Koteja vai kopperoita (lapsillemme)? Tomi Henriksson I asumisasioiden päällikkö Oulun kaupunkisuunnitteluseminaari

Transkriptio

1 Koteja vai kopperoita (lapsillemme)? Tomi Henriksson I asumisasioiden päällikkö Oulun kaupunkisuunnitteluseminaari

2 Rakennuslehti 1/2018 Yle Yle HS HS HS HS

3 Onko suomalaisen asuntopolitiikan päätavoitteena tuottaa pieniä koppeja sijoittajille? 1h + kt, 21,0 m 2 Myyntihinta alk ,88 Velaton hinta alk , /m 2

4 Pienten asuntojen tarve Pienille asunnoille on tarvetta, koska yksinasuvien määrä on kasvanut Suomessa rajusti Yhden hengen talouksien ja yksiöiden välille ei kuitenkaan voi vetää yhtäläisyysmerkkiä Vantaalaiset asuntokunnat 2018 Asuntokunnat Suomessa koon mukaan

5 Kerrostaloasunnoille myönnetyt rakennusluvat Lähde: RT:n suhdannekatsaus 10/2018 / Tilastokeskus

6 Yksiöiden osuus kerrostaloasuntojen rakennusluvista suurissa kaupungeissa Lähde: RT:n suhdannekatsaus 10/2018 / Tilastokeskus

7 Pienten asuntojen etuja? vastaa pienten asuntojen kasvaneeseen kysyntään asunnon kokonaisvuokra jää pienemmäksi, vaikka neliövuokra voi olla suuri mahdollistaa pienemmällä taloudellisella panoksella pääsyn asuntomarkkinoille (joko sijoittajana tai omistajana) vuokrauspotentiaali sijoittajalle on suuri ja yhteiskunnan tuki on maksimaalisesti hyödynnettävissä asumiseen, jos vuokralaisen omat tulot eivät vuokraan riitä (asumislisä ja toimeentulotuki) pienten asuntojen suuri määrä vähentää riskejä ja helpottaa rakennuttajien mahdollisuuksia käynnistää uusia asuntokohteita (sijoittajakysyntä) ekologisuus - kun ihmiset asuvat tiiviimmin on lämmitettävää pinta-alaa per henkilö vähemmän kun pieniä asuntoja on tarpeeksi, yleinen vuokrataso laskee?

8 Pienten asuntojen riskejä? liian pienissä asunnoissa (15-30 h-m2) on olematon muuntojoustavuus ja asumisen laatutaso laskee liian paljon pieniä asuntoja samassa rakennuksessa lisää asukkaiden vaihtuvuutta ja voi lisätä rauhattomuutta ja heikentää asukkaiden turvallisuuden tunnetta pienten asuntojen keskittyminen liiaksi yksittäiseen rakennukseen, on riski omistajien ja rahoittajien kannalta pienten asuntojen keskittyminen samalle asuinalueelle lisää riskejä oleellisesti ja voi johtaa koko asuinalueen leimautumiseen läpikulkualueeksi ja segregaatiokehitykseen asuinalueen palvelutaso riippuu pitkälti alueen asukasjakaumasta ja pienten asuntojen suuri määrä heikentää erityisesti perheille suunnattujen palveluiden toimintaedellytyksiä muuttoliike alueille, joilla on perheasuntoja ja hyvät palvelut nykyiset pienasunnot eivät vastaa kovin hyvin suurten käyttäjäryhmien, kuten opiskelijoiden ja ikääntyneiden tarpeisiin (yhteisten tilojen ja aputilojen puute)

9 Asukaskokemuksia uusista vantaalaisista kerrostaloasunnoista ja -alueista Miten asukkaat kokevat uudet kerrostaloasunnot ja asuinympäristön? Tausta: Pienten asuntojen rakentamisbuumi ja kysyntä Otos: -uudet kerrostalot asuntojen keskipinta-ala alle 50 h-m2 -kaikki talojen huoneistot -eri hallintamuotoja -lähes 2000 kotitaloutta 830 vastaajaa 83 % joko erittäin tyytyväisiä tai jokseenkin tyytyväisiä nykyiseen asuntoonsa ja 81 % tyytyväisiä asuinalueeseensa mitä nuorempi vastaaja, sitä tyytyväisempi 53 % kokee asuvansa joko hyvin epätodennäköisesti tai melko epätodennäköisesti asunnossaan enää viiden vuoden kuluttua

10 Asukaskokemuksia uusista vantaalaisista kerrostaloasunnoista ja -alueista Ennakkokäsityksistä huolimatta asuinalue on siisti, rauhallinen ja viihtyisä, 'vanha' lähiö. Vastaaja, 56 Tosi iso yllätys oli, että taloyhtiön osakkeista oli noin puolet sijoitusasuntoja eli pankin omistuksessa. Tarkoittaa sitä, että puolet asukkaista on vuokralaisia. Vastaaja, 54 Uudiskohteiden asunnot ovat todella pieniä. Asunnon piti olla 2 h + keittiö, mutta keittiöön ei mahtunut edes ruokapöytä, joten asunto onkin 2 h + keittokomero. Vastaaja, 71 Toivoisin, että alueelle rakennettaisiin muutakin kuin vain yksiöitä ja pieniä kaksioita. Huolestuttaa, että millainen alueesta tulee tulevaisuudessa kun alueen väestö on nuorta, jotka jatkuvasti muuttavat. Vastaaja, 30 Asuintaloni on viihtyisä ja naapurit mukavia. Vastaaja, 49 Olen erittäin tyytyväinen nykyiseen asuntooni, pyörätuolilla kulkeminen ja esteettömyys on otettu hyvin huomioon. Vastaaja, 68

11 Uusissa vantaalaisissa kerrostaloissa asuvien muuttoaikeet ja niihin vaikuttavat tekijät Pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaiset tekijät lisäävät asukkaiden muuttoaikeita tekijät niin asukkaiden sosioekonomisiin ominaisuuksiin liittyviä kuin asuinalueen sekä asunnon ominaisuuksiin liittyviä Onko joillain tekijöillä voimakkaampi vaikutus kuin toisilla? Asunto- ja kaupunkirakenteellisen merkityksen painotus: tarkasteltavana etenkin yksiöiden määrä ja niiden vaikutus muuttoaikeisiin ja muihin asukaskokemuksiin Tutkimuskysymykset: 1. Mitkä sosioekonomiset, kaupunkirakenteelliset sekä asuntoon liittyvät tekijät lisäävät muuttoaikeita? Lähde: Elina Virtanen, Pro gradu tutkielma, Helsingin yliopisto, maantieteen laitos 10/ Mikä merkitys pienten asuntojen määrällä sekä asuinrakennuksessa että asuinalueella on muuttoaikeisiin ja yleiseen asumistyytyväisyyteen?

12 Yksiöiden vaikutus turvattomuuden kokemuksiin Muuttajaryhmiä tarkasteltiin faktorianalyysilla, jonka perusteella muuttajat voidaan jakaa kolmeen ryhmään Voimakkaimmin halusivat muuttaa ne vastaajat, jotka kokivat turvattomuutta Yksiöiden runsaalla määrällä asuinrakennuksessa on tilastollisesti merkitsevä yhteys turvattomuuden tunteeseen Koetko asuinrakennuksessasi ja asuinalueellasi turvattomuuden tunnetta? Koen En koe Kokonaismäärä Asuinrakennuksessa yksiöitä < 30 % 31 % 69 % 508 Asuinrakennuksessa yksiöitä % 41 % 59 % 200 Asuinrakennuksessa yksiöitä % 52 % 48 % 94 Kokonaismäärä Lähde: Elina Virtanen, Pro gradu tutkielma (Helsingin yliopisto, maantieteen laitos 10/2018)

13 Yksiöiden vaikutus muuttoaikeisiin Kun yksiöiden määrä ylittää yli puolet asuinrakennuksen huoneistotyyppijakaumasta, lisääntyvät asukkaiden muuttoaikeet Kuinka todennäköisesti asutte asunnossanne vielä viiden vuoden kuluttua? Epätodennäköistä Todennäköistä En osaa sanoa Kokonais- määrä Asuinrakennuksessa yksiöitä < 30 % Asuinrakennuksessa yksiöitä % Asuinrakennuksessa yksiöitä % 53 % 36 % 11 % % 36 % 18 % % 18 % 19 % 95 Kokonaismäärä Lähde: Elina Virtanen, Pro gradu tutkielma (Helsingin yliopisto, maantieteen laitos 10/2018)

14 Uusien kerrostalojen huoneistotyyppitarkastelu Kivistön posti-numeroalueella Vuonna * valmistuneiden kaikkien kerrostalojen huoneistotyyppijakauma alueella * Sisältää 2018 valmistuvat * Sisältää 2018 valmistuvat

15 Asuntotuotanto Vantaalla

16 Vantaa: uusien kerrostaloasuntojen huoneistotyypit 2006, 2016 ja 2017 (valmistuneet asunnot) N = 769 N = N =

17 Vantaalla Vuonna 2006 yksiöiden keskipinta-ala oli 40,7 h-m 2, vuonna 2017 kaikkien luvitettujen kerrostaloasuntojen keskipinta-ala oli 41,0 h-m 2

18 Vantaalla rakennetaan ratojen varteen Valmistuneet asunnot Rakenteilla olevat asunnot Valmistuneet asunnot 1 km juna-asemasta 1/

19 Esimerkkejä asuntokohteista: Kvartsijuonenkuja 1, kerrokset 1-2 Kerros 1 Kerros 2 Yksiöitä huoneistotyypeistä 61 % (asuntoja = 23) Asuntojen keskikoko 32,3 m²; yksiöiden keskikoko 24 m². Ensimmäisen kerroksen yksiöissä huonekorkeus yli 3 m Yhteistiloja: Ei Valmistumisaika: 10/2019 (arvioitu)

20 Esimerkkejä asuntokohteista: Jaspiskuja 24, kerros 2 Yksiöitä huoneistotyypeistä 93 % (asuntoja = 56) Asuntojen keskikoko 27,6 m²; yksiöiden keskikoko 26 m² Yhteistiloja: saunatila ullakolla Valmistumisaika: 4/2017

21 Esimerkkejä asuntokohteista: Timanttikiteenkuja 2, kerrokset 3-5 Yksiöitä huoneistotyypeistä 100 % (asuntoja = 50) Asunnot ovat loft-asuntoja, joiden koko vaihtelee 28,0-64,5 m² välillä Asuntojen keskikoko 40,6 m² huonekorkeus n. 3 m tai enemmän Yhteistiloja: ei Valmistumisaika: 2020 (arvioitu)

22 Pienten asuntojen sääntely? Vantaan maa- ja asuntopoliittisten linjausten mukaisesti varmistamme tontinluovutuksessa tasapainoisen asuntojen hallintamuotojakauman ja tarvittaessa huoneistotyyppijakauman Esimerkki vantaalaisesta sääntelystä tontinluovutuksessa 1. TARJOUSKILPAILU OMISTUSASUNTOTUOTANTOON Alin hyväksyttävä myyntihinta on 550 /k-m2. Kilpailutontille on rakennettava vapaarahoitteista omistusasuntotuotantoa siten, että tontti jää asunto-osakeyhtiön omistukseen. Rakennuttaja saa myydä kohteen asunnoista korkeintaan kolmasosan asuntosijoittajille. Kilpailun voittaja sitoutuu noudattamaan tontin asemakaavamääräyksiä, tonttikilpailun ohjelmaa sekä kaupungin päättämiä asuntotonttien luovutushetkellä voimassa olevia luovutusehtoja. Asuntojen huoneistotyyppijakauma: yksiöitä korkeintaan 30 % asuntojen kokonaismäärästä kolmioita vähintään 30 % asuntojen kokonaismäärästä perheasuntoja (4 huonetta tai suuremmat) vähintään 10 % asuntojen kokonaismäärästä. Kilpailuun osallistujan tulee sitoutua tähän huoneistotyyppijakaumaan ja se tullaan kirjaamaan myös tontin kauppakirjaan ehdoksi. Ehdon rikkomisesta seuraa sopimussakko.

23 Pienten asuntojen sääntely? Vantaan maa- ja asuntopoliittisten linjausten mukaisesti varmistamme merkittävissä maankäyttösopimuksissa tasapainoisen asuntojen hallintamuoto- ja huoneistotyyppijakauman sekä tarvittaessa asemakaavoissa huoneistotyyppijakauman Asuntojen huoneistotyyppijakaumaa voidaan kaavoissa säädellä suoraan kaavamääräyksillä (keskipintaalavaatimukset) ja epäsuorasti mm. pysäköintinormilla (esim. 1 ap./asunto) ja rakennusten massoittelulla (rakennusalat) Esimerkki vantaalaisesta sääntelystä maankäyttösopimuksessa 6. ASUNTOTUOTANNON RAHOITUS- JA HALLINTAMUOTO JA ASUNTOJEN HUONEISTOTYYPPIJAKAUMA Sopimusalueelle osoitettavasta uudesta asumisen rakennusoikeudesta Yhtiön on toteutettava vähintään 50% vapaarahoitteisina omistusasuntoina. Kaikissa sopimusalueelle rakennettavissa asuinrakennuksissa, jotka eivät ole erityisryhmille kohdennettuja tai erikseen kaupungin hyväksymiä erityiskohteita, asuntojen kokonaismäärästä korkeintaan 30 % saa olla yksiöitä. Sopimussakot Mikäli Yhtiö ei täytä edellä mainittua asuntotuotannon rahoitus- ja hallintamuotoa, se on velvollinen maksamaan Kaupungille toteutetun rakennusoikeuden poikkeamasta sopimussakkoa 200 /k-m 2. Mikäli Yhtiö ei täytä edellä mainittua asuntotuotannon huoneistotyyppijakaumaa, se on velvollinen maksamaan Kaupungille poikkeamasta sopimussakkoa /h-m 2 sallittujen yksiöiden määrän ylittävien huoneistoneliöiden osalta.

24 Kiitos