Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2018 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2018 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta"

Transkriptio

1 Laukaan asuntomessualue Valon Herra Muuramen Paavalinvuori ja Vuorenlahti Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2018 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jyväskylän Lutakko

2 Jyväskylän seudun asumiskatsaus Katsauksessa esitetään tietoa Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen asumiseen ja rakentamiseen liittyvistä ilmiöstä. Katsauksen tarkoituksena on tuottaa tietoa asumisen seudullisista ilmiöistä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä luottamushenkilöille että kaupunki- ja kuntaorganisaatioissa toimiville virkamiehille ja suunnittelijoille. Katsauksessa on esitetty tietoa menneestä kehityksestä, tunnistettu asumisessa ja asuinrakentamisessa havaittavia trendejä sekä ennakoitu tulevaa. Tarkastelun aikajakso on pääasiassa vuodesta Lisäksi verrataan nykyistä tilannetta edelliseen asumiskatsaukseen tietoihin. Joitakin lukuja on voitu päivittää jo vuoden 2018 tiedoilla. Jyväskylän seudun asumiskatsaus on laadittu Jyväskylän kaupungin sekä Muuramen ja Laukaan kuntien yhteistyönä. Nykymuodossaan asumiskatsaus laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, jota on käytetty tämän asumiskatsauksen pohjana. Asumiskatsausta on tarkoitus laatia vuosittain. Sisältöä teemoitetaan ja fokusoidaan tarpeen mukaan eri vuosina. Tiettyjä teemoja, kuten rakentamista seurataan, kuitenkin vuositasolla myös jatkossa. Katsaus pohjautuu Locus-paikkatietojärjestelmään tallennettuihin rakennus- ja huoneistorekisteri-, rakennuslupa- ja väestötietoihin sekä Tilastokeskuksen asumista ja väestö koskeviin tietokantoihin. Lisäksi on käytetty hyödyksi ARAn ARAKIRE-rekisteriä. 2

3 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI JYVÄSKYLÄ, LAUKAA, MUURAME: Osuus koko seudun väestöstä ja asuntokannasta noin 92 % PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ 91,6 % MUURAME TOIVAKKA 8,4 % Muu seutu - Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen: Osuus koko seudun väestöstä ja asuntokannasta noin 8 % 3

4 Seudullisen asumiskatsauksen teemat VÄESTÖN KEHITYS Väestömäärän kehitys ja kasvun nopeuden muutos 2010-luvulla? Seudun väestönkasvun dynamiikka? Luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton merkitys Syntyvyyden trendi seudulla? ASUNTOKANNAN RAKENTEEN MUUTOS JA ASUNTOTUOTANTO Asuntokannan jakautuminen talotyypin, hallintamuodon ja huoneluvun perusteella? Pientalotuotanto? Pientalorakentamisen määrä, luovutetut pientalotontit, myönnetyt rakennusluvat ASUNTOKUNNAT Seudun asuntokuntien keskikoon muutos? Pienten asuntokuntien määrän kasvu kerrostaloissa? Asuntokuntien määrän ja keskikoon muutos VUOKRAMARKKINAT JA ARA- ASUMINEN Vuokrahintojen kehitys? Hintojen kehitys huoneistotyypeittäin, ARAasuntojen ja vapaarahoitteisten hintojen ero, yksiöiden hintakehitys 2010-luvulla Väestöennuste 2025 ja väestönkasvun näkymät tulevaisuudessa? Kerrostalorakentamisen buumi ja asuntotuotannon fokusoituminen pieniin asuntoihin? Kerrostalorakentamisen määrä ja valmistuneet asunnot huoneistokoon mukaan Stabiili rivitalotuotanto? Uudistuotanto ja sen sijoittuminen seudulla? Seudun ARA-tuotanto? 4

5 Väestön kehitys Kävelykadun ihmisvilinää Jyväskylässä Merja Huovelin

6 Väestömäärän kehitys vuosina : Kasvua yhteensä yli asukasta. Suhteellinen kasvu suurinta Muuramessa. Osuus seudun väestöstä Muutos Muutos % 11 % 6 % Jyväskylä ,1 % Laukaa ,3 % Muurame ,9 % 83 % Seutu ,8 % Vuosittainen muutos Keskimäärin/ vuosi Jyväskylä Laukaa Jyväskylä Laukaa Muurame Osuus seudun väestönkasvusta Muurame Seutu % 7 % Vuoden 2018 tiedot ovat tilastokeskuksen ennakkotietoja. Jokainen seudun kunta on kasvanut vuosittain Vuonna 2018 väestönkasvu on ollut kuitenkin seudulla 2010-luvun hitainta. Laukaassa vuonna 2018 väestö pieneni ensi kertaa 2010-luvulla. Myös Muuramessa ja Jyväskylässä väestönkasvu on ollut 2010-luvun vuosittaista keskimääräistä kasvua hitaampaa. Vuosina Muuramen väestönkasvu on ollut seudulla suhteellisesti suurinta. Väestö jakautuu kunnittain samassa suhteessa edelliseen asumiskatsaukseen tietoihin ( ) verrattuna: Jyväskylässä asuu yli 4/5 koko seudun väestöstä. Laukaan osuus seudun väestönkasvusta 2010-luvulla on pienentynyt hieman tarkastelujaksoon verrattuna. Vuoden 2018 kasvusta 98 % sijoittuu Jyväskylään. Lähde: Tilastokeskus: Väestörakenne: Väestö alueittain Väestön ennakkotilasto % Jyväskylä Laukaa Muurame 6

7 Seudun kuntien väestönkasvun muutos vuosittain Seudun kasvu hidastunut viime vuosina Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu Trendi Vuosittainen väestönkasvu 2010-luvun kasvun huippuvuosi Jyväskylä 0,95 % 1,08 % 0,88 % 0,83 % 1,17 % 1,08 % 0,96 % 0,87 % Laukaa 0,79 % 1,07 % 0,58 % 0,65 % 0,83 % 0,56 % 0,04 % -0,26 % Vuonna 2017 seutu kasvoi yli 1200:lla. Väestönkasvun nopeus on hidastunut Jyväskylässä ja Laukaassa 2015 vuoden jälkeen. Muuramessa kasvu on ollut tasaisempaa on ollut seudun väestönkasvun hitain vuosi. Vuoden väestönkasvun trendi on nouseva Jyväskylässä ja Muuramessa. Kaikki kunnat ovat kasvaneet vuosittain Koko seudun väestö kasvaa vuosittain keskimäärin vajaalla prosentilla huippuvuoden jälkeen kasvun vauhti on hidastunut. Koko seudun kehitys seuraa Jyväskylän kehitystä, sillä yli 85 % seudun väestönkasvusta on sijoittunut 2010-luvulla Jyväskylään. Muurame 1,97 % 1,39 % 0,03 % 1,34 % 0,94 % 1,53 % 1,57 % 0,71 % Seutu 0,99 % 1,09 % 0,80 % 0,84 % 1,12 % 1,05 % 0,88 % 0,75 % Lähde: Tilastokeskus: Väestörakenne: Väestö alueittain , Väestön ennakkotilasto

8 Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu Väestönmuutoksen eri osatekijöiden vaikutus väestönkasvuun vuosina : Kuntien välisen nettomuuton osuus kasvusta on lisääntynyt ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus pienentynyt % 25 % 50 % 75 % 100 % 11% 10% 7% 23% 23% 41% 38% 46% 47% 66% 71% 66% 60% 89% 100% * 100% * Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto * Laukaassa ainoastaan luonnollinen väestönlisäys oli väestönkasvun osatekijöistä positiivinen. 59% 31% 28% 54% 52% 26% 23% 22% 25% 17% 19% 23% 7% 8% 8% 1% Kuntien välinen nettomuutto = kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus Nettomaahanmuutto = maahanmuuton ja maastamuuton erotus Luonnollinen väestönlisäys = syntyneiden enemmyys kuolleiden määrään nähden eli syntyneiden enemmyys Laukaassa ja Muuramessa osuudet perustuvat Jyväskylää huomattavasti pienempiin väestönmuutoksiin, joten vuosittainen vaihtelu on suurta. Laukaassa kasvu on selvästi muita seudun kuntia enemmän sidoksissa luonnolliseen väestönlisäykseen kuntien välinen nettomuutto oli Laukaassa negatiivinen ja nettomaahanmuutto pysyi lähes samana. Muuramen väestönkasvu pohjautuu suurelta osin kuntien väliseen muuttovoittoon. Vuonna 2018 luonnollisen väestönlisäyksen osuus kuitenkin kasvoi. Jyväskylässä luonnollisen väestönlisäyksen merkitys on selvästi aikaisempia vuosia pienempi. Varsinkin luonnollisen väestönlisäyksen osuus kasvusta pieneni huomattavasti. Samalla kuntien välisen nettomuuton merkitys on kasvanut. Jyväskylän luonnollisen väestönlisäyksen pienentyminen näkyy myös koko seudun viime vuosien osuuksissa. Viime vuonna kolmannes seudun väestönkasvusta tuli kuntien välisestä nettomuutosta. Nettomaahanmuuton osuus vaihtelee vuosittain, mutta sen osuus 2010-luvun kasvusta on hieman yli viidenneksen. Lähde: Tilastokeskus: Kaikki väestönmuutokset alueittain ja Väestömuutosten ennakkotiedot

9 Syntyneiden lukumäärä vuosittain Jyväskylä Laukaa Muurame Koko seutu Vuonna 2017 syntyvyys oli kaikissa seudun kunnissa keskimääräistä pienempi; lapsia syntyi seudulle 275 vähemmän kuin 2010-luvulla keskimäärin ja 418 vähemmän kuin vuonna Koko seudun syntyvyys ei ole kasvanut vuoden 2014 jälkeen. Vuodesta 2014 eteenpäin syntyvyys on kasvanut seudulla vain edellisvuonna Muuramessa luvulla syntyvyys on laskenut suhteellisesti eniten Laukaassa ja vähiten Muuramessa. Jyväskylässä syntyneiden määrä kattaa yli 83 % seudun syntyvyydestä. Jyrkin lasku syntyvyydessä on tapahtunut vuoden 2015 jälkeen. Seudun syntyvyys laski kuitenkin edellisvuotta enemmän vuonna Syntyvyys on vähentynyt seudulla viidenneksellä vuodesta Laukaassa syntyi vuonna 2017 yli neljänneksen vähemmän lapsia kuin vuonna 2010 Syntyneiden muutos-% Jyväskylä -19,4 % Laukaa -26,6 % Muurame -18,1 % Koko seutu Lähde: Tilastokeskus: Elävänä syntyneet alueittain -20,2 % Syntyvyys vuosina : Syntyvyys ei ole noussut yhdessäkään kunnassa vuoden 2014 jälkeen lukuun ottamatta Muuramen pientä kasvua viime vuonna Jyväskylä Laukaa Muurame Koko seutu Huippuvuodet lihavoitu keskiarvon yläpuolella KESKI-MÄÄRIN / VUOSI

10 Väestöennuste vuoteen 2025: muutos vuosina , väestön määrä vuonna 2025 ja suhteellinen muutos LAUKAA Alle 16-vuotiaat: + 96 (4703): +2,1 % vuotiaat: - 2 (10 769): <0,0 % Yli 64-vuotiaat: (4 345): +20,7 % KOKO VÄESTÖ: (19 817): +4,4 % JYVÄSKYLÄ Alle 16-vuotiaat: -961 (22 610): -4,1 % vuotiaat: (97 090): +5,7 % Yli 64-vuotiaat: (30 500): +23,0 % KOKO VÄESTÖ: ( ): +7,1 % Väestömäärän ennakoidaan kasvavan seudulla yhteensä yli asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Tällöin Laukaan väkiluku on noin , Jyväskylän noin , Muuramen yli ja koko seudun yli Suhteellinen kasvu ennakoidaan nopeimmaksi Jyväskylässä. Laukaassa ja Muuramessa väestön on ennustettu kasvavan yhtä nopeasti. Koko seudun väkiluku kasvaa vuoteen 2025 mennessä 6,7 % Väestöarvion pohjana on Tilastokeskuksen trendiennuste, joka osoittaa mihin suuntaan väestömäärä kehittyy jos kehitys jatkuu nykyisellään. Jyväskylän osalta väestöennustetta on tarkistettu toteutuneeseen kehitykseen peilaten, sillä mm. kokonaisväestönkasvu on ollut ennakoitua suurempaa. Laukaan ja Muuramen osalta on käytetty Tilastokeskuksen ennustetta. Vuoden 2017 Tilastokeskuksen toteutumaa ja ennustetta vertaamalla, Laukaan väestökasvu on arvioitu 88 asukasta suuremmaksi ja Muuramen väestönkasvu päinvastoin 128 asukasta pienemmäksi. MUURAME Alle 16-vuotiaat: - 83 (2 292): -3,5 % vuotiaat: +45 (6 086): +0,7 % Yli 64-vuotiaat: (2 164): +28,7 % KOKO VÄESTÖ: (10 542): +4,4 % Laukaassa lapsimäärän ennakoidaan kasvavan, kun taas Muuramessa ja Jyväskylässä määrän ennakoidaan pienenevän noin 3-4 %. Työikäisten määrässä suurimman suhteellisen kasvun ennakoidaan kohdistuvan Jyväskylään. Muuramessa työikäisten määrän ennakoidaan kasvavan vain vähän ja Laukaassa pysyvän ennallaan. Ikääntyvien määrä kasvaa kaikissa kunnissa merkittävästi: Suhteellisesti eniten Muuramessa, mutta myös Jyväskylässä kasvun arvioidaan olevan lähes neljänneksen. Myös Laukaassa yli 64-vuotiaiden osuus kasva yli viidenneksellä. Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste 2017 iän mukaan alueittain Jyväskylän kaupungin väestöarvio Väestöllisen huoltosuhteen kannalta väestörakenne on tällä hetkellä suotuisin Jyväskylässä 66 % väestöstä on työikäisiä. Laukaassa vastaava prosenttisosuus on 57 % ja Muuramessa 60 %. 10

11 Yhteenveto Väestö ja muuttoliike /2018 Jyväskylässä asuu yli 4/5 koko seudun väestöstä. Kuntien osuudet koko seudun väestöstä ovat pysyneet lähes samana edelliseen katsaukseen (2016) verrattuna. Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen väestömäärä on kasvanut 2010-luvulla yli asukkaalla. Vuonna 2018 seutu on kasvanut yli 1200 asukkaalla. Vuoden 2018 väestönkasvu seudulla on ollut koko 2010-luvun hitainta. Muuramen väestönkasvu on ollut seudun kunnista suhteellisesti suurinta ja on seudun ainoa kunta, jonka väestönkasvu on nopeutunut 2015 jälkeen. Laukaan 2010-luvun väestönkasvusta yli 2/3 selittyy luonnollisella väestönlisäyksellä. Muuramen väestönkasvu pohjautuu suurelta osin kuntien väliseen muuttovoittoon. Jyväskylässä luonnollisen väestönlisäyksen osuus väestökasvusta on pienentynyt merkittävästi viime vuosina. Nettomaahanmuuton osuus seudun 2010-luvun väestönkasvusta on noin viidenneksen vuoden syntyvyys oli kaikissa seudun kunnissa pienempää kuin 2010-luvulla keskimäärin. Jyväskylässä ja Laukaassa vuosi 2017 oli syntyvyyden suhteen 2010-luvun heikoin vuosi. Muuramen syntyvyys pysyi lähes ennallaan. Koko seudun syntyvyys ei ole kasvanut vuoden 2014 jälkeen. Lapsia syntyi seudulle 275 vähemmän kuin vuonna 2010-luvulla keskimäärin. Seudun väestö kasvaa ennusteen mukaisesti vuoteen 2025 mennessä 6,7 % (11 296). Ikääntyvän väestön osuus kasvaa merkittävästi kaikissa seudun kunnissa; vuonna 2025 seudun väestöstä yli viidennes on yli 64-vuotiaita. Alle 16-vuotiaiden määrä seudulla vähenee. 11

12 Asuntokanta 2017 Eri aikakausien rakennuskerrostumaa Laukaassa

13 Seutu Muurame Laukaa Jyväskylä Seutu Muurame Laukaa Jyväskylä Asuntokanta talotyypin mukaan vuosina 2015 ja 2017: Suurin osa seudun asuntokannasta kerrostaloissa. Kerrostalojen osuus on kasvanut % 25 % 29 % 30 % 13 % 13 % 58 % 58 % 66 % 66 % 14 % 14 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus (liike-, toimisto- ym.) Asuntokanta huoneluvun mukaan vuosina 2015 ja 2017: Yleisin huoneistotyyppi on kaksio. Kehyskunnissa huoneistokokojakauma on tasaisempi kuin Jyväskylässä % 17 % 35 % 36 % 22 % 22 % 62 % 61 % 18 % 19 % 56 % 54 % 20 % 20 % 14 % 14 % 22 % 22 % 11 % 12 % 10 % 11 % 1 % 1 % 3 % 3 % 1 % 1 % 1 % 1 % Lähde: Tilastokeskus: Asunnot talotyypin mukaan 2015/2017 Muuramen ja erityisesti Laukaan asuntokanta on hyvin pientalopainotteista. Jyväskylässä asuntokannasta suurin osa on kerrostaloissa. Yli puolet seudun asukkaista asuu kerrostaloissa. Pientalojen osuus on vajaan kolmanneksen ja rivi- ja ketjutalojen noin 14 % luvulla kerrostalojen osuus asuntokannasta on noussut seudulla 3 %-yksikköä. Samalla erillisten pientalojen osuus on pienentynyt 2 %- yksikköä. Rivitaloissa ei ole tapahtunut merkitsevää muutosta luvulla. Edellisen asuntokatsauksen lukuihin verrattuna (2015) asuntokannassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta: Kerrostalojen osuus on hieman kasvanut ja pientalojen vähentynyt. Tämä selittynee Jyväskylän kerrostalotuotannon kasvulla. Jyväskylän asuntokannasta hieman yli puolet on yksiöitä tai kaksioita. Yleisin huoneistotyyppi on kaksio. Muuramen ja Laukaan asuntokannat ovat huoneluvun mukaan tarkasteltuna hyvin samantyyppisiä ja jakaumaltaan tasaisia: Lähes puolet asunnoista on vähintään neljän huonetta sisältäviä. Koko seudulla noin puolet asunnoista on yksiöitä tai kaksioita % 23 % 10 % 23 % 8 % 21 % 8 % 22 % 17 % 34 % 16 % 34 % 21 % 25 % 21 % 24 % 20 % 25 % 22 % 1 % 22 % 1 % 24 % 2 % 20 % 24 % 23 % 2 % 22 % 16 % 12 % 22 % 16 % 12 % 1 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 1 h 2 h 3 h 4 h 5h+ Tuntematon Lähde: Tilastokeskus: Asunnot huoneistotyypin mukaan 2015/2017 Asuntokannan huoneluvuissa ei myöskään ole merkittävää muutosta edellisen asumiskatsauksen lukuihin. Missään huoneluvun luokassa ei ole yli yhden prosenttiyksikön eroa. Myös 2010-luvulla huonelukujen suhde on pysynyt lähes samanlaisena. Viime vuosina Jyväskylään on kuitenkin rakennettu paljon yksiöitä ja kaksioita, joka ei toistaiseksi vielä näy merkittävästi koko seudun asuntokannan rakenteessa. Kokonaisuudessaan seudun asuntokanta koostui vuonna 2017 yli asunnosta. 13

14 Seutu Muurame Laukaa Jyväskylä Asuntokanta hallintamuodon mukaan vuosina 2015 ja 2017 Muiden vuokra-asuntojen kuin arava- tai korkotukivuokra-asuntojen osuus kasvanut % 17 % 3 % 3 % 8 % 7 % 26 % 23 % 27 % 28 % 20 % 21 % Muuramen ja Laukaan asuntokanta on vahvasti omistusasuntopainotteista. Jyväskylässä hallintamuodot jakautuvat tasaisemmin, jossa vuokra-asuminen ja osakeasunnot ovat suurimmat hallintamuodot % 10 % 10 % 14 % 15 % 2 % 17 % 6 % 8 % 8 % 2 % 3 % 6 % 3 % 12 % 9 % 9 % 8 % 7 % 7 % Seudun asuntokanta hallintamuodon ja huoneistotyypin mukaan vuonna 2015 ja 2017 Pienet asunnot suurelta osin vuokrakäytössä. 15 % 15 % 20 % 23 % 21 % 20 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Arava- tai korkotukivuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Muu vuokra-asunto Omistaa asunnon osakkeet Omistaa talon 5h+ 4h 3h 2h 1h 5h+ 4h 3h 2h 1h 12 % 14 % 32 % 34 % 29 % 61 % 62 % 32 % 85 % 22 % 85 % 93 % 93 % 23 % 12 % 47 % 13 % 42 % 33 % 31 % 26 % 26 % 16 % 15 % 1 % 1 % 58 % 58 % 2 % 4 % 5 % 2% 2 % 51 % 51 % 4 % 4 % 2% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 1% 1% 4% 4% 4% 4% 7 % 9 % 11 % 7 % 8 % 11 % 4 % 5 % 4 % 5 % 25 % 26 % Omistus Arava- tai korkotukivuokraasunto Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Kasvavana ilmiönä asuntorakentamisessa ovat olleet sijoittajavetoiset vuokra asunnot. Samalla myös ARA-asuntojen määrä on vähentynyt. Tämä näkyy asuntojen hallintamuodon kehityksessä: Arava ja korkotukivuokra asuntojen osuus on pienentynyt edelleen ja vastaavasti muiden eli vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on kasvanut 3 prosenttiyksikköä edelliseen katsaukseen verrattuna. Vuonna 2010 Arava ja korkotukivuokra asuntojen osuus oli 20 % ja muiden vuokra-asuntojen 17 %. Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta on edelleen pieni vain 3 % seudun asuntokannasta. Muuramessa asumisoikeusasuntojen osuus jää vuonna 2017 alle 1 %. Asunnon huoneluvun ja hallintamuodon välillä on selvä yhteys. Kaikista seudun yksiöistä vain 12 % on omistusasuntoja. Mitä suurempi huoneluku sitä suurempi omistajuuden osuus, ja vastaavasti mitä pienempi asunto sitä suuremmalla todennäköisyydellä se on vuokra-asunto. Pienten omistusasuntojen osuus on vähentynyt vuodesta Seudun yksiöistä lähes ¾ on vuokra-asuntoja. Lähde: Tilastokeskus: Asunnot huoneistotyypin ja hallintaperusteen mukaan 2015/

15 Asuntotuotanto Luhtiasumista Jyväskylässä

16 Valmistuneet asunnot : Vuosi 2018 asuntotuotannoltaan ennätysvuosi Jyväskylässä Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2018 Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu Myönnetyt uusien asuntojen rakennusluvat Jyväskylä Laukaa Muurame Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu Vuosina seudulle on valmistunut keskimäärin 1445 asuntoa/vuosi ja 2010-luvulla yli asuntoa. Kunnittain/vuosi: Jyväskylään 1296 Laukaaseen 80 Muurameen 70 Asuntotuotannon vuosittain kasvu on nopeutunut seudulla joka vuosi 2014 jälkeen. Etenkin Jyväskylään valmistui selvästi keskimääräistä enemmän asuntoja. Laukaan ja Muuramen asuntotuotanto on pysynyt noin asunnon välillä koko 2010-luvun. Jyväskylän osuus kokonaisasuntotuotannosta oli 2018 lähes 95 %. Se on edellisiä vuosia suurempi osuus. Jyväskylän asuntotuotanto oli edellisvuonna 2010-luvun suurinta. Rakennuslupien määrä saavutti huippunsa seudulla vuonna 2017 ja palasi lähemmäksi 2010-luvun keskiarvoa Muuramessa myönnettiin enemmän uusien asuntojen rakennuslupia 2018, kuin yhtenäkään aikaisempana vuonna 2010-luvulla. 16

17 Seudun uudistuotanto vuoden jälkeen valmistuneet asuinrakennukset, asunnot ja asuinkerrosala ( ) valmistuneiden rakennusten ja asuntojen lukumäärä talotyypeittäin Rakennuksia Asuntoja rakennettujen asuinrakennusten kerrosala k-m² KERROSALA Muut kerrostalot Rivitalot Luhtitalot Kehitysvammaisten hoitolaitokset Yhden asunnon talot Kahden asunnon talot Asuntolat, vanhusten palvelut. Ketjutalot Kaikista vuoden 2015 jälkeen rakennetuista asuinrakennuksista noin 66 % on yhden asunnon rakennuksia. Kuitenkin kerrostaloihin sijoittuu noin lähes 75 % kaikista valmistuneista asunnoista valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosalan osuudet kunnittain 7 % 7 % Myös rakennetusta asuinkerrosalasta noin puolet sijoittuu kerrostaloihin. Yhden asunnon talojen osuus on noin neljännes. Yli 85 % uudistuotannon kokonaiskerrosalasta sijoittuu Jyväskylään. 86 % Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2018 Jyväskylä Laukaa Muurame 17

18 2015 jälkeen rakennettujen asuinrakennusten kerrosalan sijoittuminen seudulla Seudulla on valmistunut 2015 jälkeen lähes asuinrakennusta, yli asuntoa ja yli k-m² asuinkerrosalaa. Mannisenmäki Savela-Kuokkala- Kangas Uuden kerrosalan perusteella uudisrakentamisen tiheimmät kohteet ovat Savela-Kuokkala-Kangas kolmion sisällä sekä Länsi- Palokalla erityisesti Mannisenmäki. Kerrosalan sijoittumisen perusteella tärkeimmät kasvusuunnat > uudisrakentamisessa 2015 eteenpäin ovat olleet Palokka sekä Keljonkangas/Muurame ja koillissuunnassa Laukaantien varsi. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit

19 Asuntotuotanto 2017 talotyypeittäin Muurame ja Laukaa pientalopainotteisia, Jyväskylässä vahva kerrostalotuotanto 100 % 75 % 50 % 81 % 10 % Jyväskylä 65 % 9 % 15 % 15 % Laukaa 71 % 14 % Muurame 86 % 76 % 1 % Seutu Pientalot Rivitalot Kerrostalot Asuntolat, vanhusten palvelutalot. Muut Asuntojen jakautuminen talotyyppeihin 2010-luvulla 15 % 76 % 9 % 2017 vuoden asuntotuotannossa korostuu kerrostaloasuminen. Seudun 2010-luvun kerrostalojen osuus asuntotuotannosta seudulla on ollut keskimäärin 68 %. Seudun 2017 asuntotuotannosta yli 3/4 on sijoittunut kerrostaloihin. Kerrostalotuotanto on keskittynyt lähes kokonaan Jyväskylään. Kerrostalojen osuus on kasvanut vuodesta 2013 lähtien. Samalla pientalojen osuus on laskenut vuodesta Rivitalojen osuus nousi vuonna 2017 ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen. 25 % % 28 % 8 % 15 % 9 % Pientalot Rivitalot Kerrostalot Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit

20 ARA-tuotanto seudulla Alkava ARA-tuotanto* seudulla Jyväskylä Normaalit vuokra-asunnot Erityiskohteet Asumisoikeusasunnot Alkavan ARA-tuotannon jakautuminen kohdetyyppeihin 36 % 22 % 43 % Erityiskohteet Normaalit vuokraasunnot Asumisoikeusasunnot *Ei sisällä 10-vuoden korkotuella ja takauslainalla rakennettuja kohteita Lähde: ARA - Alkava ARA-tuotanto kunnittain ja Alkava ARA-tuotanto 2018 kasvukeskuksissa Kuvaajan luvut ovat lähes 99 % Jyväskylän tuotantoa, sillä Muuramessa ei ollenkaan alkavaa tuotantoa ja Laukaassa yhteensä 27 erityiskohteiden asuntoa (2014 ja 2016) tieto on saatavilla vain Jyväskylästä. Erityisryhmien asuntojen määrä on kasvussa myös valtakunnallisesti. ARA-rakentaminen on vähentynyt seudulla Vuonna 2017 ei valmistunut yhtään normaalia ARA - vuokra-asuntoa ja tuotanto oli huomattavasti pienempi kuin aikaisempina vuosina. Samalla kuitenkin asumisoikeusasuntojen tuotanto oli tarkastelujakson korkein. Valtakunnallisesti rajoitusten alainen ARA-tuotanto laski hieman vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna ARA-tuotanto tulee olemaan seudulla vuotta 2017 suurempaa ja erityisesti erityiskohteita alkavan ARAtuotannon määrä oli Jyväskylässä hieman alle

21 Pientalorakentaminen Sääksvuoren pientalomiljöötä

22 Valmistuneet pientaloasunnot : Pientalorakentamisessa kasvua edellisvuodesta. Paritalorakentaminen kasvussa Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan alueelle vuosittainen pientalotuotannon määrä on vähentynyt vuoden 2010 huippumäärästä lähes puoleen Yhden asunnon talot: Jyväskylä Laukaa Muurame Valmistuneet pientaloasunnot , jakautuminen kunnittain: Jyväskylän osuus kasvanut. Paritalojen asunnot: Jyväskylä Laukaa Muurame 116 Jyväskylä on menettänyt osuuttaan pientalorakentamisen kohdekuntana, mutta suurin osa pientaloista rakennetaan edelleen Jyväskylään. Jyväskylän osuus seudun pientalokannasta kasvoi selvästi vuonna Myös Laukaassa valmistuneiden pientaloasuntojen määrä on vähentynyt 2010-luvulla. Muuramessa määrä on hieman kasvanut, jota selittää etenkin viime vuosien kasvanut paritalorakentaminen Jyväskylä Muurame Laukaa 28 % 17 % 55 % % 21 % 64 % Vuonna 2017 seudulla valmistuneista pientaloasunnoista 30 % oli paritaloasuntoja. Paritaloasuntojen vuotuinen kasvu lisääntyi 2017 myös Jyväskylässä. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit

23 Myönnetyt uusien asuntojen pientaloluvat : Myönnettyjen pientalojen lupien määrä kasvanut vuodesta 2014 asti Pientalorakentamisessa on havaittavissa elpymisen merkkejä. Etenkin Jyväskylässä myönnettyjen pientalolupien määrä kääntyi kasvuun vuonna Viimevuonna lupien kasvu oli koko 2010-luvun nopeinta Jyväskylä Laukaa Muurame Paritalojen asuntojen osuus 2017 luvun pientalolupien asunnoista on lähes 40 %. Vajaa kolmannes kaikista vuoden 2017 pientalojen asuntoluvista on Jyväskylän paritaloja. Muuramen pientalolupien kasvu näyttää pysähtyneen Sen sijaan Laukaassa pientalotuotannon määrä kasvoi vuoden 2016 matalimmasta vuodesta. Pientalolupia (asuntoja) on myönnetty mennessä Jyväskylässä 175, Laukaassa 36 ja Muuramessa 35. Näyttää siltä että vuoden 2018 myönnettyjen lupien määrä tulee olemaan lähellä 2017 tasoa. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennusluparekisteri

24 Kerrostalorakentaminen Kerrostaloasumista Jyväsjärven äärellä Lutakossa

25 Valmistuneet kerrostaloasunnot : Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä kasvussa. Rakennukset Asunnot Seudun merkittävimmät uusien kerrostaloasuntojen tihentymät 16,7 % Kangas 22,8 % 48,7% Jyväskylä rakennukset Laukaa rakennukset Muurame rakennukset Seutu rakennukset Jyväskylä asunnot Laukaa asunnot Muurame asunnot Seutu asunnot 10,0 % Keskimäärin seudulle on valmistunut 901 kerrostaloasuntoa / vuosi. Kunnittain: Jyväskylään 842 (keskimäärin 31 rakennusta / vuosi) Laukaaseen 8 (keskimäärin 1 rakennusta / 3 vuotta) Muurameen 9 (keskimäärin 1 rakennusta / 3 vuotta) 2010-luvun kerrostalotuotanto on keskittynyt 98 %:sti Jyväskylään. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä on ollut kasvussa ja vuonna 2017 valmistui huomattavasti keskimääräistä enemmän kerrostaloasuntoja 2017 valmistui sekä ennätysmäärä kerrostaloja (46) että ennätysmäärä kerrostaloasuntoja (1340) 1,8 % Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2017

26 Vuosina valmistuneet kerrostaloasunnot seudulla huoneistokoon mukaan Vuonna 2017 ennätysmäärä valmistuneita yksiöitä. Kerrostalokaksioiden määrän kasvu oli 2017 vuosikymmenen nopeinta. Toisaalta Asuntoja Asuntojen osuus myös yksiöiden määrän kasvu oli lähes % 5 % 4 % 2 % 4 % 2 % 1 % 2 % 100 % yhtä jyrkkää. Kaikissa 14 % 17 % 16 % 90 % % huoneistokokoluokissa valmistui % 27 % 25 % 29 % 80 % enemmän asuntoja kuin Kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen 70 % 39 % osuus on pysynyt lähes samana vuoteen % 38 % 60 % 2016 verrattuna % 51 % 17 % 39 % 33 % 37 % 39 % 44 % 22 % 41 % 34 % 46 % 43 % Kerrostalokaksioiden osuus on kasvanut hieman edellisvuodesta samalla kun kolmioiden osuus on vähentynyt. 1h % 2h % 3h % 4h+ % 1h 2h 3h 4h+ 1h 2h 3h 4h+ 16 % 35 % 38 % 19 % 2 % 2 % % % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Vuonna 2017 valmistuneista kerrostaloasunnoista 82 % oli yksiöitä tai kaksioita. Alimmillaan pienten asuntojen osuus on ollut vuonna 2011 yhteensä 68 %. Vuoden 2009 laman vaikutukset näkyvät vuoden 2010 asuntotuotannossa, jolloin valmistui prosentuaalisesti jopa enemmän yksiöitä ja kaksioita vuoteen 2016 verrattuna, mutta kokonaisasuntotuotanto-määrä oli tuolloin huomattavasti pienempi. Muuramessa ja Laukaassa valmistuneiden kerrostaloasuntojen osuus on ollut seudun 2010-luvun kerrostaloasuntotuotannosta alle 2 %. Seudulliset luvut kuvastavat siis lähinnä Jyväskylän kerrostalotuotantoa. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit

27 Valmistuneiden asuinkerrostalojen kerrosala k-m² Jyväskylä Laukaa Muurame 2018 oli 2010-luvun seudun kerrostalorakentamisen huippuvuosi tuotetun kerrosalan perusteella. Merkittävämpiä uudiskohteita ovat olleet esimerkiksi Mannisenmäki ja Kangas, jotka kattavat kolmanneksen koko 2017 jälkeen rakennetusta seudun asuinkerrosalasta. Myönnetyt kerrostaloluvat ovat kasvaneet 2013 vuodesta asti. Eniten lupia 2010-luvulla myönnettiin Näyttää kuitenkin siltä, että vuonna 2018 kasvu tasaantuu ja jää 2017 huippuvuotta pienemmäksi. Myönnetyt kerrostaloluvat* : Kerrostaloasuntojen lupamäärä jatkoi kasvuaan. Vuonna 2017 ennätysvuosi Jyväskylässä ja Laukaassa Jyväskylä Laukaa Muurame *Mukana myös vanhusten palvelutaloja Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennusluparekisteri

28 Rivitalorakentaminen Rivitaloasumista rantaraitin varrella Jyväskylässä

29 Valmistuneet rivitaloasunnot Seudun rivitalotuotannossa kasvua ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen Asunnot Keskimäärin seudulle on valmistunut 120 rivitaloasuntoa/vuosi. Kunnittain: Jyväskylään 103 (keskimäärin 21 taloa/vuosi) Laukaaseen 7 (keskimäärin 1 taloa/vuosi) Muurameen 11 (keskimäärin 3 taloa/vuosi) Rakennukset Jyväskylä asunnot Laukaa asunnot Muurame asunnot Seutu asunnot Jyväskylä rakennukset Laukaa rakennukset Muurame rakennukset Seutu rakennukset Seudun merkittävimmät uusien rivitaloasuntojen tihentymät LÄNTINEN PALOKKA HAUKKALA KANGASVUORI HALSSILA KESKUSTA KUOKKALA KELJONKANGAS MUURAME LEPPÄVESI Äijälänjoen ympäristö 2010-luvun rivitaloasuntotuotannosta noin 86 % on kohdistunut Jyväskylään, 9 % Muurameen ja 5 % Laukaaseen. Jyväskylän osuus on noussut edellisvuodesta selvästi. Vuoden 2015 jälkeen rakennettujen rivitalojen sijoittuminen on keskittynyt vahvasti erityisesti läntisen Palokan alueella mutta myös Keljonkankaalle sekä Äijälänjoen lähiympäristöön. Vuoden 2016 pohjavuodesta rivitalorakentaminen on selvästi noussut Vuonna 2017 valmistui toiseksi eniten rivitaloja-asuntoja koko 2010-luvulla (144 kpl). Lähde: Jyväskylän kaupungin, Lähde: Muuramen Jyväskylän ja kaupungin, Laukaan Muuramen ja Laukaan kuntien kuntien rakennus- ja rakennus- huoneistorekisterit ja huoneistorekisterit

30 Asuntokunnat Muuramen keskustaa

31 Seudun asuntojen pinta-ala m²/henkilö Pinta-ala henkilöä kohden on noussut kaikissa kunnissa 42,0 Asumisväljyys henkilöä kohden on kasvanut kaikissa seudun kunnissa koko 2010-luvun. 41,0 41,1 40,50 40,0 40,50 39,20 39,10 39,0 39,0 38,0 37,80 37,0 36,70 36, Jyväskylä Laukaa Muurame Koko maa Seudun asuntojen pinta-ala m²/asuntokunta Jyväskylän asuntokunnat asuvat koko maan keskiarvoa ahtaammin Jyväskylässä asutaan selvästi ahtaammin kuin Muuramessa ja Laukaassa. Laukaan asumisväljyys on vastaa koko maan keskiarvoa. Muuramessa asutaan väljemmin kuin koko maassa keskimäärin Pinta-ala asuntokuntaa kohden Laukaan ja Muuramen osalta on noussut hienoisesti koko luvun. Kasvu näyttäisi kuitenkin hidastuvan 2016 jälkeen. 100,0 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 96,4 94,2 81,2 73,3 99,3 96,7 81,4 72,6 Jyväskylä Pintaala/asuntokunta, m2 Laukaa Pinta-ala/asuntokunta, m2 Muurame Pintaala/asuntokunta, m2 Koko maa Pintaala/asuntokunta, m2 Jyväskylän, samoin kuin koko maan, asuntokuntien asumisväljyys on pienentynyt kahtena edellisenä vuonna, vaikka henkilöä kohden pinta-ala on noussut. Tätä selittänee se, että suurin osa viimevuosien asuntokuntien kasvusta on ollut yhden hengen asuntokuntia, joista lähes yhtä suuri osa on sijoittunut kaksioihin kuin yksiöihin. 70, Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot

32 Seudun asuinkerrostalojen asuntokuntien kehitys 2010-luvulla Yhden hengen asuntokuntien kasvu on ollut selvästi muita asuntokuntia nopeampaa luvulla. Muiden kokoluokan asuntokuntien määrät ovat kasvaneet huomattavasti vähemmän, pysyneet lähes samana tai pienentyneet henkilö henkilöä henkilöä Yhden hengen asuntokuntien jakautuminen ikäluokittain seudulla 23,0 % 21,0 % 19,0 % 17,0 % 15,0 % 13,0 % 11,0 % 9,0 % 7,0 % henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot 2017 Vuonna 2017 kerrostalojen yhden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut 1 307:lla. Koko 2010-luvun aikana vastaava luku on Vuonna 2017 kerrostalojen yhden hengen asuntokunnat kattavat yli 60 % koko seudun asuntokunnista. Vastaava osuus kahden hengen asuntokunnilla on noin 30 %. Kahden hengen asuntokuntien määrä kerrostaloissa on kasvanut 2010-luvulla 1080:lla. Kolmen ja neljän hengen asuntokuntien määrä on vähentynyt 2010-luvulla. Koko 2010-luvun asuntokuntien kasvusta (~5 600 asuntokuntaa) noin 81 % on yhden hengen ja noin 18 % kahden hengen asuntokuntien kasvua. 98,8 % 2010-luvun asuinkerrostalojen asuntokuntien kasvusta on keskittynyt Jyväskylään. Alle 34-vuotiaat kattavat 2017 noin 34 % seudun yhden hengen asuinkerrostalojen asuntokunnista. Vuodesta 2005 eniten on kuitenkin noussut vuotiaiden

33 Vuoden 2013 jälkeen asuinkerrostaloissa yksin asuvien määrä kasvanut nopeasti 6,0 % Erilaisten asuntokuntien vuosittainen muutosprosentti seudulla 2010-luvulla Kerrostaloissa yksin asuvien määrä on kasvanut nopeammin kuin kaikkien asuntokuntien tai kaikkien kerrostaloasuntokuntien määrä. Yhä useampi asuu siis yksin kerrostaloissa. 5,0 % 4,0 % 5,0 % Kerrostaloissa yksin asuvien kasvu on nopeutunut vuodesta 2013 lähtien. 3,0 % 2,0 % 1,0 % 1,4 % 1,2 % 1,8 % 2,8 % 2,0 % Yksin kerrostaloissa asuvien osuus on kasvanut seudulla 2010-luvulla noin 20 %, samalla kun kerrostaloasuntokuntien määrä on noussut noin 14 % ja kaikkien asuntokuntien hieman yli 10 %. 0,0 % Kaikki asuntokunnat Kaikki asuntokunnat asuinkerrostaloissa Yhden hengen asuntokunnat asuinkerrostaloissa Seudulla yhden hengen asuntokuntien kasvusta kaksioihin sijoittuu lähes yhtä iso osuus asuntokunnista kuin yksiöihin. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit

34 Vuokramarkkinat Jyväskylän Lutakko

35 Neliöhintojen kehitys seudulla /m² Jyväskylän yksiöiden neliöhinnat selvästi muita neliöhintoja korkeampia Huoneistojen neliöhinnat ovat kasvaneet koko 2010-luvun. Kaksioiden neliöhintojen 16,0 kasvu hidastui hieman 2016 edellisvuosiin 15,64 verrattuna, mutta jatkoi 2010-luvun 15,0 keskimääräistä kasvuvauhtia ,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 12,59 10,11 9,26 8,76 8,08 7, Jyväskylä Yksiöt Jyväskylä Kaksiot Jyväskylä Kolmiot+ Alle asukasta Yksiöt Alle asukasta Kaksiot Alle asukasta Kolmiot+ Neliöhinta Jyväskylä Yksiöt 12,59 12,88 13,28 13,70 14,19 14,71 15,13 15,64 Kaksiot 10,11 10,39 10,76 11,09 11,62 12,07 12,16 12,44 Kolmiot+ 9,26 9,56 9,79 10,14 10,75 11,17 11,07 11,21 Alle asukasta Yksiöt 8,76 9,15 9,54 9,81 10,02 10,41 10,77 10,88 Kaksiot 8,08 8,33 8,62 8,86 9,06 9,3 9,55 9,63 Kolmiot+ 7,39 7,62 7,88 8,06 8,29 8,5 8,68 8,88 12,44 11,21 10,88 9,63 8,88 Kaksioiden, kolmioiden ja alle kuntien yksiöiden neliöhintojen suhteiden kehitys noudattelee toisiaan sekä asukkaan kaupungeissa että Jyväskylässä. (Kuntakohtaista vuosittaista tietoa ei ole saatavilla, kuin suurimmille kaupungeille). Jyväskylän yksiöiden neliöhinnat ovat kasvaneet kuitenkin tasaisesti riippumatta suurempien asuntojen hintojen vaihtelusta: 2016 vuoden hitaamman kasvun vaihe kaksioissa ja kolmioissa, ei vaikuttanut yksiöiden neliöhintojen nousuun. Kaksioiden ja kolmioiden välinen hintaero on 2010-luvulla vaihdellut Jyväskylässä välillä 0,83-1,23 /m² Yksiöiden ja kaksioiden välinen hintaeron vaihtelu on taas merkittävästi suurempi: 2,38-3,20 /m² Lähde: Tilastokeskus: Asuntojen vuokrat 35

36 ,00 17,00 16,00 15,00 14,00 13,00 12,00 11,00 10,00 9,00 8,00 Yksiöiden vuokraindeksin kehitys 2010-luvulla neljännes ARA Alle asukasta Jyväskylä Yksiöiden neliövuokran ( /m²) kehitys 2010-luvulla Alle asukasta neljännes Vapaarahoitteinen Jyväskylä ARA Jyväskylä Alle asukasta Vapaarahoitteinen Jyväskylä Alle asukasta Vuokraindeksi = Suhdeluku, jossa 2010 = 100 Yksiöiden vuokra ovat nousseet 2010-luvulla joka vuosi. Vuoden 2018 loppuun mennessä alle asukkaan kaupunkien ja Jyväskylän vapaarahoitteisten yksiöiden indeksit ovat lähes samat. Alle asukkaan kaupungeissa ARAasuntojen sekä vapaarahoitteisten asuntojen indeksin nousu on ollut Jyväskylää nopeampaa vuoteen 2016 asti. ARA-asuntojen osalta joidenkin vuosien tiedot puuttuvat. ARA-asuntojen ja vapaarahoitteisten asuntojen välinen neliöhintojen kehitys on kasvanut lähes samassa suhteessa koko 2010-luvun. Alle kaupunkien neliövuokrien kehitys näyttäisi hidastuvan Vapaarahoitteisten yksiöiden neliöhinta on kasvanut Jyväskylässä luvulla mennessä noin 25 % Lähde: Tilastokeskus: Asuntojen vuokrat 36

37 Uudiskohteiden vuokrahinnat seudulla 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 17,1 Uusien (alle 1v) vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliöhinnat /m² (Asuntojen.hintatiedot.fi: ) 13,1 11,0 12,7 Jyväskylässä vuokrattavana olevien uudiskohteiden ( ) neliöhintojen ( /m²) esimerkkejä (Oikotie.fi lokakuu 2018, Vuokraovi.fi joulukuu 2018) 18,7 19,0 17,5 20,0 12,7 13, (55kpl) 2018 (59 kpl) 2019 (31 kpl) 10,9 9,8 16,5 11,2 19,0 9,7 9,5 1h 2h 3h+ 1h 2h 3h+ 1h 2h 3h+ Jyväskylä Muurame Laukaa Oikotie.fi uudiskohteiden neliöhintojen keskiarvo Vuokraovi.fi uudiskohteiden neliöhintojen keskiarvo Tilastokeskuksen vuokrien neliöhinnan keskiarvo Jyväskylässä (2018 arvo 3.neljännes) Jyväskylän uudet yksiöt selvästi muiden seudun kaupunkien yksiöitä kalliimpia. Myös muut huoneistokoot ovat Jyväskylässä selvästi kalliimpia. Kaksioiden ja yksiöiden välinen hintaero on suurempi kuin kaksioiden ja kolmioiden kaikissa kunnissa. Uudiskohteiden vuokrat ovat selvästi kaikkien vuokra-asuntojen keskiarvoa korkeampia. Vuonna 2018 valmistuneiden esimerkkiasuntojen vuokrat olivat keskimäärin /m², kun kaikkien Jyväskylän vuokraasuntojen neliöhinnan keskiarvo oli neljännekselle 13,1 /m². Laukaassa ja Muuramessa ei ollut otoshetkellä vuokrattavissa valmistuneita vuokraasuntoja esimerkkisivustoilla. 37

38 Keskimääräiset vuokra-asuntojen neliöhinnat seudulla neljännes. (Asuntojen.hintatiedot.fi:n otoksen lukumäärä suluissa) LAUKAA: ARA: 10,6 /m² (478) Vapaarahoitteiset: 9,6 /m² (412) JYVÄSKYLÄ: ARA: 12,08 /m² Vapaarahoitteiset: 14,0 /m² Muuramessa ja Laukaassa ARA-asuntojen keskimääräinen neliövuokra on vapaarahoitteisia asuntoja suurempi, kuten muissakin alle asukkaan kaupungeissa koko 2010-luvun. (Vapaarahoitteisten keskiarvo 2010-luvulla: 8,7 /m² ja ARA-asuntojen keskiarvo: 9,0 /m². Jyväskylässä vapaarahoitteisten vuokraasuntojen neliöhinnat ovat selvästi ARAasuntojen neliöhintoja korkeampia. Ero on suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin 2010-luvulla. MUURAME: ARA: 10,7 /m² (300) Vapaarahoitteiset: 10,0 /m² (148) Lähde: Jyväskylä: Tilastokeskus: Asuntojen vuokrat. Laukaa ja Muurame: asuntojen.hintatiedot.fi 38

39 ARA-asumisen sijoittuminen Kortepohjan opiskelijasumista

40 Loppuyhteenveto

41 Yhteenveto Seudullinen asumiskatsaus Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen väestömäärä on kasvanut 2010-luvulla yli asukkaalla. Tulevaisuudessa seudun haasteena on ikääntyvä väestö. Kerrostalorakentaminen on kasvanut seudulla merkittävästi viime vuosina, etenkin Jyväskylässä. Pientalotuotannossa on elpymisen merkkejä ja yhä useampi asuu yksin kerrostaloissa oli seudun asuntotuotannon huippuvuosi, mutta sen odotetaan pienenevän lähivuosina. Vuokra-asuntojen hinnat ovat nousseet tasaisesti koko 2010-luvun. Erityisesti yksiöiden hinnat ovat suurempiin asuntoihin verrattain korkealla. Jyväskylän seudun asumiskatsaus on jatkossa tarkoitus tuottaa vuosittain. Sisältöä teemoitetaan ja fokusoidaan tarpeen mukaan eri vuosina

Jyväskylän seudun. asumiskatsaus Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jyväskylän Puukuokka

Jyväskylän seudun. asumiskatsaus Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jyväskylän Puukuokka Laukaan asuntomessualue Valon Herra Jyväskylän seudun Muuramen Paavalinvuori ja Vuorenlahti asumiskatsaus 2017 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta 18.5.2017 Jyväskylän Puukuokka Asumiskatsauksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2018

TILASTOKATSAUS 4:2018 TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 36 9 Rakentaminen Helsingissä vuoden 9 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 88 348 k-m 2 1 72 asuntoa toimitilarakentaminen 24 14 k-m 2

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a Rakentaminen Helsingissä vuonna 22 verkkojulkaisu ISSN 1458-577 painettu ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA: Tutkija Maija Vihavainen puh. 169

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 79 802 k-m 2 915 asuntoa toimitilarakentaminen 28 802

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Eija Rauniomaa Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 57 699 k-m 2

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 45 231 k-m 2 496

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 34 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 99 343 k-m 2 1 174 asuntoa toimitilarakentaminen 15 261

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 211 Rakentaminen Helsingissä vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 98 15 k-m 2 1 25 asuntoa toimitilarakentaminen 25 712

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 125 871 k-m 2 1 610 asuntoa toimitilarakentaminen 45 698

Lisätiedot

Asuntomarkkinat tilastojen valossa

Asuntomarkkinat tilastojen valossa 1 (9) Vastaanottaja Eduskunta Valtiovarainvaliokunta/Asunto-ja ympäristöjaosto PL 10 vav@eduskunta.fi Viite Asia Lausuntopyyntö Asuntomarkkinat tilastojen valossa Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan asunto-ja

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 212 Rakentaminen Helsingissä 211 sekä rakentamisen aikasarjoja Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä vuonna 211 edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Jätkäsaari Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 56 635 k-m 2 577

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2005 4 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-406-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja 2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m

Lisätiedot

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI TILASTOT 2016 KONSERNIPALVELUYKSIKKÖ KOPPARI Tietojohtamispalvelut PL 487, 33101 Tampere http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tietonakoala/asuminen-ja-rakentaminen.html

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 MONISTEITA 2 / 2010 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 17.8.2010 1. JOHDANTO...2 2. TAMPEREEN ASUNTOKANTA JA MARKKINATILANNE...3 3. ASUNTOJEN HINTATILASTO

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS

VUOSIKATSAUS VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2012

Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakentaminen Vantaalla 2012 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2013 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Tuukka Mielonen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvitys 3/2010 ARA-tuotanto 2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 14.3.2010 ARA-tuotanto kääntyi kasvuun Asuntorakentaminen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2018

TILASTOKATSAUS 6:2018 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2018 1 26.10.2018 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2017 Vantaalla oli yhteensä 111 700 asuntoa vuoden 2017 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1/2004 Ari Laine 11.2.2004 ARA-tuotanto vuonna 2003 Ennakkoarvioiden mukaan vuonna 2003 aloitettiin yhteensä 30 600 uuden asunnon rakentaminen. Koko asuntotuotanto

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme 2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 16/215 [1] Syntyneet Vuonna 215 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 5 2012 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 682 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 806 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 248

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 212 Tapanila Malmi Länsi- Kontula Pakila Pihlajamäki Lassila Myllypuro Ete lä- Haaga Käpylä Länsi- Herttoniemi Munkkiniemi Tammisalo Kulosaari Kallio Laajasalo

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 3/2006 2.2.2006 Aratuotanto vuonna Vuonna aloitettiin arvioiden mukaan koko asuntotuotannossa yhteensä 33 000-34 000 uuden asunnon rakentaminen.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/216 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Valmistuneet asunnot v. 2012¹, lkm

Valmistuneet asunnot v. 2012¹, lkm 1 Luonnos ASUNTOREFORMIYHDISTYS RY. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Yleistä Vuonna 2012 valmistunut asuntotuotanto oli edellisen vuoden tapaan korkealla tasolla. Korkeaan määrään vaikutti vielä vuosina

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat nousussa Diat 4-7 Vanhojen asuntojen* hinnat nousivat Tampereella vuonna 2012 1,9 prosenttia. Asuntojen hinnat

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2011

Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakentaminen Vantaalla 2011 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2012 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneen rakennustuotannon kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna 2010.

RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA Kuvio 1. Valmistuneen rakennustuotannon kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna 2010. TILASTOJA 6 211 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ VUONNA 21 Vuonna 21 Helsinkiin valmistui poikkeuksellisen vähän uusia rakennuksia eikä valmistuneen rakennustuotannon kerrosala ole 196-luvun lopusta lähtien jäänyt

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen

Lisätiedot

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy Asuntotuotantokysely Syksy 15.10. 1. Yleiskuva positiivinen Arviot vapaarahoitteisen omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen tämänvuotisista aloituksista ovat laskeneet hieman viime kyselyistä. Aloitusten

Lisätiedot

Sami Pakarinen Lokakuu (7)

Sami Pakarinen Lokakuu (7) Sami Pakarinen Lokakuu 2017 1 (7) 2 (7) Lokakuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa uusi ennätys, etenkin pääkaupunkiseutu kärsii tonttipulasta RT:n asuntotuotantokysely

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/218 [1] Syntyneet Tammikuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin vastaavana

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 38 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 684 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 787 ja rivitaloasunnoissa 3 326 Asuntojen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain

Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvityksiä 2/2009 ARA tuotanto 2008 Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot