1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait"

Transkriptio

1 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut Versio Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-, välikoe- ja tenttitehtäviä (tentin ykköstehtävä). Kirchhoffin lait, jännite- ja virtalähteet Kaikkien sähkö- ja elektroniikka-alalla toimivien tulee hallita Kirchhoff in lait ja niiden soveltaminen ne ovat vieläkin piirisuunnittelijan tärkein työkalu, vaikka piirit analysoitaisiin muuten simulointiohjelmilla. Huomaa, että virtaa ei yleensä voi laskea yksistään Ohmin lain avulla. atkaisut ovat tiedoston lopussa. 0. Kuvan piiristä tunnetaan =4V, 2 =2Vja =2Ω. Päättele, 3, 4, ja. 3 = Laske virrat ja 2. =8V, =2V, =4Ω, =8Ω, =4Ω Kirjoita piirille 2 yhtälöä Kirchhoffin virtalain ja 3 yhtälöä Kirchhoffin jännitelain mukaan. atkaise 5. =Ω, =Ω, =Ω, 4 =Ω, 5 =Ω, =2V. A B Kirjoita oheiselle piirille Kirchhoffin virtalain avulla 3 yhtälöä ja Kirchhoffin jännitelain avulla toiset 3 yhtälöä

2 2 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännitteet ja. =7V, =2A, =Ω, =2Ω, =5Ω. Tämä on (vakio)jännitelähde (vakio)virtalähde Monet tenttien osanottajat luulevat tietävänsä, mutta eivät tiedä, mikä on (vakio)virtalähde! 06. Laske jännite ja virta. = 2 A, = 4 V, = 0 V, 3 = 3 V, = = =5Ω Laske vastusten jännitteet Kirchhoffin lakien avulla. =2V, =2A, =2A, =2Ω, =2Ω, =4Ω Laske :n ja :n rinnankytkennän resistanssi 3 ja sen avulla :n ottama teho P 3. =V, = 00 Ω, = 200 Ω, =50Ω. 3 3 Tämä on tasajännitelähde 09. Kuvassa on kolme erillistä piiriä. Laske, 2, 2, 3 ja vastuksen 6 kuluttama teho P 6. =2A, =4A, =2V, =4V, 3 =5V, 4 =20V, =5Ω, = =5Ω, 4 =0Ω, 5 =5Ω, 6 =0Ω

3 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta esimerkiksi Kirchhoffin lakien tai silmukkamenetelmän avulla. =8 V, =6V, =3Ω, =2Ω, =6Ω. Laske virrat, 2 ja 4, sekä jännitteet 3 ja. =4Ω, =4Ω, =0V, =20V, 3 =A Laske virta. =Ω, =2Ω, =3Ω, =V, =2A. 3. Laske jännite. =2Ω, =3Ω, =2A, =V, =4V. 4. Laske jännite. =2Ω, =25Ω, =A, =V, =27V. 5. Laske jännite. =20Ω, =0Ω, =0Ω, 4 =20Ω, =0V, = A, =2A. 4

4 4 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =0V, =8V, =4A, =2A, =4Ω, =2Ω. 7. Laske virta. =0V, =8V, =4A, =2A, =4Ω, =2Ω. 8. Laske virta. =A, =2A, =20V, =5V, =2Ω, =5Ω. 9. Laske jännite. =2A, =8V, =0V, =2Ω, =2Ω. 20. Laske jännite 3. =0V, =A, =2A, =4Ω, =2Ω, =3Ω Laske jännite. =0Ω, =A, =2A, =0V, =20V.

5 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =0Ω, =5Ω, =2A, =0V, =25V. 23. Laske virta. =0Ω, =0Ω, =20Ω, =A, =2A, =0V. 24. Laske virta. =4Ω, =2Ω, =A, =2A, =8V, =4V, 3 =2 V Laske jännite ja virta. =8V, =25V, =2Ω, =5Ω, =0Ω, =A Laske jännite. =2A, =4A, =8V, =6V, =3Ω, =5Ω, =0Ω. 27. Laske virta. =A, =2A, =20V, =5V, =2Ω, =5Ω.

6 6 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =2A, =4A, =2V, =4V, 3 =5Vja =3Ω Laske virrat ja 2. =2A, =3A, =4V, =0V, = =2Ω Laske virrat, 2, 3, 4 ja jännite. =8V, =2V, 3 =0V, =0,2 A, =22Ω, =0Ω, =0Ω Laske virrat, 2 ja 3. =4V, =2V, 3 =4V, 4 =6V, 5 =6V, =2Ω, =6Ω, =2Ω Laske virrat, 2 ja 3, sekä jännitteet ja 2. =2Ω, =4Ω, =20V, =2V, =2A

7 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virrat, 2 ja 3 sekä jännitteet ja 2. =4V, =2V, =2Ω, =4Ω, =A, =3A Laske virta. =9V, =3V, =3A, =2Ω, =2Ωja =4Ω. 35. Laske virta. = = =0Ω, =3A, =0V, =20V. 36. Kuinka suuria ovat virrat, 2 ja 3, sekä jännitteet ja 3. =2Ω, = 2 3 Ω, = 3 Ω, =2V, =4V, =3A Kuvan kytkin on aluksi auki. Päättele, kuinka suuria ovat virta sekä jännitteet ja. Laske vastusten yhdessä kuluttama teho. Paljonko muuttuu, jos kytkin suljetaan? =2 Ω, =4Ω, =2Ω, 4 =2Ω, =30V, =0V, =2A. 4

8 8 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite ja virta. = 0,8 A, = 0, A, = 0 V, = 6 V, = =4Ω. 39. Laske virta seuraavilla lukuarvoilla: =2V, =4V, =2A, =4A, =2Ωja =4Ω. 40. Laske virrat ja 2. =2Ω, =4Ω, =6Ω, 4 =8Ω, =0V, =0 V, 3 =20V, =A, =2A Laske virrat, 2, 3, 4 ja 5. =2Ω, =4Ω, =6Ω, 4 =8Ω, =0 V, =0V, 3 =20V, =A, =2A Laske virta. =2A, =V, =5V, =6,5 Ω, =2Ω, =3Ω, 4 =4Ω. 4

9 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite ja virta. =A, =3A, =9V, =3V, = =2 Ω. 44. Laske jännite ja virta. =A, =3A, =V, =3V, = =2Ω. 45. Laske virta. =9V, =3V, =3A, =2Ω, =2Ωja =3Ω. 46. Laske jännite. =2V, =6V, =4A, =2A, =4Ω, =2Ω, =2Ω. 47. Laske virta. =0V, =3V, =,5 A, =A, =2Ωja =2Ω.

10 0 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =0Ω, =5Ω, =0Ω, 4 =20Ω, =A, =2A, =0V Kaikki kuvan lähteet ovat tasasähkölähteitä. Laske jännite ja virrat ja 2. = A, =3A, =V, =3V, = =2Ω Laske jännite. =4Ω, =2Ω, =2Ω, =2A, =8V, =4V. 5. Laske virta. =4Ω, =2Ω, =A, =2A, 3 =3A, =6V, =4 V, 3 =2V. 3 3

11 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =2A, =0V, =5V, =2,5 Ω, =5Ω, =5Ω. 53. Laske jännite ja virta. =2A, =0V, =20V, 3 =5V, =2Ω, =3Ω Miten voisit laskea virrat, 2 ja 3, jos tuntisit komponenttien lukuarvot. lmoita tulokset kirjainlausekkeina Laske virta. =6,5 Ω, =5Ω, =4Ω, 4 =6Ω, 5 =4Ω, 6 =4Ω, 7 =24Ω, =25V

12 2 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =2A, =4A, =0V, =5V, 3 =20V, =2,5 Ω, =5Ω, =0Ω Laske virta ja jännite Kirchhoffin lakien avulla. =A, =2A, =0V, =,723 V, =2Ω, =4Ω, =3Ω, 4 =4Ω, 5 =5Ω Laske vastusten jännitteet. =4V, =2A, =2Ω, =Ω, =4Ω, =2A Laske kuvan vastusverkon resistanssi (eli virtalähteen näkemä resistanssi). Voit käyttää samaa menetelmää kuin ohjattujen lähteiden yhteydessä. =A, =Ω, =Ω, =Ω, 4 =Ω, 5 =Ω.? Kaikilla kuvan lähteillä on sama taajuus. Laske jännite ja virrat ja 2. =A, =3A, =V, =3V, = =2Ω. 2

13 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännitteet ja 2. =4A, =3A, 3 =2A, =0V, =6V, = = =5Ω Laske virta ja jännite 2. =0V, =4V, 3 =6V, =8Ω, =4A, =A Laske jännite Kirchhoffin jännitelain avulla ja virta Kirchhoffin virtalain avulla. =6Ω, =4Ω, =0V, =20V, 3 =4V, =0, A, =0,4 A, 3 =0,5 A Laske Kirchhoffin lakien avulla virrat 2 ja 3. =0V, =4V, 3 =6V, =8Ω, =4Ω, =A. Muita lukuarvoja ei tarvita! 3 2 3

14 4 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =A, =2A, 3 =3A, =4V, =0V, 3 =6V, 4 =5 V, = =2Ω Laske jännite Kirchhoffin lakien avulla. =4A, =3A, =0V, =2Ω, =4Ω, =5Ω. 67. Laske jännite ja virrat, 2, 3 ja 4. =20Ω, =0Ω, =40V, =20 V =A, =2A Kuinka suuri jännite on oheisen piirin liittimien välillä? = 2 Ω, = 4 Ω, =6Ω, =0V, =A. 2

15 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta peräkkäisten lähdemuunnosten avulla. =2V, = 300 Ω, = 00 Ω, =75Ω, 4 =50Ω. 3 4 Ohjatut lähteet Ohjatun virta- tai jännitelähteen lukuarvo riippuu sitä ohjaavasta jännitteestä tai virrasta. Tämä ei merkittävästi muuta laskutapaa, ellei lasketa matriisimuodossa. lektroniikan komponentteja (transistori, fet, ym.) tarkastellaan yleisesti ohjattuina lähteinä. 70. Mikä resistanssi näkyy piirissä portista A-B? Huom. Ohjattujen lähteiden yhteydessä resistanssi on laskettava jännitteen ja virran suhteena kytkemällä napoihin A-B virta- tai jännitelähde. = 000 Ω, = 2000 Ω, = 00 Ω, β = 00. A B β 7. Ohjattu lähde toimii vahvistimena. Laske lähteen navoissa vaikuttava jännite. =5 V, =kω, 0 =kω, g =,5 ms. g Laske jännite peräkkäisten lähdemuunnosten avulla. =0V, = r, 4 =0,8 V, 3 =,5 ma, r =0Ω, = 000 Ω, = 200 Ω, = 200 Ω, 4 = 000 Ω, 5 = 900 Ω

16 6 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Kuvassa on tavallisten jännitelähteiden lisäksi virtaohjattu virtalähde, joka käytännössä vastaa transistoria. Laske jännite. =0,7 V, =0,7 V, = β, β =50, =0 kω, =82Ω. 74. Mikä pitäisi vastuksen arvon olla, jotta virtalähteen jännite olisi sama molemmissa piireissä. = 2500 Ω, = 00 Ω, g m =0,04 S. g m 75. Laske jännitteet, 2 ja 3, virta sekä vastuksen 4 ottama teho P 4. Virtalähde on virtaohjattu. =8V, =2V, =2Ω, =Ω, =5Ω, 4 =2Ω, 5 =3Ω, β = β 3

17 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto atkaisut: 0. Kuvan piiristä tunnetaan =4V, 2 =2Vja =2Ω. Päättele, 3, 4, ja. 3 = = 2 =6V () 3 = 0=0 (2) =0 4 = 2 = 2 V (3) = =2A (4) = 2 =Ω 0 (5) 02. Laske virrat ja 2. =8V, =2V, =4Ω, =8Ω, =4Ω { ( 2 )=0 (6) 2 ( 2 )=0 { { = =2 = 0,5 2 (7) 4( 0,5 2 )2 2 = =2 2 = 8 =0,8 A 0 (8) = 0,5 2 =0,6 A (9) 03. Kirjoita piirille 2 yhtälöä Kirchhoffin virtalain ja 3 yhtälöä Kirchhoffin jännitelain mukaan. atkaise 5. =Ω, =Ω, =Ω, 4 =Ω, 5 =Ω, =2V. 3 A B Kirjoitetaan yhtälöt ja sijoitetaan lukuarvot: { B : 3 = 4 5 A : = 2 3 = (0)

18 8 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto =0 4 4 = = =0 2 = = 3 4 () 2 =0 = 2 2= 2 liminoidaan, 3 ja 4 : 3 =2 5 (2) = (3) 4 = 5 (4) 2 =2 5 5 =3 5 (5) 2= = = =0,25 A (6) Optimi määrä yhtälöitä: KCL joka solmuun, paitsi ei yhteen (solmuiksi kannattaa laskea vain kolmen tai useamman johdon liitoskohdat). KL joka ruutuun, kun piiri on piirretty tasoon (virtalähteen kautta sulkeutuvia ruutuja ei välttämättä kannata noteerata; vrt. tehtävä 05). 04. Kirjoita oheiselle piirille Kirchhoffin virtalain avulla 3 yhtälöä ja Kirchhoffin jännitelain avulla toiset 3 yhtälöä Virtayhtälöt (KCL): 6 = 3 (7) = 2 4 (8) 5 = 2 3 (9) 6 = 4 5 = 4 ( 2 3 )=( 2 4 ) 3 = 3 (20) Kuten huomataan, viimeinen yhtälö on kolmen ensimmäisen yhtälön toistoa. änniteyhtälöitä (KL) tarvitaan siis kolme, enemmistä ei olisi mitään hyötyä: 4 = 4 4 =0 (2) = =0 (22) 3 2 = 3 2 =0 (23) Lausutaan ja 5 virtojen 2, 3 ja 4 avulla ( 6 on tarpeeton): 4 = ( 2 4 ) 4 4 =0 (24) = ( 2 3 )=0 (25) 3 2 = 3 2 ( 2 4 )=0 (26)

19 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Näistä yhtälöistä voidaan nyt ratkaista virrat 2, 3 ja 4. Loput virrat saadaan suoraan alkuperäisistä virtayhtälöistä. simerkiksi kokeilemalla voidaan osoittaa, että neljästä ensimmäisestä yhtälöstä mikä tahansa voidaan lausua kolmen muun yhtälön avulla. Yksi virtayhtälö on siis ylimääräinen (piirissä on neljä "haarautumissolmua"). änniteyhtälöitä on sopiva määrä, mutta reitit olisi voitu valita pitemmiksikin. simerkiksi yhtälö (2) tai (22) olisi voitu kirjoittaa muodossa: 2 5 = =0 (27) 05. Laske jännitteet ja. =7V, =2A, =Ω, =2Ω, =5Ω. 2 Vaihtoehtoinen piiri, jonka virrat ja jännitteet olisivat samat, vaikka lähteiden tyypit on vaihdettu: = (28) 2 =0 ( ) =0 (29) = = = 2 (30) 2 =2=3 = 2 =6V (3) 2 =0 = 2 =6V (32) ännitenuolien suunnat: :ssä virran suuntaan, :ssä plussasta miinukseen, :ssä vapaa valinta! Seuraavat seikat voit yleensä itse valita vapaasti: Haaravirtojen nimet ja suunnat ännitenuolten nimet ja paikat (= nuolen päätepisteet) änniteyhtälöiden (KL) reitit Virtayhtälöiden (KCL) solmut Yhtälöryhmän ratkaisutapa Virtalähde on tavallaan säädettävä jännitelähde, joka säätää oman jännitteensä siten, että sen virta =. Virtalähteet ovat yleensä elektroniikan komponentteja.

20 20 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite ja virta. = 2 A, = 4 V, = 0 V, 3 = 3 V, = = =5Ω =0 (33) = 3 =3V (34) = 2 3 (35) = 3 (36) = = 3 A 5 (37) 07. Laske vastusten jännitteet Kirchhoffin lakien avulla. =2V, =2A, =2A, =2Ω, =2Ω, =4Ω = 2 3 = 2 3 (38) 2 3 =0 2 = 3 (39) = = 3 =4V (40) = =4V (4) 2 = 3 =6V (42) Kun lasketaan tarvittavaa jänniteyhtälöiden määrää, voidaan :t yleensä katkaista. Virtayhtälöiden määrää laskettaessa voidaan :t yleensä oikosulkea.

21 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske :n ja :n rinnan kytkennän resistanssi 3 ja sen avulla :n ottama teho P 3. =V, = 00 Ω, = 200 Ω, =50Ω Vastusten rinnankytkennän kaavan voi kirjoittaa eri muodoissa: G 23 = G 2 G 3 = 3 (43) 3 = =40Ω (44) = = 3 40 A (45) 3 = 3 = 2 7 V (46) ( 3 = ) 3 = (47) P 3 = 3 3 = 3 2 = 3 2 =,63 mw (48) Huomaa tasajännitelähteen piirrosmerkki. Vaihtovirralla teho lasketaan eri tavalla. 09. Kuvassa on kolme erillistä piiriä. Laske, 2, 2, 3 ja vastuksen 6 kuluttama teho P 6. =2A, =4A, =2V, =4V, 3 =5V, 4 =20V, =5Ω, = =5Ω, 4 =0Ω, 5 =5Ω, 6 =0Ω = = =2A (49) =0 2 = =0, A 4 (50) 2 = 2 = 0,5 V (5) =0 3 = 4 =2A 6 (52) P 6 = 4 3 =40W (53)

22 22 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta esimerkiksi Kirchhoffin lakien tai silmukkamenetelmän avulla. =8 V, =6V, =3Ω, =2Ω, =6Ω 2 { ( 2 )=0 2 = (3) ( 2 ) 2 =0 ( ) 2 =0 (54) ( ) ( ) =0 (55) = = 8 6 ( ) 3 6 (8) 9 =3A (56) 6. Laske virrat, 2 ja 4, sekä jännitteet 3 ja. =4Ω, =4Ω, =0V, =20V, 3 =A { 3 =0 = =0 2 = 32 (57) 2 = = 3 (58) = 3 =3V 4 4 (59) =0 = =0V (60) = 3 4 A (6) 2 = 7 4 A 4 = 2 = 7 =,75 A (62) 4 2. Laske virta. =Ω, =2Ω, =3Ω, =V, =2A. 2 = 2 (63) 2 2 =0 ( ) 2 =0 (64) ( )( ) =0 (65)

23 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto ( ) ( ) =0 (66) ( ) = ( ) = ( ) =,5 A 3. Laske jännite. =2Ω, =3Ω, =2A, =V, =4V. 2 2 = 2 = 2 (67) 2 =0 (68) ( 2 ) 2 =0 2 = =0,2 A (69) = 2 =0,6 V (70) 4. Laske jännite. =2Ω, =25Ω, =A, =V, =27V. = 2 = (7) = = = 2 (72) = =0, V (73) 37 Viimeistä edellinen lauseke saataisiin suoraan lähdemuunnoksilla (virtalähteet ja vastukset asettuvat kaikki rinnan). Viimeinen esitysmuoto edustaa kerrostamismenetelmää (superpositio). 5. Laske jännite. =20Ω, =0Ω, =0Ω, 4 =20Ω, =0V, = A, =2A. 4 ( ) 4 ( )=0 (74) = ( ) 4 ( ) = 80 V (75)

24 24 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =0V, =8V, =4A, =2A, =4Ω, =2Ω. }{{} =0 = =3A (76) Koska on jännitelähteen rinnalla, se vaikuttaa vain :n virtaan. 7. Laske virta. =0V, =8V, =4A, =2A, =4Ω, =2Ω. 2 2 =0 2 = =A (77) = 2 =3A (78) 8. Laske virta. =A, =2A, =20V, =5V, =2Ω, =5Ω. 2 = 2 (79) 2 =0 (80) ( ) =0 (8) = =2A (82) 9. Laske jännite. =2A, =8V, =0V, =2Ω, =2Ω. { 2 =0 = 2 =0 2 = 2 (83)

25 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto = 2 2 = (84) 8 4= = =3V (85) Laske jännite 3. =0V, =A, =2A, =4Ω, =2Ω, =3Ω =0 ( 3 ) 3 =0 (86) 3 = ( ) = 0,8 A (87) 3 = 3 = 2,4 V (88) 2. Laske jännite. =0Ω, =A, =2A, =0V, =20V. = =3A (89) =0 = =30 20=0V (90) Poikkeuksellisesti näillä lukuarvoilla =0, koska KL:n mukaan = Laske virta. =0Ω, =5Ω, =2A, =0V, =25V. =0 = =,5 A (9) = =0,5 A (92)

26 26 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =0Ω, =0Ω, =20Ω, =A, =2A, =0V = (93) 3 = 2 =( ) (94) 2 3 =0 (95) ( ) ( )=0 (96) = ( ) = 2 A (97) 24. Laske virta. =4Ω, =2Ω, =A, =2A, =8V, =4V, 3 =2 V. 3 ( ) ( ) 3 =0 (98) = 3 =3A (99) 25. Laske jännite ja virta. =8V, =25V, =2Ω, =5Ω, =0Ω, =A. 2 =0 = (00) =0 = (0) = = (02) 2 = =0V (03) =3A (04)

27 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite. =2A, =4A, =8V, =6V, =3Ω, =5Ω, =0Ω. 2 { =0 = 2 =0 2 = 2 (05) 2 =0 =0 = 2 =V Koska ja ovat jännitelähteen rinnalla, ne eivät näy :n vasemmalle puolelle, mutta vaikuttavat kyllä :n virtaan. 27. Laske virta. =A, =2A, =20V, =5V, =2Ω, =5Ω. 2 2 = 2 (06) 2 =0 (07) ( ) =0 (08) = =2A (09) 28. Laske virta. =2A, =4A, =2V, =4V, 3 =5Vja =3Ω. 3 3 =0 = 3 =A (0) = = =5A () 29. Laske virrat ja 2. =2A, =3A, =4V, =0V, = =2Ω. 2

28 28 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003 =0 = = 7 A (2) 2 =0 2 = =4A (3) 30. Laske virrat, 2, 3, 4 ja jännite. =8V, =2V, 3 =0V, =0,2 A, =22Ω, =0Ω, =0Ω = =0,2A (4) =0 (5) 2 = 3 = 3 =0,A (6) = = 3 =0,A (7) = =4,4V (8) 3. Laske virrat, 2 ja 3. =4V, =2V, 3 =4V, 4 =6V, 5 =6V, =2Ω, =6Ω, =2Ω =0 = 5 3 =2A (9) =0 2 = 5 4 = 4A (20) 2 3 = 5 3 = 2 5 =5A (2)

29 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virrat, 2 ja 3, sekä jännitteet ja 2. =2Ω, =4Ω, =20V, =2V, =2A = =2A (22) 2 = =3A (23) 3 = 2 3 = 2 =A (24) = =4V (25) 2 =0 2 = =4V (26) 33. Laske virrat, 2 ja 3 sekä jännitteet ja 2. =4V, =2V, =2Ω, =4Ω, =A, =3A = =2A (27) = 2 }{{} 3 2 = = 4 A (28) {}}{ 3 2 =0 2 = 3 = 6 A (29) 34. Laske virta. =9V, =3V, =3A, =2Ω, =2Ωja =4Ω. ( )( ) =0 (30) = =A (3)

30 30 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. = = =0Ω, =3A, =0V, =20V. 2 3 ( ) =0 = =A (32) ( =0 =30V) (33) Tarkistus: Kuinka suuria ovat virrat, 2 ja 3, sekä jännitteet ja 3. =2Ω, = 2 3 Ω, = 3 Ω, =2V, =4V, =3A. = = =6A (34) 3 = 2 =9A (35) = = 6 V (36) 3 = =V (37) 37. Kuvan kytkin on aluksi auki. Päättele, kuinka suuria ovat virta sekä jännitteet ja. Laske vastusten yhdessä kuluttama teho. Paljonko muuttuu, jos kytkin suljetaan? =2 Ω, =4Ω, =2Ω, 4 =2Ω, =30V, =0V, =2A. 4 ( ) ( 4 ) =0 (38)

31 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto = =2A 4 (39) = =4V (40) =0 = =22V (4) P = =40W (42) ja muut jännitteet eivät teoriassa muutu, vaikka jännitelähteen rinnalle kytkettäisiin mitä tahansa (oikosulkua tai erisuuruista jännitelähdettä ei saa kytkeä)! 38. Laske jännite ja virta. = 0,8 A, = 0, A, = 0 V, = 6 V, = =4Ω. =0 = =4V (43) = = =0,2 A (44) 39. Laske virta seuraavilla lukuarvoilla: =2V, =4V, =2A, =4A, =2Ωja =4Ω. 2 =0 = =A (45) 2 = =A (46) = 2 =0 = 2 =4A (47) 40. Laske virrat ja 2. =2Ω, =4Ω, =6Ω, 4 =8Ω, =0V, =0 V, 3 =20V, =A, =2A =0 = =5A (48)

32 32 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto =0 2 = 3 = 5 A (49) = = = 4 A (50) 4. Laske virrat, 2, 3, 4 ja 5. =2Ω, =4Ω, =6Ω, 4 =8Ω, =0 V, =0V, 3 =20V, =A, =2A =0 = =5A (5) 2 3 =0 2 = 3 = 5 A (52) = 3 3 = = 4 A (53) = = 2 =0A (54) 2 = 5 5 = 2 = 7 A (55) 42. Laske virta. =2A, =V, =5V, =6,5 Ω, =2Ω, =3Ω, 4 =4Ω. 4 ( ) 4 =0 = =A (56) Laske jännite ja virta. =A, =3A, =9V, =3V, = =2 Ω. ( )=0 (57) = ( ) =2A (58) = = ( ) = 2 V (59)

33 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite ja virta. =A, =3A, =V, =3V, = =2Ω. = =4A (60) =0 =0V (6) 45. Laske virta. =9V, =3V, =3A, =2Ω, =2Ωja =3Ω = 2 3 = 2 2 = = 2 (62) ( 2 ) 2 =0 (63) ( )( 2) =0 } {{ } (64) 2 = ( )2 = 5 A (65) 46. Laske jännite. =2V, =6V, =4A, =2A, =4Ω, =2Ω, =2Ω. =0 = =A (66) 3 = ( )=2V (67) 3 =0 = 3 = 4 V (68)

34 34 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =0V, =3V, =,5 A, =A, =2Ωja =2Ω. ( ) =0 (69) = ( ) =0,5 A (70) = =2A (7) 48. Laske virta. =0Ω, =5Ω, =0Ω, 4 =20Ω, =A, =2A, =0V = (72) 3 =0 ( ) =0 (73) = = 2 A (74) 49. Kaikki kuvan lähteet ovat tasasähkölähteitä. Laske jännite ja virrat ja 2. = A, =3A, =V, =3V, = =2Ω. 2 = =,5 A (75) 2 = =4A (76) 2 =0 =0V (77)

35 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite. =4Ω, =2Ω, =2Ω, =2A, =8V, =4V. =0 (78) ( )=0 (79) = =A (80) = =4V (8) 5. Laske virta. =4Ω, =2Ω, =A, =2A, 3 =3A, =6V, =4 V, 3 =2V. 3 3 =0 = =0,5 A (82) = 3 =5,5 A (83) ( = ) (84) ( 3 2 =0) (85)

36 36 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =2A, =0V, =5V, =2,5 Ω, =5Ω, =5Ω. 2 3 =0 =2A (86) 2 =0 2 =3A (87) 3 =0 3 =A (88) = 2 3 = 4 A (89) 53. Laske jännite ja virta. =2A, =0V, =20V, 3 =5V, =2Ω, =3Ω. 3 3 = 3 =5V (90) = =5A (9) 3 = = 3 A (92) = 3 =2A (93) 54. Miten voisit laskea virrat, 2 ja 3, jos tuntisit komponenttien lukuarvot. lmoita tulokset kirjainlausekkeina =0 = 3 (94) 3 = }{{} 2 = 3 (95) ( 2 =0) (96)

37 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =6,5 Ω, =5Ω, =4Ω, 4 =6Ω, 5 =4Ω, 6 =4Ω, 7 =24Ω, =25V = =8Ω 5 6 (97) 4567 = =0Ω (98) = 4567 =2,5 Ω 4567 (99) = =2A (200) 4567 = =0,8 A (20) Laske virta. =2A, =4A, =0V, =5V, 3 =20V, =2,5 Ω, =5Ω, =0Ω =0 = 4 A (202) 2 3 =0 2 = 5 A (203) 3 3 =0 3 =2A (204) 3 2 =0 =3A (205) 57. Laske virta ja jännite Kirchhoffin lakien avulla. =A, =2A, =0V, =,723 V, =2Ω, =4Ω, =3Ω, 4 =4Ω, 5 =5Ω = =3A (206) =0 (207) = =V (208)

38 38 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske vastusten jännitteet. =4V, =2A, =2Ω, =Ω, =4Ω, =2A. 2 (? = (2) =) (209) = 2 3 = 2 3 (20) 2 3 =0 2 = 3 (2) = = 3 =4V (22) = =4V (23) 2 = 3 =6V (24) 59. Laske kuvan vastusverkon resistanssi (eli virtalähteen näkemä resistanssi). Voit käyttää samaa menetelmää kuin ohjattujen lähteiden yhteydessä. =A, =Ω, =Ω, =Ω, 4 =Ω, 5 =Ω ? ( ) 2 =0 2 = 2 (25) ( 2 )=0 =2 2 (26) ( 2 ) 2 4 ( 2 )= =0 (27) 2 3( 2 )=0 =0,5 A 2 =0 (28) = = =Ω (29) 60. Kaikilla kuvan lähteillä on sama taajuus. Laske jännite ja virrat ja 2. =A, =3A, =V, =3V, = =2Ω. 2

39 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto = =,5 A (220) 2 = =4A (22) 2 =0 =0V (222) 6. Laske jännitteet ja 2. =4A, =3A, 3 =2A, =0V, =6V, = = =5Ω = 3 =5A (223) = =25V (224) 2 =0 2 = =9V (225) ( =35V) (226) Osa lukuarvoista oli turhia. Virtalähteen jännite ei tietenkään ole nolla yleensä. 62. Laske virta ja jännite 2. =0V, =4V, 3 =6V, =8Ω, =4A, =A =0 = 3 =0,5 (227) = =4,5 A (228) 2 3 =0 2 = 3 =2V (229) 63. Laske jännite Kirchhoffin jännitelain avulla ja virta Kirchhoffin virtalain avulla. =6Ω, =4Ω, =0V, =20V, 3 =4V, =0, A, =0,4 A, 3 =0,5 A.

40 40 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto = 3 = 3 = 0,8A (230) 3 =0 = 3 = 6V (23) 64. Laske Kirchhoffin lakien avulla virrat 2 ja 3. =0V, =4V, 3 =6V, =8Ω, =4Ω, =A. Muita lukuarvoja ei tarvita! =0 2 = 3 =2A (232) 3 =0 = 3 =0,5 A (233) 3 = 2 3 = 2 =,5 A (234) 65. Laske virta. =A, =2A, 3 =3A, =4V, =0V, 3 =6V, 4 =5 V, = =2Ω =0 2 = 4 = 2,5 A (235) 2 = = 2 =3,5 A (236)

41 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite Kirchhoffin lakien avulla. =4A, =3A, =0V, =2Ω, =4Ω, =5Ω. 3 3 =0 (237) = ( ) = V (238) Huom: 3 = =A. Se ei ole. os virtalähteen jännite olisi yleisesti nolla, en yleisesti ottaen kysyisi sitä koetehtävässä (vaikka eihän minusta aina tiedä...). 67. Laske jännite ja virrat, 2, 3 ja 4. =20Ω, =0Ω, =40V, =20 V =A, =2A = = 20 V = =2A (239) 2 = = 2A 3 = =3A (240) 4 = 2 3 = = 3 A (24) 68. Kuinka suuri jännite on oheisen piirin liittimien välillä? = 2 Ω, = 4 Ω, =6Ω, =0V, =A = 2 3 = 2 ( = ) (242) 2 3 =0 2 = =A (243) = 2 =2V (244)

42 42 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta peräkkäisten lähdemuunnosten avulla. =2V, = 300 Ω, = 00 Ω, =75Ω, 4 =50Ω. 3 4 = ( ) =5mA (245) ( ) Mikä resistanssi näkyy piirissä portista A-B? Huom. Ohjattujen lähteiden yhteydessä resistanssi on laskettava jännitteen ja virran suhteena kytkemällä napoihin A-B virta- tai jännitelähde. = 000 Ω, = 2000 Ω, = 00 Ω, β = 00. A B 3 2 β = 2 = β 3 (246) (β 3 ) 3 =0 3 = β (247) = (248) =(β ) β (249) = = (β ) β = 60,3 Ω (250) Laskemalla voidaan osoittaa, että ohjattu lähde vastaa tässä resistanssia: x = β ( )β = 94,76 Ω (25) 7. Ohjattu lähde toimii vahvistimena. Laske lähteen navoissa vaikuttava jännite. =5 V, =kω, 0 =kω, g =,5 ms. g =0 = (252) g = = g 0 0 (253) = 0 g = 0 0 g = =2 =0V(254) 0 g

43 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite peräkkäisten lähdemuunnosten avulla. =0V, = r, 4 =0,8 V, 3 =,5 ma, r =0Ω, = 000 Ω, = 200 Ω, = 200 Ω, 4 = 000 Ω, 5 = 900 Ω = 3 = r 3 = r 3 =2mA (255) 3 = = 00 Ω (256) = 33 4 =ma (257) = (3 5 ) 4 = 500 Ω (3 5 ) 4 (258) = =0,5 V (259) 73. Kuvassa on tavallisten jännitelähteiden lisäksi virtaohjattu virtalähde, joka käytännössä vastaa transistoria. Laske jännite. =0,7 V, =0,7 V, = β, β =50, =0 kω, =82Ω. =0 = =ma (260) = = β =6,6 V (26)

44 44 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Mikä pitäisi vastuksen arvon olla, jotta virtalähteen jännite olisi sama molemmissa piireissä. = 2500 Ω, = 00 Ω, g m =0,04 S. g m = ( g m {}}{ )= ( ) 2 (262) ( g m )= (263) ( g m )= (264) ( g m )( )= (265) = ( g m ) ( g m ) = ( g m ) g m = 0 Ω (266) 75. Laske jännitteet, 2 ja 3, virta sekä vastuksen 4 ottama teho P 4. Virtalähde on virtaohjattu. =8V, =2V, =2Ω, =Ω, =5Ω, 4 =2Ω, 5 =3Ω, β = β 3 = =A (267) = =2V (268) 2 = =6V (269) = β = =3A 4 (β ) 4 (270) 3 = β 5 =39V (27) P 4 = =72W (272)

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2 Théveninin teoreema Vesa Linja-aho 3.0.204 (versio.0) Johdanto Portti eli napapari tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. simerkiksi auton

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Sähkövirran määrittelylausekkeesta VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien

Lisätiedot

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ 4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kirchhoffin lait, rinnan- ja sarjakytkentä, lähdemuunnokset Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kirchhoffin virtalaki rinnankytkentä sarjakytkentä

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIIANALYYSI I Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Kirja: luku 3 Luentomoniste: luvut 4.2, 4.3 ja 4.4

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu S-55.00 SÄHKÖTKNKKA JA LKTONKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu Kimmo Silvonen Tentti 4.5.0: tehtävät,3,4,6,8.. välikoe: tehtävät,,3,4,5.. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0. Saat vastata vain neljään

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Elektroniikka, kierros 3

Elektroniikka, kierros 3 Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f

Lisätiedot

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Luento 6 1 DEE-11000 Piirianalyysi Ensimmäinen välikoe keskiviikkona 19.11. klo 13-16 salissa S1. Aihepiiri: Tasasähköpiirin analyysi (monisteen luvut 1-6) 2 Solmupistemenetelmä

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen S55.0 SÄHKÖTEKNKKA 9.5.000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,,5,8,9. välikoe: tehtävät,,,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.. aske virta.

Lisätiedot

Hakkuriteholähde. Hakkuriteholähteet. 28.03.2011 Timo Lepola

Hakkuriteholähde. Hakkuriteholähteet. 28.03.2011 Timo Lepola Hakkuriteholähde Hakkuriteholähteet imo Lepola Hakkuriteholähde Lineaarinen teholähde Kookas ja painava muuntaja imo Lepola 2 Hakkuriteholähde Lineaarinen teholähde Isot kondensaattorit ja transistorit

Lisätiedot

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit

Lisätiedot

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11 TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11 Vesa Linja-aho Metropolia 7. syyskuuta 2011 Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 7. syyskuuta 2011 1 / 123 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖTKNIIKK J KTONIIKK Kimmo Silvonen alto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu C Välikoe on kääntöpuolella! Tentti 7.4.04. Tehtävät,, 4, 6, 7. Saat vastata vain neljään tehtävään! Sallitut:

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Sähkötekniikka ja elektroniikka Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Piiriteoria Circuit Theory. Työkalut Tools Luento Oppikirja: Sähkötekniikka ja piiriteoria. Tämän viikon teoria on yleispätevää eikä rajoitu DC-analyysiin!

Lisätiedot

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Tasasähköpiirien systemaattinen ratkaisu: kerrostamismenetelmä, silmukkavirtamenetelmä, solmupistemenetelmä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet silmukkavirtamenetelmä

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t. DEE- Piirianalyysi Harjoitus / viikko 4 Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä jännitteen ja virran arvot ovat t Kun t, v te t 5t 8 V, i te t 5t 5 A, a) Määritä

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi

Lisätiedot

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström PIIRIANAYYSI Harjoitustyö nro 7 Kipinänsammutuspiirien mitoitus Mika emström Sisältö 1 Johdanto 3 2 RC-suojauspiiri 4 3 Diodi suojauspiiri 5 4 Johtopäätos 6 sivu 2 [6] Piirianalyysi Kipinänsammutuspiirien

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Sähkötekniikan perusteet

Sähkötekniikan perusteet Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

Magneettinen energia

Magneettinen energia Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee

Lisätiedot

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p. Viiden oheisen 3D-kappaleen kuvannot kolmesta suunnasta katsottuna on esitetty seuraavalla sivulla. Merkitse oheiseen

Lisätiedot

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä. Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Tentti 4.5.2009: tehtävät,,4,6,9. välikoe: tehtävät,2,,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe. Sallitut: Kako, (gr.) laskin, (MAO)..

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Theveninin ja Nortonin ekvivalentit, kuorman maksimiteho Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Theveninin ekvivalentti Nortonin ekvivalentti kuorman

Lisätiedot

Analogiapiirit III. Tentti 15.1.1999

Analogiapiirit III. Tentti 15.1.1999 Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti 15.1.1999 1. Piirrä MOS-differentiaalipari ja johda lauseke differentiaaliselle lähtövirralle käyttäen MOS-transistorin virtayhtälöä (huom.

Lisätiedot

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen S55.3 SÄHKÖTKNIIKK.5. Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,3,5,7,8. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät,7,8,9, Oletko muistanut vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.. aske jännite U. =Ω,

Lisätiedot

Sähkötekniikan perusteet

Sähkötekniikan perusteet Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on? SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Sähköopin kolme perussuuretta

Sähköopin kolme perussuuretta Sähköopin kolme perussuuretta Suure Tunnus Yksikkö Yksikön lyhenne Jännite U Voltti V Sähkövirta I Ampeeri A Resistanssi R Ohmi Ω Jännite on kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero. Jännite saa

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin

Lisätiedot

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 1 Kirchoffin ensimmäinen laki: Missä tahansa virtapiirin liitoskohdassa pisteeseen saapuvien sähkövirtojen summa on yhtä suuri kuin siitä poistuvien sähkövirtojen

Lisätiedot

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

S Piirianalyysi 1 2. välikoe S-55.20 Piirianalyysi 2. välikoe 4.2.200 aske tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan

Lisätiedot

Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali 24.1.2008

Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali 24.1.2008 Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali 24.1.2008 Kilpailijan nimi: 1) Oheisen kytkennän kokonaisresistanssi on n. 33 Ohm 150 Ohm a) 70 Ohmia b) 100 Ohmia c) 120 Ohmia 120 Ohm 2) Oheisen kytkennän

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u. DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, ratkaisuehdotukset Järjestelmien lineaarisuus ja aikainvarianttisuus Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla

Lisätiedot

2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D

2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D 11 2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D Oleellista sweep -sovelluksissa on se, että DC-sweep antaa PSpice A/D avulla graafisia esityksiä, joissa vaaka-akselina on virta tai jännite, AC-sweep antaa PSpice

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015 1 SAT1050 PANAYYS / MAAT VSAPUSTO: APA, MATAB JA SMUNK -HAJOTUSTYÖ / SYKSY 2015 Harjoitustyön tarkoituksena on ensisijaisesti tutustua Aplac-, Matab ja Simulink simulointiohjelmistojen ominaisuuksiin ja

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa; VITAPIIIASKUT II Tarkastellaan sinimutista vaihtjännitettä ja vaihtvirtaa; u sin π ft ja i sin π ft sekä vaihtvirtapiiriä, jssa n sarjaan kytkettyinä vastus, käämi ja kndensaattri (-piiri) ulkisen vastuksen

Lisätiedot

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =

Lisätiedot

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.

Lisätiedot

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio x = x 2 = 5/2 x 3 = 2 eli Ratkaisu on siis x = (x x 2 x 3 ) = ( 5/2 2) (Tarkista sijoittamalla!) 5/2 2 Tämä piste on alkuperäisten tasojen ainoa leikkauspiste Se on myös piste/vektori jonka matriisi A

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

RATKAISUT: 21. Induktio

RATKAISUT: 21. Induktio Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön

Lisätiedot

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita. FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian

Lisätiedot

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on EPOP Kevät 2012 Projeti 5 Systeemifuntiot ja asiportit Tämä projeti tehdään 3 hengen ryhmissä. yhmääni uuluvat Kuin ryhmistä tarastelee piiriä eri taajuusilla. yhmäni taajuus on Seuraavan projetin aiana

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Työ 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN

Työ 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN TUUN AMMATTKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSKAN LABOATOO V. 5.14 Työ 449 4h. SÄHKÖVAN ETENEMNEN TYÖN TAVOTE Perehdytään vaihtovirran etenemiseen värähtelypiirissä eri taajuuksilla eli resonanssi-ilmiöön ja sähköenergian

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkö SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Sinimuotoiset suureet Tehollisarvo Sinimuotoinen vaihtosähkö & passiiviset piirikomponentit Käydään läpi, mistä sinimuotoiset jännite ja virta ovat peräisin. Näytetään,

Lisätiedot

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE B sivu 1(6) TEHTÄVÄOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Tehtävien suoritusaika on 2 h 45 min. Osa 1 (Tekstin ymmärtäminen) Osassa on 12 valintatehtävää. Tämän

Lisätiedot

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK) Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 SI järjestelmä Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä Perussuureet ja perusyksiköt Suure Tunnus Yksikkö

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -

Lisätiedot

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5. 2. MS-A4/A6 Matriisilaskenta 2. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.9.25 Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia { 2x x 2 = x + x 2

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakol Kimmo Silvonen Tentti 30.5.03: tehtävät,3,4,6,0.. välikoe: tehtävät,,3,4,5.. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0. Saat vastata vain

Lisätiedot

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808

Lisätiedot

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi CL-vihtovirtapiiri: resonanssi Olkoon tarkastelun kohteena tavallinen LC-vaihtovirtapiiri. Piirissä on kolme komponenttia, ohmin vastus, L henryn induktanssi ja C faradin kapasitanssi. Piiriin syötettyyn

Lisätiedot

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen SMG-00 Piirianalyysi I Luento 4 / Kerrostamismenetelmä Lineaarisuus = Additiivisuus u u y y u + Homogeenisuus u y y Jos verkossa on useita energialähteitä, voidaan jokaisen lähteen vaikutus laskea erikseen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen S55.3 SÄHKÖTKNIIKK..999 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,3,4,8,. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät,7,8,9, Oletko muistanut vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.. aske virta I. =Ω,

Lisätiedot

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45 MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko 5 Tehtävä 1 (L): Hahmottele kompleksitasoon ne pisteet, jotka toteuttavat a) z 3 =, b) z + 3 i < 3, c) 1/z >. Yleisesti: ehto z = R, z C muodostaa kompleksitasoon

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Kimmo Silvonen Tentti 2.2.200: tehtävät,3,4,7,0.. välikoe: tehtävät,2,3,4,5. 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0. Saat vastata vain neljään tehtävään/koe. Sallitut: Kako,

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä. 123 Turvallisuus Tämä symboli toisen symbolin, liittimen tai käyttölaitteen vieressä ilmaisee, että käyttäjän on katsottava oppaasta lisätietoja välttääkseen loukkaantumisen tai mittarin vaurioitumisen.

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10 Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste

Lisätiedot

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna Ääniohjattu vilkkuvalo eillä toteutettuna Idea ei valitettavasti ole lähtöisin omasta päästäni - niin mukavaa kuin olisikin ollut riistää kunnia itselleen - vaan on keksijäperhe Ponkalalta. Olen usein

Lisätiedot