Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Transkriptio

1 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa - Östra Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Tuonti - Import Vienti - Export Milj. e Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain 2011 Vienti ja tuonti kasvoivat lähes kaikissa maakunnissa Vuonna 2011 Suomessa toimivien yritysten tavaraviennin arvo oli 56,9 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo oli 60,5 miljardia euroa. Viennissä kasvua oli 8 prosenttia ja tuonnissa 17 prosenttia kasvun jakautuessa melko tasaisesti eri maakunnille. Vuonna 2011 vienti laski Varsinais-Suomessa johtuen vuonna 2010 tapahtuneesta alustoimituksesta. Viennin arvon kasvu oli suurinta Etelä-Karjalassa, Ahvenanmaalla ja Itä-Uudellamaalla. Uusimaa, Kymenlaakso, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa muodostivat yli puolet koko viennistä. Uudenmaan osuus viennistä oli 28 prosenttia ja Kymenlaakson osuus oli 9 prosenttia. Pirkanmaalla kasvua viennissä oli 7 prosenttia ja Uudellamaalla 6 prosenttia. Kymenlaaksossa vienti kasvoi ainoastaan yhden prosentin ja Varsinais-Suomessa vienti laski 9 prosenttia johtuen vuoteen 2010 sijoittuneesta alustoimituksesta. Yritysten tavaratuonnin arvosta vuonna 2011 Uudenmaan osuus oli 62 prosenttia kasvun ollessa 17 prosenttia. Tuonti kasvoi kaikissa maakunnissa, joista suurimman kasvun kokivat Ahvenanmaa ja Kymenlaakso. Teollisuuden osuus viennissä ja tuonnissa kasvoi Vuoden 2011 tavarakaupan viennistä 47,2 miljardia euroa eli 83 prosenttia tuli teollisilta toimialoilta. Tukku-, vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus tavaraviennin arvosta oli 14 prosenttia. Muiden toimialojen osuus tavaraviennin arvosta laski kolmeen prosenttiin. Maakunnissa teollisuuden toimialojen osuus viennin arvosta oli suurin Pohjois- Karjalassa 98 prosentilla. Myös Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Kymenlaaksossa teollisuuden osuus oli yli 95 prosenttia. Pienin osuus teollisuudella oli Keski-Pohjanmaalla 41 prosentilla ja Kainuussa 57 prosentilla. Kaupan osuus tavaraviennin arvosta vuonna 2011 oli vuoden 2010 tapaan suurin Keski- Pohjanmaalla muodostaen 59 prosenttia viennin arvosta. Itä-Uudellamaalla kaupan osuus oli 35 prosenttia ja Uudellamaalla 21 prosenttia. Teollisuusyritysten tuonnin kokonaisarvo vuonna 2011 oli 28,8 miljardia euroa. Osuus tavaratuonnista oli 48 prosenttia eli osuus nousi noin kolme prosenttiyksikköä vuoden prosentista. Teollisuuden osuus tuonnista oli suurinta Lapissa, jossa osuus oli 93 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla osuus oli 84 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 75 prosenttia. Pienin osuus teollisuudella oli Ahvenanmaalla 20 prosentilla, Keski- Pohjanmaalla 27 prosentilla ja Kainuussa 29 prosentilla. Kaupan toimialojen osuus tuonnista oli 45 prosenttia kokonaisarvon ollessa 27,2 miljardia euroa. Kaupan osuus maakuntien tuonnista oli suurinta Keski-Pohjanmaalla, jossa osuus oli 73 prosenttia. Itä-Uudellamaalla kaupan osuus oli 59 prosenttia ja Uudellamaalla 54 prosenttia. Pienintä kaupan osuus oli Lapissa 4 prosentilla, Kainuussa 8 prosentilla ja Satakunnassa 9 prosentilla tavaratuonnin arvosta.

3 Keski-Pohjanmaalle EU-vientikaupan merkitys oli suurin Koko tavaraviennin arvosta 57 prosenttia eli 32,6 miljardia euroa muodostui kaupankäynnistä muiden EU-maiden kanssa. Korkein Eu-maiden osuus oli Keski- Pohjanmaalla, jossa 77 prosenttia tavaraviennistä meni EU-maihin. Myös Ahvenanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Lapissa EU-maiden osuus oli yli 70 prosenttia. Pienintä EU-maiden osuus oli Pohjanmaalla, jossa osuus jäi 39 prosenttiin. Vuonna 2011 tuonti EU-maista oli 37,6 miljardia euroa vastaten 62 prosenttia koko tavaratuonnin arvosta. Ahvenanmaalla EU-maista tapahtuvan tuonnin osuus oli 98 prosenttia, ja vain Satakunnassa, Keski-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa EU-tuonnin osuus oli alle 50 prosenttia. Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Lapissa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa EU-maiden osuus tuonnista oli yli 80 prosenttia. Tuontia harjoittaneiden yritysten määrä laski Tavarakaupan tuontia harjoittavien yritysten toimipaikkojen määrä laski 4 prosenttia. Vuonna 2011 tuontia ilmoittaneita toimipaikkoja oli vajaa kappaletta, kun vuonna 2011 niitä oli kappaletta. Tavaravientiä ilmoittaneiden yritysten määrä kasvoi 3 prosenttia. Vuonna 2011 vientiä ilmoittaneita toimipaikkoja oli noin kappaletta, kun vuotta aiemmin toimipaikkoja oli kappaletta. Muutoksia tilastoinnissa Verrattuna vuoteen 2010 viennin ja tuonnin kohdentumista maakunnittain tarkennettiin, josta johtuen Tuntematon -alueeseen menevien yritysten määrä laski huomattavasti. Myös vuotta 2010 koskevia lukuja on korjattu. Maakuntakohtaisissa luvuissa on vuosittaista heiluntaa johtuen pitkälti kertaluontoisista kaupoista ja yritysten kirjauskäytäntöjen muutoksista. Vaikka Tuntematon -alueeseen menevien yritysten määrä väheni edelliseen julkaisuun verrattuna, maakuntien osuuksien arviointia vaikeuttaa edelleen pääkonttorien sijaintien painottuminen Uudellemaalle. Koska viennin jakaminen maakuntakohtaisiin lukuihin perustuu yritysten toimipaikkojen Tullille antamiin tietoihin, eri maakuntien osuuksia arvioitaessa on huomioitava, että osa konserniyrityksistä keskittää ulkomaankaupan toimintonsa pääkonttoreihinsa. Tämä nostaa Uudenmaan osuutta viennistä. Lukuihin vaikuttaa myös se, sijoittuuko tilastovuodelle poikkeuksellisen suuria kauppoja.

4 Kuvio 2. Viennin arvo maakunnittain Figur 2. Export efter landskap Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa - Östra Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Milj. e

5 Taulu 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain vuosina 2010 ja 2011 Tabell 1. Export och import efter landskap åren 2010 och Vienti Osuus Tuonti Osuus Vienti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Export Andel Import Andel Export Andel Ändring Import Andel Ändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland , , ,7 6, ,5 16,7 Itä-Uusimaa - Östra Nyland , , ,3 45, ,7 24,5 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland , , ,5-9, ,9 10,5 Satakunta - Satakunta , , ,4 14, ,3 11,7 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland , , ,2 14, ,1 21,1 Pirkanmaa - Birkaland , , ,6 6, ,9 21,3 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland , , ,3 5, ,8 23,3 Kymenlaakso - Kymmenedalen , , ,3 1, ,6 57,9 Etelä-Karjala - Södra Karelen 967 1, , ,3 33, ,9 31,6 Etelä-Savo - Södra Savolax 437 0, , ,8 3, ,3 18,1 Pohjois-Savo - Norra Savolax 826 1, , ,8 24, ,8 29,1 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 690 1, , ,6 28, ,5 24,8 Keski-Suomi - Mellersta Finland , , ,3 13, ,4 16,0 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 484 0, , ,1 26, ,9 24,5 Pohjanmaa - Österbotten , , ,9 3, ,2 18,9 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten , , ,7 5, ,2 8,3 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten , , ,2 20, ,1 16,9 Kainuu - Kajanaland 155 0, , ,3 7, ,2 2,1 Lappi - Lappland , , ,7 25, ,1 9,7 Ahvenanmaa - Åland 37 0, ,2 71 0,1 94, ,4 125,4 Tuntematon - Okänd , , ,1-38, ,3-3,8 Yhteensä - Totalt , , ,0 8, ,6 Vuoden 2010 lukuja korjattu Kainuun, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan osalta. Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten

6 Taulu 2. Toimialojen osuudet (%) viennistä ja tuonnista maakunnittain vuosina 2010 ja 2011 Tabell 2. Export och import efter landskap åren 2010 och 2011, andel (%) efter näringsgren Vienti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Export Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut milj. e Tillverkning Handel Andra milj. e Tillverkning Handel Andra milj. e Tillverkning Handel Andra milj. e Tillverkning Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland ,5 19,5 3, ,6 57,2 7, ,9 20,9 4, ,3 54,1 6,6 Itä-Uusimaa - Östra Nyland ,1 42,4 0, ,2 60,9 1, ,9 34,5 0, ,8 58,8 4,4 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,7 13,5 3, ,8 32,9 3, ,4 14,1 2, ,6 31,1 3,3 Satakunta - Satakunta ,1 13,2 1, ,7 10,6 18, ,8 13,4 1, ,5 9,4 18,2 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,2 1,9 7, ,9 42,6 8, ,1 2,0 13, ,1 34,8 16,0 Pirkanmaa - Birkaland ,7 4,2 1, ,5 38,0 8, ,9 4,7 1, ,7 35,5 8,8 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,6 11,3 2, ,2 38,3 5, ,7 14,2 2, ,9 35,8 4,2 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,2 3,6 0, ,9 35,6 4, ,9 3,6 0, ,9 23,6 14,5 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,1 6,7 7, ,9 21,7 4, ,9 5,9 3, ,2 23,9 6,9 Etelä-Savo - Södra Savolax ,9 2,9 2, ,9 16,4 8, ,0 4,1 4, ,4 19,2 9,4 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,7 2,1 1, ,0 25,8 8, ,4 3,0 0, ,0 30,2 9,8 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,4 1,3 1, ,6 17,6 6, ,0 0,9 1, ,2 13,4 11,4 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,3 6,2 5, ,6 22,0 6, ,4 3,9 1, ,7 24,0 7,3 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,4 4,0 3, ,8 43,4 3, ,3 2,8 3, ,2 39,4 6,4 Pohjanmaa - Österbotten ,5 3,5 4, ,6 14,6 13, ,1 2,3 0, ,5 15,3 14,2 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,5 61,3 0, ,0 73,1 1, ,1 58,6 0, ,7 72,5 0,8 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,6 2,4 3, ,6 12,9 3, ,9 9,3 3, ,9 12,4 3,6 Kainuu - Kajanaland ,1 2,4 41, ,2 7,0 68, ,8 2,6 40, ,5 7,8 63,7 Lappi - Lappland ,3 1,0 5, ,5 3,3 2, ,8 0,9 6, ,0 3,6 3,4 Ahvenanmaa - Åland 37 93,4 2,2 4, ,5 56,5 10, ,8 12,7 14, ,3 43,0 36,7 Tuntematon - Okänd ,3 2,9 95, ,3 26,5 64, ,1 43,4 14, ,8 64,1 22,1 Yhteensä - Totalt ,1 12,9 5, ,8 46,5 8, ,1 13,7 3, ,6 44,9 7,6 Vuoden 2010 lukuja korjattu Kainuun, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan osalta. Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten

7 Taulu 3. EU-maiden ja muiden maiden osuudet (%) maakuntien viennistä ja tuonnista vuosina 2010 ja 2011 (tuonti lähetysmaan mukaan, ei alkuperämaan) Tabell 3. Export till och import från EU-länder och andra länder åren 2010 och 2011, efter landskap (import efter avsändningsland, inte ursprungsland) Vienti Osuus - Andel Tuonti Osuus - Andel Vienti Osuus - Andel Tuonti Osuus - Andel Export EU Muut-Andra Import EU Muut-Andra Export EU Muut-Andra Import EU Muut-Andra Maakunta - Landskap milj. e % % milj. e % % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland ,3 45, ,4 36, ,8 44, ,6 40,4 Itä-Uusimaa - Östra Nyland ,3 30, ,4 47, ,3 27, ,2 40,8 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,6 57, ,5 43, ,7 50, ,0 46,0 Satakunta - Satakunta ,5 51, ,6 52, ,9 46, ,4 57,6 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,5 32, ,0 19, ,6 35, ,7 19,3 Pirkanmaa - Birkaland ,6 43, ,4 24, ,0 46, ,4 24,6 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,5 42, ,6 27, ,8 35, ,9 27,1 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,2 43, ,7 54, ,9 46, ,7 51,3 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,0 45, ,2 36, ,8 45, ,6 32,4 Etelä-Savo - Södra Savolax ,9 47, ,5 18, ,8 44, ,5 16,5 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,0 58, ,7 21, ,5 54, ,0 20,0 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,0 41, ,4 22, ,8 38, ,4 18,6 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,7 39, ,6 20, ,8 36, ,4 19,6 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,2 32, ,6 19, ,3 32, ,1 20,9 Pohjanmaa - Österbotten ,2 64, ,5 25, ,9 61, ,5 25,5 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,1 22, ,6 53, ,2 22, ,4 55,6 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,2 41, ,0 38, ,8 37, ,7 36,3 Kainuu - Kajanaland ,6 37, ,8 8, ,0 34, ,5 15,5 Lappi - Lappland ,4 24, ,8 15, ,2 28, ,9 18,1 Ahvenanmaa - Åland 37 58,8 41, ,4 4, ,6 23, ,3 1,7 Tuntematon - Okänd ,1 64, ,1 34, ,5 31, ,6 16,4 Yhteensä - Totalt ,7 45, ,2 35, ,4 42, ,1 37,9 Vuoden 2010 lukuja muutettu Kainuun, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan osalta. Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten

8 Taulu 4. Vientiä ja tuontia harjoittaneiden yritysten toimipaikkojen lukumäärä maakunnittain vuosina 2010 ja 2011 Tabell 4. Antalet verksamhetsställen för företag som idkat export och import åren 2010 och 2011, efter landskap Vienti Tuonti Vienti Muutos Tuonti Muutos Export Import Export Ändring Import Ändring Maakunta - Landskap kpl - st. kpl - st. kpl - st. % kpl - st. % Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa - Östra Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Yhteensä - Totalt * Vuoden 2010 tuonnin luvut korjattu Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten

9 Tilastokuvaus: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät siis teollisuuden lisäksi kaikki muutkin toimialat, kuten tukku-, vähittäis- ja autokauppa, kaivostoiminta ja rakentaminen, jälleenvientiä harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tähän tilastoon. Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, missä maakunnassa viennin ja tuonnin toiminnot on hoidettu, joten tilastosta ei selviä, missä itse tuotanto on tapahtunut tai minne tavarat on välillä varastoitu. Tämä tilasto perustuu niiden yritysten tietoihin, joiden tavarakaupan viennin tai tuonnin arvo a) on yli euroa vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai b) on yli euroa vuodessa. Tämän vienti- ja tuontiyritysten määritelmän ulkopuolelle jäävän ulkomaankaupan arvo on laskettu mukaan Tuntemattoman alueen lukuihin. Sisäkaupan eli EU:n jäsenmaiden välisen kaupan tiedot kerätään tiedonantovelvollisilta toimijoilta Intrastatjärjestelmään. Järjestelmässä ovat mukana vain tuonnin ja/tai viennin vuosittain määriteltävän kynnysarvon ylittävät yritykset. Intrastat-järjestelmän ulkopuolelle jäävien yritysten käymästä EU-jäsenmaiden välisessä kaupasta on saatavissa vain arvonlisäverojärjestelmän verottajalle annettaviin ilmoituksiin sisältyvät tiedot. Arvonlisäveroaineistosta on käytössä yhteisöhankintojen tai myyntien kokonaisarvo. Koska arvonlisäveroaineisto ei sisällä ulkomaankaupan maatietoa eikä tavaraluokitusta, näistä yrityksistä voidaan tilastoida vain ulkomaankaupan kokonaisarvo viennissä ja tuonnissa sekä lukumäärät ja toimialat. Ulkokauppaa eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa koskevat tiedot saadaan tullausjärjestelmästä. Tavaravienti tilastoidaan Suomen rajalla FOB-arvon ("free on board") mukaan ja -tuonti Suomen rajalla CIF-arvon ("cost, insurance and freight") mukaan. Tilastoinnissa käytetään Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes 2002). Tässä tilastossa nämä toimialat on yhdistetty teollisuuden, kaupan ja muun toimialan ryhmiin seuraavasti: teollisuus = ryhmä C Teollisuus kauppa = ryhmä G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus muut toimialat = muut ryhmät (ei C ja G). Yrityksen sijoittaminen tiettyyn maakuntaan määräytyy tässä tilastossa sen yrityksen toimipaikan mukaan, joka toimittaa Tullille tietoja ja joka on kirjattu Tullin asiakasrekisteriin. Aluetieto muodostetaan näiden Tullille ilmoituksia antavien toimipaikkojen postinumeron perusteella. Osa yrityksistä asioi Tullin kanssa vain pääkonttorista käsin, ja tämä aiheuttaa jonkin verran ylimääräistä kasvua pääkaupunkiseudun osuuteen. Yrityksen postinumeroaluetta koskeva tieto on tilastovuoden 2011 rekisterin mukainen. Mikäli postinumerotietoa ei ole, on käytetty yrityksen kotikunnan tietoa, joka on saatu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Mikäli kumpaakaan edellä mainittua tietoa ei ole saatavilla tai kotikuntatiedon koodina on 200 (tarkoittaa ulkomaita) tai 999 (tarkoittaa tuntematon), yritys luokitellaan alueeseen Tuntematon. Tähän alueeseen luokitellaan ne ulkomaalaiset yritykset, joilla ei ole Suomessa postiosoitetta. Näiden lisäksi alueeseen Tuntematon kuuluu sähköenergian tuonti ja vienti. Aluetilastolla ei ole omaa lakisääteistä taustaa, vaan se on jalostettu tavaroiden ulkomaankaupan tilastointia koskevien säädösten perusteella kerätyistä tietoista, arvonlisäveroaineistosta sekä yritysten Tullille antamista vapaaehtoisista toimipaikkatiedoista.

10 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna :M19, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Ylioja p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi