1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait
|
|
- Aino Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut Versio Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-, välikoe- ja tenttitehtäviä (tentin ykköstehtävä). Kirchhoffin lait, jännite- ja virtalähteet Kaikkien sähkö- ja elektroniikka-alalla toimivien tulee hallita Kirchhoff in lait ja niiden soveltaminen ne ovat vieläkin piirisuunnittelijan tärkein työkalu, vaikka piirit analysoitaisiin muuten simulointiohjelmilla. Huomaa, että virtaa ei yleensä voi laskea yksistään Ohmin lain avulla. atkaisut ovat tiedoston lopussa. 0. Kuvan piiristä tunnetaan =4V, 2 =2Vja =2Ω. Päättele, 3, 4, ja. 3 = Laske virrat ja 2. =8V, =2V, =4Ω, =8Ω, =4Ω Kirjoita piirille 2 yhtälöä Kirchhoffin virtalain ja 3 yhtälöä Kirchhoffin jännitelain mukaan. atkaise 5. =Ω, =Ω, =Ω, 4 =Ω, 5 =Ω, =2V. A B Kirjoita oheiselle piirille Kirchhoffin virtalain avulla 3 yhtälöä ja Kirchhoffin jännitelain avulla toiset 3 yhtälöä
2 2 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännitteet ja. =7V, =2A, =Ω, =2Ω, =5Ω. Tämä on (vakio)jännitelähde (vakio)virtalähde Monet tenttien osanottajat luulevat tietävänsä, mutta eivät tiedä, mikä on (vakio)virtalähde! 06. Laske jännite ja virta. = 2 A, = 4 V, = 0 V, 3 = 3 V, = = =5Ω Laske vastusten jännitteet Kirchhoffin lakien avulla. =2V, =2A, =2A, =2Ω, =2Ω, =4Ω Laske :n ja :n rinnankytkennän resistanssi 3 ja sen avulla :n ottama teho P 3. =V, = 00 Ω, = 200 Ω, =50Ω. 3 3 Tämä on tasajännitelähde 09. Kuvassa on kolme erillistä piiriä. Laske, 2, 2, 3 ja vastuksen 6 kuluttama teho P 6. =2A, =4A, =2V, =4V, 3 =5V, 4 =20V, =5Ω, = =5Ω, 4 =0Ω, 5 =5Ω, 6 =0Ω
3 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta esimerkiksi Kirchhoffin lakien tai silmukkamenetelmän avulla. =8 V, =6V, =3Ω, =2Ω, =6Ω. Laske virrat, 2 ja 4, sekä jännitteet 3 ja. =4Ω, =4Ω, =0V, =20V, 3 =A Laske virta. =Ω, =2Ω, =3Ω, =V, =2A. 3. Laske jännite. =2Ω, =3Ω, =2A, =V, =4V. 4. Laske jännite. =2Ω, =25Ω, =A, =V, =27V. 5. Laske jännite. =20Ω, =0Ω, =0Ω, 4 =20Ω, =0V, = A, =2A. 4
4 4 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =0V, =8V, =4A, =2A, =4Ω, =2Ω. 7. Laske virta. =0V, =8V, =4A, =2A, =4Ω, =2Ω. 8. Laske virta. =A, =2A, =20V, =5V, =2Ω, =5Ω. 9. Laske jännite. =2A, =8V, =0V, =2Ω, =2Ω. 20. Laske jännite 3. =0V, =A, =2A, =4Ω, =2Ω, =3Ω Laske jännite. =0Ω, =A, =2A, =0V, =20V.
5 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =0Ω, =5Ω, =2A, =0V, =25V. 23. Laske virta. =0Ω, =0Ω, =20Ω, =A, =2A, =0V. 24. Laske virta. =4Ω, =2Ω, =A, =2A, =8V, =4V, 3 =2 V Laske jännite ja virta. =8V, =25V, =2Ω, =5Ω, =0Ω, =A Laske jännite. =2A, =4A, =8V, =6V, =3Ω, =5Ω, =0Ω. 27. Laske virta. =A, =2A, =20V, =5V, =2Ω, =5Ω.
6 6 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =2A, =4A, =2V, =4V, 3 =5Vja =3Ω Laske virrat ja 2. =2A, =3A, =4V, =0V, = =2Ω Laske virrat, 2, 3, 4 ja jännite. =8V, =2V, 3 =0V, =0,2 A, =22Ω, =0Ω, =0Ω Laske virrat, 2 ja 3. =4V, =2V, 3 =4V, 4 =6V, 5 =6V, =2Ω, =6Ω, =2Ω Laske virrat, 2 ja 3, sekä jännitteet ja 2. =2Ω, =4Ω, =20V, =2V, =2A
7 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virrat, 2 ja 3 sekä jännitteet ja 2. =4V, =2V, =2Ω, =4Ω, =A, =3A Laske virta. =9V, =3V, =3A, =2Ω, =2Ωja =4Ω. 35. Laske virta. = = =0Ω, =3A, =0V, =20V. 36. Kuinka suuria ovat virrat, 2 ja 3, sekä jännitteet ja 3. =2Ω, = 2 3 Ω, = 3 Ω, =2V, =4V, =3A Kuvan kytkin on aluksi auki. Päättele, kuinka suuria ovat virta sekä jännitteet ja. Laske vastusten yhdessä kuluttama teho. Paljonko muuttuu, jos kytkin suljetaan? =2 Ω, =4Ω, =2Ω, 4 =2Ω, =30V, =0V, =2A. 4
8 8 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite ja virta. = 0,8 A, = 0, A, = 0 V, = 6 V, = =4Ω. 39. Laske virta seuraavilla lukuarvoilla: =2V, =4V, =2A, =4A, =2Ωja =4Ω. 40. Laske virrat ja 2. =2Ω, =4Ω, =6Ω, 4 =8Ω, =0V, =0 V, 3 =20V, =A, =2A Laske virrat, 2, 3, 4 ja 5. =2Ω, =4Ω, =6Ω, 4 =8Ω, =0 V, =0V, 3 =20V, =A, =2A Laske virta. =2A, =V, =5V, =6,5 Ω, =2Ω, =3Ω, 4 =4Ω. 4
9 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite ja virta. =A, =3A, =9V, =3V, = =2 Ω. 44. Laske jännite ja virta. =A, =3A, =V, =3V, = =2Ω. 45. Laske virta. =9V, =3V, =3A, =2Ω, =2Ωja =3Ω. 46. Laske jännite. =2V, =6V, =4A, =2A, =4Ω, =2Ω, =2Ω. 47. Laske virta. =0V, =3V, =,5 A, =A, =2Ωja =2Ω.
10 0 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =0Ω, =5Ω, =0Ω, 4 =20Ω, =A, =2A, =0V Kaikki kuvan lähteet ovat tasasähkölähteitä. Laske jännite ja virrat ja 2. = A, =3A, =V, =3V, = =2Ω Laske jännite. =4Ω, =2Ω, =2Ω, =2A, =8V, =4V. 5. Laske virta. =4Ω, =2Ω, =A, =2A, 3 =3A, =6V, =4 V, 3 =2V. 3 3
11 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =2A, =0V, =5V, =2,5 Ω, =5Ω, =5Ω. 53. Laske jännite ja virta. =2A, =0V, =20V, 3 =5V, =2Ω, =3Ω Miten voisit laskea virrat, 2 ja 3, jos tuntisit komponenttien lukuarvot. lmoita tulokset kirjainlausekkeina Laske virta. =6,5 Ω, =5Ω, =4Ω, 4 =6Ω, 5 =4Ω, 6 =4Ω, 7 =24Ω, =25V
12 2 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =2A, =4A, =0V, =5V, 3 =20V, =2,5 Ω, =5Ω, =0Ω Laske virta ja jännite Kirchhoffin lakien avulla. =A, =2A, =0V, =,723 V, =2Ω, =4Ω, =3Ω, 4 =4Ω, 5 =5Ω Laske vastusten jännitteet. =4V, =2A, =2Ω, =Ω, =4Ω, =2A Laske kuvan vastusverkon resistanssi (eli virtalähteen näkemä resistanssi). Voit käyttää samaa menetelmää kuin ohjattujen lähteiden yhteydessä. =A, =Ω, =Ω, =Ω, 4 =Ω, 5 =Ω.? Kaikilla kuvan lähteillä on sama taajuus. Laske jännite ja virrat ja 2. =A, =3A, =V, =3V, = =2Ω. 2
13 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännitteet ja 2. =4A, =3A, 3 =2A, =0V, =6V, = = =5Ω Laske virta ja jännite 2. =0V, =4V, 3 =6V, =8Ω, =4A, =A Laske jännite Kirchhoffin jännitelain avulla ja virta Kirchhoffin virtalain avulla. =6Ω, =4Ω, =0V, =20V, 3 =4V, =0, A, =0,4 A, 3 =0,5 A Laske Kirchhoffin lakien avulla virrat 2 ja 3. =0V, =4V, 3 =6V, =8Ω, =4Ω, =A. Muita lukuarvoja ei tarvita! 3 2 3
14 4 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =A, =2A, 3 =3A, =4V, =0V, 3 =6V, 4 =5 V, = =2Ω Laske jännite Kirchhoffin lakien avulla. =4A, =3A, =0V, =2Ω, =4Ω, =5Ω. 67. Laske jännite ja virrat, 2, 3 ja 4. =20Ω, =0Ω, =40V, =20 V =A, =2A Kuinka suuri jännite on oheisen piirin liittimien välillä? = 2 Ω, = 4 Ω, =6Ω, =0V, =A. 2
15 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta peräkkäisten lähdemuunnosten avulla. =2V, = 300 Ω, = 00 Ω, =75Ω, 4 =50Ω. 3 4 Ohjatut lähteet Ohjatun virta- tai jännitelähteen lukuarvo riippuu sitä ohjaavasta jännitteestä tai virrasta. Tämä ei merkittävästi muuta laskutapaa, ellei lasketa matriisimuodossa. lektroniikan komponentteja (transistori, fet, ym.) tarkastellaan yleisesti ohjattuina lähteinä. 70. Mikä resistanssi näkyy piirissä portista A-B? Huom. Ohjattujen lähteiden yhteydessä resistanssi on laskettava jännitteen ja virran suhteena kytkemällä napoihin A-B virta- tai jännitelähde. = 000 Ω, = 2000 Ω, = 00 Ω, β = 00. A B β 7. Ohjattu lähde toimii vahvistimena. Laske lähteen navoissa vaikuttava jännite. =5 V, =kω, 0 =kω, g =,5 ms. g Laske jännite peräkkäisten lähdemuunnosten avulla. =0V, = r, 4 =0,8 V, 3 =,5 ma, r =0Ω, = 000 Ω, = 200 Ω, = 200 Ω, 4 = 000 Ω, 5 = 900 Ω
16 6 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Kuvassa on tavallisten jännitelähteiden lisäksi virtaohjattu virtalähde, joka käytännössä vastaa transistoria. Laske jännite. =0,7 V, =0,7 V, = β, β =50, =0 kω, =82Ω. 74. Mikä pitäisi vastuksen arvon olla, jotta virtalähteen jännite olisi sama molemmissa piireissä. = 2500 Ω, = 00 Ω, g m =0,04 S. g m 75. Laske jännitteet, 2 ja 3, virta sekä vastuksen 4 ottama teho P 4. Virtalähde on virtaohjattu. =8V, =2V, =2Ω, =Ω, =5Ω, 4 =2Ω, 5 =3Ω, β = β 3
17 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto atkaisut: 0. Kuvan piiristä tunnetaan =4V, 2 =2Vja =2Ω. Päättele, 3, 4, ja. 3 = = 2 =6V () 3 = 0=0 (2) =0 4 = 2 = 2 V (3) = =2A (4) = 2 =Ω 0 (5) 02. Laske virrat ja 2. =8V, =2V, =4Ω, =8Ω, =4Ω { ( 2 )=0 (6) 2 ( 2 )=0 { { = =2 = 0,5 2 (7) 4( 0,5 2 )2 2 = =2 2 = 8 =0,8 A 0 (8) = 0,5 2 =0,6 A (9) 03. Kirjoita piirille 2 yhtälöä Kirchhoffin virtalain ja 3 yhtälöä Kirchhoffin jännitelain mukaan. atkaise 5. =Ω, =Ω, =Ω, 4 =Ω, 5 =Ω, =2V. 3 A B Kirjoitetaan yhtälöt ja sijoitetaan lukuarvot: { B : 3 = 4 5 A : = 2 3 = (0)
18 8 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto =0 4 4 = = =0 2 = = 3 4 () 2 =0 = 2 2= 2 liminoidaan, 3 ja 4 : 3 =2 5 (2) = (3) 4 = 5 (4) 2 =2 5 5 =3 5 (5) 2= = = =0,25 A (6) Optimi määrä yhtälöitä: KCL joka solmuun, paitsi ei yhteen (solmuiksi kannattaa laskea vain kolmen tai useamman johdon liitoskohdat). KL joka ruutuun, kun piiri on piirretty tasoon (virtalähteen kautta sulkeutuvia ruutuja ei välttämättä kannata noteerata; vrt. tehtävä 05). 04. Kirjoita oheiselle piirille Kirchhoffin virtalain avulla 3 yhtälöä ja Kirchhoffin jännitelain avulla toiset 3 yhtälöä Virtayhtälöt (KCL): 6 = 3 (7) = 2 4 (8) 5 = 2 3 (9) 6 = 4 5 = 4 ( 2 3 )=( 2 4 ) 3 = 3 (20) Kuten huomataan, viimeinen yhtälö on kolmen ensimmäisen yhtälön toistoa. änniteyhtälöitä (KL) tarvitaan siis kolme, enemmistä ei olisi mitään hyötyä: 4 = 4 4 =0 (2) = =0 (22) 3 2 = 3 2 =0 (23) Lausutaan ja 5 virtojen 2, 3 ja 4 avulla ( 6 on tarpeeton): 4 = ( 2 4 ) 4 4 =0 (24) = ( 2 3 )=0 (25) 3 2 = 3 2 ( 2 4 )=0 (26)
19 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Näistä yhtälöistä voidaan nyt ratkaista virrat 2, 3 ja 4. Loput virrat saadaan suoraan alkuperäisistä virtayhtälöistä. simerkiksi kokeilemalla voidaan osoittaa, että neljästä ensimmäisestä yhtälöstä mikä tahansa voidaan lausua kolmen muun yhtälön avulla. Yksi virtayhtälö on siis ylimääräinen (piirissä on neljä "haarautumissolmua"). änniteyhtälöitä on sopiva määrä, mutta reitit olisi voitu valita pitemmiksikin. simerkiksi yhtälö (2) tai (22) olisi voitu kirjoittaa muodossa: 2 5 = =0 (27) 05. Laske jännitteet ja. =7V, =2A, =Ω, =2Ω, =5Ω. 2 Vaihtoehtoinen piiri, jonka virrat ja jännitteet olisivat samat, vaikka lähteiden tyypit on vaihdettu: = (28) 2 =0 ( ) =0 (29) = = = 2 (30) 2 =2=3 = 2 =6V (3) 2 =0 = 2 =6V (32) ännitenuolien suunnat: :ssä virran suuntaan, :ssä plussasta miinukseen, :ssä vapaa valinta! Seuraavat seikat voit yleensä itse valita vapaasti: Haaravirtojen nimet ja suunnat ännitenuolten nimet ja paikat (= nuolen päätepisteet) änniteyhtälöiden (KL) reitit Virtayhtälöiden (KCL) solmut Yhtälöryhmän ratkaisutapa Virtalähde on tavallaan säädettävä jännitelähde, joka säätää oman jännitteensä siten, että sen virta =. Virtalähteet ovat yleensä elektroniikan komponentteja.
20 20 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite ja virta. = 2 A, = 4 V, = 0 V, 3 = 3 V, = = =5Ω =0 (33) = 3 =3V (34) = 2 3 (35) = 3 (36) = = 3 A 5 (37) 07. Laske vastusten jännitteet Kirchhoffin lakien avulla. =2V, =2A, =2A, =2Ω, =2Ω, =4Ω = 2 3 = 2 3 (38) 2 3 =0 2 = 3 (39) = = 3 =4V (40) = =4V (4) 2 = 3 =6V (42) Kun lasketaan tarvittavaa jänniteyhtälöiden määrää, voidaan :t yleensä katkaista. Virtayhtälöiden määrää laskettaessa voidaan :t yleensä oikosulkea.
21 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske :n ja :n rinnan kytkennän resistanssi 3 ja sen avulla :n ottama teho P 3. =V, = 00 Ω, = 200 Ω, =50Ω Vastusten rinnankytkennän kaavan voi kirjoittaa eri muodoissa: G 23 = G 2 G 3 = 3 (43) 3 = =40Ω (44) = = 3 40 A (45) 3 = 3 = 2 7 V (46) ( 3 = ) 3 = (47) P 3 = 3 3 = 3 2 = 3 2 =,63 mw (48) Huomaa tasajännitelähteen piirrosmerkki. Vaihtovirralla teho lasketaan eri tavalla. 09. Kuvassa on kolme erillistä piiriä. Laske, 2, 2, 3 ja vastuksen 6 kuluttama teho P 6. =2A, =4A, =2V, =4V, 3 =5V, 4 =20V, =5Ω, = =5Ω, 4 =0Ω, 5 =5Ω, 6 =0Ω = = =2A (49) =0 2 = =0, A 4 (50) 2 = 2 = 0,5 V (5) =0 3 = 4 =2A 6 (52) P 6 = 4 3 =40W (53)
22 22 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta esimerkiksi Kirchhoffin lakien tai silmukkamenetelmän avulla. =8 V, =6V, =3Ω, =2Ω, =6Ω 2 { ( 2 )=0 2 = (3) ( 2 ) 2 =0 ( ) 2 =0 (54) ( ) ( ) =0 (55) = = 8 6 ( ) 3 6 (8) 9 =3A (56) 6. Laske virrat, 2 ja 4, sekä jännitteet 3 ja. =4Ω, =4Ω, =0V, =20V, 3 =A { 3 =0 = =0 2 = 32 (57) 2 = = 3 (58) = 3 =3V 4 4 (59) =0 = =0V (60) = 3 4 A (6) 2 = 7 4 A 4 = 2 = 7 =,75 A (62) 4 2. Laske virta. =Ω, =2Ω, =3Ω, =V, =2A. 2 = 2 (63) 2 2 =0 ( ) 2 =0 (64) ( )( ) =0 (65)
23 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto ( ) ( ) =0 (66) ( ) = ( ) = ( ) =,5 A 3. Laske jännite. =2Ω, =3Ω, =2A, =V, =4V. 2 2 = 2 = 2 (67) 2 =0 (68) ( 2 ) 2 =0 2 = =0,2 A (69) = 2 =0,6 V (70) 4. Laske jännite. =2Ω, =25Ω, =A, =V, =27V. = 2 = (7) = = = 2 (72) = =0, V (73) 37 Viimeistä edellinen lauseke saataisiin suoraan lähdemuunnoksilla (virtalähteet ja vastukset asettuvat kaikki rinnan). Viimeinen esitysmuoto edustaa kerrostamismenetelmää (superpositio). 5. Laske jännite. =20Ω, =0Ω, =0Ω, 4 =20Ω, =0V, = A, =2A. 4 ( ) 4 ( )=0 (74) = ( ) 4 ( ) = 80 V (75)
24 24 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =0V, =8V, =4A, =2A, =4Ω, =2Ω. }{{} =0 = =3A (76) Koska on jännitelähteen rinnalla, se vaikuttaa vain :n virtaan. 7. Laske virta. =0V, =8V, =4A, =2A, =4Ω, =2Ω. 2 2 =0 2 = =A (77) = 2 =3A (78) 8. Laske virta. =A, =2A, =20V, =5V, =2Ω, =5Ω. 2 = 2 (79) 2 =0 (80) ( ) =0 (8) = =2A (82) 9. Laske jännite. =2A, =8V, =0V, =2Ω, =2Ω. { 2 =0 = 2 =0 2 = 2 (83)
25 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto = 2 2 = (84) 8 4= = =3V (85) Laske jännite 3. =0V, =A, =2A, =4Ω, =2Ω, =3Ω =0 ( 3 ) 3 =0 (86) 3 = ( ) = 0,8 A (87) 3 = 3 = 2,4 V (88) 2. Laske jännite. =0Ω, =A, =2A, =0V, =20V. = =3A (89) =0 = =30 20=0V (90) Poikkeuksellisesti näillä lukuarvoilla =0, koska KL:n mukaan = Laske virta. =0Ω, =5Ω, =2A, =0V, =25V. =0 = =,5 A (9) = =0,5 A (92)
26 26 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =0Ω, =0Ω, =20Ω, =A, =2A, =0V = (93) 3 = 2 =( ) (94) 2 3 =0 (95) ( ) ( )=0 (96) = ( ) = 2 A (97) 24. Laske virta. =4Ω, =2Ω, =A, =2A, =8V, =4V, 3 =2 V. 3 ( ) ( ) 3 =0 (98) = 3 =3A (99) 25. Laske jännite ja virta. =8V, =25V, =2Ω, =5Ω, =0Ω, =A. 2 =0 = (00) =0 = (0) = = (02) 2 = =0V (03) =3A (04)
27 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite. =2A, =4A, =8V, =6V, =3Ω, =5Ω, =0Ω. 2 { =0 = 2 =0 2 = 2 (05) 2 =0 =0 = 2 =V Koska ja ovat jännitelähteen rinnalla, ne eivät näy :n vasemmalle puolelle, mutta vaikuttavat kyllä :n virtaan. 27. Laske virta. =A, =2A, =20V, =5V, =2Ω, =5Ω. 2 2 = 2 (06) 2 =0 (07) ( ) =0 (08) = =2A (09) 28. Laske virta. =2A, =4A, =2V, =4V, 3 =5Vja =3Ω. 3 3 =0 = 3 =A (0) = = =5A () 29. Laske virrat ja 2. =2A, =3A, =4V, =0V, = =2Ω. 2
28 28 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003 =0 = = 7 A (2) 2 =0 2 = =4A (3) 30. Laske virrat, 2, 3, 4 ja jännite. =8V, =2V, 3 =0V, =0,2 A, =22Ω, =0Ω, =0Ω = =0,2A (4) =0 (5) 2 = 3 = 3 =0,A (6) = = 3 =0,A (7) = =4,4V (8) 3. Laske virrat, 2 ja 3. =4V, =2V, 3 =4V, 4 =6V, 5 =6V, =2Ω, =6Ω, =2Ω =0 = 5 3 =2A (9) =0 2 = 5 4 = 4A (20) 2 3 = 5 3 = 2 5 =5A (2)
29 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virrat, 2 ja 3, sekä jännitteet ja 2. =2Ω, =4Ω, =20V, =2V, =2A = =2A (22) 2 = =3A (23) 3 = 2 3 = 2 =A (24) = =4V (25) 2 =0 2 = =4V (26) 33. Laske virrat, 2 ja 3 sekä jännitteet ja 2. =4V, =2V, =2Ω, =4Ω, =A, =3A = =2A (27) = 2 }{{} 3 2 = = 4 A (28) {}}{ 3 2 =0 2 = 3 = 6 A (29) 34. Laske virta. =9V, =3V, =3A, =2Ω, =2Ωja =4Ω. ( )( ) =0 (30) = =A (3)
30 30 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. = = =0Ω, =3A, =0V, =20V. 2 3 ( ) =0 = =A (32) ( =0 =30V) (33) Tarkistus: Kuinka suuria ovat virrat, 2 ja 3, sekä jännitteet ja 3. =2Ω, = 2 3 Ω, = 3 Ω, =2V, =4V, =3A. = = =6A (34) 3 = 2 =9A (35) = = 6 V (36) 3 = =V (37) 37. Kuvan kytkin on aluksi auki. Päättele, kuinka suuria ovat virta sekä jännitteet ja. Laske vastusten yhdessä kuluttama teho. Paljonko muuttuu, jos kytkin suljetaan? =2 Ω, =4Ω, =2Ω, 4 =2Ω, =30V, =0V, =2A. 4 ( ) ( 4 ) =0 (38)
31 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto = =2A 4 (39) = =4V (40) =0 = =22V (4) P = =40W (42) ja muut jännitteet eivät teoriassa muutu, vaikka jännitelähteen rinnalle kytkettäisiin mitä tahansa (oikosulkua tai erisuuruista jännitelähdettä ei saa kytkeä)! 38. Laske jännite ja virta. = 0,8 A, = 0, A, = 0 V, = 6 V, = =4Ω. =0 = =4V (43) = = =0,2 A (44) 39. Laske virta seuraavilla lukuarvoilla: =2V, =4V, =2A, =4A, =2Ωja =4Ω. 2 =0 = =A (45) 2 = =A (46) = 2 =0 = 2 =4A (47) 40. Laske virrat ja 2. =2Ω, =4Ω, =6Ω, 4 =8Ω, =0V, =0 V, 3 =20V, =A, =2A =0 = =5A (48)
32 32 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto =0 2 = 3 = 5 A (49) = = = 4 A (50) 4. Laske virrat, 2, 3, 4 ja 5. =2Ω, =4Ω, =6Ω, 4 =8Ω, =0 V, =0V, 3 =20V, =A, =2A =0 = =5A (5) 2 3 =0 2 = 3 = 5 A (52) = 3 3 = = 4 A (53) = = 2 =0A (54) 2 = 5 5 = 2 = 7 A (55) 42. Laske virta. =2A, =V, =5V, =6,5 Ω, =2Ω, =3Ω, 4 =4Ω. 4 ( ) 4 =0 = =A (56) Laske jännite ja virta. =A, =3A, =9V, =3V, = =2 Ω. ( )=0 (57) = ( ) =2A (58) = = ( ) = 2 V (59)
33 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite ja virta. =A, =3A, =V, =3V, = =2Ω. = =4A (60) =0 =0V (6) 45. Laske virta. =9V, =3V, =3A, =2Ω, =2Ωja =3Ω = 2 3 = 2 2 = = 2 (62) ( 2 ) 2 =0 (63) ( )( 2) =0 } {{ } (64) 2 = ( )2 = 5 A (65) 46. Laske jännite. =2V, =6V, =4A, =2A, =4Ω, =2Ω, =2Ω. =0 = =A (66) 3 = ( )=2V (67) 3 =0 = 3 = 4 V (68)
34 34 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =0V, =3V, =,5 A, =A, =2Ωja =2Ω. ( ) =0 (69) = ( ) =0,5 A (70) = =2A (7) 48. Laske virta. =0Ω, =5Ω, =0Ω, 4 =20Ω, =A, =2A, =0V = (72) 3 =0 ( ) =0 (73) = = 2 A (74) 49. Kaikki kuvan lähteet ovat tasasähkölähteitä. Laske jännite ja virrat ja 2. = A, =3A, =V, =3V, = =2Ω. 2 = =,5 A (75) 2 = =4A (76) 2 =0 =0V (77)
35 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite. =4Ω, =2Ω, =2Ω, =2A, =8V, =4V. =0 (78) ( )=0 (79) = =A (80) = =4V (8) 5. Laske virta. =4Ω, =2Ω, =A, =2A, 3 =3A, =6V, =4 V, 3 =2V. 3 3 =0 = =0,5 A (82) = 3 =5,5 A (83) ( = ) (84) ( 3 2 =0) (85)
36 36 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =2A, =0V, =5V, =2,5 Ω, =5Ω, =5Ω. 2 3 =0 =2A (86) 2 =0 2 =3A (87) 3 =0 3 =A (88) = 2 3 = 4 A (89) 53. Laske jännite ja virta. =2A, =0V, =20V, 3 =5V, =2Ω, =3Ω. 3 3 = 3 =5V (90) = =5A (9) 3 = = 3 A (92) = 3 =2A (93) 54. Miten voisit laskea virrat, 2 ja 3, jos tuntisit komponenttien lukuarvot. lmoita tulokset kirjainlausekkeina =0 = 3 (94) 3 = }{{} 2 = 3 (95) ( 2 =0) (96)
37 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta. =6,5 Ω, =5Ω, =4Ω, 4 =6Ω, 5 =4Ω, 6 =4Ω, 7 =24Ω, =25V = =8Ω 5 6 (97) 4567 = =0Ω (98) = 4567 =2,5 Ω 4567 (99) = =2A (200) 4567 = =0,8 A (20) Laske virta. =2A, =4A, =0V, =5V, 3 =20V, =2,5 Ω, =5Ω, =0Ω =0 = 4 A (202) 2 3 =0 2 = 5 A (203) 3 3 =0 3 =2A (204) 3 2 =0 =3A (205) 57. Laske virta ja jännite Kirchhoffin lakien avulla. =A, =2A, =0V, =,723 V, =2Ω, =4Ω, =3Ω, 4 =4Ω, 5 =5Ω = =3A (206) =0 (207) = =V (208)
38 38 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske vastusten jännitteet. =4V, =2A, =2Ω, =Ω, =4Ω, =2A. 2 (? = (2) =) (209) = 2 3 = 2 3 (20) 2 3 =0 2 = 3 (2) = = 3 =4V (22) = =4V (23) 2 = 3 =6V (24) 59. Laske kuvan vastusverkon resistanssi (eli virtalähteen näkemä resistanssi). Voit käyttää samaa menetelmää kuin ohjattujen lähteiden yhteydessä. =A, =Ω, =Ω, =Ω, 4 =Ω, 5 =Ω ? ( ) 2 =0 2 = 2 (25) ( 2 )=0 =2 2 (26) ( 2 ) 2 4 ( 2 )= =0 (27) 2 3( 2 )=0 =0,5 A 2 =0 (28) = = =Ω (29) 60. Kaikilla kuvan lähteillä on sama taajuus. Laske jännite ja virrat ja 2. =A, =3A, =V, =3V, = =2Ω. 2
39 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto = =,5 A (220) 2 = =4A (22) 2 =0 =0V (222) 6. Laske jännitteet ja 2. =4A, =3A, 3 =2A, =0V, =6V, = = =5Ω = 3 =5A (223) = =25V (224) 2 =0 2 = =9V (225) ( =35V) (226) Osa lukuarvoista oli turhia. Virtalähteen jännite ei tietenkään ole nolla yleensä. 62. Laske virta ja jännite 2. =0V, =4V, 3 =6V, =8Ω, =4A, =A =0 = 3 =0,5 (227) = =4,5 A (228) 2 3 =0 2 = 3 =2V (229) 63. Laske jännite Kirchhoffin jännitelain avulla ja virta Kirchhoffin virtalain avulla. =6Ω, =4Ω, =0V, =20V, 3 =4V, =0, A, =0,4 A, 3 =0,5 A.
40 40 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto = 3 = 3 = 0,8A (230) 3 =0 = 3 = 6V (23) 64. Laske Kirchhoffin lakien avulla virrat 2 ja 3. =0V, =4V, 3 =6V, =8Ω, =4Ω, =A. Muita lukuarvoja ei tarvita! =0 2 = 3 =2A (232) 3 =0 = 3 =0,5 A (233) 3 = 2 3 = 2 =,5 A (234) 65. Laske virta. =A, =2A, 3 =3A, =4V, =0V, 3 =6V, 4 =5 V, = =2Ω =0 2 = 4 = 2,5 A (235) 2 = = 2 =3,5 A (236)
41 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite Kirchhoffin lakien avulla. =4A, =3A, =0V, =2Ω, =4Ω, =5Ω. 3 3 =0 (237) = ( ) = V (238) Huom: 3 = =A. Se ei ole. os virtalähteen jännite olisi yleisesti nolla, en yleisesti ottaen kysyisi sitä koetehtävässä (vaikka eihän minusta aina tiedä...). 67. Laske jännite ja virrat, 2, 3 ja 4. =20Ω, =0Ω, =40V, =20 V =A, =2A = = 20 V = =2A (239) 2 = = 2A 3 = =3A (240) 4 = 2 3 = = 3 A (24) 68. Kuinka suuri jännite on oheisen piirin liittimien välillä? = 2 Ω, = 4 Ω, =6Ω, =0V, =A = 2 3 = 2 ( = ) (242) 2 3 =0 2 = =A (243) = 2 =2V (244)
42 42 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske virta peräkkäisten lähdemuunnosten avulla. =2V, = 300 Ω, = 00 Ω, =75Ω, 4 =50Ω. 3 4 = ( ) =5mA (245) ( ) Mikä resistanssi näkyy piirissä portista A-B? Huom. Ohjattujen lähteiden yhteydessä resistanssi on laskettava jännitteen ja virran suhteena kytkemällä napoihin A-B virta- tai jännitelähde. = 000 Ω, = 2000 Ω, = 00 Ω, β = 00. A B 3 2 β = 2 = β 3 (246) (β 3 ) 3 =0 3 = β (247) = (248) =(β ) β (249) = = (β ) β = 60,3 Ω (250) Laskemalla voidaan osoittaa, että ohjattu lähde vastaa tässä resistanssia: x = β ( )β = 94,76 Ω (25) 7. Ohjattu lähde toimii vahvistimena. Laske lähteen navoissa vaikuttava jännite. =5 V, =kω, 0 =kω, g =,5 ms. g =0 = (252) g = = g 0 0 (253) = 0 g = 0 0 g = =2 =0V(254) 0 g
43 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Laske jännite peräkkäisten lähdemuunnosten avulla. =0V, = r, 4 =0,8 V, 3 =,5 ma, r =0Ω, = 000 Ω, = 200 Ω, = 200 Ω, 4 = 000 Ω, 5 = 900 Ω = 3 = r 3 = r 3 =2mA (255) 3 = = 00 Ω (256) = 33 4 =ma (257) = (3 5 ) 4 = 500 Ω (3 5 ) 4 (258) = =0,5 V (259) 73. Kuvassa on tavallisten jännitelähteiden lisäksi virtaohjattu virtalähde, joka käytännössä vastaa transistoria. Laske jännite. =0,7 V, =0,7 V, = β, β =50, =0 kω, =82Ω. =0 = =ma (260) = = β =6,6 V (26)
44 44 Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto Mikä pitäisi vastuksen arvon olla, jotta virtalähteen jännite olisi sama molemmissa piireissä. = 2500 Ω, = 00 Ω, g m =0,04 S. g m = ( g m {}}{ )= ( ) 2 (262) ( g m )= (263) ( g m )= (264) ( g m )( )= (265) = ( g m ) ( g m ) = ( g m ) g m = 0 Ω (266) 75. Laske jännitteet, 2 ja 3, virta sekä vastuksen 4 ottama teho P 4. Virtalähde on virtaohjattu. =8V, =2V, =2Ω, =Ω, =5Ω, 4 =2Ω, 5 =3Ω, β = β 3 = =A (267) = =2V (268) 2 = =6V (269) = β = =3A 4 (β ) 4 (270) 3 = β 5 =39V (27) P 4 = =72W (272)
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset
LisätiedotThéveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2
Théveninin teoreema Vesa Linja-aho 3.0.204 (versio.0) Johdanto Portti eli napapari tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. simerkiksi auton
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kirchhoffin lait, rinnan- ja sarjakytkentä, lähdemuunnokset Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kirchhoffin virtalaki rinnankytkentä sarjakytkentä
LisätiedotSähkövirran määrittelylausekkeesta
VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien
LisätiedotKatso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/
4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos
Lisätiedotl s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0
1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona
LisätiedotSMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-1100: PIIIANALYYSI I Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Kirja: luku 3 Luentomoniste: luvut 4.2, 4.3 ja 4.4
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu
S-55.00 SÄHKÖTKNKKA JA LKTONKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu Kimmo Silvonen Tentti 4.5.0: tehtävät,3,4,6,8.. välikoe: tehtävät,,3,4,5.. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0. Saat vastata vain neljään
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNKKA A KTONKKA Kimmo Silvonen Tentti 20.5.200: tehtävät,3,5,6,8.. välikoe: tehtävät,2,3,4,5. 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0. Saat vastata vain neljään tehtävään/koe. Sallitut: Kako, (gr.)
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.103 SÄHKÖTKNKK 21.12.2000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,4,8,9 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät,7,8,9,10 Oletko jo ehtinyt vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.
LisätiedotElektroniikka, kierros 3
Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f
LisätiedotLuento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 6 1 DEE-11000 Piirianalyysi Ensimmäinen välikoe keskiviikkona 19.11. klo 13-16 salissa S1. Aihepiiri: Tasasähköpiirin analyysi (monisteen luvut 1-6) 2 Solmupistemenetelmä
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.0 SÄHKÖTEKNKKA 9.5.000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,,5,8,9. välikoe: tehtävät,,,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.. aske virta.
LisätiedotSähkötekniikka ja elektroniikka
Sähkötekniikka ja elektroniikka Kimmo Silvonen (X) Piiriteoria Circuit Theory. Työkalut Tools Luento Oppikirja: Sähkötekniikka ja piiriteoria. Tämän viikon teoria on yleispätevää eikä rajoitu DC-analyysiin!
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S-55.3 SÄHKÖTKNKKA.5.22 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,3,4,6,9. välikoe: tehtävät,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9, Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen nyt.. Laske virta.
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S-55.103 SÄHKÖTKNKKA 7.5.004 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,5,7,9 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen nyt.
LisätiedotMittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014
Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNIIKK J KTONIIKK Kimmo Silvonen alto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu C Välikoe on kääntöpuolella! Tentti 7.4.04. Tehtävät,, 4, 6, 7. Saat vastata vain neljään tehtävään! Sallitut:
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut
A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi
LisätiedotSATE.1040 Piirianalyysi IB syksy /8 Laskuharjoitus 1: Ohjatut lähteet
STE. iirianalyysi syksy 6 /8 Tehtävä. Laske jännite alla olevassa kuvassa esitetyssä piirissä. Ω, Ω, Ω,, E V, E V E E Kuva. iirikaavio tehtävään. atkaisu silmukkamenetelmällä: E E Kuva. Tehtävän piirikaavio
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNKKA JA KTONKKA Tentti 5.5.008: tehtävät,3,4,6,9. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo Silvonen.
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät
Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä
LisätiedotSähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotDEE Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Tasasähköpiirien systemaattinen ratkaisu: kerrostamismenetelmä, silmukkavirtamenetelmä, solmupistemenetelmä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet silmukkavirtamenetelmä
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotTaitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003
Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Tentti 4.5.2009: tehtävät,,4,6,9. välikoe: tehtävät,2,,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe. Sallitut: Kako, (gr.) laskin, (MAO)..
LisätiedotTA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11
TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11 Vesa Linja-aho Metropolia 7. syyskuuta 2011 Vesa Linja-aho (Metropolia) TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) 7. syyskuuta 2011 1 / 123 Sisällysluettelo
LisätiedotDEE Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Theveninin ja Nortonin ekvivalentit, kuorman maksimiteho Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Theveninin ekvivalentti Nortonin ekvivalentti kuorman
LisätiedotELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)
1 ELEC-C3230 Elektroniikka 1 Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit) 1 luennon pääaiheet Motivointi Piirianalyysin kertaus Vahvistinmallinnus (liuku 2. luentoon) 2 https://www.statista.com/outlook/251/100/consumer-electronics/worldwide
LisätiedotErään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.
DEE- Piirianalyysi Harjoitus / viikko 4 Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä jännitteen ja virran arvot ovat t Kun t, v te t 5t 8 V, i te t 5t 5 A, a) Määritä
Lisätiedot14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.
Luku 14 Lineaaripiirit Lineaaripiireillä ymmärretään verkkoja, joiden jokaisessa haarassa jännite on verrannollinen virtaan, ts. Ohmin laki on voimassa. Lineaariset piirit voivat siis sisältää jännitelähteitä,
LisätiedotPIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström
PIIRIANAYYSI Harjoitustyö nro 7 Kipinänsammutuspiirien mitoitus Mika emström Sisältö 1 Johdanto 3 2 RC-suojauspiiri 4 3 Diodi suojauspiiri 5 4 Johtopäätos 6 sivu 2 [6] Piirianalyysi Kipinänsammutuspiirien
LisätiedotMS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45
MS-A3/A5 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45 Tehtävä (L): Hahmottele kompleksitasoon ne pisteet, jotka toteuttavat a) z 2i = 2, b) z 2i < 2, c) /z
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA A KTONIIKKA Tentti 0.1.006: tehtävät 1,3,4,6,8 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotSähkötekniikan perusteet
Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä
LisätiedotYhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.
2. MS-A000 Matriisilaskenta 2. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2..205 Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia { 2x x 2 = x x 2 =
Lisätiedot2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?
SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu
S-55.00 SÄHKÖKNKKA JA KONKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu Kimmo Silvonen entti 0..0: tehtävät,3,5,6,8.. välikoe: tehtävät,,3,4,5.. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0. Saat vastata vain neljään
LisätiedotMagneettinen energia
Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee
Lisätiedot3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.
Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p. Viiden oheisen 3D-kappaleen kuvannot kolmesta suunnasta katsottuna on esitetty seuraavalla sivulla. Merkitse oheiseen
LisätiedotDIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ
1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Tentti 9..006: tehtävät,3,5,7,9. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo Silvonen.
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotSATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä
ST1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät 018 1 /9 Tehtävä 1. Määritä alla esitetyssä piirissä kuormassa (vastuksessa) R L lämmöksi kuluva teho käyttäen hyväksi kerrostamismenetelmää. 0 kω, R 5 kω, R 0 kω, 0 kω,
LisätiedotLABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S-55.103 SÄHKÖTKNIIKKA 19.12.2002 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,4,7,9 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen
LisätiedotELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen
2. välikoe.2.207. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite u 2 (t) ajan t 4 t kuluttua kytkimen sulkemisesta. 9 V S 50 Ω, 00 Ω, 50 Ω. t 0 {}}{{}}{ S t 0 u u 2 (t) 2. aske jännite U yhden millivoltin
LisätiedotAnalogiapiirit III. Tentti 15.1.1999
Oulun yliopisto Elektroniikan laboratorio nalogiapiirit III Tentti 15.1.1999 1. Piirrä MOS-differentiaalipari ja johda lauseke differentiaaliselle lähtövirralle käyttäen MOS-transistorin virtayhtälöä (huom.
LisätiedotC 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat
S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.3 SÄHKÖTKNIIKK.5. Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,3,5,7,8. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät,7,8,9, Oletko muistanut vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.. aske jännite U. =Ω,
LisätiedotSähkötekniikan perusteet
Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:
LisätiedotELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
Kimmo Silvonen, Aalto ELEC 2. välikoe 12.12.2016. Saat vastata vain neljään tehtävään! 1. Tasajännitelähde liitetään parijohtoon hetkellä t 0. Lakse kuormavastuksen jännite u 2 (t) hetkellä t 3,1 t ottamalla
LisätiedotTASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET
TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
LisätiedotSähköopin kolme perussuuretta
Sähköopin kolme perussuuretta Suure Tunnus Yksikkö Yksikön lyhenne Jännite U Voltti V Sähkövirta I Ampeeri A Resistanssi R Ohmi Ω Jännite on kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero. Jännite saa
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotSMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos
SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 1 Maxwellin & Kirchhoffin laeista Piirimallin
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotS Piirianalyysi 1 2. välikoe
S-55.20 Piirianalyysi 2. välikoe 4.2.200 aske tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan
LisätiedotLineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä
Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 1 Kirchoffin ensimmäinen laki: Missä tahansa virtapiirin liitoskohdassa pisteeseen saapuvien sähkövirtojen summa on yhtä suuri kuin siitä poistuvien sähkövirtojen
LisätiedotTaitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali 24.1.2008
Taitaja2008, Elektroniikkalajin semifinaali 24.1.2008 Kilpailijan nimi: 1) Oheisen kytkennän kokonaisresistanssi on n. 33 Ohm 150 Ohm a) 70 Ohmia b) 100 Ohmia c) 120 Ohmia 120 Ohm 2) Oheisen kytkennän
LisätiedotOperaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
LisätiedotKun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.
DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, ratkaisuehdotukset Järjestelmien lineaarisuus ja aikainvarianttisuus Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla
Lisätiedot2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D
11 2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D Oleellista sweep -sovelluksissa on se, että DC-sweep antaa PSpice A/D avulla graafisia esityksiä, joissa vaaka-akselina on virta tai jännite, AC-sweep antaa PSpice
LisätiedotPynnönen SIVU 1 KURSSI: Opiskelija Tark. Arvio
Pynnönen SIVU 1 ELEKTRONIIKKA & SÄHKÖOPPI SÄHKÖTEHO JA LÄMPÖ KURSSI: pvm Opiskelija Tark. Arvio Työ tavoite Opiskelija osaa arvioida sähkötehon tai oikeammin sähköenergian lämmittävän vaikutuksen komponenttiin/komponentteihin
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotDC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä
1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.11 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Kimmo Silvonen Tentti.1.11: tehtävät 1,3,5,6,1. 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5.. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,1. Saat vastata vain neljään tehtävään/koe. Sallitut: Kako,
LisätiedotSATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015
1 SAT1050 PANAYYS / MAAT VSAPUSTO: APA, MATAB JA SMUNK -HAJOTUSTYÖ / SYKSY 2015 Harjoitustyön tarkoituksena on ensisijaisesti tutustua Aplac-, Matab ja Simulink simulointiohjelmistojen ominaisuuksiin ja
LisätiedotTyö 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN
TUUN AMMATTKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSKAN LABOATOO V. 5.14 Työ 449 4h. SÄHKÖVAN ETENEMNEN TYÖN TAVOTE Perehdytään vaihtovirran etenemiseen värähtelypiirissä eri taajuuksilla eli resonanssi-ilmiöön ja sähköenergian
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotVIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;
VITAPIIIASKUT II Tarkastellaan sinimutista vaihtjännitettä ja vaihtvirtaa; u sin π ft ja i sin π ft sekä vaihtvirtapiiriä, jssa n sarjaan kytkettyinä vastus, käämi ja kndensaattri (-piiri) ulkisen vastuksen
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015
SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään
Lisätiedot2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio
x = x 2 = 5/2 x 3 = 2 eli Ratkaisu on siis x = (x x 2 x 3 ) = ( 5/2 2) (Tarkista sijoittamalla!) 5/2 2 Tämä piste on alkuperäisten tasojen ainoa leikkauspiste Se on myös piste/vektori jonka matriisi A
LisätiedotKondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)
Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri) Virta alkaa kulkea, kondensaattori varautua, vastustaa yhä enemmän virran kulkua I Kirchhoffin lait ovat hyvä idea 1. Homogeeniyhtälön yleinen ratkaisu: 2.
LisätiedotOikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:
A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotLABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen
LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotProjekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on
EPOP Kevät 2012 Projeti 5 Systeemifuntiot ja asiportit Tämä projeti tehdään 3 hengen ryhmissä. yhmääni uuluvat Kuin ryhmistä tarastelee piiriä eri taajuusilla. yhmäni taajuus on Seuraavan projetin aiana
LisätiedotRATKAISUT: 21. Induktio
Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön
LisätiedotKaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.
FYSE300 Elektroniikka 1 (FYSE301 FYSE302) Elektroniikka 1:n (FYSE300) laboratorioharjoitukset sisältävät kaksi työtä, joista ensimmäinen sisältyy A-osaan (FYSE301) ja toinen B-osaan (FYSE302). Pelkän A-osan
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian
LisätiedotMITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA
OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä
Lisätiedot