IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
|
|
- Santeri Salonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen. aihtojännitteiden ja virtojen suuruuksien ja taajuuksien mittaamiseen voidaan käyttää digitaalista yleismittaria. Mittari antaa tulokseksi sinimuotoisten jännitteiden ja virtojen teholliset arvot. Mittaria monipuolisempi mittausväline on oskilloskooppi, jolla saadaan kuva tutkittavasta jännitteestä ajan funktiona. Tällöin voidaan määrittää jännitteen suuruus ja jaksonaika myös muille kuin sinimuotoisille vaihtojännitteille. Useampikanavaisella oskilloskoopilla voidaan tutkia myös vaihtojännitesignaalien välistä vaihe-eroa. Käytössäsi olevat komponentit ovat vastus, kondensaattori ja kela. Mittaat vastuksen resistanssin ja kelan sisäisen resistanssin digitaalisella yleismittarilla ja kondensaattorin kapasitanssin sekä kelan induktanssin LCR-mittarilla. Tämän jälkeen rakennat kolme yksinkertaista vaihtovirtapiiriä. Kytket ensin vastuksen sarjaan vaihtojännitelähteen eli signaaligeneraattorin ja digitaalisen yleismittarin kanssa. Mittaat piirissä kulkevan virran tehollisen arvon mittarilla. Mittaat oskilloskoopilla vastuksen päiden välisen jännitteen suuruuden ja signaaligeneraattorin taajuuden säätämällä taajuudelle kaksi eri arvoa. Toisessa, ns. CR - piirissä, lisäät piiriin vastuksen ja virtamittarin kanssa sarjaan kytketyn kondensaattorin ja toistat edellä kuvatut mittaukset myös tälle piirille. Lisäksi mittaat oskilloskoopilla myös signaaligeneraattorin jännitteen ja vastuksen päiden välisen jännitteen vaihe-eron molemmilla taajuuksilla. Kolmannessa, ns. LR - piirissä korvaat kondensaattorin kelalla ja teet myös tälle piirille edellä kuvatut virran, jännitteen, taajuuden ja vaihe-eron mittaukset. Lopuksi tutkit CR - piirin ja LR -piirin impedanssien suuruuksien taajuusriippuvuuksia mittaamalla signaaligeneraattorin ja vastuksen päiden välistä jännitettä taajuuden funktiona. Mittaustuloksia analysoidessasi vertaat yleismittarilla saatuja virran arvoja vastuksen päiden välisen jännitteen ja resistanssin avulla laskettaviin arvoihin. Lasket kondensaattorin ja vastuksen sekä kelan ja vastuksen muodostamien sarjapiirien vaihe-erot taajuuden sekä komponenttien mitattujen suureiden arvoja käyttäen ja vertaat niitä oskilloskoopin avulla mitattuihin vaihe-eroihin. Lasket myös sarjapiirien teoreettisten impedanssien suuruudet eri taajuuksilla ja piirrät kuvaajat, jotka esittävät molempien piirien impedansseja taajuuden funktiona. Lopuksi sovitat vielä piirien mitattujen impedanssien neliöihin pienimmän neliösumman suorat CR - piirin tapauksessa kulmataajuuden käänteisluvun neliön funktiona ja LR - piirin tapauksessa kulmataajuuden neliön funktiona. Suorien kulmakertoimien ja vakiotermien avulla voit laskea piirien kondensaattorin kapasitanssin sekä kelan induktanssin ja sisäisen resistanssin arvot virherajoineen.
2 IMPEDANSSIMITTAUKSIA Teoria.1 aihtojännitteiden ja virtojen kuvaaminen osoitindiagrammeilla Työssä käytettävä signaaligeneraattori tuottaa kuvan 4.1 mukaista sinimuotoista vaihtojännitettä, jonka suunta vaihtuu jaksollisesti ajan funktiona siten, että jännitelähteen napaisuus vaihtuu aina puolen jaksonajan T kuluttua vastakkaiseksi. Jännitteen suuruus vaihtelee positiivisen ja negatiivisen huippuarvon ja - välillä. aihtojännitteen hetkellinen arvo v voidaan tällöin ilmaista esimerkiksi muodossa v cos( t), (4.1) T + jossa on jännitteen positiivinen huippuarvo eli amplitudi ja f on jännitteen kulmataajuus, kun f on jännitteen taajuus. astaavasti vaihtovirran hetkellinen arvo i on i I cos( t), (4.) Kuva 4.1 Sinimuotoinen vaihtojännite ja virran suunnan vaihtelu vaihtojännitelähteeseen kytketyssä vastuksessa. jossa I on virran huippuarvo eli amplitudi. Kuva 4. Sinimuotoisen vaihtovirran osoitindiagrammi Seuraavassa vaihtojännitteitä ja virtoja tarkastellaan käyttäen kuvan 4. mukaista osoitindiagrammia, jossa virtaa (tai jännitettä) kuvataan vastapäivään kulmanopeudella pyörivällä osoittimella, jonka pituus on I (tai jännitteen tapauksessa ). irran (tai jännitteen) hetkellinen arvo on tämän osoittimen projektio horisontaaliakselilla. Projektion suuruus on virran tapauksessa yhtälön (4.) mukaisesti I cos( t). aihtojännitteiden ja virtojen suuruuksia ilmoitettaessa käytettään huippuarvojen ohella myös huipusta huippuun arvoja, joita voidaan merkitä esimerkiksi symboleilla pp ja Ipp ja jotka ovat positiivinen huippuarvoja kaksinkertaisina eli tai I. Tärkeitä arvoja ovat myös jännitteen ja virran teholliset arvot, joita usein merkitään symboleilla
3 3 rms ja Irms. Symboleissa alaindeksi rms tulee sanoista root mean square ja se kertoo, että kyseessä ovat jännitteen ja virran neliölliset keskiarvot. Teholliset arvot saadaan huippuarvoista ja I jakamalla ne neliöjuuri kahdella, ts. I rms ja I rms. (4.3). astus, kela ja kondensaattori vaihtovirtapiirissä Kun vastus, kondensaattori ja ideaalinen kela kytketään, kuten kuvassa 4.3 a) vuorotellen sinimuotoista vaihtojännitettä tuottavaan signaaligeneraattoriin, niiden kautta kulkee yhtälön (4.) mukainen vaihtovirta. Tutkimalla komponenttien päiden välisiä jännitteitä ja niiden kautta kulkevia virtoja ajan funktiona, tilanteessa, jossa virran suuruus pidetään vakiona komponentista toiseen siirryttäessä, saadaan kuvan 4.3 b) mukaiset kuvaajat. irtojen ja jännitteiden osoitindiagrammit ovat kuvassa 4.3 c). a) b) c) Kuva 4.3 a) astus, kondensaattori ja kela yhdistettyinä signaaligeneraattoriin. b) Komponenttien jännitteet ja virrat ajan funktiona. c) irtojen ja jännitteiden osoitindiagrammit.
4 4 IMPEDANSSIMITTAUKSIA Ohmin lain mukaan kunkin komponentin jännitteen huippuarvon i, missä i = R, C tai L ja niiden kautta kulkevan virran huippuarvon I välillä on yhteys i X ii, (4.4) jossa Xi on komponentin i reaktanssi eli vaihtovirtavastus. Tutkimalla komponenttien jännitteiden ja virran välisiä yhteyksiä mittaamalla tai kuvan 4.3 kuvaajien ja osoitindiagrammien avulla huomataan, että niiden reaktansseille saadaan Taulukon 4.1 mukaiset arvot. astuksen reaktanssi on sen resistanssi R eli se ei riipu taajuudesta. Sen sijaan kondensaattorin ja kelan reaktanssit riippuvat sekä komponenttien ominaisuuksista eli kapasitanssista C ja induktanssista L ja vaihtelevat lisäksi taajuuden mukaan. Kondensaattorin reaktanssi pienenee taajuuden kasvaessa ja se on siis kääntäen verrannollinen taajuuteen. Kelan reaktanssi taas kasvaa taajuuden kasvaessa eli se on suoraan verrannollinen taajuuteen. Lisäksi havaitaan, että vastuksessa virta ja jännite ovat samassa vaiheessa, kun taas kondensaattorissa ja kelassa virran ja jännitteen välinen vaihe-ero on 90 o. Tarkempi analyysi osoittaa, että kondensaattorissa virta on edellä jännitettä, jolloin vaihekulma on -90 o ja kelassa jännite on virtaa edellä eli vaihekulma on 90 o. Taulukkoon 4.1 on koottu vastuksen, kondensaattorin ja kelan reaktanssit sekä virran ja jännitteen väliset vaihe-erot. Taulukko 4.1 astus, kela ja kondensaattori vaihtovirtapiirissä Komponentti Reaktanssi irran ja jännitteen välinen vaihe-ero astus R 0 Kela XL = L 90 (jännite edellä virtaa) Kondensaattori XC = 1/( C) -90 (jännite jäljessä virtaa).3 CR piiri ja LR piiri Työssä tutkitaan kolmea yksinkertaista vaihtovirtapiiriä. Ensimmäisessä, kuvan 4.3 a) tapaisessa piirissä on ainoastaan vaihtojännitelähde ja siihen kytketty vastus. Kaksi muuta piiriä ovat kuvassa 4.4 esitetyt CR ja LR piirit. CR piirissä vastus ja kondensaattori kytketään sarjaan vaihtojännitelähteen kanssa, jolloin niiden kautta kulkee sama virta. LR piirissä kondensaattori korvataan kelalla. Mittauksien tarkoituksena on tutkia, miten piirien impedanssit riippuvat taajuudesta ja mitata piirien virran ja jännitteen välinen vaihe-ero eri taajuuksilla. Tarkastellaan seuraavassa CR piirin ja LR piirin impedanssin ja vaihe-eron käyttäytymistä kuvan 4.4 b) osoitindiagrammien avulla.
5 5 a) C R RL R I b) LR LR I R L R CR RL C CR Kuva 4.4 a) Työssä tutkittavat CR- ja LR-piirit. b) Piirien osoitindiagrammit. CR piirin jännitteen huippuarvo eli amplitudi CR saadaan laskemalla osoittimen pituus, joka on kuvan 4.4 b) perusteella CR 1 R C ( IR) ( IX C ) I R, C josta saadaan CR piirin impedanssin suuruudeksi ZCR Z CR CR 1 R. (4.5) I C Huomataan, että CR piirin impedanssi pienenee taajuuden kasvaessa. CR piirin virran ja jännitteen väliselle vaihekulmalle CR taas saadaan kuvasta 4.4 b) tan CR 1 C IX C C 1. (4.6) IR R CR R LR piirissä käytettävän kelan sisäinen resistanssi on niin suuri, että se on otettava huomioon impedanssia ja vaihekulmaa tarkasteltaessa. LR piirin osoitindiagrammissa on nyt kaksi virran osoittimen kanssa yhdensuuntaista jännitteen osoitinta, kuten kuvassa
6 6 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 4.4 b). Toinen niistä on piirin vastuksen jännitteen osoitin, jonka pituus on R ja toinen on kelan sisäisestä resistanssista aiheutuva jänniteosoitin, jonka pituus on. LR piirin jännitteen amplitudiksi LR saadaan kuvasta 4.4 b) R L LR R R ) L ( IR IRL ) ( IX L ) I ( R RL ) L ( L jonka perusteella nähdään, että LR piirin impedanssi ZLR on Z LR LR ( R RL) L. (4.7) I Impedanssi siis kasvaa taajuuden kasvaessa. LR piirin virran ja jännitteen väliselle vaihekulmalle LR saadaan kuvasta 4.4 b) IX L L L tan LR. (4.8) R R IR IRL R RL L
7 7 3 Työssä käytettävät mittalaitteet 3.1 aihtojännitelähde ja tutkittavat komponentit Mittauksissa käytetään kuvassa 4.5 a) näkyvää vaihtojännitelähdettä Farnell Sine Square Oscillator LF1, jolla voidaan tuottaa sinimuotoista vaihtojännitettä ja neliömuotoista kanttiaaltoa. Jännitteen taajuusalue valitaan vasemmassa reunassa olevilla kytkimillä ja taajuuden hienosäätö tehdään keskellä olevalla pyöritettävällä valitsimella. Jännitteen suuruusalue valitaan yläreunan kytkimillä ja amplitudin suuruuden hienosäätö tehdään mustalla valitsimella. Kuvassa 4.5 b) on yksi työssä käytettävistä vastuksista ja joitakin kondensaattoreita ja keloja. astus, joka voidaan olettaa vakiovastukseksi, kiinnitetään työstä 3 tuttuun kytkentäalustaan, jolloin sen resistanssin mittaaminen ja yhdistäminen muihin piirin laitteisiin on helppoa. Kytkentäalustan potentiometri ei ole käytössä tässä työssä. Kondensaattorit on valittu siten, että niiden kaikkien kapasitanssit ovat noin F ja niiden sisäiset resistanssit ovat hyvin pieniä. Työssä käytettävistä keloista voidaan valita käyttöön eri määrä kierroksia valitsemalla esimerkiksi kuvan 4.5 b) keloissa käyttöön joko välit AE, AM tai ME. Tällöin yhdessä kelassa on itse asiassa kolme kelaa, joiden induktanssit ja sisäiset resistanssit ovat erilaisia. Ohjaaja neuvoo oikean kelan valinnassa. Taajuusalueen valitsimet Jännitealueen valitsimet a) b) Keloja astus Kierrosten valinta Taajuuden hienosäätö Jännitteen hienosäätö Kondensaattoreita Kuva 4.5 Työssä käytettäviä laitteita a) aihtojännitelähde. b) astus, kondensaattoreita ja keloja. 3. Digitaalinen yleismittari Mittauksissa käytetään työstä 3 tuttuja digitaalisia Escort EDM168A - yleismittareita. Niillä mitataan vastusten resistanssit sekä kelojen sisäiset resistanssit ja piireissä kulkevien virtojen suuruudet. Mittareita voitaisiin käyttää myös jännitteiden suuruuksien sekä taajuuksien mittaamiseen. Koska jännitteiden ja virtojen suuruudet vaihtelevat ajan funktiona, mittarit antavat tulokseksi sinimuotoisen virran ja jännitteen tehollisarvot Irms ja rms.
8 8 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 3.3 LCR-mittari Työssä on käytössä myös kuvan 4.6 digitaalinen LCR-mittari, jolla voidaan mitata komponenttien induktansseja, kapasitansseja, resistansseja ja konduktansseja. Mittarin toiminta perustuu impedanssin mittaamiseen. Tutkittava komponentti yhdistyy mittarin sisäiseen vaihtojännitelähteeseen ja mittari mittaa komponentin päiden välisen jännitteen ja sen kautta kulkevan virran. Tulokseksi mittari laskee jännitteen ja virran suhteen eli impedanssin ja muokkaa sen niin, että näyttöön saadaan suoraan induktanssi, kapasitanssi tai resistanssi. Mittarin herkkyyttä säädetään kapasitanssia ja induktanssia mitattaessa niin, että muutetaan sisäisen vaihtojännitelähteen taajuutta, jolloin impedanssi Kuva 4.6 LCR-mittari muuttuu. Impedanssin tarkka mittaaminen on mittausteknisesti vaikeaa, koska todelliset komponentit eivät koskaan ole ideaalisia. Keloilla on aina jokin sisäinen resistanssi ja lisäksi niillä voi olla myös sisäinen kapasitanssi. Myös kondensaattoreilla on pieni sisäinen resistanssi ja induktanssi ja jopa vastuksilla voi olla kapasitiivisiä ja induktiivisiä ominaisuuksia. 3.4 Digitaalinen oskilloskooppi aihtojännitteitä tutkittaessa tärkein mittalaite on oskilloskooppi, jonka näyttöön saadaan kuva mitattavasta jännitteestä ajan funktiona. Oskilloskoopilla mitataan yleensä jännitteiden huipusta huippuun arvoja ja jaksonaikoja. Perinteisessä, analogisessa oskilloskoopissa tämä tehtiin mittaamalla huipusta huippuun jännite sekä jaksonaika cm:nä oskilloskoopin näytöltä ja lukemalla sen jälkeen jännite- ja aikaskaalojen arvot niiden valitsimista. Skaalat kertoivat cm:n ja :n sekä cm:n ja s:n väliset yhteydet, jolloin jännite ja jaksonaika saatiin kertomalla mittaustulokset skaalojen arvoilla. Digitaalisessa oskilloskoopissakin näytössä on edelleen ruudukko, josta voitaisiin lukea jännitteet ja jaksonajat cm:nä, myös jännite- ja aikaskaalojen suuruudet saadaan näyttöön. Oskilloskooppi voidaan kuitenkin asettaa näyttämään mittaustulokset suoraan numeerisina esimerkiksi huipusta huippuun jännite :na ja jaksonaika vaikkapa ms:na, jolloin mitään laskutoimituksia mittaustuloksia varten ei enää tarvitse tehdä. Lisäksi
9 9 näyttöön saadaan tarvittaessa esimerkiksi myös mitattavan jännitteen tehollisarvo ja taajuus. Kuvassa 4.7 on näkyvissä yksi työssä käytettävistä digitaalisista Tetronix TDS 01B -oskilloskoopeista. Kuva 4.7 Yksi työssä käytettävistä digitaalisista oskilloskoopeista Kuten kuvasta 4.7 huomataan, käytössä olevassa oskilloskoopissa on kaksi kanavaa. Tätä hyödynnetään mittauksissa siten, että koko piiriin sisälle menevä signaaligeneraattorista saatava jännite ohjataan kanavalle 1. Se näkyy näytössä keltaisena, samoin kuin siihen liittyvät mitatut arvot näytön oikeassa reunassa. Kanavalle kaksi ohjataan vastuksen navoissa oleva jännite, joka näkyy näytössä sinisenä. Koska vastus itsessään ei tuota vaihe-eroa virran ja jännitteen välille, voidaan piirien virtojen ja jännitteiden vaihe-eroja tutkia tarkastelemalla kanavien 1 ja jännitteiden välisiä vaihe-eroja. Ohjaaja neuvoo tarkemmin oskilloskoopin käyttöä. Tämä työ on ns. lomaketyö, josta ei tarvitse tehdä erillistä selostusta. Mittauspöytäkirja, ennakkotehtävät ratkaisuineen, kytkentäkaaviot ja tarkemmat mittausohjeet löytyvät työn lomakkeesta. Lomakkeeseen tulevat näkyviin sekä tulosten analysoimiseksi tehdyt laskut, liitteiksi pannaan piirretyt kuvaajat ja siihen kootaan myös lopputulokset ja niistä tehdyt päätelmät.
VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotFYS206/5 Vaihtovirtakomponentit
FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin
LisätiedotKuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite
TYÖ 54. VAIHE-EO JA ESONANSSI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on mitata ja tutkia jännitteiden vaihe-eroa vaihtovirtapiirissä, jossa on kaksi vastusta, vastus ja käämi sekä vastus ja kondensaattori.
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotVASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö ja magnetismiopin laboratoriotyöt VASTUSMTTAUKSA Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut Ohmin lakiin ja joihinkin menetelmiin, joiden avulla vastusten resistansseja
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotRESISTANSSIMITTAUKSIA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 ESSTNSSMTTUKS 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut sähköisiin perusmittauksiin. Harjoittelet digitaalisen yleismittarin käyttöä
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:
LisätiedotSinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla
LIITE I Vaihtosähkön perusteet Vaihtojännitteeksi kutsutaan jännitettä, jonka suunta vaihtelee. Vaihtojännite on valittuun suuntaan nähden vuorotellen positiivinen ja negatiivinen. Samalla tavalla määritellään
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotFYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotYLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN
FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotVASTUKSEN JA DIODIN VIRTA-JÄNNITEOMINAISKÄYRÄT
1 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä tutustut sähköisiin perusmittauksiin. Opit mittaamaan digitaalisella yleismittarilla tasajännitettä ja -virtaa sekä vastuksen resistanssin. isäksi
LisätiedotMuuntajan toiminnasta löytyy tietoja tämän työohjeen teoriaselostuksen lisäksi esimerkiksi viitteistä [1] - [4].
FYS 102 / K6. MUUNTAJA 1. Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
LisätiedotSähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Sähkötekniikka NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella vaihtovirtaa!
LisätiedotFYSP1082/3 Vaihtovirtakomponentit
Sami Antero Yrjänheikki sami.a.yrjanheikki@student.jyu.fi 14.5.1999 FYSP1082/3 Vaihtovirtakomponentit Työ mitattu: 17.5.2019 Ohjaava assistentti: Artturi Pensasmaa Työ jätetty tarkastettavaksi: Abstract:
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima
Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä
LisätiedotTyö 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä
Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,
LisätiedotKuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi
31 VAIHTOVIRTAPIIRI 311 Lineaarisen vaihtovirtapiirin impedanssi ja vaihe-ero Tarkastellaan kuvan 1 mukaista vaihtovirtapiiriä, jossa on resistanssi R, kapasitanssi C ja induktanssi L sarjassa Jännitelähde
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
LisätiedotOSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ
FYSP110/K2 OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ 1 Johdanto Työn tarkoituksena on tutustua oskilloskoopin käyttöön perusteellisemmin ja soveltaa työssä Oskilloskoopin peruskäyttö hankittuja taitoja. Ko. työn
LisätiedotTASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT
TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan
LisätiedotVAIHTOVIRTAPIIRI. 1. Työn tavoitteet
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Sähkö- ja magnetismiopin laboratoriotyöt AHTOTAP. Työn tavoitteet aihtovirran ja jännitteen suunta vaihtelee ajan funktiona. Esimerkiksi Suomessa käytettävä verkkovirta
Lisätiedot14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.
Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
Lisätiedot1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla
PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotTaitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003
Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten
LisätiedotFYSA2010 / K1 MUUNTAJA
FYSA2010 / K1 MUUNTAJA 1 Johdanto Muuntajassa on kaksi eristetystä sähköjohdosta kierrettyä kelaa yhdistetty rautasydämellä ensiöpiiriksi ja toisiopiiriksi. Muuntajan toiminta perustuu sähkömagneettiseen
LisätiedotSupply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet
S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen
LisätiedotTTY FYS-1010 Fysiikan työt I Asser Lähdemäki, S, 3. vsk. AA 5.2 Vaihtosähköpiiri Antti Vainionpää, S, 3. vsk.
TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 25.1.2010 205348 Asser Lähdemäki, S, 3. vsk. AA 5.2 Vaihtosähköpiiri 205826 Antti Vainionpää, S, 3. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Vaihtosähköpiiri..................................
LisätiedotR = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka
LisätiedotSinin muotoinen signaali
Sinin muotoinen signaali Pekka Rantala.. Sini syntyy tasaisesta pyörimisestä Sini-signaali syntyy vakio-nopeudella pyörivän osoittimen y-suuntaisesta projektiosta. y u û α positiivinen pyörimissuunta x
LisätiedotYLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN
FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan analogisen ja digitaalisen yleismittarin tärkeimmät erot ja niiden suorituskyvyn rajat oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen
LisätiedotSähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon
30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien analyysissä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Osoitin eli kompleksiluku: Trigonometrinen muoto
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet
LisätiedotRaportti 31.3.2009. Yksivaiheinen triac. xxxxxxx nimi nimi 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
Raportti 31.3.29 Yksivaiheinen triac xxxxxxx nimi nimi 278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi 1 Sisältö KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 2 1. JOHDANTO... 3 2. KIRJALLISUUSTYÖ... 4 2.1 Triacin toimintaperiaate...
LisätiedotSÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN
FYSP107 / K3 Sähkösuureiden mittaaminen yleismittarilla - 1 - FYSP107 / K3 YLEISMITTARILLA SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan digitaalisen yleismittarin suorituskyvyn rajat oppia
LisätiedotFYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN
FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Vaihtovirta ja osoitinlaskenta Luento Sinimuotoinen virta ja jännite Tehollisarvo, huippuarvo, vaihekulma Ajan vai taajuuden funktiona? Viime viikon kytkentäilmiöt
LisätiedotVIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;
VITAPIIIASKUT II Tarkastellaan sinimutista vaihtjännitettä ja vaihtvirtaa; u sin π ft ja i sin π ft sekä vaihtvirtapiiriä, jssa n sarjaan kytkettyinä vastus, käämi ja kndensaattri (-piiri) ulkisen vastuksen
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotTaitaja2007/Elektroniikka
1. Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä saatavaa virtaa b) rikkoo jännitelähteet c) pienentää kytkennästä saatavaa virtaa d) ei vaikuta jännitelähteistä saatavan virran suuruuteen 2.
Lisätiedot2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.
TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla
LisätiedotVastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi
Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotOperaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
LisätiedotLABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä
LisätiedotOSKILLOSKOOPPI JA KOKOAALTOTASASUUNTAUS
1 OSKILLOSKOOPPI JA KOKOAALTOTASASNTAS 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä tutustut sähköisten perusmittausten tärkeimpään mittalaitteeseen - oskilloskooppiin. Opit mittaamaan oskilloskoopilla
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään
LisätiedotPynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:
EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotLuku 13. Vaihtovirrat Sinimuotoinen vaihtojännite
Luku 13 Vaihtovirrat 13.1 Sinimuotoinen vaihtojännite Vaihtojännitegeneraattorin toimintaperiaate on esitetty kappaleessa 10.7. Sen perusteella homogeenisessa magneettikentässä pyörivään johdinsilmukkaan
Lisätiedot1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden
LisätiedotKOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )
KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen
LisätiedotMICRO-CAP: in lisäominaisuuksia
MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho
LisätiedotMT , Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät
MT-., Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät Impedanssispektroskopia Sähkökemiallinen impedanssipektroskopia Electrochemical Impedance Spectroscopy, EIS Mitataan pintaa kuvaavaa sähköistä piiriä eri taajuuksilla
Lisätiedotl s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0
1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona
LisätiedotOikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
LisätiedotSähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1
FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
Lisätiedot2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?
SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
LisätiedotLineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2
Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2 1 Seuraavat tarkastelut nojaavat trigonometrisille funktioille todistettuihin kaavoihin. sin(α + β) = sinα cosβ + cosα sinβ (1) cos(α + β) = cosα cosβ sinα
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotKaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.
FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan
LisätiedotMITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden
LisätiedotFYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely
FYSA/K (FYS/K) Vaimeneva värähtely Työssä tutkitaan vaimenevaa sähköistä värähysliikettä. Erityisesti pyritään havainnollistamaan kelan inuktanssin, konensaattorin kapasitanssin ja ohmisen vastuksen suuruuksien
LisätiedotTOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ 1 Johdanto Suljettu virtasilmukka synnyttää ympärilleen magneettikentän. Kun virtasilmukoita liitetään peräkkäin yhteen, saadaan solenoidi ja solenoidista puolestaan toroidi, kun
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Ei-ideaaliset piirikomponentit Tarkastellaan
LisätiedotSähkövirran määrittelylausekkeesta
VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
Lisätiedot1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:
521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 4 1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset: f [MHz] [Ω] 870 120-j100 875 100-j80 880 80-j55 885 70-j30 890 70-j15 895 65+j10 900 70+j30
LisätiedotTietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotHALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA
1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla
LisätiedotOPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme
LisätiedotJakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)
Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään
Lisätiedot