunta kenttäviivan tangentin suunta). Yksikkö [B] = Magneettivuo Φ=BA kuvaa sitä, kuinka monta kenttäviivaa pinta-alan A läpi menee. Yksikkö: [Φ]= Magneettikentässä liikkuvaan varaukseen kohdistuva voima on F m=q v B, skalaarina F = QvB. Hiukkaseen, joka liikkuu kenttäviivojen suuntaisesti, Positiivisesti varattu hiukkanen, joka liikkuu kohtisuoraan kenttäviivoja vastaan, Negatiivisesti varattu liikkuva hiukkanen Ympyrän säde 2π 1 v2 Homogeenisessa kentässä liike on tasaista ympyräliikettä. ( v=ω r, T = ω, f =, a n = ) T r Varattuun liikkuvaan hiukkaseen kohdistuu magneettinen voima:
6 ESIM. 1 Maan magneettikenttään tulee ionosfäärin ulkoreunassa kosmisen säteilyn protoneja nopeudella 6,5 Mm/s kohtisuorasti kenttäviivoja vastaan. Maan magneettikentän magneettivuon tiheys on 0,11 μt. Laske protonien radan säde. ESIM. 2 Helmholtzin kelojen väliin synnytetään homogeeninen magneettikenttä, jonka vuontiheys on 0,83 mt. Kelojen välissä olevaan tyhjiöpalloon kiihdytetään elektronisuihku, jonka nopeus on 7,1 Mm/s. Suihkun halkaisijaksi mitataan 10 cm. Alkeisvaraus tiedetään. Laske elektronin massa. (Oikea massa on 9, kg.)
7 Vertailua sähkökenttä ominainen suure voima kiihtyvyys työ liike magneettikenttä
8 4 Varattu hiukkanen SM-kentässä Ympyräradalla kiertävän varatun hiukkasen liike on syklotroniliikettä. Kiihtyvyys on normaalikiihtyvyttä a n Siispä (NII): QvB=m v2 r eli r = mv QB (ks. esim 1 kpl 3) Hiukkaskiihdyttimet varatun hiukkasen - kiihdytys sähkökentässä Ek = QU - kierto sopivasti magneettikentällä Lineaarikiihdytin (linac) - putkessa ei kenttää, välissä kiihtyy - vaihdetaan putkien varausta sopivassa tahdissa (vaihtovirta) Syklotroni - D-levyissä magneettikenttä, välissä sähkökenttä jonka suunta vaihtuu tahdistetusti Synkrotroni - kiihdytys ja kierto tahdistetusti Nopeudenvalitsin läpäisevillä hiukkasilla sama nopeus nopeudelle v liikkuvaan hiukkaseen kohdistuu - sähkökentän aiheuttama voima kiihdyttää ylös, F s =QE - magneettikentän aiheuttama voima alas F m=qvb Massaspektrometri kun hiukkasten nopeus on sama, ympyräradan säde r riippuu suhteesta m / Q - näyte höyrystetään ja atomit tai molekyylit ionisoidaan (jotta niillä olisi varaus Q) - mitatun säteen avulla lasketaan massa
9 ESIM 1 Deuteroni kiihdytetään syklotronilla. Kuinka suuri syklotroni tarvitaan, jotta liike-energia on 10,0 MeV? Syklotronin magneettivuon tiheys on 1,00 T. sqrt( 2 * 10e6 * 1,602*10^19 J * 2, * 1,660540e-27 kg) / (1,602e-19 C * 1,00 T) =
10 5 Magneettikenttä kohdistaa virtajohtimeen voiman Virta luo magneettikentän Kun johtimessa kulkee virta, syntyy sen ympärille magneettikenttä, jonka magneettivuon tiheyden suuruus saadaan μ0 I Biot-Savartin kaavasta B= 2π r jossa I on johtimen virta, r etäisyys johtimesta ja μ0 tyhjiön permeabiliteetti = 4 π 10 7 N / A2 Magneettikenttä kohdistaa virtajohtimeen voiman - magneettikenttä vaikuttaa johtimen elektroneihin voimalla - kohtisuorassa oleva johdin heilahtaa - johtimessa kulkee virta (määritelmä) - elektronit kulkevat matkan l eli nopeus on johdin ja magneettikenttä kohtisuorassa, siis: Siis magneettikentän virtajohtimeen kohdistama voima on jossa I = johtimessa kulkeva sähkövirta l = johtimen pituus ja B = magneettivuon tiheys α = kentän ja johtimen välinen kulma Yhdensuuntaiset virtajohtimet kohdistavat toisiinsa voiman joka on - voimakkaampi, jos sähkövirta on suurempi - voimakkaampi, jos johtimet ovat pidemmät - heikompi, jos johtimet ovat kauempana joten jossa l = johtimen osan pituus r = johdinten välinen etäisyys I = johtimissa olevat sähkövirrat μ0 tyhjiön permittiivisyys (Ampèren laki)
11 ESIM 1. Magneettikentän kenttäviivoja vastaan kohtisuorassa olevan sähköjohtimen pituus on 2,5 cm. Johtimessa kulkee 2,5 A virta. Kuinka suuri saa magneettivuon tiheys enintään olla, kun johtimeen kohdistuva voima saa olla enintään 0,33 N? ESIM 2. Protoni osuu nopeudella 8,5 Mm/s kohtisuorasti homogeeniseen magneettikenttään. Kentän magneettivuo on 3,5 μ Wb ja kentän pinta-ala on 15 cm2. Kuinka suuren voiman magneettikenttä kohdistaa protoniin?
12
13
14
15 6 Sähkömoottorin käämi on magneettikentässä Magneettikentässä oleva käämi, jossa kulkee sähkövirta, pyrkii kääntymään, joten siihen vaikuttaa, jonka suuruus on: (vrt kompassineula tai kaksi sauvamagneettia) missä N = käämin kierrosten lukumäärä A = käämin poikkipinta-ala B = ulkoisen magneettikentän magn.vuon tiheys I = sähkövirta käämissä α = käämin (eli silmukan normaalin) ja magneettikentän välinen kulma ESIM 1. Ympyrän muotoinen käämi on magneettikenttään nähden 15º kulmassa. Käämin halkaisija on 19 cm, ja siinä on 660 johdinkierrosta. Käämin läpi kulkee 1,7 A sähkövirta. Magneettivuon tiheys on 0,29 T. Laske käämin kohdistuva vääntömomentti. (M 8,9 Nm) ESIM 2. Kuvassa on esitetty homogeenisessa magneettikentässä pyörivän sähkömoottorin käämin läpi menevä magneettivuo ajan funktiona. Millä ajanhetkellä silmukkaan kohdistuva a) momentti on suurin b) momentti on nolla c) käämin ja magneettikentän kulma on 90º d) 0º? (HUOM, kirjan esim. 2)
16 ESIM 3. Sähkömoottorin toimintaperiaate. Käytössä käämi, sauvamagneetti, paristo ja johtimia.
17 7. Induktioilmiössä muuttuva magneettikenttä synnyttää jännitteen Sähkömagneettinen induktio = muuttuva magneettikenttä saa aikaan suljetussa virtapiirissä sähkövirran = kun magneettikenttä muuttuu johdinsilmukan sisällä, johdinsilmukkaan indusoituu (syntyy) lähdejännite Sähkömagneettisessa induktiossa on kyse energian muuttumisesta muodosta toiseen. Induktiossa magneettivuon muutos ( dφ ) synnyttää (indusoi) sähkökentän, joka saa kentässä olevat dt varatut hiukkaset liikkeelle. => Jos sähkökenttä syntyy suljettuun virtapiiriin tai sen osaan, virtapiiriin syntyy sähkövirta. Lenzin laki Indusoituneen sähkövirran suunta on sellainen, että sähkövirran vaikutukset vastustavat muutosta, joka aiheuttaa induktion. HUOM! Tarkoitus pitää magneettikenttä muuttumattomana, ei hävittää sitä.
18 Liikkuva johdinsauva magneettikentässä Katso kuvat kirjasta s. 64 Elektronit liikkuvat niin kauan kunnes F m=f s eli Sähkökenttä aiheuttaa sauvan päiden välille lähdejännitteen, merkitään e: (vrt U = Ed, E = U / d) yhdistetään kaavat: Siis: Johdinsauvaan indusoituva lähdejännite missä l = johtimen pituus v = johtimen nopeuden suuruus B = magneettivuon tiheyden suuruus Huom! Ajan funktiona muuttuvia suureita merkitään pienillä kirjaimilla. Jos sauva liikkuu johtavien kiskojen päällä ja kiskot on yhdistetty johtimilla => silmukkaan indusoituu sähkövirta, merkitään i: (vrt. I = U ) R Piirissä kulkee sähkövirta niin kauan kuin sauva liikkuu ( v 0 ).
19 8. Induktiolaki kertoo induktiojännitteen suuruuden Kun johdinsilmukan läpäisevä magneettivuo muuttuu ( Δ Φ /Δ t ), silmukkaan indusoituu keskimääräinen lähdejännite, joka on yhtä suuri kuin magneettivuon muutosnopeus, mutta vastakkaissuuntainen: (Faradayn induktiolaki, ei ole MAOLissa!) jossa Δ Φ = silmukan läpäisevän magneettivuon muutosnopeus Δ t = muutokseen kulunut aika Jos silmukan taso ei ole kohtisuorassa magneettikenttää vastaan, niin, jossa ϕ = pinnan normaalin ja kentän välinen kulma Magneettikenttä ei aiheuta lähdejännitettä vaan muuttuva magneettivuo. (ks. kirjan s. 75). Käämiin indusoituva hetkellinen jännite Huom! Derivaatta.
20 9. Pyörrevirtoja syntyy metalliesineeseen Myös yhtenäisiin johdekappaleisiin indusoituu virta, kun johdekappale liikkuu ulkoisen magneettikentän läpi tai ulkoinen magneettikenttä liikkuu johdekappaleen läpi => elektronit ympyräliikkeeseen, sähkövirta, suunta Lenzin laista Sähkövirtaa sanotaan pyörrevirraksi Sovelluksia, ks kirja s. induktiojarru induktioliesi induktiivinen lähestymisanturi metallinpaljastin rakenteiden tutkiminen
21 10. Itseinduktio ja induktiivinen kytkentä Jos käämissä oleva virta muuttuu, aiheuttaa se muuttuvan magneettikentän, joka puolestaan indusoi käämiin muutosta vastustavan jännitteen e L missä L on käämille ominainen suure induktanssi Induktanssi kuvaa käämin ominaisuutta vastustaa sähkövirran muutosta. Yksikkö: [L] = Induktiivinen kytkentä Kaksi käämiä lähekkäin > toisen virtaa muuttamalla toisenkin virta muuttuu
22 11. Generaattori tuottaa vaihtojännitettä Generaattori tuottaa vaihtojännitettä, koska käämin pyörimisliikkeestä johtuen indusoituvan lähdejännitteen suunta vaihtuu jaksollisesti. Vaihtojännitteen e suuruus on MAOL s. missä ê=nba 2 π f on vaihtojännitteen huippuarvo f = n = vaihtojännitteen taajuus ( ω=2 π n )
23 12. Vaihtojännite synnyttää vaihtovirran Kun virtapiiriin kytketään vaihtojännite, syntyy vaihtovirta i missä î on sähkövirran huippuarvo ω vaihtojännitteen kulmataajuus f vaihtojännitteen taajuus ja t ajanhetki Teholliset arvot Hetkellinen arvo ei ole käyttökelpoinen mittaamaan energiankulutusta. Tehollinen arvo mitataan yleismittarilla = sellainen tasavirta, joka tuottaa vastuksessa yhtä paljon lämpöenergiaa kuin kyseinen vaihtovirta Vaihtovirran teho P = Ueff Ieff missä û, î = huippuarvot Osoitindiagrammi
24 13. Vastus, käämi ja kondensaattori vaihtovirtapiirissä Vastus Lähdejännite E kuormittamattoman sähkölähteen napojen välinen potentiaaliero jännite, joka lukee esim. patterissa Napajännite U kuormitetun jännitelähteen napojen välinen ero kuormitetun pariston jännite Jännitehäviö eli potentiaalin lasku tapahtuu vastuksen päiden välillä, kun vrita kulkee vastuksen läpi. Ohmin laki toimii, jos ei ole muita kompnentteja kuin vastus. Sähkövirta ja jännitehäviö ovat Käämi Ideaalinen käämi resistanssi on nolla ( R = 0 ohmia) vaihtovirtaa rajoittava ominaisuus => X L = induktiivinen reaktanssi f = vaihtovirran taajuus L = käämin induktanssi Jännitehäviö on Kondensaattori Tasavirtapiirissä ei ole sähkövirtaa, koska kondensaattorin kohdalta virtapiiri on poikki. Vaihtovirtapiirissä kondensaattori vuoroin varautuu ja vuoroin puraktuu eli vaihtovirta pääseee kondensaattorin läpi. Kapasitiivinen reaktanssi, X_c Kondensaattorin vaihtovirtaa rajoittava ominaisuus C = kondensaattorin kapasitanssi f = vaihtovirran taajuus Jännitehäviö on
25 RLC-piiri vastus, käämi, kondensaattori -piiri (resistor, L niin kuin inductor, condensator) Impedanssi Z sähkövirtaa rajoittava suure, vaihtovirtaresistanssi U (vrt R= ) I Impedanssi RLC-piirissä missä R = koko piirin resistanssi eli vastus ja käämi Vaihe-ero ϕ (s. 107) Koonti Vastus sähkövirta jännitehäviö vaihe-ero tehollinen sähkövirta sähkövirran ja jännitteen osoitindiagrammi Ideaalinen käämi Kondensaattori RLC-piiri
26 14. Värähtelypiiri, antenni ja radioaallot Resonanssitaajuus f0 - RLC-piirin ominaistaajus - Taajuus, jossa sähkövirta saavuttaa maksimiarvon - Ei riipu virtapiirin resistanssista Energiat käämi kondensaattori Varattu hiukkanen on levossa => synnyttää ympärilleen vakionopeudella => synnyttää ympärilleen kiihtyvässä liikkeessä => synnytää ympärilleen ja Sähkömagneettinen aalto - etenevät suoraviivaisesti valon nopeudella - heijastuvat ja taittuvat kuten valo - taajuus ja aallonpituus voivat saada mitä tahansa arvoja - syntytapa määrää taajuuden - väliaine, jossa aalto etenee, määrää nopeuden (kurssi 3) c=λ f 1 c= ϵ μ 0 0 Kun sähkövirta RLC-piirissä on suurin mahdollinen, sanotaan RLC-piirin olevan resonanssissa - sähkökenttä kohtisuorassa magneettikenttää vasten => molemmat kohtisuorassa aallon etenemissuuntaan (ks. kirja, s. 150)
27 15. Vaihtovirran teho ja muuntaja Tehonkulutus = laitteen tietyllä teholla tapahtuvaa sähköenergian muuttamista muuksi energiamuodoksi Riippuu jännitteestä, sähkövirrasta ja niiden välisestä vaihe-erosta Muuntaja - toimintaperiaate s toimii ainoastaan vaihtojännitteellä - ideaalinen muuntaja Todellinen muuntaja lämpenee => toisioteho on ensiötehoa pienempi: 16. Energiateollisuus ja sähköturvallisuus Selvittäkää yksin tai yhdessä seuraavat asiat kirjan, annettujen linkkien ja netin avulla. Tehkää pienimuotoinen posteri tietokoneella (esim Wordissa A3-kokoinen paperi, johon kopioitte kuvat ja kirjoitatte lyhyet tekstit). - Miten (erilaiset voimalaitokset, polttoaineet), missä (sijaint) ja kuinka paljon (eri voimalaitosten / tuonnin osuudet) sähköä tuotetaan Suomessa? - Entä kulutetaan? (Etsi: kulutus ja tuotanto) - Millainen on Suomen sähköverkko: kantaverkko, alueverkko ja jakeluverkko (kartat). - (Etsi: suomen sähköverkko) - Mitä sähkötöitä tavallinen käyttäjä saa tehdä? - Miten kattoon liitetään valaisinliittimen (sokeripalan) tilalle valaisinliitin-pistorasia? - Miten asennetaan valaisimeen suojamaadoitettu valaisinpistotulppa? - Selaa läpi
Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotFysiikka 7. Sähkömagnetismi
Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotSähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1
FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu
LisätiedotLuku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
LisätiedotMagneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
LisätiedotRATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
LisätiedotMagneettikenttä ja sähkökenttä
Magneettikenttä ja sähkökenttä Gaussin laki sähkökentälle suljettu pinta Ampèren laki suljettu käyrä Coulombin laki Biot-Savartin laki Biot-Savartin laki: Onko virtajohdin entisensä? on aina kuvan tasoon
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotMagneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän
3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
Lisätiedot- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.
7. KSS: Sähkömagnetismi (FOTON 7: PÄÄKOHDAT). MAGNETSM Magneettiset vuoovaikutukset, Magneettikenttä B = magneettivuon tiheys (yksikkö: T = Vs/m ), MAO s. 67, Fm (magneettikenttää kuvaava vektoisuue; itseisavona
LisätiedotHarjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi
Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio
Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on
LisätiedotPotentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0
Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus kun asetetaan V( ) = 0 Potentiaali ja sähkökenttä: tasaisesti varautut levyt Tiedämme edeltä: sähkökenttä E on vakio A B Huomaa yksiköt: Potentiaalin muutos pituusyksikköä
LisätiedotMagnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotVirrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite
TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan
Lisätiedot1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
Lisätiedot4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO
4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotNäytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina
Jakso 1. iot-savartin laki, Ampèren laki, vektoripotentiaali Tässä jaksossa lasketaan erimuotoisten virtajohtimien aiheuttamien magneettikenttien suuruutta kahdella eri menetelmällä, iot-savartin lain
LisätiedotMagnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
LisätiedotTheory Finnish (Finland) Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä)
Q3-1 Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä) Lue erillisessä kuoressa olevat yleisohjeet ennen tämän tehtävän aloittamista. Tässä tehtävässä tarkastellaan maailman suurimman hiukkasfysiikan
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän
LisätiedotKuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/
8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet nduktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV nduktanssin määrittäminen Virta kulkee johtimessa, jonka poikkipinta on S a J S a d S A H F S b Virta aiheuttaa magneettikentän
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV Faradayn laki E B t Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän
Lisätiedota P en.pdf KOKEET;
Tässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä ratkaisuineen. Tentaattorina on ollut Hanna Pulkkinen. Huomaa, että tämän kurssin sisältö on hiukan eri kuin Soveltavassa sähkömagnetiikassa, joten
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
LisätiedotSähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.
Sähköoppi Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona. Sähkövaraus Pienintä sähkövarausta kutsutaan alkeisvaraukseksi. Elektronin varaus negatiivinen ja yhden alkeisvarauksen
LisätiedotYleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö.
Yleistä sähkömagnetismista IÄLTÖ: ähkömagnetismi käsitekarttana ähkömagnetismin kaavakokoelma ähkö- ja magneettikentistä Maxwellin yhtälöistä ÄHKÖMAGNETIMI KÄITEKARTTANA: Kapasitanssi Kondensaattori Varaus
LisätiedotKapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
LisätiedotFYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää
Lisätiedot6. Kertaustehtävien ratkaisut
Fotoni 7 6-6. Kertaustehtävien ratkaisut Luku. Oheisessa kuvassa on kompassineulan punainen pohjoisnapa osoittaa alaspäin. a) Mikä johtimen ympärille muodostuvan magneettikentän suunta? b) Mikä on johtimessa
LisätiedotPassiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Passiiviset piirikomponentit 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Resistanssi on sähkövastuksen ominaisuus. Vastuksen yli vaikuttava jännite
LisätiedotRATKAISUT: 21. Induktio
Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotFY6 - Soveltavat tehtävät
FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.
LisätiedotFaradayn laki ja sähkömagneettinen induktio
Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Haarto & Karhunen Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetuloksi Φ B A BAcos Acosθ θ θ
LisätiedotSähkö ja magnetismi 2
Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen
LisätiedotMuuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
LisätiedotJakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen
Jakso 8. Ampèren laki Esimerkki 8.: Johda pitkän suoran virtajohtimen (virta ) aiheuttaman magneettikentän lauseke johtimen ulkopuolella etäisyydellä r johtimesta. Ratkaisu: Käytetään Ampèren lakia C 0
LisätiedotElektrodynamiikan tenttitehtäviä kl 2018
Elektrodynamiikan tenttitehtäviä kl 2018 Seuraavista 30 tehtävästä viisi tulee Elektrodynamiikka I:n loppukokeeseen 6.3.2018. Koska nämä tehtävät ovat kurssin koetehtäviä, vihjeitä niiden ratkaisemiseen
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Sähköstatiikka Coulombin laki ja sähkökentän
LisätiedotTÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA
TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022
LisätiedotFysiikka 7. Sähkövaraukset. Varaukset. Kondensaattori. Sähkökenttä. Sähkö-opin pikakertaus. Sähkömagnetismi
http://www.foxitsoftware.com For evaluation only. 7.. Fysiikka 7 Sähkö-opin pikakertaus Sähkömagnetismi Juhani Kaukoranta aahen lukio Sähkövaraukset Elektronin ja protonin varauksen itseisarvoa kutsutaan
LisätiedotMagneettikenttä. Magneettikenttä on magneettisen vuorovaikutuksen vaikutusalue. Kenttäviivat: Kenttäviivojen tiheys kuvaa magneettikentän voimakkuutta
Magneettikenttä Magneettikenttä on magneettisen uooaikutuksen aikutusalue Magneetti on aina dipoli. Yksinapaista magneettia ei ole haaittu (nomaaleissa aineissa). Kenttäiiat: Suunta pohjoisnaasta (N) etelänapaan
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotKuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi
31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde
LisätiedotSähkövirran määrittelylausekkeesta
VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien
LisätiedotMagneettinen induktio
Luku 10 Magneettinen induktio 10.1 Faradayn laki Ajasta riippuvassa tilanteessa sähkö- ja magneettikenttä eivät ole toisistaan riippumattomia. Jos muuttuvaan magneettikenttään asetetaan johdinsilmukka,
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
LisätiedotELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Henrik Wallén Kevät 2017 Tämä luentomateriaali on pääosin Sami Kujalan ja Jari J. Hännisen tuottamaa Luentoviikko 6 Tavoitteet Sähkömagneettinen induktio Induktiokokeet
LisätiedotSATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 14: Indusoitunut sähkömotorinen voima ja kertausta magneettikentistä
ATE112 taattinen kenttäteoria kevät 217 1 / 5 Tehtävä 1. Alla esitetyn kuvan mukaisesti y-akselin suuntainen sauvajohdin yhdistää -akselin suuntaiset johteet (y = ja y =,5 m). a) Määritä indusoitunut jännite,
LisätiedotFysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto
ysiikka 1 Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto 7.1.1 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä voi syntyä
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä
Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto.5.13 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä
LisätiedotLuku Ohmin laki
Luku 9 Sähkövirrat Sähkövirta määriteltiin kappaleessa 7.2 ja huomattiin, että magneettikenttä syntyy sähkövirtojen vaikutuksesta. Tässä kappaleessa tarkastellaan muita sähkövirtaan liittyviä seikkoja
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe 27.5.2009, malliratkaisut
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe 27.5.2009, malliratkaisut 1 Huvipuiston vuoristoradalla vaunu (massa m v = 1100 kg) lähtee levosta liikkeelle
LisätiedotRATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén Luentoviikko 5 / versio 7. lokakuuta 2016 Luentoviikko 5 Magnetostatiikka (Ulaby, luku 5) Magneettiset voimat ja vääntömomentit Biot Savartin laki Magnetostaattiset
LisätiedotKertausta. Haarto & Karhunen.
Kertausta Haarto & Karhunen Newtonin 1. laki Massan hitauden laki Jatkavuuden laki Kappaleen nopeus on vakio tai kappale pysyy paikallaan, jos siihen ei vaikuta voimia. Newtonin 1. laki on voimassa myös,
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotSMG KENTTÄ JA LIIKKUVA KOORDINAATISTO
SMG KENTTÄ JA LIIKKUVA KOORDINAATISTO LiikeJla vaiku5aa siihen, miten kentät syntyvät ja miten hiukkaset kokevat kenben väli5ämät vuorovaikutukset ja miltä kentät näy5ävät. Vara5u hiukkanen kokee sähkömagneebsen
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Luku 7 Sähkömagneettinen induktio Oppimateriaali RMC luku 11 ja CL 8.1; esitiedot KSII luku 5. Toistaiseksi olemme tarkastelleet vain ajasta riippumattomia kenttiä. Ne voi mainiosti kuvitella kenttäviivojen
LisätiedotELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 6 Tavoitteet Sähkömagneettinen induktio Induktiokokeet Faradayn laki Lenzin laki Liikkeen tuottama smv Indusoituneet sähkökentät
LisätiedotKuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite
TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.
Lisätiedot766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA PERUSTEHTÄVIÄ RATKAISUINEEN
766320A SOVELTAVA SÄHKÖMAGNETIIKKA PERUSTEHTÄVIÄ RATKAISUINEEN Laske nämä tehtävät, jos koet, että sinulla on aukkoja Soveltavan sähkömagnetiikan perusasioiden hallinnassa. Älä välitä tehtävien numeroinnista.
LisätiedotDiplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut
Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisalinta - dia-alinta 15 Insino o rialinnan fysiikan koe 7.5.15, malliratkaisut A1 Pallo (massa m = 1, kg, sa de r =, cm) nojaa kur an mukaisesti pystysuoraan
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin
LisätiedotSähkömagnetismi (ENG2)
Sähkömagnetismi (ENG2) Jami Kinnunen 6. helmikuuta 2019 Sisältö 1 Sähkökentät 2 1.1 Sähköinen voima, sähkökenttä ja sähköpotentiaali......................... 2 1.2 Coulombin voima............................................
LisätiedotLuku 7 Lenzin laki kertoo induktioilmiön suunnan
Physica 7 Opettajan OPAS 0(9) Luku 7 Lenzin laki kertoo induktioilmiön suunnan 0. Sähkövirran kytkemisen jälkeen virtapiirin sähkövirta kasvaa pienen hetken maksimiarvoonsa. Sähkövirta synnyttää kasvavan
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut
A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi
Lisätiedot2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.
Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Luku 7 Sähkömagneettinen induktio Toistaiseksi on tarkasteltu vain ajasta riippumattomia kenttiä. Ne voi mainiosti kuvitella kenttäviivojen avulla, joten emme ole törmänneet mihinkään, mikä puolustaisi
Lisätiedot1 Johdanto Mikä tämä kurssi on Hieman taustaa Elektrodynamiikan perusrakenne Kirjallisuutta... 8
Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Mikä tämä kurssi on....................... 3 1.2 Hieman taustaa.......................... 4 1.3 Elektrodynamiikan perusrakenne................ 6 1.4 Kirjallisuutta...........................
LisätiedotVaihtovirtatutoriaalien kehittäminen ja tehtävätyyppien hyödyntäminen oppimateriaalissa
Vaihtovirtatutoriaalien kehittäminen ja tehtävätyyppien hyödyntäminen oppimateriaalissa Pro Gradu Turun yliopisto Fysiikan ja tähtitieteen laitos Fysiikan opettajan linja 2017 LuK Miska Suominen Tarkastajat:
Lisätiedot14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.
Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,
Lisätiedot2 Staattinen sähkökenttä Sähkövaraus ja Coulombin laki... 9
Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Mikä tämä kurssi on....................... 3 1.2 Hieman taustaa.......................... 4 1.3 Elektrodynamiikan perusrakenne................ 5 1.4 Pari sanaa laskennasta......................
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet. Tapio Hansson
Hiukkaskiihdyttimet Tapio Hansson Miksi kiihdyttää hiukkasia? Hiukkaskiihdyttimien kehittäminen on ollut ehkä tärkein yksittäinen kehityssuunta alkeishiukkasfysiikassa. Hyöty, joka saadaan hiukkasten kiihdyttämisestä
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotMaxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?
Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän
Lisätiedot1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö?
6 Resistanssi ja Ohmin laki 1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö? Se kuvaa sähkövirtaa vastustavaa ominaisuutta. R = U / I, yksikkö ohmi, 1 Ω 2. Mitkä asiat
LisätiedotTehtävien ratkaisut. Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen FYSIIKKA 7. Sähkömagnetismi. Sanoma Pro Oy Helsinki
Tehtävien ratkaisut Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen FYSIIKKA 7 Sähkömagnetismi Sanoma Pro Oy Helsinki Sisällys Johdantotehtävien ratkaisut 4 Magneettikenttä 6 Induktio 8 3 Vaihtovirta
LisätiedotKURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA
KURSSIN TÄRKEIMPIÄ AIHEITA varausjakauman sähköken/ä, Coulombin laki virtajakauman ken/ä, Biot n ja Savar8n laki erilaisten (piste ja jatkuvien) varaus ja virtajakautumien poten8aalienergia, poten8aali,
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
Lisätiedot