Globalisaatio ja tavaroiden ulkomaankauppa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Globalisaatio ja tavaroiden ulkomaankauppa"

Transkriptio

1 Kauppa 2011 Handel Trade Globalisaatio ja tavaroiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Vientiä harjoittaneiden konsernien emomaat, osuudet Suomen kokonaisviennistä v. 2009, % Italia Norja Ranska Alankomaat Venäjä Tanska Japani Arabiemiirikunnat Iso-Britannia Saksa Sveitsi Ruotsi USA 0,7 0,7 0,8 0,8 0,9 1,0 1,0 1,3 1,8 2,5 3,6 4,4 5,6 Suomi 60,1 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 Globalisaatio ja tavaroiden ulkomaankauppa Suomen tavarakaupan globalisoituminen on näkynyt viime vuosikymmeninä monissa yhteyksissä. Selvimmin muutos näkyy ulkomaankauppaa käyvien yritysten kansainvälistymisessä. Ulkomaalaisomisteisten konsernien osuus Suomen viennistä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kohonnut kymmenestä prosentista 30 %:iin ja tuonnista yli kolmannekseen. Myös ulkomaankaupan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noussut. Nousu ei ole kuitenkaan ollut tasaista, ja suurimmat muutokset tapahtuivat jo 1990-luvulla. Kehitys on ollut hyvin samankaltainen maailmanlaajuisten muutosten ja mm. Saksan ja Ruotsin BKT-osuuksien muutosten kanssa. Globalisaatio näkyy myös tuotannon siirtymisenä pois Suomesta. Esim. teollisuuden välituotteina käyttämien sähkölaitteiden ja tekstiilien tuontihinnat ovat muusta hintakehityksestä poiketen kahden viime vuosikymmenen aikana laskeneet, mikä osoittaa halpojen välituotteiden kotimaan tuotannon siirtymistä tuontitavaroiksi. Tausta ja syyt Globalisaatio ei ole uusi ilmiö ulkomaankaupassa tai talouselämässä yleisemmin. Ilmiön taustalla on jo 1800-luvun alussa taloustieteessä todettu suhteellisen edun periaate. Sen mukaan jokaisen maan kannattaa erikoistua niihin tuotteisiin, joiden tuotannossa sen kustannusetu on suurin. Suhteellisen edun periaatetta voi soveltaa tavaratuotannon lisäksi myös mm. palvelualoille. Maa, jolla on huomattava etu tavarakuljetuksissa ja välivarastoinnissa, voi keskittyä logistiikkaan tavaratuotannon sijasta. Eri maiden suhteelliset edut alkoivat näkyä myös yritysten toiminnan tasolla, kun maailmanlaajuisesti toimivat yritykset yleistyivät siirtomaakaudella. Suomen ulkomaankauppa on ollut käytännössä aina globalisoitunutta. Pieni markkina-alue ja vähäiset ja yksipuoliset luonnonvarat ovat pakottaneet maan toimimaan suurten kansainvälisten kauppakeskusten varassa erityisesti tuonnissa, mutta hyvin pitkälle myös viennissä. Tuontitavarat ovat kulkeneet mm. Ruotsin, Saksan ja Alankomaiden suurten keskusvarastojen kautta. Viennissä Iso- Britannia oli vuosikymmenien ajan keskipiste, jonka kautta suomalaiset elintarvikkeet ja metsäteollisuustuotteet kulkivat maailmalle. Laajempi ja moniulotteisempi globalisoituminen alkoi EU-jäsenyyden myötä 1990-luvun puolivälissä ja euron käyttöönoton yhteydessä Näiden muutosten vuoksi tavaravirtojen lisäksi myös pääomamarkkinat ja yritysten sijoittuminen globalisoituivat. Samaan aikaan yritysten omistussuhteet ovat nopeasti kansainvälistyneet. Maailmantalouden yhdentyminen merkitsee ulkomaankaupalle ja kaupan tilastoinnille mm. seuraavia muutoksia: 1) Alkuperämaa- ja määrämaatieto häviää tai muuttuu vaikeasti tulkittavaksi. Suurten tukkuvarastojen ja muiden logistiikkakeskusten kautta kulkevat tavarat kirjataan myyjä- ja ostajamaassa logistiikkakeskuksen sijainnin mukaan. Esim. Venäjä tilastoi monet maahan tulevat kemikaalit ym. massatavarat tuonniksi Suomesta, koska se on ainoa Venäjällä tiedossa oleva tuontimaa. Vastaavasti Suomessa tilastoidaan tuonniksi EU-alueelta tavaroita, joiden alkuperämaa on EU:n ulkopuolella.

3 2) Yhä suurempi osa ulkomaankaupasta on välityskauppaa. Lopullisten määrämaiden tilastoimat ostohinnat saattavat erota selvästi alkuperämaiden myyntihinnoista, sillä välittäjämaiden erilaiset pakkaus-, varastointi-, viimeistely- yms. kulut voivat olla huomattavasti suurempia kuin perinteiset FOB- ja CIF-hintojen erot. Esim. Suomesta Venäjälle jälleenvietyjen matkapuhelimien hinta on kaksinkertainen ja monien kodinkoneiden hinta kolmanneksen suurempi kuin kyseisten tuotteiden hinta Suomeen tuotaessa. 3) Yritysten kansainvälistyminen johtaa monimutkaisiin logistisiin ja tuotannollisiin ketjuihin yli rajojen. Erityisesti kone- ja laitetuotannossa, mutta myös tevanake-tuotannossa tuotteen valmistuminen saattaa jakaantua useaan eri maahan: tuotteen osia valmistetaan ehkä kahdessa tai kolmessa maassa, kokoonpano tapahtuu neljännessä maassa ja pakkaus ja myynti viidennessä maassa (esim. viestintälaitteet, kulkuneuvot, moottorit, jalkineet). Vastaavasti kansainvälistyminen johtaa myös konsernin sisäisiin varainsiirtoihin yli maiden rajojen. Ulkomaankaupan osuus bruttokansantuotteesta Yksi kansainvälistymisen selvimmistä kuvaajista on tavaroiden ja palvelujen viennin ja tuonnin osuus bruttokansantuotteesta. Suomen taloudessa ulkomaankaupan ja palvelujen osuus supistui 1980-luvulla, mutta alkoi kasvaa nopeasti jo ennen EU-jäsenyyttä, 1990-luvun alussa. EUjäsenyyden aikana osuudet ovat heilahdelleet voimakkaasti. Osuudet nousivat huippuunsa vuonna 2008, mutta putosivat vuoden 2009 taantuman aikana 90-luvun lopun tasolle. Kuvio 2. Tavaroiden ja palvelujen ulkomaankaupan osuus BKT:sta (lähde: Tilastokeskus) % Tavaroiden ja palvelujen vienti Tavaroiden ja palvelujen tuonti Suomen kaupan suhteellista kansainvälistymistä voi selvittää vertaamalla tavara- ja palvelutuonnin BKT-osuuden kehitystä Ruotsin, Saksan ja koko maailman lukuihin. Kuvio 3. osoittaa, että Suomen

4 kehitys on ollut hyvin samansuuntainen kuin maailmalla yleensäkin. Maailmanlaajuisesti tuontiosuudet ovat kuitenkin selvästi alempia kuin läntisissä teollisuusmaissa. Lähimpiin kauppakumppaneihin verrattuna Suomen kansainvälistyminen on viime vuosikymmeninä ollut hyvin yhtenevä Saksan kanssa lukuun ottamatta vuosia , jolloin ulkomaansektorin osuus nousi Suomessa selvästi suuremmaksi. Ruotsissa ulkomaansektorin osuus on koko ajan ollut vielä korkeampi kuin Suomessa ja Saksassa. Kuvio 3. Tuonnin osuus maailman, Suomen, Ruotsin ja Saksan BKT:sta (lähde: World Bank) % Maailma Suomi Ruotsi Saksa Ulkomaankauppaa käyvien yritysten kansainvälistyminen Ulkomaankaupan kansainvälistymistä voidaan tutkia seuraamalla yritysten omistuspohjan rakennetta. Aineistona on käytetty Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuosiaineistoa, konsernien vuosiaineistoa ja tytäryritysaineistoa. Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat selvästi kasvattaneet osuuttaan ulkomaankaupasta luvulla. Ulkomaalaiset yritykset selviytyivät myös vuoden 2009 taantumasta kotimaisia paremmin. Kotimaisten yritysten vienti ja tuonti supistuivat yli kolmanneksen edellisestä vuodesta. Ulkomaalaisten yritysten viennin ja tuonnin pudotus jäi 30 %:n tuntumaan. Konsernien osuus kokonaisviennistä kohosi 2000-luvun alkuvuosina nopeasti 82 %:sta %:iin ja pysytteli vuoden 2009 taantuman aikana 90 %:ssa. Vientiä harjoittavien konsernien omistuspohja on vuosikymmenen aikana muuttunut huomattavasti. Suomalaisomisteisten konsernien osuus kokonaisviennistä oli vuosikymmenen alkupuoliskolla %, mutta on sen jälkeen laskenut nopeasti 60 %:iin. Muutos on johtunut suomalaisomisteisten monikansallisten konsernien vientiosuuden laskusta; täysin kotimaisten konsernien osuus on pysytellyt koko vuosikymmenen parissa prosentissa. Ulkomaa-

5 laisomisteisten konsernien osuus kokonaisviennistä on kymmenen vuoden aikana kohonnut tasaisesti vajaasta kymmenestä prosentista 30 %:iin. (Konsernivientiä koskevat kuviot liitteessä 1.) Tuonnissa ulkomaalaisten konsernien merkitys on kasvanut vientiäkin nopeammin. Vuosikymmenen alussa kaikkien konsernien osuus kokonaistuonnista oli hieman yli 60 %. Korkeimmillaan vuosina osuus kohosi %:iin, mutta painui vuoden 2009 aikana 82 %:iin. Suomalaisomisteisten konsernien osuus koko tuonnista on koko vuosikymmenen ajan ollut suunnilleen puolet. Suurin osa tästä osuudesta on kertynyt monikansallisissa suomalaisomisteisissa yrityksissä. Täysin kotimaisten konsernien osuus on heilahdellut kolmesta kahdeksaan prosenttiin. Ulkomaalaisten konsernien osuus kokonaistuonnista oli vielä vuosikymmenen alussa kymmenen prosentin paikkeilla, mutta on viime vuosien aikana noussut yli kolmannekseen. (Konsernituontia koskevat kuviot liitteessä 2.) Vientiä harjoittaneista ulkomaalaisomisteisista konserneista yhdysvaltalaisilla oli suurin merkitys. Niiden osuus vuoden 2009 kokonaisviennistä oli 5,6 % eli lähes viidennes ulkomaisten konsernien viennistä. Ruotsalaiskonsernien osuus oli 4,4 % kokonaisviennistä. Muita tärkeitä emomaita olivat Sveitsi (3,6 %), Saksa (2,5 %) ja Iso-Britannia (1,8 %). Tuotannon siirtyminen ulkomaille Yksi ulkomaankaupan globalisaation ilmenemismuoto on, että erilaisten puolivalmisteiden tuottaminen siirtyy halvempiin tuotantomaihin, vaikka niiden tuottamiseen olisi mahdollisuuksia myös lopputuotteita tuottavassa maassa. Tätä ei voi suoraan tutkia ulkomaankauppatilastojen avulla, mutta viitteitä ilmiöstä antaa erilaisten välituotteiden tuontihintojen muuttuminen ja muutoksen poikkeaminen teollisuustuotannon yleisestä hintakehityksestä. Suomen ulkomaankauppatilastoissa muiden tuotteiden valmistamiseen käytetyt välituotteet on luokiteltu samaan ryhmään raaka-aineiden kanssa. Muutamissa tavaranimikkeissä on mahdotonta määritellä, ovatko nimikkeeseen luokiteltavat tavarat raaka-aineita, välituotteita vai kulutustavaroita. Joitakin suuria välituoteryhmiä voidaan kuitenkin erottaa. Näitä ovat lähinnä: -kemian teollisuuden tuotteista useimmat muovit, -tevanake-tuotteista useimmat langat ja tekstiilit, -monet paperiteollisuuden tuotteet, -suurin osa metallien perusteollisuuden tuotteista, -sähköteknisen teollisuuden tuotteista monet kaapelit, komponentit yms. Vertailu osoittaa, että Suomeen tuotujen välituotteiden kilohinnat ovat viime vuosikymmeninä selvästi laskeneet kaikissa muissa ryhmissä paitsi metalliteollisuudessa, jossa hinnat ovat kohonneet selvästi. Paperin tuonnissa suurin hintojen lasku tapahtui jo 1990-luvulla; sen jälkeen tuonnin kilohinnat ovat tasaantuneet. Olennaisin muutos on tapahtunut sähkötarvikkeiden tuonnissa. Vuonna 1990 hinnat olivat tosin vielä selvästi viime vuosien tasoa alempana, mutta sen jälkeen hinnat nousivat nopeasti ja olivat vuosituhannen vaihteessa yli kaksinkertaiset vuosien 2008 ja 2009 kilohintoihin verrattuna. Suomen tuotannon hintaindeksi on kahden vuosikymmenen kuluessa kehittynyt aivan eri suuntaan. Vuoden 2009 hinnat olivat yli kolmanneksen korkeammat kuin vuonna 1990 ja 17 % korkeammat kuin vuonna Välituotteiden erilaisen hintakehityksen voidaan ainakin osaksi tulkita johtuvan siitä, että aikaisemmin huomattava osa välituotteista on tuotettu Suomessa, ja tuonti on koostunut

6 kalliimmista erikoistuotteista luvun kuluessa halvan tavaran tuotanto on siirtynyt pois Suomesta ja tuonnin kilohinnat sen vuoksi selvästi laskeneet. (Liitteessä 5. tarkemmat hintamuutokset ja tiedot siitä, mitkä tavaranimikkeet on tässä yhteydessä luokiteltu välituotenimikkeiksi.) Ulkomaankaupan kulkeminen kolmansien maiden kautta Kaupan globalisoitumiselle on tyypillistä, että tavarat eivät kulje suoraan tuottajamaasta kuluttajamaahan, vaan kiertävät useiden maiden kautta erilaisten logististen etujen vuoksi. Suomen viennissä tämä globalisaatio näkyy selvimmin kahdessa yhteydessä, toisaalta viennissä Venäjälle, toisaalta puhelinlaitteiden viennissä. Huomattava osa Suomen viennistä Venäjälle on viime vuosina ollut muualla valmistettujen tavaroiden jälleenvientiä. Venäjälle on kulkenut jälleenvientinä mm. autoja, matkapuhelimia, kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa. Suurimmillaan vuosina jopa kolmannes Suomen viennistä Venäjälle on voinut olla jälleenvientiä. Suomi on ollut logistiikkakeskuksena myös viennissä Baltian maihin, vaikka merkitys onkin ollut vähäisempi. Toinen Suomen viennissä näkyvä globalisoitumispiirre on ollut matkapuhelimien vienti. Suomeen on tuotu muutamina vuosina yli kymmenkertainen määrä matkapuhelimia kotimaiseen kysyntään verrattuna. Nämä puhelimet, arvoltaan parhaimpina vuosina lähes kaksi miljardia euroa, ovat päätyneet joko lopullisiin kuluttajamaihin tai seuraavaan välittäjämaahan. Suomen tuonnista on perinteisesti kulkenut merkittävä osa kolmansien maiden, mm. Saksassa ja Ruotsissa sijaitsevien tukkukauppojen ja Alankomaiden raaka-ainekaupan kautta. Kolmansien maiden kautta kulkeva tuonti lisääntyi jonkin verran vuosituhannen vaihteessa. Vuosina osuus palasi jälleen 1990-luvun tasolle. Osuuden nousu vuonna 2009 saattoi johtua taantuman aiheuttamista muutoksista, joten siitä ei voi päätellä välitystuonnin olevan jälleen pitempiaikaisessa kasvussa. Taulukko 1. Tuonti Suomeen kolmansien maiden kautta Vuosi Alkuperämaa lähetysmaana % Muu lähetysmaa % ,9 14, ,3 12, ,6 15, ,2 17, ,8 17, ,1 14, ,8 14, ,4 16,6

7 Liite 1 milj. eur Suomen totaalivienti ja konsernien vienti Kokonaisvienti Suomalaisomisteisten konsernien vienti Ulkomaalaisomisteisten konsernien vienti % Konsernien euromääräinen osuus kokonaisviennistä Kokonaisvienti Konsernien osuus kokonaisviennistä Suomalaisomisteisten konsernien osuus konaisviennistä Ulkomaalaisomisteisten konsernien osuus kokonaisviennistä % Konsernien euromääräinen osuus kokonaisviennistä Kokonaisvienti Suomalaisomisteisten, monikansallisten konsernien osuus kokonaisviennistä Ulkomaalaisomisteisten konsernien osuus kokonaisviennistä Suomalaisomisteisten, täysin kotimaisten konsernien osuus kokonaisviennistä

8 Liite 2 Suomen totaalituonti ja konsernien tuonti milj. eur Kokonaistuonti EUR Suomalaisomisteisten konsernien tuonti EUR Ulkomaalaisomisteisten konsernien tuonti EUR % Konsernien euromääräinen osuus kokonaistuonnista kokonaistuonti Konernien osuus kokonaistuonnista Suomalaisomisteisten konsernien osuus kokonaistuonnista Ulkomaalaisomisteisten konsernien osuus kokonaistuonnista Konsernien euromääräinen osuus kokonaistuonnista % kokonaistuonti Suomalaisomisteisten, monikansallisten konsernien osuus kokonaistuonnista Ulkomaalaisomisteisten konsernien osuus kokonaistuonnista Suomalaisomisteisten, täysin kotimaisten konsernien osuus kokonaistuonnista

9 Liite 3 Konsernien lukumäärät viennissä Konsernien lukumäärä Vienti Suomalaisomisteiset, täysin kotimaiset Suomalaisomisteiset, monikansalliset Ulkomaalaisomisteiset Konsernien lukumäärät tuonnissa Konsernien lukumäärä Tuonti Suomalaisomisteiset, täysin kotimaiset Suomalaisomisteiset, monikansalliset Ulkomaalaisomisteiset

10 Liite 4 Konsernien osuus ulkomaankauppaa käyvien yritysten lukumäärästä ja ulkomaankaupasta v Lukumäärä Tuonti Vienti Kaikki yritykset Konsernit Konsernien osuus yritysten lukumäärästä 6,3 13,1 Kotimaisten konsernien lukumäärä Kotimaisten osuus konsernien lukumäärästä 41,1 47,6 Ulkomaisten konsernien lukumäärä Ulkomaisten osuus konsernien lukumäärästä 58,9 52,4 Euromäärä Tuonti, milj. e Vienti, milj. e Kaikki yritykset Konsernit Konsernien osuus koko ulkomaankaupasta 82,2 90,2 Kotimaisten konsernien ulkomaankauppa Kotimaisten konsernien osuus koko ulkomaankaupasta 47,3 60,1 Ulkomaisten konsernien ulkomaankauppa Ulkomaisten konsernien osuus koko ulkomaankaupasta 34,9 30,1

11 Liite 5 Välituotteiden tuontihinnat (e/kg) Hinnan muutos % / / / / /2008 Muovit 2,97 3,71 3,41 3,58 3,67 3, Tekstiilit 4,76 4,91 4,78 5,12 4,70 4, Paperi 2,04 1,14 1,01 0,90 0,91 0, Metallit 0,90 0,79 0,92 1,37 1,69 1, Sähkötarvikkeet 11,41 24,21 39,48 29,32 18,94 17, Tuotannon hintaindeksin muutos % (lähde: Tilastokeskus) 2009/ / / / / Välituotteiksi lasketut CN-tavararyhmät: Muovit: 3916, 3917, Tekstiilit: Paperi: , 4819, Metallit: , , , 7325, 7326, , , , , Sähkölaitteet: , 8511, 8512,

12 Kauppa 2011 Handel Trade Globalisaatio ja tavaroiden ulkomaankauppa 2011:M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Turo Kiiski p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla / Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 512 FI Helsinki Phone internat Fax statistics@tulli.fi Statistics service

13 Kauppa 2011 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009 Jälleenvienti Venäjälle v. 2009; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; viihde-elektroniikan, atk-laitteiden ja kodinkoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Milj. euroa Henkilöautot Matkapuhelimet Radiot, televisiot ym. Atk-laitteet yms. Voiteluvalmisteet Lääkkeet Kotitalouskoneet Pakettiautot Sähkötyökalut Digitaalikamerat Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

14 JÄLLEENVIENTI VENÄJÄLLE ROMAHTI VUONNA 2009 Suomesta Venäjälle vietyjen, mutta muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden osuus viennistä Venäjälle jäi vuonna 2009 suunnilleen viidennekseen. Vielä vuonna 2008 jälleenviennin osuus nousi lähes kolmannekseen, mutta vuoden 2008 lopulla alkanut taantuma koetteli erityisen paljon tyypillisiä jälleenvientituotteita. Jälleenviennin arvo jäi selvästi alle miljardin euron, kun se vuonna 2008 kohosi yli kahteen miljardiin euroon. Henkilöautojen vienti putosi vuonna 2009 viidennekseen vuodesta Kotitalouskoneiden vienti jäi runsaaseen neljännekseen vuoden 2008 viennistä ja viihde-elektroniikan tuotteita vietiin puolet edellisvuotisesta. Myös matkapuhelimien välityskauppa Suomesta Venäjälle väheni huomattavasti. Jyrkästä laskusta huolimatta henkilöautot pysyivät tärkeimpänä jälleenvientitavarana. Niiden viennin arvo oli 234 milj. euroa eli lähes kuusi prosenttia koko viennistä Venäjälle. Hieman yli sadan miljoonan euron arvoisesta viihde-elektroniikan viennistä suurin osa oli jälleenvientiä. Todennäköistä on, että myös 163 milj. euron arvoisesta matkapuhelinviennistä huomattava osa oli muualla kuin Suomessa tuotettuja. Lisäksi 73 milj. euron arvoinen voiteluvalmistevienti ja suurin osa 82 milj. euron atk- yms. laitteiden viennistä oli jälleenvientiä. Jälleenvienti tavararyhmittäin Henkilöautoja vietiin Venäjälle 1,3 miljardin euron arvosta vuonna 2008, mutta vuonna 2009 viennin arvo putosi 234 milj. euroon. Vaikka Suomessa onkin autotuotantoa, nimike- ja hintavertailun perusteella Venäjälle viedyt henkilöautot voidaan laskea kokonaisuudessaan muualla kuin Suomessa valmistettujen autojen jälleenvienniksi. Venäjälle viedyistä tavarakuljetusautoista 22 milj. euron arvoinen pakettiautojen vienti oli varmuudella jälleenvientiä. Kuorma-autojen ja dumppereiden alkuperää ei sen sijaan voida määritellä, sillä kotimainen tuotanto oli kyllin suuri kattaakseen viennin. Matkapuhelimien vienti Venäjälle jäi vajaaseen kolmannekseen vuoden 2008 viennistä eli 163 milj. euroon. Matkapuhelimien kotimainen tuotanto ei ole julkinen tieto, joten jälleenviennin osuutta puhelinviennistä ei voida laskea. Suomeen tuotujen puhelimien määrä oli kuitenkin moninkertainen kotimaiseen kysyntään verrattuna, joten suurin osa tuonnista päätyi jälleenvientiin. On mahdollista, että kaikki Venäjälle viedyt puhelimet ovat olleet muualla valmistettuja, mutta ne voivat olla myös kotimaista tuotantoa. Suurin osa Venäjälle suuntautuneesta viihde-elektroniikan ja kotitalouskoneiden viennistä on jälleenvientiä. Viihde-elektroniikan tuotanto on niin vähäistä, että ainakin 80 % hieman yli sadan miljoonan euron viennistä oli jälleenvientiä. Kotitalouskoneiden viennissä jälleenviennin osuuden laskeminen on ongelmallisempaa. Suomessa tuotetaan joitakin kotitalouskoneita, mutta muutamia tärkeitä vientitavaroita (esim. mikroaaltouunit) ei tuoteta lainkaan. Tavarakohtaisen erittelyn perusteella voidaan arvioida, että vähintään 33 milj. euron osuus 48 milj. euron kotitalouskoneviennistä oli jälleenvientiä. Jälleenviedyt viihde-elektroniikan tuotteet ja kotitalouskoneet olivat peräisin useista EU-alueen ja Aasian maista. Atk-, kopio-, telekopio- yms. koneiden lähes 82 milj. euron arvoisesta viennistä Venäjälle osa oli aasialaista alkuperää. Kotimaassa on tosin jonkin verran atk-laitteiden tuotantoa, mutta ainakin 45 milj. euron vienti kuului nimikkeisiin, joissa kotimaista tuotantoa ei ole.

15 Erilaisten voiteluvalmisteiden viennin arvo vuonna 2009 oli 73 milj. euroa. Nämä valmisteet olivat suureksi osaksi peräisin Ranskasta, Saksasta ja Alankomaista. Kotimainen tuotanto oli hyvin vähäistä. Lääkevalmisteet kaksinkertaistivat osuutensa viennistä Venäjälle vuoteen 2008 verrattuna. Lääkevientiin sisältyy myös jälleenvientiä, mutta koska kotimainen tuotanto on merkittävää, jälleenviennin osuutta ei voi tarkasti määritellä. Varmuudella voidaan sanoa, että 53 milj. euron arvoinen hormonien ja alkaloidien vienti oli jälleenvientiä. Varmoina jälleenvientituotteina voidaan mainita myös sähkötyökalut (kuusi miljoonaa euroa) ja digitaalikamerat (viisi miljoonaa euroa). Monissa muissakin tavararyhmissä on mukana jälleenvientitavaroita. Tarkkaa tietoa näistä tavararyhmistä ei kuitenkaan saada. Ongelmana on yleensä se, että kyseisiä tuotteita sekä tuodaan ja viedään että tuotetaan Suomessa, jolloin jälleenvientiä ei voi erottaa. Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto ei ole julkinen tieto, joten viennin kotimaisuusastetta ei voida selvittää sen vuoksi. Ongelmallisia tuoteryhmiä ovat mm. monet kemian teollisuuden tuotteet, metallintyöstökoneet, elektroniikan komponentit sekä moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Nämä ongelmaryhmät eivät kuitenkaan nosta jälleenviennin osuutta kovin merkittävästi. Jos esim. metallintyöstökoneiden, elektroniikan komponenttien ja ajoneuvojen osien vienti olisi vuonna 2009 ollut kokonaisuudessaan muualla valmistettujen tavaroiden jälleenvientiä, jälleenviennin osuus Suomen viennistä Venäjälle olisi kasvanut 1,5 prosenttiyksikköä. Edellä mainittujen lukujen perusteella Venäjälle suuntautuneesta viennistä vuonna 2009 voidaan arvioida jälleenvienniksi ainakin seuraavat toimitukset: - henkilöautot 234 milj. euroa - matkapuhelimet enintään 163 milj. euroa - radiot, televisiot ym milj. euroa - atk-, kopio-, telekopio- yms. laitteet milj. euroa - voiteluvalmisteet 73 milj. euroa - hormoni- ja alkaloidilääkkeet 53 milj. euroa - kotitalouskoneet milj. euroa - pakettiautot 22 milj. euroa - sähkötyökalut 6 milj. euroa - digitaalikamerat 5 milj. euroa Jos tulkinnanvaraiset nimikkeet lasketaan täysimääräisesti jälleenvienniksi, jälleenviennin arvoksi kertyy 788 milj. euroa eli viidennes koko viennistä Venäjälle. Jos ongelmanimikkeiden vienti lasketaan mahdollisimman suurelta osin kotimaiseksi tuotannoksi, jälleenviennin arvo jää 526 milj. euroon eli 13 %:iin koko viennistä. Kun otetaan huomioon, että pienistä tavararyhmistä voi kertyä lisäksi muutamia kymmeniä miljoonia euroja jälleenvientiä, voidaan arvioida, että muualla tuotettujen tavaroiden osuus Suomen viennistä Venäjälle vuonna 2009 nousi enimmilläänkin vain jonkin verran yli viidenneksen ja jäi siten selvästi pienemmäksi kuin edellisinä vuosina. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)

16 Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2009; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa (1000 e) viennistä Venäjälle (1000 e) koko viennistä (1000 e) % % Paperi, kartonki, pahvi (**) 9, ,6 Lääkkeet, seerumit, rokotteet , ,5 Henkilöautot , ,7 Öljytuotteet (*) , ,6 Matkapuhelimet ei julkinen tieto , ,9 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet , ,5 Muovit alkumuodossa (*) (**) 3, ,0 Meijerituotteet , ,4 Rauta ja teräs , ,6 Värit, maalit, kitit yms (**) 3, ,4 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , ,4 Puhelin- ja radiolaitt. (paitsi matkapuh.) (*) , ,6 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet ja niiden osat , ,3 Voiteluvalmisteet , ,7 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym , ,2 Paperiteollisuuskoneet , ,6 Kuivaus- ja kuumennuslaitteet , ,6 Kivennäisainesten käsittelykoneet , ,5 Sähkölanka ja -kaapeli , ,0 Painotuotteet , ,9 Kotitalouskoneet , ,2 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms , ,0 Metallintyöstökoneet , ,8 Hanat ja venttiilit , ,1 Sähkökytkentälaitteet , ,0 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet , ,2 Puu ja puutavarat , ,0 Liha , ,5 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen , ,9 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms , ,4 Tehdasvalmisteiset rakennukset , ,4 Huonekalut , ,2 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat (**) 0, ,4 Mäntä- ja dieselmoottorit , ,0 Lingot, suodatuslaitteet , ,1 Maa- ja metsätalouskoneet , ,3 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet , ,5 Alukset ja uivat rakenteet , ,1 Turkisnahat , ,3 Saha-, höylä- ym. työstökoneet , ,2 Suuret tavararyhmät yhteensä , ,2 Muu vienti , ,1 Koko vienti , ,9 (*) Osa tuotannosta ei ole julkista tietoa. (**) Muutamien paperi-, muovi-, väri- ja viljatuotteiden vienti ei ole julkista tietoa. Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus). Tuotantotilastossa on käytössä uusi PRODCOM2008-luokitus, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuotta 2008 aiempiin vuosiin. Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin.

17 Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Paperi, kartonki, pahvi Lääkkeet, seerumit, rokotteet Henkilöautot Öljytuotteet (paitsi ja ) Matkapuhelimet Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet Muovit alkumuodossa Meijerituotteet Rauta ja teräs Värit, maalit, kitit yms , 2030 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , 8527, 8528 (paitsi , -51 ja -61) Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) , , , 8526, , , 4051 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet 8443, , Voiteluvalmisteet Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym Paperiteollisuuskoneet Kuivaus- ja kuumennuslaitteet , , Kivennäisainesten käsittelykoneet , , 3953 Sähkölanka ja -kaapeli Painotuotteet Kotitalouskoneet 8418, , 8450, , , 2752, , Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms Metallintyöstökoneet Hanat ja venttiilit Sähkökytkentälaitteet Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet (paitsi ) Puu ja puutavarat (paitsi ) Liha Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen , Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms Tehdasvalmisteiset rakennukset , , Huonekalut Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat , 1106 Mäntä- ja dieselmoottorit , , 3999 Lingot, suodatuslaitteet , , , Maa- ja metsätalouskoneet Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet , Alukset ja uivat rakenteet Turkisnahat , , Saha-, höylä- ym. työstökoneet Elektroniikan komponentit , 2612 Alumiini ja alumiinitavarat , , Ajoneuvojen renkaat Sähkökäyttöiset käsityövälineet

18 Liite 3. Jälleenviennin määrittely Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, kasvoi nopeasti vuoden 2009 taantumaan asti, ja transitokuljetusten arvo on ollut moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Meri- ja rautatietransiton arvosta ei ole arviota, mutta pelkästään maantietransiton arvoksi arvioitiin 14,4 mrd. euroa vuonna Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOMluokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.

19 Kauppa 2011 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna :M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla / Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 512 FI Helsinki Phone internat Fax statistics@tulli.fi Statistics service

20 Kauppa 2011 Handel Trade Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa v Milj. e Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

21 1 METSÄTEOLLISUUS TÄRKEIN ALA VIENNISSÄ ARABILIITON MAIHIN Öljy ja metallit heilauttelevat tuontia Suomen vienti Arabiliiton jäsenmaihin 1 nousi viime vuonna Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston mukaan 1,4 miljardiin euroon eli vain hieman vuoden 2009 vientiä suuremmaksi. Arabiliiton osuus Suomen kokonaisviennistä on laskenut tasaisesti ja jäi viime vuonna 2,7 %:iin. Enimmillään vientiosuus nousi vuonna 2005 yli viiteen prosenttiin. Näihin muutoksiin eivät ole vielä vaikuttaneet arabimaiden viimeaikaiset levottomuudet, jotka alkoivat vasta vuoden 2011 puolella. Vienti kehittyi viime vuonna Suomen kokonaisvientiä hitaammin koneiden ja laitteiden sekä sähköteknisten tuotteiden viennin vähenemisen vuoksi. Metsäteollisuustuotteiden ja metallien vienti sen sijaan kasvoi selvästi. Tuonti Arabiliiton maista vaihtelee vuosittain huomattavasti lähinnä öljytuotteiden tuontimäärien ja hintojen mukaan. Vuotuiset muutokset ovat suuria myös malmirikasteiden, metallien ja kemian teollisuuden tuotteiden tuonnissa. Arabiliiton osuus Suomen kokonaistuonnista pysytteli vuosikaudet 0,1-0,2 %:ssa, mutta nousi viime vuonna 185 milj. euroon eli 0,4 %:iin koko tuonnista, kun rikasteiden tuonti kuusinkertaistui ja myös kemian teollisuuden tuonti lisääntyi nopeasti. Egypti, Arabiemiirikunnat ja Saudi-Arabia ovat selvästi tärkeimmät vientimaat. Tuonnissa tärkeimpien maiden järjestys vaihtelee mm. öljytuotteiden ja rikasteiden tuonnin mukaan. Viime vuonna suurimmat tuontimaat olivat Marokko, Qatar ja Egypti. Kuvio 2. Kauppa Arabiliiton maiden kanssa v Milj. e Tuonti Vienti Egypti Arabiemiirikunnat Saudi-Arabia Algeria Marokko Syyria Tunisia Qatar Sudan Oman Jordania Muut Kuvio 3. Arabiliiton maiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 4. Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppatase Mi lj. e ) Arabiliitto on vuonna 1945 perustettu arabimaiden järjestö, johon kuuluu nykyään 22 jäsenmaata: Algeria, Arabiemiirikuntien liitto, Bahrain, Djibouti, Egypti, Irak, Jemen, Jordania, Komorit, Kuwait, Libanon, Libya, Marokko, Mauritania, Oman, Palestiinalaisalue, Qatar, Saudi-Arabia, Somalia, Sudan, Syyria ja Tunisia. Tullihallitus Tilastoyksikkö

22 2 Taulukko 1. Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa v Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , METSÄTEOLLISUUSTUOTTEILLA YLI 40 %:N OSUUS VIENNISTÄ ARABILIITON MAIHIN Koneiden ja sähkötekniikan vienti laski jyrkästi Metsäteollisuus on perinteisesti ollut tärkein toimiala Arabiliiton alueelle suuntautuneessa viennissä. Tämä on suureksi osaksi johtunut Pohjois-Afrikan maihin viedystä sahatavarasta. Vuosisadan vaihteessa sähköteknisen teollisuuden tuotteet nousivat metsäteollisuuden ohi nopeasti lisääntyneen matkapuhelinviennin vuoksi, mutta viime vuonna metsäteollisuus palasi jälleen selvästi suurimmaksi toimialaksi, kun sähkötekniikan vienti väheni. Viime vuonna puutavaraa, pääasiassa sahatavaraa, vietiin Arabiliiton maihin 346 milj. euron arvosta, mikä kattoi neljänneksen koko viennistä. Puutavaran vienti kasvoi yli neljänneksen. Selvästi suurimmat vientimaat olivat edellisen vuoden tavoin Egypti (144 milj. euroa) ja Algeria (85 milj. euroa). Muita tärkeitä vientimaita olivat Saudi-Arabia, Marokko ja Tunisia. Egyptillä oli 11 %:n ja Algerialla kuuden prosentin osuus Suomen kaikesta puutavaraviennistä. Paperin ja pahvin vienti lisääntyi vajaan neljänneksen. Viennin arvo kohosi 184 milj. euroon ja osuus koko viennistä Arabiliiton maihin 13 %:iin. Saudi-Arabia (45 milj. euroa) ja Arabiemiraatit (35 milj. euroa) nousivat laskussa olleen Egyptin (24 milj. euroa) ohi tärkeimmiksi vientimaiksi. Paperimassan vienti (56 milj. euroa) yli kolminkertaistui lähinnä Egyptiin suuntautuneen viennin ansiosta. Myös vienti Syyriaan, Tunisiaan ja Jordaniaan lisääntyi selvästi. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti väheni yli neljänneksen ja jäi 204 milj. euroon. Muutos johtui puhelinlaitteiden viennin vähentymisestä. Matkapuhelimien vienti putosi puoleen ja jäi 67 milj. euroon. Arabiemiraatit oli edellisen vuoden tavoin selvästi tärkein puhelimien vientimaa 47 milj. euron osuudellaan. Muiden puhelinlaitteiden ja niiden osien vienti supistui vielä matkapuhelinvientiäkin jyrkemmin: viennin arvo jäi alle 30 milj. euron, kun se vuotta aiemmin oli 80 milj. euroa. Puhelinlaitteiden viennistä poiketen muu sähkötekniikan vienti kehittyi suotuisasti. Sähkömuuttajien vienti (35 milj. euroa) puolitoistakertaistui. Tärkeimpiä vientimaita olivat Algeria ja Arabiemiraatit. Sähkökytkentälaitteita (20 milj. euroa) vietiin neljännes edellisvuotista enemmän, vientikohteina lähinnä Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia. Myös atk-laitteiden ja sähkölääkintäkoneiden vienti lisääntyi voimakkaasti. Kummankin ryhmän viennin arvo oli 18 milj. euroa. Eri toimialojen erikoiskoneilla ym. koneilla ja laitteilla oli vuonna 2009 viidenneksen osuus viennistä Arabiliiton maihin, mutta viime vuonna vienti väheni kolmanneksen ja osuus putosi 13 %:iin. Suurin syy oli Saudi-Arabiaan suuntautuneen viennin väheneminen. Vuonna 2009 sinne vietiin erilaisia koneita ja laitteita 109 milj. euron arvosta, mutta viime vuonna kone- ja laitevienti Saudi-Arabiaan jäi 44 milj. eu- Tullihallitus Tilastoyksikkö

23 3 roon. Myös vienti Qatariin jäi murto-osaan edellisvuotisesta. Sen sijaan vienti Algeriaan (42 milj. euroa) yli kaksinkertaistui lisääntyneen maatalouskoneiden viennin vuoksi. Muita tärkeitä maita kone- ja laiteviennissä olivat Egypti (28 milj. euroa) ja Arabiemiraatit (22 milj. euroa). Arabiliiton maihin vietyjen moottoreiden viennin arvo oli 128 milj. euroa eli tarkalleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Vientimaat kuitenkin vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2009 suuria moottori- ja generaattoritoimituksia suuntautui mm. Jordaniaan, Arabiemiraatteihin ja Algeriaan, viime vuonna puolestaan Sudaniin, Jemeniin, Syyriaan ja Omaniin. Muita tärkeitä vientitavaroita olivat metallit, kemialliset aineet ja tuotteet sekä öljytuotteet. Lähes 70 milj. euron arvoinen kuparin vienti Egyptiin kasvatti metallien viennin arvoa miltei viidenneksellä, vaikka samaan aikaan nikkelin vienti Arabiemiraatteihin putosi 35 milj. eurosta pariin miljoonaan euroon. Öljytuotteita vietiin Arabiemiraatteihin 32 milj. euron arvosta ja muoveja 16 milj. euron arvosta. Kuvio 5. Vienti Arabiliiton maihin v Muut tavarat 6,3 % (- 20 %) Sähkökoneet ja - laitteet 14,6 % (- 27 %) Puutavara 24,7 % (+ 28 %) Koneet ja laitteet 13,2 % (- 33 %) Moottorit 9,2 % (+ 0 %) Metallit 7,5 % (+ 18 %) Kemiall. aineet ja tuott. 3,8 % (+ 34 %) Paperimassa 4,0 % (+ 240 %) Paperi ja pahvi 13,1 % (+ 23 %) Öljytuotteet 3,5 % (+ >999 %) ÖLJYTUOTTEET JA METALLITEOLLISUUS KASVATTIVAT TUONTIA Tärkeimmät kauppakumppanit vaihtuvat öljytuonnista riippuen Öljytuotteiden tuonnin arvo kasvoi viime vuonna lähes kahdella kolmanneksella ja nousi miltei 41 milj. euroon. Muun tuonnin nopeamman kasvun vuoksi osuus kaikesta Arabiliiton maista peräisin olevasta tuonnista kuitenkin supistui hieman ja jäi 22 %:iin. Öljytuotteiden tuontimaat vaihtuivat: vuonna 2009 Suomeen tuotiin öljytuotteita Bahrainista 25 milj. euron arvosta, viime vuonna puolestaan Qatarista (29 milj. euroa) ja Kuwaitista (12 milj. euroa). Tuonnin arvon kasvu johtui suureksi osaksi hintojen noususta. Tuontimäärä kasvoi vain viidenneksen. Metallien maailmanmarkkinoiden kasvu lisäsi tuontia Arabiliiton maista merkittävästi. Marokosta tuodun kuparirikasteen arvo kuusinkertaistui ja kohosi 40 milj. euroon, kun sekä tuontimäärä että hinta nousivat selvästi. Lisäksi Egyptistä tuotiin kuparia yhdeksän miljoonan euron arvosta. Vuotta aiemmin kuparia ei tuotu juuri lainkaan. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti nousi vajaasta 18 milj. eurosta 31 milj. euroon. Muovien osuus ryhmän tuonnista oli 24 milj. euroa, siitä yli puolet oli peräisin Saudi-Arabiasta. Tullihallitus Tilastoyksikkö

24 4 Tekstiili- ja vaatetuonti kasvoi selvästi kokonaistuontia hitaammin. Vaatteiden tuonti lisääntyi neljä prosenttia. Yli 18 milj. euron arvoisesta tuonnista lähes puolet oli edellisen vuoden tavoin peräisin Marokosta. Tekstiilituotteita tuotiin yhdeksän miljoonan euron arvosta. Suurin osa tästä tuonnista oli egyptiläisiä mattoja. Hedelmien ja kasvisten tuonti lisääntyi 14 %. Tuonnin arvo oli 14 milj. euroa, josta suurin osa oli egyptiläisiä ja marokkolaisia sitrushedelmiä. Kuvio 6. Tuonti Arabiliiton maista v Sähkökoneet ja - laitteet 2,5 % (+ 2 %) Vaatteet 9,8 % (+ 4 %) Tekstiilituotteet 4,7 % (+ 13 %) Muut tavarat 5,1 % (- 5 %) Hedelmät ja kasvikset 7,4 % (+ 14 %) Malmirikasteet 21,4 % (+ 502 %) Luonnonfosfaatti 1,3 % Kemiall. aineet ja tuotteet 16,8 % (+ 77 %) Öljytuotteet 21,9 % (+ 62 %) Värimetallit 5,6 % (+ 767 %) Metallituotteet 3,5 % (+ 20 %) KAUPPAVAIHTO MAITTAIN Matkapuhelimien vienti kattoi viime vuosikymmenellä suurimman osan Suomen viennistä Arabiliiton maihin. Arabiemiraatit oli puhelimien tärkein ostajamaa. Suurimmillaan vuonna 2003 Arabiemiraatteihin vietyjen puhelimien osuus kaikesta Arabiliiton alueelle suuntautuneesta viennistä oli yli puolet. Suomen koko puhelinviennistä viidennes suuntautui Arabiemiraatteihin. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen Saudi-Arabia kohosi Arabiemiraattien rinnalle puhelimien ostajana, mutta vuonna 2009 puhelinvienti kumpaankin maahan romahti. Tuolloin Egypti nousi kokonaisviennissä näiden kahden tasolle. Viime vuonna Egypti oli jo selvästi suurin vientimaa neljänneksen osuudella kaikesta viennistä Arabiliiton alueelle. Tuonti Arabiliiton maista on niin vähäistä, että muutama suuri öljytuotteiden tai malmirikasteiden tuontierä saattaa muuttaa maiden tärkeysjärjestystä. Marokko, josta tuodaan monipuolisesti erilaisia tavaroita, on aina suurimpien tuontimaiden joukossa, ja viime vuonna se oli selvästi suurin 30 %:n osuudella koko tuonnista. Seuraavina olivat Qatar ja Egypti. Vuotta aiemmin suurin tuontimaa oli Bahrain ennen Egyptiä ja Marokkoa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

25 Taulukko 2. Vienti Arabiliiton maihin 2009 ja 2010, tärkeimmät tavararyhmät Tärkeimmät maat vuoden 2010 suuruusjärjestyksessä SITC-tavararyhmä Muutos % Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % 2010 / Puutavara 270,2 19,8 346,3 24,7 28 Egypti 130,0 9,5 143,7 10,3 11 Algeria 53,6 3,9 84,6 6,0 58 Saudi-Arabia 23,2 1,7 43,4 3,1 87 Marokko 27,5 2,0 39,0 2,8 42 Tunisia 19,8 1,5 26,7 1, Sähkökoneet ja -laitteet 281,4 20,6 204,1 14,6-27 Arabiemiraatit 132,2 9,7 94,4 6,7-29 Saudi-Arabia 36,8 2,7 32,7 2,3-11 Syyria 20,0 1,5 19,5 1,4-3 Algeria 4,6 0,3 12,9 0,9 180 Egypti 17,9 1,3 9,9 0, Koneet ja laitteet 277,5 20,4 185,3 13,2-33 Saudi-Arabia 108,7 8,0 43,8 3,1-60 Algeria 17,3 1,3 41,7 3,0 141 Egypti 25,8 1,9 28,0 2,0 9 Arabiemiraatit 26,3 1,9 22,1 1, Paperi ja pahvi 148,9 10,9 183,5 13,1 23 Saudi-Arabia 26,3 1,9 44,7 3,2 70 Arabiemiraatit 21,0 1,5 35,2 2,5 68 Egypti 29,0 2,1 23,8 1,7-18 Libanon 15,0 1,1 13,8 1,0-8 Algeria 8,4 0,6 12,6 0,9 50 Marokko 9,0 0,7 12,6 0,9 40 Syyria 13,1 1,0 12,2 0, Voimakoneet ja moottorit 128,2 9,4 128,2 9,2 0 Sudan 3,7 0,3 33,1 2,4 795 Jemen 17,1 1,3 20,2 1,4 18 Syyria 0,3 0,0 19,1 1,4 > 999 Oman 0,3 0,0 17,4 1,2 > Metallit ja metallituotteet 89,1 6,5 105,1 7,5 18 Egypti 17,4 1,3 70,5 5,0 305 Arabiemiraatit 49,9 3,7 19,0 1, Paperimassa 16,5 1,2 56,1 4,0 240 Egypti 3,5 0,3 26,5 1, Kemialliset aineet ja tuotteet 40,1 2,9 53,6 3,8 34 Arabiemiraatit 8,3 0,6 20,5 1,5 147 Egypti 7,5 0,6 11,3 0, Öljytuotteet 0,2 0,0 49,0 3,5 > 999 Arabiemiraatit 0,0 0,0 32,2 2,3 x Egypti 0,1 0,0 16,7 1,2 > 999 Muut tavarat 110,8 8,1 88,4 6,3-20 Yhteensä 1 362,9 100, ,6 100,0 3

26 Taulukko 3. Tuonti Arabiliiton maista 2009 ja 2010, tärkeimmät tavararyhmät Tärkeimmät maat vuoden 2010 suuruusjärjestyksessä SITC-tavararyhmä Muutos % Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % 2010 / Öljy ja öljytuotteet 25,1 23,3 40,6 21,9 62 Qatar 0,0 0,0 28,9 15,6 x Kuwait 0,0 0,0 11,7 6,3 x Bahrain 25,1 23,3 0,0 0, Malmit ja metalliromu 6,6 6,1 39,7 21,4 502 Marokko 6,6 6,1 39,7 21, Kemialliset aineet ja tuotteet 17,6 16,3 31,1 16,8 77 Saudi-Arabia 13,5 12,5 16,7 9,0 24 Qatar 1,8 1,7 4,9 2,6 172 Sudan 0,0 0,0 2,7 1,5 x Arabiemiraatit 0,8 0,7 2,4 1,3 212 Oman 0,7 0,7 2,4 1, Vaatteet 17,5 16,2 18,2 9,8 4 Marokko 7,4 6,9 8,4 4,5 14 Tunisia 5,6 5,2 5,2 2,8-7 Egypti 4,1 3,8 4,1 2, Hedelmät ja kasvikset 12,0 11,1 13,7 7,4 14 Egypti 8,0 7,4 8,5 4,6 6 Marokko 3,8 3,5 4,9 2, Värimetallit 1,2 1,1 10,4 5,6 767 Egypti 0,0 0,0 8,8 4,7 > Tekstiilituotteet 7,8 7,2 8,8 4,7 13 Egypti 5,0 4,6 6,4 3, Metallituotteet 5,4 5,0 6,5 3,5 20 Bahrain 4,9 4,5 6,2 3, Sähkökoneet ja -laitteet 4,6 4,3 4,7 2,5 2 Tunisia 2,5 2,3 1,4 0, Luonnonfosfaatti 0,0 0,0 2,4 1,3 x Syyria 0,0 0,0 2,4 1,3 x Muut tavarat 9,9 9,2 9,4 5,1-5 Yhteensä 107,7 100,0 185,5 100,0 72

27 Taulukko 4. Kauppa Arabiliiton maiden kanssa , vienti ja tuonti maittain Vienti Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% 2010 / 2009 Arabiliitto , ,0 3 Egypti , ,4 39 Arabiemiirikunnat , ,1-8 Saudi-Arabia , ,3-21 Algeria , ,9 54 Marokko , ,4-4 Syyria , ,7 35 Tunisia , ,8 25 Sudan , ,2 455 Oman , ,6 151 Jordania , ,6-37 Jemen , ,8-3 Libanon , ,8-6 Qatar , ,6-67 Kuwait , ,3-27 Irak , ,1-52 Libya , ,8-66 Bahrain , ,4-16 Djibouti , ,2-8 Mauritania , ,1-88 Palestiinalaisalue 202 0, ,0 68 Somalia 54 0,0 30 0,0-45 Komorit 314 0,0 0 0,0-100 Tuonti Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% 2010 / 2009 Arabiliitto , ,0 72 Marokko , ,7 179 Qatar , ,7 > 999 Egypti , ,6 55 Saudi-Arabia , ,0 28 Kuwait 143 0, ,3 > 999 Tunisia , ,7-22 Arabiemiirikunnat , ,4 26 Bahrain , ,2-75 Sudan 724 0, ,9 395 Syyria 141 0, ,4 > 999 Oman 777 0, ,3 218 Jordania 709 0, ,4 1 Libanon 335 0, ,2 6 Djibouti 0 0, ,2 x Algeria 139 0,1 40 0,0-71 Mauritania 103 0,1 20 0,0-81 Jemen 20 0,0 17 0,0-12 Libya 2 0,0 13 0,0 664 Komorit 0 0,0 1 0,0 311 Irak 3 0,0 0 0,0-88 Palestiinalaisalue 0 0,0 0 0,0 x Somalia 0 0,0 0 0,0 x

Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa

Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa Kauppa 2011 Handel Trade Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa v. 2000-2010 Milj. e 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009

Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009 Kauppa 2011 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009 Jälleenvienti Venäjälle v. 2009; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; viihde-elektroniikan, atk-laitteiden

Lisätiedot

Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008

Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008 Kauppa 2010 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008 Milj. euroa 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kuvio 1. Jälleenvienti Venäjälle v. 2008; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin

Lisätiedot

Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010

Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010 Kauppa 2012 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010 Jälleenvienti Venäjälle v. 2010; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; viihde-elektroniikan, atk-laitteiden,

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa v.2002

Huipputeknologian ulkomaankauppa v.2002 SVT Ulkomaankauppa 23:M5 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa v.22 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-22 Mrd. euroa sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä 14 12

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 0 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kuvio. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 00-0 (-) 700 Milj. e 600 00 00 00 00 0 0 00 00 00 00 00 006 007 008 009 0 0 (-) Tuonti Vienti 0 (-) Helsinki

Lisätiedot

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kauppa 2010 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 2004-2010(1-4) 12000 Milj. e 10000 8000 6000 4000 2000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2009 (1-4)

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin vuonna 2010 (1000 tonnia) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet; 155; 8 % Autot;

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008 Kauppa 2008 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008 Maantietransito; vienti itään v. 2008 (I-III) toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön; 160; 19 Muut; 204; 24 Elintarvikkeet;

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito v.2002

Itään suuntautuva maantietransito v.2002 SVT Ulkomaankauppa 2003:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito v.2002 Maantietransito; vienti itään v. 2002 toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 447 (30 %) Elintarvikkeet

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2014 Tammi-maaliskuu Januari-mars

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Turkin välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2002

Ulkomaankaupan kuljetukset 2002 Ulkomaankauppa 2003:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2002 Maantiekulj. (2,5 milj. t) 6,4 % Rautatiekulj. (0,6 milj. t) 1,6 % Muut kulj. (0,2 milj. t) 0,5 % VIENTI Laivakulj. (36,1

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2000

Ulkomaankaupan kuljetukset 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M08 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2000 TUONTI Rautatiekulj. (11,7 milj. t) 20,4 % Muut kulj. (3,3 milj. t) 5,7 % Maantiekulj. (3,7 milj. t) 6,4 % Laivakulj.

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011

Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin huhti-kesäkuussa 2011 (1000 tonnia) Erittelemätön; 14; 3 Tekstiilit,

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Suomen ja GCC-maiden välinen kauppa

Suomen ja GCC-maiden välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja GCC-maiden välinen kauppa Milj. e 2 000 Kuvio 1. Suomen ja GCC-maiden välinen kauppa v. 2002 2015 (1-10) 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Tuonti Vienti

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2002-2012 (1-2) 8000 Milj. e 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 21-21 (1-3) Milj. e 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-3) Tuonti Vienti 21 (1-3)

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Suomen ja Norjan välinen kauppa

Suomen ja Norjan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v. 2002-2011(1-11) Milj. e 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia

VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 27.4.218 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 217 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia Suomen

Lisätiedot

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 2.3.217 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Loka-joulukuu Oktober-december

Lisätiedot

Ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain vuonna 2002/1-9 ja 2003/1-9

Ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain vuonna 2002/1-9 ja 2003/1-9 Ulkomaankauppa 2004:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain vuonna 2002/1-9 ja 2003/1-9 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2003/2002 1-9,

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2003-2013 (1-8) 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. e 2003 2004

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 28 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 28 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 218 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 218 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2002-2011(1-10) 2000 Milj. e 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010 2011 (1-10)

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 22-211(1-1) 2 Milj. e 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 211 (1-1) (1-1) Tuonti Vienti Helsinki 17.1.212

Lisätiedot

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa v. 2000-2009 Milj. e 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2014

Rajaliikennetilasto 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009

Lisätiedot

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 Kauppa 2013 Handel Trade Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 250 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2011-2013 2,5 200 2 Mijl. kiloa 150 100 1,5 1 Mrd. 50 0,5 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2017 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 2016 Loka-joulukuu

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2017 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 2017 Tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Ulkomaankauppa 2005:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 1995-2004(1-10) 2000 Milj. e 1500 1000 500 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2017 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 2017 Huhti-kesäkuu

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2003-2013 (1-7) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2017 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser International trade in goods by enterprise size 2017 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2015

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2015 % Kuvio 1. Suurimpien yritysten osuus kokonaisviennistä ja -tuonnista vuosina 2005 2015 40 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa

Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa v. 2003-2013(1-9) 2500 Milj. e 2000 1500 1000 500 0 2003

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Jälleenvienti vuonna 2013

Jälleenvienti vuonna 2013 Kauppa 2014 Handel Trade Jälleenvienti vuonna 2013 12 Mrd Jälleenvienti vuosina 2007-2013, mrd euroa 60,0 % 10 50,0 % 8 40,0 % 6 30,0 % 4 20,0 % 2 10,0 % 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Suomen jälleenvienti

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2013 Loka-joulukuu Oktober-december

Lisätiedot

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2006

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2006 Kauppa 2007 Handel Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2006 Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2006 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2004-2014 (1-8) 8 000 Milj. e 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Suomen ja Norjan välinen kauppa

Suomen ja Norjan välinen kauppa Ulkomaankauppa 2006:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v. 1996-2005(1-10) Milj. e 1500 1000 500 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2004 2014 (1-7) 5 000 Milj. e 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa

Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kuvio 1. Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa v. 2003-2013 (1-5) 2700 2400 2100 1800 1500 1200 900 600 300 0 Milj. e 2003 2004 2005

Lisätiedot

EU-jäsenyys ja Suomen kauppavaihdon rakenne

EU-jäsenyys ja Suomen kauppavaihdon rakenne Kauppa 2013 Handel Trade EU-jäsenyys ja Suomen kauppavaihdon rakenne Ristikkäiskaupan osuus eri maiden kanssa käydystä kaupasta v. 2011, tärkeimmät ristikkäiskauppakumppanit 20 % 15 10 5 0 Ruotsi Tanska

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002 2015 (1-3) 10 Mrd. e 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Tuonti Vienti Helsinki 17.6.2015 Tietoja lainattaessa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Transitokuljetukset 2018

Transitokuljetukset 2018 Kauppa 2019 Handel Trade Transitokuljetukset 2018 Mrd. 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2015 2018 tuhatta tonnia 80 70 60 50 40 30 20 10 0 01 02 03 04

Lisätiedot

Suomen ja Brasilian välinen kauppa

Suomen ja Brasilian välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Brasilian välinen kauppa 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Brasilian välinen kauppa v. 2002 2015 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa

Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa v. 2005 2015 (1-6) 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Milj. e 2005

Lisätiedot

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kauppa 21 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen elintarvikevienti ja -tuonti v. 22-29 Milj. euroa 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 Tuonti Vienti Helsinki 5.8.21 Tietoja

Lisätiedot

Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2008 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign Trade of goods by enterprise size 2007 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2017

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2017 Kauppa 218 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 217 5 % Suurimpien yritysten osuus kokonaisviennistä ja -tuonnista vuosina 26 217 4 3 2 1 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2016

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2016 Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2016 50 Suurimpien yritysten osuus kokonaisviennistä ja -tuonnista vuosina 2006 2016 40 30 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Suomen ja Intian välinen kauppa

Suomen ja Intian välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Intian välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Intian välinen kauppa v. 2003-2012 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tuonti

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2011

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2011 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2011 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin tammi-maaliskuussa 2011 (1000 tonnia) Tekstiilit, vaatteet ja

Lisätiedot

Suomen tevanake-kauppa

Suomen tevanake-kauppa SVT Ulkomaankauppa 2003:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen tevanake-kauppa Kuvio 1. Suomen tevanake-kauppa v. 1992-2002 (I-IX) Milj. euroa 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1992 1993

Lisätiedot

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kauppa 215 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 24 215 (1-2) 16 Mrd. e 14 12 1 8 6 4 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 214 (1-2) Tuonti Vienti

Lisätiedot