Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Transkriptio

1 Kauppa 215 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v (1-2) 16 Mrd. e (1-2) Tuonti Vienti 215 (1-2) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 SUOMEN ENERGIATUOTTEIDEN KAUPAN ARVO LASKI JYRKÄSTI VIIME VUONNA Venäläisen raakaöljyn osuus kutistui Suomen energiatuotteiden vuotuinen tuonti pysytteli vuosina noin 13 miljardin euron paikkeilla, mutta vuoden 214 loppupuoliskolla tuonnin arvo kääntyi jyrkkään laskuun. Arvo jäikin viime vuonna reiluun 11,9 miljardiin euroon eli 11 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Lasku johtui pääasiassa raakaöljyn tuontihintojen pudotuksesta. Tämän vuoden tammi-helmikuussa energiatuotteiden tuonti on edelleen painunut lähes neljänneksen. Raakaöljyn tuonnin arvo on pudonnut alkuvuonna yli viidenneksen, öljytuotteiden arvo 36 prosenttia. Energiatuotteiden vienti kasvoi lähes vuosittain vuoden 28 romahduksen jälkeen ja oli vuonna 213 jo melkein seitsemän miljardia euroa. Viime vuonna energiatuotteiden viennin arvon kasvu kuitenkin taittui öljytuotteiden viennin hiipuessa. Arvo jäi hiukan yli kuuteen miljardiin euroon, eli 12 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Kuluvan vuoden tammi-helmikuussa viennin arvo romahti 36 prosenttia öljytuotteiden vientihintojen syöksyn vuoksi. Suomen energiatuotteiden kauppa on aina ollut selvästi alijäämäistä, mutta alijäämä on hiukan pienentynyt viime vuosina öljytuotteiden viennin kasvun myötä. Vuonna 214 alijäämää energiatuotekaupassa kertyi noin 5,9 miljardia euroa. Energiatuotteiden kaupan alijäämäisyys näkyy selvästi myös koko tavaroiden ulkomaankaupan kauppataseessa. Kauppatase oli viime vuonna 1,7 miljardia euroa alijäämäinen, mutta ilman energiatuotteita laskettuna se olisi ollut yli neljä miljardia euroa ylijäämäinen. Energian osuus Suomen ulkomaankaupasta nousi tasaisesti romahdusta seuranneina vuosina ja oli tuonnissa korkeimmillaan lähes 23 prosenttia vuonna 213. Vielä vuosituhannen alkupuolella ryhmän osuus koko tuonnista liikkui prosentin paikkeilla. Raakaöljyn tuontihintojen romahdus vuoden 214 lopussa on kuitenkin johtanut energiatuotteiden osuuden nopeaan supistumiseen. Kuluvan vuoden tammi-helmikuussa tuotteiden osuus oli enää vajaat 18 prosenttia kokonaistuonnista. Viennissä energian osuus kohosi 2-luvulla vuosituhannen alun neljästä prosentista vuoden 213 yli 12 prosenttiin. Vientiosuus ei koskaan ollut yhtä suuri. Öljytuotteiden vientihintojen nopea luisu on kuitenkin supistanut energiatuotteiden viennin osuuden reiluun seitsemään prosenttiin. Venäjä on yhä Suomen selvästi suurin energiatuotteiden toimittaja, vaikkakin sen osuus on laskenut jyrkästi vuodesta 213 alkaen. Suurimmillaan 2-luvulla Venäjän osuus oli lähes 8 prosenttia Suomen energiatuotetuonnista. Viime vuonna sen osuus energian tuonnista oli enää vajaat 58 prosenttia ja tämän vuoden tammi-helmikuussa lähes 59 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat tuontimaat olivat viime vuonna Ruotsi, Norja ja Kazakstan. Viennissä Ruotsin osuus on viime vuosina ollut hiukan yli neljännes. Tämän vuoden tammihelmikuussa sen osuus nousi lähes 31 prosenttiin. Muita tärkeitä ostajamaita viime vuonna olivat Iso-Britannia, Viro ja Yhdysvallat ja kuluvan vuoden tammi-helmikuussa Alankomaat. Kuvio 2. Energiatuotteiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-2) Kuvio 3. Energiatuotteden kauppatase Osuus % Tuonti Vienti Mrd. e Tulli Tilastointi

3 2 Taulukko 1. Suomen energiatuotteiden kauppa v (1-2) Vuosi Tuonti Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-2) , ,3-914 Venäjän osuus Suomeen raakaöljyn tuonnista nyt alle 7 prosenttia Raakaöljyä tuotiin Suomeen vuonna 213 yli seitsemän miljardin euron arvosta. Se käsitti hiukan yli puolet energiatuotteiden kokonaistuonnista arvossa mitattuna. Viime vuonna tuonnin arvo kuitenkin supistui kymmeneksen ja jäi reiluun 6,3 miljardiin euroon tuontihintojen alentumisen vuoksi. Tämän vuoden tammi-helmikuussa hinnan halpeneminen on painanut tuonnin arvon yli viidenneksen laskuun. Raakaöljyn tuontimäärät ovat viime vuosina säilyneet lähes samalla tasolla vuoden 212 pientä notkahdusta lukuun ottamatta. Viime vuonna raakaöljyä tuotiin 11,6 miljoonaa tonnia, eli lähes edellisvuotta vastaava määrä. Raakaöljyn tuontihinnat putosivat nopeasti vuoden 214 lopulla ja olivat parhaimmillaan peräti alle 3 euroa tonnilta kuluvan vuoden tammikuussa. Hintojen yhtäjaksoinen heinäkuusta alkanut lasku taittui lievään nousuun helmikuussa 215. Hinnat olivat viimeksi näin alhaalla muutaman kuukauden ajan finanssikriisin aikoihin keväällä 29. Raakaöljyn tuontimäärien vaihteluissa ei ole samanlaista pidempiaikaista trendiä kuin hinnoissa, vaan määrät voivat heilahdella kuukaudesta toiseen voimakkaasti. Parin viime vuoden aikana kuukausittaiset määrät ovat vaihdelleet vajaasta,7 miljoonasta tonnista lähes 1,4 miljoonaan tonniin. Kuvio 4. Raakaöljyn (SITC 333) tuontimäärä ja -hinta (1-2) 1 tn Määrä (1 tn) Hinta (e/tn) e / tn 7 Venäjä on yhä Suomen selvästi suurin raakaöljyn toimittajamaa, vaikkakin sen osuus pieneni tuntuvasti viime vuonna. Raakaöljy muodostaa noin puolet Venäjältä tuodun tavaran arvosta. Venäjän osuus Suomen koko raakaöljyn tuonnin arvosta kasvoi melko tasaisesti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, ja vuonna 21 sen osuus oli yli 93 prosenttia. Vuonna 214 osuus oli kuitenkin enää hieman yli 73 prosenttia, ja tämän vuoden alkukuukausina tuonti Venäjältä luisui edelleen yli kolmanneksen. Venäjän osuus koko raakaöljyn tuonnista oli tammi-helmikuussa vain reilut 68 prosenttia Tulli Tilastointi

4 3 Venäjän osuuden supistuessa raakaöljyn tuonti Norjasta on kasvanut ripeästi. Kun vuonna 213 vain hieman yli neljä prosenttia raakaöljystä arvon perusteella laskettuna oli norjalaista, oli osuus noussut tammi-helmikuussa 215 jo yli viidennekseen. Myös tuonti Tanskasta on kohonnut hieman. Kuvio 5. Raakaöljyn tuonti (euroa) Neuvostoliitosta/Venäjältä (1-2) % (1-2) Venäjän osuus koko raakaöljyn tuonnista Raakaöljyn osuus tuonnista Venäjältä Öljytuotteiden tuonnin arvo notkahti viime vuonna vielä enemmän kuin raakaöljyn tuonti. Tuonti jäi 3,3 miljardiin euroon eli 16 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Osuus koko energiatuotetuonnista oli hiukan yli neljännes. Öljytuotteiden tuonnissa muutos johtui suureksi osaksi tuontimäärien laskusta. Tuontihinnat putosivat viime vuonna viisi prosenttia, kun taas tuontimäärät jäivät 11 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Kuluvan vuoden tammi-helmikuussa öljytuotteiden tuontimäärät ovat laskeneet kymmeneksen viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Hinnat ovat pienentyneet 28 prosenttia. Öljytuotteiden kokonaistuonnin arvo on pudonnut 36 prosenttia. Lähes koko 2-luvun suunnilleen puolet Suomen öljytuotetuonnista oli venäläistä alkuperää. Venäjän osuus alkoi kuitenkin pienentyä vuosikymmenen vaihteessa ja oli vuonna 214 enää noin 28 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-helmikuussa osuus on pudonnut edelleen lähes prosenttiyksiköllä. Muista tärkeistä öljytuotteiden toimittajista Ruotsin osuus oli viime vuonna noin 28 prosenttia, Alankomaiden osuus 15 prosenttia, ja Kazakstanin ja Yhdysvaltojen osuudet olivat molemmilla noin kuusi prosenttia. Myös tuonti Tanskasta oli huomattavaa. Sekä Ruotsin että Alankomaiden osuudet Suomen öljytuotteiden tuonnissa ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina Venäjän osuuden pienentyessä. Kaasun tuonnin arvo pieneni vuonna 213 vajaaseen 1,2 miljardiin euroon. Viime vuonna tuonti laski edelleen 992 miljoonaan euroon eli 15 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Kaasut muodostivat noin kahdeksan prosenttia koko energiatuotteiden tuonnista. Tämän vuoden tammihelmikuussa tuonti on laskenut yhä lähes kolmanneksen edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaasua tuodaan lähes yksinomaan Venäjältä; muutama prosentti tuonnista tulee Norjasta, Kazakstanista ja Ruotsista. Kivihiiltä tuotiin viime vuonna puolen miljardin euron arvosta, eli sen osuus koko energiatuonnista oli noin neljä prosenttia. Tuonnin arvo supistui kaksi prosenttia hinnan yhdeksän prosentin laskun vuoksi. Tuontimäärät nousivat seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Kuluvan vuoden alkukuukausina tuontimäärät laskivat kolme prosenttia, mutta tuontihinnat pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Venäjän osuus kivihiilen tuonnista ei juuri muuttunut viime vuonna verrattuna edellisvuoteen; edelleen hiukan yli puolet Suomeen tuodusta kivihiilestä tuli viime vuonna Venäjältä. Tämän vuoden alussa Venäjän osuus on myös pysynyt lähes viimevuotisella tasolla. Pohjois-Amerikasta tuotu kivihiili käsitti viime vuonna hiukan yli neljänneksen kokonaistuonnista. Muita tärkeitä tuontimaita olivat Puola ja Kolumbia. Puola, jolla oli vielä vuosituhannen alkupuolella parhaimmillaan yli neljänneksen osuus kivihiilen tuonnista, on viime vuosina vaipunut kivihiilen tuontimaana, ja sen osuus on laskenut kuuteen prosenttiin. Tulli Tilastointi

5 4 Sähkön tuonti suureni viime vuonna yhdeksän prosenttia 772 miljoonaan euroon. Sen osuus tuoduista energiatuotteista oli siten reilut kuusi prosenttia. Kasvu johtui lähes neljänneksen kasvusta tuontimäärissä, sillä tuontihinnat alenivat 12 prosenttia. Tämän vuoden tammi-helmikuussa tuonnin arvo on jatkanut loivaa nousuaan tuontimäärien noustessa, vaikka hinnat laskivatkin. Viime vuonna Venäjän osuus tuodusta sähköstä oli vain hieman alle 13 prosenttia, mutta osuus on kasvanut alkuvuonna 215 yli kolmannekseen. Suurimmillaan 2-luvun alussa lähes 9 prosenttia tuodusta sähköstä oli alkuperältään venäläistä. Vuonna 214 suurin osa Suomeen tuodusta sähköstä tuli kuitenkin Ruotsista. Ruotsin osuus alkoi kasvaa ripeästi vuonna 21 ja oli viime vuonna jo 87 prosenttia koko sähköntuonnista. Vuonna 27 alkanut tuonti Virosta oli aluksi 13 prosenttia Suomen koko sähköntuonnista, mutta aleni nopeasti ja putosi viime vuonna jo prosentin kymmenesosiin. Öljytuotteiden vientihinnat romahtivat vuodenvaihteessa Suomen energiavienti on lähes yksinomaan öljytuotteiden vientiä. Viime vuonna niiden viennin arvo supistui 13 prosenttia ja jäi hiukan alle 5,9 miljardiin euroon. Sekä vientihinnat että vientimäärät alenivat seitsemän prosenttia. Tämän vuoden alussa vientihintojen jyrkkä lasku (-32 %) on jatkunut, ja vientimäärät ovat jääneet kuusi prosenttia pienemmiksi kuin viime vuoden tammihelmikuussa. Bensiinien osuus öljytuotteiden viennistä oli viime vuonna noin 2,3 miljardia euroa ja dieselin osuus noin 2,6 miljardia euroa. Polttoöljyä vietiin yli 314 miljoonan euron arvosta ja moottoriöljyjä ja muita voiteluöljyjä 554 miljoonan euron arvosta. Ruotsi oli viime vuonna edellisten vuosien tavoin Suomen tärkein öljytuotteiden ostaja. Sen osuus ryhmän koko viennistä vaihtelee vuosittain 3 prosentin molemmin puolin. Vienti jakautuu tasaisesti muihin maihin: viime vuonna Iso-Britannian osuus oli noin 12 prosenttia, Yhdysvaltain kahdeksan prosenttia ja Belgian ja Latvian molempien noin seitsemän prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-helmikuussa Ruotsi on säilyttänyt asemansa, mutta toiseksi suurimmaksi vientimaaksi on noussut Alankomaat. Lisäksi vienti Saksaan ja Kanadaan on kasvanut alkuvuonna. Öljytuotteiden vienti eri maihin vaihtelee vuosittain huomattavasti, sillä jo yksi suuri toimitus voi muuttaa tärkeimpien vientimaiden järjestystä. Öljytuotteiden lisäksi Suomi vie vain vähäisiä määriä muita energiatuotteita. Sähköä vietiin viime vuonna 134 miljoonan euron arvosta eli 71 prosenttia enemmän kuin vuonna 213. Muutosta selittää sähkönviennin kaksinkertaistuminen Viroon. Tämän vuoden alussa sähkön kokonaisviennin arvo on laskenut neljänneksen. Sähkön vienti suuntautuu lähes kokonaisuudessaan Viroon; Norjan osuus oli viime vuonna alle neljä prosenttia. Suomesta viedään vuosittain myös niukalti kaasua, turvetta ja hiiltä. Näiden tuotteiden viennin arvo jää muutamaan kymmeneen miljoonaan euroon. Viime vuonna kaasua vietiin lähinnä Alankomaihin ja Iso-Britanniaan, mutta kivihiilen ja turpeen vienti jakautui melko tasaisesti useaan eri maahan. Kuvio 6. Öljytuotteiden (SITC 334) tuonti ja vienti (1-2) 8 Milj. e Tuonti Vienti Tulli Tilastointi

6 Taulukko 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v (1-2) Tuonti (1-2) 215 (1-2) Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Energiatuotteet yht Kivihiili, koksi, turve Raakaöljy Kaasut Öljytuotteet* Sähkö Vienti (1-2) 215 (1-2) Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Milj. e Muutos % Energiatuotteet yht Kivihiili, koksi, turve Raakaöljy >999 > Kaasut Öljytuotteet* Sähkö *SITC

7 Taulukko 2. Energiatuotteiden tuonti v ja tammi-helmikuussa (maat vuoden 214 tuonnin mukaisessa suuruusjärjestyksessä) (1-2) 215 (1-2) Milj. e Osuus% Milj. e Osuus% Muutos% Milj. e Osuus% Milj. e Osuus% Muutos% Energiatuotteet yht , , , , -24 Venäjä , , , ,6-31 Ruotsi , , , ,7-16 Norja 379 2, , , , 119 Kazakstan 474 3, , ,4 35 2,3-6 Alankomaat 293 2,2 5 4, ,8 1 6,6 33 Tanska 484 3, , ,8 73 4,8-24 USA 91, ,2 19 1, 3 2, >999 Iso-Britannia 225 1, ,3-31 5,2 2,1-51 Algeria 141 1,1 11, Kanada 53,4 71,6 34 5,3, -94 Intia 192 1,4 7, ,5, -1 Ranska 73,5 63,5-13 6,3 7,5 22 Saksa 5,4 49,4-2 9,4 6,4-27 Qatar 181 1,4 44, , Puola 8,6 39,3-51 6,3 3,2-49 Muut 321 2, , ,9 11,7-7 Kivihiili, koksi, turve 59 1, 499 1, , 6 1, -3 Venäjä , , ,1 42 7,5-4 Kanada 51 1, 69 13, ,6, -1 USA 56 11, 69 13, ,1 - Puola 42 8,2 3 6, ,5 3 4,9-5 Kolumbia 22 4,2 24 4, , 3 5,2-16 Muut 65 12,7 39 7, , ,4 222 Raakaöljy , , , 786 1, -21 Venäjä , , , ,5-36 Norja 34 4, , , ,1 132 Tanska 314 4, , ,9 6 7,7 24 Kazakstan 152 2, , ,9 22 2,8-43 Muut 282 4, 237 3,7-16,, - Kaasut , 992 1, , 154 1, -3 Venäjä , , , ,8-31 Norja 12 1, 14 1, Kazakstan 12 1, 7,7-44 1,7 1,3-65 Muut 1,1 8,8 572,1 3 1,9 >999 Öljytuotteet* , , , 354 1, -36 Ruotsi , , , ,8-14 Venäjä , , , ,2-36 Alankomaat 292 7, , , ,1 32 Kazakstan 32 7,7 21 6, ,5 1 2,8-78 USA 35, , ,1 3 8,5 >999 Tanska 17 4, , ,6 12 3,5-74 Intia 192 4,9 7 2, ,8, -1 Ranska 72 1,8 63 1, ,1 7 2, 23 Saksa 48 1,2 47 1, ,5 6 1,8-27 Qatar 181 4,6 44 1, , Belgia 85 2,2 32 1, ,1 5 1,4-16 Muut 327 8, , , 3,9-9 Sähkö 78 1, 772 1, , 15 1, 3 Ruotsi , , , ,1-25 Venäjä , , , 53 35,6 25 Norja 2,2 2,3 16,, >999 Viro 2 2,9 1,2-93,2,3 17 *SITC

8 Taulukko 3. Energiatuotteiden vienti v ja tammi-helmikuussa (maat vuoden 214 viennin mukaisessa suuruusjärjestyksessä) (1-2) 215 (1-2) Milj. e Osuus% Milj. e Osuus% Muutos% Milj. e Osuus% Milj. e Osuus% Muutos% Energiatuotteet yht , , , 59 1, -36 Ruotsi , , , 181 3,7-32 Iso-Britannia 733 1, , ,2 52 8,8-69 Viro 348 5, , ,8 63 1,6-31 USA 546 8, 441 7, , 19 3,3-65 Belgia 535 7, , ,7 48 8,1-4 Latvia 231 3, , ,4 42 7,1-17 Alankomaat ,3 44 6, , 71 12,1 95 Kanada 294 4, ,5-8, 11 1,8 >999 Venäjä 332 4, , , 15 2,6-58 Meksiko 83 1, , ,8 - Togo 27, , , Tanska 215 3, , ,8 5,9-68 Ranska 33 4, , ,5 4,7-7 Muut 62 9,1 14 1, ,5 61 1,4-21 Kivihiili, koksi, turve 14 1, 13 1, , 2 1, 5 Alankomaat 1 9,9 3 27, ,5 16, -59 Norja 3 21,8 2 17, ,1 1 3,5 127 Turkki 1 8,3 1 9,6 4 11,3 12,4 16 Saksa 1 9,2 1 7, -32, 6,9 >999 Espanja 1 4,7 1 4,6-13 3,9 4,3 15 Muut 7 46,1 4 34, ,2 1 29,9 4 Raakaöljy 1, 1, >999 1, Venäjä 1, 9,4 >999 1, USA - - 9, Kaasut 34 1, 2 1, , 1, -99 Alankomaat 6 18, , , Iso-Britannia ,4-6 69, Arabiemiirikunnat,1 1 4,1 > Latvia 1 1,6 1, ,8 - Muut 27 79,7,6-1,2 14,2-28 Öljytuotteet* , , , 563 1, -36 Ruotsi , , , ,2-32 Iso-Britannia 733 1, , ,4 52 9,2-68 USA 545 8, , ,3 19 3,4-65 Belgia 527 7, , ,1 48 8,5-4 Latvia 23 3, , ,7 42 7,4-17 Viro 282 4, , ,8 39 6,9-35 Alankomaat , , , ,6 114 Kanada 294 4, ,6-8, 11 1,9 >999 Venäjä 332 4, , ,2 15 2,7-59 Meksiko 83 1, , , - Togo 27, , , Tanska 214 3, , ,9 5,9-68 Ranska 33 4, , ,6 4,7-7 Muut 595 8, , ,6 59 1,5-21 Sähkö 78 1, 134 1, , 25 1, -24 Viro 65 83, , , 24 96,3-22 Norja 5 5,9 5 3,5 2 6, 1 3,6-55 Ruotsi 9 11, ,1 - *SITC

9 Kauppa 215 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa 215:M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Telasuo, Christina p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-11 Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi