Jälleenvienti vuonna 2013

Transkriptio

1 Kauppa 2014 Handel Trade Jälleenvienti vuonna Mrd Jälleenvienti vuosina , mrd euroa 60,0 % 10 50,0 % 8 40,0 % 6 30,0 % 4 20,0 % 2 10,0 % Suomen jälleenvienti osuus Suomen viennistä Jälleenviedyn tavaran nnousu, pl. matkapuhelimet, niiden osat ja henkilöautot 0,0 % 5 Mrd Jälleeenvienti Venäjälle vuosina , mrd euroa 50 % 4 40 % 3 30 % 2 20 % 1 10 % Jälleenvienti Venäjälle, miljardia osuus Venäjän viennistä, prosenttia 0 % Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 JÄLLEENVIENTI VUONNA 2013 Muualla tuotettujen tavaroiden laskenut tasaisesti Suomen viennin oli vuonna 2013 Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 56 miljardia euroa. sta oli jälleenvientiä eli muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden vientiä arviolta 12 prosenttia eli miltei seitsemän miljardia euroa. Vuonna 2011 jälleenviennin osuus koko viennistä oli 14 prosenttia ja vuotta myöhemmin 13 prosenttia, joten osuus on laskenut loivasti. oli suurin koneiden ja laitteiden viennissä. Kone- ja laiteviennistä 1,5 miljardia euroa eli viidennes ryhmän koko viennistä oli jälleenvientiä. Samansuuruinen oli jälleenviennin osuus myös sähkökoneiden ja -laitteiden viennistä. Ryhmän jälleenviennin oli miljardi euroa. Monessa pienemmässä tavararyhmässä jälleenviennin osuus oli vieläkin suurempi. Turkisnahkojen viennistä puolet ja lääkeviennistä 40 prosenttia oli jälleenvientiä. Jälleenvientiosuuden supistuminen johtui lähinnä Venäjälle suuntautuneen jälleenviennin vähenemisestä. osuus Venäjän kaupasta oli suurimmillaan vuonna 2008, jolloin Suomen viennistä Venäjälle arviolta 39 prosenttia oli muualla tuotettujen tavaroiden vientiä. Vuodesta 2009 lähtien osuus pysytteli pitkään 30 prosentin tuntumassa. Vielä vuonna 2012 jälleenviennin osuus oli 28 prosenttia. Viime vuonna jälleenviennin jäi 1,3 miljardiin euroon eli 24 prosenttiin 5,4 miljardin isesta viennistä Venäjälle. Myös viennissä Ruotsiin jälleenviennin osuus laski hieman, kun taas viennissä Viroon ja Kiinaan jälleenviennin osuus kasvoi. Ruotsiin suuntautuneen jälleenviennin oli 0,7 miljardia euroa eli 11 prosenttia koko viennistä. Sekä Viroon että Kiinaan vietiin muualla tuotettuja tavaroita 0,4 miljardin euron sta. Viroon oli neljännes ja viennistä Kiinaan 16 prosenttia. Jälleenvienti tavararyhmittäin Koneiden ja laitteiden viennin oli viime vuonna 7,7 miljardia euroa. Siitä viidennes eli 1,5 miljardia euroa oli jälleenvientiä. Ryhmän jälleenviennistä huomattava osa oli erilaisten koneiden ja moottoreiden osia. Sähkökoneiden ja -laitteiden 4,7 miljardin euron viennistä jälleenviennin osuus oli miljardi euroa. Tärkeimpiä sähkölaitteita jälleenviennissä olivat puhelinlaitteiden osat ja sähkömuuttajat. Muualla valmistettuja öljytuotteita vietiin Suomesta 630 miljoonan euron sta, mikä kattoi kymmeneksen ryhmän koko viennistä. Turkisnahkojen viennistä puolet (420 miljoonaa euroa) oli ulkomaalaista alkuperää. Vajaan miljardin euron lääkevalmisteviennistä 380 miljoonaa euroa eli 40 prosenttia oli jälleenvientiä. Muita suuria jälleenviennin tavararyhmiä olivat optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet, kulkuneuvot ja kemian perusteollisuuden tuotteet. Jälleenvienti Venäjälle Jälleenvienti Venäjälle väheni viidenneksen vuonna Koneet ja laitteet syrjäyttivät lääkevalmisteet jälleenviennin tärkeimpänä tavararyhmänä. Koneiden ja laitteiden viennistä 260 miljoonaa euroa eli neljännes oli jälleenvientiä. Merkittävä osa ryhmän jälleenviennistä oli erilaisia työstökoneita kuten hiomakoneita ja sahoja.

3 Lääkevalmisteiden jälleenvienti Venäjälle putosi puoleen edellisvuotisesta. osuus koko lääkeviennistä oli 58 prosenttia eli 174 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 jälleenvienti kattoi lähes kolme neljännestä lääkeviennistä. Jälleenvietävät lääkkeet ovat pääasiassa hormonivalmisteiden kaltaisia erikoislääkkeitä. Öljytuotteiden jälleenviennin oli 133 miljoonaa euroa. Suurin osa ryhmän tuotteista oli voiteluöljyjä. Öljytuotteiden jälleenvienti väheni viidenneksen, mutta kattoi kuitenkin yhä 40 prosenttia ryhmän koko viennistä. Jälleenvietyjen sähkökoneiden ja -laitteiden viennin supistui 12 prosenttia ja jäi 116 miljoonaan euroon. lasku johtui yli viidenneksen pudotuksesta puhelinlaitteiden jälleenviennissä. Koko sähkölaiteryhmässä jälleenviennin osuus oli 28 prosenttia. Jälleenvienti Ruotsiin Jälleenvienti Ruotsiin väheni neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Lasku johtui sähkökoneiden ja -laitteiden jälleenviennin supistumisesta yli neljänneksellä. Ryhmän jälleenviennin jäi 68 miljoonaan euroon, mikä kattoi viidenneksen ryhmän koko viennistä. Suurimmaksi jälleenvientiryhmäksi nousivat energiatuotteet, joiden jälleenviennin kasvoi 16 prosenttia ja kohosi 123 miljoonaan euroon. Osuus koko energiaviennistä Ruotsiin oli kuitenkin vain seitsemän prosenttia. Pääosa jälleenviennistä oli kaasuöljyä. Koneiden ja laitteiden jälleenvienti kasvoi hieman. Osuus ryhmän koko viennistä oli viidennes eli 106 miljoonaa euroa. Huomattava osa ryhmän jälleenviennistä oli erilaisten koneiden ja laitteiden osia. Jälleenvienti Viroon Viroon suuntautunut jälleenvienti lisääntyi 15 prosenttia, mikä johtui lähes yksinomaan energiatuotteiden viennin kasvusta. Energiatuotteiden jälleenviennin kaksinkertaistui ja nousi 89 miljoonaan euroon. osuus koko energiaviennistä oli neljännes. Kulkuneuvojen jälleenviennin oli 58 miljoonaa euroa. Vienti kasvoi 15 prosenttia. Suurin osa viennistä oli henkilöautovientiä. osuus koko kulkuneuvoviennistä oli kolme neljännestä. Muita tärkeitä jälleenviennin ryhmiä Viroon suuntautuneessa viennissä olivat koneet ja laitteet sekä sähkökoneet ja -laitteet. Molemmissa ryhmissä jälleenviennin oli lähes 40 miljoonaa euroa. Arvonnousu tavaravirroissa Arvonnousu laskettiin vertaamalla jälleenvievien yritysten tuonnin ja viennin CN8-kohtaisia kilo-/yksikköhintoja pois lukien matkapuhelimet ja niiden osat (CN ja ) sekä henkilöautot (CN ). Jälleenvietyjen tavaroiden nnousu eli tuonnin ja viennin tavaravirtojen välissä tapahtuva tuotteiden n muutos oli vuonna 2013 noin 38 prosenttia. Vuonna 2012 nnousua oli vajaat 39 prosenttia ja vuonna 2011 lähes 42 prosenttia.

4 Taulu 1 Jälleenvienti ja vienti , miljardia euroa Maat muutos Venäjä 5,34 1,43 27 % 5,69 1,60 28 % 5,35 1,30 24 % 19 % Ruotsi 6,74 0,89 13 % 6,29 0,76 12 % 6,48 0,73 11 % 4 % Kiina 2,67 0,38 14 % 2,61 0,33 13 % 2,76 0,43 16 % 31 % Viro 1,34 0,40 30 % 1,71 0,37 22 % 1,74 0,42 24 % 15 % Saksa 5,63 0,47 8 % 5,25 0,43 8 % 5,41 0,41 8 % 6 % USA 2,92 0,34 12 % 3,60 0,38 11 % 3,56 0,34 10 % 11 % Norja 1,60 0,26 16 % 1,80 0,25 14 % 1,65 0,27 16 % 8 % Alankomaat 3,85 0,43 11 % 3,56 0,26 7 % 3,46 0,25 7 % 2 % Muut maat 26,78 3,37 13 % 26,36 3,25 12 % 25,49 2,81 11 % 14 % Kaikki maat yhteensä 56,86 7,96 14 % 56,88 7,62 13 % 55,90 6,96 12 % 9 % Taulu 2 suurimmat CN2 ja CN8 tavararyhmät, miljardia euroa CN2 muutos koneet ja mekaaniset laitteet 8,05 1,70 21 % 8,01 1,55 19 % 7,71 1,50 20 % 3 % joista luokan osat (nimikkeiden 8426, 8429 ja 8430 koneiden ja laitteiden osat 0,27 0,15 54 % 0,29 0,16 54 % 0,30 0,17 57 % 9 % joista luokan osat, jotka soveltuvat käytettäviksi puristussytytteisissä mäntämoottoreissa 0,23 0,20 85 % 0,15 0,11 75 % 0,15 0,11 78 % 3 % 85 sähkökoneet ja laitteet 6,11 1,50 25 % 5,69 1,62 28 % 4,65 1,00 21 % 38 % joista luokan osat puhelimia, puhelinten soluverkkoja tai muita langattomia verkkoja varten 0,42 0,31 73 % 0,36 0,27 76 % 0,17 0,12 67 % 57 % joista vaihtosuuntaajat, teho > 7,5 kva 0,30 0,08 26 % 0,33 0,11 32 % 0,37 0,11 31 % 9 % 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt 5,48 0,72 13 % 6,20 0,60 10 % 6,85 0,63 9 % 5 % joista kaasuöljyt, maaöljystä tai bitumisista kivennäisistä saadut 2,23 0,18 8 % 2,73 0,19 7 % 8 % joista luokan öljyt 0,21 0,12 54 % 0,29 0,14 47 % 0,26 0,11 42 % 21 % 43 turkisnahat, tekoturkikiset ja tavarat niistä 0,57 0,23 41 % 0,67 0,24 36 % 0,83 0,42 50 % 75 % joista luokan turkisnahat 0,28 0,21 74 % 0,34 0,22 64 % 0,42 0,39 93 % 78 % 30 farmaseuttiset tuotteet 1,14 0,64 56 % 1,10 0,53 48 % 0,93 0,38 40 % 28 % joista luokan lääkkeet 0,75 0,54 72 % 0,71 0,39 55 % 0,52 0,29 56 % 27 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet 1,76 0,29 16 % 2,04 0,33 16 % 2,05 0,34 16 % 4 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot 1,79 0,30 17 % 1,74 0,25 14 % 1,79 0,26 15 % 5 % 29 orgaaniset kemialliset yhdisteet 0,88 0,18 21 % 0,86 0,22 26 % 0,94 0,24 25 % 7 % 40 kumi ja kumitavarat 0,57 0,17 30 % 0,58 0,20 35 % 0,50 0,20 40 % 1 % joista luokan renkaat 0,28 0,12 41 % 0,30 0,15 49 % 0,27 0,14 51 % 7 % 39 muovit ja muovitavarat 2,05 0,21 10 % 2,00 0,21 10 % 2,10 0,20 9 % 3 % 62 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta 0,19 0,15 80 % 0,20 0,14 69 % 0,21 0,14 65 % 2 % 73 rauta ja terästavarat 1,73 0,24 14 % 0,97 0,15 15 % 1,11 0,13 12 % 12 % 81 muut epäjalot metallit ja tavarat niistä 0,22 0,20 91 % 0,18 0,16 90 % 0,15 0,13 86 % 20 % joista luokan kobolttikivi ja muut koboltin valmistuksen välituotteet 0,20 0, % 0,17 0,16 99 % 0,13 0,13 99 % 20 % Muut 26,33 1,45 6 % 26,63 1,43 5 % 26,07 1,39 5 % 3 % Kaikki yhteensä 56,86 7,96 14 % 56,88 7,62 13 % 55,90 6,96 12 % 9 %

5 taulu 3 Jälleenvienti Venäjälle, Ruotsiin ja Viroon , miljoonaa euroa Venäjä CN2 muutos koneet ja mekaaniset laitteet % % % 1 % joista kulmahiomakoneet % % % 12 % joista sahat % % % 75 % 30 farmaseuttiset tuotteet % % % 48 % joista luokan lääkkeet % % % 52 % joista luokan lääkkeet % % % 172 % joista luokan lääkkeet % % % 66 % 27 kivennäispolttoaineet ja öljyt % % % 18 % joista luokan öljyt % % % 24 % joista luokan hydrauliikkanesteet % % % 34 % 85 sähkökoneet ja laitteet % % % 12 % joista luokan lähettimet ja matkapuhelimet % % % 22 % 34 pesu ja voiteluvalmisteet % % % 9 % joista luokan voiteluvalmisteet % % % 6 % 39 muovit ja muovitavarat % % % 7 % joista luokan eteenipolymeerit % % % 14 % 75 nikkeli ja nikkelitavarat % % % 40 % 62 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta % % % 12 % 40 kumi ja kumitavarat % % % 19 % joista luokan renkaat % % % 26 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet % % % 36 % 73 rauta ja terästavarat % % % 16 % 38 erinäiset kemialliset tuotteet % % % 7 % 61 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta % % % 9 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot % % % 11 % 76 Alumiini ja alumiinitavarat % % % 128 % joista naulat, nastat, sinkilät (paitsi nimikkeen 8305 nitomaniitit), pultit, mutterit, ruuvit jne % % % 717 % 94 huonekalut % % % 20 % 28 kemialliset alkuaineet ja epäorgaaniset yhdisteet % % % 9 % 32 maalit, lakat, värit ja musteet % % % 13 % Muut % % % 5 % Kaikki yhteensä % % % 19 % Ruotsi CN2 muutos kivennäispolttoaineet ja öljyt % % % 16 % joista luokan kaasuöljyt % % 8 % joista sähköenergia % % % 758 % joista propaani % % % 84 koneet ja mekaaniset laitteet % % % 3 % joista sellaisten koneiden ja laitteiden osat, joilla valmistetaan tai jälkikäsitellään paperia % % 30 % joista nimikkeiden 8426, 8429 ja 8430 koneiden ja laitteiden osat % % % 38 % 85 sähkökoneet ja laitteet % ,0 % % 28 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot % ,2 % % 1 % joista luokan moottoriajoneuvot vähintään 10 henkilön kuljettamiseen % ,8 % % 62 % 40 kumi ja kumitavarat % ,6 % % 6 % joista luokan renkaat % ,9 % % 4 % 38 erinäiset kemialliset tuotteet % ,9 % % 13 % joista luokan mäntyöljy % ,3 % % 66 % 39 muovit ja muovitavarat % % % 2 % 73 rauta ja terästavarat % % % 13 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet % % % 30 % 30 farmaseuttiset tuotteet % % % 20 % joista luokan lääkkeet % % % 43 % 64 jalkineet % % % 40 % joista jalkineet, joissa on suojaava metallinen kärjys % % % 86 % 29 orgaaniset kemialliset yhdisteet % % % 57 % 44 puu, puusta valmistetut tavarat, puuhiili % % % 49 % 72 rauta ja teräs % % % 34 % 69 keraamiset tuotteet % % % 10 % 94 huonekalut % % % 1 % Muut % % % 12 % Kaikki yhteensä % % % 4 % Viro CN2 muutos kivennäispolttoaineet ja öljyt % % % 96 % joista sähköenergia % % % 469 % joista luokan kaasuöljyt % % 39 % 87 kuljetusvälineet ja kulkuneuvot % % % 15 % joista luokan autot ja muut moottoriajoneuvot % % % 9 % joista luokan autot ja muut moottoriajoneuvot % % % 19 % 84 koneet ja mekaaniset laitteet % % % 0 % 85 sähkökoneet ja laitteet % % % 19 % 39 muovit ja muovitavarat % % % 1 % 73 rauta ja terästavarat % % % 10 % 90 optiset ja lääketieteelliset kojeet ja laitteet % % % 64 % 72 rauta ja teräs % % % 25 % 48 paperi, kartonki ja pahvi % % % 4 % 62 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, muuta kuin neulosta % % % 4 % 22 juomat % % % 0 % 03 kalat, äyriäiset, nilviäiset ja muut vedessä elävät selkärangattomat % % % 48 % 61 vaatteet ja vaatetustarvikkeet, neulosta % % % 6 % Muut % % % 2 % Kaikki yhteensä % % % 15 %

6 Liite 1. määrittely Vienti Suomesta sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CN-tavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu.

7 Liite 2. laskentamenetelmä Jälleenvienti lasketaan tarkastelemalla CN8-tasolla konsernien ja yritysten läpi mahdollisesti kulkevia tavaravirtoja. Yritykseksi tässä tapauksessa käsitettiin yksittäinen Y- tunnus ja konsernien tapauksessa emo yhtiö ja sen tytäryhtiöt. Yrityksen tuontitavaroista mukaan otetaan vain ne, joissa alkuperämaa on muu kuin vientimaa. Jos yritys vie jotain tiettyä CN8-luokan tavaraa ja myös maahantuo kyseistä CN8:ia, niin silloin tuontitavarasta jälleenvienniksi lasketaan ne tavarat jotka riittävät jälleenvientiin. lasketaan käyttämällä aluksi tuonnin ja viennin paljouksia eli useimmissa tapauksissa kilomääriä, jotta tuonnin ja viennin välillä tapahtuva nnousu ei vääristäisi tilastoa. Sitä paljonko tuonnista tosiasiassa päätyy kotimarkkinoille ja paljonko vientitavaroista on peräisin muualta kuin omasta tuonnista, eli esimerkiksi Suomessa tuotettua omaa tuotantoa, ei pystytä erittelemään aineistosta. Tapauksissa, joissa yritys ei maahantuo tarpeeksi tiettyä CN8:aa kattamaan vientiään, lasketaan esimerkiksi Venäjän jälleenvienti suhteuttamalla yrityksen kyseisen CN8:n Venäjän vienti yrityksen koko vientiin kyseisellä CN8:lla. Esimerkiksi, jos yritys tuo maahan 100 kiloa CN :aa ja vie Venäjälle 200 kiloa ja Ruotsiin 100 kiloa samaa CN8:a, niin silloin tuonnista oletetaan jälleenvienniksi kaksi kolmasosaa Venäjälle ja yksi kolmasosa Ruotsiin. Vastaavasti, jos yritys tuo 50 kiloa tiettyä CN8:a ja vie 90 kiloa, joista kaikki kohdistuu ainoastaan Venäjälle, niin silloin 50 kiloa määritellään jälleenvienniksi. Tapauksissa, joissa tietyn CN8:n tuonti kattaa viennin jälleenvienniksi lasketaan kyseisen CN8:n vienti. Esimerkiksi jos tuontia on 300 kiloa ja vientiä Ruotsiin 100 kiloa ja Venäjälle 100 kiloa, jälleenvienniksi Venäjälle määräytyy 100 kiloa ja Ruotsiin 100 kiloa. Sähköenergian CN tapauksessa laskentaan käytetään megawattituntia. jälleenvientikiloille lasketaan yrityksen tietyn CN8:n viennin keskiisella kilohinnalla eli oletuksella että yrityksen jälleenvientitavara on kilohinnaltaan samanista kuin yrityksen muukin vienti. Tavaravirtojen nnousu on laskettu tuontia ja vientiä harjoittavien yritysten CN8- kohtaisten tuonnin ja jälleenviennin tavaravirtojen kilo-/yksikköhintojen pohjalta. Esimerkiksi, jos yritys maahantuo tiettyä CN8:aa kilohinnaltaan 3 euroa per kilo ja jälleenvie tätä samaa tuotetta 4 euroa per kilo muodostuu nnousuksi 33%. Arvonnousu on laskettu poistamalla tavaravirroista matkapuhelimet ja niiden osat (CN ja ) sekä henkilöautot (CN ). Laskennassa ei pystytä erottelemaan tuonnista Suomen markkinoille päätyviä tavaroita eikä viennissä Suomessa tuotettuja tavaroita. Tulli on tuottanut vuosina katsauksia Venäjälle suuntautuvasta jälleenviennistä. Kyseisen katsauksen laadinta perustui makrotason tuotanto- ja ulkomaankauppatilastojen vertailuun. Tämä katsaus korvaa edellä mainitun Jälleenvienti Venäjälle-katsauksen. Menetelmäerojen vuoksi tämän katsauksen ja Jälleenvienti Venäjälle-katsauksen luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

8 Kauppa 2014 Handel Trade Jälleenvienti vuonna :M06, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Pekka Tanhua p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange (0) Statistics service (0) statistics@tulli.fi